PÄÄTÖS. Nro 142/2017/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2987/2017 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 142/2017/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2987/2017 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotannon laajentaminen, Ilmajoki HAKIJA Antti ja Pekka Yli-Karjanmaa Idänpuolentie ILMAJOKI Y-tunnus ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa ja sen laajentamista. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan mukaan eläinsuojissa voidaan pitää enintään 160 lypsylehmää, 121 hiehoa ja 45 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa haetaan laajennettavaksi siten, että olemassa olevan lypsylehmäpihaton jatkeeksi rakennetaan tila lypsyroboteille ja poikimakarsinalle. Eläinpaikkojen lisäys toteutetaan olemassa olevien tuotantorakennusten sisätiloja muokkaamalla. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan yksi uusi lietesäiliö. Laajennuksen jälkeen tilakeskuksessa on yhteensä enintään 240 lypsylehmää, 65 hiehoa (12-24 kk), 35 lehmävasikkaa (6-12 kk) ja 60 vasikkaa (alle 6 kk). Toiminta sijaitsee Ilmajoen kunnan kiinteistöllä Yli-Karjanmaa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Eläinsuojatoiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 27 :n 1 momentin ja liitteen 1 taulukon 2 kohdan 11 a) mukaan. Ympäristönsuojelulain 29 :n mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Valtioneuvoston ympäristönsuojelusta antaman asetuksen 1 :n 2 momentin kohdan 11 a) nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö- ja luonnonvarat, jäljempänä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Länsi-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan (LSU-2009-Y-313), jonka mukaan eläinsuojissa voidaan pitää enintään 160 lypsylehmää, 121 hiehoa ja 45 vasikkaa (alle 6 kk). Hakemusasiakirjoihin on liitetty 11 maanvuokrasopimusta, jotka koskevat yhteensä noin 109 hehtaarin peltoalaa. Toiminta sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella. Alueella ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan karttaliitteen merkintöjen mukaan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalisen kannalta tärkeä alue rajautuu tilakeskuksen kohdalla Kyrönjoen pohjoispuolelle. Lähin Museoviraston valtakunnallisesti merkittävä Kulttuurihistoriallinen ympäristö luettelossa mainittu alue on Kyrönjoen kulttuurimaiseman rajaus Piirtola-Jouppila noin 2 km etäisyydellä tilakeskuksesta lounaaseen. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuojat sijaitsevat Ilmajoen kunnan Lahdenkylässä noin 3,5 km:n etäisyydellä keskustan taajamasta lounaaseen. Eläinsuojien ympäristö on pääosin peltoaluetta. Eläinsuojaa lähimpänä sijaitsevalla naapurilla on myös lypsykarjatoimintaa. Eläinsuojat sijaitsevat Kyrönjoen yläosaan kuuluvalla Ilmajoen valuma-alueella Eläinsuojien sijaintikiinteistö rajautuu pohjoisreunastaan Kyrönjoen pääuomaan. Lähin pistemäinen pohjavesialue, Lehtikallion pohjavesialueen kaksi erillistä vedenottamoa ( ) sijaitsevat tilakeskuksesta kaakkoon noin 3,1 km etäisyydellä. Lähin laajempi pohjavesialue on Koskenkorvalla sijaitseva Salonmäen pohjavesialue (A A) noin 3,8 km:n etäisyydellä eläinsuojista länteen. Toiminta ei sijaitse Natura 2000-verkostoon kuuluvalla alueella tai muulla luonnonsuojelualueella taikka sellaisten välittömässä läheisyydessä. Lähin Natura verkostoon kuuluva alue, Tuoresluoman lehdot (FI ), sijaitsee noin 3,5 km tilakeskuksesta itäkaakkoon. Eläinsuojien sijoituspaikka on peltoaukealla. Lähin vakituinen asuinrakennus sijaitsee noin 110 metrin etäisyydellä lypsylehmäpihatosta lounaaseen. Naapurin asuinrakennuksen ja laajennettavan eläinsuojan välissä on naapurin oma navettarakennus. Seuraavat lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin laajennusosasta 280 m ja 315 m pohjoiseen. Näiden asuinrakennusten etäisyys nykyiseen eläinsuojaan on 185 m ja

3 3 195 m. Laajennusosan luoteispuolella 260 m ja 290 m etäisyydellä sijaitsee kaksi vapaa-ajan asuntoa. ELÄINSUOJIEN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa ja sen laajentamista. Laajennuksen jälkeen eläinsuojarakennuksissa on tilat yhteensä 240 lypsylehmälle, 65 hieholle (12-24 kk), 35 lehmävasikalle (6-12 kk) ja 60 vasikalle (alle 6 kk). Lypsylehmäpihattoon tulee tilat 200 lypsylehmälle. Saman rakennuskokonaisuuden umpilehmäosastoon tulee tilat 40 umpilehmälle ja nuorkarjaosastoon 65 hieholle (12-24 kk), 35 lehmävasikalle (6-12 kk) ja 60 vasikalle (alle 6 kk). Nykyisen lypsylehmäpihaton jatkeeksi rakennetaan tila lypsyroboteille ja poikimakarsinalle. Eläinpaikkojen lisäys toteutetaan olemassa olevien tuotantorakennusten sisätiloja muokkaamalla. Laajennus suuntautuu lounaaseen kohti naapurissa olevaa lypsykarjan eläinsuojaa tämän päätöksen liitteenä olevan asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Lypsylehmäpihaton, sen laajennusosan ja umpilehmäpihaton ilmanvaihto tapahtuu luonnollisesti katolla olevien poistohormien kautta. Nuorkarjapihatossa on koneellinen ilmanvaihto katolla olevien poistohormien kautta. Eläinsuojien vesi tulee kunnan vesijohtoverkosta. Tilalla tuotetaan laajennuksen jälkeen noin l maitoa ja kg lihaa vuodessa. Lannan ja jätevesien käsittely ja varastointi Lypsylehmien, umpilehmien, hiehojen ja lehmävasikoiden lannankäsittely on lietelannalla poikimakarsinan ollessa kestokuivikkeella. Alle 6 kk:n ikäisten vasikoiden ja poikimakarsinan lannankäsittely tapahtuu kuivikelannalla. Lypsyrobottien alue on lietelannalla ja alueella muodostuu runsaasti pesuvesiä. Maitohuoneen ja eläinsuojan muut pesuvedet (noin 600 m 3 /v) johdetaan rakennettavaan uuteen lietesäiliöön. Lypsylehmäpihaton laajennusosan läheisyyteen rakennetaan yksi uusi 504 m 3 :n betonilla katettu lietesäiliö. Nykyisten eläinsuojien yhteydessä on betonilla katetut 240 m 3 :n ja 1150 m 3 :n lietesäiliöt sekä luonnollisella kuorettumalla olevat 2462 m 3 :n ja 2096 m 3 :n lietesäiliöt. Yksi 990 m 3 :n etäsäiliö sijaitsee Ilmajoen Alajoella kiinteistöllä Neiro Eläinsuojien toimintaa varten tulee lietteen varastointitilavuutta lietekuilujen (630 m 3 ) ja puristenestekaivojen (108 m 3, josta tilakeskuksessa 90 m 3 ) kanssa noin 8180 m 3. Kuivikelannan varastointitilavuudesta 238 m 3 sijaitsee tilakeskuksessa kiinteällä katteella katetussa kuivikelantalassa ja 900 m 3 kiinteällä katteella katetussa etäkuivikelantalassa kantatie 67:n eteläpuolella kiinteistöllä Yli-Karjanmaa Eläinsuojien toimintaa varten tulee kuivikelannan varastointitilavuutta noin 1138 m 3. Tilakeskuksen säilörehujen puristenesteet johdetaan 90 m 3 :n betonikatteiseen säiliöön. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan panospuhdistamoon.

4 4 Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete- ja kuivikelanta käytetään pelloilla lannoitteena. Hakemuksen mukaan tilalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen yhteensä 224 ha, josta omaa peltoa on 115 ha ja vuokrapeltoa 109. Lannan levityspeltoja ei sijaitse pohjavesialueella. Liete ja lanta levitetään viikoilla (60 %), viikoilla (30 %) ja viikoilla (10 %). Laiduntaminen Hiehoista 15 kpl laiduntaa 4-5 kk vuodessa, myös öisin. Tilalla on laidunalaa yhteensä 5 ha. Laitumella on juoma-allas. Laitumet sijaitsevat eläinsuojien eteläpuolella. Säilörehun ja rehujätteen varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin 3500 t/v laakasiiloihin. Laakasiiloista säilörehun puristenesteet johdetaan noin 90 m 3 :n betonikatteiseen säiliöön ja etälantalan yhteydessä kiinteistöllä Yli-Karjanmaa olevan säilörehuvaraston puristenesteet johdetaan 18 m 3 :n pumppauskaivoon. Puristeneste käytetään lannoitteena pelloilla. Rehujäte varastoidaan lantalaatalla ja levitetään lannoitteeksi pelloille. Polttoaineet ja kemikaalit Tilalla on kaksi 5000 litran ja yksi 4000 litran polttoainesäiliötä, jotka on varustettu katoksella, suoja-altaalla, lukituksella ja laponestolaitteella. Muita öljytuotteita (enintään 400 litraa) säilytetään huoltorakennuksessa tynnyreissä lukitussa tilassa. Säilörehun valmistuksen hapot säilytetään asfalttipohjaisessa konesuojassa 1000 litran konteissa. Kasvinsuojeluaineet varastoidaan lukittavassa tilassa. Pesuaineet säilytetään tuotantorakennusten yhteydessä olevissa asianmukaisissa säilytyspaikoissa. Eläinten hoidossa tarvittavat lääkeaineet säilytetään tuotantorakennuksen lääkekaapissa. Jätteet ja niiden käsittely Rehujäte varastoidaan kuivikelantalassa ja levitetään kuivikelannan mukana pelloille. Kuolleet eläimet (10 kpl/v) toimitetaan raatokeräilyn kautta Honkajoki Oy:lle käsiteltäväksi. Ennen noutoa kuolleet eläimet varastoidaan kuivikelantalan betonilaatan päällä. Muovijäte, akut ja loisteputket toimitetaan jäteasemalle. Metalliromut toimitetaan metallinkeräykseen. Liikenne Aperuokinta aiheuttaa liikennöintiä talouskeskuksen ympäristössä päivittäin. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä ja eläinkuljetuksia on viikoittain. Rehukuljetuksia on noin kerran kuukaudessa. Eläinlääkäri ym. käyvät tilalla kuukausittain. Laajennuksesta johtuen liikenne ei tule olennaisesti lisääntymään. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Lupahakemusta on täydennetty , ja

5 Lupahakemuksesta tiedottaminen 5 Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Ilmajoen kunnan ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Ilmajoen kunnanvirastossa. Kuulutus ja hakemusasiakirjat ovat keskeisiltä osin olleet kuulutusaikana luettavissa osoitteessa Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Ilmajoki -lehdessä ja annettu erikseen tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Ilmajoen kunnalta, Ilmajoen ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Ilmajoen kunta ja terveydensuojeluviranomainen eivät antaneet lausuntoa määräaikaan mennessä. 1. Ilmajoen kunnan ympäristölautakunnan mukaan hakemuksen mukaista toimintaa voidaan pitää kyseessä olevalla paikalla vakiintuneena. Ympäristölautakunta katsoo, että eläinsuojan sijaintipaikka esitettyjen suunnitelmien mukaisesti on sellainen, ettei siitä etukäteen arvioiden aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta haittaa naapureille. Ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (2010) mukaisen ohjeistuksen mukaisesti, mikäli kyseessä olisi uusi eläinsuoja, etäisyyttä lähimpään häiriintyvään kohteeseen tulisi normaaleissa olosuhteissa olla noin 350 metriä. Suositusta ei kuitenkaan suoraan sovelleta olemassa olevien eläinsuojien kohdalla. Kyseessä on olemassa oleva eläinsuoja voimakkaan kotieläintuotannon keskittymän alueella ja laajennus suuntautuu poispäin häiriintyvistä kohteista. Ympäristölautakunnan tiedossa ei ole luonnonsuojelullisesti arvokkaita tai merkittäviä kohteita eläinsuojan läheisyydessä. Hankkeesta ei myöskään voida arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa, mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa eritetyllä tavalla. Hakemuksessa esitetyt lannan ja pesuvesien varastointitilat ovat riittävät 12 kk:n varastointitarpeisiin. Hakemuksessa on esitetty riittävästi peltopinta-alaa lannan levitykseen hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Hakemuksessa on niin ikään esitetty riittävät tiedot jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. 2. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnon mukaan lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee laajennuksen lounaispuolella 110 m etäisyydellä, välissä on ko. naapurin oma navetta. Seuraavat lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat laajennuksesta 280 ja 315 m pohjoiseen. Näihin etäisyys nykyisestä eläinsuojasta on 185 ja 195 m. Laajennuksesta 250 m etäisyydellä pohjoisessa sijaitseva asuinrakennus on toisen hakijan omistuksessa. Lähimmät vapaa-ajan asunnot sijaitsevat laajennuksesta 260 m ja 290 m luoteeseen. Yhteensä laajennuksesta 500 m säteellä sijaitsee 13 asuinrakennusta, joista kuuteen etäisyys hieman lyhenee nykyisestä eläinsuojasta katsottuna. Lukuun ottamatta lähintä naapuria lounaassa, laajennus sijoittuu poispäin nykyisen eläinsuojan lähimmistä naapureista. Suomen tuuliatlaksen mukaan vallitsevat tuulet alueella ovat etelän ja lounaan välisiä.

6 6 YSL 527/2014 mukaisilla eläinyksiköillä laskettuna laajennus on 1,3-kertainen. Kyseessä ei siten ole uutta vastaava toiminta, joka suotuisissa olosuhteissa tulisi sijoittaa vähintään 320 m etäisyydelle lähimmistä naapureista (Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje YM 1/2010). Kun otetaan huomioon, että kyseessä on lypsykarjatoiminnan laajennus, jonka yhteydessä ei tilakeskukseen rakenneta uusia lietesäiliöitä betonikannella varustetun pumppusäiliön lisäksi ja, että nykyiset lietesäiliöt katetaan kelluvalla katteella, voidaan etäisyyksien katsoa olevan ELYkeskuksen näkemyksen mukaan riittävät. ELY-keskus katsoo, että myös tilakeskuksessa varastoitava säilörehu on peitettävä huolellisesti varastoinnin ajaksi. Säilörehun valmistus siiloihin lisää jonkin verran alueen hajukuormaa ja jatkossa tilakeskuksen alueelle ei tule ELY-keskuksen näkemyksen mukaan lisätä rehun valmistusta. Nykyinen eläinsuoja sijaitsee lähimmillään 75 m etäisyydellä ja laajennus noin 120 m etäisyydellä Kyrönjoesta. Eläinsuoja piha-alueet on asfaltoitu. ELY-keskus toteaa, että hakemusta on täydennettävä hulevesien johtamissuunnitelmalla. Rehusiilot ja puristenesteiden keräyskaivot tulee olla vesitiiviistä materiaalista eikä niistä saa aiheutua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Puristenestekaivot tulee olla mitoitettu riittävän suuriksi ja niiden pumput tulee olla toimintavarmoja. Puristenesteet tulee kerätä talteen, johtaa lietesäiliöön ja käyttää lannoitteena pellolla. Tulvariskikartoituksen mukaan keskimäärin kerran 100 vuodessa toistuva tulvakorkeus on paikalla noin N60 +41,60 m. Rakennukset ja suunniteltu laajennus sijaitsevat ylempänä kuin tulvakorkeus. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista. Hakija on toimittanut vastineen liitteenä hulevesien johtamissuunnitelman ja todennut vastineessaan seuraavaa: Säilörehun valmistaminen ja varastointi on oleellinen osa maidontuotantoa ja mielestämme sen varastointia ei pidä tilalla jatkossakaan rajoittaa. Huolellisesti tehty, peitetty ja säilöntäaineella tehty säilörehu ei aiheuta lisähajukuormaa alueelle. Säilönnän onnistumisella on todella merkittävä taloudellinen merkitys ja mielestämme siinä ei ole yksinkertaisesti vara epäonnistua. Oikein säilötty säilörehu ei aiheuta ympäristöön hajuja. Rehunkäyttöön otossa panostetaan siihen, ettei rehua varise ympäristöön ja ala siinä vaiheessa pilaantumaan ja aiheuta hajuhaittaa. Hakija on täydentänyt hulevesisuunnitelmaansa asemapiirroksella, johon on tarkennettu mm. kuivikelantalan, puristenestekaivojen ja sadevesien purkuputkien (katkoviivalla ja nuolilla) sijainnit. Hulevedet puretaan Kyrönjokeen.

7 MTY Yli-Karjanmaan hulevesisuunnitelma. 7 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Aluehallintovirasto jättää hakemuksen käsittelemättä etälietesäiliön (990 m 3 ), etäkuivikelantalan (900 m 3 ) ja etälaakasiilojen osalta. Aluehallintovirasto ottaa huomioon lupaharkinnassa ja lupamääräyksissä tiedot etälietesäiliön, etäkuivikelantalan, etälaakasiilojen säilörehun puristenestekaivojen (18 m 3 ) varastointitilavuuksista. Näiden osalta mahdollisen ympäristöluvan tarpeen arvioi Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ympäristöluparatkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Antti ja Pekka Yli-Karjanmaalle ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Ilmajoen kunnan kiinteistöllä Yli-Karjanmaa tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty ) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään siten, että eläinsuojassa voidaan pitää enintään 240 lypsylehmää, 65 hiehoa (12-24 kk), 35 lehmävasikkaa (6-12 kk) ja 60 vasikkaa (alle 6 kk). Lypsylehmäosastossa on tilat enintään 200 lypsylehmälle, umpilehmäosastossa on tilat enintään 40 umpilehmälle ja nuorkarjaosastossa on tilat enintään 65 hieholle (12-24 kk), 35 lehmävasikalle (6-12 kk) ja 60 vasikalle (alle 6 kk).

8 8 Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksen ja sen täydennysten mukaisesti, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi 1. Eläinsuojissa muodostuva lietelanta ja pesuvedet tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista tehdyissä lietesäiliöissä ja muodostuva kuivikelanta vesitiiviistä materiaalista tehdyissä kuivikelantaloissa siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietelannan, pesuvesien, säilörehun puristenesteiden ja lietesäiliöiden sadevesien varastointitilavuutta (12 kk) tulee olla vähintään 8141 m 3. Mikäli tilalla laidunnetaan eläimiä hakemuksen mukaisesti, tulee varastointitilavuutta olla vähintään 8109 m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen ja säilörehun puristenestekaivojen hyötytilavuus. Kuivikelannan varastointitilavuutta (12 kk) tulee olla vähintään 487 m 3. Tilakeskuksessa käytössä oleva nykyinen kuivikelantala tulee pitää katettuna kiinteällä katteella ja siinä tulee olla vesitiiviistä materiaalista vähintään 20 cm:n ajoluiska. Uusi betonikatteinen 504 m 3 :n lietesäiliö tulee olla otettavissa käyttöön ennen lypsylehmäpihaton laajennusosan käyttöönottoa. 2. Lypsylehmäpihaton laajennusosan pohjarakenteet ja uusi lietesäiliö tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Myös nykyisten eläinsuojien pohjarakenteet, käyttöön jäävien lietesäiliöiden ja lietekuilujen tulee olla rakennettu vesitiiviistä betonimateriaalista maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. 3. Uuden noin 504 m 3 :n lietesäiliön ympärysalueet on rakennettava kestävällä tavalla siten, ettei säiliö pääse painumaan tai murtumaan. Lietesäiliön rakentajalla tulee olla riittävä kokemus ja pätevyys. Lietesäiliön ympärille tulee asentaa säiliön pohjatasoa alemmaksi salaojat ja liittää ne sellaiseen tarkkailukaivoon, josta voidaan tarvittaessa ottaa vesinäyte säiliön tiiveyden varmistamiseksi. 4. Eläinsuojien sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa hakemuksen mukaisesti käsiteltäväksi tilalla olevaan panospuhdistamoon. Jätevedet on puhdistettava siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 % verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Ylijäämä- ja saostuslietteet tulee poistaa riittävän usein ja ne tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. 5. Lietelannan ja kuivikelannan kuormausalueet tulee olla tiivispohjaista materiaalia (esim. betonia tai asfalttia) siten, että se kestää koneiden painon ja liikkumisen ja joilta voidaan tarvittaessa kerätä liete- ja kuivikelanta talteen. Eläinsuojien piha- ja kulkutiet, mikäli niitä ei ole asfaltoitu, tulee pitää riittävän kovapohjaisina. 6. Eläinsuojien piha-alueiden hulevedet tulee johtaa hakemukseen liitetyn hulevesisuunnitelman mukaisesti. Hulevesien vesistöön johtavaan purkuputkeen tulee asentaa sulkuventtiili ja näytteenottokaivo, josta voidaan tarvittaessa ottaa vesinäyte hulevesien ana-

9 9 lysointia varten. Hulevesien purkuputki tulee sulkea välittömästi, mikäli hulevesien keräilyalueella tapahtuu vuotoja, jotka voivat aiheuttaa ympäristön pilaantumista. 7. Lietteiden ja kuivikelannan kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa tiivispohjaisella alustalla siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteiden ja kuivikelannan varastointitilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Mahdolliset vauriot tulee korjata välittömästi. Lietteen, lannan ja jätevesien hyödyntäminen 8. Liete, kuivikelanta ja säilörehun puristenesteet tulee hyödyntää pelloilla lannoitteena. Lietettä ja lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen, lannan ja puristenesteiden levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 216,4 hehtaaria. Peltopinta-alassa tulee ottaa huomioon talousvesikaivojen, valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävien suojavyöhykkeiden vaatimat pinta-alat. 9. Lietteen ja kuivikelannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että niitä ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä tai lantaa, tulee kuljetuksen keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa viipymättä. 10. Lietteen ja lannan peltolevityksessä tulee noudattaa eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. 11. Pohjavesialueella sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, pesuvesiä, säilörehun puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivikelantaa ei saa levittää pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuville pelloille, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivikelanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään m levyinen vyöhyke, jota ei lannoiteta liete/kuivalannalla. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. 12. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan vastaanottajat ja kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä ja kuljetuksesta on määrätty tässä päätöksessä ja eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (1250/2014).

10 10 Hajuhaittojen vähentäminen 13. Lypsylehmäpihaton yhteyteen rakennettava noin 504 m 3 :n lietesäiliö tulee kattaa hakemuksen mukaisesti kiinteällä katteella. Tilakeskuksen alueella olevissa 240 m 3 :n ja 1150 m 3 :n lietesäiliöissä ja 90 m 3 :n puristenestekaivossa tulee säilyttää kiinteä kate. Eläinsuojien yhteydessä oleva noin 266 m 3 :n kuivikelantala tulee pitää katettuna kiinteällä katteella ja siinä tulee olla vesitiiviistä materiaalista oleva vähintään 20 cm:n ajoluiska. Tilakeskuksen alueella olevat 2096 m 3 :n ja 2462 m 3 :n lietesäiliöt tulee täyttää alakautta ja pitää katettuina vähintään luonnollisen kuorettuman avulla. Lietteen pudotus- ja pumppukaivot tulee kattaa kiinteällä katteella. 14. Eläinsuojien poistoilma tulee johtaa ulos eläinsuojien katoille sijoitettujen poistoilmahormien kautta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että liete- ja kuivikelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat on pidettävä siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivikelantalan, laakasiilojen ja laidunalueiden ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. 15. Liete- ja kuivikelannan levityksestä ei saa aiheutua kohtuutonta hajuhaittaa tai muutakaan haittaa levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville. Lietelannan levityksessä on mahdollisuuksien mukaan käytettävä sijoittavaa levitintä. Eläinsuojista alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla muualle kuin kasvustoon levitettävän liete- ja kuivikelannan multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta ja kuivikelanta on mullattava tai pelto kynnettävä mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Levitysajankohta tulee valita niin, että naapurustolle aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Lieteja kuivikelannan levitystä juhlapyhinä tulee välttää. Laiduntaminen 16. Laiduntaminen ei saa aiheuttaa pohja- tai pintavesien pilaantumista tai sen vaaraa. Eläinsuojien ja eläinten laidunalueiden välisten kulkuteiden ja juottopaikan tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille ja juottopaikalle kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain ja siirrettävä lantalaan tai levitettävä kasvukauden aikana peltoon. Eläinten juottaminen on järjestettävä niin, että juottopaikan liettyminen ja maaperän eroosio on mahdollisimman vähäistä. 17. Laidunalueet tulee pitää kasvipeitteisinä eikä laiduntavien eläinten määrä saa ylittää laitumen maaperän tai kasvillisuuden kestävyyttä. Laitumelle jäävän lannan ravinnemäärät eivät saa ylittää ympäristökorvausjärjestelmän mukaisia enimmäislannoitusmääriä. Laiduntaminen ei saa aiheuttaa kohtuutonta rasitusta tai haittaa naapureille. Säilörehun varastointi 18. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Säilörehun peittäminen on tehtävä huolellisesti. Säilörehun puristenesteet on kerättävä talteen ja johdettava katettuihin umpisäiliöihin tai lietesäiliöön ja levitettävä pelloille. Rehujätteet tulee varastoida kuivikelantalassa tai tiiviillä alustalla ja käyttää lannoitteena pelloilla.

11 11 Meluhaitan vähentäminen 19. Eläinsuojien toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa melulle altistuvien asuin- tai lomaasuntokiinteistöjen piha-alueilla ylittää päiväaikaan klo keskiäänitasoa 55 db (LA eq) ja yöaikaan klo keskiäänitasoa 50 db (LA eq). Jätteet, eläinjätteet ja haittaeläinten torjunta 20. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja säilytettävä erillään toisistaan. Jätteet on varastoitava siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet kuten muovi, paperi, pahvi, metalli ja lasi, tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan alueellisten jätehuoltomääräysten (Lakeuden jätelautakunta) mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet on toimitettava hyväksyttyyn keräyspaikkaan alueellisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Mikäli kaatopaikalle aiotaan toimittaa muuta kuin yhdyskuntajätteeksi luokiteltavaa jätettä, on jätteen kaatopaikkakelpoisuus selvitettävä kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaisesti ja asiasta on etukäteen sovittava kaatopaikan hoidosta vastaavan kanssa. 21. Vaaralliset jätteet kuten öljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket sekä käyttökelvottomat torjunta-aineet, on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa katetussa varastopaikassa, josta mahdolliset valumat voidaan kerätä talteen. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa paikkaan, jolla on ympäristölupa niiden vastaanottamiseen. 22. Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata maahan. Jos eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla 3 vrk tai pidempään ja muuna aikana yli 2 vrk, tulee varastoinnin tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja haittaeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 23. Haittaeläinten kuten rottien esiintymistä on ehkäistävä mm. pitämällä tilakeskuksen alue siistinä ja tarvittaessa haittaeläimiä on torjuttava. Tarvittaessa kärpäshaittoja on vähennettävä käyttämällä ainakin kesäaikana eläinsuojissa kärpäshaittojen torjuntaan soveltuvia kemiallisia ja/tai biologisia keinoja. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi 24. Kemikaalien ja öljytuotteiden säilytykseen käytettävien säiliöiden ja astioiden tulee olla kannellisia ja niissä tulee olla asianmukaiset merkinnät sisällöstä. Öljytuotteet ja vaaral-

12 12 lisiksi luokitellut kemikaalit tulee säilyttää lukitussa, katetussa ja tiivispohjaisessa varastossa, josta mahdolliset valumat voidaan kerätä talteen. Kemikaalit ja öljytuotteet on varastoitava siten, ettei varastoinnista aiheudu maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Polttonestesäiliöiden tulee olla tyyppihyväksyttyjä polttoaineen varastointiin. Maanpäällisten polttonestesäiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset polttoainevuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-allas tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliöiden tulee olla varustettuja ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Polttoainesäiliöiden täyttö- ja tankkauspaikat tulee päällystää tiiviillä pinnoitteella. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Vahinkotapauksista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. Toiminnan tarkkailu ja raportointi 25. Eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivikelantaloiden, laakasiilojen ja säilörehun puristenestekaivojen rakenteita sekä polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. 26. Lietelannasta ja kuivikelannasta tulee tehdä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen ja kokonaisfosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. 27. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinmäärät eläinsuojittain vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaisesti (erikseen lypsylehmät, hiehot kk, lehmävasikat 6-12 kk ja vasikat alle 6 kk) laidunalat, laiduntavien eläinten määrät ja laidunkauden pituus muodostuneet liete- ja kuivikelannan määrät (m 3 /v) muualle toimitettavan lietelannan ja kuivikelannan toimituspaikat tai vastaanottajat sekä määrät ja -ajankohdat viimeisimmän lanta-analyysin tulokset kuolleiden eläinten määrä (kpl/v tai t/v), toimituspaikat ja ajankohdat toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu ja määrä sekä niiden toimituspaikat sekä kopiot mahdollisista siirtoasiakirjoista tiedot ympäristön kannalta merkittävistä häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lietteen/lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset muut ympäristönsuojelua edistäneet toimenpiteet, esim. polttonestesäiliön hankinta, lietesäiliön korjaaminen tms. Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee lähettää vuosittain helmikuun loppuun mennessä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin mää-

13 13 rää. Vuosiraporttitiedot on toimitettava ensisijaisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään soveltuvassa muodossa. Häiriö- ja poikkeustilanteet 28. Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle ja Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen 29. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmäärään, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista sekä toiminnan lopettamisesta, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukselle. Mikäli toiminta muuttuu tai laajenee olennaisesti, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Paras käyttökelpoinen tekniikka 30. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Erityisesti toiminnanharjoittajan tulee seurata hajupäästöjen vähentämiseen liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Käyttöönottoilmoitukset 31. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan lypsylehmäpihaton laajennuksen, uuden 504 m 3 :n lietesäiliön sekä hulevesijärjestelmän valmistumisesta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista ja varattava valvontaviranomaiselle mahdollisuus rakenteiden tarkistamiseen. RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksessa esitetty etälietesäiliö kiinteistöllä Neiro , etäkuivikelantala ja etälaakasiilojen puristenestekaivo kiinteistöllä Yli-Karjanmaa eivät muodosta eläinsuojien kanssa sellaista ympäristönsuojelulain 5 :n 1 momentin kohdassa 3 ja 41 :ssä tarkoitettua teknistä tai toiminnallista yhteyttä, että niiden ympäristövaikutuksia olisi tarpeen tarkastella yhdessä. Eläinsuojien ja edellä mainittujen varastojen keskinäisen etäisyyden (etälietesäiliö

14 14 noin 10 km ja muut noin 1,3 km) vuoksi niistä ympäristössä aiheutuvat vaikutukset eivät kohdistu samaan alueeseen. Ympäristöluparatkaisun perustelut Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 48 :n 2 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Laajennetun toiminnan osalta lupaedellytykset on harkittava ympäristönsuojelulain 48 :n ja 49 :n mukaan. Ympäristönsuojelulain 49 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta 5 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa, 3) :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristönsuojelulain 11 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että toiminnasta ei aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja pilaantuminen voidaan ehkäistä. Ympäristönsuojelulain 12 :n mukaan luvanvaraista toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 52 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä, jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä sekä toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Ympäristönsuojelulain 62 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset päästöjen, toiminnan ja jätehuollon tarkkailusta sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu 160 lypsylehmän, 121 hiehon ja 45 vasikan (alle 6 kk) eläinsuojan osalta Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämässä ympäristöluvassa. Hakemus koskee nyt toiminnan laajentamista 240 lypsylehmän, 65 hiehon (12-24 kk), 35 lehmävasikan (6-12 kk) ja 60 vasikan (alle 6 kk) tuotantolaitokseksi.

15 15 Laajennus toteutetaan rakentamalla nykyisen lypsylehmänavetan jatkeeksi tila, johon tulevat lypsyrobotit ja poikimakarsina. Eläinpaikkojen lisäys toteutetaan olemassa olevien tuotantorakennusten sisätiloja muokkaamalla. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan talouskeskukseen yksi uusi lietesäiliö. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan hakemuksen mukaiselle toiminnalle, koska eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista asema- tai yleiskaavaa. Eläinsuojien sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettu huomioon toiminnan tavanomaisuus suhteessa lähialueen maankäyttöön. Toiminta sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jossa karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Eläinsuojarakennukset, lietesäiliöt ja kuivikelannan tai säilörehun varastointitilat eivät sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohja-vesialueella. Lypsylehmäosastoon tulee tilat 200 lypsylehmälle, lypsyroboteille ja poikimakarsinoille. Umpilehmäosastossa on tilat enintään 40 ummessa olevalle lehmälle. Nuorkarjaosastossa on tilat enintään 65 hieholle (12-24 kk) 35 lehmävasikalle (6-12 kk) sekä 60 alle 6 kk:n ikäiselle vasikalle. Lypsylehmien, umpilehmien, hiehojen ja lehmävasikoiden lannankäsittely on lietelannalla poikimakarsinan ollessa kestokuivikkeella. Alle 6 kk:n ikäisten vasikoiden ja poikimakarsinan lannankäsittely tapahtuu kuivikelannalla. Lypsylehmäosaston laajennusosan läheisyyteen rakennetaan yksi uusi 504 m 3 :n betonilla katettu lietesäiliö. Eläinsuojien yhteydessä on betonilla katetut 240 m 3 :n ja 1150 m 3 :n lietesäiliöt sekä luontaisella kuorettumalla olevat 2462 m 3 :n ja 2096 m 3 :n lietesäiliöt. Tilan käytössä on lisäksi yksi etälietesäiliö ja yksi etäkuivikelantala. Eläinsuojien toimintaa varten tulee lietteen varastointitilavuutta lietekuilujen sekä puristenestekaivojen kanssa noin 8180 m 3 ja kuivikelannan varastointitilavuutta noin 1138 m 3. Tilakeskuksen alueelle lietteiden varastotilavuutta tulee 7172 m 3 ja kuivikelannan varastotilavuutta 238 m 3. Varastointitilavuuteen on hyväksytty tässä tapauksessa puristenestekaivojen koon vuoksi myös säilörehun puristenestekaivojen tilavuudet. Eläinsuojien vähimmäissuositusetäisyyksien laskemisessa käytetään kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen 1/2010 liitteen 3 mukaisia eläinyksikkökertoimia ja ko. ohjeen liitteessä 4 on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäisetäisyyssuositukset häiriintyvistä kohteista. Mikäli kyseessä olisi uusi, talouskeskuksen ulkopuolelle rakennettava eläinsuoja, ohjeen mukaan vähimmäisetäisyyssuositus häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi hakemuksen mukaiselta maidontuotantotoiminnalta (1847 ey) suotuisissa olosuhteissa noin 320 metrin ja normaaleissa olosuhteissa noin 350 m:n etäisyyttä. Aluehallintovirasto katsoo, että kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaisilla eläinyksikkökertoimilla laskettuna hakemuksen mukainen eläinmäärä on eläinyksikköinä noin 1,36-kertainen nykyisen ympäristöluvan eläinmäärää (160 lypsylehmää, 121 hiehoa ja 45 vasikkaa) vastaavaan eläinyksikkömäärään (1 558 ey) nähden, joten kyseessä on olemassa olevan toiminnan laajennus. Laajennushankkeissa voidaan

16 16 suojaetäisyyksiksi hyväksyä jonkin verran lyhyemmät etäisyydet kuin uusissa tai uuteen toimintaan rinnastettavissa hankkeissa. Lähin vakituinen asuinrakennus sijaitsee noin 110 metrin etäisyydellä lypsylehmäpihatosta lounaaseen. Tämän naapurin ja laajennettavan eläinsuojan välissä on naapurin oma navettarakennus. Seuraavat lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat laajennuksesta noin 280 m ja 315 m pohjoiseen. Näiden asuinrakennusten etäisyys nykyiseen eläinsuojaan on 185 m ja 195 m. Laajennusosan luoteispuolella 260 m ja 290 m etäisyydellä sijaitsee kaksi vapaa-ajan asuntoa. Yhteensä 500 m säteellä sijaitsee 13 asuinrakennusta, joista kuuteen etäisyys hieman lyhenee nykyiseen etäisyyteen verrattuna. Laajennus suuntautuu lähimmistä naapureista poispäin ja niitä lähinnä oleviin eläinsuojien osastoihin sijoitetaan vasikoita ja nuorkarjaa. Eläinsuojien yhteyteen ei rakenneta uusia lietesäiliöitä, joissa on vain luontainen kuorettuma. Alueella vallitsevat tuulensuunnat ovat etelästä ja etelälounaasta 34 % (Ilmatieteen laitoksen tilastoja , Kauhava), joten lähimmät naapureiden asuinrakennukset eivät sijaitse vallitsevien tuulensuuntien alapuolella. Hajuhaittojen vähentämiseksi on annettu lupamääräykset mm. liete- ja kuivikelantavaraston kattamisesta, lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta/lietepinnan alapuolelle ja kattamisesta kelluvalla katteella, lietteen pumppauskaivojen kattamisesta kiinteillä katteilla, eläinsuojien poistoilman johtamisesta ulos katolla sijaitsevien poistoilmahormien kautta sekä lannan kuljetuksesta ja lannan levittämisestä eläinsuojien lähialueella. Ottaen huomioon eläinsuojien eläinmäärä, toiminnan sijainti vallitseviin tuulensuuntiin nähden lähimpien häiriintyvistä kohteiden kannalta, laajennuksen vähäisyys ja uuden lietesäiliön kattaminen kiinteällä betonikatteella sekä eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, aluehallintovirasto katsoo, ettei hakemuksen ja annettujen lupamääräysten mukaisesti harjoitettavasta eläinsuojatoiminnasta todennäköisesti aiheudu kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille ja luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät kyseisellä paikalla. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteita sekä lannan ja jätevesien varastointia koskevat lupamääräykset 1-7 Liete- ja kuivikelannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (1250/2014) eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. Lietelannan, pesuvesien ja lietesäiliön sadevesien ja kelluvan katteen sekä kuivikelannan ja kattamattomien kuivikelantaloiden sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan liete- ja kuivikelannan varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Vesitiiviitä materiaaleja ovat esimerkiksi K30-2 luokan betoni ja asfalttibetoni ABT. Vaadittavan 12 kk:n varastointitilavuuden laskennassa käytetyt lantakertoimet ja lietevarastojen sadevesimitoitus perustuvat valtioneuvoston asetukseen eräiden maa- ja

17 17 puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014). Lietelantaa lasketaan muodostuvan 25,5 m 3 lypsylehmää kohden, 8,5 m³ hiehoa kohden, 7,2 m³ 6-12 kk:n ikäistä lehmävasikkaa kohden ja 3,6 m³ alle 6 kuukauden ikäistä lehmävasikkaa kohden vuodessa. Lietevarastoihin kertyville sade- ja sulamisvesille tarvitaan kiinteällä katteella kattamattomissa lietevarastoissa 0,3 m säiliön/altaan korkeudesta silloin kun säiliön kate on luonnollisella kuorettumalla. Talouskeskuksessa tulee olemaan yhteensä 3 kiinteällä katteella katettua lietesäiliötä (1894 m 3 ) ja 2 luontaisella kuorettumalla olevaa lietesäiliötä (4558 m 3 ). Valtioneuvoston asetuksen (1250/2014, 16 ) siirtymäsäännösten mukaan lantalaan, joka on otettu käyttöön ennen asetuksen voimaantuloa, sovelletaan asetuksen voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä, joten tässä tapauksessa, kun luontaisella kuorettumalla olevat lietesäiliöt on otettu käyttöön ennen asetuksen (1250/2014) voimaantuloa, on käytetty lietesäiliöiden sadevesien laskennassa kerrointa 0,3. Hakemuksen mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lietelantaa 6925 m 3 vuodessa. Kun otetaan huomioon myös vuotuinen lietesäiliöiden sadevesimitoitus (441 m 3 ) ja maitohuoneen jätevedet (600 m³) sekä säilörehun puristenesteet (175 m³), on lietelannan varastointitilavuustarve noin 8141 m³. Hiehojen laiduntaminen vähentää tilavuustarvetta siten, että tilavuustarve on laiduntaminen (3 kk:n ajalta) huomioiden 8109 m³. Eläinsuojien sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä johtamalla ne hakemuksen mukaisesti tilalla olevaan panospuhdistamoon. Jätevedet on käsiteltävä siten, että ympäristönsuojelulain 154 b :ssä säädetty perustason puhdistusvaatimus täyttyy. Ylijäämä- ja saostuslietteet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa niitä. Hakemuksen mukainen vasikkamäärä tuottaa laskennallisesti kuivikelantaa 366 m 3 vuodessa ja poikimakarsinat noin 121 m 3 eli yhteensä 487 m 3. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi liete- ja kuivikelannan varastotilavuutta. Lietesäiliöiden salaojien tarkastuskaivot mahdollistavat vuotojen havaitsemisen ja vesinäytteiden ottamisen. Hulevesilinjan sulkuventtiili ja tarkastuskaivo ovat tarpeen mahdollisessa onnettomuustilanteessa syntyvien ympäristölle haitallisten hulevesien pysäyttämiseksi ja tarkkailemiseksi. Lantavarastojen yhteyteen on määrätty tehtäväksi tiivispohjaiset kuormauslaatat, koska käsiteltävät lantamäärät ovat suuria. Tiivispohjaiselle alustalle joutunut lanta voidaan poistaa esimerkiksi koneellisesti ja siten ehkäistä ravinteiden huuhtoutuminen valumavesien mukana maaperään ja/tai vesistöön. Lietesäiliön ja kuivikelantaloiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Lannan ja jätevesien hyödyntämistä koskevat lupamääräykset 8-12 Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta I/2010. Peltopinta-alatarve

18 18 on vähintään yksi peltohehtaari (ha) 1,3 lypsylehmää kohden, yksi ha 3,5 hiehoa kohden, yksi ha 4,5 lehmävasikkaa (6-12 kk) kohden ja yksi ha 11 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa kohden ja yksi ha 3,5 hevosta (1 v.) kohden. Lietteen tai lannan levityksessä sekä laiduntamisessa tulee ottaa huomioon voimaan tullut eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamista koskeva asetus (1250/2014). Kyseiseen asetukseen perustuva lannoitusajankohdan rajoittaminen sekä vesistöjen, kaivojen ja lähteiden lähistölle jätettävät suojavyöhykkeet vähentävät ravinteiden pääsyä vesistöihin ja pohjaveteen. Luvan saajalla tulee olla käytettävissään lannanlevitykseen soveltuvaa peltoa päätöksen mukaisella eläinmäärällä vähintään 216,4 ha. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa liete- ja kuivikelannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen ja lannan kuormaamisesta annettu lupamääräys on tarpeen kuljetuksista aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietelannan ja nestemäisten orgaanisten lannoitteiden käyttöä on rajoitettu pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Eläinsuojista alle 500 metrin etäisyydellä olevat pellot ja lietesäiliöt sijaitsevat samalla toiminta-alueella eläinsuojien kanssa ja näiden peltojen lannan levityksen sekä lietesäiliöiden ympäristövaikutuksia on teknisen ja toiminnallisen yhteyden vuoksi tarpeen tarkastella yhdessä eläinsuojatoiminnan ympäristövaikutusten kanssa. Muiden lannanlevityspeltojen osalta lannan levitys kuuluu toiminnan valvontaan. Hajuhaittojen vähentämistä koskevat lupamääräykset Hajuhaittojen vähentämistä koskevat määräykset on annettu eräistä naapurussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin perusteella. Määräys pumppukaivojen ja puristenestekaivon kattamisesta kiinteällä katteella ja lietevarastojen kattamisesta kiinteällä katteella tai luonnollisella kuorettumalla, lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta sekä tilakeskuksessa olevan kuivikelantalan pitämisestä katettuna kiinteällä katteella ovat tarpeen haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Olemassa olevien lietesäiliöiden (2096 ja 2462 m 3 ) osalta on naudan lietteellä muodostuva luonnollisen kuorettuma katsottu riittäväksi ottaen huomioon lietesäiliöiden sijainti kahden eläinsuojarakennuksen välissä. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat, kun poistoilma johdetaan ulos eläinsuojien katoilla sijaitsevien poistoilmahormien kautta. Lietteen sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lietevarastojen, kuivikelantaloiden ja säilörehun varastointitilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Lietteen ja kuivikelannan matala typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää.

19 19 Eläinsuojista alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla pelloilla muualle kuin kasvustoon levitettävän liete- ja kuivikelannan multaaminen neljän tunnin kuluessa levityksestä on tarpeen hajuhaittojen vähentämiseksi. Yli 500 metrin etäisyydellä eläinsuojista sijaitsevien lannanlevityspeltojen osalta lannan levitys kuuluu toiminnan valvontaan ja kyseisiä peltoja koskee eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta koskevan valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) 10 :n 5 momentti, jonka mukaan lanta tulee muokata maahan 24 tunnin kuluessa levityksestä lukuun ottamatta kasvustoon levitettävää lantaa. Laiduntamista koskevat lupamääräykset Laiduntavien eläinten määrä on vähäinen. Laiduntamiseen liittyy kuitenkin ravinteiden huuhtoutumis- ja ylilannoitusriski. Nurmesta vapailta paikoilta voi kulkeutua ravinteita vesistöön, minkä vuoksi laitumelle johtavat kulkuväylät ja eläinsuojien edustan asfaltoitu alue tulee puhdistaa lannasta säännöllisesti. Laitumen kasvillisuus ei pysty käyttämään kasvukauden ulkopuolella alueelle tulevia ravinteita. Säilörehun varastointia koskeva lupamääräys 18 Määräys säilörehun ja rehujätteen varastoinnista sekä puristenesteen johtamisesta on tarpeen pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Meluhaitan vähentämistä koskeva lupamääräys 19 Melutasoa koskevaa raja-arvoa annettaessa on sovellettu valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja kuitenkin siten, että sama raja-arvo koskee myös loma-asumiseen käytettäviä kiinteistöjä, koska ne sijaitsevat vakituisen asutuksen vieressä ja koska kyse ei ole erityisestä loma-asumiseen osoitetusta alueesta. Melulle asetetut raja-arvot vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Jätteitä, eläinjätteitä ja haittaeläinten torjuntaa koskevat lupamääräykset Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten vaarallisten jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Yhdyskuntajätteestä poikkeavan jätteen kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi.

20 20 Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä sekä haittaeläinten ja kärpäshaittojen torjuntaa koskevat määräykset on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva lupamääräys 24 Kemikaalien, öljytuotteiden ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Toiminnan tarkkailua ja raportointia koskevat lupamääräykset Toiminnan tarkkailua koskevat määräykset on annettu toiminnan ympäristövaikutusten ja -riskien vähentämiseksi. Tarkkailemalla säännöllisesti liete- ja kuivikelannan säilytystilojen rakenteita sekä polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) 12 edellyttää vähintään viiden vuoden välein tehtävää lanta-analyysia. Lanta-analyysien avulla ravinteet saadaan kohdennettua pelloille oikein ja vältetään ylilannoitus. Eläinsuojan toimintaa koskevat kirjanpito- ja raportointivelvoitteet on annettu valvontaviranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Luvanmukaisen toiminnan ja sen päästöjen luotettava arviointi edellyttää riittävän yksityiskohtaista kirjanpitoa, josta tulee huolehtia heti luvan tultua voimaan. Myös jätelain mukaan toiminnanharjoittajalla on selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus. Häiriö- ja poikkeustilanteita koskeva lupamääräys 28 Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Toiminnan muuttamista ja lopettamista koskeva lupamääräys 29 Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskeva lupamääräys 30 Ympäristönsuojelulaki edellyttää, että toiminnanharjoittaja on riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia.

21 21 Käyttöönottoilmoitusta koskeva lupamääräys 31 Käyttöönottoilmoitukset on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitukset voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa esille tuotuja asioita lupamääräyksistä 1, 8, ja sekä niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen lausunnossa esille tuotuja asioita lupamääräyksistä 6, ja 18 sekä niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen (LSU-2009-Y-313) myöntämän ympäristöluvan kokonaisuudessaan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Ympäristönsuojelulaki 5, 11, 16-17, 27, 29, 34, 41, 48-49, 52-53, 58, 62, 70, 170, , 198 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 1, 11-15, 23 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Jätelaki 8, 13, 29, 72, 118, Valtioneuvoston asetus jätteistä 4, 7-9, 24 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014)

22 22 LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 4340 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 205 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2017 annetun valtioneuvoston asetuksen (1353/2016) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 8680 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta, joten käsittelymaksu on 4340 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Ilmajoen kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla Vaasassa sekä Ilmajoki-lehdessä. Päätös on lisäksi luettavissa JAKELU Päätös Hakija Tiedoksi (sähköisesti) Hakija Ilmajoen kunnanhallitus Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Ilmajoen kunnan terveydensuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset, joille on annettu erikseen tieto ympäristölupahakemuksesta.

23 23 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. LIITTEET 1) Sijaintikartta 2) Asemapiirros 3) Valitusosoitus Kaija Kuivasniemi Heikki Pajala Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Kaija Kuivasniemi ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Heikki Pajala.

24 MTY Yli-Karjanmaan eläinsuojien sijaintikartta. LIITE 1 24