Porin perusturvakeskus Omavalvontasuunnitelma Neurologinen kuntoutusosasto T2

Transkriptio

1 Prin perusturvakeskus Omavalvntasuunnitelma Neurlginen kuntutussast T

2 Sisällys 1. Jhdant Lainsäädäntö Omavalvntasuunnitelman laatiminen Omavalvnnan suunnittelusta vastaavat jhdn edustajat Yksikön mavalvnnan vastuuhenkilöt Omavalvntasuunnitelman päivittäminen ja seuranta Omavalvntasuunnitelman julkisuus Timinta-ajatus, arvt ja timintaperiaatteet Palvelualueen tavitteet Riskinhallinta Riskienhallinnan järjestelmät ja menettelytavat sekä riskien tunnistaminen Riskinhallinta ja työturvallisuus Riskien käsitteleminen ja krjaavat timenpiteet Ptilastyön sisällön mavalvnta Ptilaan asema ja ikeudet Hit-ja kuntutussuunnitelma Ptilaan khtelu ja itsemääräämisikeus Ptilaan sallisuus ja palautteen kerääminen Ptilaan ikeusturva Hidn sisällön mavalvnta Hyvinvintia ja kuntutumista tukeva timinta Ravitsemus Hygieniakäytännöt Terveyden- ja sairaanhit Lääkehit Yhteistyö eri timijiden kanssa Alihankintana tutetut palvelut Turvallisuus Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranmaisten ja timijiden kanssa Henkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön suunnitelma Henkilöstön rekrytinnin periaatteet ja sijaisten käyttö Henkilöstön perehdyttäminen ja täydennyskulutus Osastn timitila

3 8.6 Teknlgiset ratkaisut Terveydenhulln laitteet ja tarvikkeet Asiakas- ja ptilastietjen käsittely Ssiaali- ja terveydenhulln tietjärjestelmien mavalvnta Omavalvntasuunnitelman seuranta ja kehittäminen Omavalvntasuunnitelman hyväksyminen Omavalvntasuunnitelman liitteet

4 OMAVALVONTASUUNNITELMA PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palveluntuttaja Prin Perusturvakeskus PL 102, PORI puh. (02) fax (02) Palveluntuttajan Y-tunnus: Timintayksikön nimi Neurlginen kuntutussast T2 Palvelumut; asiakasryhmä, jlle palvelua tutetaan; asiakaspaikkamäärä Kuntutus- ja sairaalapalvelut; Neurlgiset kuntutusptilaat, pääasiassa AVH-ptilaat, ptilaspaikkja 28 Timintayksikön yhteystiedt Osite Maantiekatu 31 Puhelin Sähköpsti kunsait Pstinumer Timintayksikön vastaava Osastnhitaja Jhanna Rantanen Pstitimipaikka Pri Yhteystiedt puh Alihankintana stetut palvelut ja niiden tuttajat Ateria-, siivus- ja puhtauspalvelut Prin palveluliikelaits Tekninen - ja kiinteistöhult Prin palveluliikelaits ja Prin tekninen palvelukeskus Hitajakutsujärjestelmän hult Vivag Oy Jätehult Astalan kiinteistöpalvelu Tietsujajätehult Paperinkeräys Oy Hyllytyspalvelu Lgistiikkakeskus Labratri, rtg ja välinehult SataDiag Lääkehult Satadiag Lääkejäte Ekkem Oy Tekstiilihult Ravanin pesula Atk-palvelut Medbit Oy Henkilöstön rekrytinti Henkilöstöpalvelut Henkilökunnan terveydenhult Satakunnan työterveyspalvelut Palkka- ja talushallint KuntaPr Oy Vartijapalvelut ISS Palvelut Oy 3

5 1. Jhdant Omavalvnnalla tarkitetaan palvelujen tuttajan matimista laadun varmistamista siten, että timinnassa tteutuvat lainsäädännön, valvntahjelmien ja laatususitusten sekä palvelujen tuttajan itse malle timinnalleen asettamat laatuvaatimukset. Omavalvntasuunnitelmalla tarkitetaan laadun ja asiakasturvallisuuden varmistamiseksi suunniteltujen menettelyjen kirjallista kuvaamista ja siinä käytettäviä asiakirjja. Omavalvntasuunnitelma n laadittava yhteistyössä jhdn ja työntekijöiden kanssa. Henkilökunnalta vaaditaan situtumista, kykyä ppia virheistä sekä taita elää muutksessa, jtta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjaminen n mahdllista. Omavalvntasuunnitelman hulelliseen laadintaan n syytä panstaa ja hyödyntää siinä henkilöstön ammattitaita laajasti. Onnistunut mavalvnta: varmistaa timinnan laadun ja asiakasturvallisuuden varmistaa henkilöstön hyvinvinnin vahvistaa rganisaatin myönteistä julkisuuskuvaa turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjajana. Omavalvnta n työkalu, jnka avulla vidaan kehittää ja seurata palvelujen laatua timintayksiköiden päivittäisessä työssä. Omavalvnnan perusidea n siinä, että timintayksikölle n laadittu kirjallinen suunnitelma, jnka avulla asiakkaan palveluissa esiintyvät epäkhdat ja palvelun nnistumisen kannalta epävarmat ja riskiä aiheuttavat tilanteet pystytään tunnistamaan, ehkäisemään ja krjaamaan npeasti. Omavalvnta perustuu yksikössä tteutettavaan riskinhallintaan, jssa palveluprsesseja arviidaan laadun ja asiakasturvallisuuden näkökulmasta. Tarkituksena n ennaltaehkäistä riskien tteutuminen ja reagida havaittuihin kriittisiin työvaiheisiin tai kehittämistä vaativiin asiihin suunnitelmallisesti ja npeasti. Omavalvnnan tavitteet: laadukkaat ja asiakasturvalliset palvelut avin, ppiva timintakulttuuri edistää asiakkaiden valinnan mahdllisuuksia asiakkaan sallisuuden parantaminen yhtenäiset palveluprsessit palveluprsessien seurannan ja arviinnin kehittäminen valvnnan painpiste ennaklliseen valvntaan Riskienhallinnan ja mavalvnnan perusidea n, että asiakkaan arjessa näkyvät epäkhdat ja palvelun nnistumisen kannalta epävarmat riskit ja kriittiset työvaiheet kyetään tunnistamaan, ehkäisemään ja krjaamaan npeasti. Ssiaali- ja terveydenhulln palvelujen valvnnassa krstuu palveluntuttajien ma vastuu timinnan asianmukaisuudesta ja tuttamiensa palvelujen laadusta sekä asiakas- ja 4

6 ptilasturvallisuudesta. Vanhuspalvelulaissa säädettiin julkisille palvelujen tuttajille velvllisuus ttaa käyttöön mavalvnta vuden 2015 alussa. Timintayksikkökhtainen mavalvntasuunnitelma n pidettävä julkisesti nähtävänä ja se kert lukijalle, miten yksikössä varmistetaan, että palvelu tteutetaan laadukkaasti ja asiakasturvallisesti. Omavalvntasuunnitelma kert myös sen, miten yksikössä timitaan, kun tdetaan, että palvelu ei syystä tai tisesta tteudu sille asetettujen tavitteiden mukaisesti tai asiakasturvallisuus uhkaa vaarantua. Omavalvnnan tavitteena n, että henkilökunta arvii kk ajan maa timintaansa, kuulee asiakkaita ja maisia laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyvissä asiissa sekä ttaa asiakaspalautteen humin timinnan kehittämisessä. Valviralle n annettu valtuutus antaa määräyksiä mavalvntasuunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta. Omavalvntasuunnitelma n pidettävä timintayksikössä julkisesti esillä, ja palvelujen tuttajan n seurattava sen tteutumista. (valvira.fi) 2. Lainsäädäntö Yksityinen terveydenhult Laki yksityisestä terveydenhullsta (152/1990, 6 ): Palveluntuttajan n, timiessaan useammassa kuin yhdessä timipaikassa, laadittava mavalvntasuunnitelma, jnka sisällöstä Valvira anti määräykset Julkinen terveydenhult Terveydenhultlaki (1326/2010) 8 ja STM:n asetus 341/2011: Terveydenhulln timintayksikön n laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja ptilasturvallisuuden täytäntöönpansta. 8 :n 4 mmentin njalla: suunnitelmassa n svittava ainakin seuraavat asiat: laadunhallinnan ja ptilasturvallisuuden täytäntöönpann vastuuhenkilöt ja timijat sekä miten jht vastaa edellytyksistä ja vimavarista tteuttaa laadukasta ja ptilasturvallista timintaa; laadukasta ja turvallista timintaa tukevat henkilöstöjhtamisen periaatteet ja käytännöt sekä avinta turvallisuuskulttuuria tukevat arvt ja menettelytavat; menettelytavat, jilla henkilökunta sallistuu mniammatilliseen laadunhallinnan ja ptilasturvallisuuden kehittämiseen ja saa palautetta ppimista ja man timintansa kehittämistä varten; laadukkaan ja turvallisen timinnan edellyttämä henkilöstön perehdyttäminen sekä timintayksiköissä tapahtuva piskelijiden kulutus ja hjaaminen; menettelytavat, jilla ptilas ja hänen läheisensä vivat antaa palautetta laadunhallinnan ja ptilasturvallisuuden puutteista, sekä menettelytavat, jilla ptilaalle ja hänen läheiselleen annetaan tieta ja tukea ptilasta khdanneen haittatapahtuman jälkeen; timinnassa käytettävät laadunhallinta-asiakirjat; 5

7 turvallisuus- ja laatungelmien ennakiminen sekä turvallisuusriskien tunnistaminen ja hallinta; vaara- ja haittatapahtumien tunnistaminen ja raprtinti, haittatapahtumien ilmittaminen hitilmitusjärjestelmään ja muiden säädösten edellyttämä raprtinti ja krjaavia timenpiteitä kskevat menettelytavat; laadunhallinnassa ja ptilasturvallisuuden täytäntöönpanssa tarvittava yhteistyö sairaanhitpiirin kuntayhtymän alueella muiden ssiaali- ja terveydenhulln timintayksiköiden kanssa. Suunnitelmassa n käsiteltävä ainakin palvelujen tarpeenmukainen saatavuus, hitketjut, timintayksikön fyysinen ympäristö, terveydenhultn liittyvät infektit, lääkehit ja lääkehulln järjestäminen, terveydenhulln laitteet ja tarvikkeet, henkilöstö, sen työnjak ja saaminen, tietjärjestelmät ja ptilasasiakirjamerkintöjen tekeminen sekä tiednkulku timintayksikön sisällä ja timintayksikköjen välillä. Suunnitelmassa n svittava tavista, jilla suunnitelman täytäntöönpann tteuttamiseksi henkilöstölle annetaan tieta ja kulutusta laadunhallinnan ja ptilasturvallisuuden periaatteista ja timintakäytännöistä sekä suunnitelman sisällöstä. Suunnitelmassa n svittava tavista, jilla ptilaille ja heidän läheisilleen tiedtetaan suunnitelmasta sekä ptilaiden ja heidän läheistensä mahdllisuudesta edistää ja vaikuttaa laadunhallinnan ja ptilasturvallisuuden tteutumiseen. Ssiaali- ja terveysministeriön asetus laadunhallinnasta ja ptilasturvallisuuden täytäntöönpansta laadittavasta suunnitelmasta (341/2011). Yksityinen ssiaalihult Laki yksityisistä ssiaalipalveluista (922/2011) 6 : Yksityisten palveluntuttajan n laadittava timinnan asianmukaisuuden varmistamiseksi mavalvntasuunnitelma, jka kattaa kaikki palvelujen tuttajan ssiaalipalvelut ja palvelukknaisuudet. Valvira n päivittänyt yksityisten ssiaalipalvelujen mavalvntaa kskevan määräyksen, jka krvaa aiemman vunna 2012 annetun määräyksen. Määräys tuli vimaan vuden 2015 alussa (THL:n määräys Dnr 3344/ /2014). Julkinen ssiaalihult Laki ikääntyneen väestön timintakyvyn sekä iäkkäiden ssiaali- ja terveyspalveluista 23 mavalvnnasta vimaan (THL:n määräys Dnr 3344/ /2014). Vanhuspalvelulaissa säädettiin julkisille palvelujen tuttajille velvllisuus ttaa käyttöön mavalvnta vuden 2015 alussa. Vastaava velvllisuus tuli yksityisille ssiaalipalveluille j vunna Uusi ssiaalihultlaki - tulee vimaan asteittain alkaen : Ssiaalihulln timintayksikön tai muun timintakknaisuudesta vastaavan tahn n laadittava mavalvntasuunnitelma ssiaalihulln laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden 6

8 varmistamiseksi. Suunnitelma n pidettävä julkisesti nähtävänä, sen tteutumista n seurattava säännöllisesti ja timintaa n kehitettävä asiakkailta sekä timintayksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella. Omavalvntasuunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta vidaan säätää tarkemmin ssiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Tietjärjestelmien mavalvnta Määräys ssiaali- ja terveydenhulln tietjärjestelmien lennaisista vaatimuksista (THL/1305/ /2014). Määräys kskee ssiaali- ja terveydenhulln asiakastietjen sähköisestä käsittelystä annetussa laissa (159/2007) säädettyjä tietjärjestelmien lennaisten vaatimusten sisältöä. Määräys tulee vimaan Omavalvntasuunnitelman laatiminen 3.1 Omavalvnnan suunnittelusta vastaavat jhdn edustajat Omavalvntasuunnitelmien tteutumista valv ja suunnitelmat hyväksyy perusturvan jhtryhmä. Käytännön suunnittelutyötä krdini perusturvajhtajan asettama laatu- ja turvallisuustyöryhmä. Suunnittelutyön käytännön tteutuksesta vastaavat kuntutus- ja sairaalapalveluiden jhtaja Anna-Liisa Kivist ja ylilääkäri Margarita Tynni. 3.2 Yksikön mavalvnnan vastuuhenkilöt Yksikön esimies sastnhitaja Jhanna Rantanen vastaa man yksikkönsä mavalvntasuunnitelman laatimisesta ja sen valmistumisesta aikataulun mukaisesti sekä jatkssa myös sen päivittämisestä. Omavalvntasuunnitelma laaditaan yhdessä yksikön henkilökunnan kanssa. Työyksikön henkilökunta n saanut sähköisesti tutustua mavalvntasuunnitelmaan ja kmmentida haluamiaan alueita jk sähköisesti tai henkilökhtaisesti. Lisäksi suunnitteluvaiheessa n llut pienryhmätyöskentelyä eri aihealueilla. Omavalvnnan suunnitteluun n sallistunut kk henkilökunta. 3.3 Omavalvntasuunnitelman päivittäminen ja seuranta Omavalvntasuunnitelma päivitetään vähintään kerran vudessa ja aina muutstarpeen ilmaantuessa. Päivityksestä vastaa yksikön esimies, sastnhitaja Jhanna Rantanen Omavalvnnassa havaitut puutteet timinnassa krjataan välittömästi. Puutteiden raprtinti n jkaisen työntekijän vastuulla, krjausten tteutumisesta/krjaustarpeen eteenpäin tiedttamisesta vastaa viimekädessä yksikön esimies. Havaitut puutteet ja niiden jhdsta tteutetut timenpiteet raprtidaan kirjallisesti. 7

9 3.4 Omavalvntasuunnitelman julkisuus Ptilaat, maiset ja yksikön mavalvnnasta kiinnstuneet vivat tutustua mavalvntasuunnitelmaan ilman erillistä pyyntöä. Yksikön mavalvntasuunnitelma n julkisesti nähtävillä Prin perusturvakeskuksen internetsivuilla sekä yksikön aktiivitiljen ilmitusseinillä. 4 Timinta-ajatus, arvt ja timintaperiaatteet Timinta-ajatus Prin perusturvakeskus edistää yhteistiminta-alueen asukkaiden hyvinvintia, terveyttä ja turvallisuutta yhteistyössä suunniteltujen ikea-aikaisten ja asiakasta lähellä tutettujen peruspalvelujen avulla. Perustehtävän tteuttamisen mahdllistavat asiakkaita kunniittava, saava ja määrätietinen jhtaminen sekä asiantunteva, mtivitunut ja hyvinviva henkilöstö. Kaikki timinta phjautuu sekä alueelliseen että mniammatilliseen yhteistyöhön ja kumppanuuteen. Prin perusturvakeskuksen yhteistiminta-alueelle n laadittu PERUSTURVA 2016 yhteistiminta-alueen strategia _ dc Arvt Perusturvakeskuksessa n situduttu seuraaviin ydinarvihin Luttamus Kumppanuus Ihmisistä välittäminen Osaaminen Osastn timinta-ajatuksena n ptilaiden hyvä hit, ptilaiden matimisuuden ylläpitäminen, edistäminen ja kuntutus. Vastuuhitajamallin mukaisesti ptilaat tetaan humin kknaisvaltaisesti ja krstetaan ptilaan yksilöllistä matimisuutta tukevaa, inhimillistä ja ystävällistä khtelua sekä turvallisuutta ja lutettavuutta. Hidn tavitteena n ptilaan hyvä timintakyky ja hyvä l. Hidamme ptilaita vimavaralähtöisesti ja aktivivasti. Hitmme n mniammattillista, tavitteellista ja mitattavaa. Eri-ikäisten ptilaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huminttaminen n merkittävä sa hitmme sisältöä ja laatua. Osastn ptilaat vat yhteistiminta alueen (YTA) nuria, aikuisia, vanhuksia, vammaisia ja pitkäaikaissairaita, jilla n akuutti sairaalahidn tarve, ei kuitenkaan erikissairaanhita 8

10 vaativa. YTA alueeseen kuuluvat Pri, Ulvila ja Merikarvia. Osastlla hidetaan akuutisti sairastuneita neurlgisia ptilaita, sisätautiptilaita ja kuntutusptilaita sekä syöpäsairauksia sairastavia ptilaita. Ptilaat tulevat sastlle lääkärin lähetteellä päivystyksenä tai sairaalan tisilta sastilta kuntutukseen sekä mbiilitiminnan kautta. Osast timii myös jatkhit-sastna Satakunnan Keskussairaalasta/ Turun ylipistn keskussairaalasta/tampereen ylipistllisesta sairaalasta tuleville neurlgisille ptilaille. Osastlla n 28 ptilaspaikkaa. Tavitteellinen hitaika n 14 päivää. Ptilasvaihtuvuus n 2-3 ptilasta /vrk ja sastn kurmitusprsentti n yli 100 %. Osastlla hidetaan pääasiassa kuntutusptilaita, painttuen aivinfarktin ja aivverenvudn jälkeiseen kuntutukseen. Henkilökunta n mtivitunutta, kehittämismyönteistä ja ammattitaitista. Ammatillista saamista ylläpidetään sallistumalla aktiivisesti alueellisiin ja valtakunnallisiin kulutuksiin. 4.1 Palvelualueen tavitteet Sairaalapalveluissa järjestetään äkillisen sairauden vaatima vudesasthit ja siihen liittyvä kuntuttava jatkhit. Vudesastista neljä n kuntutussastja ja kaksi akuutteja lyhytaikaissastja. Plikliininen saamiskeskus järjestää perusturvan asiakkaille eri erikisaljen pliklinikkapalveluita, ktisairaala- ja arviintiyksikköpalveluita klmessa eri yksikössä, kuntutuspalveluita ja eri aljen asiantuntijapalveluita. Kuntutus- ja sairaalapalveluita jhtaa jhtaja Anna-Liisa Kivist, jnka sijaisen nimeää määräajaksi perusturvajhtaja. Sairaalapalveluissa ja plikliinisessa saamiskeskuksessa timivat ylilääkärit, jtka vastaavat palveluiden tteuttamisesta. Ylilääkärien esimiehenä timii kuntutus- ja sairaalapalveluiden jhtaja. Tavitteemme n hitaa kuntutusptilaat kknaisvaltaisesti. Otamme humin ptilaan vimavarat hidssa ja kuntutuksessa siten, että ktiutuminen/jatkhitn siirtyminen n turvallista ja ikea-aikaista. Ktiutussuunnitelma kirjataan mniammatillisesti hit/kuntutussuunnitelmaan hitjaksn alussa. 5 Riskinhallinta 9

11 5.1 Riskienhallinnan järjestelmät ja menettelytavat sekä riskien tunnistaminen Riskinhallinta n jatkuvaa arviintia ja kehittämistä. Riskinhallinnan lunteeseen kuuluu, ettei työ le kskaan valmista. Jatkuva arviinti ja kehittäminen tarkittavat, että yksikön timinnassa humiidaan jatkuva muuts ja sen aiheuttamat mahdlliset uudet turvallisuusriskit. Timivan mavalvnnan avain n rganisaatin avin ilmapiiri, jka mahdllistaa virheiden esille ttamisen ja siten timinnan kehittämisen. Turvallisuuden edistäminen ja riskinhallinta kuuluvat jkaisen työntekijän työnkuvaan. Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluvat niiden kirjaaminen, analysinti ja raprtinti. Perusturvakeskuksen laadunhallinnan ja ptilasturvallisuuden suunnitelmassa kuvataan perusturvakeskuksen laatu- ja ptilasturvallisuusplitiikka, laatu- ja ptilasturvallisuusjärjestelmä sekä laadun ja ptilasturvallisuuden timintahjeita. asiakirjat/ptilasturvallisuus/ptilasturvallisuustyöryhmä/laadunhallinnan ja ptilasturvallisuuden suunnitelma_petultk dcx Haittatapaukset kirjataan käytössä levaan HaiPr-hjelmaan. Käytössä n sähköinen ilmituslmake, jsta tiedt kirjautuvat suraan tietkantaan jatkkäsittelyä varten. ajan_hje.pdf 5.2 Riskinhallinta ja työturvallisuus vimaan tullut työturvallisuuslaki (738/2002) velvittaa työnantajaa selvittämään ja arviimaan työn vaarat eli tteuttamaan työpaikillaan riskien arviinnin. Vaarjen tunnistaminen n riskien arviinnin tärkein vaihe. Tavitteena n tunnistaa kaikki merkittävät turvallisuuspuutteet, jtka saattavat aiheuttaa haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle. Työssä esiintyvät vaara- ja haittatekijät n tunnistettava ja arviitava kaikilla työpaikilla kiinnittäen erityisesti humita lain 5. luvussa esitettyihin työssä mahdllisesti esiintyviin vaaratekijöihin, jita vat fysikaaliset vaaratekijät, tapaturman vaarat, ergnmia, kemialliset ja bilgiset vaara-tekijät ja henkinen kurmittaminen. Tunnistamisen työkaluna käytetään vaarjen tunnistamisen tarkastuslistja. Vaarjen selvittäminen n suunnitelmallista ja säännöllistä timintaa ja tteutetaan vusittain. Riskien arviinti n käynnistetty Prin kaupungin työpaikilla 5/2004 annetulla hjeistuksella. Ilmitus vaara / läheltäpiti -tilanteesta tehdään vaaratilanteesta, jka ei aiheuttanut tapaturmaa. 10

12 Sisäinen ilmitus työtapaturmasta / ammattitaudista tehdään aina tapaturman satuttua. Lmakkeet löytyvät Patarummusta. Lisäksi Perusturvakeskuksella n käytössään ilmituslmakkeet väkivaltatilanteesta ja veritapaturmasta. s_vakivaltatapauksesta_taytt.dcx asiakirjat/tartuntataudit/verialtistukset/4_2014 Perusturvan timintahje työperäisiin verialtistuksiin.rtf 5.3 Riskien käsitteleminen ja krjaavat timenpiteet HaiPr ilmitukset, läheltäpiti- tilanteet ja työtapaturmat käydään läpi yksikössä yhdessä henkilökunnan kanssa. HaiPrn käsittelystä n hje Patarummussa. elijan_hje.pdf Lääkevastaavat, sairaanhitaja Minna Kivist ja sairaanhitaja Pia Jalnen käsittelevät HaiPr-ilmitukset lääkehidn salta ja infrmivat niistä sasttunneilla henkilökuntaa. Muut haittatapahtumailmitukset käsittelee sastnhitaja ja apulaissastnhitaja tuden samin ne esille sasttunneille. Ilmitusten phjalta tarvittaessa muutamme timintatapaa ja tamme ilmitukset ppimisen välineenä. Tarvittaessa ilmitus vidaan siirtää käsiteltäväksi ylemmälle tahlle. Yhteistyötahihin llaan tarvittaessa yhteydessä. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedn hyödyntämisestä kehitystyössä n palvelun tuttajalla, mutta työntekijöiden vastuulla n tiedn saattaminen jhdn käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa maisen kanssa. Js tapahtuu vakava, krvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, ptilasta tai maista infrmidaan krvausten hakemisesta. Ptilasturvallisuus n keskeinen sa hidn laatua. Henkilökunta perehdytetään ptilasturvallisuuden menettelytapihin ja - käytäntöihin kulutuksella. Henkilökunnan työturvallisuudesta hulehditaan ja tällöin varmistetaan saltaan ptilasturvallisuuden tteutuminen. Kk henkilökunta n vastuussa laitteiden/työympäristön valvnnasta ja epäkhtiin puututaan välittömästi. Uusille työntekijöille ja piskelijille järjestetään perehdytystilaisuuksia sastn esimiesten ja vastuualueiden hitajien timesta. Uudelle työntekijälle annetaan kirjallinen perehdytysmateriaali, jka sisältää asiakknaisuuksia ptilas- ja työturvallisuudesta. Osastlla tehdään viikittain, perjantaisin turvallisuuskävely yhdessä esimiehet ja henkilökunta. Tällä saavutamme välittömän psitiivisen tai kehitettävän palautteen. 11

13 6 Ptilastyön sisällön mavalvnta 6.1 Ptilaan asema ja ikeudet Hidn ja palvelun tarvetta arviidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen maisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Arviinnin lähtökhtana n henkilön ma näkemys vimavaristaan ja niiden vahvistamisesta. Palvelutarpeen selvittämisessä humin khteena vat timintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntutumisen mahdllisuudet. Palvelutarpeen arviinti kattaa kaikki timintakyvyn ulttuvuudet, jita vat fyysinen, psyykkinen, ssiaalinen ja kgnitiivinen timintakyky. Kuntutushjaaja tekee yhdessä ptilaan ja hänen maisen kanssa mniammatillisesti hitja kuntutussuunnitelman. Sairaanhitaja tekee ptilaan kanssa hitsuunnitelman hittyöprsessin mukaisesti. Vastuuhitajat tteuttavat hitsuunnitelman mukaista hita ja kuntutusta mniammatillisessa tiimissä. Ptilaan hita ja kuntutumista arviidaan viikittain mniammatillisessa tiimipalavereissa. Tiimipalaveriin sallistuvat lääkäri, kuntutushjaaja, puheterapeutti, timintaterapeutti, ssiaalityöntekijä, kuntutus- ja hithenkilökunta. Ptilaan tullessa sastlle tehdään ravitsemustesti (MNA, NRS2002), itsenäisen timintakyvyn mittari (FIM), painehaavariskimittaus (Braden) ja tarvittaessa MiniMental, Cedar, depressitestit ja RAVA. Mittaustulsten perusteella suunnitellaan ja analysidaan ptilaan tarvitsemaa hita, kuntutusta ja jatkhita. Ptilailla ja maisilla n mahdllisuus antaa palautetta palautelmakkeen välityksellä. Palautelmake annetaan ktiutuvalle ptilaalle ktiutusta edeltävänä päivänä. Palautelmakkeita n vapaasti saatavilla aktiivitiljen ilmitusseinällä, jten palautteen vi antaa halutessaan nimettömästi palautuslaatikkn. Myös suulliset ja välittömät palautteet, niin psitiiviset kuin negatiivisetkin, vat mahdllisia antaa kenelle tahansa hithenkilökunnasta. Haastavissa tilanteissa henkilökunta hjaa ptilaat ja maiset lemaan yhteydessä sastnhitajaan. 6.2 Hit-ja kuntutussuunnitelma Hit- ja kuntutussuunnitelma n tehtävä ilman aiheetnta viivytystä. Yksikön esimies seuraa ja hjaa hittyön tteutumista massa yksikössään. Vastuuhitaja vastaa ptilaan hidn suunnittelusta ja tteutumisesta yhdessä mniammatillisen tiimin kanssa. Hit- ja kuntutussuunnitelma Hitsuunnitelma 12

14 laaditaan vurkauden sisällä ptilaan saapumisesta sastlle, kuitenkin mahdllisimman npeasti kirjataan Effican HOIYHT-lehdelle, jka luettavissa myös OmaKanta -sivustlla tavitteena tehdä yhteistyössä ptilaan/maisen kanssa siltä sin kuin se n mahdllista sisältää tultilanne, väliarvi, lppuarvi tultilanne: tulhaastattelu, tivmukset ptilaalta ja maiselta hitsuunnitelman tullessa laatii sairaanhitaja arviidaan hidn ja kuntutuksen tarve, siltä phjalta suunnitellaan hidn ja kuntutuksen tavitteet ja hittyön timinnt, arviidaan ptilaan hitn kuuluvien mittarien tarve sairaanhitaja laatii hidn tarpeen, tavitteet ja timinnt, tarvittaessa mahdllisuuksien mukaan mniammatillisen keskustelun phjalta Väliarvi vastuuhitaja tekee viikn välein tai tilanteen muuttuessa hakien tieta Efficasta ja kkaa siitä väliarvin HOIYHT-lehdelle, jka luettavissa OmaKanta-sivustlla. kuvataan kknaistilannetta yleisesti, mitä tapahtunut edellisestä väliarvista tai tultilanteesta lähtien väliarvissa kuvataan ptilaan sen hetkinen tilanne ja timintakyky, missä edistynyt tai nk hitlinjausta muutettu. Arviidaan lääkemuutsten vaste, apuvälineiden tarve ja mitä tutkimuksia n llut ja mitä n tulssa. ptilaalle tehtyjen mittareiden tulkset avattuna esim. FIM, MMSE, MNA / nrs2002 Braden, gds Lppuarvi vastuuhitaja tekee ptilaan ktiutuessa tai siirtyessä jatkhitpaikkaan sisältää tulsyyn, timintakyvyn, mitä hidettu ja miten n kuntutunut. kirjataan ktiutusjärjestelyt, mahdlliset apuvälineet, yhteydentt jatkhitpaikkaan, maisiin ja ktihitn sekä jatkhit-hjeet. kirjataan ptilaan näkemys hidn, kuntutuksen, jatkhidn ja khtelun suhteen Kuntutussuunnitelma kuntutussuunnitelma laaditaan sastlla sastjaksn lpulla kuntutussuunnitelmahahmtelmana, jka kirjataan KUNPA-lehdelle Efficaan. Osastnlääkäri laatii hahmtelmaa hyödyntäen B-lausunnn, jka timii kuntutussuunnitelmana Kelassa. Lain ja Kelan hjeiden mukaan lääkäri laatii kuntutussuunnitelman. niissä tapauksissa, jissa Kelan kuntutukseen hakeminen n mahdllista vasta myöhemmässä vaiheessa, kuntutussuunnitelma laaditaan avpulella, jtta ptilaan timintakyky ja tavitteet vat 13

15 kuntutussuunnitelmassa sen hetken tilanteen mukaiset haettaessa Kelan kustantamaa kuntutusta. kuntutussuunnitelmahahmtelma laaditaan sastlla mniammatillisessa palaverissa, jhn sallistuvat ptilas, mainen, sastn kuntutushjaaja, avpulen kuntutushjaaja ja fysiterapeutti, timintaterapeutti ja puheterapeutti sen mukaan, mitä terapiita ptilas n saanut. Avpulen kuntutushjaaja tutustuu ptilaaseen j sastlla, ja hän avustaa ptilasta jatkssa tämän ktiuduttua Kelan kuntutukseen hakemisessa. kuntutussuunnitelmahahmtelmaan kirjataan ptilaan timintakyky eri terapiiden näkökulmasta, saadut pisteet eri mittareista ja kuntutuksen tavitteet. ptilas ja mainen kuulevat terapeuttien näkemykset masta timintakyvystään, ja ptilas ja mainen kertvat man näkemyksensä. Kuntutuksen knkreettiset tavitteet asetetaan yhteistyössä mniammatillisen tiimin, ptilaan ja maisen kanssa kukin terapia-alue humiiden. Ptilas asettaa man knkreettisen tavitteensa. ptilas ja mainen ilmaisevat, nk ptilaalla jatkssa halukkuutta sallistua Kelan kustantamaan kuntutukseen. Js ei le halukkuutta, kuntutussuunnitelmahahmtelmaa ei laadita. Js ptilas saa kuntutusta perusturvan mana timintana avpulella, kuntutussuunnitelma n kirjattu terapia-lehdille. kuntutussuunnitelman tteutumista arvii ja uudelleen suunnittelee avpulen kuntutushjaaja, jlle ptilas tarvittaessa siirtyy ktiutumisen jälkeen. Miten tarvittaessa kuullaan ptilaan laillista edustajaa, maista tai muuta läheistä hidn ja kuntutuksen suunnittelussa ja seurannassa? lemalla yhteydessä maiseen, läheisiin tivttavaa lisi, että ptilaalla lisi yksi nimetty yhteyshenkilö, jka lisi yhteydessä hitpaikkaan vastuuhitaja ttaa tarvittaessa yhteyttä edellä mainittuihin keskustelut hitkkukset puhelinyhteydet tetaan tarvittaessa yhteyttä edunvalvjaan suraan tai ssiaalityöntekijän kautta. Miten varmistetaan, että henkilökunta timii hitsuunnitelman mukaisesti? vastuuhitaja pitää hulta mien ptilaidensa khdalla, että hitsuunnitelma tteutuu kirjaaminen, hiljainen raprtti, suullinen raprtti, tiimipalaverit, väliarviiden tekeminen ja lppuarviinti. 14

16 Miten suunnitelmien tteutumista ja päivittämistä seurataan? kirjaaminen ptilastietjärjestelmään, Efficaan ja jiltakin sin ptilaan papereihin tiimipalaverit mniammatilliset keskustelut yövurssa hitajat varmistavat seuraavan päivän tutkimukset ja varmistavat hitsuunnitelman tteutumista sastnsihteeri saltaan seuraa suunnitelmien tteutumista ja päivittää tarvittaessa, esim ptilaskuljetukset röntgeniin, tiseen hitlaitkseen. lääkäri, sastnhitaja ja apulaissastnhitaja seuraavat malta saltaan hitsuunnitelmien tteutumista 6.3 Ptilaan khtelu ja itsemääräämisikeus Ptilaan hit ja hulenpit perustuu ensisijaisesti vapaaehtisuuteen, ja hita tteutetaan lähtökhtaisesti rajittamatta henkilön itsemääräämisikeutta. Hitsuunnitelmaan kirjataan ptilaan tiveet ja tttumukset, jtka humiidaan kaikissa elämisen timintihin liittyvissä asiissa. Rajitustimenpiteille n aina ltava laissa säädetty peruste ja itsemääräämisikeutta vidaan rajittaa ainastaan sillin, kun ptilaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisikeutta rajittavista timenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset. Rajitustimenpiteet n tteutettava lievimmän rajittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarva kunniittaen. Suuri sa ssiaalipalveluista tehdyistä kanteluista kskee asiakkaan kkemaa epäasiallista khtelua tai epännistunutta vurvaikutustilannetta työntekijän kanssa. Ptilaille infrmidaan mahdllisuudesta tehdä hittaht. Kirjallisella hittahdlla ptilas vi ilmaista man tahtnsa tulevasta hidstaan tilanteissa, jissa ei itse esimerkiksi muistisairauden tai tajunnantasn laskun vuksi sitä pysty lutettavasti kertmaan. Myös lääkäri keskustelee erilaisista lääketieteellisistä hitpäätöksistä ptilaan ja maisen tai läheisen kanssa. Perusturvakeskukseen n laadittu ma lmake hittahdn ilmaisemiseksi. asiakirjat/vanhuspalvelut/hittaht.dc Perusturvakeskuksessa n laadittu hittahtn liittyvistä asiista maisen pas. teet%20ja%20ppaat/hittaht_a4.pdf 15

17 Ptilaalle vidaan nimetä edunvalvja, mikäli hän ei sairauden tai muun syyn vuksi kykene hulehtimaan asiistaan. Maistraatti selvittää hakemuksen tai ilmituksen perusteella, tarvitseek ptilas edunvalvntaa. Pääsääntöisesti ptilailla n käytössään yhden hengen hune, jllin ptilaan yksityisyyttä kskevat asiat vidaan käsitellä niin, etteivät ne tule ulkpulisten tietn. Ptilaalla n mahdllisuus tavata sastnlääkäri klme kertaa viikssa lääkärinkierrlla, mutta tarvittaessa arkisin myös muullin. Iltaisin ja viiknlppuisin n tarvittaessa päivystävä lääkäri tavattavissa. Osastlla n käytössä vastuuhitajamalli. Vastuuhitaja keskustelee ptilaan kanssa päivän hjelmasta ja tällöin ptilaalla n mahdllisuus päättää mm. suihkuun menemisestään. Sairaalassa n käytössä vierailuaika kl välisenä aikana. Vieraiden aikana vältetään timenpiteitä huneissa, mikäli se n mahdllista. Mikäli timenpide n välttämätön, pyydetään vieraita hetkeksi pistumaan huneesta. Ktilmat vat mahdllisia ja ne vat susiteltavia, kska ktilman aikana virkistäytymisen lisäksi vidaan arviida ktna selviytymistä. OmaKanta- arkistn kautta ptilas vi seurata maa ptilaskertmustaan, jskin se n aina käytettävissä sastlla laikanakin. Ptilaan itsemääräämisikeutta vidaan jutua rajittamaan, js ptilaan ma tai muiden turvallisuutta ei vida taata. Tämänlaisia tilanteita saattavat aiheuttaa esim muistin aleneminen ja levttmuus/sekavuus. Osastlla timii mniammatillinen tiimi, jka käyttäytyy asiallisesti ja tasa-arvisesti kaikkia ptilaita khtaan. Ptilailla ja hänen maisillaan n aina mahdllisuus antaa palautetta ja tarvittaessa palaute myös suraan esimiehelle n mahdllista. Palaute vidaan antaa jk suullisesti tai kirjallisesti esim palautelmakkeella, jita saa aktiivitilan ilmitussermistä. Epäasiallinen käytös ei kuulu sastn timintaan, jten siihen puututaan välittömästi. 6.4 Ptilaan sallisuus ja palautteen kerääminen Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä humin ttaminen n lennainen sa hidn sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja mavalvnnan kehittämistä. Kska laatu ja hyvä hit vivat tarkittaa eri asiita henkilöstölle ja asiakkaalle, n systemaattisesti eri tavin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä. Osastnhitaja kerää palautteet listaan ja kirjaa ne kiitkset ja valitukset -lmakkeelle kuukausittain. Palautteet käsitellään kerran kuukaudessa ja vuden lpussa tehdään yhteenvet. Timintakäytäntöjä muutetaan palautteiden perusteella tarpeen mukaan. Ptilaspalautteet, muistutukset sekä itse havaitut epäkhdat välitetään asiasta vastaavalle henkilölle mahdllisimman pian. Ptilaiden palautteisiin vastataan viivytyksestä, esimies 16

18 käsittelee palautteet henkilökunnan kanssa. Muistutukset ja kantelut käsitellään viivytyksettä Prin yhteistiminta-alueen perusturvalautakunnan yksilöjastssa. 6.5 Ptilaan ikeusturva Seuraavat lait sisältävät määräyksiä asiakkaan ikeuksista: Laki ssiaalihulln asiakkaan asemasta ja ikeuksista (812/2000) Laki ptilaan asemasta ja ikeuksista (785/1992) Laki ikääntyneen väestön timintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden ssiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) mukaiset ikeudet. Oikeuksia vat esimerkiksi asiakkaan mielipiteen, itsemääräämisikeuden ja sallistumisen humiiminen, asiakkaan hyvä khtelu, palvelu ja hit, palvelu- ja hitsuunnitelmien laadinta ja tietjen asianmukainen käsittely sekä asiakkaan ikeusturvakeinjen käyttö. Asiakkaalla n ikeus tehdä muistutus saamastaan khtelusta ssiaalihulln timintayksikön vastuuhenkilölle tai ssiaalihulln jhtavalle viranhaltijalle, siten kuin ssiaalihultlaissa säädetään. Asiakas vi myös lla yhteydessä palveluun liittyvistä epäkhdista ptilas- tai ssiaaliasiamieheen ja/tai tehdä kantelun valvntaviranmaisille, kuten aluehallintvirastlle (AVI). Muistutukset ja kantelut käsitellään viivytyksettä Prin perusturvalautakunnan yksilöjastssa. Perusturvakeskuksessa asiakkaiden ja ptilaiden ikeuksista hulehtivat ssiaaliasiamies ja ptilasasiamies. Ssiaaliasiamies Jari Mäkinen Puh , Gsm Pstisite n: Ravanintie 359, Vanha-Ulvila Käyntisite n: Liisankatu 18B 1 krs PORI Ptilasasiamies Päivi Apajasal Puh. (02) tai Tapaaminen ajanvarauksella. Prin perusturvakeskus Maantiekatu 31 PL 33, Pri Muistutuslmake/ptilasasiamies _ptilaan_hidsta.dcx 7 Hidn sisällön mavalvnta 7.1 Hyvinvintia ja kuntutumista tukeva timinta Ptilaan hit tteutetaan yksilölähtöisesti ptilaan vimavarja tukevalla työllä. Ptilaiden hit- ja kuntutussuunnitelmiin kirjataan tavitteita, jtka liittyvät päivittäisiin timintihin, kuten liikkumiseen ja ssiaaliseen kanssakäymiseen. 17

19 Ssiaali- ja terveysministeriön susitusten mukaisesti työyhteisössä svitaan yhdessä kuntutumista edistävän timinnan vahvistamisesta ja sisällöstä kuntutusalan ammattilaiset hjaavat timintakykyä tukevan työtavan käyttöä kuntutumista edistävä työtapa sisällytetään hittyöntekijöiden perus- ja täydennyskulutukseen sekä perehdytyshjelmiin Osastlla nudatetaan kuntuttavaa työtetta, jssa ptilaan käytössä levia vimavarja hyödynnetään edistämään hänen timintakykyään. Tavitteena n pitää ptilaat matimisina ja liikkuvina mahdllisimman pitkään. Heitä mtividaan rukailemaan aktiivitilassa, jllin tulee myös liikuntaa ja ssiaalista kanssakäymistä muiden ptilaiden kanssa. Hitajat seuraavat tavitteiden tteutumista ja kirjaavat sekä raprtivat niistä. Kirjastpalvelu; neljä kertaa vudessa vaihdetaan kirjahyllyn kirjat (harraste- ja tieteiskirjat, kaunkirjallisuus). FIM-mittauksen tulksista nusee esiin ptilaan tarpeet, jihin aktiivisesti pyritään päivittäisellä timinnalla vaikuttamaan. Viikittaisessa timinnassa n mahdllisuus sallistua jumppaan ja kuukausittain sastlla n musiikillinen tuki. Juhlapyhät humiidaan sisustamalla sasta juhlan teeman mukaan ja viettämällä kyseistä juhlaa sen vaatimalla arvkkuudella. Osastlla käy vierailijita esiintymässä erilaisiin teemihin liittyen. Hartaus n kuukausittain, ehtllinen juhlapyhiin liittyen tai tarvittaessa. Näiden tapahtumien järjestämisessä hyödynnetään yhteistyötä muiden palvelualjen kanssa. Psykiatrisen sairaanhitajan ja syöpäsairaanhitajan kanssa tehtävällä yhteistyöllä sastn ptilaat saavat heille khdennettua tukea ja hita. 7.2 Ravitsemus Perusturvakeskukseen n laadittu hjeita ikääntyneiden ravitsemuksen tteuttamiseen. ntahje%2fjaetut%20asiakirjat%2fravitsemusneuvnta&flderctid=0x012000c33c9a03a6b1df4d8 12D3FD980D33884&View={503CC9EE-F51E-4490-BC57-4C74E82A0598} Yksikön ravitsemuspalvelut tutetaan stpalveluna Prin palveluliikelaitkselta. Päivittäinen ateriakknaisuus n suunniteltu vastaamaan kuntutusptilaan ravitsemuksellisia tarpeita. Ravitsemuspalveluiden tteutuksessa nudatetaan siihen laadittua mavalvntasuunnitelmaa. Vastuuhitaja tulvaiheessa punnitsee ptilaan, arvii ptilaan liikumisen ja tekee MNA /NRS2002 mittauksen. Edellä mainittujen mukaan arviidaan kalritarve ja annskk. 18

20 Ptilaan hittyön suunnitelmaan kirjataan tavitteet ja keint ravitsemuksesta, sekä siihen liittyvistä asiista kuten erityisrukavalit ja makutttumukset. Dieetit ja rajitteet humiidaan j rukaa tilatessa. Lisäksi ptilailla n mahdllisuus valita rukajumat, leivät yms. Myös annskkn ptilaalla n mahdllisuus vaikuttaa sekä ruan rakenteeseen. Tarvittaessa ptilaan rukavalita vidaan täydentää tehstetulla rukavalilla tai täydennysravintvalmisteilla. Ptilaan ravitsemustilaa arviidaan säännöllisesti kahden viikn välein tai ptilaan tilan leellisesti muuttuessa käyttäen nestelistaa ja ruuanseurantalmaketta. Ptilaan päivittäin nauttima rukamäärä jakautuu ravitsemussusitusten mukaan tasaisesti aamupalan, lunaan, välipalan, päivällisen sekä iltapalan kesken. Päivittäiset ateriat nautitaan säännöllisen, päivittäisen ateriarytmin mukaisesti ja sillin energia jakaantuu tasaisesti päivän aikana. Säännöllinen, ikea ateriarytmi pitää verenskerin tasaisena, kun ravintaineet imeytyvät tasaisesti päivän aikana. Sairaalassa tarjttava ruka-annkset vivat timia myös ptilaan hjauksessa ktna tteutettavaan rukailuun. Osastlla ateria-ajat vat: aamiainen lunas päiväkahvi/välipala päivällinen iltapala kl 7.45 alkaen kl alkaen kl alkaen kl alkaen kl alkaen Pääsääntöisesti rukailu tapahtuu aktiivitilassa pöydän ääressä muiden ptilaiden seurassa. Tarvittaessa rukahetki vidaan järjestää ptilaan massa huneessa, js hän tarvitsee rauhallisen rukailuympäristön. Js ptilas rukailee vuteessa, vudepöytä asetetaan hyvin hänen eteensä ja varmistetaan turvallinen istuma-asent. Tarvittaessa ptilaalla n mahdllisuus saada pienapuvälineitä, kuten paksuvartisen lusikan käyttöönsä. Rukailussa avustetaan, js ptilas ei siihen itsenäisesti kykene, kuitenkin tukien hänen pientäkin matimisuutta. Ruka-annkset tulevat sastlle lämpökärryssä. Kärryssä n sekä lämmin että kylmempi puli eri rukalajeille, jllin tarjttavissa rukalajeissa n ikea tarjilulämpötila. Ravitsemusasiista vastaavat: sairaanhitaja Minna Kivist ja lähihitaja Hannele Kskinen. Haastavissa tilanteissa knsultidaan ravitsemusterapeutti Tanja Pihlajamäkeä. 7.3 Hygieniakäytännöt Henkilökunta nudattaa hygieniaan liittyviä hjeita. %2Ftimintahje%2FJaetut%20asiakirjat%2FHygienia&FlderCTID=0x012000C33C9A03A6B1 DF4D812D3FD980D33884&View={503CC9EE-F51E-4490-BC57-4C74E82A0598} 19

21 Osastlla käytetään Satakunnan sairaanhitpiirin infektiyksikön jatkuvasti päivitettävää hjeistusta. Perusturvan puhtauspalvelut tutetaan stpalveluna Prin palveluliikelaitkselta. Yksiköiden n mahdllista knsultida Prin perusturvakeskuksen hygieniahitajia. Yksikössä n nimetty hygieniavastaavat, jka vastaa henkilökuntaa kskevasta ajantasaisesta hygieniahjeistuksesta. Hygieniahitajalta saadaan vusittain sastkhtainen käsidesinfektiaineidenkulutus xlitraa/1000 hitpäivää ja käytettyjen käsineiden määrä. Näiden lukujen tulee lla tasapainssa ja näiden lukujen mukaan suunnitellaan hygieniakäytäntöjen sastkhtaiset kulutukset henkilökunnalle. Uusien työntekijöiden ja piskelijiden perehdytyksessä n varattuna aseptiikalle ma sinsa, jllin selvitetään sastkhtaiset aseptiset hjeet, mm käsidesinfektin ja käsineiden ikea käyttö. Osastlla työskenteleville järjestetään säännöllisesti kertausta hyvästä käsihygieniasta. Käsihygienian tteutusta n lisätty j pidempään ptilaiden lisäksi maisiin/vierailijihin. Yhden hengen huneet mahdllistavat entistä paremmin hyvän hygieniakäytäntöjen tteutumisen. Yksikön hygieniavastaavat: apulaissastnhitaja Sirpa Urpilainen ja lähihitaja Kati Jutsenlahti Hygieniavastaavat sallistuvat hygieniahitajan järjestämiin säännöllisiin tapaamisiin ja tuvat sieltä uudet ja/tai kerrattavat asiat henkilökunnan käyttöön. Sairaanhitaja Marketta Bärlingin vastuualueena n ptilaiden jalkjenhit, jta hänellä n mahdllisuus tteuttaa kerran kuukaudessa. 7.4 Terveyden- ja sairaanhit Pitkäaikaissairaiden asiakkaiden seuranta ja terveyden edistäminen kuuluu kaikkien hittyötä tekevien perustehtävään. Perusturvakeskukseen n laadittu yhtenäiset hjeet pitkäaikaissairauksien seurantaan. %2Ftimintahje%2FJaetut%20asiakirjat%2FHitajan%20timintahjeet&FlderCTID=0x C33C9A03A6B1DF4D812D3FD980D33884&View={503CC9EE-F51E-4490-BC57-4C74E82A0598} Äkillisten kulemantapausten salta nudatetaan Perusturvakeskuksen hjetta. asiakirjat/kulemantapaus/kuleman tteamisen hjeet 2015.pdf 20

22 Osastlla mniammatilliseen hittiimiin kuuluu sastnlääkäri, sastnhitaja, apulaissastnhitaja, kuntutushjaaja, sairaanhitajia, lähihitajia, puheterapeutti, timintaterapeutti, ssiaalityöntekijä, fysiterapeutteja, kunthitajia ja sastnsihteeri. Osastnlääkäri n paikalla virka-aikana, lääkärin kiert n 3x/vk (ma, ti, pe). Keskiviikkisin ja trstaisin n mniammatilliset tiimipalaverit. Muutkset vat mahdllisia. Suunnitteilla 2016 alusta hammashitajan käynti 1x/kk sastlla. Ptilas saa akuutit suun terveydenhulln palvelut lähipalvelualueen suun terveyden hulln yksiköstä. Suun hidsta sastlla vastaavat: lähihitaja Mervi Lammi ja sairaanhitaja Saila Niiniviita 7.5 Lääkehit Yksiköllä tulee lla Turvallinen lääkehit -ppaan (2005:32) mukainen lääkehitsuunnitelma, jssa n määritelty ja svittu lääkehidn henkilöstön vastuut, velvllisuudet, työnjak, lupakäytäntö, lääkehidn vaikutusten arviinti ja kirjaaminen sekä seuranta. Lääkehidsta vastaavat hitajat päivittävät sastn lääkehitsuunnitelman x1/vusi ja tarpeen mukaan, js timintatavat muuttuvat. Osastnhitaja tarkistaa ja vastaa siitä. Lääkehitsuunnitelma n M-asemalla kk henkilökunnan luettavissa. Osastlle timitetaan lääkkeitä kaksi kertaa viikssa. Tilauspäivät vat sunnuntai ja keskiviikk ja timituspäivät vat maanantai ja trstai. Tilaus tehdään sähköisesti ja lääkekeskus timittaa sastlle tilatut tutteet suraan suljetussa laatikssa. Vastaanttava sairaanhitaja kuittaa vastaanttamansa laatikt kuljetusmiehelle, lisäksi hän tarkistaa tilatut/tulleet tutteet. Tilauspäivien lisäksi n mahdllisuus tilata lääkkeitä lisä- ja pikatilauksena muina ajankhtina. Tulvaiheessa sairaanhitaja tarkistaa ptilaan lääkityksen ja päivittää sen ajantasalle. Lääkäri vastaa lääkehidn kknaisuudesta kk hitjaksn ajan. Lääkkeenttaikjen humiinti ptilaskhtaisesti n erityisen tärkeää esim. Parkinsn-ptilailla, jten se hulehditaan erityisellä hulellisuudella. Ktilmalle ptilas saa mukaansa tarvitsemansa lääkkeet. Ktiutuessa ajan tasalla leva lääkelista annetaan ptilaan mukaan. Lääkehit käydään suullisesti läpi ptilaan/ maisen kanssa ja tarvittaessa vielä hjeistetaan lääkityksen tteuttamisessa ktilissa. Ktiutuessa ptilaalla n mahdllisuus saada mukaansa päivän lääkkeet, jtta lääkehit jatkuu keskeytyksettä ktiin mentäessä. Omaisten n mahdllista keskustella lääkärin /hitajan kanssa ptilaan lääkityksestä. Kaikki lääkehitn sallistuvat hitajat surittavat Lääkehidn saaminen verkssa - kulutuksen (LVe). Sairaanhitajat surittavat LOP, Psyk, IV- ja ABO- sit. Lähihitajat surittavat LOP ja Psyk -sit. Timintayksiköissä n nimetyt tenttien vastaanttajat, jtka vat sairaanhitajat Pia Jalnen ja Minna Kivist. Kaikki lääkehidn saamisen varmistamisen vaiheet kirjataan Lki- kirjaan. Lääkehidn saaminen päivitetään viiden 21

23 vuden välein. Osastnhitaja hulehtii siitä, että kaikki sairaan- ja lähihitajat sallistuvat LOVe kulutukseen. 7.6 Yhteistyö eri timijiden kanssa Osast tekee yhteistyötä eri tahjen kanssa, mm. seurakunnat, syöpäyhdistys, yksityinen parturi, lähialueen päiväkdit, Nurten paja, muut palvelualueet, Aivliitt ja Satakunnan keskussairaala. Tiivistä yhteistyötä tehdään ktihidn, apuvälinelainaamn ja ktisairaalan kanssa suunniteltaessa ptilaan jatkhita. Yhteistyötä tehdään ptilaan asiissa sekä timinnan sisällöstä ja työstä nusevissa asiissa ja tilanteissa eri timijiden kanssa. Tiednkulku yhteistyökumppaneiden kanssa tteutetaan timintahjeilla, yhteisillä kkuksilla ja/tai kulutuksilla sekä surilla kntakteilla. Sairaalapalveluiden ssiaalihitaja ja sastn kuntutushjaaja antavat ptilaalle ja hänen läheisilleen hjausta ja neuvntaa ssiaaliturvaan, ssiaali-, terveys- ja kuntutuspalveluihin, jatkhitn ja ikeusturvaan liittyvissä asiissa sekä avustaa tarvittaessa etuuksien vireillepanssa. Ssiaalihitaja sallistuu sairaalassa mniammatillisiin työryhmiin, jissa arviidaan ptilaan hit- ja kuntutussuunnitelmaa ja jatkhitn liittyviä asiita. Oppilaitksista tulee hittyön piskelijita, jiden hjaaminen mielletään tulevan henkilökunnan rekrytimisenakin. Osastlla vat piskelijavastaavina sairaanhitaja Pia Jalnen, sairaanhitaja Sirkka Tähtinen, lähihitaja Marj Arvnen ja lähihitaja Helvi Aaltnen. Vapaaehtisilta timijilta edellytetään salassapitsitumuksen allekirjittamista. asiakirjat/tietsuja/vapaaehtisen salassapitsitumus.dcx 7.7 Alihankintana tutetut palvelut Prin perusturvakeskus tekee alihankintana tutettujen palvelujen tuttajien kanssa spimukset. Palveluntuttajat situtuvat kaupungin edellyttämiin vaatimuksiin. Palvelujen laatua seurataan yksikössä ja havaittuihin puutteisiin puututaan välittömästi. Alihankintana tutettujen palvelujen laatu-, sisältö- ja turvallisuusvaatimuksista henkilökunta tu palautetta esimiehelle havaitsemistaan epäkhdista. Tarvittaessa esimies antaa palautetta palvelun tuttajalle svittua reklamaati-hjeita käyttäen Palveluliikelaitksella n käytössä reklamaatilmake 22

24 Osastlla käytössä levat palveluntuttajat: Ravanin pesula timittaa liinavaatteet/ ptilasvaatteet sähköisen tilauksen phjalta Lgistiikkakeskus timittaa varasttavarat hyllytyspalveluna. Välinehult timii Satakunnan keskussairaalassa, mistä tarvittavat välineet tilataan ja hulletaan. Prin Palveluliikelaitkselta stetaan siivus-, kiinteistö- ja rukahult. SataDiagilta stetaan röntgen- ja labratritiminta. ISS-vartiinti käy sastlla säännöllisesti vartiintikäynneillä ja vastaa päällekarkaushälytyksiin. Satakunnan työterveyshult tekee terveystarkastuksia ja hitaa henkilökunnan terveyden ja sairaanhita. 8 Turvallisuus Työyhteisön kulutus ja työyhteisölle laadittavat turvahjeet sekä tekniset turvajärjestelmät vat ensisijaisia keinja vaara- ja uhkatilanteisiin varautumisessa. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen timipisteen turvallisuusjärjestelyihin, turvallisuussuunnitelmiin ja turvahjeisiin n välttämätöntä. Turvallisuus-ngelmien tunnustaminen ja avin käsittely lu phjan turvallisuuskulttuurille. Yksikön turvallisuuden edistäminen edellyttää yhteistyötä muiden turvallisuudesta vastaavien viranmaisten ja timijiden kanssa. Perusturvakeskuksessa n timintahjeet häiriötilanteiden varalle. asiakirjat/turvallisuus/timintahjeet häiriötilanteiden varalle 12_2014.dc Pelastussuunnitelma n laadittu ja se päivitetään vähintään vusittain. Sisäiset paltarkastukset suritetaan perusturvakeskuksen hjeiden mukaisesti vähintään kaksi kertaa vudessa. Sisäisen paltarkastuksen dkumentinnissa käytetään siihen tarkitettua lmaketta. paltarkastuslmake.pdf Pistumisturvallisuusselvitys n laadittu ja sen päivittämisestä hulehditaan asianmukaisesti. asiakirjat/turvallisuus/pistumisturvallisuusselvitys.pdf Osastlla tarkastetaan viikittain kulkureitit ja niiden merkinnät, sekä sastn siisteys ja järjestys. Pelastussuunnitelmaa pidetään ajan tasalla ja muutksista ilmitetaan sasttunnilla ja sähköpstitse. piskelijat ja uudet työntekijät perehdytetään 23

25 palturvallisuuteen. Perehdytyksessä selvitetään sastlla käytössä leva alkusammutuskalust ja miten timitaan palhälytystä tehdessä. Asiakasturvallisuutta varmistaa malta saltaan myös hlhustimilain mukainen ilmitusvelvllisuus maistraatille edunvalvnnan tarpeessa levasta henkilöstä sekä vanhuspalvelulain mukaisesta velvllisuudesta ilmittaa iäkkäästä henkilöstä, jka n ilmeisen kykenemätön hulehtimaan itsestään. 8.1 Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranmaisten ja timijiden kanssa Prin Perusturvakeskus tuttaa turvallisuuspalvelut alihankintana ja palvelusta vastaa ISS Turvallisuuspalvelut Oy. Käytössä vat murthälytykset, puhelinturva, turvaamispalvelu, päällekarkauspainike ja piirivartiinti. Yhteistyötä tehdään pal- ja pelastuslaitksen kanssa paltarkastuksin, pal ja pelastumiskulutuksin sekä pistumisharjituksin. Viikittaisissa turvallisuus kävelyissä humiidaan myös palturvallisuus. Turvallisuuden parantamiseksi turvallisuutta kskevista asiista keskustellaan aina tarvittaessa. Esille tulleet kehittämisehdtukset viedään eteenpäin tteutettaviksi. Osastn palvastaavina timivat sairaanhitaja Sirkka Tähtinen ja lähihitaja Kati Jutsenlahti. Osastlla n mahdllisuus knsultida pal-ja pelastusasiissa elvytys-ja palvastaava Virpi Lindströmiä. 8.2 Henkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön suunnitelma Terveydenhulln ammattien harjittamisen vaatimukset n säädetty terveydenhulln ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994). Terveydenhulln ammateissa timiminen edellyttää kulutuksen ja Valviran laillistuksen tai rekisteröinnin lisäksi riittäviä ammattitaitja -tietja, sekä sitä, että henkilö kykenee terveydentilansa ja timintakykynsä pulesta timimaan ammatissaan. Tarvittava henkilöstömäärä riippuu asiakkaiden avun tarpeesta, määrästä ja timintaympäristöstä. Henkilöstöjhtamisella varmistetaan turvallisen timinnan edellyttämä henkilöstömäärä ja henkilöstörakenne. Perustuvan henkilöstösuunnitelmassa n määritelty henkilöstön kelpisuusvaatimukset. Laaditut tehtäväkuvaukset määrittävät kunkin ammattiryhmän keskeiset tehtävät. 24