ISONKYRÖN KUNTA PÄÄTÖS Pykälä 7 Ympäristölautakunta Sivu 7

Transkriptio

1 ISONKYRÖN KUNTA PÄÄTÖS Pykälä 7 Ympäristölautakunta Sivu 7 Päätös on annettu julkipanon jälkeen Päätöspäivämäärä: Päätöksen antopvm Ympäristölupanro: 18-1 ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 29 :n mukainen ympäristölupa eläinsuojalle Isonkyrön kunnassa, maidontuotanto. Uitto Jari ja Vallinhovi Sari Konnonperäntie JUKAJA Y-tunnus: ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI Hakemus koskee toiminnassa olevaa maidontuotantotilaa, jossa on tilat yhteensä 40 lypsylehmälle, 27 hieholle, 15 lihanaudalle ja 20 alle 6 kk:n ikäiselle naudalle. Maidontuotantotila sijaitsee Isonkyrön kunnan Napuen kylässä tilalla Vainionpää 6:4. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 27 :n 1 momentin ja liitteen 1 taulukon 2 kohdan 11 a) mukaan. Lupaa haetaan toiminnan laajentamiseksi ja eläinmäärän kasvattamiseksi. Ympäristönsuojelulain 29 :n mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Koska kyseessä on eläinsuoja, jonka eläinyksikkömäärä on vähintään 250, mutta alle 1200, se kuuluu ympäristönsuojeluasetuksen 2 :n 1 momentin kohdan 10 a perusteella kunnan toimivaltaan. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Isonkyrön kunnan ympäristölautakunta. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Isonkyrön kunnan ympäristölautakuntaan

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilalla on Isonkyrön kunnan myöntämä ympäristölupa 40 lypsylehmälle, 27 hieholle, 15 lihanaudalle ja 20 alle 6 kk:n ikäiselle naudalle. Isonkyrön kunnan ympäristölautakunta on antamallaan päätöksellä myöntänyt vähäisen toiminnan muutoksen ympäristölupaan. Hakemusasiakirjoihin on liitetty 5 kpl maanvuorisopimuksia ja 1 kpl lannanvastaanottosopimuksia. Asiakirjat koskevat yhteensä 136,92 hehtaarin peltoalaa. Toiminta sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella eikä siellä ole voimassa olevaa asemakaavaa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Maidontuotantotila sijaitsee Isonkyrön Napuen kylässä linnuntietä noin 15 km Isonkyrön keskustasta lounaaseen Isonkyrön ja Laihian kunnan rajalla. Navetan ympäristö on maa-ja metsätalousvaltaista haja-asutusaluetta. Lähimmän naapurin asuinrakennus sijaitsee pohjoispuolella noin 135 metrin etäisyydellä eläinsuojasta. Lähettyvillä (500 m) ei ole muita häiriintyviä kohteita. Tilan lähellä ei ole pintavesistöjä. Toiminta ei sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet Jokikylä ja Jukaja sijaitsevat noin 2-3 kilometrin etäisyydellä tilasta lounaaseen. Lähin luonnonsuojelualue on soidensuojeluohjelmaan kuuluva Talasneva (SSO100274), joka sijaitsee 1,7 kilometrin etäisyydellä tilakeskuksesta itään. Maatila saa käyttövetensä omasta porakaivosta, joka sijaitsee talon ja tuotantorakennuksen välissä. Porakaivon vesi tutkitaan säännöllisesti vähintään 3 vuoden välein. Naapurin porakaivo sijaitsee noin 150 metrin etäisyydellä tuotantorakennuksesta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa ja sen eläinmäärän lisäämistä. Eläinpaikkojen lisäys toteutetaan olemassa olevien tuotantorakennusten sisätiloja muokkaamalla. Eläinyksikkömäärän nostamisen jälkeen tilalle tulee yhteensä 71 lypsylehmää, 17 hiehoa (12 24 kk), 19 vasikkaa (6-12 kk) ja 28 alle 6 kk ikäistä vasikkaa. Vanhassa parsinavetassa tulee olemaan tilat poikiville ja sairaille eläimille olemassa olevien vasikkatilojen lisäksi. Pihattonavetassa tulee olemaan tilat 88 lehmälle ja hieholle. Pihattonavetassa on luonnollinen ilmanvaihto. Ilma vaihtuu automaattisesti säätyvien verhoseinien kautta ja katolla on poistohormi. Vanhassa navetassa on koneellinen ilmanvaihto ja poistohormit katolla. Laajennuksen jälkeen tila tuottaa kg maitoa ja 3000 kg lihaa vuodessa. 2

3 Lannan ja jätevesien varastointi Lanta käsitellään pääasiassa lietelantana. Alle 2-3 viikon ikäisten vasikoiden (6 kpl) lanta käsitellään kuivalantana, jossa on olkikuivike. Kuivalantalassa on tilavuutta 15 m 3. Tilan yhteydessä on kaksi kattamatonta lietesäiliötä, joissa lietetilavuutta yhteensä 1870 m 3 (670 m m 3 ), minkä lisäksi on katettu 150 m 3 säiliö ja lietekuilussa tilaa 457 m 3. Tilalla olevien säiliöiden lisäksi tilalla on käytettävissään yksi 1090 m 3 etäsäiliö noin 4,5 km etäisyydellä tilakeskuksesta. Päälietesäiliö täytetään alakautta, muut säiliöt, joissa on kelluva kate yläkautta pinnan alle. Kattamatonta lietesäiliötilavuutta on kaiken kaikkiaan yhteensä 2960 m 3, katettua 150 m 3 ja lietekuilutilavuutta on 457 m 3, jolloin lietetilaavuutta on käytettävissä yhteensä 3567 m 3. Tilan omassa omistuksessa on yhteensä 2477 m 3 lietetilavuutta. Lietelannalle on riittävästi säilytystilaa, kun otetaan huomioon vuokrattu lietesäiliö. Navetassa syntyvät pesuvedet (noin 170 m 3 ) johdetaan lietteen joukkoon. WC-vedet johdetaan umpisäiliöön. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Jätteet Muodostuva lietelanta ja eläinsuojan pesuvedet hyödynnetään pelloilla lannoitteena. Levitykseen on käytettävissä yhteensä 150 ha peltoa, josta omaa peltoa 35 hehtaaria, vuokrapeltoa 65 ha ja sopimuspeltoa 50 ha (sopimuspellon pinta-alasta 71,22 ha on huomioitu monimuotoisuus- ja luonnonhoitopellot sekä vesistöjen suojakaistat). Lannanlevityspeltoja ei ole hakemuksen mukaan pohjavesialueella. Lantaa levitetään viikoilla (65 % viikoilla 17 21). Levityksessä käytetään urakoitsijan letkulevitys- ja multauskalustoa. Kuolleet eläimet, noin kaksi tonnia vuodessa, säilytetään peitettyinä laatalla ja toimitetaan raatokeräilyn kautta Honkajoki Oy:lle. Rehujätteet käytetään lannoitteena lähipelloilla. Jalostukseen kelpaamaton maito juotetaan pääasiassa vasikoille ja loppuosa menee lietesäiliöön. Muut jätteet toimitetaan asianmukaiseen jätteenkäsittelyyn. Polttoainesäilöt ja kemikaalit Tilalla on kaksi omaa polttoainesäiliötä, joiden yhteistilavuus on noin litraa. Polttonestesäiliö on lukittu ja se on varustettu lapon estolaitteella. Polttonestesäiliö on sijoitettu maapohjalle ja tankkauspaikka on osittain päällystetty betonilla. Polttoainesäiliöt on tarkistettu viranomaisen toimesta Muita öljytuotteita tilalla on enintään 200 litraa ja niitä säilytetään lukittavassa korjaamohallissa. Kasvinsuojeluaineet ( litraa) varastoidaan lukitussa varastorakennuksessa ja muut kemikaalit tuotantorakennuksen yhteydessä varastotiloissa tai korjaamorakennuksessa. Toiminnasta aiheutuva liikenne Tilalla käy maitoauto joka toinen päivä. Eläinkuljetuksia on kaksi kertaa kuussa. Lisäksi tilalla käy seminologi kaksi kertaa viikossa ja eläinlääkäri kerran kuussa. Aperuokinnasta johtuen tilalla on päivittäin traktoriliikennettä tilakeskuksen sisällä. Liikennöinti ei tule olennaisesti lisääntymään laajennuksesta johtuen. 3

4 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lietelanta asianmukaisissa lannan varastointitiloissa. Lanta levitetään pelloille multaavalla laitteella ja levittämisessä noudatetaan suojaetäisyyksiä vesistöihin. Lantasäiliöiden ympäristö ja kuljetusreitit pidetään siisteinä. Levitysajankohtina peltolohkojen läheisyydessä asuvien toivomukset pyritään ottamaan huomioon. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tilan rakennusten, koneiden ja polttoainesäiliöiden kuntoa tarkkaillaan päivittäin ja mahdolliset puutteet korjataan välittömästi. Tulipalon varalta tilalla on alkusammutuskalusto sekä palo- ja pelastussuunnitelma. Tilapäiselle työvoimalla on työohjeet tärkeimmistä työvaiheista. Tilalla on aggregaatti sähkön jakeluhäiriön varalta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Sari Vallinhovi on tarkentanut ympäristölupahakemuksessa käsiteltävää eläinmäärää sähköpostitse Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Isonkyrön kunnan virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Isonkyrön kunnan virastossa. Lisäksi ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu erikseen eläinsuojan lähinaapureille. Lausunnot Vastineet Lupahakemuksesta on pyydetty lausunto Laihian kunnan ympäristölautakunnalta. Laihian kunnan ympäristösuojeluviranomainen on lausunnossaan huomauttanut, että Laihian kunnan alueella sijaitseva vuokralla oleva lietesäiliö on hakemuksessa ilmoitettua pienempi eli 1090 m 3. Luvan hakijalle on annettu mahdollisuus antaa vastine annettuun lausuntoon. Luvan hakija ei nähnyt tarpeelliseksi antaa vastinetta. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ympäristölautakunta myöntää Jari Uitolle ja Sari Vallinhoville ympäristöluvan toiminnan laajentamiselle Isonkyrön kunnan Napuen kylässä tilalla Vainionpää 6:4 päätökseen liitetyn asemapiirustuksen ja karttaotteen mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Toimintaa tulee harjoittaa hakemuksen ja sen täydennyksien mukaisesti, ellei lupaehdoissa toisin määrätä. 4

5 Eläinsuojassa voidaan pitää yhteensä enintään 71 lypsylehmää, 17 hiehoa (12-24 kk), 19 vasikkaa (6-12 kk) ja 28 alle 6 kk ikäistä vasikkaa. Lupamääräykset 1. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojassa muodostuva lietelanta sekä eläinsuojan pesuvedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa lietesäiliössä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietelannan, pesuvesien, säilörehun puristenesteiden, sadevesien ja kelluvan katteen varastointitilavuutta (12 kk) tulee olla vähintään 2356 m 3, johon tulee lisäksi varata varastotilavuutta pesuvesille 170 m 3 ja sadevesille 230 m 3, jolloin varastotilavuutta tulee olla yhteensä vähintään 2756 m 3. Lietelannan varastointitilavuuteen voidaan laskea tilalla olevien lietesäiliöiden lisäksi lietekuilun tilavuus 457 m 3. Asfaltilla päällystämättömät eläinsuojan piha-ja kulkutiet tulee pitää riittävän kovapohjaisina. Eläinsuojien pohjarakenteet, lietesäiliöt, lietteen pudotus- ja pumppukaivot ja kuivikelantalat tulee olla rakennettu vesitiiviistä betonimateriaalista Maa-ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Myös vanhoja eläintenpitoon liittyviä tiloja korjatessa tulee noudattaa em. maa-ja metsätalousministeriön ohjetta. Mikäli tilakeskuksessa pestään lietteen kuljetus-ja levityskalustoa tai eläintenkuljetuskalustoa, niin pesun tulee tapahtua tiiviillä alustalla ja pesuvedet tulee johtaa lietesäiliöön tai erilliseen umpisäiliöön ja hyödyntää peltoviljelyssä tai toimittaa ympäristöluvalliseen laitokseen. Lietteiden ja kuivikelannan varastointitilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Mahdolliset vauriot tulee korjata välittömästi. Kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti. 2. Eläinsuojan käymäläjätevesien käsittely Eläinsuojan sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä erikseen, ympäristönsuojelulain (527/2014) ja valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017) mukaisesti. Käytettäessä hakemuksen mukaisesti umpisäiliötä tulee säiliö tyhjentää riittävän usein ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Jätevesien käsittelystä ei saa aiheutua ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista tai terveyshaittaa. 3. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta sekä eläinsuojien pesuvedet tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä sekä pesuvettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettä- 5

6 vissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 66,8 hehtaaria. Peltopinta-alassa tulee ottaa huomioon talousvesikaivojen, valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävien suoja-vyöhykkeiden vaatimat pinta-alat. Lietteen ja lannan peltolevityksessä tulee noudattaa eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta koskevan valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) määräyksiä. Lisäksi lannan levitysmäärissä tulee huomioida maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta koskevassa asetuksessa (1250/2014). Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, pesuvesiä tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, ettei siitä aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kuivikelantaa ei saa levittää pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuville pelloille, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivikelanta mullataan välittömästi. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään metriä leveä lietteellä käsittelemätön vyöhyke maaston korkeusolosuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen. Lietteen kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lietettä ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä, kuljetukset tulee keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Eläinsuojan pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Lietesäiliöt tulee täyttää alakautta tai vähintään siten, että täyttö tapahtuu pinnan alapuolelta. Täytettäessä lietesäiliö altapäin lietelanta kuorettuu pinnasta ja muodostaa siten luonnollisen katteen lietelannan pintaan, mikä vähentää lietesäiliöstä aiheutuvia hajuhaittoja. Järjestely tulee olla käytössä vuoden kuluessa lupapäätöksen voimaantulosta. Lietesäiliöt tulee pitää katettuina vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella, esimerkiksi turpeella tai styrox-rouheella hajuhaittojen ja ammoniakkihaihdunnan minimoimiseksi. Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa sen pysyvyys koko lietepinnalla tulee varmistaa tuulisuojauksella tms. tavalla. Navettarakennuksen poistoilman määrä tulee optimoida ja poistoilma tulee johtaa ulos eläinsuojan katolle sijoitettujen poistoilmahormien kautta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilat on pidettävä siistinä ja sisäilman 6

7 lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla ammoniakin ja muiden hajuhaittaa aiheuttavien yhdisteiden haihtumisen minimoimiseksi. Eläinsuojan ja lietesäiliöiden ympäristö ja kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Lietteen levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva hajuhaitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete suositellaan levitettäväksi tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Lietteen levitystä tulee välttää yleisinä juhla- ja pyhäpäivinä. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lanta on mullattava mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Eläinsuojan lähipelloilla (noin 500 m säteellä eläinsuojasta) liete on mullattava mahdollisuuksien mukaan neljän tunnin kuluessa levityksestä tai levityksessä on käytettävä sijoittavaa levitintä. 5. Laiduntaminen Laiduntaminen ei saa aiheuttaa pohja- tai pintavesien pilaantumista tai sen vaaraa. Eläinsuojien ja eläinten laidunalueiden välisten kulkuteiden ja juottopaikan tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille ja juottopaikalle kertyvä lanta on poistettava säännöllisesti viikoittain ja siirrettävä lantalaan tai levitettävä kasvukauden aikana peltoon. Eläinten juottaminen on järjestettävä niin, että juottopaikan liettyminen ja maaperän eroosio on mahdollisimman vähäistä. Laidunalueet tulee pitää kasvipeitteisinä eikä laiduntavien eläinten määrä saa ylittää laitumen maaperän tai kasvillisuuden kestävyyttä. Laitumelle jäävän lannan ravinnemäärät eivät saa ylittää ympäristökorvausjärjestelmän mukaisia enimmäislannoitusmääriä. Laiduntaminen ei saa aiheuttaa kohtuutonta rasitusta tai haittaa naapureille. 6. Säilörehun varastointi 7. Jätteet Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Säilörehun puristenesteet on kerättävä talteen ja johdettava katettuihin umpisäiliöihin tai lietesäiliöön ja levitettävä pelloille. Rehujätteet tulee varastoida kuivikelantalassa tai tiiviillä alustalla ja käyttää lannoitteena pelloilla. Toiminta tulee järjestää niin, että tilalla syntyy mahdollisimman vähän jätettä. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään. Jätteet on varastoitava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa eivätkä jätteiden hyödyntämismahdollisuudet huonone. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet kuten muovi, paperi, pahvi, metalli ja lasi, tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan alueellisten jätehuoltomääräysten mukaisesti (Vaasan seudun jätelautakunta). Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan alueen jätehuoltomääräysten mukaisesti. Vaarallisia jätteitä, kuten esimerkiksi loisteputkia, akkuja, jäteöljyjä, öljynsuodattimia ja käyttökelvottomia torjunta-aineita ei saa sekoittaa muihin jätteisiin. Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta mahdolliset valumat voidaan kerätä talteen. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. 7

8 8. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Ruhojen ja muun toiminnassa syntyvän eläinjätteen varastointi tulee tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. 9. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Poltto- ja voiteluaineet sekä torjunta-aineet ja muut kemikaalit tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, pinta- tai pohjavesille, maaperälle tai muulle ympäristölle. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla tiiviitä, kannellisia ja ne tulee merkitä asiallisesti niiden sisällön mukaan. Kemikaalit ja ongelmajätteet tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona mahdollisesti sijaitsevat maanpäälliset polttoainesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai ne tulee sijoittaa riittävän kokoiseen suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat pitää varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttoainesäiliöt tulee olla varustettu ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Tankkausalue on päällystettävä tiiviillä materiaalilla, esim. asfaltilla tai betonilla tai katettava vettä hylkivillä imeytysmatoilla niin, että mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen. Mahdollinen maanalainen polttoainesäiliö ja sen putkistojen kunto tulee tarkastaa säiliöistä annettujen tarkastusmääräysten mukaisesti. Mikäli käytössä on kaksiputkijärjestelmä, suositellaan se vaihdettavaksi yksiputkijärjestelmään seuraavan lämmityslaitteistoa koskevan suuremman kunnostuksen yhteydessä. Polttonesteiden ja muiden nestemäisten kemikaalien varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. 10. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöt ja lietteen pumppauskaivo tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Myös lietesäiliöiden katteiden, kuivikelantaloiden, eläinsuojien, laakasiilojen ja säilörehun puristenestekaivojen rakenteita sekä jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: 8

9 eläinmäärät eläinsuojittain vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaisesti (erikseen lypsylehmät, hiehot kk, lehmävasikat 6-12 kk ja vasikat alle 6 kk) laidunalat, laiduntavien eläinten määrät ja laidunkauden pituus toiminnassa muodostuva liete- ja kuivikelannan määrä (m 3 /vuosi) lietteen toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden laadusta ja määrästä sekä toimituspaikoista tiedot mahdollisista talousvesikaivojen tai lähteiden tarkkailuajankohdista, tehdyistä havainnoista ja vesinäytteiden tuloksista sekä huolto- ja korjaustoimenpiteistä tiedot ympäristön kannalta merkittävistä häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lietteen levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset muut ympäristönsuojelua edistäneet toimenpiteet, esim. polttonestesäiliön hankinta, lietesäiliön korjaaminen tms. Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Isonkyrön kunnan ympäristölautakunnalle, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Mikäli sähköinen raportointimahdollisuus ennakkotietojen mukaisesti toteutuu, tulee vuosiraportointi ensisijaisesti tehdä sähköisesti. 11. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttö ja selvilläolovelvollisuus Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus). Toiminnanharjoittajan on järjestettävä toimintansa niin, että ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä ennakolta. Jos pilaantumista ei voida kokonaan ehkäistä, se on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Toiminnanharjoittajan on rajoitettava toimintansa päästöt ympäristöön mahdollisimman vähäisiksi. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Laitehankinnoissa parasta käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä siten, että toiminnan ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. 12. Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Isonkyrön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. 13. Toiminnan muutokset ja lopettaminen Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 9

10 RATKAISUN PERUSTELUT Toimittaessa hakemuksen ja tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti, eläinsuojatoiminnasta ei aiheudu yksin tai yhdessä muiden nykyisten toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteita sekä lannan ja jätevesien varastointia koskeva lupamääräys 1 Valtioneuvoston asetuksen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja - ohjeiden (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen varastointitilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Lietteen varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 1250/2014) eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. Lietteen, pesuvesien ja kattamattomien lietesäiliöiden sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun asetuksen (1250/2014) mukaan lantalaan, joka on otettu käyttöön uuden asetuksen voimaan tullessa, sovelletaan maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) säännöksiä lantaloiden vähimmäistilavuuksista. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lietelantaa ja toiminnasta muodostuvia pesuvesiä yhteensä noin m 3 vuodessa. Kun otetaan huomioon myös vuotuinen lietesäiliöiden sadevesivara (noin 230 m 3 ) on varastointitilavuustarve noin m 3. Lietteen varastointitilavuus on riittävä, kun otetaan huomioon vuokratun lietesäiliön tilavuus. Ajoneuvojen yms. pesuvesien käsittelyä koskeva määräys on annettu pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Lietesäiliöiden vuosittaisella tyhjennyksellä ja tarkastuksella varmistetaan, että käytössä oleva lannan varastointitilavuus ei pienene ja vuotoja maaperään ei synny. Lietesäiliöiden tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan kiinteällä katteella kattamattomien lietesäiliöiden tulee olla varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta 10

11 mitattuna, mikäli lietesäiliön reunojen korkeus on alle 1,5 metriä maasta mitattuna. Eläinsuojan wc-vesien käsittelyä koskeva lupamääräys 2 Eläinsuojien sosiaalitilojen WC-vesien johtaminen käsittelemättöminä lietesäiliöihin ja edelleen peltolevitykseen ei ole sallittua terveyssyistä eikä ympäristön pilaantumisvaaran vuoksi. Wc-vedet tulee käsitellä talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolella antaman asetuksen (157/2017) mukaisesti. Lannan ja jätevesien hyödyntämistä ja käsittelyä koskeva lupamääräys 3 Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1/2010). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari 3,5 hiehoa/sonnivasikkaa (6-12 kk) kohden, yksi peltohehtaari 4,5 peltohehtaaria kohden, yksi peltohehtaari 11 vasikkaa (< 6 kk) kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen peltolevityksessä tulee noudattaa eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta koskevan valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) määräyksiä. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Hakemuksen mukaan hakijalla ei ole tällä hetkellä pohjavesialueella sijaitsevia lannanlevityspeltoja. Määräys on katsottu tarpeelliseksi ennalta varautumissyistä. Kaivojen ja lähteiden lähistölle jätettävät suojavyöhykkeet vähentävät ravinteiden pääsyä vesistöihin ja pohjaveteen. Lietteen siirtämisestä annettu lupamääräys on tarpeen kuljetuksista aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Hajuhaittojen vähentämistä koskeva lupamääräys 4 Hajuhaittojen vähentämistä koskevat määräykset on annettu eräistä naapurussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin perusteella. Suositus lietesäiliöiden kattamisesta vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella ja määräys lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. 11

12 Eläinsuojan hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun poistoilma johdetaan ulos eläinsuojan katoilla sijaitsevien poistoilmahormien kautta. Lietteen sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja viileänä ja pitämällä eläinsuojan ja lietesäiliöiden ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Laiduntamista koskeva lupamääräys 5 Laiduntamista koskevat määräykset on annettu, jotta laiduntamisesta ei aiheudu pinta- eikä pohjaveden pilaantumista eikä pilaantumisriskiä. Laiduntamiseen liittyy ravinteiden huuhtoutumis- ja ylilannoitusriski. Nurmesta vapailta paikoilta voi kulkeutua ravinteita vesistöön, minkä vuoksi laitumelle johtavat kulkuväylät ja eläinsuojien edustan asfaltoitu alue tulee puhdistaa lannasta säännöllisesti. Laitumen kasvillisuus ei pysty käyttämään kasvukauden ulkopuolella alueelle tulevia ravinteita. Säilörehun varastointia koskeva lupamääräys 6 Määräys säilörehun ja rehujätteen varastoinnista sekä puristenesteen johtamisesta on tarpeen pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Jätehuoltoa ja eläinjätteitä koskevat lupamääräykset 7 ja 8 Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten vaarallisten jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. 12

13 Kemikaalien, öljytuotteiden ja polttoaineiden varastointia koskeva lupamääräys 9 Kemikaalien, öljytuotteiden ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Toiminnan tarkkailua ja raportointia koskeva lupamääräys 10 Toiminnan tarkkailua koskevat määräykset on annettu toiminnan ympäristövaikutusten ja -riskien vähentämiseksi. Tarkkailemalla säännöllisesti liete- ja kuivikelannan säilytystilojen rakenteita sekä polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Eläinsuojan toimintaa koskevat kirjanpito- ja raportointivelvoitteet on annettu valvontaviranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Luvanmukaisen toiminnan ja sen päästöjen luotettava arviointi edellyttää riittävän yksityiskohtaista kirjanpitoa, josta tulee huolehtia heti luvan tultua voimaan. Myös jätelain mukaan toiminnanharjoittajalla on selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä selvilläolovelvollisuutta koskeva lupamääräys 11 Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Häiriö- ja poikkeustilanteita koskeva lupamääräys 12 Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Häiriötilanteisiin katsotaan liittyvän ympäristön pilaantumisen ja terveyshaitan riski. Toiminnan muuttamista ja lopettamista koskeva lupamääräys 13 Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta tai muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. 13

14 LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Lupapäätöstä tulee noudattaa sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6-8, 11, 12, 14, 16 17, 20, 27, 29, 48 49, 51, 52, 53, 58, 62, 66, 70, 87, 94, 123, 170, , 198 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 1, 8, Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Jätelaki (646/2011) 8, 12-13, 15-17, 29, 72, 91, , 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 7-9, 20 ja 24 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011) 14

15 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1250 euroa. Maksu määräytyy voimaan tulleen Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lupapäätös lähetetään ympäristönsuojelulain 85 mukaisesti seuraille: Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Laihian kunnan ympäristölautakunta Ilmoitus päätöksestä Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 44 :n mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksestä julkaistaan netissä ja Isonkyrön kunnan ilmoitustaululla. 15

16 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveydentai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua (YsL 89 ) ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä Pentti Hänninen Antti Lammi Ympäristölautakunnan puheenjohtaja Rakennustarkastaja 16

17 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. VALITUSOSOITUS LIITE 1 Valitusviranomainen Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallintooikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot 17

18 käyntiosoite: postiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs PL 204, Vaasa puhelin: faksi: sähköposti: aukioloaika: klo 8: Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. 18