Postitoimipaikka Turku. Puhelin

Transkriptio

1 Vammaispalvelut OMAVALVONTASUUNNITELMA PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1) Timintayksikön nimi Prmestarin timintakeskus Timintayksikön sijaintikunta yhteystietineen Turku Palvelumut; asiakasryhmä, jlle palvelua tutetaan; asiakaspaikkamäärä Prmestarin timintakeskus järjestää työnlunteista timintaa aikuisille kehitysvammaisille asiakkaille. Timintayksikön katusite Prmestarinkatu 12 Pstinumer Timintayksikön vastaava esimies Merja Misi Pstitimipaikka Turku Puhelin Sähköpsti TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2) Timinta-ajatus Yksikkö järjestää erityistä tukea tarvitseville aikuisille palvelun käyttäjille yksilön timintakykyä ja vahvuuksia tukevaa timintaa. Timintaan kuuluu alihankintatöitä, käsitöitä, keittiö- ja siivustöitä, ulktöitä, liikuntaa sekä karakea, pelejä ja elkuvien katselua, rentutusta, ulkilupäiviä, tanssia sekä erilaista luvaa timintaa. Arvt ja timintaperiaatteet Arvja ja timintaperiaatteita hjaa Turun kaupungin timintalupaukset eli asiakaslähtöisyys, vastuullisuus ja suvaitsevaisuus sekä uudistuminen ja yhteistyö. Linkki: Yksikön arvihin ja timintaperiaatteisiin kuuluu asiakaslähtöisyys, timintakyvyn tukeminen, psyykkinen, fyysinen ja ssiaalinen hyvinvinti, turvallinen timintaympäristö, kestävä kehitys, tasaarvisuus ja ikeudenmukaisuus. Yksikössä nudatetaan sallisuutta ja työllistymistä edistävän timinnan laatukriteereitä. Kats liite 1. Asiakaslähtöisyys Jkaiselle palvelun käyttäjälle tehdään mia tavitteita tukeva asiakassuunnitelma. Omassa yksikössä asiakaslähtöisyys näkyy esimerkiksi siten, että jkaiselle pyritään löytämään taitja tukevaa, kehittävää ja mieleistä timintaa. Jkainen palvelun käyttäjä humiidaan yksilöllisesti.

2 Palvelun käyttäjä sijitetaan itselleen spivaan ryhmään ja tiveita kuunnellaan, vaihtja harkitaan ja tteutetaan mahdllisuuksien mukaan. Palvelun käyttäjien asiissa timitaan yhteistyössä esimerkiksi maisten, asumisyksiköiden, ev. lut.seurakunnan, kulujen, Vammaispalvelutimistn, järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Timintakyvyn tukeminen sekä psyykkinen, fyysinen ja ssiaalinen hyvinvinti Palvelun käyttäjän timintakykyä tukee ja edistää timintakeskuksen timintaan sallistuminen sekä matkjen kulkeminen bussilla, taksilla, pyörällä tai kävellen kuntutussuunnitelmassa svittujen käyntipäivien mukaan. Palvelun käyttäjän ssiaalista ja psyykkistä timintakykyä tukee ja edistää matkjen kulkeminen ja työyhteisössä timiminen. Matkjen sujuvuutta vidaan tukea aikatauluja järjestelemällä. Ongelmatilanteisiin puututaan ja ne pyritään ratkaisemaan keskustelemalla palvelun käyttäjän ymmärtävällä tavalla. Fyysisen timintakyvyn ylläpitn ja kehittämiseen kuuluu liikunnan harrastaminen jkaisen man liikuntakyvyn mukaan. Timintakeskus järjestää taukjumppaa ja kävelyä päivittäin, sählyä kerran viikssa ja kuntsalilla käymistä mahdllisuuksien mukaan. Päivittäinen terveellinen ateria tukee palvelun käyttäjän hyvinvintia. Opastetaan ikeanlaisiin ravinttttumuksiin ja päihteettömyyteen. Turvallinen timintaympäristö Timinta n suunniteltu niin, että palvelun käyttäjät vat hjaajien valvnnassa timintakeskuksessa llessaan. Ulk-vet vat lukittuina timinnan aikana ja pistumista harjitellaan. Kestävä kehitys Kestävän kehityksen arv n tärkeä timinnassamme. Käytämme timinnassamme paljn kierrätysmateriaaleja. Valmistettuja tutteita myydään timintakeskuksessa. Timintakeskuksessa lajitellaan rskat ja sammutetaan valt tyhjistä tilista. Käytämme jukkliikennevälineitä. Tasa- arvisuus ja ikeudenmukaisuus Palvelun käyttäjistä kstuva parlamentti n päättänyt timintakeskuksen säännöt, jita pyritään nudattamaan ja jtka kskevat tasapulisesti kaikkia. Palvelun käyttäjän ehdtukset timinnan kehittämisestä käsitellään. Ohjaajat timivat jkaisen ihmisarva kunniittaen. Palvelun käyttäjän velvllisuus n sallistua timintakeskuksen timintaan ja nudattaa yhdessä svittuja sääntöjä. RISKINHALLINTA (4.1.3) Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla j ennalta ne kriittiset työvaiheet, jissa timinnalle asetettujen vaatimusten ja tavitteiden tteutuminen n vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen timinta epäkhtien ja tdettujen riskien pistamiseksi tai minimimiseksi sekä tteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysinti, raprtinti ja jatktimien tteuttaminen. Prmestarin timintakeskuksessa pyritään riskinhallintatimenpiteiden avulla ennakimaan, tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään timinnan laatua heikentäviä tekijöitä. Riskit ja kriittiset työvaiheet vidaan ryhmitellä: 2

3 timinnan ja palvelun riskit tilihin ja laitteisiin liittyvät riskit tietsujaan liittyvät riskit henkilöstöön liittyvät riskit palvelun käyttäjän aiheuttamat riskit ulkpulisten aiheuttamat riskit Riskitilanteiden kartitusta tehdään seuraamalla timinnassa tapahtuvia haittatapahtumia ja lä heltä piti -tilanteita Haipr-hjelman avulla. Ilmituksia analysimalla tunnistetaan timinnan kriittiset khdat ja timintatavat jihin tulee puuttua. Timinnan ja palvelun riskit palvelun käyttäjien khtelu ja itsemäärääminen palvelun käyttäjiä khdellaan kunniittavasti ja lukkaamatta timintayksikön timintatavat yksikössä tulee nudattaa yhteisesti svittuja timintatapja kirjaaminen kirjataan merkittävät asiat liittyen palvelun käyttäjän tilanteeseen ja tapahtumiin Tilihin ja laitteisiin liittyvät riskit työpaikkaselvityksessä kartitetaan työpaikan rakenteellisia yms. riskejä yhdessä työterveyshulln edustajien kanssa Henkilöstöön liittyvät riskit uudet työntekijät käyvät työhöntultarkastuksessa ja säännöllisiä terveystarkastuksia tehdään henkilökunnan infrminti ja kulutus sekä timinnan sa-alueisiin liittyvien erilaisten testien hyväksyttävä surittaminen (lääkelupa, hygieniapassi jne.) vat tärkeässä sassa riskien ennaltaehkäisyssä perehdytys niin yksikön timintaan kuin uusien laitteiden ja välineiden käyttöön vähentävät riskitapahtumien syntyä (käyttöhjeet saatavilla) Tietsujaan liittyvät riskit humiidaan salassapitvelvllisuus arkalunteista tieta sisältävä materiaali hävitetään tietsujaa kskevien hjeistusten mukaisesti Henkilöstöön liittyvät riskit henkilökunnan ammattitaita pidetään yllä lisä- ja täydennyskulutuksella Palvelun käyttäjiin liittyvät riskit aggressiivisesti käyttäytyvien palvelun käyttäjien khtaamiseen liittyviä riskitilanteita pyritään välttämään kuluttamalla henkilökuntaa tapahtuneet väkivaltatilanteet käydään läpi jälkikäteen ja phditaan miten jatkssa vitaisiin välttää vastaavanlaiset tilanteet Omaisten tai muiden vierailijiden aiheuttamat riskit maisten kanssa pyritään avimeen vurvaikutukseen 3

4 Riskien tunnistaminen Haipr-hjelman avulla henkilökunta tu esille havaitsemansa laatupikkeamat, läheltä piti tilanteet, riskit ja epäkhdat. Epäkhtien ja vaaratilanteiden kirjaamisella pyritään tumaan esille epäkhdat ja vaaratilanteet ja niihin jhtaneet käytänteet ja timintatavat. Kartittaminen mahdllistaa puuttumisen tekijöihin jtka vat vaikuttaneet vaaratilanteiden ja läheltä piti -tilanteiden syntyyn. Näin vidaan muuttaa käytäntöjä ja timintatapja. Riskien käsitteleminen Haipr-hjelmaan tehdään haittatapahtumista ja läheltä piti -tilanteista ilmitus, jnka jälkeen esimies tai muu yksikössä nimetty työntekijä käsittelee tapahtuman järjestelmään. Sen jälkeen tapahtuma käydään läpi yksikön palavereissa ja kirjataan mitä timenpiteitä sen phjalta tehdään. Krjaavat timenpiteet Laatupikkeamista, läheltä piti -tilanteista ja haittatapahtumista keskustellaan yksiköissä. Mietitään miten timintaa tulee muuttaa, jtta nämä tilanteet vidaan jatkssa välttää. Muutksista tiedttaminen Henkilökuntaa infrmidaan krjaavista timenpiteistä suullisesti erilaisissa palavereissa ja lisäksi tarvittaessa kirjallisesti. Js timenpiteet vaativat uudenlaisia timintatapja, järjestetään (tarvittaessa) kulutusta. Js timinnan muuts vaikuttaa yhteistyötahn, ilmitetaan siitä yhteistyötahn vastaaville henkilöille, jtka pulestaan infrmivat missa rganisaatiissaan työskenteleviä. OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3) Omavalvnnan suunnitteluun n sallistunut timintakeskuksen henkilökunta. Omavalvnnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedt: Vastaava hjaaja Merja Misi Prmestarinkatu TURKU p merja.misi@turku.fi Omavalvntasuunnitelman seuranta Omavalvntasuunnitelma päivitetään kerran vudessa siltä sin kun timinta muuttuu. 4

5 Omavalvntasuunnitelman julkisuus Ajan tasalla leva mavalvntasuunnitelman pitää lla julkisesti nähtävänä yksikössä siten, että asiakkaat, maiset ja mavalvnnasta kiinnstuneet vivat helpsti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen. Omavalvntasuunnitelma n nähtävillä yksikön ilmitustauluilla. PALVELUNKÄYTTÄJÄN ASEMA JA OIKEUDET (4.2) Palvelutarpeen arviinti Palvelun käyttäjän palvelun tarve arviidaan kuntutus- ja palvelusuunnitelman yhteydessä. Vammaispalvelujen Paletin mniammatillinen työryhmä (ssiaalityöntekijä, lääkäri, psyklgi, tarvittaessa fysi- ja timintaterapeutti) tekee palvelun käyttäjälle kuntutumis- ja palvelusuunnitelman. Palvelun käyttäjä itse ja hänen mahdllisesti tivmansa edustaja tai läheinen sallistuu kuntutus- ja palvelusuunnitelman laatimiseen. Vammaispalvelujen/Paletin ssiaalityöntekijä tekee päätöksen timintakeskukseen sijittamisesta. Yksikössä tehdään jkaiselle palvelun käyttäjälle kuntutus- ja palvelusuunnitelmaan phjautuvat asiakassuunnitelmat yhdessä palvelun käyttäjän kanssa. Suunnitelma päivitetään kerran vudessa tai tarvittaessa useammin. Asiakassuunnitelma löytyy Effica -asiakastietjärjestelmästä. Jkainen työntekijä tutustuu palvelunkäyttäjien kuntutus- ja palvelusuunnitelmiin ja timii niiden suunnitelmien mukaisesti. Myös uudet työntekijät perehdytetään palvelun käyttäjien suunnitelmiin. Palvelun käyttäjän khtelu Itsemääräämisikeuden vahvistaminen Itsemääräämisikeus n jkaiselle kuuluva perusikeus, jka mudstuu ikeudesta henkilökhtaiseen vapauteen, kskemattmuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti ikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän sujaan. Henkilökhtainen vapaus sujaa henkilön fyysisen vapauden hella myös hänen tahdnvapauttaan ja itsemääräämisikeuttaan. Ssiaalihulln palveluissa henkilökunnan tehtävänä n kunniittaa ja vahvistaa palvelunkäyttäjän itsemääräämisikeutta ja tukea hänen sallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja tteuttamiseen. Timintaa suunnitellaan ja tteutetaan palvelun käyttäjien tiveiden suuntaisesti mahdllisuuksien mukaan. Asiakassuunnitelmassa mietitään palvelun käyttäjän resursseja ja tiveita laajemmin yhdessä palvelun käyttäjän kanssa. Palvelun käyttäjien parlamentti kkntuu tarvittaessa ja käsittelee palvelunkäyttäjien esille tumia kehittämisideita. Palvelun käyttäjien ideat ja mielipiteet tulevat myös esiin ryhmäpalavereissa, jihin sallistuu ryhmän hjaaja ja palvelun käyttäjät. Henkilökunta sallistuu kulutukseen itsemääräämisikeudesta. Itsemääräämisikeuden rajittamisen periaatteet Ssiaalihulln asiakkaan hit ja hulenpit perustuu ensisijaisesti vapaaehtisuuteen, ja palveluja tteutetaan lähtökhtaisesti rajittamatta henkilön itsemääräämisikeutta. Rajitustimenpiteille n aina ltava laissa säädetty peruste ja ssiaalihullssa itsemääräämisikeutta vidaan rajittaa ainastaan sillin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisikeutta rajittavista timenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset. Rajitustimenpiteet n tteutettava lievimmän rajittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarva kunniittaen. 5

6 Jkaista palvelun käyttäjää khdellaan yksilönä ja humiidaan hänen timintakykynsä. Tehtävät annetaan taitjen mukaan palvelun käyttäjän tiveita kuunnellen. Palvelun käyttäjän kanssa kmmunikidaan arvstavasti ja rakentava palaute annetaan kahden kesken. Käytössä n yhdessä palvelun käyttäjien kanssa laaditut taln yhteiset säännöt, jita kaikki nudattavat. Ohjaajat timivat lakien ja säädösten mukaan. Epäasiallisesta khtelusta tulee ilmittaa esimiehelle ja esimiehellä n velvllisuus puuttua esille tulleisiin epäkhtiin. Epäasiallista khtelua vat esimerkiksi epätasa-arvinen khtelu, syrjintä ja humiimatta jättäminen. Epäasiallisen khtelun seuraamukset vat humautus, varitus ja irtisanminen. Rajitustimia tarvitaan js palvelun käyttäjän timinta aiheuttaa haittaa työyhteisölle (esim. tisten ärsyttäminen, nimittely tai väkivallalla uhkaaminen). Rajitustimenpiteitä vat timintatilajärjestelyt, aikatauluttaminen, timintakeskuksesta pistaminen määräajaksi ja tarvittaessa lyhytaikainen kiinnipitäminen (42 f ), aineiden ja esineiden haltuuntt (42 g ) sekä henkilöntarkastus (42 h ). Laki kehitysvammaisten erityishullsta. Palvelun käyttäjien ja maisten sallistuminen yksikön laadun ja mavalvnnan kehittämiseen Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä humin ttaminen n lennainen sa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja mavalvnnan kehittämistä. Palautetta kerätään asiakas- ja maistyytyväisyyskyselyiden avulla. Asiakaspalautetta vi antaa nimettömänä palautelaatikkn timintakeskuksessa. Jatkuvaa, välitöntä palautetta vidaan antaa myös sähköisesti Turun kaupungin nettisivuilla ( / Paikalla palaute-palvelu) tai paperisella palautelmakkeella sekä suullisesti (nämä palautteet kirjataan ylös ja lisätään sähköiseen palveluun). Palautteet käsitellään yksiköissä palautteen saapuessa. Timintaa kehitetään, arviidaan ja muutetaan tarvittaessa palautteiden perusteella. Nimellä tulleeseen palautteeseen vastataan jk suullisesti tai kirjallisesti. Palvelun käyttäjän ikeusturva Muistutuksen vastaanttaja: Turun kaupungin hyvinvintitimiala/kirjaam Ylipistkatu 30, 2. krs PL TURKU Ssiaaliasiamiehen nimi ja yhteystiedt sekä tiedt hänen tarjamista palveluista: Sari Huusk p / ma-t kl neuv palvelun käyttäjää asiakaslain sveltamiseen liittyvissä asiissa avustaa palvelun käyttäjää muistutuksen tekemisessä ja tiedttaa palvelun käyttäjän ikeuksista timii palvelun käyttäjän ikeuksien edistämiseksi ja tteuttamiseksi sekä seuraa heidän ikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa antaa selvityksen tehdyistä muistutuksista ja kanteluista vusittain kunnanhallitukselle 6

7 Kuluttajaneuvjan nimi, yhteystiedt sekä tiedt hänen tarjamistaan palveluista: Kuluttajaneuvnta n maksutn julkinen palvelu, jsta saa hjeita ja apua kuluttajan ikeuksiin liittyvissä asiissa, jissa sapulina vat kuluttaja ja yritys. Kuluttajaneuvnta vi muun muassa svitella kuluttajan ja yrityksen välistä riitaa. Kuluttajaneuvnnan puhelinnumer n , Kuluttajaneuvnta n sa kansalaisten ikeusturvaa. Kuluttajaneuvnta n maistraattien tehtävä, jnka hjaus ja valvnta kuuluvat Kilpailu- ja kuluttajavirastlle. Yksikön timintaa kskevien muistutusten, kantelujen- ja muiden valvntapäätösten käsittely ja humiinti timinnan kehittämisessä? Khteluunsa tyytymätön palvelun käyttäjä vi tehdä muistutuksen timintayksikön jhdlle. Muistutukset lähetään kirjaamn. Palvelualuejhtaja vastaa muistutuksen tekijälle kirjeitse khtuullisessa ajassa (1kk). Muistutukseen vastataan aina kirjeitse (sähköpstiin liittyvät tietturvariskit). Muistutus vidaan tehdä vapaamutisena tai valmiille lmakkeelle, jka n saatavissa sähköisessä mudssa. Muistutuksena käsitellään palautetta, jnka asiakas nimeää muistutukseksi tai jnka vi tulkita sellaiseksi. Palvelun käyttäjä vi tehdä kantelun Ssiaali- ja terveysalan lupa- ja valvntavirastn ( Valvira), Lunais- Sumen aluehallintvirastlle (AVI), eduskunnan ikeusasiamiehelle tai hyvinvintitimialalle. PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3) Hyvinvintia, kuntutumista ja kasvua tukeva timinta Yksikössä työskentelevien ammattiryhmien yhteinen tavite n edistää palvelun käyttäjän hyvinvintia. Tätä työntekijät tteuttavat mien työtehtäviensä puitteissa. Timinta perustuu yksilölliseen kuntutussuunnitelmaan ja tavitteena n edistää palvelun käyttäjän fyysistä, psyykkistä ja ssiaalista timintakykyä. Jkaiselle palvelun käyttäjälle tehdään asiakassuunnitelma mihin kirjataan: nykytilanne timintakyky terveyteen liittyvät tiedt suunnitelmat tiveet Päivitetään tarvittaessa, vähintään kerran vudessa. Ravitsemus Palvelun käyttäjillä n mahdllisuus mnipuliseen lunaaseen, jka sisältää salaatin, lämpimän ruuan, jälkiruuan, leivän ja jumat. Kahvi kaksi kertaa päivässä. Rukailu n esimerkkirukailua, jssa 7

8 hjaaja pastaa ja seuraa tarvittaessa palvelun käyttäjiä. Palvelun käyttäjillä n myös mahdllisuus staa aamuisin terveellinen smthie. Hygieniakäytännöt Ohjataan hyvään henkilökhtaiseen hygieniaan, js humataan epähygieenisyyttä niin knsultidaan asumisyksiköitä. Hyvinvintitimialan hygieniahitajia knsultidaan tarvittaessa ja heiltä saadaan hjeistusta mm. erilaisia pikkeustilanteita varten. He kiertävät yksiköissä kuluttamassa hygienia-asiissa. Lisäksi hygieniahitajat tekevät yksiköissä auditintia siitä, miten aseptinen työskentely tteutuu yksikössä. Nudatetaan Turun kaupungin hygieniahjeita. Terveyden- ja sairaanhit Sairaanhitaja timii vammaispalvelujen eri yksiköissä asiantuntijana ja vastaa hit- ja palveluketjun timivuudesta. Tavitteena n timintakykyä ylläpitävän ja edistävän hittyön suunnittelu, arviinti ja tteuttaminen. Henkilökunta reagi herkästi palvelun käyttäjien terveydentilan muutksiin. Terveydenhidsta vastaa kunnan terveyskeskus. Kiireellisissä ja ensiaputilanteissa hätäkeskuksen kautta 112 n saatavissa hittasn ambulanssipalvelut. Lääkehit Timintakeskuksessa palvelunkäyttäjälle annetaan vain lääkärin määräämät ja asumisyksikön/kdin jakamat lääkkeet. Timintakeskuksessa palvelun käyttäjän ma hjaaja vastaa lääkkeiden jakamisesta. Lääkkeet säilytetään kahden lukn takana. Sairaanhitajan tehtäviin kuuluu vammaispalvelujen eri yksiköiden lääkehitsuunnitelmista ja lääkehidsta vastaaminen. Kaikki timintakeskuksen hjaajat surittavat LOVe MiniLOP lääkesaamisen perusteet. Yhteistyö muiden palvelunantajien kanssa Yhteistyö ja tiednkulku palvelun käyttäjän palvelukknaisuuteen kuuluvien muiden ssiaali- ja terveydenhulln palvelunantajien kanssa tteutetaan verkstpalavereiden ja puhelinkeskusteluiden kautta (esim. tiednkulku asumisyksikön ja timintakeskuksen välillä). 8

9 Alihankintana tutetut palvelut Kaupunkitaslla n määritelty rganisaatin ulkpulisten hankintjen kilpailutukseen, tarjuspyyntöasiakirjjen laatimiseen, hankinnasta ilmittamiseen ja hankintaspimuksen allekirjittamiseen liittyvät säännöt. Jkaisen yksikön n nudatettava näitä kansallisia hankintalakeja ja EU-hankintadirektiivejä. Tavitteena n avin ja tasapulinen kilpailuttaminen tavara-, palvelu- ja rakennushankinnille. Yksiköiden hankinnat pitää tapahtua määritellyistä kilpailutetuista yksiköistä. Rahallisesti suuremmista hankinnista tulee järjestää hjeiden mukainen kilpailutus. Kaupungin intranetissä n nähtävillä kilpailutetut spimukset, jita kaikki kaupungin hallintkunnat vivat hyödyntää. Sieltä löytyvät tavaraja palveluhankintaan liittyvät tiedt sekä hankintihin liittyviä hjeistuksia. PALVELUN KÄYTTÄJIEN TURVALLISUUS (4.4) Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranmaisten ja timijiden kanssa Timintakeskuksessa n nimetty turvallisuusvastuuhenkilö. Jkaisella ryhmällä tulee lla massa tilassaan seinällä paperi, jssa lukee päiväkhtaisesti paikalla levien palvelun käyttäjien nimet. Tulipaln sattuessa hjaajat hjaavat kaikki uls ja varmistavat, että masta ryhmästä vat kaikki mukana. Pistuminen tapahtuu lähimmästä vesta pihalle, jnka jälkeen kknnutaan svittuun kkntumispaikkaan. Pyritään timimaan rauhallisesti ja välttämään paniikkia. Talssa n kuusi merkattua pistumistietä, kummassakin päässä klme. Ohjaajat tarkistavat tilat tyhjiksi ja sulkevat vet perässään. Timintakeskuksessa n nimetty ns. vessavastaavat ja he hulehtivat, ettei talsta pistuttaessa kukaan jää vessaan. Tilanteen mukaan jku hjaajista sittaa hätänumern. Js tulipaln tms. sattuessa jku palvelun käyttäjistä nukkuu tai n saanut esim. epilepsiakhtauksen, vidaan hänet kantaa uls peitn/huvan avulla. Talssa n kuusi jauhesammutinta. Sammuttimet löytyvät rukasalin pylväästä, pikkukeittiöstä ja yhdestä työtilasta. Klme sammutinta n lisäksi varastssa. Mlemmissa keittiöissä n lisäksi sammutuspeitt. Ensiapuvälineet vat rukasalin lääkekaapissa, kylmäpusseja löytyy pikkupakastimesta. Talssa n palvelun käyttäjäkhtaiset lääkkeenant-hjeet ja lääkkeet löytyvät timistn lääkekaapista lukkjen takaa. Lääkekaapissa säilytetään vain tarvittavia lääkkeitä. Taln ulk-vet pidetään aina lukittuina. Väkivaltatilanteissa pitää turvata ma ja tisten turvallisuus. Pyritään timimaan siten, että pistumistietä vi käyttää tarvittaessa. Hit- ja hivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet vastaava hjaaja kuusi hjaajaa 9

10 Miten henkilöstövimavarjen riittävyys varmistetaan: riittävästi kulutettua henkilöstöä hjausryhmiin työnkiert kehityskeskustelut työnhjaus aktiivisen tuen timintatapa, varhaisen tuen timintamalli Henkilöstön rekrytinnin periaatteet Pääasiassa pyrimme rekrytimaan alan ammattilaisia tai piskelijita. Palkattavalta henkilöltä tarkistetaan kulu- ja työtdistukset ja tarkistetaan rekisteröinti. Kelpisuuslaki (272/2005) ja laki terveydenhulln ammattihenkilöistä (559/1994) määrittävät henkilöstön kelpisuusvaatimuksia. Laki ssiaalihulln ammattihenkilöistä (817/2015) n astunut vimaan Valvira n antanut hjeen terveydenhultalan piskelijiden tilapäisestä käytöstä alan tehtävissä. Sijaisia ja vakituista henkilöstöä palkattaessa kiinnitetään humi henkilön kulutukseen, kkemukseen, kiinnstukseen (kehitysvammatyö) ja mahdllisiin muihin henkilökhtaisiin taitihin, jtka antavat lisäarva työskenneltäessä kehitysvammaisten parissa. Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskulutuksesta Yksikössä n käytössä perehdytyskansi uusien työntekijöiden ja piskelijiden perehdytystä varten (Yhteinen perehdytyskansi + Vernernet). Timintakeskuksen kulutussuunnitelma nudattaa kaupunkitasn hjeistusta kulutuksen järjestämisestä, esim. painpistealueiden määrittämisessä. Painpistealueet vat niitä, jissa ketaan tarvetta lisäkulutukselle tai jssa timinta n muuttunut merkittävästi. Tavitteen mukaisesti jkainen timintakeskuksen työntekijä kuluttautuu vähintään klmena päivänä kuluvan vuden aikana. Timitilat Timintakeskuksessa n kuusi ryhmähunetta, yksi näistä n yhteisessä käytössä (mpelim). Rukailutilan ja yhteisen tilan välillä n liukuvet. Yhteistä tilaa käytetään esim. jumppaamiseen, elkuvien katseluun, pelien pelaamiseen ja tapahtumiin. Timintakeskuksesta löytyy kuusi asiakaswc:tä, jista kaksi vat inva-wc:tä. Siivus ja pyykkihult Timintakeskuksen siivuksesta ja pyykkihullsta vastaa hjaaja, yhdessä palvelun käyttäjien kanssa.timintakeskuksen päivittäisen ylläpitsiivuksen lisäksi desinfiidaan venkahvat, keittiön työtast ja tarvittaessa suritetaan lisädesinfiinteja. Pyykkihult nudattaa hygieniamääräyksiä esim. pesulämpötilat. Erityispuhdistuksista n mat hjeet. Ohjeet esillä työpisteissä. Terveydenhulln laitteiden ja tarvikkeiden hankinta, käytön hjaus ja hult Uusien laitteiden ja apuvälineiden käyttöönttvaiheessa järjestetään kulutusta. Terveydenhulln laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedt: 10

11 Pirj-Riitta Maunuvaara, p Asiakas- ja ptilastietjen käsittely Ssiaalihullssa asiakas- ja ptilastiedt vat arkalunteisia salassa pidettäviä henkilötietja. Hyvältä tietjen käsittelyltä edellytetään, että se n suunniteltua kk käsittelyn alusta kirjaamisesta alkaen tietjen hävittämiseen, jilla turvataan hyvä tiednhallintatapa. Asiakkaan sustumus ja tietjen käyttötarkitus määrittävät eri timijiden ikeuksia käyttää eri rekistereihin kirjattuja asiakas- ja ptilastietja. Kska ssiaalipalveluja annettaessa asiakkaiden tiedista mudstuu henkilörekisteri tai -rekistereitä (henkilötietlaki 10 ), tästä syntyy myös velvite infrmida asiakkaita henkilötietjen tulevasta käsittelystä sekä rekisteröidyn ikeuksista. Rekisteröidyllä n ikeus tarkastaa tietnsa ja vaatia tarvittaessa niiden krjaamista. Rekisteröidyllä n ikeus tarkastaa tietnsa ja vaatia tarvittaessa niiden krjaamista. Tarkastuspyyntö ja krjaamisvaatimus vidaan esittää rekisterinpitäjälle lmakkeella. Js rekisterinpitäjä ei anna pyydettyjä tietja tai kieltäytyy tekemästä vaadittuja krjauksia, rekisterinpitäjän n annettava kirjallinen päätös kieltäytymisestä ja sen perusteista. Uusi työntekijä allekirjittaa tietsujasitumuksen, surittaa Navisec-tietturvatestin sekä tutustuu tietsujamateriaaliin. Uusille työntekijöille järjestetään perehdytys yksikön timintatapihin. Kaikki sallistuvat täydennyskulutuksiin mm. js lainsäädäntöön n tulssa muutksia. Käytössä n Effica-asiakastietjärjestelmä. Kaikilla työntekijöillä n käytössä mat henkilökhtaiset Effica-asiakastietjärjestelmätunnukset. Jkainen työntekijä vastaa masta kirjaamisesta Efficaan. Henkilökuntaa sit salassapitvelvllisuus. Kaikki palvelun käyttäjien asiakirjat säilytetään kahden lukn takana. Vammaispalvelujen tietsujaselste n nähtävissä timintakeskuksen seinällä. Tietsujavastaavan nimi ja yhteystiedt Sari Järvinen, p Turun kaupungin hyvinvintitimiala Ylipistnkatu TURKU YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA työssä tunnistetaan riskit ja kehitetään timintaa ennaltaehkäisevästi palvelun käyttäjien tiveet ja palautteet tetaan humin mahdllisuuksien mukaan timinnan kehittämisessä (palautetta kerätään asiakassuunnitelmassa, palvelun käyttäjien parlamentissa, ryhmäpalavereissa ja palautelaatikn kautta) henkilökunta sallistuu kulutukseen itsemääräämisikeudesta turvatakseen palvelun käyttäjien tietturvan työntekijät surittavat Navisectietturvatestin sähköisesti mavalvntasuunnitelma päivitetään kerran vudessa siltä sin kun timinta muuttuu OMAVALVONTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN (Omavalvntasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa timintayksikön vastaava jhtaja) 11

12 Paikka ja päiväys Allekirjitus LOMAKKEEN LAADINNASSA ON HYÖDYNNETTY SEURAAVIA OPPAITA, OHJEITA JA LAATUSUOSITUKSIA: Ssiaalialan krkeakulutettujen ammattijärjestö Talentia ry, Ammattieettinen lautakunta: Arki, arvt, elämä, etiikka. Ssiaalialan ammattilaisen eettiset hjeet. - STM:n julkaisuja (2011:15): Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas ssiaali- ja terveydenhulln jhdlle ja turvallisuusasiantuntijille - STM:n julkaisuja (2014:4): Lastensujelun laatususitus - STM:n julkaisuja (2013:11): Laatususitus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi - STM:n ppaita (2003:4): Yksilölliset palvelut, timivat asunnt ja esteetön ympäristö. Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatususitus pdf&title=Vammaisten_asumispalveluiden_laatususitus_fi.pdf Ptilasturvallisuus, Työsujelurahast & Teknlgian tutkimuskeskus VTT: Vaaratapahtumista ppiminen. Opas ssiaali- ja terveydenhulln rganisaatille - Valtakunnallisia hjeita ja susituksia mavalvnnan suunnittelun tueksi ikäihmisten palveluissa Turvallisen lääkehidn suunnittelun tueksi: - Turvallinen lääkehit -pas: Valviran määräys terveydenhulln laitteiden ja tarvikkeiden vaaratilanneilmituksen tekemisestä: - Valviran määräys 4/2010: Tietsujavaltuutetun timistn hjeita asiakas- ja ptilastietjen käsittelyyn - Rekisteri- ja tietturvaselsteet: - Henkilötietlaki ja asiakastietjen käsittely yksityisessä ssiaalihullssa: - Henkiltietlaki_ja_asiakastietjen_kasittely_yksityisessa_ssiaalihullssa.pdf 12

13 - Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja saamisen varmistamisesta liittyen tietsuja-asiihin ja asiakirja hallintn sekä muuta lisätieta ssiaalihulln asiakasasiakirjista: 9cc407f10e6d/Ssiaalihulln+asiakasasiakirjat.pdf) 13

14 Liite 1. LAATUKRITEERIT / PORMESTARIN TOIMINTAKESKUS TUKI VALINTOJEN JA SUUNNITELMIEN TEKEMISEEN Palvelunkäyttäjällä n tarvittaessa mahdllisuus viittmakielen tulkkiin. Käytämme seinillä kuvia ja lukujärjestyksiä päivittäisestä timinnasta. Palvelunkäyttäjille järjestetään kulutustilaisuuksia, esimerkiksi rahankäytöstä, terveellisestä ravinnsta ja päihdetietutta. Palvelunkäyttäjä sijitetaan itselleen spivaan ryhmään ja tiveita kuunnellaan, vaihtja harkitaan ja tteutetaan mahdllisuuksien mukaan. Palvelunkäyttäjiä hjataan Paletin kautta asumisharjittelujaksille. Mtivinnissa käytetään vertaistukea ja vierailuja. Palvelunkäyttäjää kannustetaan hankkimaan tieta ja kkemuksia häntä kiinnstavista kulutuksista, asumisvaihtehdista ja harrastuksista. Tieta vidaan etsiä yhdessä tai tarvittaessa neuva, mistä sitä saa. Eri vaihtehdista vidaan keskustella yhdessä. Palvelunkäyttäjiä kannustetaan tutustumaan ja hakemaan muutaman päivän kulutuskkeiluihin ammattipist Bvalliukseen. Timintakeskuksesta tehdään myös paljn tutustumiskäyntejä harrastuksiin (esimerkiksi tanssi, pelit, kuntsali, jalkapall, sähly, leipminen, retkeily). Palvelunkäyttäjä vi kkeilla erilaisia tehtäviä hänen kiinnstuksiensa mukaan. Tehtäväkkeiluilla kartitetaan taitja. 2. TUKI MUUTOKSIIN JA SIIRTYMÄVAIHEISIIN Asiakassuunnitelma tehdään yhdessä palvelun käyttäjän kanssa. Tehtäväkkeiluissa kartitetaan taitja, annetaan jatkuvaa palautetta ja palautekeskusteluja käydään siirtymävaiheissa. Palvelunkäyttäjiä hjataan Paletin kautta asumisharjittelujaksille. Muutstilanteissa tehdään tiiviimpää yhteistyötä Paletin, asuntliden ja lähihenkilöiden kanssa. Svitaan yhdensuuntaiset hjeet muutksen haasteista. 3. TUKI LÄHIYHTEISÖIHIN LIITTYMISEEN Palvelunkäyttäjää kannustetaan sallistumaan ja tutustumaan taln ulkpulella tapahtuvaan timintaan. Yleisövurt, liikuntaryhmät, uimahalli, kuntsali, urheiluhalli, kirjast, kierrätysmyymälät, mnitri, kaupat, rukapaikat, Khtaamispaikat: Tärsky, Happy Huse, Tiv Tapahtumat (Kulttuurikutsut, Harrastetärskyt, terveystapahtumat, jääkiekk-ttelut, jalkapall-ttelut, knsertit). Tieta hankitaan ja jaetaan sekä suullisesti että kirjallisesti, mutta myös ssiaalisen median kautta. Tutustumiskäyntejä vidaan tehdä ensin yhdessä henkilökunnan kanssa (esimerkiksi kulkemisen rganisinti ja reitin harjittelu). Timintakeskus justaa työajassa ja kannustaa saattajan ja saattajakrtin hankkimiseen. 14

15 4. TUKI OPINTOIHIN PÄÄSEMISEEN Etsitään yhdessä palvelunkäyttäjän kanssa tieta häntä kiinnstavista pintryhmistä. Timintakeskuksessa kannustetaan hakemaan erilaisiin palvelunkäyttäjille spiviin pintryhmiin. 5. TUKI MAHDOLLISIMMAN SUUREN ITSENÄISYYDEN SAAVUTTAMISEEN Harjitellaan yhdessä palvelunkäyttäjän kanssa itsenäistä kulkemista bussilla, rahankäyttöä, ruka-ststen tekemistä kaupassa sekä asiimista rukailupaikissa ja kahvilissa. Harjitellaan välipaljen teka, leipmista sekä ruuan terveellistä annstelua. Järjestetään kulutuksia palvelunkäyttäjille esimerkiksi rahankäytöstä, terveellisestä rukailusta ja päihteistä. Palvelunkäyttäjien tul- ja lähtöajat timintakeskukseen svitaan yhdessä heille spivaksi. Palvelunkäyttäjiä kannustetaan liikkumaan timintakeskuksen ulkpulella. Ssiaalisia taitja palvelunkäyttäjä ppii timintakeskuksessa käymällä ja liikkumalla timintakeskuksen ulkpulella avimissa yhteisöissä. Lisätään palvelunkäyttäjien ssiaalisia taitja, sallistumista ja tunnetaitja erilaisilla ryhmätiminnilla. 6. TUKI TERVEYTEEN, HYVINVOINTIIN JA SOSIAALISIIN SUHTEISIIN Keskustellaan, tuetaan ja hjataan rukailun terveellisyydestä ja vaikutuksista. Vastuu n kuitenkin palvelunkäyttäjällä. Rukalistan ja annskkjen puitteissa rukamäärä rajataan, mutta palvelunkäyttäjä vi säädellä itse ruka-annksen sisältöä (Kansallinen lihavuushjelma THL.fi.) Timintakeskuksessa n mahdllisuus kkeilla terveellisiä rukavaihtehtja, esimerkiksi aamusmthieta sekä erilaisia hedelmiä jälkirukana. Palvelunkäyttäjien kanssa keskustellaan liikunnan merkityksestä sekä liikutaan päivittäin (jumppa, ulkilu, rentutus, tanssi, sähly, jalkapall, kuntsali, uimahalli) ja hjataan sallistumaan liikuntapalveluihin, sallistutaan YU-kisihin ja terveystapahtumiin. Säännöllisen liikunnan harrastaminen varmentuu vain hjauksen avulla. Mietitään erilaisia aktivintikeinja terveelliseen elämään yhdessä palvelunkäyttäjän kanssa, esimerkiksi askelmittarit, kännykkälaskurit, vertaistuki. Palvelunkäyttäjiä hjataan ja tuetaan tarvittaessa terveydenhultpalvelujen käyttämiseen ja niiden ajanvarauksiin. Tuetaan palvelunkäyttäjien ssiaalisia suhteita ja pastetaan heitä selvittämään ngelmatilanteita itsenäisesti. 7. TUKI AMMATILLISIIN OPINTOIHIN JA TYÖHÖN PÄÄSEMISEEN Tuetaan palvelunkäyttäjän työssä tarvittavia taitja ja valmiuksia, ajan hallintaa ja työajan nudattamista sekä itsenäistä liikkumista. Harjitellaan keittiö-, siivus-, alihankinta- ja ulktöitä sekä kädentaitja erilaisten tehtävien avulla. Tarjtaan palvelunkäyttäjälle tieta häntä kiinnstavista kulutuksista. 15

16 Mietitään yhdessä palvelunkäyttäjän kanssa vaihtehtisia plkuja tteuttaa sia unelmista, arviidaan taitjen riittävyyttä realistisesti sekä tarvittaessa hjataan työhönvalmentajien haastateltavaksi. Tuetaan palvelunkäyttäjää kulutuskkeiluihin, jissa n haku ympäri vuden. Niistä saa suuntaa jatklle. Mnilla n kuitenkin timintakeskukseen tullessaan j pintja ammattippilaitksissa sekä kkeiluja ja kkemusta tuetussa työssä, Nurten työpajassa, tukityöllistymisessä ja KOHOn asiakkaana. 8. TUKI ITSEILMAISUUN JA LUOVUUTEEN Palvelun käyttäjällä n mahdllisuus valita ja suunnitella mia töitään sekä sallistua erilaisiin timintihin ja ryhmiin mien tiveiden ja taitjen mukaan. Timintakeskuksessa n mahdllisuus leipmiseen, vatsatanssiin, lunnssa liikkumiseen lähimaastssa, karakeen ja karakelaitteiden käyttöön, hjattuun maksulliseen musiikkiryhmään, piskelijiden ja hjaajien timintaryhmiin, miin kansiihin, jumppaamiseen, jumpan hjaamiseen, nutihetkiin ja käsitöihin. 9. TUKI MERKITYKSELLISISSÄ SOSIAALISISSA ROOLEISSA TOIMIMISEEN Timintakeskuksessa vi timia avustajana rukailussa, ulkilussa ja bussikrtin latauksessa, saattajana matkilla, karakelevyjen sittajana, jumppahjaajana, taidn pettajana tiselle tai piskelijalle, pstin kuljettajana ja kuuntelijana kaverille. Timintakeskuksesta sallistutaan erilaisiin tapahtumiin sekä harjitellaan itsenäistä asiintia kaupissa, kirjastautssa/kirjastssa, kahvilissa, museissa, urheilutteluissa ja kuntsaleilla. 10. TUKI PALVELUJEN SISÄLTÖIHIN JA TOIMINTATAPOIHIN VAIKUTTAMISEEN Palvelun käyttäjistä kttu parlamentti n laatinut timintakeskuksen säännöt yhdessä timintakeskuksen vastaavan hjaajan kanssa. Palvelunkäyttäjiä rhkaistaan miettimään ja ehdttamaan uusia timintaideita sekä kertmaan epäkhtien krjaustarpeesta ryhmien kkuksissa ja kyselyissä. Palvelunkäyttäjällä n mahdllisuus ehdttaa ryhmän vaihta. Ulkilu- ja muissa tapahtumissa palvelunkäyttäjä vi määritellä itse rukansa laadun ja määrän. 16