Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto, Jalasjärvi

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 217/2012/1 Dnro LSSAVI/130/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto, Jalasjärvi Juha ja Suvi Luhtanen Korvenperäntie Hirvijärvi ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Tilalla harjoitetaan maidontuotantoa. Tilalla on nykyisin 36 lypsylehmää, 20 hiehoa, 19 sonnia ja 6 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi tuotantorakennus sekä uusi lietesäiliö (2 500 m 3 ) ja kuivalantala (230 m 3 ). Laajennuksen jälkeen tilalla on 74 lypsylehmää, 56 hiehoa (30 kpl yli 12 kk, 26 kpl 6-12 kk) ja 24 vasikkaa (alle 6 kk). Uudessa navetassa tullaan pitämään lypsylehmiä, osaa hiehoista sekä ternivasikoita. Vanha navetta jää eläinsuojakäyttöön ja siinä kasvatetaan hiehoja ja vasikoita. Toiminta sijoittuu Jalasjärven kunnan Hirvijärven kylään, tiloille Luhtanen RN:o 3:100 ja Koivikko RN:o 3:135. Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, koska eläinsuoja on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmää vastaavalle eläinyksikkömäärälle.

2 2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilan toiminta on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Jalasjärven kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta on päätöksessään todennut, että tilalla tehtyjen tarkastusten ja toiminnasta saatujen selvitysten perusteella tilalla ei ole ollut ympäristöluvan hakemistarvetta. Alueella ei ole voimassaolevaa asema- tai yleiskaavaa. Maakuntakaavassa alueella ei ole merkintöjä. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Jalasjärven kunnan Hirvijärven kylässä, n. 8 km Jalasjärven keskustasta itään. Tilakeskuksen lähiympäristö on pääosin metsä- ja peltoaluetta. Tilakeskusta lähinnä olevat naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat uudesta navetasta ja lietesäiliöstä n. 210 m pohjoiseen, n. 300 m ja n. 400 m koilliseen sekä n. 480 m etelään. Naapureista ei ole suoraa näköyhteyttä tilakeskukseen. Tilakeskusta lähinnä oleva asuinrakennus ei ole vakituisesti asuttu. Eläinsuojat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee yli 11 km:n etäisyydellä tilakeskuksesta. Eläinsuojien läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Lähimpään vesistöön, Taivalojaan, on matkaa uudesta navetasta ja lietesäiliöstä n. 600 m:n. ELÄINSUOJIEN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin 36 lypsylehmää, 20 hiehoa, 19 sonnia ja 6 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi tuotantorakennus tilakeskuksen pihapiiriin n. 70 m:n etäisyydelle olemassa olevasta navetasta. Vanha navetta jää eläinsuojakäyttöön. Laajennuksen jälkeen tilalla on 74 lypsylehmää, 56 hiehoa (30 kpl yli 12 kk, 26 kpl 6-12 kk) ja 24 vasikkaa (alle 6 kk). Uudessa navetassa tullaan pitämään 74 lypsylehmää,

3 3 18 hiehoa ja 5 vasikkaa (alle 6 kk). Vanhassa navetassa tullaan pitämään 38 hiehoa ja 19 vasikkaa (alle 6 kk). Uuden navetan ilmanvaihto tapahtuu luonnollisesti. Seinille tulee avattavat kennolevyt ja katolle poistohormit. Vanhan navetan ilmanvaihto hoidetaan koneellisesti. Käyttövesi tilan toimintaan otetaan omasta porakaivosta. Tilalla tullaan tuottamaan vuodessa n litraa maitoa ja n kg lihaa. Lannan ja jätevesien varastointi Tilalla tullaan pitämään lietelannalla uudessa ja vanhassa navetassa pidettäviä 74 lypsylehmää, 56 hiehoa ja 5 vasikkaa (alle 6 kk). Kuivikemenetelmällä tullaan pitämään uudessa navetassa pidettävää viittä ternivasikkaa sekä 14 vanhassa navetassa pidettävää alle neljän kuukauden ikäistä vasikkaa. Poikimakarsinassa on kuivikepohja. Kuivikkeina käytetään olkea, turvetta ja kutteria. Virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Tilakeskuksessa on olemassa kaksi katettua lietesäiliötä, kooltaan n. 450 m 3 ja n. 500 m 3. Lietesäiliöiden ja katteiden rakennusmateriaalina on betoni. Tilalle rakennetaan uusi kelluvalla turvekatteella katettava n m 3 :n betoninen lietesäiliö n. 35 m uuden navetan länsipuolelle. Nykyinen n. 450 m 3 :n lietesäiliö täytetään alakautta ja nykyinen n. 500 m 3 :n säiliö pumppaamalla yläkautta. Uusi lietesäiliö tullaan täyttämään alakautta. Yhteensä tilalle tulee lietetilavuutta lietekuilujen (n. 320 m 3 ) kanssa n m 3. Uuteen navettaan tulee slalom-lannanpoisto. Navetan yhteyteen asennetaan slalom-pumppaamo, josta lietteet johdetaan uuteen lietesäiliöön. Vanhan navetan parsiosa tulee toimimaan valutuksella ja makuuparsiosa raapalla. Tilalle rakennetaan uusi n. 230 m 3 :n betoninen kuivalantala. Kuivalantala rakennetaan kattamattomana, mutta sen kattaminen myöhemmin on mahdollista. Kuivalantalan ajoluiskan korkeudeksi tulee 50 cm ja sen eteen valetaan n. 51 m 2 :n betoninen kuormauslaatta. Kuivalantalan valumavedet johdetaan 2 m 3 :n umpikaivoon, mistä ne pumpataan edelleen lietesäiliöön. Maitohuoneen pesuvesiä muodostuu n. 150 m 3 ja muita pesuvesiä n. 75 m 3. Maitohuoneen pesuvedet ja vanhan navetan WC-vedet johdetaan Atomar-panospuhdistamoon. Uuden navetan WC-vedet johdetaan 3 m 3 :n umpisäiliöön. Muut pesuvedet, kuten saappaiden pesupisteiden vedet ja karjatiloissa olevista vesihanoista peräisin olevat vedet johdetaan lietesäiliöön.

4 4 Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete ja kuivalanta käytetään peltolannoitteena. Peltoa on käytettävissä lannanlevitykseen yhteensä n. 94,61 ha, josta omaa peltoa on n. 50,94 ha, vuokrapeltoa n. 22,84 ha ja sopimuspeltoa n. 20,83 ha. Lannanlevityksestä 50% tehdään viikoilla 19-20, 30% viikoilla ja 20% viikoilla Levityspellot eivät sijaitse pohjavesialueilla. Laidunnus Jätteet Varastot Parressa olevia yli kahdeksan kuukauden ikäisiä hiehoja pidetään laitumella n. 3 kuukautta vuodessa. Laidunalueen koko on n. 5 ha. Eläinten juotto järjestetään siirrettävän vesisäiliön avulla. Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (n. 8 kpl/vuosi) toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Muut jätteet, kuten muovit, jäteöljyt, akut ja lamput toimitetaan jäteasemalle ja metalliromut romunkeräykseen. Rehujätteet varastoidaan kuivalantalaan ja käytetään pellolla lannoitteena. Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua n tonnia vuodessa laakasiiloihin. Nykyisistä laakasiiloista puolet on katettu kiinteällä katteella. Säilörehun puristenesteet kerätään keräilykaivoon. Keräilykaivosta puristeneste pumpataan lietesäiliöön. Tilalla on kaksi polttoainesäiliötä, kooltaan n l ja n l. Polttoainesäiliöt on varustettu lukituksella ja lapon estolaitteella. Tilalla varastoidaan muita öljytuotteita enintään 400 litraa. Öljytuotteita säilytetään konehallissa tynnyreissä. Säilörehunteossa käytettäviä happoja säilytetään tilalla konteissa. Kasvinsuojeluaineet hankitaan vuosittain yhden satokauden tarpeita varten, eikä niitä varastoida pitkiä aikoja. Lannoitteet varastoidaan lavojen päällä konehallissa. Tilan toiminnassa käytettäviä pesuaineita ja lääkkeitä säilytetään tuotantorakennusten yhteydessä asianmukaisissa säilytyspaikoissa. Toiminnasta aiheutuva liikenne Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Teurastamon kuljetuksia tulee olemaan muutaman kerran kuukaudessa ja rehukuljetuksia kerran kuukaudessa. Seminologi tai eläinlääkäri käy 2-3 kertaa viikossa. Säilörehua tehdään tilalla kesäisin n. 5 päivää/sato. Lantaa ajetaan n. viik-

5 5 ko/levitysjakso. Ruokintatavasta johtuen talouskeskuksessa on traktoriliikennettä päivittäin. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Tuotannosta syntyvät valumat ja lietteet johdetaan tiiviisiin säiliöihin tai käsitellään muuten asianmukaisesti. Lietteenlevityksen aikaan lietesäiliöiden ympäristö pyritään pitämään mahdollisimman siistinä. Lietteenlevitysajankohdissa pyritään huomioimaan peltolohkojen läheisyydessä asuvien toivomukset. Kaksi nykyistä lietesäiliötä on katettu kiinteällä katteella. Uusi lietesäiliö täytetään alakautta ja katetaan kelluvalla turvekatteella. Uuden lypsykarjanavetan ilmanvaihto perustuu luonnolliseen ilmanvaihtoon, jolloin navetasta tuleva poistoilma ei aiheuta pistekuormitusta. Navettailman laatu pyritään pitämään mahdollisimman hyvänä. Tuotantorakennukset ja niiden ympäristö pyritään pitämään siistinä, etteivät haittaeläimet pääsisi lisääntymään. Tarvittaessa haittaeläimiä torjutaan. Tilan rakennusten, rakenteiden ja polttoainesäiliöiden kuntoa tarkkaillaan päivittäisten toimien yhteydessä ja korjaustoimiin ryhdytään tarvittaessa välittömästi. TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA TOIMET HÄIRIÖTILANTEISSA Rakennusmateriaalien valinnassa ja rakentamisessa huomioidaan paloturvallisuus. Tuotantorakennuksissa on alkusammutuskalustoa ja palovaroittimet. Tilalla on aggregaatti, jolloin tuotantorakennusten toiminta pystytään takaamaan sähkökatkosten aikana. PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMINEN (BAT) Lietteenlevityksessä käytetään tilan omia multauslaitteita. Tila kuuluu tuotosseurantaan, joten karjan ruokinta suunnitellaan tarvenormien mukaisesti yliruokintaa välttäen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty , ja

6 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Jalasjärven kunnan sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Jalasjärven kunnanvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti sekä tiedotettu sanomalehdessä JP-kunnallissanomat. Lausunnot Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmä toteaa, että uuden tuotantorakennuksen ja lietesäiliön sijoituspaikka täyttää yleiset ympäristönsuojelulain mukaiset sijoituspaikkaa koskevat vaatimukset. Nitraattiasetuksen (931/2000) mukainen 12 kuukauden varastointitarve täyttyy tilalla ja hakijalla on riittävästi lannanlevityspinta-alaa. Tilalla olevan panospuhdistamon puhdistusteho pitäisi olla orgaanisen aineen (BHK 7ATU) osalta vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 % verrattuna käsittelemättömän jäteveden ja puhdistamosta lähtevän jäteveden kuormituksiin. Puhdistamon ja sakokaivojen ylijäämäliete tulee poistaa riittävän usein puhdistamon toimivuuden varmistamiseksi. Jos uuden navetan maitohuoneen ja lypsyrobotin toiminnasta syntyvät pesuvedet tai osa niistä ohjataan panospuhdistamoon, tulee panospuhdistamosta ottaa edustavat vesinäytteet puhdistamon tulevasta ja lähtevästä vedestä vuosittain vähintään kerran vuodessa vuodesta 2014 alkaen. Mikäli kahtena peräkkäisenä vuotena puhdistustulos on edellä mainitun mukainen, voidaan vesinäyte ottaa joka toinen vuosi. Vesinäytteistä tulee analysoida ph, BHK 7ATU, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja kiintoaine. Tulokset jätevesianalyyseistä tulee liitää seuraavaan vuosiyhteenvetoon. Kun tuotantorakennus, vanhan navetan peruskorjaus, säilörehusiilot, kuivalantala ja lietesäiliö tehdään hakemuksen mukaisesti, ei ELYkeskuksella ole muuta erityistä huomautettavaa rakentamista koskevan ympäristölupahakemuksen johdosta. Ympäristölupa voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen toteaa, että uusi navetta rakennetaan peltoaukealle. Vallitsevat tuulet ovat alueella etelänja lännenpuoleisia. Etäisyys uudesta rakennettavasta navetasta lähimpiin asuttuihin naapureihin on 350 m ja 450 m. Luvassa tulee ottaa huomioon Jalasjärven kunnan ympäristönsuojelumääräykset, joiden mukaan talousvesikaivojen ympärille tulee jättää 100 m:n suojavyöhyke. Mikäli lannanlevitysalueita on/tulee olemaan kunnan

7 7 ympäristönsuojelumääräysten 18 :n mukaisesti rajatulla alueella, tulee lanta kyntää tai mullata neljän tunnin kuluessa levityksestä. Lanta voidaan tällä alueella myös levittää sijoituslaitteella, injektoimalla tai levittää letkulevittimellä oraille, öljykasvien taimille tai nurmikasvustoon. Lupahakemuksessa ilmoitettu lannanlevitysala ei ole riittävä Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (YM OH1/2010) mukaisesti, vaan lannanlevitysalaa tulisi olla vähintään 75,1 ha, ellei hakijalla ole esittää muita perusteita pienemmälle alalle. Navetan jätehuollossa tulee noudattaa Lakeuden jätelautakunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Kuolleet eläimet tulee säilyttää asianmukaisissa kylmätiloissa ennen niiden toimittamista korkeariskisen eläinjätteen keräykseen. Atomar panospuhdistamo on Aarre Luhtasen luvantarveharkinnassa (YmpVpL 113/2000 6) hyväksytty toiminnan jätevesienkäsittelymenetelmäksi. Mikäli sen kapasiteetti riittää, voidaan siihen johtaa myös uuden navetan jätevedet. Lietelantala tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella. Jalasjärven kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta on kokouksessaan hyväksynyt kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnon. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on lähetetty lupahakemuksesta annetut lausunnot vastineen antamista varten. Hakija ei ole antanut lausuntojen johdosta vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Juha ja Suvi Luhtaselle ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Jalasjärven kunnan Hirvijärven kylään tiloille Luhtanen RN:o 3:100 ja Koivikko RN:o 3:135 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen mukaisesti (päivätty , muutettu ) ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään enintään 74 lypsylehmän, 56 hiehon ja 24 vasikan (alle 6 kk) pitämiselle siten, että uudessa navetassa pidetään

8 8 74 lypsylehmää, 18 hiehoa ja 5 vasikkaa (alle 6 kk) ja vanhassa navetassa 38 hiehoa ja 19 vasikkaa (alle 6 kk). LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet sekä pesuvedet maitohuoneen pesuvesiä lukuun ottamatta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Kuivalanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että lantaa ei joudu ympäristöön. Lietelannan, pesuvesien, säilörehun puristenesteiden sekä sadevesien varastointitilavuutta tulee olla vähintään m 3. Lietelannan varastointitilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen (320 m 3 ) tilavuus. Kuivalannan varastointitilavuutta tulee olla vähintään 195 m 3. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut ja lietepumppaamo sekä uusi lietesäiliö tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Myös nykyisen eläinsuojan pohjarakenteiden, lietekuilujen ja lietesäiliöiden tulee olla rakennettu vesitiiviistä betonimateriaalista. Lietesäiliöiden lastausalueiden tulee olla tiiviitä. Eläinsuojien piha- ja kulkutiet, mikäli niitä ei ole asfaltoitu, tulee pitää riittävän kovapohjaisina. Uusi, n m 3 :n lietesäiliö, tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Kuivalantalan seinämä- ja pohjarakenteet tulee tehdä vesitiiviistä materiaalista. Lantalaan tulee rakentaa hakemuksen mukaisesti kolmelle sivulle 290 cm korkeat reunat ja lantalan neljäs sivu tulee varustaa 50 cm:n ajoluiskalla. Kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Kuivalantalasta tulevat suoto- ja valumavedet on johdettava sadevesikaivoon, josta ne on siirrettävä edelleen lietesäiliöön. Vanhan navetan WC-vedet tulee johtaa panospuhdistamoon. Uuden navetan WC-vedet tulee johtaa tiiviiseen umpisäiliöön. Umpisäiliö tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Lietteen kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen ja kuivalannan säilytystilat tulee tyhjentää perus-

9 9 teellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Säilörehun puristeneste tulee johtaa laakasiiloista vesitiivistä materiaalia olevaan keräilykaivoon. Umpisäiliöstä puristenesteet tulee siirtää varastoitavaksi lietesäiliöön tai levittää kasvukauden aikana peltoon. Kiinteällä katteella kattamattomat laakasiilot on rehun varastointiaikana katettava tiiviisti muovilla. Tyhjennetyt laakasiilot on välittömästi puhdistettava rehujätteistä. Rehujätteet tulee varastoida kuivalantalassa ja käyttää pellolla lannoitteena. Myös säilörehumuovit on poistettava alueelta heti käytön jälkeen. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta, kuivalanta, eläinsuojien pesuvedet maitohuoneen pesuvesiä lukuun ottamatta sekä säilörehun puristenesteet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä, kuivalantaa sekä pesuvettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen ja lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 74 ha. Lietteen ja lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoton asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen ja lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että niitä ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen. Kuormauksesta ja kuljetuksesta ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä tai lantaa, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lietteen ja lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen- ja lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä tai lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lietteen tai lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lietteen ja lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä liet-

10 10 teen ja lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, pesuvesiä, säilörehun puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään metriä leveä lietteellä ja lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen ja lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Panospuhdistamo Maitohuoneen pesuvedet on johdettava asianmukaiseen panospuhdistamoon ja käsiteltävä siten, että ympäristöön joutuva kuormitus vähenee vähintään 90 % orgaanisen aineen, 85 % kokonaisfosforin, ja 40 % kokonaistypen osalta, kun puhdistamoon johdettavan käsittelemättömän jäteveden kuormitusta verrataan panospuhdistamosta lähtevän jäteveden kuormitukseen. Panospuhdistamoa on huollettava ja sitä tulee käyttää niin, että se toimii suunnitellulla tavalla ja että asetetut jätevesien käsittelyvaatimukset saavutetaan. Puhdistamolla tulee olla valtioneuvoston asetuksen (209/2011) liitteen 2 mukainen käyttö- ja huolto-ohje. Ylijäämä- ja saostuslietteet tulee poistaa riittävän usein ja ne tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muuhun vastaanottopaikkaan, jolla on niiden käsittelyyn voimassaoleva ympäristölupa. Liete voidaan levittää myös peltoon, mikäli se ennen peltolevitystä käsitellään mädättämällä, kalkkistabiloimalla tai muulla vastaavalla tavalla taudinaiheuttajien, hajuhaittojen sekä lietteen käytöstä aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Panospuhdistamon tarkkailusta on annettu määräykset lupamääräyksessä 9.

11 11 Mikäli toiminnan laajentamisen yhteydessä todetaan, että maitohuoneen pesuvesien johtaminen panospuhdistamoon ei ole toteutettavissa, voidaan pesuvedet johtaa lietesäiliöön. Maitohuoneen pesuvesien johtamisen ja käsittelytavan muuttamisesta on tehtävä ilmoitus Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukselle. Mikäli maitohuoneen pesuvedet johdetaan lietesäiliöön, hakijalla tulee olla käytössään lietelannan, pesuvesien, säilörehun puristenesteiden sekä sadevesien varastointitilavuutta vähintään m 3. Lietesäiliöön johdetut maitohuoneen pesuvedet tulee levittää lietteen mukana lannoitteeksi pellolle. 4. Laidunnus Eläinsuojien ja laidunalueiden välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Mikäli laidunnettava peltolohko rajoittuu vesistöön, tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Laiduntamista tulee välttää alle metrin etäisyydellä talousvesikaivosta. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. 5. Hajuhaittojen vähentäminen Nykyiset n. 500 m 3 :n ja n. 450 m 3 :n lietesäiliöt tulee pitää katettuna kiinteällä katteella. Uusi, n m 3 :n lietesäiliö tulee täyttää alakautta ja kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella, kuten turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa sen pysyvyys koko lietepinnalla tulee varmistaa tuulisuojauksella tms. tavalla. Lietepumppaamo tulee kattaa kiinteällä kannella. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta sekä kuivalanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lietteen levityksessä tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. Eläinsuojista alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen/lannan multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Mikäli hakijalla tulee tulevaisuudessa olemaan lannanlevitysalueita kunnan ympäristönsuojelumääräysten 18 :n mukaisesti rajatulla alueella, lanta tulee kyntää tai mullata neljän tunnin kuluessa levityksestä. Lannan levitysajankohdat tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. Uuden pihaton poistoilma tulee johtaa ulos katolle sijoitettujen poistoilmahormien kautta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan siten, että liete- ja kuivalantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siis-

12 12 6. Jätteet teydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien, lietesäiliöiden, jaloittelutarhan ja laakasiilojen ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Toiminnassa muodostuvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Vaaralliset jätteet (ongelmajätteet), kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa ympäristöluvan omaavaan vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. 7. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta, tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikan tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 8. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevien maanpäällisten polttonestesäiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Toimenpiteiden tulee olla tehtynä mennessä. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai

13 13 muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliöiden tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. 9. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden sekä niiden katteiden, kuivalantalan, laakasiilojen, keräilykaivojen, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen sekä panospuhdistamon kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: - eläinten määrä - toiminnassa muodostuva lietteen ja kuivalannan määrä (m 3 /vuosi) - lietelannan ja kuivalannan varastointitilavuus (m 3 ) - lietteen ja kuivalannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja -ajankohdat - kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat - lanta-analyysin tulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista - uudet tai muuttuneet lietteen ja lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI-järjestelmä, tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaisesti). Panospuhdistamoon tulevasta ja siltä lähtevästä vedestä on otettava vesinäytteet, joista analysoidaan ph, biologinen hapenkulutus (BHK 7 ATU), kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine. Näytteet on otettava vähintään kerran vuodessa ja tulokset on liitettävä vuosiraporttiin. Näyt-

14 14 teet on analysoitava ulkopuolisessa akkreditoidussa laboratoriossa. Tulokset, joista tulee ilmetä saavutettu puhdistusteho, tulee toimittaa tiedoksi sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle että Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle heti niiden valmistuttua. Mikäli maitohuoneen pesuvedet johdetaan panospuhdistamon sijasta lietesäiliöön, näytteenottovelvoite poistuu. Tarkkailua on muutettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tai tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se on tarpeen luotettavan tuloksen saamiseksi tai puhdistamon käytön ohjaamiseksi. Tarkkailua voidaan muutoinkin tarkentaa ja muuttaa Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että tämä ei heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta. 10. Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. 11. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varautua sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 12. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan pihattonavetan ja uuden lietesäiliön käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista.

15 15 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jäte-

16 16 lain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojien sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojien eläinmäärän sekä eläinsuojien ja lietesäiliöiden sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Toiminta sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen I/2010 liitteessä 4 on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyydet häiriintyvistä kohteista. Ohjeen mukaan vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta tulisi olla kyseessä olevalta maidontuotantotoiminnalta (612 ey) vähintään 240 m normaaleissa olosuhteissa ja vaativissa olosuhteissa vähintään 310 m. Suojaetäisyyksiä lähimpiin naapureiden asuinrakennuksiin voidaan pitää riittävinä, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. nykyisten n. 500 m 3 :n ja n. 450 m 3 :n lietesäiliöiden pitämisestä katettuna kiinteällä katteella ja uuden n m 3 :n lietesäiliön täyttämisestä alakautta sekä kattamisesta kelluvalla katteella, lietepumppaamon kattamisesta kiinteällä katteella, uuden eläinsuojan poistoilman johtamisesta ulos katolla sijaitsevien poistoilmahormien kautta, säilörehun varastoinnista sekä lannan levittämisestä eläinsuojan lähialueella. Lupamääräysten perustelut Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, lannan, pesuvesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) mukaan lietteen ja kuivalannan varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lietelantaa yhteensä noin m 3. Kun otetaan huomioon myös lietesäiliöiden ja kuivalantalan sadevesivara (yhteensä n. 259 m 3 ), pesuvedet (n. 75 m 3 ) ja säilörehun puristenesteiden määrä (n. 113 m 3 ), on varastointitilavuuden tarve noin m 3. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa

17 17 laskennallisesti kuivalantaa noin 195 m 3 vuodessa. Kuivalantalan tilavuus on noin 230 m 3. Tilalla on riittävästi varastointitilaa sekä kuivalannalle että lietelannalle, pesuvesille ja puristenesteille. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee olla varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Lietesäiliöiden ja kuivalantalan vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Määräys säilörehun varastoinnista ja puristenesteiden johtamisesta on tarpeen pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. (lupamääräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Peltopinta-alan tarve on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari 3,5 hiehoa (12-24 kk) kohden, yksi peltohehtaari 4,5 lehmävasikkaa (6-12 kk) kohden ja yksi peltohehtaari 11 vasikkaa (alle 6 kk) kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen ja lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on aluehallintovirasto katsonut tarpeelliseksi antaa kyseiset määräykset, mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (lupamääräys 2) Panospuhdistamon puhdistusteholle asetetut vaatimukset ovat tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ne perustuvat valtioneuvoston asetukseen (209/2011). Puhdistamolietteen asianmukainen käsittely on tarpeen lietteen hygienisoimiseksi ennen sen käyttöä maanviljelyksessä. Käsittelyvaatimus perustuu valtioneuvoston päätökseen (282/1994). Mikäli maitohuoneen pesuvesien johtaminen panospuhdistamoon ei ole teknisesti mahdollista, pesuvedet voidaan johtaa lietesäiliöön. Hakemuksessa on esitetty riittävästi lietesäiliötilavuutta maitohuoneen pesuvesien varastoimiseksi. (Lupamääräys 3)

18 18 Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM-RMO-C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys vesistöön rajoittuvien peltolohkojen laidunnuksesta ja laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen estämiseksi. Rajoittamalla eläinten pääsyä laitumelta veteen, vähennetään suoraa ravinnekuormitusta vesistöön. (lupamääräys 4) Määräys uuden lietesäiliön täyttämisestä alakautta ja kattamisesta kelluvalla katteella sekä nykyisten lietesäiliöiden pitämisestä katettuna kiinteällä katteella on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla tai kun poistoilma johdetaan ulos eläinsuojan katolta ns. avoharjan kautta. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen ja lannan matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen ja lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivalantalan ja laakasiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (lupamääräys 5) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten vaarallisten jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (lupamääräys 6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (lupamääräys 7) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (lupamääräys 8)

19 19 Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliöiden sekä niiden katteiden, kuivalantalan, laakasiilojen, keräilykaivojen, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen sekä panospuhdistamon kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. Panospuhdistamon tarkkailuvelvoitteet ovat tarpeen riittävien puhdistustulosten varmistamiseksi. Valvontaviranomaiselle asetettu mahdollisuus tarkkailumääräysten antamiseen on tarpeen valvonnan asianmukaisen järjestämisen vuoksi. (lupamääräys 9) Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiseudun asukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Häiriötilanteisiin katsotaan liittyvän ympäristön pilaantumisen ja terveyshaitan riski. (lupamääräys 10) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista, kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (lupamääräys 11) Rakennettavan eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (lupamääräys 12) VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnoissa esille tuotuja asioita lupamääräyksistä 1, 2, 3, 5, 6, 7 ja 9 ilmenevällä tavalla. Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on lausunnossaan huomauttanut, että hakijalla ei ole käytössään riittävästi lannanlevitysalaa. Ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa ei ole huomioitu hakijan esittämiä lannanlevityssopimuksia. Lannan levitykseen käytettävää peltopinta-alaa on riittävästi hakemuksen mukaisen toiminnan harjoittamiseksi.

20 20 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2022 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki 6 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 56, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 5, ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Jätelaki (646/2011) 13, 29, 72, 118 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 7 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000)

21 21 LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu Lasku lähetetään myöhemmin valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Jalasjärven kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla sekä sanomalehdessä JPkunnallissanomat. JAKELU Päätös Hakijalle Tiedoksi Jalasjärven kunnanhallitus Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

22 22 MUUTOKSENHAKU Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset, joille on annettu erikseen tieto ympäristölupahakemuksesta. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. LIITTEET 1) Valitusosoitus 2) Sijaintikartta 3) Asemapiirros Tarja Savea-Nukala Leena Erving Asian on ratkaissut Ympäristöluvat -vastuualueen johtaja Tarja Savea- Nukala ja esitellyt ympäristötarkastaja Leena Erving.

23 23 VALITUSOSOITUS LIITE 1 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.