YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS ASIA. Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto ja sen laajentaminen, Jalasjärvi HAKIJA

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 104/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/59/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto ja sen laajentaminen, Jalasjärvi Saarela Jari ja Taru Latvalantie Koskue TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Liike- ja yhteisötunnus: LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 PL 200, Vaasa Eläinsuojan toimintaa (maidontuotanto) laajennetaan muuttamalla nykyisen pihattonavetan rehuvarasto eläintilaksi ja rakentamalla uusi vasikkakasvattamo ja katettu kuivalantala. Laajennuksen jälkeen tuotantorakennuksiin sijoittuu 194 lypsylehmää, 126 hiehoa, 86 alle 6 kk ikäistä vasikkaa ja kaksi hevosta. Tilalla on nykyisin 136 lypsylehmää, 121 hiehoa, 35 vasikkaa (alle 6 kk:n ikäisiä) ja kaksi hevosta. Eläinsuojat, lietesäiliöt, kuivalantalat ja laakasiilot sijaitsevat Jalasjärven kunnan Koskuen kylän kiinteistöllä Karjansaari RN:o 57:5. Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a) kohdan mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a) kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, koska kyseessä on vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Hakemuksessa on esitetty lannan varastointitilavuuden riittävyyden arvioinnin vuoksi tiedot vuokratusta etälietesäiliöstä (420 m 3 ). Tämän ympäristöluvan yhteydessä ei arvioida em. etälietesäiliön ympäristövaikutuksia eikä anneta

2 2 sitä koskevia lupamääräyksiä, koska vaikutukset kohdistuvat eri alueelle kun eläinsuojan vaikutukset (etälietesäiliö sijaitsee 0,9 km etäisyydellä eläinsuojarakennuksesta). Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen harkitsee ympäristöluvan tarpeen etälietesäiliölle ja toimii etälietesäiliön valvontaviranomaisena. Tämän päätöksen mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, jäljempänä Etelä-Pohjanmaan ELY- keskus. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Olemassa olevalla toiminnalla on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa, jonka mukaan eläinsuojaan saa sijoittaa enintään 132 lypsylehmää, 50 hiehoa, 54 lihanautaa ja 80 vasikkaa (alle 6 kk). Hakemuksen liitteenä on seitsemän maanvuokraussopimusta yhteensä 46,15 ha:n peltopinta-alasta. Liitteenä on myös neljä lannan luovuttamis- ja vastaanottosopimusta yhteensä m 3 :n lantamäärästä, joka täydennyksen ( ) mukaan levitetään 228,68 ha peltopinta-alalle. Tila sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella. Alueella ei ole voimassaolevaa yleis- tai asemakaavaa. Etelä-Pohjanmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä ja ympäristöministeriön vahvistamassa maakuntakaavassa ei ole eläinsuojan sijaintikiinteistön kohdalla aluevarauksia. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantorakennukset sekä lanta- ja rehuvarastot sijaitsevat Jalasjärven kunnassa (164) Koskuen kylässä (409) kiinteistöllä Karjansaari RN:o 57:5, joka sijaitsee noin 20 km (linnuntietä) Jalasjärven keskustasta etelään päin. Uusi vasikkakasvattamo sijaitsee noin 20 m etäisyydellä olemassa olevasta pihattonavetasta koilliseen päin. Uuden vasikkakasvattamon pohjoispäätyyn rakennetaan uusi katettu kuivalantala (570 m 3 ). Uuden vasikkakasvattamon ja olemassa olevan m 3 :n lietesäiliön väliin on rakennettu v uusi 2500 m 3 :n betoninen lietesäiliö. Tilan ympäristössä on peltoja ja metsää. Tila sijaitsee Koskutjärven valuma-alueella (42.055). Noin 500 m olemassa olevasta lypsyasemapihatosta länteen päin virtaa Niskaluoma, joka laskee Koskutjärveen (4,2 km tilakeskuksesta pohjoiseen päin). Tilan länsipuolella noin 3,5 km etäisyydellä on kaksi pohjavesialuetta: Mustakangas ( ) ja Mujunkangas ( ). Tilan läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita eikä valtakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita. Lähin ulkopuolisen omistama asuinrakennus sijaitsee kiinteistöllä Metsäranta (RN:o 13:133) noin 240 m olemassa olevasta nykyisestä navetasta länteen

3 HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA 3 päin. Seuraavaksi lähin ulkopuolisen omistama vakituinen asuinrakennus sijaitsee noin 390 m olemassa olevasta navetasta lounaaseen päin (Peltola RN:o 13:129). Olemassa olevasta navetasta noin 290 m lounaaseen (Latvala RN:o 13:149) ja noin 340 m lounaaseen (Kantola RN:o 13:119) sijaitsevat asuinrakennukset eivät ole hakijan mukaan käytössä. Laajennuksen yhteydessä rakennettavista vasikkakasvattamosta ja kuivalantalasta sekä v rakennetusta lietesäiliöstä on lähimpiin naapureihin pidempi etäisyys kuin olemassa olevista tuotantorakennuksista. Eläintilat Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa ja sen laajentamista. Tilalla on nykyisin 136 lypsylehmää, 121 hiehoa (joista 25 iältään 6-12 kk), 35 vasikkaa (alle 6 kk:n ikäisiä) ja kaksi hevosta. Sonnivasikat myydään välitykseen. Tilalla on lypsyasemapihatto ja siihen myöhemmin yhdyskäytävällä liitetty robottipihatto sekä nuorenkarjan kylmäpihatto. Toimintaa laajennetaan rakentamalla tilakeskuksen yhteyteen uusi vasikkakasvattamo 54 vasikalle (alle 6 kk) ja muuttamalla olemassa olevan robottinavetan rehuvarasto eläintilaksi. Laajennuksen jälkeen eläinpaikkoja on enintään 194 lypsylehmälle, 126 hieholle (96 kpl kk ja 30 kpl 6-12 kk), 86 alle 6 kk ikäiselle vasikalle ja 2 hevoselle. Laajennuksen yhteydessä uuden vasikkakasvattamon pohjoispäätyyn rakennetaan katettu kuivalantala. Vasikkakasvattamon länsipuolelle on rakennettu v uusi lietesäiliö (2 500 m 3 ). Tämä uusi, jo käyttöön otettu, lietesäiliö luvitetaan tämän lupahakemuksen yhteydessä jälkikäteen. Tila on liittynyt kunnalliseen vesijohtoverkostoon. Rehu jaetaan eläimille osaksi ruokintalaitteella ja osaksi traktorilla. Lehmät lypsetään lypsyasemalla (kalanruotoasema 5+5 lehmää) ja kahdella lypsyrobotilla. Tilan tuotanto on laajennuksen jälkeen litraa maitoa ja kg lihaa. Eläimiä laidunnetaan satunnaisesti 3 kk vuodessa. Laidunala on 6 ha eikä se rajoitu vesistöihin. Laitumella ei ole ruokintapaikkaa. Eläimet juotetaan laitumella juottovaunun avulla. Robottipihatossa on luonnollinen ilmanvaihto (avoharja ja kennolevyikkunat). Nuorenkarjan kylmäpihatossa on luonnollinen ilmanvaihto avoinna olevasta katon yläreunasta. Lypsyasemapihatossa on koneellinen ilmanvaihto (katolla poistohormit) Tulevassa vasikkakasvattamossa on luonnollinen ilmanvaihto (katolla pienet poistohormit, kennolevyikkunat). Lannan ja jätevesien käsittely ja varastointi Laajennuksen jälkeen lypsyasemapihattoon sijoittuvien 47 lypsylehmän ja 21 hiehon lanta käsitellään lietelantana. Myös robottipihattoon sijoittuvien 147 lypsylehmän ja 29 hiehon lanta käsitellään lietelantana. Nuorenkarjan kylmäpihatossa on 76 hiehoa (12-24 kk) kestokuivikepohjalla (200 m 2, kuivikkeena olkea ja turvetta noin 1 m ja kuivikkeen vaihto 1-2 kertaa vuodessa). Alle 6

4 4 kk:n ikäisiä vasikoita on 56 kpl kuivikelannalla (lypsyasemapihatossa 22 kpl ja uudessa vasikkakasvattamossa 34 kpl). Robottipihattoon sijoittuvien 10 vasikan lanta käsitellään pääasiassa lietelantana, mutta vasikoilla on pääsy myös viereiseen poikimakarsinaan (28,75 m 2 ), jossa on 0,4 m paksu kestokuivikepohja (tyhjennys 3 kk välein kuivalantalaan). Uudessa vasikkakasvattamossa on 20 vasikkaa karsinoissa, joissa on osaksi lieteritilät ja osaksi 0,4 m paksu kuivikekerros (tyhjennys 2 kk välein kuivalantalaan). Tilakeskuksessa oli ympäristölupahakemuksen vireille tullessa neljä kattamatonta betonista lietesäiliötä (2 500 m 3, 842 m 3, 350 m 3 ja 600 m 3 ) ja betonikannella katettu 300 m 3 betoninen lietesäiliö. Nykyinen 842 m 3 :n lietesäiliö puretaan v loppuun mennessä (täydennys ). Olemassa olevan m 3 :n lietesäiliön ja tulevan vasikkakasvattamon väliin on rakennettu v hakemuksessa ilmoitettu uusi kattamaton m 3 :n betoninen lietesäiliö (täydennys ). Rakennettavassa vasikkakasvattamossa muodostuva liete johdetaan lietekuiluista pumppukaivoon (65 m 3 ), josta liete pumpataan uudemman m 3 :n lietesäiliön alaosaan. Robottipihaton lietekuiluista liete johdetaan kiinteää putkiyhteyttä pitkin 300 m 3 :n lietesäiliöön, josta liete pumpataan kiinteää maanalaista putkiyhteyttä pitkin vanhempaan m 3 :n ja 600 m 3 :n lietesäiliöön. Lypsyasemanavetan vanhimman osan lietekuiluista on yhteys 350 m 3 :n lietesäiliöön. Kaikki tilakeskuksessa sijaitsevat lietesäiliöt täytetään alakautta, ettei rikota lietteen pintaan tulevaa kuorettumaa. Lisäksi tilalla on vuokralla 420 m 3 :n kattamaton etälietesäiliö nykyisestä navetasta noin 0,9 km pohjoiseen päin (Niittymaa ). Laajennuksen jälkeen lietelannan varastointitilavuutta on lietekuilut (437 m 3 ) ja vasikkakasvattamon uusi pumppukaivo (65 m 3 ) mukaan lukien yhteensä m 3. Tilalla on nuorenkarjan pihaton yhteydessä kuivalantala (1 500 m 3 ). Rehusiilojen lähellä oleva kuivalantala (140 m 3 ) on nykyään paalimuovien varastona. Vasikkakasvattamon yhteyteen rakennetaan kiinteällä kattorakennelmalla katettu kuivalantala, jonka varastointitilavuus on 570 m 3 (vasikkakasvattamon pohjapiirros ). Tilalla muodostuvat tankin ja lypsyrobottien (2 kpl) pesuvedet sekä muut eläinsuojan pesuvedet, yhteensä noin 600 m 3, johdetaan lietesäiliöihin. Robottipihaton WC muunnetaan kuivakäymäläksi ja lypsyasemapihaton WC muutetaan toimistoksi (lypsykarjanavetan pohjapiirros ). Rakennettavaan vasikkakasvattamoon ei tule sosiaalitiloja. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete- ja kuivikelanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä noin 340 ha, josta omaa on 65,15 ha, vuokrapeltoa 46,15 ha ja sopimuspeltoa 228,68 ha. Lanta levitetään keväällä viikoilla (40%), kesällä viikoilla (40 %) ja syksyllä viikoilla (20 %). Lietelanta levitetään pelloille multaavalla levityskalustolla. Tilan peltolohkot sijaitsevat pääosin noin 3 kilometrin säteellä talouskeskuksesta. Kauimmaiset lannanlevitykseen käytettävät pellot sijaitsevat noin 13 km etäi-

5 5 syydellä tuotantorakennuksista. Yksikään lannanlevityspelloista ei sijaitse pohjavesialueella. Säilörehun varastointi Esikuivattua säilörehua varastoidaan neljään laakasiiloon (noin t/v) ja pyöröpaaleihin (noin t/v). Lypsyasemapihaton yhteydessä olevasta kahdesta kiinteällä katteella katetusta laakasiilosta johdetaan puristeneste suoraan 350 m 3 :n lietesäiliöön. Vuonna 2012 on rakennettu em. laakasiilojen kylkeen uusi m 3 :n laakasiilo ja purettavan 842 m 3 :n lietesäiliön pohjoispuolelle uusi 400 m 3 :n laakasiilo. Molempien uusien laakasiilojen yhteydessä on puristenesteelle 2 m 3 umpisäiliö (asemapiirros ). Pilaantunut rehu (noin 50 m 3, täydennys ) varastoidaan kuivalantalassa. Puristeneste ja pilaantunut rehu käytetään pellolla lannoitteena. Polttoaineet ja kemikaalit Asuinrakennuksen lähellä on kolme yksivaippaista polttoainesäiliötä (2 000 l, l ja l). Täydennyksen mukaan l säiliö on valmistettu v ja kaksi muuta säiliötä on peruskunnostettu v Polttoainesäiliöt ovat betonilaatan päällä ja tarkoitus varustaa valuma-altaalla ja katoksella v uuden maatilakorjaamon rakentamisen yhteydessä. Kaikissa polttoainesäiliöissä on lukitus, laponesto ja ylitäytönesto. Muita öljytuotteita säilytetään enintään 400 litraa tynnyreissä konehallissa. Nurmivaltaisesta viljelystä johtuen kasvinsuojeluaineiden kulutus on vähäistä eikä niitä varastoida tilalla (urakoitsija hoitaa kasvinsuojeluruiskutukset). Lannoitteita hankitaan ennen kasvukautta ja varastoidaan suursäkeissä ulkona. Säilörehua tehdään sekä biologisilla säilöntäaineilla että hapolla. Eläinsuojissa käytettävät pesuaineet säilytetään tuotantorakennuksien yhteydessä olevissa varastotiloissa. Eläinten hoidossa tarvittavat lääkeaineet säilytetään erillisessä säilytystilassa navetan yhteydessä. Jätteet Kuolleet eläimet (noin 40 kpl/v) toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Raatokuljetusta odottavat kuolleet eläimet säilytetään lantalassa pressulla peitettynä. Muovijäte (30 t/v) toimitetaan Ekokemille ja vaaralliset aineet (jäteöljyt, loistelamput ja akut) Jalasjärven jäteasemalle (Lakeuden Etappi). Metalliromu toimitetaan romunkeräykseen. Yhdyskuntajäte toimitetaan kunnalliseen jätteenkeräykseen. Toiminnasta aiheutuva liikenne Liikennöinti tulee lisääntymään tilalla jonkin verran laajennuksen johdosta. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Rehukuljetuksia on pari kertaa kuukaudessa ja eläinkuljetuksia joka toinen viikko. Eläinlääkäri käy tilalla viikottain. Lantaa levitetään 3-4 vrk/ levitysjakso (3 levitysjaksoa vuodessa). Rehua tehdään noin 5 päivää/sato. Aperuokinta aiheuttaa päivittäistä liikennettä tilakeskuksen sisällä.

6 6 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakemuksen mukaan uuteen kuivalantalaan rakennetaan kiinteä kattorakennelma ja v rakennettu lietesäiliö katetaan kelluvalla katteella. Robottipihatossa ja uudessa vasikkakasvattamossa on luonnollinen ilmanvaihto ja avoharja, jolloin ei pääse syntymään pistekuormitusta poistoilmasta. Tila kuuluu tuotosseurantaan. Ruokinta suunnitellaan karjan tarpeen mukaan ja ylimääräisiä ammoniakkipäästöjä pyritään välttämään. Lietelanta levitetään peltoon urakoitsijan multaavalla levittimellä. Tilan tuotanto ja siihen liittyvät toiminnot pyritään hoitamaan siten, että haittaeläimiä ei pääse esiintymään ja tarvittaessa niitä torjutaan. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Eläinsuojarakennukset ovat paloturvallisuusmääräysten mukaisia. Tuotantorakennuksissa on valvontakamerat. Tilalla on tulipalojen varalle palovaroittimet ja alkusammuttimia ja sähkökatkojen varalle aggregaatti. Karja ruokitaan apevaunulla, joka ei ole riippuvainen sähköstä. Lupahakemuksen täydennykset Hakijat ovat täydentäneet hakemustaan , , , , , , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastus Lausunnot Hakemuksesta on kuulutettu Jalasjärven kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu JP-Kunnallissanomat -lehdessä Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Jalasjärven kunnanvirastossa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tilalle on tehty ympäristölupahakemuksen johdosta tarkastuskäynti Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Aluehallintovirasto on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnot Jalasjärven kunnanhallitukselta, Jalasjärven ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukselta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Jalasjärven kunnanhallitus eivät antaneet asiasta lausuntoa.

7 7 Jalasjärven ympäristö- ja rakennuslautakunta on antanut Jari ja Taru Saarelan ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon: Hakemuksen mukainen sijoituspaikka sijaitsee peltoaukean reunalla. Vallitsevat tuulet alueella ovat etelän- ja lännen puoleisia. Lähin asuttu rakennus on nykyisestä navettarakennuksesta 240 m länteen, ja 310 m laajennusosasta. Seuraava asuinrakennus on 390 m lounaassa olemassa olevasta navetasta sekä 470 m laajennuksesta. Ympäristö- ja rakennuslautakunta toteaa, että luvan myöntämiselle hakemuksen mukaisesti ei ole estettä. Luvassa tulee ottaa huomioon Jalasjärven kunnan ympäristönsuojelumääräykset, joiden mukaan talousvesikaivojen ympärille tulee jättää 100 m suojavyöhyke. Navetan jätehuollossa tulee noudattaa Lakeuden jätelautakunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Kuolleet eläimet tulee säilyttää siten, etteivät haittaeläimet pääse säilytyspaikkaan, eikä kesäaikana niistä aiheudu haju- tai muuta haittaa ennen niiden toimittamista korkeariskisen eläinjätteen keräykseen. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Hakijoille on lähetetty annetut lausunnot vastineen antamista varten. Hakijat ovat ilmoittaneet, etteivät he anna vastinetta. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Jari ja Taru Saarelalle ympäristöluvan eläinsuojatoiminnalle ja sen laajentamiselle Jalasjärven kunnan Koskuen kylän kiinteistölle Karjansaari ( F) päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivitetty ) mukaisesti. Ympäristölupa myönnetään siten, että laajennuksen käyttöönoton jälkeen eläinsuojissa voidaan pitää enintään 194 lypsylehmää, 126 hiehoa, 86 vasikkaa (alle 6 kk) ja 2 hevosta. Toiminnan tulee olla hakemuksen mukaista kuitenkin siten kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojassa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet sekä eläinsuojan muut pesu- ja jätevedet, mahdollinen säilörehun puristeneste ja mahdolliset kuivalantalan suotovedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Kuivikelanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että lantaa ei joudu ympäristöön.

8 8 Rakennettavan vasikkakasvattamon pohjarakenteet, lietekuilut ja lietteen pumppukaivo sekä kuivalantala tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön antamien kyseisiä rakenteita koskevien rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Myös nykyisten eläintenpitoon sekä lannan ja rehun varastointiin liittyvien rakenteiden on oltava vesitiiviitä ja korjaamisessa on noudatettava maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksiä ja ohjeita. Lietelannan, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien, mahdollisen säilörehun puristenesteen sekä kattamattomien lietesäiliöiden sadevesiä varten varastotilavuutta tulee olla vähintään 12 kuukauden varastointitilavuusvaatimusta vastaava määrä eli yhteensä m 3. Lietelannan varastointitilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen tilavuus (437 m 3 ). Kuivikelannan ja pilaantuneen rehun varastointitilavuutta tulee olla vähintään m 3. Tilalle v rakennetun uuden betonisen m 3 :n lietesäiliön ( päivitetty asemapiirros) edessä tulee olla tiivispohjainen lastausalue esim. betonista tai asfaltista. Lastausalue tulee tehdä viimeistään mennessä. Vuonna 2012 rakennetun lietesäiliön salaojitus on varustettava näytteenoton mahdollistavalla vesipesällisellä tarkastuskaivolla. Tarkastuskaivo tulee olla tehtynä mennessä. Kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee varustaa suoja-aidalla, jonka korkeus on vähintään 1,5 m maanpinnasta ja silmäkoko/lautarako pystysuunnassa enintään 10 cm. Tilalle tulee rakentaa hakemusasiakirjojen (lantalan pohjapiirros ja asemapiirros ) mukainen 570 m 3 :n kiinteällä kattorakennelmalla katettu kuivalantala. Kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Uuden kuivalantalan ajoluiskan tulee olla vähintään 200 mm:n korkuinen. Uuden kuivalantalan tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan vasikkakasvattamon käyttöönottoa. Olemassa olevassa kattamattomassa kuivalantalassa tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta ja vähintään 500 mm:n korkuinen ajoluiska. Lietteen/kuivikelannan kuljetus- ja levityskaluston pesuvedet tulee johtaa lietesäiliöön tai erilliseen umpisäiliöön. Lietteen ja kuivikelannan varastointitilat tulee tyhjentää vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta talousjätevesien käsittelystä (209/2011). Käymäläjätevesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. Lypsyasemapihaton WC tulee poistaa käytöstä ja robottipihaton nykyinen vesikäymälä tulee korvata kuivakäymälällä. Muutosten tulee olla tehtynä otettaessa uusi vasikkakasvattamo käyttöön. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen ja käsittely Liete- ja kuivikelanta, säilörehun puristenesteet, maitohuoneen pesuvedet sekä eläinsuojan muut pesuvedet tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa sekä pesu- ja jätevesiä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, mikäli siitä esitetään etukäteen valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Mikäli lantaa toimitetaan hyö-

9 9 dynnettäväksi muualle kuin pellolle, on varmistuttava siitä, että laitoksella on toimintaa varten ympäristölupa, ja että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) sekä sen perusteella annettujen kansallisten säädösten vaatimukset täyttyvät. Lietteen ja kuivikelannan peltolevityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksen (931/2000, ns. nitraattiasetus) määräyksiä. Lannan levityksessä tulee huomioida maaperän viljavuus, viljeltävien kasvien ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen ja kuivikelannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä riittävästi eläinyksikköä ja muodostuvaa lantamäärää kohden. Ympäristölupahakemuksen mukainen eläinmäärä vaatii maksimimäärälle laskettuna vähintään 191,1 hehtaaria peltoa. Peltopinta-alassa tulee myös ottaa huomioon talousvesikaivojen, valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävien suojavyöhykkeiden vaatimat pinta-alat. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, puristenestettä tai jätevesiä tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimuksin tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi. Levitettäessä lantaa talousveden hankintaan käytettävien lähteiden tai kaivojen ympärille, on jätettävä 100 m:n levyinen suojavyöhyke käsittelemättä lannalla. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydelle lannan pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa voidaan levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jääville peltoalueille on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan syyslevitystä tulisi tehdä vain, jos sääolosuhteet, peltojen kantavuus tai muut viljelijästä riippumattomat syyt ovat rajoittaneet levitystä keväällä ja kesällä ja syyslevitystä tulisi välttää etenkin vesistöjen varsilla olevilla pelloilla. Syyslevitys tulisi suunnata vain kasvustojen perustamiseen. Lietteen ja kuivalannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä, tulee kuljetus keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi.

10 10 3. Laidunnus Laiduntaminen ei saa aiheuttaa pohja- tai pintavesien pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Laiduntamista tulee välttää alle 30 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueet tulee pitää kasvipeitteisenä eikä laiduntavien eläinten määrä saa ylittää laitumen maaperän tai kasvillisuuden kestävyyttä. Eläinsuojan ja laidunalueiden välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti (viikoittain) ja siirtää lantalaan tai levittää kasvukauden aikana suoraan peltoon. 4. Hajuhaittojen vähentäminen 5. Säilörehu Tilakeskukseen v rakennettu m 3 :n lietesäiliö ja sen vieressä oleva vanhempi m 3 :n lietesäiliö tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella. Kelluva kate voi olla esim. turvetta, polystyreeni- ja lecarouhetta tai niistä tehtyjä kuulia tai kelluva solumuovinen levykansi. Katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla. Lietesäiliö on tarvittaessa suojattava tuulelta niin, että kate pysyy jatkuvasti koko lietepinnalla. Orgaanisia katemateriaaleja (esim. turve) käytettäessä katemateriaalia tulee lisätä riittävän usein, ettei katekerros ohene. Lietteen pumppukaivo tulee kattaa tiiviillä betonikannella. Lietesäiliöt tulee täyttää alakautta. Uusi kuivalantala on katettava hakemuksen mukaisesti kiinteällä kattorakennelmalla. Lannan levityksestä ei saa aiheutua kohtuutonta hajuhaittaa tai muutakaan haittaa levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville asukkaille. Lietteen levityksessä tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta ja kuivikelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Toiminnanharjoittaja vastaa myös mahdollisesti käyttämänsä urakoitsijan suorittamasta lannan levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete tulee levittää tyynellä säällä tai ainakin niin, ettei tuulensuunta ole naapuriin päin. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoa. Lietteen levitystä ja käsittelyä tulee välttää yleisinä juhla- ja pyhäpäivinä. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä pysyy mahdollisimman alhaisena hajujen muodostumisen estämiseksi. Eläinsuojien sisätilojen lämpötila tulee pitää mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojien sisätilojen yleisestä siisteydestä on huolehdittava ja eläinsuojan, lietesäiliöiden, kuivalantaloiden, rehusiilojen sekä eläinsuojien ympäristö tulee pitää hyvässä kunnossa ja siistinä. Kulkutiet tulee olla rakennettu kantavasta materiaalista ja päällystetty helposti puhtaana pidettävällä pintamateriaalilla. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua maaperän eikä pohja- tai pintaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Säilörehun puristenesteen pääsy ympäristöön tulee estää. Laakasiiloihin tehtävästä säilörehusta muodostuva

11 11 puristeneste tulee johtaa vesitiivistä materiaalia oleviin umpisäiliöihin tai suoraan lietesäiliöön. Puristeneste on ylitäyttymisen estämiseksi tyhjennettävä riittävän usein umpisäiliöistä lietesäiliöön tai levitettävä kasvukauden aikana välittömästi peltoon. Pyöröpaalit tulee avata tiiviillä pohjalla, josta mahdollinen puristeneste voidaan kerätä talteen. Pyöröpaaleja ei tule varastoida vesistöjen ja valtaojien varsilla. Pilaantunut säilörehu tulee varastoida kuivalantalassa ja käyttää lannoitteena pellolla. 6. Jätteet 7. Eläinjätteet Toiminta tulee järjestää niin, että tilalla syntyy mahdollisimman vähän jätettä. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja ne on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa tai huononneta jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta valumat voidaan kerätä talteen astian mahdollisesti rikkoutuessa. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa mahdollisimman pian hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun paikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveys- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä joudutaan varastoimaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta tulee varastointi tapahtua tiiviissä, raatojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa ja jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikan tulee olla varjossa, ellei sitä ole sijoitettu sisätiloihin.

12 12 8. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Poltto- ja voiteluaineet sekä torjunta-aineet ja muut kemikaalit tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, pintaja pohjavesille, maaperälle tai muulle ympäristölle. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla tiiviitä, kannellisia ja ne tulee merkitä asiallisesti niiden sisällön mukaan. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet tulee säilyttää lukitussa paikassa. Ulkona sijaitsevien maanpäällisten polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaippasäiliöitä tai säiliöt tulee sijoittaa suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttoainesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella. Toimenpiteet tulee olla tehtynä mennessä. Polttoainesäiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Säiliöiden kuntoa tulee tarkkailla palo- ja pelastusviranomaisen edellyttämällä tavalla. Polttoaineiden varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä sopivaa imeytysmateriaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. 9. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, kuivalantaloitten, lietteen pumppukaivon, polttonestesäiliöiden, jätehuoltotilojen sekä laakasiilojen ja umpisäiliöiden kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta ja kuivikelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: - eläinten määrä - toiminnassa muodostuva lietteen ja kuivikelannan määrä (m 3 /vuosi) - lietteen ja kuivikelannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat - kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat - lanta-analyysin tulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista - uudet tai muuttuneet lietteen ja kuivikelannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan ELY -keskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä ensisijai-

13 13 sesti sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 10. Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY- keskuksen valvontaviranomaiselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. 11. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varautua sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT 12. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan vasikkakasvattamon ja kuivalantalan käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa myönnetään ympäristönsuojelulain 41 :n mukaan, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulain ja sen nojalla on säädetty. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toimin-

14 14 nasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset ja muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Lisäksi luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaisesti. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää Jari ja Taru Saarelalle ympäristöluvan eläinsuojatoiminnalle ja sen laajentamiselle (maidontuotanto), koska hakemuksen mukainen toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Kysymyksessä on vuonna 2006 myönnettyyn ympäristölupaan verrattuna sellainen olennainen toiminnan muutos, että lupaedellytykset on harkittava ympäristönsuojelulain 41 ja 42 :ien mukaan. Toiminnasta ei aiheudu ympäristönsuojelulain 42 1 mom:ssa tarkoitettuja luvan myöntämisen esteenä olevia vaikutuksia. Alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista asema- tai yleiskaavaa. Eläinsuojan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettu huomioon myös toiminnan tavanomaisuus suhteessa lähialueen maankäyttöön. Toiminta sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jossa karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen 1/2010 liitteessä 4 on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyydet häiriintyvistä kohteista. Ohjeen mukaan vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi 194 lypsylehmän, 126 hiehon, 86 vasikan (alle 6 kk) ja 2 hevosen (yht eläinyksikköä) eläinsuojalta vähintään 315 m:n etäisyyttä suotuisissa olosuhteissa, vähintään 340 m:n etäisyyttä normaaleissa olosuhteissa ja vähintään 415 m etäisyyttä vaativissa olosuhteissa. Verrattaessa tilan tulevaa eläinmäärää (1 614 eläinyksikköä) nykyisen ympäristöluvan mukaiseen eläinmäärään (1 309 ey)

15 15 laajennus on 1,2-kertainen. Aluehallintovirasto katsoo siten, että kyseessä on nykyisen toiminnan laajennus, jolloin voidaan hyväksyä em. suositusetäisyyksiä lyhyemmät suojaetäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Lähimpään ulkopuolisen omistamaan asuinrakennukseen on olemassa olevasta navetasta noin 240 m. Rakennettava vasikkakasvattamo ja kuivalantala sekä vuonna 2012 rakennettu lietesäiliö suuntautuvat poispäin lähimmästä asutuksesta. Uudesta vasikkakasvattamosta on em. lähimpään naapuriin noin 380 m ja uudesta lietesäiliöstä noin 350 m. Seuraavaksi lähimpään naapuriin on nykyisestä navetasta 390 m ja tulevasta vasikkakasvattamosta noin 530 m. Ottaen huomioon toiminnan laajeneminen poispäin lähimmistä häiriintyvistä kohteista, eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö ja toiminnan harjoittaminen hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti, aluehallintovirasto katsoo, että toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille ja luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät kyseisellä paikalla. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Hajuhaittojen vähentämiseksi on lupapäätöksessä annettu määräykset mm. eläinsuojien yhteydessä olevien lietesäiliöiden ja pumppukaivon täyttämisestä alakautta, pumppukaivon kattamisesta betonikannella, rakennettavan kuivalantalan kattamisesta kiinteällä kattorakennelmalla ja molempien m 3 :n lietesäiliöiden kattamisesta kelluvalla katteella. Lisäksi on annettu määräyksiä lietteen ja kuivikelannan levittämisestä sekä eläinten valkuaisruokinnan optimoinnista. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteita sekä lannan ja jätevesien varastointia koskeva lupamääräys 1 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja - ohjeiden (MMM- RMO-C4) mukaan eläinsuojan pohjarakenteiden sekä lannan siirtämiseen ja varastointiin tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia vesistöjen ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Myös lietesäiliölle ja kuivalantalalle asetetut rakennevaatimukset perustuvat em. MMM rakentamismääräykseen ja -ohjeeseen. Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Lietesäiliöiden ja kuivalantalan vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Tilalla vaadittava lietelannan varastointitilavuus on vähintään m 3, johon on laskettu lietelantaa m 3, maitohuoneen pesuvesiä ja muita eläinsuojan pesuvesiä yhteensä 600 m 3, mahdollista säilörehun puristenestettä

16 m 3 ja kiinteällä katteella kattamattomien lietesäiliöiden sadevesiä yht. 649 m 3. Laskelmat perustuvat ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeeseen (ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010). Ellei lietesäiliötä kateta kiinteällä katteella, sen tilavuuteen on varattava 30 cm säiliökorkeutta sadevesille (MMM-RMO-C4). Hakemuksen mukaan tilan käytössä tulee olemaan lietelannan varastotilavuutta lietesäiliöissä ja lietekuiluissa yhteensä m 3, joten varastointitilavuutta on riittävästi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM- RMO C4) mukaan kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee olla varustettu riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM- RMO C4) mukaan kiinteällä kattorakennelmalla katetussa kuivalantalassa tulee olla vähintään 0,2 m korkuinen ajoluiska ja kattamattomassa kuivalantalassa tulee olla vähintään 0,5 m korkuinen ajoluiska. Kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Vasikoiden, hiehojen ja hevosten kuivikelantaa muodostuu vuodessa laskennallisesti m 3. Nuorkarjan navetassa (200 m 2 ) on 1,0 m paksu kestokuivikepohja joka tyhjennetään 2 kertaa vuodessa. Robottipihaton poikimakarsinassa (28,75 m 2 ) on 0,4 m paksu kestokuivikepohja, josta muodostuu kuivikelantaa 35 m 3 (4 tyhjennystä/v). Jäterehua arvioidaan muodostuvan noin 50 m 3, kun säilörehua varastoidaan t/v (vastaa noin m 3 ). Tilalla on kuivalannan varastointitilavuutta yhteensä m 3 (hiehopihaton lantala m 3, uusi kuivalantala 570 m 3 ja nuorkarjan navetan kestokuivikepohja 100 m 3 ), mikä riittää täyttämään vaadittavan 12 kk:n varastointitilavuuden m 3 (sisältää hiehopihaton kattamattoman kuivalantalan sadevesiä 60 m 3 ). Määräys kuivalantalan rakentamisesta valmiiksi ennen käyttöönottoa varmistaa sen, että vaadittu varastointitilavuus on käytettävissä riittävän ajoissa. Määräys lietesäiliön salaojituksen yhteyteen rakennettavasta vesipesällisestä tarkastuskaivosta on annettu, että mahdollisessa vuototilanteessa säiliön salaojaverkostosta voidaan ottaa vesinäyte vuodon toteamiseksi. Eläinsuojien käymälätilojen tulee olla valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisia. Edellä mainitun asetuksen tarkoituksena on vähentää vesistöjen ravinnekuormitusta ja rehevöitymistä sekä ulosteperäisten bakteerien leviämistä. Hakemuksen mukainen kuivakäymälä täyttää em. vaatimukset. Lannan ja jätevesien hyödyntämistä ja käsittelyä koskeva lupamääräys 2 Lannan ja lietteen levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta-alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtomisriskin vähentämiseksi. Vaatimus peltoalan vähimmäispinta-alasta perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljakasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (2010) mukaisesti. Peltopinta-alatarve on yksi hehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi hehtaari 3,5 hiehoa/lihanautaa kohden, yksi hehtaari 4,5

17 17 lehmävasikkaa (6-12 kk) kohden ja yksi hehtaari 11 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoalaa (340 ha) lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen ja kuivikelannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Kuivalantaa voidaan levittää muualle kuin pohjaveden muodostumisalueelle. Nitraattiasetuksen (931/2000) liitteessä 3 suositellaan vähintään 10 metrin suojavyöhykettä vesistöjen ja valtaojien läheisyyteen, jotta voidaan vähentää ravinteiden pääsyä vesiin. Talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille tulee jättää Jalasjärven kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan 100 m lannoittamaton suojavyöhyke. Lanta tulee levittää ensisijaisesti keväällä tai kesällä lannoitusvaikutusten varmistamiseksi ja huuhtoutumisriskin vähentämiseksi. Lannan syyslevityksestä aiheutuu vesistöihin huomattavaa ravinnekuormitusta, minkä vuoksi syyslevitystä varsinkin vesistöjen varsille tulee välttää. Syyslevitys tulisi suunnata vain kasvustojen perustamiseen. Laidunnusta koskeva lupamääräys 3 Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM-RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen estämiseksi. Hajuhaittojen vähentämistä koskeva lupamääräys 4 Määräys tilakeskuksessa olevien kahden m 3 :n lietesäiliön kattamisesta vähintään kelluvalla katteella ja lietesäiliöiden täyttämisestä lietepinnan alapuolelta on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Lietesäiliöiden täyttö lietepinnan alapuolelta ei riko lannan pinnalle muodostuvaa luonnollista kuorettumaa. Kelluva katekin estää hajupäästöjä tehokkaasti, jos huolehditaan tuulisuojauksesta (erityisesti muovi- ja styroxrakeet ovat herkkiä tuulelle) ja orgaanisilla katteilla (esim. turve) riittävästä katekerroksen paksuudesta. Orgaanisilla katteilla hajua vähentävä teho laskee materiaalin hajotessa ja painuessa altaan pohjalle ellei materiaalia lisätä riittävän usein. Määräys uuden kuivalantalan kattamisesta kiinteällä kattorakennelmalla on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen ja lähiympäristön asutukselle aiheutuvan viihtyisyyshaitan vähentämiseksi.

18 18 Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja viileänä sekä eläinsuojan, lietesäiliöiden ja rehusiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Säilörehua koskeva lupamääräys 5 Säilörehun puristeneste on vesiä kuormittavaa korkean ravinnepitoisuutensa vuoksi. Nitraattiasetuksessa (931/2000) edellytetään puristenesteiden talteenottoa ja levittämistä lannan mukana peltoon lannoitteeksi. Säilörehun puristeneste tulee kerätä ja varastoida vesitiiviissä umpisäiliöissä. Tilalla laakasiiloon valmistettavasta esikuivatusta säilörehusta (3 000 t/v) muodostuu laskennallisesti 150 m 3 puristenestettä. Puristeneste tulee johtaa umpisäiliöihin, jotka tulee ylitäyttymisen estämiseksi tyhjentää riittävän usein. Umpisäiliöstä puristeneste tulee siirtää lietesäiliöön tai levittää kasvukauden aikana suoraan peltoon. Pilaantunutkin säilörehu on varastoitava asianmukaisesti, ettei siitä aiheudu pinta- ja pohjavesien sekä maaperän pilaantumista. Jätehuoltoa ja eläinjätteitä koskevat lupamääräykset 6 ja 7 Jätteen haltijaa koskevat jätelain yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisessä sekä muun muassa se, että jätteitä ei saa käsitellä hallitsemattomasti ja että jätteet tulee ensisijaisesti ohjata hyötykäyttöön materiaalina ja toissijaisesti hyödyntää energiana. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja polttoaineiden varastointia koskeva lupamääräys 8 Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskevat määräykset on annettu suojelemaan maaperää sekä pinta- ja pohjavesiä. Suoja-allas estää mahdollisissa vuototapauksissa valumat ympäristöön ja katos estää sadevesien kertymisen suoja-altaaseen. Polttoainevarastojen ja säiliöiden säännöllisellä kunnon tarkistamisella ehkäistään ennalta vuotojen syntymistä. Nestemäisten haitta-aineiden leviämistä ympäristöön voidaan estää imeyttämällä ne sopivaan imeytysmateriaaliin. Polttonesteiden varastointipaikan saattamisessa lupamääräyksen mukaiseksi on katsottu tarpeen antaa määräaika. Toiminnan tarkkailua ja raportointia koskeva lupamääräys 9 Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliöiden, lietteen pumppauskaivon ja kuivalantaloitten ja rehusiilojen rakenteita sekä polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mah-

19 19 dollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. Vuosiyhteenvedon avulla viranomainen voi valvoa muun muassa, että toiminnanharjoittajalla on käytettävissään riittävästi lannan varastointitilaa ja peltoalaa ja että pellot ovat sellaisia, että niille voi levittää lantaa kuormittamatta kohtuuttomasti pinta- tai pohjavesiä. Häiriö- ja poikkeustilanteita koskeva lupamääräys 10 Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Häiriötilanteisiin katsotaan liittyvän ympäristön pilaantumisen ja terveyshaitan riski. Toiminnan muutoksia ja selvillä olo velvollisuutta koskeva lupamääräys 11 Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muutoksesta). Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Käyttöönottoilmoitusta koskeva lupamääräys 12 Rakennettavan vasikkakasvattamon ja kuivalantalan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Jalasjärven ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa esille tuotuja asioita lupamääräyksistä 2,6 ja 7 ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta.

20 20 Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan tulee tehdä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2022 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Korvattavat päätökset Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki, 28, 35-38, 41-43, 45, 46, 52-56, 58, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus, 1, 5, ja 30 Jätelaki (646/2011) 8, 13, 72, 91, 118 ja 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 7 Laki eräistä naapuruussuhteista, 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (VNA 209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011)

21 21 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen uuden eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Jalasjärven kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla sekä JP-Kunnallissanomat -lehdessä. JAKELU Päätös Tiedoksi Saarela Jari ja Taru Jalasjärven kunnanhallitus Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia.

22 22 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITTEET Liite 1. Valitusosoitus Liite 2. Sijaintikartat Liite 3. Asemapiirustus Kaija Kuivasniemi Anne Saari Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Kaija Kuivasniemi ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Anne Saari.

23 VALITUSOSOITUS LIITE 1 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35, Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

24 LIITE 2