PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Vaasa Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr LSU-2009-Y-117 (113) ASIA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maidontuotantotoimintaa sekä sen laajentamista Isonkyrön kunnan Palon kylässä sekä etälietesäiliön rakentamista Laihian kunnan Kylänpään kylässä. HAKIJA Jukka ja Marjo Ojala Reiniläntie Isokyrö LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla on nykyisin 75 lypsylehmää, 37 hiehoa ja 25 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla nykyisen pihattonavetan yhteyteen laajennusosa. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 100 lypsylehmää, 118 hiehoa ja 30 vasikkaa (alle 6 kk). Pihattonavettaan sijoittuu 100 lypsylehmää, 85 hiehoa ja 25 vasikkaa (alle 6 kk). Nykyiseen hiehopihattoon (vanhempi navetta) sijoittuu 33 hiehoa ja 5 vasikkaa (alle 6 kk). Eläinsuojat ja etälietesäiliö sijaitsevat Isonkyrön kunnan Palon kylässä tilalla Mäki-Reini RN:o 2:25. Rakennettava etälietesäiliö sijaitsee Laihian kunnan Kylänpään kylässä tilalla Torkko RN:o 3:53. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen Koulukatu 19 PL 262, Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, Vasa Puh. / Tfn Torikatu 40 PL 77, Kokkola / Torggatan 40 PB 77, Karleby Puh. / Tfn Torikatu 16 PL 156, Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, Seinäjoki Puh. / Tfn kirjaamo.lsu@ymparisto.fi

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle ei ole aikaisemmin käsitelty ympäristölupaa. Toiminta sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Isonkyrön kunnan Palon kylässä noin 400 metrin etäisyydellä Isonkyrön kunnan keskustasta kaakkoon. Lähimmät seitsemän naapurin asuinrakennusta sijaitsevat pihattonavetasta ja sen laajennusosasta noin 130 metrin, noin 140 metrin, noin 160 metrin ja noin 180 metrin (4 kpl) etäisyydellä. Noin 180 metrin etäisyydellä sijaitsevista naapureiden asuinrakennuksista yksi on loma-asuntokäytössä. Noin 215 metrin etäisyydellä sijaitsee tyhjillään oleva kiinteistö ja noin 230 metrin etäisyydellä loma-asuntokäytössä oleva kiinteistö. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 250 metrin etäisyydellä. Nykyisestä hiehopihatosta lähimmät neljä naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 50 metrin, noin 75 metrin, noin 80 metrin ja noin 150 metrin (loma-asunto) etäisyydellä. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 180 metrin etäisyydellä. Eläinsuojien lähiympäristö on peltoaluetta. Eläinsuojien ja etälietesäiliöiden sijaintipaikat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin I-luokan pohjavesialue, Suolaisten pohjavesialue, sijaitsee noin 1 km:n etäisyydellä eläinsuojista ja nykyisestä etälietesäiliöstä. Lähin I-luokan pohjavesialue, Jokisalon pohjavesialue, sijaitsee noin 540 metrin etäisyydellä Laihian kunnan Kylänpään kylään rakennettavan etälietesäiliön sijaintipaikasta. Käyttövesi eläinsuojien toimintaan otetaan kunnan vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin 75 lypsylehmää, 37 hiehoa ja 25 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla nykyisen pihattonavetan yhteyteen laajennusosa. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 100 lypsylehmää, 118 hiehoa ja 30 vasikkaa (alle 6 kk). Pihattonavettaan sijoittuu 100 lypsylehmää, 85 hiehoa ja 25 vasikkaa (alle 6 kk). Nykyiseen hiehopihattoon (vanhempi navetta) sijoittuu 33 hiehoa ja 5 vasikkaa (alle 6 kk). Tuotettava maitomäärä tulee olemaan noin kg vuodessa ja lihamäärä noin kg vuodessa. Lannan varastointi ja käsittely Eläinsuojien lannankäsittely tapahtuu pääasiassa lietelannalla. Lietelannalla on 100 lypsylehmää, 118 hiehoa ja 5 vasikkaa (alle 6 kk). Kuivikelantamenetelmällä on 25 vasikkaa (alle 6 kk) ja poikimakarsinat. Tilalla on nykyisin noin 300 m 3 :n kuivalantala, noin 230 m 3 :n ja noin m 3 :n lietesäiliö sekä noin m 3 :n etälietesäiliö. Etälietesäiliö sijaitsee noin 1,5 km:n etäisyydellä tilakeskuksesta koilliseen tilalla Mäki-Reini RN:o 2:25. Kuivalantalassa on noin 1,2 metrin reunat ja 30 cm:n korkuinen ajoluiska. Lantala pohja ja reunat ovat betonia. Kuivalantalasta valumavedet johdetaan noin 48 m 3 :n virtsasäiliöön, joka sijaitsee lantalan alapuolella. Tilalle rakennetaan uusi noin m 3 :n lietesäiliö pihattonavetan yhteyteen sekä uusi noin m 3 :n etälietesäiliö Laihian kunnan Kylänpään kylään tilalle Torkko RN:o 3:53. Yhteensä

3 3 tilalle tulee lietetilavuutta lietekuilujen (690 m 3 ) kanssa noin m 3. Eläinsuojien yhteydessä olevat lietesäiliöt tullaan täyttämään alakautta sekä kattamaan kelluvalla katteella esim. turpeella. Pihattonavetan yhteydessä olevaan noin m 3 :n lietesäiliöön ja rakennettavaan noin m 3 :n lietesäiliöön lietteet tullaan johtamaan katettujen pumppukaivojen kautta. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan muut pesuvedet (noin 400 m 3 ) johdetaan lietesäiliöihin. Pihattonavetan sosiaalitilojen jätevedet johdetaan noin 5 m 3 :n umpisäiliöön. Tilalla on käytettävissä peltoa lannan levitykseen yhteensä noin 160,24 ha, josta omaa peltoa noin 36,28 ha, vuokrapeltoa noin 44,03 ha ja sopimuspeltoa noin 79,93 ha. Lannan levityksestä 80 % tapahtuu keväällä viikkojen aikana ja 20 % syksyllä viikkojen aikana. Hakemuksen mukaan lannanlevityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Muut varastot Tilalla valmistetaan esikuivattua säilörehua noin tonnia vuodessa laakasiiloihin. Säilörehun puristenesteet johdetaan laakasiiloista umpikaivoihin (2 x 4 m 3 ). Umpikaivoista puristenesteet tyhjennetään pellolle lannoitteeksi. Tilalla on kaksi noin litran polttoainesäiliötä. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 400 litraa konesuojassa. Tilalla käytetään säilörehunteossa noin litraa vuodessa säilöntäaineita ja ne varastoidaan varastorakennuksessa. Torjunta-aineet ostetaan vain yhden satokauden tarvetta varten. Lannoitteet hankitaan talvikaudella ja varastoidaan ulkona pressun alla suursäkeissä. Pesuaineet säilytetään asianmukaisissa säilytyspaikoissa ja lääkeaineet lukollisessa kaapissa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet noin 5 kpl/vuosi toimitetaan raatokeräyksen kautta Honkajoki Oy:lle. Muovijätteet ja ongelmajätteet (jäteöljy, akut, vanhat loisteputket) toimitetaan jäteasemalle. Metalliromu toimitetaan metallinkeräykseen. Rehujäte varastoidaan kuivalantalassa ja levitetään siitä pellolle. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että maitoauto käy joka toinen päivä. Rehukuljetuksia tulee olemaan noin kaksi kertaa kuukaudessa. Eläinlääkäri, seminologi ym. käy tilalla kerran viikossa. Rehua tehdään 4-5 päivää/sato. Arvio toiminnan ympäristövaikutuksista ja parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Rakentamisessa pyritään hyödyntämään paras mahdollinen tekniikka. Lannan levityksessä käytetään multauskalustoa. Arvio onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista Tilalla on käytössä aggregaatti tuotantorakennuksen toiminnan takaamiseksi sähkökatkostenkin aikana. Paloturvallisuus huomioidaan rakennesuunnittelussa. Tuotantorakennuksessa on alkusammutuskalustoa.

4 4 ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Isonkyrön kunnan ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Isonkyrön kunnanvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Pohjankyrö-lehdessä sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon Isonkyrön kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta. Isonkyrön kunnanhallitus puoltaa lausunnossaan ympäristöluvan myöntämistä. Isonkyrön ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että esitetty toiminta ei aiheuta merkittävää ympäristövaikutusta tai terveyshaittaa. Toiminta ei aiheuta naapuruussuhteesta annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lautakunnalla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus. A:t toteavat muistutuksessaan, että uusi lietesäiliö tulee kattaa hajuhaittojen minimoimiseksi. Pelkkä kelluva kate ei riitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on annettu mahdollisuus antaa vastine annettujen lausuntojen ja jätetyn muistutuksen johdosta. Hakija ei ole antanut vastinetta määräpäivään mennessä. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti , jossa käytiin läpi mm. nykyisen hiehopihaton ja pihattonavetan sijaintia sekä kuivalantalan ja lietesäiliöiden tilavuutta ja sijaintia. Tarkastuksesta on laadittu muistio Vahti-tietojärjestelmään. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetut lausunnot ja jätetyn muistutuksen sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Jukka ja Marjo Ojalalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Isonkyrön kunnan Palon kylään tilalle Mäki-Reini RN:o 2:25 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. Ratkaisuun sisältyy myös uuden etälietesäiliön ra-

5 5 kentaminen Laihian kunnan Kylänpään kylään tilalle Torkko RN:o 3:53. (YsL 6, 41, 42, YsA 10, 19 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ratkaisussa on otettu huomioon muistutuksessa esitetty asia ja annettu määräys pihattonavetan yhteyteen rakennettavan uuden tai nykyisen lietesäiliön kattamisesta kiinteällä katteella esim. betonikannella tai pelti-/kupolikatteella sekä lietteen johtamisesta kiinteällä katteella katettavaan lietesäiliöön välisenä aikana. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Eläinsuojissa voidaan pitää yhteensä enintään 100 lypsylehmää, 118 hiehoa ja 30 vasikkaa (alle 6 kk). Pihattonavettaan tulee tilat 100 lypsylehmälle, 85 hieholle ja 25 vasikalle (alle 6 kk). Nykyiseen hiehopihattoon sijoittuu 33 hiehoa ja 5 vasikkaa (alle 6 kk). 2. Lannan, jätevesien ja puristenesteiden varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet ja muut pesuvedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä ja kuivalanta vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Pihattonavetan sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti esim. johtamalla ne erilliseen umpikaivoon. Lietteiden, puristenesteiden, pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään noin m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen (noin 690 m 3 ) tilavuus. Kuivalannan varastointitilavuutta tulee olla vähintään 200 m 3. Kuivalantalasta sadevedet ym. valumavedet tulee johtaa lantalan alapuolella olevaan noin 48 m 3 :n virtsasäiliöön. Rakennettavan pihattonavetan laajennusosan pohjarakenteet, uudet lietesäiliöt sekä muut lietteen tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut uudet rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Tilalle tulee rakentaa suunnitelmien mukaisesti uusi noin m 3 :n lietesäiliö ja noin m 3 :n etälietesäiliö. Rakennettavat lietesäiliöt tulee olla käyttövalmiina ennen pihattonavetan laajennusosan käyttöönottoa. Rakennettava noin m 3 :n etälietesäiliö tulee täyttää alakautta tai lietepinnan alapuolelta sekä kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Eläinsuojien yhteydessä olevat lietesäiliöt tulee täyttää alakautta. Pihattonavetan yhteyteen rakennettava uusi noin m 3 :n lietesäiliö tai nykyinen noin m 3 :n lietesäiliö tulee kattaa kiinteällä katteella esim. betonikannella tai pelti-/kupolikatteella ennen pihattonavetan laajennusosan käyttöönottoa. Kiinteällä katteella katettavaan lietesäiliöön liete tulee johtaa pihattonavetasta välisenä aikana. Eläinsuojien yhteydessä olevat muut lietesäilöt (2 kpl) tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan materiaalin pysyvyys lietesäiliöissä tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella. Lietesäiliöiden yhteydessä olevat pumppukaivot tulee kattaa kiinteällä katteella esim. betonikannella.

6 6 Rakennettava etälietesäiliö tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja - ohjeiden mukaisesti. Myös pihattonavetan yhteyteen rakennettava uusi lietesäiliö tulee varustaa edellä mainitun mukaisella suoja-aidalla, jos lietesäiliöön ei tule kiinteää katetta. Nykyinen kuivalantala tulee varustaa vähintään 0,5 metrin korkuisella ajoluiskalla mennessä. Kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Säilörehun puristeneste tulee johtaa laakasiiloista vesitiivistä materiaalia oleviin umpisäiliöihin. Umpisäiliöt tulee kattaa kiinteällä katteella esim. betonikannella tai peltikatteella. Umpisäiliöstä puristenesteet tulee levittää kasvukauden aikana peltoon tai siirtää varastoitavaksi lietesäiliöön. Lietteen, lannan ja säilörehun puristenesteen säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Pihattonavetan sosiaalitilojen WC-vesille tarkoitettu umpikaivo tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. 3. Lannan ja jätevesien levitys Lietteen ja lannan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lantaa joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei niistä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä/lantaa, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lietettä ja lantaa voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen, mikäli ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva lannan luovutussopimus. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lietteen ja lannan levitykseen vähintään 99,92 hehtaaria. Lietteen ja lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lietteen ja lannan typpi- ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lietteen ja lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen ja lannan levitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ja lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lietteen ja lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Liete ja lanta tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lietteen ja lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään metriä leveä lietteellä/lannalla käsittelemätön vyöhyke. Eläinsuojien maitohuoneen pesuvesien, muiden pesuvesien ja säilörehun puristenesteiden kuljetuksessa, käytössä ja levityk-

7 7 sessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen/lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Liete ja lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Eläinsuojien maitohuoneen pesuvesien, muiden pesuvesien ja säilörehun puristenesteiden levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen ja lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa (931/2000). 4. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivalantalan ja laakasiilojen ympäristö sekä kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 5. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila, jossa kuolleet eläimet ovat auringolta ja tuhoeläimiltä suojassa. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee erillinen varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa mahdollisesti syntyvät rehujätteet tulee varastoida tiiviillä alustalla. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjunta-aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai ne tulee sijoittaa suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-

8 8 altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee tehdä mennessä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 7. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä eläinsuojissa pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuvan lietteen ja lannan määrä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lietteen ja lannan levitysaloista, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lietteen/lannan vastaanottosopimuksista sekä tiedot eläinsuojien toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Levitettävästä lietteestä ja lannasta on tehtävä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojien toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Lietteen ja lannan säilytystiloja sekä niiden katteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 8. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa pihattonavetan laajennusosan ja uusien lietesäiliöiden käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset.

9 9 Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojien eläinmäärä ja eläinsuojien sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Kun kyseessä on maidontuotantotoiminnan laajentaminen, suojaetäisyyksiltä ei edellytetä samaa etäisyyttä kuin uusilta toiminnoilta tai uuteen hankkeeseen rinnastettavilta toiminnoilta. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, lannan, pesuvesien, puristenesteiden ja sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen, lannan, pesuvesien ja säilörehun puristenesteiden varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Pihattonavetan sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla mukaisesti esim. johtamalle jätevedet erillisen umpikaivoon. Umpikaivosta jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Pihattonavetan yhteyteen rakennettava uusi lietesäiliö tai nykyinen lietesäiliö on määrätty katettavan kiinteällä katteella esim. betonikannella tai pelti-/kupolikatteella sekä muut eläinsuojien yhteydessä olevat lietesäiliöt (2 kpl) ja rakennettava etälietesäiliö kelluvalla katteella hajupäästöjen vähentämiseksi. Määräys lietteen johtamisesta kiinteällä katteella katettavaan lietesäiliöön välisenä aikana, eläinsuojien yhteydessä olevien lietesäiliöiden ja rakennettavan etälietesäiliön täyttämisestä alakautta on annettu myös hajupäästöjen vähentämiseksi. Lietteen pumppukaivot ja säilörehun puristenestesäiliöt on määrätty katettavaksi hajupäästöjen vähentämiseksi ja sadeveden pääsyn estämiseksi säiliöihin. Uusien lietesäiliöiden rakentaminen valmiiksi ennen pihattonavetan laajennusosan käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksien ja ohjeiden mukaan kuivalantalassa tulee olla vähintään 0,5 metrin korkuinen ajoluiska ja lantalan ulkopuolella tiivispohjainen kuormauslaatta. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja - ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan lietesäiliöt tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna.

10 10 Lietteen, lannan, pesu- ja jätevesien sekä säilörehun puristenesteen säilytystilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. (määräys 2) Lietteen/lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete/lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lietteen/lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta-alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä hiehoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lietteen/lannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Liete/lanta, säilörehun puristenesteet, maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan pesuvedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä/lantaa, säilörehun puristenesteitä, maitohuoneen pesuvesiä ja eläinsuojan pesuvesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille ( m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys lietelannan, säilörehun puristenesteiden, maitohuoneen pesuvesien ja eläinsuojan pesuvesien levittämiskiellosta pohjavesialueilla on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. (määräys 3) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivalantalan ja laakasiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 4) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys-, ympäristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 5) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jät-

11 11 teistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (määräys 6) Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Lietteen, lannan, pesu- ja jätevesien säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. (määräys 7) Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallisista syistä. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 9) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt viranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi- Suomen ympäristökeskukselle mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lietesäiliöiden ja kuivalantalan tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta-ala lannan levitykseen.

12 12 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-59, 96-98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 6, 8-11, 15-19, 22, 23 ja 37 Jätelaki 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Isonkyrön kunnanhallitus Isonkyrön ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus

13 13 Ilmoitus päätöksestä --- (asianosaiset, muistutuksen ja/tai mielipiteen esittäjät) --- Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa, Isonkyrön kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä sanomalehdessä Pohjankyrö. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto-oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi-Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella - luvan hakija - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Maarit Vuorela LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartat Asemapiirros

14 Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu. 14