PÄÄTÖS. Nro 34/2018/1. Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/1720/2017 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 34/2018/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/1720/2017 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto ja sen laajennus, Kuortane Mäki-Pollari Oy Kätkäntie 151, KÄTKÄNJOKI Y-tunnus TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Eläinsuoja sijaitsee Kuortaneen kunnassa kiinteistöllä Lampinen (kiinteistötunnus ) osoitteessa Kätkänjoentie 530, Kätkänjoki. Toimintaa haetaan laajennettavaksi siten, että eläinsuojissa voidaan pitää enintään 467 lypsylehmää ja 132 vasikkaa (alle 6 kk). Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan eläinsuojassa saadaan pitää yhteensä enintään 132 lypsylehmää, 66 yli 8 kk:n ikäistä lihanautaa tai hiehoa ja 70 alle 8 kk:n ikäistä nautaa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 29 1 momentti Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohta 11 a) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 1 :n 2 momentin 11 a) kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 2 Luvat Länsi-Suomen ympäristökeskuksen päätöksen ( , diaarinumero 0801Y ) mukaan eläinsuojassa saadaan pitää yhteensä enintään 132 lypsylehmää, 66 yli 8 kk:n ikäistä lihanautaa tai hiehoa ja 70 alle 8 kk:n ikäistä nautaa. Toimintaa tilalla harjoittaa nykyisin Mäki-Pollari Oy. Sopimukset Hakemukseen sisältyy yhteensä neljä pellon vuokrasopimusta sekä kolme lannan luovutussopimusta. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään (sopimuskausi 2015). Kaavoitustilanne Eläinsuoja ei sijaitse kaavoitetulla alueella. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa ei ole eläinsuojan sijaintikiinteistöön tai sen lähiympäristöön kohdistuvia kaavamerkintöjä. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuojat sijaitsevat Kuortaneen kunnan Ylijoen kylässä Kätkänjoentien varressa Kuortaneen kunnan ja Alavuden kaupungin rajan läheisyydessä. Alueen ympäristö on maatalousvaltaista haja-asutusaluetta. Eläinsuojat sijaitsevat Lapuanjoen päävesistössä (44.0, 1. jakovaihe) Kätkänjoen valuma-alueella (44.07, 2. jakovaihe) sen Kätkänjoen keskiosan alueella (44.072, 3. jakovaihe). Lähin vesistö on Kätkänjoentien itäpuolella sijaitseva Kätkänjoki, johon eläinsuojista on etäisyyttä noin 200 metriä. Eläinsuojat eivät sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä tai vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella. Kuortaneen kunnan puolella lähin vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (Lahdenkangas, ) sijaitsee noin 6 km eläinsuojista länteen. Alavuden kaupungin puolella sijaitseva Läntisrannan pohjavesialue ( ) on noin 5,5 km etäisyydellä kaakon suunnassa. Eläinsuojien vaikutusalueella ei ole Natura2000-verkostoon kuuluvia alueita. Valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen (Kuortaneenjärven kulttuurimaisemat, MAO ) etäisyyttä lähimmillään on noin 6 kilometriä. Karttatarkastelun perusteella luoteen suunnassa oleva loma-asuinrakennus sijaitsee uudesta vasikkalasta noin 270 metrin etäisyydellä ja eläinsuojan laajennusosasta noin 280 metrin etäisyydellä. Koillisen suunnassa lähin asuinrakennus on lähimmillään noin 290 metrin etäisyydellä laajennusosta. Etelän suunnassa lähin asuinkiinteistö sijaitsee lähimmillään laajennusosasta noin 370 metrin etäisyydellä (olemassa olevasta navetasta noin 320 m).

3 3 HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Kiinteistöllä Lampinen ( , osoite Kätkänjoentie 530), sijaitsevalle eläinsuojatoiminnalle (maidontuotanto) on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa ( , diaarinumero 0801Y , luvanhaltijat Anne ja Seppo Lampinen). Ympäristöluvan mukaan eläinsuojassa saadaan pitää yhteensä enintään 132 lypsylehmää, 66 yli 8 kk:n ikäistä lihanautaa tai hiehoa ja 70 alle 8 kk:n ikäistä nautaa. Nykyisin kiinteistön Lampinen omistaa Mäki-Pollari Oy, joka on myös em. ympäristöluvan nykyinen haltija. Kiinteistöllä Lampinen olevassa eläinsuojassa on eläinpaikat 191 lypsylehmälle ja 126 vasikalle (alle 8 kk). Toiminnan muutos Kiinteistöllä Lampinen harjoitettavaa maidontuotantotoimintaa haetaan laajennettavaksi siten, että laajennuksen jälkeen eläinsuojissa on yhteensä enintään 467 lypsylehmää ja 132 vasikkaa (alle 6 kk). Laajennuksen jälkeen maidontuotantomäärä on litraa ja kg lihaa vuodessa. Eläinten lypsy tapahtuu roboteilla. Yli 6 kk:n ikäiset hiehot siirretään Alavuden kaupungin puolella sijaitsevaan, omana itsenäisenä yrityksenä toimivaan eläinsuojaan kiinteistölle Mäki- Pollari ( , osoite Kätkäntie 151), jonka omistavat Hannu ja Tellervo Mäki-Pollari. Sonnivasikat myydään välitykseen. Eläinsuojan haettu laajennus on tarkoitus toteuttaa rakentamalla olemassa olevan pihattonavetan pohjoispuolelle jatkeeksi laajennusosa. Lisäksi rakennetaan olemassa olevan navetan länsipuolelle uusi, erillinen vasikkalarakennus vasikoiden kasvatukseen. Tilakeskuksessa olemassa oleva lietesäiliö (700 m 3 ) puretaan ja tilalle rakennetaan uusi betoninen lietesäiliö (noin m 3 ). Pihattonavetassa on luonnollinen ilmanvaihto. Tuloilma tulee seinien kautta ja poistoilma johdetaan ulos katolla olevien hormien kautta. Myös uuteen vasikkakasvattamoon tulee luonnollinen ilmanvaihto. Eläinsuojien käyttövesi hankitaan Alavuden kaupungin vesijohtoverkosta. Lannan ja jätevesien käsittely ja varastointi Lypsylehmäpihatossa kaikki lypsylehmät ovat lietelannalla lukuun ottamatta poikima- sairaskarsinoita, jotka ovat kuivikelannalla. Uudessa pihattonavetassa on ritiläpalkkilattiat ja kuivikkeena käytetään turvetta. Vasikkalassa eläimet ovat kuivikelannalla. Vasikkalassa on sekä kestokuivikepohjakarsinoita (60 vasikkaa, 3-6 kk) että ns. kertatäyttökarsinoita (72 vasikkaa). Vasikkalan kuivikepohjakarsinat tyhjennetään kuusi kertaa vuodessa ja pihattonavetan poikima- ja sairaskarsinoiden kuivikepohjat kaksi kertaa vuodessa. Eläinsuojissa muodostuvan lietteen, pesu- ja maitohuonevesien sekä säilörehun puristenesteiden ja lietesäiliöiden sadevesien varastointia varten on käytettävissä laajennuksen jälkeen varastointitilavuutta lietesäiliöissä ja lietekuiluissa yhteensä noin m 3, josta yhteensä noin m 3 tilakeskuk-

4 4 sessa ja etälietesäiliöissä yhteensä noin m 3 (osuus vuokrasäiliöstä m 3 sekä tuleva etälietesäiliö noin m 3 ). Tilakeskukseen rakennetaan uusi betoninen lietesäiliö (tilavuus m 3 ) nykyisen 700 m 3 :n lietesäiliön tilalle. Tilakeskuksen olemassa olevat lietesäiliöt (2 kpl á m 3 ) jäävät käyttöön ja lisäksi varastointitilavuutta on lietekuiluissa (laajennuksen käyttöönoton jälkeen yhteensä m 3 ). Kaikki tilakeskuksen lietesäiliöt täytetään alakautta ja ne tullaan kattamaan turvekatteella. Lietekuilut toimivat padotuksella. Kuivikelannan varastointia varten on olemassa oleva katettu kuivalantala, jossa varastointitilavuutta hakemuksen mukaan noin m 3. Hakemuksen täydennyksessä ( ) hakija on esittänyt lisäksi toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen koskien 400 m 3 :n kuivalantavarastotilavuutta. Kuivalantalat (á 176 m 2 ja á 90 m 2 ) sijaitsevat kiinteistöillä ja Maitohuoneen jätevedet (noin 300 m 3 /v) johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojan sosiaalitilojen wc- vedet johdetaan erilliseen umpisäiliöön. Laiduntaminen, jaloittelualueet ja ulkotarhat Eläimiä ei laidunneta. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Eläinsuojien toiminnassa muodostuva lanta ja pesuvedet hyödynnetään peltojen lannoituksessa. Lannan levitykseen on käytettävissä peltoa yhteensä 375,40 ha, josta omaa 37,64 ha ja vuokrapeltoa 180,76 ha ja sopimuspeltoa 157 ha. Tilalla ei ole lannanlevitysalaa pohjavesialueella. Pelloilla viljellään pääasiassa rehunurmea ja rehuviljaa tilan omaan käyttöön. Lannasta noin 30 % levitetään viikoilla 19-21, 50 % viikoilla ja 20 % viikoilla Lannan levityksen hoitaa osaksi urakoitsija, jolla on käytössä multauslaitteet. Osaksi levitys tehdään omalla kalustolla. Lannan levitystä on kullakin jaksolla noin 14 päivää. Säilörehun varastointi Säilörehua tehdään esikuivattuna (noin tonnia vuodessa). Säilörehun puristeneste johdetaan keräilykaivoon (tilavuus noin 1 m 3 ), josta se siirretään lietekärryllä joko lietesäiliöön tai levitetään suoraan peltoon. Tilakeskuksessa on noin m 3 :n säilörehuvarastot (laakasiilot). Osa tilan käyttämästä säilörehusta ostetaan. Hakemuksen täydennyksessä hakija esittää säilörehun puristenesteen keräilyä siten, että väliaikaisena ratkaisuna olemassa olevaan puristenestekaivoon asennetaan uppopumppu, jolla puristeneste johdetaan lietesäiliöön. Pitempiaikaisena ratkaisuna on laajennukseen liittyvien rakennustöiden yhteydessä toteuttaa laakasiilojen viereen isompi keräilykaivo (tämänhetkinen arvio tilavuudesta välillä 3-10 m 3 ). Suurempi keräilykaivo on tällöin mahdollista ottaa käyttöön laajennuksen käyttöönoton jälkeen.

5 Polttoaineet ja kemikaalit 5 Eläinsuojakiinteistöllä ei ole polttoaineen säilytykseen tarkoitettuja polttoainesäiliöitä. Eläinsuojan toiminnassa käytettävät pesuaineet ja lääkkeet säilytetään tuotantorakennuksen yhteydessä sijaitsevissa säilytyspaikoissa. Säilörehut tehdään biologisilla säilöntäaineilla. Eläinsuojatoiminnan sijaintikiinteistöllä ei varastoida eläinsuojatoiminnassa käytettäviä torjunta-aineita tai lannoitteita. Jätteet Eläinsuojan toiminnassa syntyvät kuolleet eläimet toimitetaan käsiteltäväksi Honkajoki Oy:lle. Muovijäte toimitetaan E-P:n muovinkierrätykseen. Vaaralliset jätteet (akut, loistelamput ym.) toimitetaan jäteasemalle. Rehujäte varastoidaan lantalaatalle ja käytetään lannoitteeksi pellolle. Rehujätteen määrä on noin 5 m 3 vuodessa. Toiminnasta aiheutuva liikenne Aperuokinnasta johtuen liikennöintiä talouskeskuksen sisällä on päivittäin. Apekeskus sijaitsee Mäki-Pollarin tilalla. Maitoauto käy joka toinen päivä. Eläinkuljetuksia ja rehukuljetuksia on kuukausittain. Eläinlääkäri käy tilalla kuukausittain. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Lietesäiliöt on katettu kelluvalla turvekatteella. Kuivalantala on katettu. Lietteen levityksessä käytetään multauslaitteita. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Pihattonavetan ilmastointi hoidetaan luonnollisesti, jolloin pistekuormitus on vähäistä. Navettarakennusten ilmanlaatu pyritään pitämään mahdollisimman hyvänä hoitotoimenpiteillä. Tila kuuluu tuotosseurantaan, joten karjan ruokinta voidaan suunnitella tarvenormien mukaisesti yliruokintaa välttäen, jolloin ammoniakkipäästöt jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Lantaa levitetään levitysjaksolla keskimäärin noin 14 päivää. Peltolohkot sijaitsevat pääosin 7 km:n säteellä talouskeskuksesta. Lannanlevityksen aikaan pyritään lantasäiliöiden ympäristöt ja kuljetusreitit pitämään mahdollisimman siistinä. Lannanlevitysajankohdissa pyritään ottamaan huomioon peltolohkojen läheisyydessä asuvien toivomukset mahdollisuuksien mukaan. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tilalla on automaattinen aggregaatti. Rakentaminen tehdään palomääräysten mukaisesti. Tilalla on palo- ja pelastussuunnitelma. Rakennukset on varustettu alkusammutuskalustolla. Koneiden ja laitteiden toimintakuntoa seurataan päivittäin ja mahdolliset puutteet korjataan välittömästi.

6 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMINEN YKSITTÄISHANKKEESSA 6 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on päätöksellään ( , dnro EPOELY/203/2018) päättänyt, että Mäki-Pollari Oy:n navetan laajennus ei edellytä ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 252/2017 mukaista arviointimenettelyä. Hankkeesta vastaavan on YVA-lain 31 :n mukaisesti oltava kuitenkin riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista hanketta toteuttaessaan. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan , , , ja hakemuksen kuuluttamisen jälkeen Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kuortaneen kunnan ja Alavuden ilmoitustauluilla Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Viiskunta -sanomalehdessä Ympäristölupahakemusasiakirjat muilta kuin henkilötietoja sisältäviltä osin ovat olleet kuulutusaikana yleisesti nähtävillä sähköisesti Kuortaneen kunnan virastotalon asiointipisteellä ja Alavuden kaupungin virastotalon asiointipisteellä. Kuulutus ja julkiset hakemusasiakirjat ovat lisäksi olleet luettavissa Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset Lausunnot Kohteeseen tehtiin maastokäynti Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemuksen käsittelyasiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta, Kuortaneen kunnalta ja Alavuden kaupungilta, Kuortaneen kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta sekä Alavuden kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta. Hakemuksesta on annettu seuraavat lausunnot: 1. Alavuden kaupungin ympäristölautakunta ( ) Lausunnossaan ympäristölautakunta toteaa, että lupahakemuksessa esitettyä toimintaa voidaan harjoittaa esitetyllä tavalla ja puoltaa ympäristölupahakemusta. Lupahakemuksen mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelualain 48 :n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset. Ympäristölautakunta katsoo, ettei toiminnasta aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapureille, kun otetaan huomioon lupahakemuksessa esitetyt seikat sekä toiminnan si-

7 7 joituspaikka. Tila sijaitsee kaavoittamattomalla maa- ja metsätalousalueella, jolle kyseinen toiminta on tyypillistä. Nykyinen karjasuoja sekä rakennettavat laajennustilat sijaitsevat Kuortaneen kunnan puolella, mutta lähin asuinrakennus sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä Alavuden kaupungin puolella. Myös lannanlevitykseen käytettävistä peltolohkoista suurin osa sijaitsee Alavuden kaupungin puolella. Lupahakemuksessa esitettyjen rakenteellisten ratkaisujen käytäntöjen katsotaan edustan toiminnan laajuus ja luonne huomioon ottaen parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja olevan ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaisia (BEP). 2. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ( ) Laajennus on kooltaan YSL 527/2014 mukaisilla eläinyksiköillä laskettuna yli ey (kokonaiseläinyksikkömäärä ey). Hankkeesta on pyydetty lausunto ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeesta YVAyhteysviranomaiselta. Hajuhaitat Lähimmät ulkopuolisen omistamat asuinrakennukset sijaitsevat nykyisestä lietesäiliöstä koilliseen etäisyydellä 290 m (vapaa-ajan käytössä), luoteeseen etäisyydellä 315 m (käyttöasteesta ei varmuutta) sekä nykyisestä navetasta etelään etäisyydellä 320 m (vakituisesti asuttu). Seuraava asuinrakennus on eläinsuojasta etelään noin 550 metrin etäisyydellä. Laajennus toteutetaan olemassa olevien lietesäiliöiden ja nykyisen navetan väliin siten, että muut etäisyydet pysyvät samana lukuun ottamatta asuinrakennusta luoteessa, jonne etäisyys uudesta navetasta olisi 280 metriä. Suomen tuuliatlaksen mukaan vallitsevat tuulet alueella ovat etelälounaasta. Eläinsuojat ja lantalat sijoittuvat peltoaukean reunaan maastollisesti ympäröivää peltoa korkeammalle. Paikka on siten hyvin tuulettuva. Koillisessa sijaitsevan naapurin asuinrakennuksen ja eläinsuojan sekä lantaloiden välissä on hakija omassa omistuksessa olevaa metsää. YSL 527/2014 mukaisilla eläinyksiköillä laskettuna laajennus on 2,9- kertainen. ELY-keskuksen kannan mukaan hakemus vastaa KHO:n ratkaisukäytännön mukaan uutta hanketta. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (YM 1/2010) mukaan etäisyys lähimpiin naapureihin kyseisen kokoisessa uudessa hankkeessa on suotuisissa olosuhteissa 380 m ja normaaleissa olosuhteissa 410 m. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan haetulle sijoituspaikalle ei ole estettä, kun otetaan huomioon sijaintipaikan sitä tukevat olosuhteet, kuten vallitsevien tuulten suunnat ja maaston muodot. ELY-keskus katsoo kuitenkin, että suojapuusto koillisessa sijaitsevaan naapurin rakennuksen nähden tulee säilyttää. Lisäksi tilakeskuksen ympärillä sijaitseville pelloille levitettävä lanta tulee mullata 4 h kuluessa levityksestä. Muut toiminnan riskit Hakemuksen mukaan tilalla valmistetaan esikuivattua tuorerehua laakasiiloihin tonnia vuodessa. Laakasiilojen puristenesteen keräyskaivo on noin 1 m 3. Laskennallinen määrä puristenestettä ko. rehumäärästä on vuodessa 225 m 3. Puristenesteen kertymä saattaa sateisena vuonna olla huomattava. ELY-keskus katsookin, että keräilykaivon tulisi olla esitettyä suurempi kaivon ylitäyttymisen estämiseksi.

8 8 Ympäristölupahakemuksen liitteenä olevassa 85 ha:n lannan luovutussopimuksessa ei ole kirjattu sopimuksen voimassaoloaikaa. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan sopimuksissa tulee näkyä joko voimassaoloaika tai tieto siitä, että sopimus on voimassa toistaiseksi. Osoitteessa Kätkäntie 151, Alavus sijaitseva eläinsuoja, jonne hiehot siirretään Mäki-Pollarin vasikkalasta ja jonka lietetilavuutta Mäki-Pollari Oy vuokraa, on kooltaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen valvoma toiminta. ELY-keskus toteaa, että toiminnanharjoittajan tulee selvittää valvovalle viranomaiselle, että lannan varastointitilavuus ja lannan levityspellot ovat riittävät ottaen huomioon Mäki-Pollari Oy:lle vuokrattu lantalatilavuus ja peltoala. ELY-keskus katsoo, ettei hakemuksen mukaisella toiminnalla ole sellaisia vaikutuksia ympäristöön tai naapureihin, etteikö ympäristölupa voitaisi myöntää. 3. Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto/alajärven toimipaikka/terveystarkastaja ( ) Kyseessä oleva toiminta on jo olevaa toimintaa, joka sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jossa maatalouden harjoittaminen katsotaan tavanomaiseksi toiminnaksi. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta lupaehtoja noudattamalla sekä parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttämällä ei oletettavasti aiheudu terveyshaittaa naapurustolle. Terveystarkastajalle ei ole tullut valituksia tuotantotilan aiheuttamista terveyteen kohdistuvista haitoista. Hajuhaittoja saattaa ilmetä lantaa käsiteltäessä. Terveydensuojeluasetuksen 2 :n mukaan elinympäristöön vaikuttava toiminta on suunniteltava ja järjestettävä siten, että väestön ja yksilön terveyttä ylläpidetään ja edistetään. Toimintaa on toteutettava siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy. 4. Kuortaneen kunnan ympäristölautakunta ( ) Lausunnossaan ympäristölautakunta toteaa, että lupahakemuksessa esitettyä toimintaa voidaan harjoittaa esitetyllä tavalla ja puoltaa ympäristölupahakemusta. Lupahakemuksen mukainen toiminta täyttää ympäristönsuojelualain 48 :n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset. Ympäristölautakunta katsoo, ettei toiminnasta aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapureille, kun otetaan huomioon lupahakemuksessa esitetyt seikat sekä toiminnan sijoituspaikka. Tila sijaitsee kaavoittamattomalla maa- ja metsätalousalueella, jolle kyseinen toiminta on tyypillistä. Nykyinen karjasuoja sekä rakennettavat laajennustilat sijaitsevat Kuortaneen kunnan puolella, mutta lähin asuinrakennus sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä Alavuden kaupungin puolella. Lähin vapaa-ajan asunto sijaitsee Kuortaneen kunnan puolella noin 330 m etäisyydellä. Myös lannanlevitykseen käytettävistä peltolohkoista suurin osa sijaitsee Alavuden kaupungin puolella. Lupahakemuksessa esitettyjen rakenteellisten ratkaisujen käytäntöjen katsotaan edustan toiminnan laajuus ja luonne huomioon ottanen parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja olevan ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaisia (BEP).

9 Muistutukset ja mielipiteet 9 Hakemuksesta ei ole jätetty kuulutusaikana muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on lähetetyllä kirjeellä varattu mahdollisuus vastineen antamiseen. Hakija on antanut vastineen Hakijalla ei ole tarvetta antaa vastinetta muihin kuin Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen lausuntoon. Tilakeskuksen ympärillä sijaitseville pelloille levitettävä lanta tulee mullata 4 h kuluessa levityksestä. Vaadittu 4 tunnin sisällä tehtävä multaus on vaikea toteuttaa toiminnallisesti tämän kokoluokan tilan toiminnassa pysyvänä käytäntönä. Hakija on sitoutunut ympäristötuen ehtoihin ja noudattaa voimassa olevia direktiivejä lannan levityksen ja multauksen suhteen ja pyrkii huomioimaan ympärillä olevan asutuksen mahdollisimman hyvin lantaa levitettäessä, esim. ilmoittamalla lannan levityksestä etukäteen. Lannan levitysmäärä/ ha ei lisäänny nykyisestä, vaikka tilakoko suureneekin, joten lannanlevityksestä ei aiheudu sen suurempaa häiriötä jatkossakaan. Ympäristölupahakemuksen liitteenä olevassa 85 ha:n lannanluovutussopimuksessa ei ole kirjattu sopimuksen voimassaoloaikaa. Vastineen liitteenä on päivitetty versio lannanluovutussopimuksesta. Uusi sopimus korvaa hakemuksen liitteenä olleen sopimuksen. Laskennallinen määrä puristenestettä ko. rehumäärästä on vuodessa 225 m 3. Puristenesteen kertymä saattaa sateisena vuonna olla huomattava. ELYkeskus katsookin, että keräilykaivon tulisi olla esitettyä suurempi kaivon ylitäyttymisen estämiseksi Käytännössä on todettu, että puristenesteen keräilykaivotilavuus on riittävä. Kaivo voidaan tyhjentää aina tarvittaessa, vaikka päivittäin. Uusien kaivojen rakentaminen tai nykyisen suurentaminen on vaikea toteuttaa käytännössä. Säilörehut tehdään esikuivattuna. Tilan säilörehuanalyysien mukaisesti kuivaainepitoisuudet ovat olleet keskimäärin 494 g/kg (2016) ja 300 g/kg (2017), joten puristenesteen muodostuminen on todella vähäistä, kuten alla oleva tutkimustuloksista voidaan päätellä. (NurmiArtturi katsaus osa 1: Hävikki pellolta varastoon ja varastoinnin aikana, säilörehu-asiantuntija Tiina Sirkjärvi, Valio Oy, 8/24/2012)

10 10 Puristenestetappioita voi vähentää esikuivaamalla nurmi lähelle 300 g/kg, minkä jälkeen puristenestetappioita ei yleensä siilorehussa muodostu (McGechan 1990). HAKEMUKSEN TÄYDENNYS KUULUTTAMISEN JA TARKASTUSKÄYNNIN JÄLKEEN Hakemusta on täydennetty tarkastuskäynnin jälkeen kuivikelannan varastointia koskevalla tiedolla sekä säilörehun puristenesteen keräilyä koskevalla tiedolla. Tarkempi selostus täydennyksestä on kirjattu kertoelmaan. Hakemuksen täydennyksen johdosta pyydetyt lausunnot Hakemuksen täydennyksen johdosta ei ole katsottu tarpeelliseksi pyytää lausuntoa tai kuuluttaa hakemusta uudelleen, koska toiminnasta aiheutuvat päästöt ja vaikutukset ympäristöön vähenevät, kun noudatetaan täydennyksessä esitettyjä toimenpiteitä. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Käsittelyratkaisu Aluehallintovirasto jättää hakemuksen käsittelemättä Alavuden kaupungin puolella kiinteistöllä (Mäki-Pollari) harjoitettavan hiehojen kasvatuksen ja samalla kiinteistöllä sijaitsevan olemassa olevan etälietesäiliön (josta Mäki-Pollari Oy:llä noin 2000 m 3 vuokraosuus), uuden kiinteistölle rakennettavan etälietesäiliön (noin 2000 m 3 ) sekä lannanlevitykseen käytettyjen etäpeltojen (noin yli 500 metrin etäisyydellä eläinsuojarakennuksista) osalta. Aluehallintovirasto ottaa huomioon lupaharkinnassa ja lupamääräyksissä tiedot etälietesäiliöiden tilavuudesta ja lannanlevitykseen käytettävissä olevista peltoaloista. Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen päättää kiinteistöllä Mäki-Pollari ( ) harjoitettavan eläinsuojatoiminnan ympäristöluvan mahdollisesta muutostarpeesta. Uuden kiinteistölle rakennettavan etälietesäiliön ympäristöluvan tarpeen arvioi Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen.

11 11 Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Mäki-Pollari Oy:lle ympäristöluvan maidontuotannolle ja sen laajentamiselle Kuortaneen kunnassa kiinteistölle Lampinen ( ) tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty , muutettu ) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään siten, että olemassa olevassa eläinsuojassa ja sen laajennuksessa ja rakennettavassa vasikkalassa voidaan pitää yhteensä enintään 467 lypsylehmää ja 132 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksen ja sen täydennyksien mukaisesti, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Eläinsuojien rakenteet sekä lannan ja jätevesien käsittely ja varastointi 1. Rakennettavan pihattonavetan laajennuksen ja vasikkalan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä betonimateriaalia (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Myös olemassa olevien eläinsuojan toimintaan liittyvien rakennusten kuten pihattonavetan pohjarakenteet, lietekuilut, kestokuivikepohjat ja mahdolliset pumppukaivot tulee olla rakennettu vesitiivistä betonimateriaalia (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. 2. Eläinsuojissa muodostuva lietelanta, maitohuoneen pesuvedet, muut pesuvedet, kuivikelanta sekä säilörehun puristeneste tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa varastoissa siten, että niitä ei joudu ympäristöön. 3. Lietelannan, toiminnassa muodostuvien maitohuone- ja muiden pesuvesien, säilörehun puristenesteiden, tilakeskuksen lietesäiliöiden sadevesien ja kelluvien katteiden sekä uuden rakennettavan etälietesäiliön sadevesien ja kelluvan katteen 12 kuukauden varastointitilavuutta tulee olla vähintään m 3 ennen pihattonavetan laajennuksen käyttöönottoa. Lietekuilujen hyötytilavuus (3 200 m 3 ) voidaan laskea varastotilavuuteen. 4. Talouskeskukseen tulee rakentaa esitetyn suunnitelman mukaisesti uusi m 3 :n lietesäiliö siten, että säiliö on käytettävissä ennen pihattonavetan laajennuksen käyttöönottoa. Rakennettavan lietesäiliön ympärille pohjatasoa alemmaksi tulee tehdä salaojat, joissa on tarkastuskaivot tai muu vastaava rakenne vuotojen havaitsemiseksi. 5. Kuivikelannan ja pilaantuneen rehun 12 kuukauden varastointitilavuutta tulee olla vähintään m 3 ennen uuden vasikkalan käyttöönottoa. 6. Liete- /kuivikelannan varastot on tyhjennettävä vuosittain ja tyhjennyksen yhteydessä on tarkastettava lantavarastojen kunto ja havaitut vauriot on korjattava välittömästi. 7. Talouskeskuksessa sijaitsevien sekä uuden lietesäiliön että olemassa olevien lietesäiliöiden ja kuivalantalan kuormausalueet tulee olla kovapohjaista mate-

12 12 riaalia siten, että se kestää koneiden painon ja liikkumisen ja jolta voidaan tarvittaessa kerätä maahan päässyt lanta talteen. Kiinteällä katolla katettu kuivalantala tulee olla katettu ja varustettu 0,2 metrin korkuisella ajoluiskalla. 8. Liete-/kuivikelannan kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. 9. Pihattonavetan sosiaalitilojen WC-vedet tulee johtaa hakemuksessa esitetyn mukaisesti erilliseen, riittävän kokoiseen, katettuun ja vesitiivistä materiaalia olevaan umpisäiliöön. Umpisäiliö tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa käsiteltäväksi kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen 10. Lietelanta, kuivikelanta, maitohuoneen pesuvedet ja muut eläinsuojan toiminnassa muodostuvat pesuvedet sekä säilörehun puristeneste tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa sekä pesu- ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee olla jatkuvasti käytettävissä ympäristölupapäätöksen mukaiseen toimintaan vähintään 371,2 hehtaaria. Luvanhaltijan tulee ottaa huomioon lannanlevitysalassa myös Mäki-Pollari kiinteistöllä sijaitsevan eläinsuojan toiminnassa vaadittava lannanlevitysala. Lisäksi peltopinta-alassa tulee ottaa huomioon talousvesikaivojen, valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävien suojavyöhykkeiden vaatimat pinta-alat. 11. Lietelannan, kuivikelannan, pesuvesien ja puristenesteiden kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lantaa, likaantuneet alueet tulee puhdistaa viipymättä. 12. Luvanhaltijan tulee toimittaa lietteen/lannan levityssuunnitelma lannanlevityspeltojen osalta tiedoksi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle mennessä. Suunnitelmassa tulee esittää levitysalojen sijainnissa tapahtuneet mahdolliset muutokset, levitystekniikka (mm. pellot joille, lantaa levitetään sijoittamalla), levitysajankohdat, suojavyöhykkeet pohjavesien, vesistöjen ja talousvesikaivojen suojaamiseksi sekä toimenpiteet naapurustolle aiheutuvan hajuhaitan vähentämiseksi. Suunnitelmaan on liitettävä myös kopiot uusista tai muuttuneista lietteen/lannan levityssopimuksista ja peltojen vuokrasopimuksista. Lannanlevityssuunnitelmassa tapahtuvat muutokset mukaan lukien uudet tai muuttuneet lietteen/lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset on vuosittain mennessä toimitettava tiedoksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä Kuortaneen ja Alavuden kuntien ympäristönsuojelusihteerille. Suunnitelma on laadittava siten, että Lietteen/lannan peltolevityksessä noudatetaan eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta koskevan valtio-

13 13 neuvoston asetuksen (1250/2014) määräyksiä. Ensisijaisesti lietelanta tulee pyrkiä levittämään pelloille keväällä ja kesällä. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei levitetä lietelantaa, pesuvesiä, säilörehun puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei levitetä pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuville pelloille, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan välittömästi. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Luvanhaltijan tulee varmistaa, että lietteen/lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty tässä päätöksessä ja eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta koskevassa valtioneuvoston asetuksessa. Haju- pöly- ja kärpäshaittojen vähentäminen ja haittaeläinten torjunta 13. Tilakeskuksen olemassa olevat lietesäiliöt (2 kpl á noin m 3 ) ja uusi rakennettava lietesäiliö (noin m 3 ) tulee täyttää alakautta lietepinnan alapuolelle ja kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Lietteen mahdolliset pudotus-/pumppukaivot tulee kattaa kiinteällä betonikannella. Kelluvien katteiden pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa niiden pysyvyys koko lietepinnalla tulee varmistaa tuulisuojauksella tai muulla vastaavalla tavalla. 14. Eläinsuojien poistoilma tulee johtaa ulos eläinsuojarakennusten katoille sijoitettujen poistoilmahormien kautta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan siten, että lietteeseen/lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat on pidettävä siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla ammoniakin ja muiden hajuhaittaa aiheuttavien yhdisteiden haihtumisen minimoimiseksi. 15. Lietelanta tulee levittää mahdollisuuksien mukaan multaavalla levittimellä. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta ja kuivikelanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Eläinsuojarakennuksista noin alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla muualle kuin kasvustoon levitettävän lietteen/lannan multaaminen tulee tehdä välittömästi, viimeistään kuitenkin neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapurustolle aiheutuva hajuhaitta olisi mahdollisimman vähäinen. Lietteen/kuivikelannan levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä. 16. Eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivalantalan ja säilörehun varastointitilojen ympäristö ja kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa siten, että valumat pinta- ja pohjavesiin voidaan estää. Eläinsuojien piha- ja kulkutiet, mikäli niitä ei ole asfaltoitu, tulee pitää riittävän kovapohjaisina. 17. Mahdollisia kärpäshaittoja on vähennettävä käyttämällä ainakin kesäaikana eläinsuojissa kärpäshaittojen torjuntaan soveltuvia kemiallisia ja/tai biologisia

14 14 keinoja. Haittaeläinten esiintymistä on ehkäistävä mm. pitämällä tilakeskuksen alue riittävän siistinä ja estämällä haittaeläinten pääsy ravintolähteisiin. Tarvittaessa haittaeläimiä on torjuttava. Säilörehu ja rehujätteen varastointi 18. Tilakeskuksessa tehtävä säilörehu tulee hakemuksen mukaisesti varastoida laakasiiloihin. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. 19. Säilörehun puristenesteet tulee johtaa laakasiiloista vesitiivistä materiaalia olevaan kiinteällä katteella katettuun umpisäiliöön (betoni tai muu vastaava materiaali). Umpisäiliön täyttymistä tulee tarkkailla säännöllisesti ylivuotojen estämiseksi. Umpisäiliöstä puristenesteet tulee siirtää riittävin väliajoin varastoitavaksi lietesäiliöön tai ne tulee levittää kasvukauden aikana suoraan peltoon. Tilakeskuksessa tulee olla eläinsuojan laajennuksen käyttöönoton jälkeen säilörehun puristenesteen keräilyä varten kaivotilavuutta vähintään 5 m 3. Ennen isomman puristenesteen keräilykaivon rakentamista tilakeskuksen olemassa oleva puristenestekaivo (1 m 3 ) on varustettava uppopumpulla siten, että säilörehun puristeneste voidaan johtaa varastoitavaksi lietesäiliöön tai lietevaunuun, jos se käytetään suoraan peltolevitykseen. Puristenesteiden siirto lietesäiliöön tulee tapahtua siten, ettei vuotoja ympäristöön tapahdu. 20. Rehujätteet tulee varastoida hakemuksen mukaisesti kuivalantalassa ja käyttää pellolla lannoitteena. Jätteet 21. Käytöstä poistettavan 700 m 3 lietesäiliön purkujätteitä ei saa haudata maahan. Purkujätteet on toimitettava hyväksyttyvään keräyspaikkaan tai käsiteltävä Kuortaneen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. 22. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään. Toiminnassa muodostuvien jätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Mikäli kaatopaikalle aiotaan toimittaa muuta kuin yhdyskuntajätteeksi luokiteltavaa jätettä, on jätteen kaatopaikkakelpoisuus aina ensin selvitettävä kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaisesti ja asiasta on etukäteen sovittava kaatopaikan hoidosta vastaavan kanssa.

15 15 Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta mahdolliset valumat voidaan kerätä talteen. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä Eläinjätteet 23. Eläintenruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. Kemikaalien varastointi 24. Kemikaalien varastointiin käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Kemikaalien varastointi ja käsittely tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumista. Toiminnan tarkkailu ja raportointi 25. Lietelannan, kuivikelannan, pesu- ja jätevesien, laakasiilojen ja säilörehun ja säilörehun puristenesteiden varastointilojen sekä niihin liittyvien rakenteiden tiiviyttä tulee tarkkailla säännöllisesti ja korjata viivytyksettä niissä havaitut puutteet ja vauriot. 26. Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja kokonaisfosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. 27. Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: tiedot eläinmääristä eläinsuojittain ja ikäluokittain (0-6 kk, lypsylehmät) toiminnassa muodostunut lietelannan, kuivikelannan, pesu- ja jätevesien määrä (m 3 /v) muualle kuin omille, vuokra- tai sopimuspelloille toimitettavan lietelannan, kuivikelannan, pesu- ja jätevesien toimituspaikat tai vastaanottajat, määrät ja toimitusajankohdat lannanlevityspinta-ala (ha), ja uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävä peltoalat ja -sopimukset

16 16 tiedot tilalla kuolleiden eläinten määristä (kpl/v tai t/v), toimituspaikoista ja käsittelytavoista lanta-analyysien tulokset tiedot kertyneistä jätteistä ja niiden toimituspaikoista sekä kopiot mahdollisista siirtoasiakirjoista tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ensisijaisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään soveltuvassa muodossa, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Kirjanpitotietojen tulee olla valvontaviranomaisten tarkastettavissa tilalla. Kirjanpito on säilytettävä tilalla vähintään kuusi vuotta. Paras käyttökelpoinen tekniikka 28. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa, erityisesti ympäristöä koskevan, parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Erityisesti toiminnanharjoittajan tulee seurata lannan käsittelyyn ja levittämiseen sekä hajupäästöihin liittyvien tekniikoiden kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Myös lantavarastoihin ja lannankäsittelymenetelmiin liittyvää uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 29. Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle ja Kuortaneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseen. Muut määräykset 30. Lietesäiliöstä koillisen suuntaan hakijan omistuksessa olevan kiinteistön Lampinen ( ) alueella kiinteistön Perälampi ( ) puoleisessa reunassa tulee säilyttää ja ylläpitää riittävän tiheä, korkea ja vähintään 20 metriä leveä suojaa antava suojapuustovyöhyke. Suojapuustovyöhyke tulee pitää riittävän havupuuvaltaisena ympärivuotisen suojavaikutuksen takaamiseksi. Suojapuustovyöhykettä tulee uudistaa ja hoitaa niin, että se jatkuvasti säilyttää suojaavan vaikutuksen. Suojapuustovyöhykettä tulee uudistaa ja hoitaa. Toiminnan muutokset ja lopettaminen 31. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmäärään, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Toiminnan lopet-

17 17 tamisesta on esitettävä myös yksilöity suunnitelma Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. Käyttöönottoilmoitukset 32. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle pihattonavetan laajennuksen, vasikkalan ja uuden lietesäiliön sekä uuden säilörehun puristenesteen keräilykaivon käyttöönotosta vähintään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Alavuden kaupungin alueella kiinteistöllä Mäki-Pollari ( ) sijaitseva eläinsuoja toimii lehmävasikoiden (yli 6 kk) kasvatuspaikkana osin myös toiminnassa käytettävän säilörehun varastointipaikkana. Tämän eläinsuojan yhteydessä sijaitsee toinen hakijan käytössä olevista etälietesäiliöistä. Myös uusi kiinteistölle rakennettava etälietesäiliö sijaitsee Alavuden kaupungin puolella. Hakemuksessa tarkoitetun Kuortaneen kunnassa kiinteistölle Lampinen ( ) sijoittuvan eläinsuojatoiminnan ja Mäki-Pollarin kiinteistöllä sijaitsevan eläinsuojan ja lietesäiliön välinen etäisyys on lyhimmillään noin 1,5 km. Kiinteistöllä sijaitseva uusi etälietesäiliö ja Lampisen tilalla sijaitsevat eläinsuojatoiminta ovat niin etäällä toisistaan, että niiden ympäristövaikutukset eivät kohdistu samalle alueelle. Koska hakijan hallinnassa olevat etälietesäiliöt sijaitsevat edellä mainituilla etäisyyksillä Lampisen kiinteistön tilakeskuksesta ja eläinsuojista, ne eivät muodosta eläinsuojien kanssa sellaista ympäristönsuojelulain (527/2014) 41 :ssä tarkoitettua teknistä ja toiminnallista yhteyttä, että niiden ympäristövaikutuksia olisi tarpeen tarkastella yhdessä. Etäisyyden vuoksi niiden ympäristövaikutukset eivät kohdistu samalle alueelle. Tiedot etälietesäiliöistä ovat kuitenkin tarpeen riittävän lietelannan varastointitilavuuden arvioimiseksi. Aluehallintovirasto katsoo, että myöskään lannanlevityspellot noin yli 500 metrin etäisyydellä Lampisen tilakeskuksessa sijaitsevista eläinsuojista eivät ole eläinsuojatoiminnan laajennuksen kanssa ympäristönsuojelulain 5 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla eläinsuojatoimintaan teknisesti ja toiminnallisesti kiinteästi liittyvää. Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen arvioi mahdollisen ympäristöluvan tarpeen kiinteistölle rakennettavan uuden etälietesäiliön osalta. Mäki-Pollari kiinteistöllä sijaitsevan eläinsuojan toiminnalle myönnetyn ympäristöluvan valvoja on Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen.

18 Lupaharkinnan perusteet 18 Ympäristönsuojelulain 48 2 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Ympäristönsuojelulain 5 1 mom 5) kohdan mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavalla toiminnalla tarkoitetaan laitoksen perustamista tai käyttämistä sekä siihen teknisesti ja toiminnallisesti kiinteästi liittyvää toimintaa taikka alueen käyttämistä tai toiminnan järjestämistä siten, että siitä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelulain 41 mukaan jos samalla toiminta-alueella sijaitsevalla usealla luvanvaraisella toiminnalla on sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä, toimintoihin on haettava lupaa samanaikaisesti eri lupahakemuksilla tai yhteisesti yhdellä lupahakemuksella. Lupaa voidaan kuitenkin hakea erikseen, jos hakemuksen johdosta ei ole tarpeen muuttaa muita toimintoja koskevaa voimassa olevaa lupaa. Ympäristönsuojelulain 49 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytykset Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen antaman päätöksen mukaan suunniteltu eläinsuojan laajennushanke ei edellytä ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 252/2017 mukaista arviointimenettelyä. Toiminta sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle. Alueella ei ole asemakaavaa eikä se sijaitse oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella. Myöskään Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa ei ole eläinsuojan sijaintikiinteistöön tai sen lähiympäristöön kohdistuvia kaavamerkintöjä. Eläinsuojien vähimmäissuositusetäisyyksien laskemisessa on vielä käytettävä Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen 1/2010 mukaisia eläinyksikkökertoimia. Em. liitteessä 4 on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäisetäisyyssuositukset häiriintyvistä kohteista. Ohjeen mukaan vähimmäisetäisyyssuositus häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi kyseessä olevan kokoiselta maidontuotantotoiminnalta (3 255 ey) vähintään noin 380 metrin etäisyyttä suotuisissa olosuhteissa ja noin 410 metrin etäisyyttä normaaleissa olosuhteissa.

19 19 Eläinyksikkömäärän lisäys on haetussa hankkeessa noin 3- kertainen voimassa olevaan ympäristölupaan verrattuna. Aluehallintovirasto katsoo, että kyseessä on uuteen toimintaan rinnastettava hanke. Lypsylehmäpihaton laajennus toteutetaan olemassa olevien lietesäiliöiden ja nykyisen navetan väliin. Suunnitellun lypsylehmäpihaton laajennuksen lähin etäisyys luoteen suunnassa hakijan omistaman pellon takana sijaitsevaan loma-asuntoon on noin 280 metriä ja vasikkalasta noin 270 metriä. Lomaasuntokiinteistö sijaitsee metsäisellä mäenkumpareella. Koillisen suunnassa ei ole suoraa näköyhteyttä noin 290 metrin päässä sijaitsevaan asuinrakennukseen, koska asuinrakennus sijaitsee Kätkänjoentien itäpuolella mäenkumpareen takana. Etelän suunnassa lähin vakituinen asuinrakennus sijaitsee noin 370 m päässä laajennusosasta mitattuna (olemassa olevasta eläinsuojasta noin 320 m). Suunniteltu laajennus siis sijoittuu poispäin tästä asuinrakennuksesta. Aluehallintovirasto on katsonut, että edellytykset lupahakemuksen mukaiselle eläinsuojan laajennukselle ovat olemassa, vaikka etäisyydet lähimpiin naapurien asuin- /loma-asuntokiinteistöihin ovat suositusetäisyyksiä lyhemmät. Suomen tuuliatlaksen mukaan vallitsevat tuulet alueella ovat etelälounaasta. Eläinsuojat ja lantalat sijoittuvat peltoaukean reunaan maastollisesti ympäröivää peltoa korkeammalle. Paikka on siten hyvin tuulettuva. Koillisessa sijaitsevan naapurin asuinrakennuksen ja eläinsuojan sekä lantaloiden välissä on hakijan omassa omistuksessa olevaa metsää. Luvassa on annettu määräykset tämän suojapuuston hoidosta. Toiminnasta naapurustolle aiheutuvaa hajuhaittaa vähennetään mm. kattamalla kaikki tilakeskuksen lietesäiliöt kelluvalla katteella ja varastoimalla tilakeskuksessa kuivikelanta kiinteällä katteella katetussa kuivalantalassa. Eläinsuojarakennuksien hajupäästöjä voidaan vähentää pitämällä eläinsuojien lämpötila mahdollisimman alhaisena. Käytettävästä säilörehusta vain osa varastoidaan eläinsuojan sijaintikiinteistöllä. Eläinsuojatoimintaa harjoittaa osakeyhtiö ja suurin osa lannanlevityspelloista on osakeyhtiön hallinnassa joko vuokrasopimuksin tai lannanluovutussopimuksin. Luvassa on annettu määräys lannanlevityssuunnitelman toimittamisesta valvontaviranomaiselle mm. jotta voidaan varmistua siitä, että lannanlevitysalaa on riittävästi Lampisen kiinteistöllä sijaitsevien eläinsuojien toiminnassa muodostuvan lannan levittämiselle. Eläinsuojat eivät sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Luvassa on lupaharkintaan sisältyvien toimintojen osalta otettu huomioon Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille sekä Lapuanjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelma Osa lannanlevityspelloista sijaitsee Kätkänjoen varrella. Toiminnassa käytetään parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia ratkaisuja ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi sekä parhaita käytäntöjä, joilla vähennetään toiminnan aiheuttamia haittoja ympäristöön. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojien sijainti ja eläinmäärä, toiminta ei todennäköisesti aiheuta yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäris-

20 20 tön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta ja haitatonta. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojien rakenteita sekä lannan ja jätevesien käsittelyä ja varastointia koskevat lupamääräykset 1-9 Valtioneuvoston asetuksen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja - ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen/lannan varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Vesitiiviitä materiaaleja ovat esimerkiksi K30-2 luokan betoni ja asfalttibetoni ABT. Lietteen/lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta nojalla. Lietteen/lannan, eläinsuojien pesuvesien, ja lietesäiliöiden/lantaloiden sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Ympäristöluvan mukainen lypsylehmien määrä tuottaa m 3 lietelantaa vuodessa, kun lietelantaa lasketaan muodostuvan 25,5 m 3 lypsylehmää kohden vuodessa. Lietteiden ja pesuvesien sekä sadevesien 12 kk:n varastointitilavuustarve on yhteensä m 3 vuodessa, kun otetaan huomioon myös säilörehun puristenesteiden määrä (225 m 3 /vuosi), maitohuoneen pesuvesien määrä (300 m 3 /vuosi) sekä olemassa olevien tilakeskuksen lietesäiliöiden sadevesi- ja kelluvan katteen mitoitus (1 022 m 3 /vuosi) sekä uuden rakennettavan etälietesäiliön sadevesi- ja kelluvan katteen mitoitus (299 m 3 /vuosi). Hakemuksessa on ilmoitettu, että myös uudessa rakennettavassa etälietesäiliössä on turvekate. Sade- ja sulamisvesien ja kelluvan katteen laskennallinen mitoitus on arvioitu kertomalla kiinteällä katteella kattamattomien lietesäiliöiden pinta-ala 0,6 metrillä. Kiinteistöllä Mäki-Pollari sijaitsevasta lietesäiliöstä hakija on vuokrannut m 3, joten sen osalta ei ole otettu huomioon sadevesimitoitusta. Säilörehun puristenestettä lasketaan muodostuvan 0,05 m 3 /tonni esikuivattua rehua. Maitohuoneen pesuvesien määrä on otettu erikseen huomioon, koska lypsylehmät ovat korkeatuottoisia. Eläinsuojien toimintaa varten on varastointitilavuutta tilakeskuksen lietesäiliöissä ja etälietesäiliöissä yhteensä noin m 3. Lietekuilujen tilavuudesta on huomioitu hakijan esittämän ja perusteleman lietekuilujen hyötytilavuuden perusteella varastointitilavuuteen m 3. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi lietelannan, maitohuoneen pesuvesien, sadevesien ja säilörehun puristenesteiden 12 kk:n varastotilavuutta.

21 21 Lietesäiliön salaojien tarkastuskaivot mahdollistavat vuotojen havaitsemisen ja vesinäytteiden ottamisen Ympäristöluvan mukainen vasikoiden (alle 6 kk) määrä, 132 kpl, tuottaa laskennallisesti 805 m 3 kuivikelantaa vuodessa (6,1 m 3 /eläin/v). Poikima- ja sairaskarsinoissa kuivikelantaa on laskettu muodostuvan noin 229 m 3 /v (keskimäärin noin 8 lypsylehmää/v). Lisäksi kuivikelantalassa varastoidaan rehujätteitä (noin 5 m 3 /v). Olemassa olevassa kuivalantalassa on hyväksyttävää kuivalannan varastointitilavuutta noin 680 m 3, koska hyötytilavuutta laskettaessa voidaan ottaa huomioon vain kuivalantalan vesitiiviin betonireunan korkeus lisättynä metrillä (tässä tapauksessa 4 m). Hakijalla on kuivalantalan lisäksi käytettävissään sopimukseen perustuvaa kuivalantalatilavuutta 400 m 3. Hakija on siten esittänyt riittävästi kuivikelannan 12 kk varastointitilavuutta. Lietesäiliöiden ja kuivalantalan vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Lannan kuormaaminen tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla niin, että mahdolliset valumat voidaan poistaa esimerkiksi koneellisesti ja siten ehkäistä ravinteiden huuhtoutuminen valumavesien mukana maaperään ja/tai vesistöön. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM- RMO C4) mukaan kiinteällä katteella katettu lantala tulee olla varustettu 0,2 metrin korkuisella ajoluiskalla pinta- ja pohjavesien pilaantumisen estämiseksi. Määräys pihattonavetan sosiaalitilojen WC-vesien johtamisesta umpisäiliöön on annettu hakemuksessa esitetyn mukaisena. Umpisäiliöstä jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa niitä. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa tarkempia määräyksiä WC-vesien käsittelystä. Eläinsuojien WC-vesien johtaminen käsittelemättöminä lietesäiliöihin ja edelleen peltolevitykseen ei ole hyväksyttävää terveyssyistä eikä ympäristön pilaantumisvaaran vuoksi. Lannan ja jätevesien hyödyntämistä koskevat lupamääräykset Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta I/2010. Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden ja yksi peltohehtaari 11 vasikkaa (alle 6 kk) kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lietteen/lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Luvanhaltijan tulee huomioida lannanlevitysalassa myös Mäki-Pollarin kiinteistön tilakeskuksessa sijaitsevan eläinsuojatoiminnan vaatima lannanlevitysala. Lietteen/lannan peltolevityksessä tulee noudattaa eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta koskevan valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) määräyksiä. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa.

22 22 Määräys lannanlevityssuunnitelman toimittamisesta on tarpeen, jotta voidaan varmistua siitä, että eläinsuojatoimintaa harjoittavalla osakeyhtiöllä on jatkuvasti riittävästi käytettävissään lannanlevitysalaa. Suurin osa lannanlevitykseen käytettävistä pelloista ovat Mäki-Pollari Oy:n käytettävissä joko määräaikaisten vuokrasopimuksien tai lannan luovutussopimuksien perusteella. Määräystä perustellaan myös sillä, että osa lietteen varastointitilavuudesta ja lannan levitykseen vuokratuista pelloista sijaitsevat kiinteistöllä, jolla harjoitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen valvonnassa olevaa eläinsuojatoimintaa eikä samoja peltolohkoja voida osoittaa samana levityskautena molempien eläinsuojien lannanlevityspelloiksi. Lannanlevityspelloissa tapahtuneista muutoksista on sen vuoksi ilmoitettava ELY-keskuksen lisäksi myös eläinsuojien sijaintikuntien ympäristönsuojelusihteerille. Haju-, pöly- ja kärpäshaittojen vähentämistä ja haittaeläinten torjuntaa koskevat lupamääräykset Hajuhaittojen vähentämistä koskevat määräykset on annettu eräistä naapurussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin perusteella. Lietesäiliöt on määrätty täytettäviksi alakautta/lietepinnan alapuolelta lietteestä aiheutuvien hajuhaittojen estämiseksi. Lietesäiliöt on määrätty hakemuksessa esitetyn mukaan katettavaksi vähintään kelluvalla katteella. Myös lietteen pumppu- ja pudotuskaivojen katettuna pitäminen/kattaminen betonikansilla on tarpeen haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun poistoilma johdetaan ulos eläinsuojan katolla sijaitsevien poistoilmahormien kautta. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen/lannan matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden, laakasiilojen ja säilörehun puristenestesäiliön ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Eläinsuojista alle noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla pelloilla lietteen/lannan multaaminen neljän tunnin kuluessa levityksestä on tarpeen hajuhaittojen vähentämiseksi. Muiden lannanlevityspeltojen osalta (yli noin 500 metrin etäisyydellä eläinsuojista) lannan levitys kuuluu toiminnan valvontaan ja kyseisiä peltoja koskee eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta koskevan valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) 10 :n 4 momentti, jonka mukaan lanta tulee muokata maahan 24 h kuluessa levityksestä. Eläinsuojan kärpäshaittojen ja haittaeläinten torjunta on tarpeen asutuksella aiheutuvan terveyshaitan estämiseksi ja viihtyisyyshaitan vähentämiseksi. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan, ettei hänen toimintansa lisää haittaeläinkantaa alueella. Säilörehun ja rehujätteen varastointia koskevat lupamääräykset Määräykset säilörehun ja rehujätteen varastoinnista ja säilörehun puristenesteiden johtamisesta on annettu pinta- ja pohjavesien sekä maaperän pilaan-

23 23 tumisen estämiseksi. Puristeneste on ravinnepitoista, minkä vuoksi on edellytetty puristenesteiden talteenottoa ja levittämistä lannan mukana peltoon lannoitteeksi. Puristenestesäiliöiden riittävällä koolla ja säiliöiden täyttymisen tarkkailulla estetään ylivuodot. Olemassa oleva puristenesteen keräilyyn tarkoitetun kaivon tilavuus on pieni. Luvassa on sen vuoksi annettu määräykset puristenesteen keräilyn tehostamisesta. Jätteitä ja eläinjätteitä koskevat lupamääräykset Käytöstä poistettavan lietesäiliön purkujätteen käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain 72 :n nojalla. Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten vaarallisten jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Yhdyskuntajätteestä poikkeavan jätteen kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien varastointia koskeva lupamääräys 24 Kemikaalien varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Toiminnan tarkkailua ja raportointia koskeva lupamääräykset Toiminnan tarkkailua koskeva määräys on annettu toiminnan ympäristövaikutusten ja -riskien vähentämiseksi. Tarkkailemalla säännöllisesti lietteen/lannan, pesu- ja jätevesien, säilörehun ja säilörehun puristenesteiden säilytystilojen rakenteita ja kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Lietteen/lannan ravinteiden määritys perustuu valtioneuvoston asetukseen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskeva lupamääräys 28 Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia.

24 24 Häiriö- ja poikkeustilanteita koskeva lupamääräys 29 Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Muita määräyksiä koskeva lupamääräys 30 Määräys suojapuustovyöhykkeen säilyttämisestä ja ylläpitämisestä on tarpeen näköesteellisistä syistä. Lisäksi kapeallakin suojapuustovyöhykkeellä voi olla jonkin verran vaikutusta hajupäästöjen leviämisen estämisessä. Toiminnan muuttamista ja lopettamista koskeva lupamääräys 31 Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. Käyttöönottoilmoitusta koskeva lupamääräys 35 Käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Kuortaneen kunnan ympäristölautakunnan ja Alavuden kaupungin ympäristölautakunnan ja Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto/alajärven toimipaikka/terveystarkastajan lausunnoissa esitetty on otettu huomioon lupaharkinnassa ja sen perusteissa. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa esille tuotuja asioita on otettu huomioon luparatkaisussa ja lupamääräyksistä 12, 18, 19 ja 30 ilmenevällä tavalla. Hakija on vastineen yhteydessä toimittanut toistaiseksi voimassa olevan lannanluovutussopimuksen 85 ha:n peltoalalle. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan (0801Y ). Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan

25 25 voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöstä tulee noudattaa sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 5, 11, 12, 16-17, 27, 29, 41, 48-49, 52, 53, 58, 62, 70, 170, , 198 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 1, 8, 11-15, 23 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Jätelaki 8, 13, 29, 72, 118, 121, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä 4, 7-9, 24 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 205 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään. Ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus määräytyy valtioneuvoston asetuksen aluehallintoviraston maksuista vuonna 2017 (1353/2016) perusteella. Asetuksen liitteen maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 50 % taulukon mukaisesta maksusta, joten käsittelymaksuksi tulee euroa.

26 26 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Mäki-Pollari Oy Jäljennös päätöksestä Kuortaneen kunnan kunnanhallitus Kuortaneen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kuortaneen kunnan terveydensuojeluviranomainen Alavuden kaupungin kaupunginhallitus Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Alavuden kaupungin terveydensuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla, internetissä ja lehdessä Päätöksen antamisesta ilmoitetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan internetissä aluehallintoviraston Lupa- Tietopalvelussa. Lisäksi tieto päätöksestä julkaistaan Kuortaneen kunnan ja Alavuden kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla, Tieto päätöksestä julkaistaan Viiskunta- sanomalehdessä.

27 27 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITTEET Sijaintikartta Asemapiirros Valitusosoitus Mikaela Rudnäs Kaija Kuivasniemi Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Mikaela Rudnäs ja Kaija Kuivasniemi. Asian on esitellyt Kaija Kuivasniemi.

28 SIJAINTI LIITE 1 28