Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 11 a.

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Länsi- ja Sisä-Suomi Nro 143/2013/1 Dnro LSSAVI/136/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto, Seinäjoki. Antti Kuivinen Kuivilantie KYLÄNPÄÄ ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa ja sen laajentamista. Tilalla on nykyisin 45 lypsylehmää, 28 hiehoa ja 12 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Tilalle rakennetaan uusi lypsylehmäpihatto, johon tulee tilat 140 lypsylehmälle, 20 hieholle ja 40 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle. Olemassa olevaan navettarakennukseen jää tilat 67 hieholle. Laajennuksen jälkeen tilalla on yhteensä 140 lypsylehmää, 87 hiehoa ja 40 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Eläinsuojat sijaitsevat Seinäjoen kaupungin Ylistarossa Kaukolan kylässä tiloilla Iisakkala (RN:o 12:94) ja Iisakkala II (RN:o 12:28). Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 11 a. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 11 a. Hakemuksessa on lannan varastointia koskien tiedot etälietesäiliöstä, joka sijaitsee noin 2 km:n etäisyydellä eläinsuojista. Etälietesäiliön vaikutusalue on niin etäällä eläinsuojista ja niiden vaikutusalueesta, että etälietesäiliön luvan tarvetta ei arvioida tämän ympäristölupahakemuksen LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO 2 yhteydessä. Sen ympäristövaikutukset ja mahdollinen ympäristöluvan tarve arvioidaan Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen toimesta. Tiedot ovat kuitenkin tarpeen riittävän lannan varastointitilavuuden arvioimiseksi. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta myöntänyt ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan 50 lypsylehmän, 29 hiehon ja 28 alle 8 kuukauden ikäisen naudan pitämiselle. Toiminta sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella, jossa ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa. Alue kuuluu Kyrönjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavaan eläinsuojien alue on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Merkinnän suunnittelumääräyksen mukaan kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuojat sijaitsevat Seinäjoen kaupungin Ylistarossa Kaukolan kylässä noin 4,6 km:n etäisyydellä Ylistaron keskustasta koilliseen. Eläinsuojien lähiympäristö on peltoaluetta. Olemassa olevasta hiehonavetasta lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 80 metrin etäisyydellä. Seuraavaksi lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat noin 210 metrin ja 260 metrin (2 kpl) etäisyydellä olemassa olevasta hiehonavetasta. Muut naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat yli 285 metrin etäisyydellä olemassa olevasta hiehonavetasta. Rakennettavasta lypsylehmäpihatosta lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 220 metrin etäisyydellä. Seuraavaksi lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä rakennettavasta lypsylehmäpihatosta. Muut naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat yli 330 metrin etäisyydellä rakennettavasta lypsylehmäpihatosta.

3 ELÄINSUOJAN TOIMINTA 3 Eläinsuojat eivät sijaitse Natura2000-verkostoon kuuluvalla alueella, muulla luonnonsuojelualueella tai pohjavesialueella taikka sellaisten välittömässä läheisyydessä. Lähin Natura2000-verkostoon kuuluva alue, Pelman metsä (FI ), sijaitsee noin 11,5 km:n etäisyydellä tilakeskuksesta lounaaseen. Lähin I-luokan pohjavesialue, Liipantökkä, sijaitsee noin 5 km:n etäisyydellä tilakeskuksesta koilliseen. Lähin vedenottamo, Seinäjoen kaupungin vesihuoltolaitoksen Lavon vedenottamo, sijaitsee noin 5 km:n etäisyydellä tilakeskuksesta luoteeseen. Lähin vesistö, Kyrönjoki, sijaitsee noin 660 metrin etäisyydellä rakennettavasta lypsylehmäpihatosta. Olemassa olevasta nuorkarjanavetasta on etäisyyttä Kyrönjokeen noin 1,1 km. Eläintilat ja tuotanto Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa ja sen laajentamista. Tilalla on nykyisin 45 lypsylehmää, 28 hiehoa ja 12 vasikkaa (alle 6 kk). Tilalle rakennetaan uusi lypsylehmäpihatto, johon tulee tilat 140 lypsylehmälle, 20 hieholle ja 40 vasikalle (alle 6 kk). Lypsylehmäpihatto rakennetaan noin 460 metrin etäisyydelle olemassa olevasta navettarakennuksesta luoteeseen. Olemassa olevaan navettarakennukseen jää tilat 67 hieholle. Laajennuksen jälkeen tilalla on yhteensä 140 lypsylehmää, 87 hiehoa ja 40 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Olemassa olevassa hiehonavetassa eläimille on sekä karsinapaikkoja että parsipaikkoja. Uuteen lypsylehmäpihattoon tulee ritiläpalkkilattiat. Lehmät lypsetään robotilla. Ruokinta hoidetaan seosrehuruokinnalla apevaunulla. Olemassa olevan hiehonavetan ilmanvaihto hoidetaan koneellisesti. Hiehonavetan poistoilmahormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Rakennettavaan lypsylehmäpihattoon tulee painovoimainen ilmanvaihto. Seinille tulee avattavat kennolevyt ja katolle poistoilmahormit. Vesi tilan toimintaan hankitaan Seinäjoen kaupungin vesihuoltolaitokselta. Lannan ja jätevesien varastointi Olemassa olevan hiehonavetan lannankäsittely toimii lietelannalla. Rakennettavan lypsylehmäpihaton lannankäsittely tulee tapahtumaan pääosin lietelannalla. Kuivikealustalla ovat poikimakarsina sekä alle 6 kk:n ikäisten vasikoiden (40 kpl) karsinat. Kuivikkeena käytetään turvetta ja olkea.

4 4 Poikimakarsinan pinta-ala on noin 175 m 2 ja reunojen korkeus noin 60 cm. Kestokuivikepohja tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa. Kuivikkeen korkeus kuiviketta lisättäessä on noin 60 cm. Tilalla sijaitsee olemassa olevan hiehonavetan yhteydessä noin 440 m 3 :n betoninen kattamaton kuivalantala. Lantalassa on kolmella sivulla noin 150 cm korkeat reunat ja noin 50 cm:n korkuinen ajoluiska sekä betoninen kuormauslaatta. Lantalassa muodostuvat nesteet ohjataan noin 1 m 3 :n kokoisen keruukaivon kautta vieressä olevaan noin 700 m 3 :n lietesäiliöön. Tilalla on nykyisin olemassa olevan hiehonavetan yhteydessä noin 300 m 3 :n betoninen lietesäiliö jaloittelutarhan alla ja noin 700 m 3 :n kattamaton betoninen lietesäiliö. Avonaisen lietesäilön ympärillä on suojaaita ja se katetaan kelluvalla turvekatteella. Noin 300 m 3 :n lietesäiliö täytetään alakautta ja noin 700 m 3 :n lietesäiliö pumppaamalla yläkautta. Tilalle tullaan laajennuksen yhteydessä rakentamaan kaksi uutta noin m 3 :n betonista lietesäiliötä, jotka tullaan täyttämään alakautta. Rakennettavat uudet lietesäiliöt katetaan kelluvalla turvekatteella. Yhteensä tilalle tulee eläinsuojien yhteyteen lietetilavuutta lietekuilujen (724 m 3 ) kanssa noin m 3. Tilalla on lisäksi käytettävissä lietelannan varastointitilavuutta etälietesäiliönä 484 m 3. Etälietesäiliö sijaitsee noin 2 km:n etäisyydellä eläinsuojista tilalla Saarikko (RN:o 12:37). Hakemuksen mukaan maitohuoneen pesuvesiä syntyy noin 450 m 3 vuodessa. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojien muut pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Olemassa olevan hiehonavetan sosiaalitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Rakennettavan lypsylehmäpihaton sosiaalitilojen jätevedet johdetaan erilliseen tiiviiseen umpisäiliöön (n. 3 m 3 ). Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin tonnia/vuosi ja säilörehu varastoidaan laakasiiloihin. Säilörehun puristenesteet johdetaan tiiviisiin umpisäiliöihin (n. 1,5 m 3 /kpl). Umpisäiliöt on katettu betonikannella. Umpisäiliöistä puristenesteet pumpataan uppopumpulla lietesäiliöön. Rehujätteet (noin 10 m 3 vuodessa) varastoidaan kuivalantalassa ja käytetään pelloilla lannoitteena. Jaloittelutarha Olemassa olevan nuorkarjanavetan yhteydessä sijaitsee noin 226 m 2 :n tiivispohjainen jaloittelutarha. Jaloittelutarhan pohja on betonia ja sen reunojen korkeus on noin 20 cm. Tarhaan sisältyvän ruokintapaikan pinta-ala on noin 28 m 2. Ruokintapaikan pohja on betonia. Laajennuksen yhteydessä jaloittelutarha katetaan. Jaloittelutarhan valumavedet johde-

5 5 taan alla sijaitsevaan noin 300 m 3 :n lietesäiliöön. Jaloittelutarhassa muodostuva lanta, noin 120 m 3 vuodessa, varastoidaan kuivalantalassa. Jaloittelutarhassa ulkoilevat yli 8 kk:n ikäiset parressa olevat hiehot (71 kpl). Jaloittelutarha on käytössä 4-5 kk vuodesta. Tilan eläimiä ei laidunneta. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Jätteet Tilalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen yhteensä noin 199,50 ha, josta omaa peltoa noin 62,50 ha, vuokrapeltoa noin 12 ha ja sopimuspeltoa noin 125 ha. Hakemuksen mukaan lannanlevitysaloja ei sijaitse pohjavesialueella. Lietteen/lannan levityksestä 50 % tapahtuu keväällä viikkojen aikana, 30 % kesällä viikkojen aikana ja 20 % syksyllä viikkojen aikana. Lietteen levittää urakoitsija, jolla on käytössä multauslaitteet. Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 10 kpl vuodessa) toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Kuolleet eläimet varastoidaan ennen noutoa kuivalantalan kuormauslaatalla. Jäteöljyt, muovit, akut, metalliromut ja muut toiminnasta syntyvät jätteet toimitetaan kunnalliseen jätteenkeräykseen. Polttoaineiden ja kemikaalien säilytys Tilalla sijaitsee ulkona noin litran ja noin litran polttonestesäiliöt, jotka on varustettu lukituksella, ylitäytönestimellä ja laponestolaitteella. Lisäksi tilalla on hiehonavetan pannuhuoneessa noin litran polttonestesäiliö, joka on varustettu samoin lukituksella, ylitäytönestimellä ja laponestolaitteella. Lisäksi tilalla säilytetään konehallissa muita öljytuotteita kahdessa 200 litran tynnyrissä. Tilalla käytetään säilörehun teossa sekä happoja että biologisia aineita. Säilöntäaineet varastoidaan tynnyreissä konehallissa. Kasvinsuojeluaineiden käyttö on vähäistä nurmivaltaisesta viljelystä johtuen. Kasvinsuojeluaineet hankitaan yhden satokauden tarvetta varten, eikä niitä varastoida tilalla pitkiä aikoja. Lannoitteen hankitaan etukäteen seuraavaa kasvukautta varten tilan viljelysuunnitelman mukaisesti. Lannoitteen varastoidaan lavojen päällä konehallissa. Tilan toiminnassa käytettävät pesuaineet ja lääkkeet säilytetään tuotantorakennusten yhteydessä olevissa asianmukaisissa säilytyspaikoissa.

6 Toiminnasta aiheutuva liikenne 6 Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että maitoauto käy tilalla joka toinen päivä, teuras- ja välityseläinauto käyvät keskimäärin pari kertaa kuukaudessa. Eläinlääkäri, seminologi ym. käyvät tilalla 2-3 kertaa viikossa. Ruokintatavasta johtuen tilalla on traktoriliikennettä päivittäin. Rehukuljetuksia on kerran kuukaudessa. Lietettä ajetaan 3-4 päivää/levitysjakso. Säilörehua tehdään 3 satoa vuodessa, 5 päivää/sato. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Tila sijaitsee Seinäjoen Ylistarossa Kaukolan kylässä. Ylistaron keskustaan on matkaa noin 6 km. Tila sijaitsee Kuivilantie varrella maatalousvaltaisella alueella, jossa ei ole kaavaa. Rakennettavasta tuotantorakennuksesta katsoen lähimmät naapurit sijaitsevat noin 300 metrin etäisyydellä. Uusi tuotantorakennus ja lietesäiliöt tulevat talouskeskuksen ulkopuolelle. Lypsylehmäpihaton ilmanvaihto perustuu luonnolliseen ilmanvaihtoon, jolloin pihatosta tuleva poistoilma ei aiheuta pistekuormitusta. Tila kuuluu tuotosseurantaan, joten karjan ruokinta suunnitellaan tarvenormien mukaisesti yliruokintaa välttäen. Navettailman laatu pyritään pitämään mahdollisimman hyvänä. Lietteenlevityksen suorittaa urakoitsija, jolla on käytössä multauslaitteet. Lietteen levityksen aikaan pyritään lietesäiliöiden ympäristö pitämään mahdollisimman siistinä. Lietteen levitysajankohdissa pyritään huomioimaan peltolohkojen läheisyydessä asuvien toivomukset. Rehujätteet varastoidaan kuivalantalaan ja käytetään pelloilla lannoitteena. Säilörehun puristenesteet johdetaan keräilykaivoon ja sieltä lietesäiliöön. Tilan säilörehut tehdään omalla kalustolla. Syntyvät muovijätteet varastoidaan tilalla asianmukaisesti ja toimitetaan kunnalliseen jätteenkeräykseen. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet toimitetaan jäteasemalle. Tuotannossa syntyvät raadot toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Tuotantorakennus ja sen ympäristö pyritään pitämään siistinä, etteivät haittaeläimet pääse lisääntymään. Tarvittaessa niitä torjutaan. Tilan rakennusten, rakenteiden ja polttoainesäiliöiden kuntoa tarkkaillaan päivittäisten toimien yhteydessä ja tarvittaessa korjaustoimiin ryhdytään välittömästi. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Hakemuksen mukaan lantalat katetaan kelluvalla turvekatteella. Lietteen levityksessä käytetään multauslaitteita.

7 TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA TOIMET HÄIRIÖTILANTEISSA 7 Hakemuksen mukaan tilalla on aggregaatti, jolloin pystytään tuotantorakennusten toiminta takaamaan sähkökatkostenkin aikana. Ruokintatyö ei ole sähköstä riippuvainen. Paloturvallisuus huomioidaan rakennussuunnittelussa. Tuotantorakennuksissa on alkusammutuskalustoa ja palovaroittimet. Rakentamisessa huomioidaan paloturvallisuus rakennusmateriaalien valinnassa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty ja Ympäristölupahakemusta on muutettu saapuneella täydennyksellä. Muutettua ympäristölupahakemusta on täydennetty ja (kopio voimassa olevasta ympäristöluvasta). Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Seinäjoen kaupungin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Seinäjoen kaupungintalolla. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Pohjankyrö -lehdessä sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lupahakemuksesta on pyydetty lausunto Seinäjoen kaupunginhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseolta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on saapuneessa sähköpostissaan todennut, ettei se anna asiasta lausuntoa. Lausunnot 1. Seinäjoen kaupungin ympäristötarkastaja (ympäristönsuojeluviranomainen, ) Uuteen lypsylehmäpihattoon sijoitettava eläinyksikkömäärä on 1 016, mikä edellyttää noin 300 metrin etäisyyttä lähimpiin naapureihin. Etäisyyssuositus täyttyy tämän laajennushankkeen kohdalla. Viranhaltijalla ei ole edellä esitettyjen lisäksi muuta huomautettavaa asiaan. Ympäristöluvan myöntämistä puolletaan.

8 8 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus. AA toteaa muistutuksessaan vastustavansa hakemuksessa esitettyä uuden pihattorakennuksen ja uusien lietesäiliöiden sijoituspaikkaa haetusta toiminnasta aiheutuvan hajuhaitan vuoksi. Sijoituspaikka on liian lähellä muistuttajan kiinteistöä ja asuinrakennusta. Erityisesti lietesäiliöiden sekoituksen aikana hajuhaitat olisivat kohtuuttomat. Myös meluhaitta tulisi olemaan kohtuuton, mikäli lupa myönnettäisiin haettuun paikkaan, erityisesti lietteen ajon ja rehunteon aikana. Myös muu liikenne tilalle tulee lisääntymään huomattavasti. Edellä mainittujen seikkojen takia luvan myöntäminen haettuun paikkaan myös laskisi selvästi muistuttajan kiinteistön arvoa. Esitettyjen asioiden perusteella muistuttaja vaatii maidontuotantotoiminnan sijoittamista huomattavasti etäämmälle kiinteistöstään, vähintään 500 metrin päähän. Rakennettava lypsylehmäpihatto tulisi myös sijaitsemaan valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella, jos se rakennettaisiin haetulle paikalle. Myös tätä tulisi muistuttajan mielestä välttää. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä annettu mahdollisuus antaa vastine annetusta lausunnosta ja muistutuksesta. Hakija on vastineessaan todennut muistutuksen johdosta, että nykyinen maidontuotantotoiminta sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä muistuttajan kiinteistöstä. Rakennettavan pihattorakennuksen etäisyys muistuttajan kiinteistöstä on noin 300 metriä. Muistuttajan kiinteistö sijaitsee Liutulantiellä. Nykyinen ja suunniteltu tuotantotoiminta sijaitsee Kuivilantiellä. Toiminta on tyypillistä maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, joten esitettyjen huolenaiheiden osalta tilanne ei olennaisesti muutu. Muistutus ei aiheuta muutoksia hakijan ympäristölupahakemukseen. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Antti Kuiviselle ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Seinäjoen kaupungin Ylistaroon Kaukolan kylään tiloille Iisakkala (RN:o 12:94) ja Iisakkala II (RN:o 12:28) tähän päätökseen liitettyjen asemapiirrosten (päivätty ja ) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Toimintaa tulee harjoittaa hakemuksen ja sen täydennyksien mukaisesti, ellei lupaehdoissa toisin määrätä. Ympäristölupa myönnetään enintään 140 lypsylehmän, 87 hiehon ja 40 vasikan (alle 6 kk) pitämiselle.

9 LUPAMÄÄRÄYKSET PILAANTUMISEN EHKÄISEMISEKSI 9 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojien pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Kuivalanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että lantaa ja lantalassa muodostuvia suotovesiä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesuvesien, säilörehun puristenesteiden sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään m 3. Lietelannan varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen (724 m 3 ) tilavuus. Tilalla sijaitseva kiinteällä katteella kattamaton noin 700 m 3 :n betoninen lietesäiliö tulee pitää varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti. Kuivalannan, jaloittelutarhaan kertyvän lannan ja rehujätteiden varastotilavuutta tulee olla vähintään 395 m 3. Kuivalantalaan kertyvät valumavedet tulee johtaa viereiseen noin 700 m 3 :n lietesäiliöön hakemuksen mukaisesti. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut, lietesäiliöt (2 000 m 3, 2 kpl) ja mahdolliset uudet lietteen pudotus-/pumppukaivot tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Rakennettavat lietesäiliöt tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti, mikäli lietesäiliön reunojen korkeus on alle 1,5 metriä maasta mitattuna. Olemassa olevan hiehonavetan WC-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti mennessä esim. johtamalla ne erilliseen riittävän kokoiseen umpikaivoon. Rakennettavan lypsylehmäpihaton sosiaalitilojen WC-vedet tulee välittömästi rakennuksen valmistuttua käsitellä jätevesiasetuksen (209/2011) mukaisesti esim. johtamalla ne erilliseen riittävän kokoiseen umpikaivoon. Umpikaivo tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Lietteen/lannan kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön.

10 10 Lietteen ja kuivalannan säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Vaurioituneet tai rapautuneet lietesäiliöt / kuivalantalatilat tulee korjata välittömästi. Lietesäiliöiden / kuivalantalan käytöstä, niiden tyhjennyksestä, lannan kuljetuksesta tai levityksestä ei saa aiheutua päästöjä ympäristöön eikä ympäristön asukkaille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta, kuten melu-, hajuhaittaa. Säilörehun varastoinnissa on huolehdittava siitä, että puristenesteestä ei aiheudu maaperän eikä pohja- tai pintaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Laakasiiloissa varastoitava säilörehu tulee varastoinnin aikana pitää tiiviisti peitettynä. Säilörehun puristenesteet tulee johtaa tiiviiseen umpisäiliöön. Umpisäiliön tulee olla katettu tiiviillä kannella esim. betonikannella tai peltikatteella. Umpisäiliöstä puristenesteet tulee levittää kasvukauden aikana peltoon tai siirtää varastoitavaksi lietesäiliöön. Pilaantunut säilörehu tulee varastoida kuivalantalassa ja käyttää lannoitteena pellolla. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete- ja kuivalanta, säilörehun puristenesteet, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojien pesuvedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä, lantaa ja pesuvettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen/lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 135,2 hehtaaria. Lietteen/lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen/lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä/lantaa tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lietteen-/lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen-/lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä/lantaa voidaan levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä/lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lietteen/lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta

11 välisenä aikana. Lietteen/lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen/lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen/lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, puristenesteitä, pesuvesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään metriä leveä lietteellä/lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen/lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen/lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Jaloittelutarha Hiehonavetan yhteydessä sijaitseva tiivispohjainen jaloittelutarha tulee kattaa hakemuksen mukaisesti viimeistään mennessä. Eläinsuojan katolta tulevat sadevedet tulee johtaa jaloittelutarhan ulkopuolelle. Tiivispohjaista jaloittelutarhaa tulee huoltaa ja alustan tiiveyttä ylläpitää siten, että pintavesien pilaantumisvaara on mahdollisimman vähäinen ja pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny. Jaloittelutarhan valumavedet eivät saa valua hallitsemattomasti ympäristöön. Ulkopuolisten vesien pääsy jaloittelutarhaan tulee estää pinnan muotoiluilla ja tarvittaessa maapenkereillä. Jaloittelutarhassa mahdollisesti muodostuvat suotovedet ja virtsa tulee johtaa sen alapuolella sijaitsevaan noin 300 m 3 :n lietesäiliöön hakemuksen mukaisesti. Valumavedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Jaloittelutarhaan kertyvä lanta tulee poistaa jaloittelutarhasta riittävän usein ja se tulee varastoida kuivalantalassa. Tarvittaessa jaloittelutarhassa on käytettävä kuivikkeita, erityisesti turvetta, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman hajuhaitan sekä ympäristöön aiheutuvien valumien estämiseksi.

12 12 4. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinsuojien yhteydessä olevat nykyiset lietesäiliöt, rakennettavat uudet lietesäiliöt sekä mahdolliset uudet lietteen pumppu-/pudotuskaivot tulee täyttää alakautta/lietepinnan alapuolelle. Mahdolliset uudet lietteen pudotus-/pumppukaivot tulee kattaa betonikannella. Nykyinen noin 700 m 3 :n lietesäiliö sekä rakennettavat noin m 3 :n lietesäiliöt (2 kpl) tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella, esim. turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa sen pysyvyys koko lietepinnalla tulee varmistaa tuulisuojauksella tms. tavalla. Vasikoiden karsinoissa ja poikimakarsinassa on käytettävä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta. Kuivikkeita on lisättävä aina lannanpoiston yhteydessä ja poistokertojen välilläkin tarvittaessa siten, että lannan koostumus pysyy riittävän kuivana. Kuivalantalassa varastoitava lanta on peitettävä riittävällä turvekerroksella. Eläinsuojien poistoilma tulee johtaa ulos eläinsuojien katolle sijoitettujen poistoilmahormien kautta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että liete- ja kuivalantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat on pidettävä siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivalantalan, jaloittelutarhan ja laakasiilojen ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Muualle kuin kasvustoon levitettävä liete- ja kuivalanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lietteen levityksessä tulee hakemuksen mukaisesti käyttää sijoittavaa levitintä. Eläinsuojasta noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen/lannan multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete/lanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. 5. Meluhaitan vähentäminen Maidontuotantotoiminta ja siitä aiheutuva liikennöinti kiinteistöllä tulee hoitaa siten, ettei niistä aiheudu meluhaitan muodossa kohtuutonta rasitusta tai haittaa naapureille. Toiminnasta aiheutuva liikennöinti kuten lietteen, eläinten ja rehujen kuljetukset tulee pyrkiä rajoittamaan tapahtuvaksi arkipäivisin (ma-pe) klo 6-22 välisenä aikana. Koneiden ja laitteiden tarpeetonta käynnissä pitoa tulee välttää.

13 13 6. Jätteet Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja ne on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa tai huononneta jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta valumat voidaan kerätä talteen astian mahdollisesti rikkoutuessa. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. 7. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikan tulee olla varjoinen, mikäli sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 8. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevien maanpäällisten polttonestesäiliöiden tulee jatkossakin olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-allas tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella.

14 14 Polttonestesäiliöt tulee jatkossakin pitää varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikkojen läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 9. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, kuivalantalan, säilörehun puristenestekaivojen, jaloittelutarhan, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Suoritetuista tarkastus- ja korjaustoimenpiteistä on pidettävä kirjaa ja tiedot on liitettävä toimintaa koskevaan vuosiraporttiin. Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen, kokonaisfosforin ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lietteen ja kuivalannan määrä (m 3 /vuosi) lietteen/lannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat toiminnassa syntyvät jätteet; jätelajit, jätemäärät, kuljettajat, toimituspaikat ja -ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lietteen/lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI - järjestelmää ( tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan).

15 Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 11. Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan lypsylehmäpihaton sekä uusien lietesäiliöiden käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista nykyistä laajempana. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava

16 16 huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Hanke ei ole ristiriidassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan kaavamerkinnän kanssa eikä se vaaranna valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen arvojen säilymistä. Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojien sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojien eläinmäärän sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden ja kuivalantalan sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Suojaetäisyydet eläinsuojien sijoituspaikoilta lähimpään häiriintyvään kohteeseen täyttävät ympäristöministeriön ohjeessa 1/2010 asetetut vähimmäisetäisyydet hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle kummassakin eläinsuojassa. Lähinnä naapureiden asuinrakennuksia sijaitsevaan olemassa olevaan hiehonavettaan jää jatkossa ainoastaan nuoria eläimiä, jolloin lähimpiin naapureiden asuinrakennuksiin kohdistuva kuormitus pienenee. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. eläinsuojien yhteydessä olevien lietesäiliöiden ja pumppukaivon täyttämisestä alakautta/lietepinnan alapuolelle, pumppukaivon pitämisestä katettuna/kattamisesta kiinteällä katteella, lietesäiliöiden kattamisesta vähintään kelluvalla katteella, lietteen/lannan multauksesta neljän tunnin kuluessa levityksestä 500 metrin etäisyydellä eläinsuojista, poistoilmahormien sijoittamisesta eläinsuojien katolle, riittävästä kuivikkeen käytöstä eläinsuojassa ja jaloittelutarhassa, varastoitavan säilörehun pitämisestä katettuna, varastoitavan kuivalannan kattamisesta turvekerroksella sekä eläinten valkuaisruokinnan optimoinnista.

17 17 Lupamääräysten perustelut Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteita sekä lannan ja jätevesien varastointia koskeva lupamääräys 1 Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, kuivalannan, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO C4) mukaan lietteen ja kuivalannan varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lietelantaa yhteensä noin m 3 vuodessa. Kun otetaan huomioon myös vuotuinen lietesäiliöiden sadevesivara (noin 408 m 3 ), maitohuoneen pesuvedet ja muut pesuvedet (noin 450 m 3 ), säilörehun puristenesteiden määrä (noin 125 m 3 ) ja kuivalantalan sadevesimitoitus (noin 18 m 3 ), on lietteen varastointitilavuustarve noin m 3. Lietteen varastointitilavuus on riittävä. Lietteen varastointitilavuutta laskettaessa on otettu huomioon määräys nuorkarjanavetan yhteydessä sijaitsevan jaloittelutarhan kattamisesta. Kuivalannan (noin 265 m 3 ), jaloittelutarhasta poistetun lannan (noin 120 m 3 ) ja rehujätteen (noin 10 m 3 ) varastointitilavuus on riittävä. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan kiinteällä katteella kattamattomien lietesäiliöiden tulee olla varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna, mikäli lietesäiliön reunojen korkeus on alle 1,5 metriä maasta mitattuna. Eläinsuojien sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen (209/2011) mukaisesti esim. johtamalla ne erilliseen umpikaivoon. Hiehonavetan sosiaalitilojen WC-vesien käsittelyyn sovelletaan kyseisen asetuksen siirtymäsäännöksiä. Umpikaivosta jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Lietesäiliöiden ja kuivalantalan vuosittaisella tyhjennyksellä ja tarkastuksella varmistetaan, että käytössä oleva lannan varastointitilavuus ei pienene ja vuotoja maaperään ei synny. Lantavarastojen tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. Toiminnan eri vaiheissa voi aiheutua päästöjä, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Ajoneuvojen yms. pesuvesien käsittelyä koskeva määräys on annettu pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi.

18 18 Määräys säilörehun varastoinnista ja säilörehun puristenesteiden johtamisesta on annettu pinta- ja pohjavesien sekä maaperän pilaantumisen estämiseksi. Määräys varastoitavan säilörehun pitämisestä katettuna on annettu naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitetun kohtuuttoman rasituksen ja haitan ehkäisemiseksi. Lannan ja jätevesien hyödyntämistä koskeva lupamääräys 2 Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari 3,5 hiehoa kohden sekä yksi peltohehtaari 11 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen/lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Jaloittelutarhaa koskeva lupamääräys 3 Jaloittelutarha tulee kattaa hakemuksen mukaisesti sadevesien hallitsemiseksi ja jaloittelutarhassa muodostuvien valumavesien minimoimiseksi. Jaloittelutarhan tiiviin alustan ylläpito ja valumavesien hallinta on tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisen estämiseksi. Jaloittelutarhassa mahdollisesti muodostuvat suotovedet ja virtsa tulee johtaa hallitusti jaloittelutarhan alapuolella sijaitsevaan noin 300 m 3 :n lietesäiliöön. Lannan säännöllinen poistaminen jaloittelutarhasta sekä tarvittaessa riittävä kuivikkeiden käyttö jaloittelutarhassa on tarpeen hajuhaittojen sekä ympäristöön aiheutuvien valumien ehkäisemiseksi. Hajuhaittojen vähentämistä koskeva lupamääräys 4 Määräys nykyisten lietesäiliöiden, rakennettavien lietesäiliöiden ja mahdollisten uusien lietteen pumppu-/pudotuskaivojen täyttämisestä alakautta/lietepinnan alapuolelle on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Määräys mahdollisten lietteen pumppukaivojen kattami-

19 19 sesta betonikannella on tarpeen haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Määräys nykyisen noin 700 m 3 :n lietesäiliön sekä rakennettavien noin m 3 :n lietesäiliöiden (2 kpl) kattamisesta kelluvalla katteella on tarpeen haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi sekä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitetun kohtuuttoman rasituksen ja haitan ehkäisemiseksi. Lisäksi riittävä kuivikkeen käyttö vasikoiden kuivikepohjaisissa karsinoissa sekä lehmien poikimakarsinassa on tarpeen, jotta eläinten tuottaman lannan koostumus pysyy riittävän kuivana ja se pystytään hallitusti käsittelemään kuivalantana. Välivarastoitava kuivalanta on peitettävä riittävällä turvekerroksella haju- ja kärpäshaittojen ehkäisemiseksi. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen/lannan matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen/lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivalantalan, laidunalueiden ja laakasiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Meluhaitan vähentämistä koskeva lupamääräys 5 Määräys maidontuotantotoiminnan ja siitä aiheutuvan liikennöinnin melun rajoittamisesta tapahtuvaksi arkipäivisin (ma-pe) klo 6-22 on annettu naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitetun kohtuuttoman rasituksen ja haitan ehkäisemiseksi. Jätehuoltoa ja eläinjätteitä koskevat lupamääräykset 6 ja 7 Jätteen haltijaa koskevat jätelain yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä sekä muun muassa se, että jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti ja että jätteet tulee ensisijaisesti ohjata hyötykäyttöön materiaalina ja toissijaisesti hyödyntää energiana. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata jätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva lupamääräys 8

20 20 Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Tarkkailua ja raportointia koskeva lupamääräys 9 Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliö- ja kuivalantalarakenteita, puristenesteiden umpikaivon rakenteita sekä polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. Selvilläolovelvollisuutta ja toiminnan muutoksia koskeva lupamääräys 10 Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. Käyttöönottoilmoitusta koskeva lupamääräys 11 Rakennettavan eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. VASTAUS AA:N MUISTUTUKSESSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon hakemuksesta annetun muistutuksen huomautukset hajuhaitasta lupamääräyksestä 1 ja 4 sekä meluhaitasta lupamääräyksestä 5 sekä niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. eläinsuojien yhteydessä olevien lietesäiliöiden ja pumppukaivon täyttämisestä alakautta/lietepinnan alapuolelle, pumppukaivon pitämisestä katettuna/kattamisesta kiinteällä katteella, lietesäiliöiden kattamisesta vähintään kelluvalla katteella, lietteen/lannan multauksesta neljän tunnin kuluessa levityksestä 500 metrin etäisyydellä eläinsuojista, poistoilmahormien sijoittamisesta eläinsuojien katolle, riittävästä kuivikkeen käytöstä eläinsuojassa ja jaloittelutarhassa, varastoitavan säilörehun pitämises-

21 21 tä katettuna, varastoitavan kuivalannan kattamisesta turvekerroksella sekä eläinten valkuaisruokinnan optimoinnista. Muistuttajan asuinrakennus sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä rakennettavasta lypsylehmäpihatosta sekä noin 535 metrin etäisyydellä olemassa olevasta hiehonavetasta. Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyydet häiriintyvistä kohteista. Ohjeen mukaan hakemuksen mukaisten eläinsuojien (eläinmäärä yhteensä eläinyksikköä) vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi suotuisissa olosuhteissa vähintään 290 metrin etäisyyttä ja normaaliolosuhteissa vähintään 310 metrin etäisyyttä. Suositellut vähimmäisetäisyydet muistuttajan asuinrakennukseen täyttyvät eläinsuojien luvan mukaisilla sijoituspaikoilla. Rakennettavan lypsylehmäpihaton sijainti valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella ei sinällään muodosta estettä ympäristöluvan myöntämiselle. Rakennuksen sijoittuminen lähelle metsän reunaa olemassa olevaan maatalousmaisemaan ei vaaranna alueen maisemallisten arvojen säilymistä. Muistutuksessa esille tuotu muistuttajan omistamien kiinteistöjen mahdollinen arvonaleneminen ei kuulu ympäristöluvassa huomioon otettaviin asioihin eikä aluehallintoviraston toimivaltaan. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2022 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi.

22 22 Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan myöntämän ympäristölupamenettelylain mukaisen luvan. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki 6-8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 56, 58, 96 97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 5, 15 19, ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Jätelaki (646/2011) 8, 12 13, 15 17, 19 21, 28 30, 72, 91, 118 ja 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 7-9, 24 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita ja niistä johdettuja tuotteita käsittelevien toimijoiden valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (1193/2011)

23 23 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Asian käsittelystä peritään taulukon mukainen maksu, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Seinäjoen kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla sekä Pohjankyrö-lehdessä. JAKELU Päätös Hakijalle Tiedoksi Seinäjoen kaupunginhallitus Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä.

24 24 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. LIITTEET 1. Valitusosoitus 2. Sijaintikartta 3. Asemapiirros, 2 kpl 4. Lista muistutuksen jättäneistä (ei verkkoversiossa) Mikaela Rudnäs Jenni Korpeinen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Mikaela Rudnäs ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Jenni Korpeinen.

25 VALITUSOSOITUS LIITE 1 25 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

26 SIJAINTIKARTTA LIITE 2 26