PÄÄTÖS. Nro 139/2017/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2175/2017 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 139/2017/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2175/2017 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, naudanlihantuotanto, Ilmajoki HAKIJA Jari Paulasaari Könnintie ILMAJOKI Y-tunnus: ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI Hakemus koskee lihanautojen kasvatustoimintaa ja sen laajentamista. Voimassa olevan Ilmajoen kunnan myöntämän ympäristöluvan mukaan eläinsuojissa voidaan pitää enintään 193 lihanautaa (yli 6 kk) ja 120 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi lihanautakasvattamo ja uusi katettu kuivalantala nykyisten lihanautakasvattamoiden kaakkoispuolelle. Ympäristölupaa haetaan yhteensä 780 lihanaudalle, joista 260 kpl on kk:n ikäisiä, 260 kpl on 6-12 kk:n ikäisiä ja 260 kpl on alle 6 kk:n ikäisiä. Laajennuksen jälkeen tilakeskuksessa on paikat yhteensä enintään 780:lle eri ikäiselle naudalle. Eläinsuojat ja kuivalantalat sijaitsevat Ilmajoen kunnassa kiinteistöllä Paulasaari LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Eläinsuojatoiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 27 :n 1 momentin ja liitteen 1 taulukon 2 kohdan 11 a) mukaan. Ympäristönsuojelulain 29 :n mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Valtioneuvoston ympäristönsuojelusta antaman asetuksen 1 :n 2 momentin kohdan 11 a) nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö- ja luonnonvarat, jäljempänä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Ilmajoen kunta on myöntänyt tilalle ympäristöluvan enintään 193 lihanaudan (yli 6 kk) ja 120 vasikan (alle 6 kk) pitämiselle. Hakemusasiakirjoihin on liitetty 7 maanvuokrasopimusta ja 3 lannan levityssopimusta, jotka koskevat yhteensä 159,27 hehtaarin peltoalaa. Toiminta sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella. Alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan mukaan tilakeskuksen alueen itäpuolella on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä Alajoen peltomaisema-alue (valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue), jonka rajaus ei kuitenkaan ulotu tilakeskuksen alueelle. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuojat sijaitsevat noin 6 km Ilmajoen keskustasta luoteeseen Jäpintien päässä. Vakituista asutusta ei ole edempänä Jäpintien varressa. Eläinsuojat sijaitsevat metsäisellä alueella. Lähin naapurin huonokuntoinen ja asumaton asuinrakennus ja hakijan vanhempien omistama tyhjillään oleva asuinrakennus ovat molemmat noin 50 m etäisyydellä nykyisistä lihanautakasvattamoista. Eläinsuojien eteläpuolella on myös tyhjillään oleva huonokuntoinen vapaa-ajan asuinrakennus 180 m etäisyydellä. Nykyisten eläinsuojien lähialueella on 3 asuinrakennusta, jotka sijaitsevat lyhimmillään noin 140 metrin, noin 310 metrin ja 350 metrin etäisyydellä nykyisistä kasvattamoista. Asuinrakennuksen ja kasvattamoiden sekä lantaloiden välissä kasvaa puustoa. Uuden lihanautakasvattamon ja uuden kuivalantalan etäisyydet asumattomiin asuinrakennuksiin ovat lähimmillään 90 m ja 140 m ja vakituiseen asuinrakennukseen 200 m. Etäisyys huonokuntoiseen vapaa-ajan asuinrakennukseen on noin 260 m uudesta lantalasta ja 350 m uudesta lihanautakasvattamosta. Muut asuinrakennukset ovat vähintään 380 m etäisyydellä. Eläinsuojat sijaitsevat Kyrönjoen yläosaan kuuluvalla Ilmajoen valuma-alueella Kiinteistön Paulasaari eteläkulmasta noin 200 m lounaaseen on Jäpin pohjavesialue ( ), jolla sijaitsevat kaivot Puskala, Paulasaari ja Kaitaniemi sekä Alapään vesiosuuskunnan kaivo 1. Kiinteistön koillisrajasta noin 210 m koilliseen on Pikku-Jäpin ( ) pohjavesialue, jolla sijaitsee Alapään vesiosuuskunnan kaivo 2. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Ilmajoen Alajoki, sijaitsee lähimmillään noin 630 metrin etäisyydellä. Lähimmät yksityiset luonnonsuojelualueet, Ala-Peltoniemi ja Kutsolankorpi 1, sijaitsevat noin 990 m ja noin 1 km:n etäisyydellä.

3 3 ELÄINSUOJIEN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Hakemus koskee lihanautojen kasvatustoimintaa ja sen laajentamista. Laajennus toteutetaan rakentamalla uusi lihanautakasvattamo 270 lihanaudalle (yli 6 kk) ja 40 vasikalle (alle 6 kk) sekä uusi 4848 m 3 :n kuivalantala. Laajennuksen jälkeen lihanautojen kasvatus tapahtuu neljässä eri kasvattamorakennuksessa. Tilalla on nykyisin käytössä taulukossa 1 mainitut kasvattamorakennukset 2, 3 ja 4. Rakennettava kasvattamo 1 sijoittuu nykyisten lihanautakasvattamoiden kaakkoispuolelle ja uusi kuivalantala kasvattamoiden 1 ja 2 väliin. Taulukko 1. Yhteenveto tilan tuotantorakennuksista ja eläinmääristä, vrt. asemapiirros Lannan Rakennus käsittely Eläinmäärä (tuleva tilanne) 1 Uusi loppukasvattamo kuivikelanta 310 eläintä, 2013 m 2 joista 135 kpl kk, 135 kpl 6-12 kk ja 40 vasikkaa alle 6 kk 2 Nykyinen loppukasvattamo 1665 m 2 kuivikelanta 270 eläintä, joista 125 kpl kk, 125 kpl 6-12 kk ja 20 vasikkaa (alle 6 kk) 3 Vasikkajuottamo 241 m 2 kuivikelanta 100 vasikkaa alle 6 kk 4 Nuorkarjanavetta kuivikelanta 100 vasikkaa alle 6 kk 359 m 2 Laajennuksen jälkeen tilalle tulee 520 lihanautaa (260 kpl kk, 260 kpl 6-12 kk) ja 260 vasikkaa (alle 6 kk) eri eläinsuojiin taulukon 1 mukaisesti. Hakemuksen mukaan eläinsuojissa voidaan tuottaa kg naudanlihaa vuodessa. Nautakasvattamot 1 ja 2 ovat kuivikepohjaisia kylmäpihattoja ja niissä on painovoimainen ilmanvaihto avoharjalla. Kasvattamossa 3 on lämmöneristys ja siinä on luonnollinen ilmanvaihto avoharjalla. Kasvattamossa 4 on osittainen lämmöneristys ja siinä on koneellinen ilmanvaihto katolta (poistoilmahormi katolla). Kasvattamoiden lattiat ja 40 cm:n korkuiset reunukset ovat betonia. Kuivikkeena käytetään turvetta noin 20 cm kerroksena. Tilan eläimiä ei laidunneta eikä niillä ole jaloittelutarhaa. Käyttövesi otetaan omasta kaivosta (noin 20 m 3 /vrk) ja varalla on kunnan vesi. Lannan ja jätevesien käsittely ja varastointi Kaikkien kasvattamoiden lannankäsittely on kuivikelannalla ja kuivikkeena käytetään turvetta. Eläinten virtsa sekä toiminnasta muodostuvat jätevedet imeytetään kuivikkeisiin.

4 4 Kasvattamoiden lanta siirretään viikoittain lantalaan ja lantaloiden edessä on betonilaatat ja asfaltti. Nykyisen loppukasvattamon ja vasikkajuottamon piha-alueet on asfaltoitu. Nykyinen eläinsuojien yhteydessä oleva katettu 3500 m 3 (896 m 2 ) kuivalantala jää käyttöön ja sen viereen rakennetaan katettu 4848 m 3 :n (1212 m 2 ) kuivalantala. Lantaloiden betonireunusten korkeus on 3 m ja kokonaiskorkeus kattotuolien alapintaan on noin 6 m. Lantaloiden yhteistilavuus on 8348 m 3. Nykyisessä lantalassa on 150 cm:n korkuinen ajoluiska ja rakennettavaan lantalaan tulee 20 cm:n korkuinen ajoluiska. Tilakeskuksen alueella oleva lietesäiliö ei ole käytössä. Hakemuksen mukaan kasvattamon 3 (vasikkajuottamo) sosiaalitiloissa muodostuu jätevesiä noin 2 m 3 /v ja pesuvesistä muodostuu jätevesiä noin 5 m 3 /v. Sosiaalitilojen jätevedet kalkkistabiloidaan, jonka jälkeen ne imeytetään muiden jätevesien kanssa kasvattamon kuivikelantaan. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lanta käytetään pelloilla lannoitteena. Hakemuksen mukaan tilalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen yhteensä 206,49 ha, josta omaa peltoa on 47,22 ha ja vuokrapeltoa 117,24 ha sekä lannan levityksen sopimuspeltoja 42,03 ha. Lannan levityspeltoja ei sijaitse pohjavesialueella. Lanta levitetään viikoilla ja viikoilla Säilörehun ja rehujätteen varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua pyöröpaaleihin noin 5100 t/v, jotka avataan tilakeskuksessa asfalttialustalla. Rehujäte varastoidaan lantalassa ja levitetään lannoitteeksi pelloille. Jätteet ja niiden käsittely Kuolleet eläimet (2 t/v) toimitetaan raatokeräilyn kautta Honkajoki Oy:lle käsiteltäväksi. Muovijäte, jäteöljyt (400 l/v) ja ongelmajätteet toimitetaan Lakeuden Etapin jäteasemalle. Polttoaineet ja kemikaalit Tilalla on yksi 1500 litran polttoainesäiliö, jonka suoritetusta tarkastuksesta on hakemuksen liitteenä tarkastuspöytäkirja. Teräksinen ja 1/3-osaltaan lasikuitupinnotteinen säiliö on tarkastuspöytäkirjan mukaan kunnossa ja soveltuu kevytöljyn varastointiin, mutta ylitäytön estin puuttuu. Kaksivaippaisuudesta, lukituksesta tai laponestolaitteesta ei ole mainintaa. Hakemuksen mukaan säiliölle tehdään kesän 2017 aikana betonialusta ja tankkauspaikka asfaltoidaan. Muita öljytuotteita (< 400 litraa) ja lannoitteita (80 t) säilytetään konehallissa. Kasvinsuojeluaineita (40 l) säilytetään kasvinsuojeluainekaapissa, eläinten lääkkeitä lääkekaapissa ja pesuaineita kasvattamossa 3. Liikenne Teuraskuljetuksia ja vasikoiden tuontikertoja on molempia noin 20 kertaa vuodessa. Väkirehua tuodaan noin 15 kertaa vuodessa ja muita rehuja noin kerran kuukaudessa. Omaa liikennettä on lannankuljetuksesta noin 240 kuormaa keväällä ja noin 100 kuormaa syksyllä. Rehua ajetaan viikoittain 5 kuormaa ja kuiviketta 2 kuormaa viikossa.

5 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN 5 Hakemuksen mukaan nykyinen kuivalantala on katettu kiinteällä katteella (peltikate) ja uusi kuivalantala katetaan myös kiinteällä katteella (peltikate). Kuivikkeena käytetään turvetta, joka sitoo ammoniakkia tehokkaasti. Kuivikelannalla toimivissa loppukasvattamoissa sekä kasvattamossa 3 (vasikkajuottamo) on luonnollinen ilmanvaihto katolla olevan avoharjan kautta. Kasvattamossa 4 on osittainen lämmöneristys ja siinä on koneellinen ilmanvaihto katolta. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ Tilalla on alkusammutuskalusto sekä varavoima sähkökatkosten varalle. Tilalla on turvetta imeyttämistä varten ja tilalle on laadittu pelastussuunnitelma. Polttoainesäiliö on tarkastettu ja rakennusten tiiviyttä seurataan säännöllisesti. Veden laatua seurataan näytteitä ottamalla. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Lupahakemusta on täydennetty Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Ilmajoen kunnan virallisella ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Ilmajoen kunnanvirastossa. Kuulutus ja hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet keskeisiltä osin luettavissa osoitteessa Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Ilmajoki -lehdessä ja lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Ilmajoen kunnalta, Ilmajoen ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Ilmajoen kunta ja terveydensuojeluviranomainen eivät antaneet lausuntoa määräaikaan mennessä. 1. Ilmajoen kunnan ympäristölautakunnan lausuntoon on liitetty Ilmajoen teknisen lautakunnan kokouksen suunnittelutarveratkaisu: Alueen nykyinen maankäyttömuoto on maatalous. Sijainti on sellainen, että sen maankäyttö tulee pysymäänkin maatalousvaltaisena. Muiden kuin maatalouden maankäyttömuotojen paineita ei alueella ole. Ympäristölautakunnan lausunnon mukaan ympäristölupahakemuksen mukaista toimintaa voidaan pitää kyseessä olevalla paikalla vakiintuneena toimintana, eikä tilan toiminnasta ole esitetty valituksia. Eläinsuojan sijaintipaikka on esitettyjen suunnitelmien mukaisesti sellainen, ettei siitä etukäteen arvioiden aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta haittaa naapureille. Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (2010) mukaisen ohjeistuksen mukaisesti, mikäli kyseessä olisi uusi eläinsuoja, etäisyyttä lähimpään häiriintyvään kohteeseen tulisi olla normaaleissa olosuhteissa noin 320 metriä. Etäi-

6 6 syyssuositus ei täyty lähimmän asutun asuinrakennuksen kohdalla. Toisaalta em. rakennus sijaitsee vallitsevien tuulten yläpuolella tilakeskuksen eteläpuolella. Ympäristölautakunnan tiedossa ei ole luonnonsuojelullisesti arvokkaita tai merkittäviä kohteita eläinsuojan läheisyydessä. Etäisyys Pikku-Jäpin ja Jäpin pistemäisiin pohjavesialueisiin lienee riittävä. Hankkeesta ei myöskään voida arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa, mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. 2. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen mukaan uudesta lantalasta pohjoiseen 70 m etäisyydellä on huonokuntoinen asumaton rakennus. Lähin käytössä oleva asuinrakennus sijaitsee laajennuksen lounaispuolella 175 m etäisyydellä. Seuraavat lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat laajennuksesta 355 m ja 390 m lounaaseen. Laajennuksesta 265 m etäisyydellä lounaassa oleva rakennus on myös huonokuntoinen asumaton rakennus. Nykyinen kuivalantala sijaitsee laajennuksen ja lounaispuolella olevien asuinrakennusten välissä. Säilörehu tehdään esikuivattua paaleihin. Suomen tuuliatlaksen mukaan vallitsevat tuulet alueella ovat etelän ja lounaan välisiä. Asutut naapurit jäävät vallitsevien tuulten yläpuolelle. Ympäristönsuojelulain eläinyksiköillä laskettuna laajennus on 2,6 -kertainen. Hakemuksen mukainen laajennus vastaa KHO:n ratkaisukäytännön mukaan uutta hanketta. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaan etäisyys lähimpiin naapureihin kyseisen kokoisessa uudessa hankkeessa on suotuisissa olosuhteissa 300 m ja normaaleissa olosuhteissa 320 m. Suositusetäisyyttä lähemmäksi jää yksi naapurin asuinrakennus. Se sijaitsee tuulen yläpuolella ja suunnitellun laajennuksen ja naapurin välissä on myös metsäkaistale. Laajennus voidaan toteuttaa hakemuksen mukaiselle paikalle. Kiinteistön Paulasaari lounaisrajasta noin 200 m etäisyydellä sijaitsee lähin pohjavesialue Jäppi ( ), ja siellä olevalle Alapään vesiosuuskunnan kaivolle 1 on tilan rajasta noin 350 metriä. Tilan koillispuolen rajasta noin 210 m etäisyydellä sijaitsee Pikku-Jäpin ( ) pohjavesialue ja siellä olevalle Alapään vesiosuuskunnan kaivolle 2 on tilan rajasta noin 330 metriä. Uuteen lihanautakasvattamoon tulee Jäpin pohjavesialueen rajasta noin 275 metriä ja Pikku-Jäpin pohjavesialueen rajasta noin 280 metriä. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei etukäteen arvioiden aiheudu vaaraa tai haittaa pohjavedelle. Toiminnanharjoittaja on kuitenkin aina vastuussa mahdollisista maaperään ja pohjaveteen kohdistuvista haitoista ja on siten velvollinen niiden korjaus- ja korvaustoimenpiteisiin. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista. Hakija on todennut , että hänellä ei ole vastineenantotarvetta.

7 7 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Jari Paulasaarelle ympäristöluvan lihanautojen kasvatustoiminnalle ja sen laajentamiselle Ilmajoen kunnan kiinteistölle Paulasaari tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty ) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään siten, että eläinsuojissa voidaan pitää yhteensä enintään 520 lihanautaa (260 kpl kk ja 260 kpl on 6-12 kk) ja 260 vasikkaa (alle 6 kk). Uudessa lihanautakasvattamossa (kasvattamo 1) voidaan pitää enintään 270 lihanautaa (135 kpl kk ja 135 kpl 6-12 kk) sekä 40 vasikkaa (alle 6 kk), nykyisessä loppukasvattamossa (kasvattamo 2) enintään 250 lihanautaa (125 kpl kk ja 125 kpl 6-12 kk) ja 20 vasikkaa (alle 6 kk), vasikkajuottamossa (kasvattamo 3) enintään 100 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa ja nuorkarjanavetassa (kasvattamo 4) enintään 100 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa. Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksen ja sen täydennysten mukaisesti, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi 1. Eläinsuojissa muodostuva lanta ja kuivikelantaan/kuivikkeisiin imeytetyt eläinsuojan pesuvedet (n. 5 m 3 /v) tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista tehdyissä kuivalantaloissa siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Kuivikelannan ja kuivikelantaan/kuivikkeisiin imeytettyjen eläinsuojan pesuvesien varastointitilavuutta tulee olla vähintään 8351 m 3. Käytössä oleva nykyinen kiinteällä katteella katettu kuivalantala ja rakennettava uusi kiinteällä katteella katettava kuivalantala tulee olla varustettu vähintään 20 cm:n korkuinen ajoluiskalla. 2. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet ja uusi kuivalantala tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Myös nykyisten eläinsuojien pohjarakenteet ja nykyinen kuivalantala tulee olla rakennettu vesitiiviistä betonimateriaalista maaja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Lannan kuormausalueet tulee olla hakemuksen mukaisesti tiivispohjaista materiaalia (esim. betonia tai asfalttia) siten, että ne kestävät koneiden painon ja liikkumisen ja joilta voidaan tarvittaessa kerätä lanta talteen. 3. Eläinsuojien sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa erilliseen riittävän kokoiseen, katettuun ja vesitiiviistä materiaalia olevaan umpisäiliöön tai wc-vedet on käsiteltävä asianmukaisesti ennen niiden imeyttämistä kuivikelantaan ja/tai levitystä pelloille esimerkiksi kalkkistabiloimalla siten, että ne ovat mikrobiologisesti turvallisia eikä niistä aiheudu terveys-, ympäristö- tai hajuhaittoja. Asianmukaisesti kalkkistabiloimalla käsiteltyjä wc-vesiä voidaan levittää omille pelloille. Pelto on muokattava viipymättä levityksen jälkeen. Mikäli wc-vedet johdetaan umpisäiliöön, tulee säiliö tyhjentää riittävin väliajoin ja käsittelemättömät jäteve-

8 8 det tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. 4. Tilalle tulee rakentaa esitetyn suunnitelman mukaisesti uusi noin 4848 m 3 :n (1212 m 2 ) kiinteällä katteella katettu kuivalantala. Uusi kuivalantala tulee olla käyttövalmiina ennen uuden lihanautakasvattamon käyttöönottoa. 5. Lannan kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa tiivispohjaisella alustalla siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Kuivikelannan varastointitilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Mahdolliset vauriot tulee korjata välittömästi. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen 6. Lanta tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 194,2 hehtaaria. Peltopinta-alassa tulee ottaa huomioon talousvesikaivojen, valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävien suojavyöhykkeiden vaatimat pinta-alat. 7. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että niitä ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lantaa, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa viipymättä. 8. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. 9. Pohjavesialueella sijaitseville pelloille ei saa levittää jätevettä, säilörehun puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivikelantaa ei saa levittää pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuville pelloille, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivikelanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään m levyinen vyöhyke, jota ei lannoiteta lannalla. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. 10. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä ja kuljetuksesta on määrätty tässä päätöksessä ja eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (1250/2014).

9 9 Hajuhaittojen vähentäminen 11. Tilakeskukseen rakennettava noin 4848 m 3 :n kuivalantala tulee kattaa hakemuksen mukaisesti kiinteällä katteella (esim. peltikatteella). Tilakeskuksen alueella olevassa 3500 m 3 :n kuivalantalassa tulee säilyttää kiinteä kate. 12. Eläinsuojien poistoilma tulee johtaa ulos eläinsuojien katoille sijoitettujen avoharjojen tai poistoilmahormien kautta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että kuivikelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat on pidettävä siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojien ja kuivalantaloiden ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. 13. Kuivikelannan levityksestä ei saa aiheutua kohtuutonta hajuhaittaa tai muutakaan haittaa levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville. Levitysajankohta tulee valita niin, että naapurustolle aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäistä. Eläinsuojista alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla muualle kuin kasvustoon levitettävän lannan multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Muualle kuin kasvustoon levitettävä kuivikelanta on mullattava tai pelto kynnettävä mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lannan levitystä tulee välttää juhlapyhinä. Säilörehun varastointi 14. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Rehujätteet tulee varastoida kuivalantalassa ja käyttää lannoitteena pelloilla. Meluhaitan vähentäminen 15. Eläinsuojien toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa melulle altistuvien asuin- tai lomaasuntokiinteistöjen piha-alueilla ylittää päiväaikaan klo keskiäänitasoa 55 db (LAeq) ja yöaikaan klo keskiäänitasoa 50 db (LAeq). Jätteet, eläinjätteet ja haittaeläinten torjunta 16. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään. Jätteet on varastoitava siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet kuten muovi, paperi, pahvi, metalli ja lasi, tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan alueellisten jätehuoltomääräysten (Lakeuden jätelautakunta) mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet on toimitettava hyväksyttyyn keräyspaikkaan alueellisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Mikäli kaatopaikalle aiotaan toimittaa muuta kuin yhdyskuntajätteeksi luokiteltavaa jätettä, on jätteen kaatopaikkakelpoisuus selvitettävä kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaisesti ja asiasta on etukäteen sovittava kaatopaikan hoidosta vastaavan kanssa.

10 Vaaralliset jätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket sekä käyttökelvottomat torjunta-aineet, on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa katetussa tiivispohjaisessa varastopaikassa, josta mahdolliset valumat voidaan kerätä talteen. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa paikkaan, jolla on ympäristölupa niiden vastaanottamiseen. 18. Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata maahan. Jos eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli 3 vrk ja muuna aikana yli 2 vrk, tulee varastoinnin tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja haittaeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 19. Haittaeläinten kuten rottien esiintymistä on ehkäistävä mm. pitämällä tilakeskuksen alue siistinä ja tarvittaessa haittaeläimiä on torjuttava. Tarvittaessa kärpäshaittoja on vähennettävä käyttämällä ainakin kesäaikana eläinsuojissa kärpäshaittojen torjuntaan soveltuvia kemiallisia ja/tai biologisia keinoja. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi 20. Kemikaalien ja öljytuotteiden säilytykseen käytettävien säiliöiden ja astioiden tulee olla kannellisia ja niissä tulee olla asianmukaiset merkinnät sisällöstä. Öljytuotteet ja vaarallisiksi luokitellut kemikaalit tulee säilyttää lukitussa, katetussa ja tiivispohjaisessa varastossa, josta mahdolliset valumat voidaan kerätä talteen. Kemikaalit ja öljytuotteet on varastoitava siten, ettei varastoinnista aiheudu maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Polttonestesäiliöiden tulee olla tyyppihyväksyttyjä polttoaineen varastointiin. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai varustettu kiinteällä suoja-altaalla tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset polttoainevuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-allas tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuja ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Polttoainesäiliöiden täyttö- ja tankkauspaikat tulee päällystää tiiviillä pinnoitteella. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Tilalla sijaitsevat polttonestesäiliöt tulee saattaa tämän määräyksen mukaiseksi viimeistään Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Vahinkotapauksista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle.

11 11 Toiminnan tarkkailu ja raportointi 21. Eläinsuojien ja kuivalantaloiden rakenteita sekä polttonestesäiliöitä ja jätehuoltotiloja tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. 22. Kuivikelannasta tulee tehdä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen ja kokonaisfosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. 23. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinmäärät eläinsuojittain vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaisesti (erikseen lihanaudat kk ja 6-12 kk sekä vasikat alle 6 kk) muodostuneet kuivikelannan määrät (m 3 /v) muualle kuin omille, vuokra- tai sopimuspelloille toimitettavan kuivikelannan määrät, toimitusajat ja -paikat tai vastaanottajat kuivikelannan sekä jätevesien toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat viimeisimmän lanta-analyysin tulokset kuolleiden eläinten määrä (kpl/v tai t/v), toimituspaikat ja ajankohdat toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu ja määrä sekä niiden toimituspaikat ja kopio mahdollisista siirtoasiakirjoista tiedot ympäristön kannalta merkittävistä häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset muut ympäristönsuojelua edistäneet toimenpiteet, esim. polttonestesäiliön hankinta, lantalan korjaaminen tms. Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee lähettää vuosittain helmikuun loppuun mennessä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraporttitiedot on toimitettava ensisijaisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään soveltuvassa muodossa. Häiriö- ja poikkeustilanteet 24. Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle ja Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen 25. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa olennaisesta tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta (esimerkiksi lannan tai säilörehun varastointi- ja hyödyntämistapojen muutokset, jätevesien käsittely), toiminnan lopettamisesta, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai muusta toiminnan valvonnan kannalta olennaisesta muutoksesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Mikäli toiminta muuttuu tai laajenee olennaisesti, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa.

12 12 Toiminnanharjoittajan on viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Paras käyttökelpoinen tekniikka 26. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Erityisesti toiminnanharjoittajan tulee seurata hajupäästöjen vähentämiseen liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Käyttöönottoilmoitus 27. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan lihanautakasvattamon ja kuivalantalan käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista ja varattava valvontaviranomaiselle mahdollisuus rakenteiden tarkistamiseen. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 48 :n 2 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 49 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta 5 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa, 3) :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristönsuojelulain 11 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että toiminnasta ei aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja pilaantuminen voidaan ehkäistä. Ympäristönsuojelulain 12 :n mukaan luvanvaraista toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat.

13 13 Ympäristönsuojelulain 52 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä, jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä sekä toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Ympäristönsuojelulain 62 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset päästöjen, toiminnan ja jätehuollon tarkkailusta sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu 193 lihanaudan (yli 6 kk) ja 120 vasikan (alle 6 kk) eläinsuojakokonaisuuden osalta Ilmajoen kunnan myöntämässä ympäristöluvassa. Hakemus koskee nyt 780 lihanaudan kasvatustoimintaa. Naudoista 260 kpl on kk:n ikäisiä, 260 kpl on 6-12 kk:n ikäisiä ja 260 kpl on alle 6 kk:n ikäisiä. Tilakeskuksen kuivikelantamäärä kasvaa noin 3500 m 3 :stä 8351 m 3 :iin. Laajennus toteutetaan rakentamalla uusi lihanautakasvattamo 270:lle lihanaudalle (135 kpl 6-12 kk ja 135 kpl kk) ja 40 vasikalle (alle 6 kk) sekä uusi 4848 m 3 :n kuivalantala. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan hakemuksen mukaiselle toiminnalle, koska eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista asema- tai yleiskaavaa. Eläinsuojarakennukset ja kuivikelannan varastointitilat eivät sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Uuden lihanautakasvattamon (kasvattamo 1) lannankäsittely tapahtuu kuivikelannalla kuten muidenkin kasvattamoiden. Uuden lihanautakasvattamon yhteyteen rakennetaan 4848 m 3 :n kiinteällä katteella katettu kuivalantala. Eläinsuojien käytössä on myös nykyinen 3500 m 3 :n kuivalantala, joka on myös katettu kiinteällä katteella. Eläinsuojien vähimmäissuositusetäisyyksien laskemisessa käytetään kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen 1/2010 liitteen 3 mukaisia eläinyksikkökertoimia ja ko. ohjeen liitteessä 4 on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäisetäisyyssuositukset häiriintyvistä kohteista. Ohjeen mukaan vähimmäisetäisyyssuositus häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi hakemuksen mukaiselta lihanautojen kasvatustoiminnalta (1248 ey) normaaleissa olosuhteissa noin 320 m:n etäisyyttä. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaisilla eläinyksikkökertoimilla laskettuna hakemuksen mukainen eläinmäärä on eläinyksikköinä noin 2,6 -kertainen nykyisen ympäristöluvan eläinmäärää (94 kpl kk:n ja 99 kpl 6-12 kk:n ikäistä lihanautaa sekä 120 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa) vastaavaan eläinyksikkömäärään (476 ey) nähden, joten kyseessä on uuteen toimintaan verrattava toiminnan laajennus. Lähin käytössä oleva asuinrakennus on noin 140 m etäisyydellä nykyisten lihanautakasvattamoiden eteläpuolella. Uusi kasvattamo sijoittuu noin 260 m etäisyydelle ja uusi kuivalantala noin 200 m etäisyydelle tästä asuinrakennuksesta. Seuraavat lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat laajennuksesta yli 370 m lounaaseen.

14 14 Asuinrakennusten ja kasvattamoiden sekä lantaloiden välissä on metsää. Alueella vallitsevat tuulensuunnat ovat etelästä ja etelälounaasta 34 % (Ilmatieteen laitoksen tilastoja , Kauhava), joten naapurien asuinrakennukset eivät sijaitse vallitsevien tuulensuuntien alapuolella. Hajuhaittojen vähentämiseksi on annettu lupamääräykset mm. lantavarastojen kattamisesta, eläinsuojien poistoilman johtamisesta ulos katolla sijaitsevien poistoilmahormien tai avoharjan kautta sekä lannan kuljetuksesta ja lannan levittämisestä eläinsuojien lähialueella. Ottaen huomioon eläinsuojien eläinmäärä, toiminnan sijainti vallitseviin tuulensuuntiin nähden lähimpien häiriintyvien kohteiden kannalta ja eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, aluehallintovirasto katsoo, ettei hakemuksen ja annettujen lupamääräysten mukaisesti harjoitettavasta eläinsuojatoiminnasta todennäköisesti aiheudu kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille ja luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät kyseisellä paikalla. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteita sekä lannan ja jätevesien varastointia koskevat lupamääräykset 1-5 Kuivalannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (1250/2014) eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. Kuivikelannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan kuivikelannan varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Vesitiiviitä materiaaleja ovat esimerkiksi K30-2 luokan betoni ja asfalttibetoni ABT. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti kuivikelantaa 8346 m 3. Kun otetaan huomioon myös kuivikelantaan/kuivikkeisiin imeytettyjen eläinsuojan pesuvesien määrä 5 m 3 /vuosi, on kuivikelannan varastointitilavuustarve 8351 m 3 vuodessa. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi kuivikelannan varastointitilavuutta. Lantaloiden kuormausalueiden tulee olla hakemuksen mukaisesti tiivispohjaisia esim. betonia tai asfalttia, jotta valumat ympäristöön voidaan estää, koska kuivikelannalla toimivista nautakasvattamoista lantaa siirretään viikoittain kuivalantaloihin. Lantaloiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Lannan ja jätevesien hyödyntämistä koskevat lupamääräykset 6-10 Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta I/2010. Peltopinta-alatarve on vä-

15 15 hintään yksi peltohehtaari 2,7 lihanautaa kohden, yksi peltohehtaari 3,5 lihanautaa (6-12 kk) kohden ja yksi peltohehtaari 11 vasikkaa (alle 6 kk) kohden. Luvan saajalla tulee olla käytettävissään lannanlevitykseen soveltuvaa peltoa päätöksen mukaisella eläinmäärällä vähintään 194,2 ha. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa kuivikelannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Kuivikelannan levityksessä tulee noudattaa eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta koskevan valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) määräyksiä. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lannan kuormaamisesta ja kuljettamisesta annettu lupamääräys on tarpeen kuljetuksista aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Lannan käyttöä pohjavesialueella on rajoitettu pohjavesien pilaantumisriskin estämiseksi sekä hakijan ja lähialueen vedenottamoiden suojaamiseksi. Eläinsuojista alle 500 metrin etäisyydellä olevat pellot sijaitsevat samalla toimintaalueella eläinsuojien kanssa ja näiden peltojen lannan levityksen ympäristövaikutuksia on teknisen ja toiminnallisen yhteyden vuoksi tarpeen tarkastella yhdessä eläinsuojatoiminnan ympäristövaikutusten kanssa. Muiden lannanlevityspeltojen osalta lannan levitys kuuluu toiminnan valvontaan. Hajuhaittojen vähentämistä koskevat lupamääräykset Määräys nykyisen lantalan pitämisestä katettuna kiinteällä katteella ja rakennettavan lantalan kattamisesta kiinteällä katteella on tarpeen haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat, kun poistoilma johdetaan ulos eläinsuojien katoilla sijaitsevien poistoilmahormien tai avoharjan kautta. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää pitämällä eläinsuojat viileänä sekä pitämällä eläinsuojien ja kuivalantaloiden ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Kuivikelannan matala typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Eläinsuojista alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla pelloilla muualle kuin kasvustoon levitettävän kuivikelannan multaaminen neljän tunnin kuluessa levityksestä on tarpeen hajuhaittojen vähentämiseksi. Yli 500 metrin etäisyydellä eläinsuojista sijaitsevien lannanlevityspeltojen osalta lannan levitys kuuluu toiminnan valvontaan ja kyseisiä peltoja koskee eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta koskevan valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) 10 :n 5 momentti, jonka mukaan lanta tulee muokata maahan 24 tunnin kuluessa levityksestä lukuun ottamatta kasvustoon levitettävää lantaa. Säilörehun varastointia koskeva lupamääräys 14 Määräys säilörehun ja rehujätteen varastoinnista on tarpeen pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi ja hajuhaittojen vähentämiseksi.

16 16 Meluhaitan vähentämistä koskeva lupamääräys 15 Melutasoa koskevaa raja-arvoa annettaessa on sovellettu valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja kuitenkin siten, että sama raja-arvo koskee myös lomaasumiseen käytettäviä kiinteistöjä, koska kyse ei ole erityisestä loma-asumiseen osoitetusta alueesta. Melulle asetetut raja-arvot vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Jätteitä, eläinjätteitä ja haittaeläinten torjuntaa koskevat lupamääräykset Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten vaarallisten jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Yhdyskuntajätteestä poikkeavan jätteen kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaan ruhojen varastointipaikan lämpötilan tulee olla jäähdytetty (suosituslämpötila 0-6 C), mikäli ruhoja varastoidaan sulan maan aikana yli kaksi vuorokautta sekä pakkasjakson aikana yli kolme vuorokautta. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva lupamääräys 20 Kemikaalien, öljytuotteiden ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Toiminnan tarkkailua ja raportointia koskevat lupamääräykset Toiminnan tarkkailua koskevat määräykset on annettu toiminnan ympäristövaikutusten ja -riskien vähentämiseksi. Tarkkailemalla säännöllisesti kuivikelannan säilytystilojen rakenteita sekä polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) 12 edellyttää vähintään viiden vuoden välein tehtävää lanta-analyysia. Lanta-analyysien avulla ravinteet saadaan kohdennettua pelloille oikein ja vältetään ylilannoitus. Eläinsuojien toimintaa koskevat kirjanpito- ja raportointivelvoitteet on annettu valvontaviranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Luvanmukaisen toiminnan ja sen päästöjen luotettava arviointi edellyttää riittävän yksityiskohtaista kirjan-

17 17 pitoa, josta tulee huolehtia heti luvan tultua voimaan. Myös jätelain mukaan toiminnanharjoittajalla on selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus. Häiriö- ja poikkeustilanteita koskeva lupamääräys 24 Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Toiminnan muuttamista ja lopettamista koskeva lupamääräys 25 Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskeva lupamääräys 26 Ympäristönsuojelulaki edellyttää, että toiminnanharjoittaja on riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Käyttöönottoilmoitusta koskeva lupamääräys 27 Käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa esille tuotuja ratkaisusta ja lupamääräyksistä 9 ja sekä niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen lausunnossa esille tuotuja ratkaisusta ja lupamääräyksistä 9 ja sekä niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen.

18 18 Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Ilmajoen kunnan myöntämän ympäristöluvan kokonaisuudessaan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Tämä päätös on täytäntöönpanokelpoinen saadessaan lainvoiman. Ympäristönsuojelulaki 11, 12, 16-17, 27, 29, 34, 41, 48-49, 52-53, 58, 62, 70, 170, , 198 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 1, 11-15, 23 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Jätelaki 8, 13, 29, 72, 118, Valtioneuvoston asetus jätteistä 4, 7-9, 24 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 4340 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 205 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2017 annetun valtioneuvoston asetuksen (1353/2016) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 8680 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta, joten käsittelymaksu on 4340 euroa.

19 19 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla Vaasassa sekä Ilmajoki -lehdessä. Päätöksestä kuulutetaan Ilmajoen kunnan virallisella ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan aluehallintoviraston internetsivuilla osoitteessa JAKELU Päätös Hakija Tiedoksi (sähköisesti) Hakija Ilmajoen kunnanhallitus Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Ilmajoen kunnan terveydensuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset, joille on annettu erikseen tieto ympäristölupahakemuksesta.

20 20 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. LIITTEET 1) Sijaintikartta 2) Asemapiirros 3) Valitusosoitus Maarit Vuorela Heikki Pajala Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Maarit Vuorela ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Heikki Pajala.

21 Jari Paulasaaren eläinsuojien sijaintikartta. LIITE 1 21