LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 121/2010/1 Dnro LSSAVI/297/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee maidon- ja naudanlihantuotantotoimintaa Ilmajoen kunnan Kirkonkylässä. Ala-Fossin Maatalousyhtymä Yhteyshenkilö: Tiina Fält Ilmajoentie Ilmajoki ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Hakemus koskee nykyisten eläinsuojien toimintaa. Nykyisessä pihattonavetassa ja lihanautakasvattamossa on tilat yhteensä enintään 144 lypsylehmälle, 111 hieholle, 132 lihanaudalla ja 89 vasikalle (alle 6 kk). Lisäksi tilalla on 5 hevosta. Nykyinen pihattonavetta ja lihanautakasvattamo sijaitsevat Ilmajoen kunnan Kirkonkylässä tiloilla Riihelä RN:o 6:95 ja Ylikauppila RN:o 6:177. Etälietesäiliö (noin m 3 ) sijaitsee tilalla Ylikauppila RN:o 6:177 sekä etälietesäiliö (noin 100 m 3 ) ja etälantalaatta (noin 96 m 2 ) tilalla Korvike RN:o 6:123 Ilmajoen kunnan Kirkonkylässä noin 8 km:n etäisyydellä eläinsuojista. Vuokralietesäiliö (noin 300 m 3 ) sijaitsee tilalla Väli-Torala RN:o 2:212 Ilmajoen kunnan Lahden kylässä noin 3 km:n etäisyydellä eläinsuojista. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO 2 Länsi-Suomen ympäristökeskus on antamallaan päätöksellä velvoittanut, että toiminnalle tulee hakea ympäristölupaa mennessä. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on Ilmajoen kunnan terveyslautakunta käsitellyt sijoituspaikkaluvan 150 lypsylehmän, 118 vasikan, 200 hiehon, 3 lihasian, 10 lampaan ja 5 hevosen pitämiselle. Toiminta sijaitsee Ilmajoen kunnan keskustan osayleiskaava-alueella. Osayleiskaavassa alue on merkitty kaavamerkinnällä maa- ja metsätalousvaltainen alue, ympäristöarvoja (MU-1). Eläinsuojien lähiympäristössä on kaavamerkinnällä pientalovaltainen asuntoalue (AP) merkittyjä alueita. Ilmajoen keskustan asemakaava-alueeseen on etäisyyttä eläinsuojista noin 230 metriä. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa alue on merkitty kaavamerkinnällä maaseudun kehittämisen kohdealue (mk-2) ja kaavamerkinnällä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuojat sijaitsevat Ilmajoen kunnan Kirkonkylässä noin kilometrin etäisyydellä Ilmajoen keskustasta lounaaseen. Eläinsuojien lähiympäristö on peltoaluetta. Lähimmät viisi naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 100 metrin (vapaa-ajan asunto), noin 120 metrin, noin 150 metrin (vapaa-ajan asunto), noin 160 metrin ja noin 200 metrin etäisyydellä eläinsuojista. Seuraavaksi lähimmät seitsemän naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin metrin etäisyydellä. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 300 metrin etäisyydellä. Ilmajoen Osuusmeijeri sijaitsee noin 300 metrin ja seurakuntakeskus noin 440 metrin etäisyydellä eläinsuojista. Eläinsuojien sijaintipaikat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät I- luokan pohjavesialueet, Karrapörrinmäen sekä Salonmäki A:n ja Jäpin pohjavesialueet, sijaitsevat noin 1,4 km:n ja 5,5 km:n etäisyydellä eläinsuojista. Lähin vesistö on Kyrönjoki, joka sijaitsee on noin 280 metrin etäisyydellä eläinsuojista. Käyttövesi eläinsuojien toimintaan otetaan Il-

3 ELÄINSUOJAN TOIMINTA 3 majoen kunnan vesijohtoverkosta (eläinsuojien pesuvedet) ja Seppälän vesiosuuskunnalta (eläinten juomavesi). Eläintilat ja tuotanto Nykyisessä pihattonavetassa ja lihanautakasvattamossa on tilat yhteensä enintään 144 lypsylehmälle, 111 hieholle, 132 lihanaudalla ja 89 vasikalle (alle 6 kk). Pihattonavetassa on tilat 144 lypsylehmälle, joista 21 on poikimaosastolla, 111 hieholle ja 45 vasikalle (alle 6 kk). Lihanautakasvattamossa on tilat 132 lihanaudalle ja 44 vasikalle (alle 6 kk). Lisäksi tilalla on 5 hevosta, joille on tilat lihanautakasvattamon yhteydessä. Tuotettava maitomäärä on noin kg/vuosi ja lihamäärä noin kg/vuosi. Eläinsuojien ilmanvaihto tapahtuu pääasiassa koneellisesti. Molemmissa eläinsuojissa on myös avattavat ikkunat, jotka ovat avoinna lähinnä kesäaikana. Lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojien lannankäsittely tapahtuu pääasiassa lietelannalla. Kuivikelannalla ovat 20 vasikkaa (alle 6 kk), 21 lypsylehmää poikimaosastolla ja 5 hevosta. Virtsa imeytetään kuivikkeisiin ja kuivikkeena käytetään olkea, kutteria ja turvetta. Nykyisten eläinsuojien yhteydessä sijaitsevat noin 700 m 3 :n (rehuvaraston alapuolella) ja noin m 3 :n lietesäiliöt (avoin lukuun ottamatta lietesäiliön molempia päitä, jotka on katettu betonikannella). Eläinsuojien yhteydessä on myös noin 68 m 3 :n ja noin 314 m 3 :n kuivalantalat ja noin 91 m 2 :n betoninen laatta, jota ei käytetä nykyisin lannan varastoimiseen. Laatalta sadevedet voidaan johtaa noin 700 m 3 :n lietesäiliöön. Noin 68 m 3 :n kuivalantalassa ei ole ajoluiskaa eikä lantalan ulkopuolella kuormauslaattaa. Noin 314 m 3 :n (noin 150 m 2 ) kuivalantalassa on kahdella reunalla noin 1,4 metrin korkuiset betoniset reunat ja yhdellä reunalla noin 0,5 metrin betonireuna. Lantalassa on 0,5 metrin ajoluiska ja lantalan ulkopuolella betoninen/asfalttinen kuormauslaatta. Lisäksi tilalla on käytössä noin m 3 :n avoin etälietesäiliö (kumiallas), noin 100 m 3 :n katettu etälietesäiliö ja sen yläpuolella noin 96 m 2 :n betoninen etälantalaatta sekä noin 300 m 3 :n kiinteällä katteella katettu vuokralietesäiliö. Eläinsuojien yhteydessä olevat lietesäiliöt ja noin m 3 :n etälietesäiliö täytetään alakautta. Noin m 3 :n etälietesäiliö täytetään ja tyhjätään erillisen kaivon kautta. Yhteensä tilalla on lietetilavuutta lietekuilujen (490 m 3 ) kanssa noin m 3. Hakemuksen mukaan maitohuoneen pesuvesiä syntyy noin m 3 vuodessa. Maitohuoneen pesuvedet, muut pesuvedet ja eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet johdetaan kunnan viemäriverkostoon.

4 4 Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Jätteet Varastot Tilalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen yhteensä noin 219,78 ha, josta omaa peltoa noin 183,10 ha ja vuokrapeltoa noin 36,68 ha. Hakemuksen mukaan lannan levityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Lannan levityksestä 50 % tapahtuu keväällä viikkojen aikana, 30 % kesällä viikkojen aikana ja 20 % syksyllä viikkojen aikana. Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 30 kpl /vuosi) toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Jäteöljyt, loisteputket ja akut toimitetaan jäteasemalle ja metalliromut romunkeräykseen. Rehujätteet varastoidaan betonilaatalla ja levitetään pellolle. Tilalla on kylmäkontti kuolleiden eläinten tilapäistä varastointia varten. Lisäksi kuolleita eläimiä varastoidaan asfaltin päällä pressulla peitettynä. Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin tonnia/vuosi laakasiiloihin. Laakasiiloja on yhteensä 8 kpl, joista 7 kpl sijaitsee eläinsuojien yhteydessä ja yksi Alajoella. Eläinsuojien yhteydessä olevista laakasiiloista neljä on katettuja. Laakasiiloista puristenesteet johdetaan umpisäiliöihin ja umpisäiliöistä lietesäiliöihin. Tilalla on kolme polttoainesäiliötä, joiden tilavuudet ovat noin litraa, noin litraa ja noin litraa. Polttoainesäiliöt sijaitsevat betonilaatan päällä ja ne ovat varustettu lukituksella. Polttoainesäiliöt on tarkastettu paloviranomaisen toimesta viimeksi vuonna Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään litraa tynnyreissä konehallissa. Tilalla käytettävät säilöntäaineet varastoidaan ulkona betonilaatan päällä olevissa teräs- ja muovisäiliöissä. Vuosittainen käyttömäärä on noin litraa. Kasvinsuojeluaineet ostetaan yhtä kasvukautta varten viljelysuunnitelman mukaisesti ja ne varastoidaan omissa pakkauksissaan lukitussa paikassa. Lannoitteet hankitaan syksyllä suursäkeissä, jotka varastoidaan konehallissa. Lannoitteet ostetaan viljelysuunnitelman mukaisesti. Tilan toiminnassa tarvittavat pesuaineet säilytetään tuotantorakennuksen yhteydessä olevissa varastotiloissa. Eläinten hoidossa ja lääkinnässä tarvittavat aineet säilytetään erillisessä säilytystilassa navetan yhteydessä. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että maitoauto käy joka päivä, teurasauto käy kaksi kertaa kuukaudessa ja rehukuljetuksia on viikoittain. Eläinlääkäri ja seminologi käyvät useamman kerran viikossa. Lietettä ajetaan noin 7 päivää/levityskerta eli keväällä, kesällä ja syksyllä. Säi-

5 5 lörehua tehdään kahdesta sadosta kesässä ja siihen kuluu aikaa noin viikko/sato. Rehua ajetaan laakasiiloille 2-3 traktorilla. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan tila kuuluu karjantarkkailuun, joten karjan ruokinta suunnitellaan tarvenormien mukaisesti yliruokintaa välttäen. Navettailman laatu pyritään pitämään mahdollisimman hyvänä. Tilan tuotantorakennusten laitteiden ja rakenteiden kuntoa tarkkaillaan päivittäisten toimintojen yhteydessä ja tarvittaessa tehdään korjaukset välittömästi. Lannan levityksessä käytetään multauslaitteita. Lietteen levityksen aikana pyritään lietesäiliöiden ympäristö ja kulkureitit pitämään mahdollisimman siistinä. Lietteen levitysajankohdissa pyritään huomioimaan peltolohkojen läheisyydessä asuvat ja noudatetaan nitraattiasetuksen mukaisia lannanlevitysmääräyksiä. TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA TOIMET HÄIRIÖTILANTEISSA Tuotantorakennuksessa on valvontakamera ja palohälytysjärjestelmä. Eläimille on lisäksi tehty pelastautumissuunnitelma. Tuotantorakennukset ja ympärillä olevat muut maatalousrakennukset on varustettu asianmukaisella alkusammutuskalustolla. Koneiden ja laitteiden toimintakuntoa seurataan päivittäin ja mahdolliset puutteet korjataan välittömästi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastus Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Ilmajoen kunnan sekä Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Ilmajoen kunnanvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Ilmajoki-lehdessä sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin.

6 6 Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Ilmajoen kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Ilmajoen kunnanhallitus on antanut lausuntonsa ympäristölautakunnan esityksen mukaisena. Ilmajoen ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan mm, että ympäristölautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä naudanlihan- ja maidontuotantotoiminnan laajentamiselle. Toiminnassa tulee kuitenkin pyrkiä huomioimaan eläinsuojien läheisyydessä sijaitseva pientalovaltainen asuntoalue niin, että naapureille aiheutuvat haitat ovat mahdollisimman pieniä. Ympäristölupahakemuksen mukaista toimintaa voidaan pitää kyseessä olevalla paikalla vakiintuneena toimintana. Otettakoon huomioon, että jo vuoden 1978 sijoituspaikkalupa on myös nyt esitetyn eläinyksikkömäärän kanssa samaa kokoluokkaa. Ympäristölautakunta katsoo, että eläinsuojan sijaintipaikka esitettyjen suunnitelmien mukaisesti on sellainen, ettei siitä etukäteen arvioiden aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta haittaa naapureille. Käytettäessä ympäristöministeriön kirjeen YM4/401/2002 ohjeistusta uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäisetäisyyssuosituksia häiriintyvästä kohteesta taulukkoa, etäisyydet täyttyvät niukasti. Mikäli kyseessä olisi uusi eläinsuoja, etäisyyttä lähimpään häiriintyvään kohteeseen tulisi olla noin 330 metriä. Pienempää etäisyyttä mahdollistavia seikkoja tässä hankkeessa ovat: kyseessä on olemassa oleva eläinsuoja ja eläinsuojan lantavarastot (tilakeskuksen yhteydessä) on katettu. Ympäristölautakunnan tiedossa ei ole luonnonsuojelullisesti arvokkaita tai merkittäviä kohteita eläinsuojan läheisyydessä. Hankkeesta ei myöskään voida arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa, mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Hakemuksessa esitetyt lannan ja pesuvesien varastointitilat ovat riittävät 12 kk:n varastointitarpeisiin. Etälietesäiliöiden osalta todetaan, että koska vuokralietesäiliö tilalla Väli-Torala RN:o 2:212 sijaitsee noin 60 metrin etäisyydellä lähimmästä asuinrakennuksesta, aiheutuu lietesäiliön käytöstä todennäköisesti jonkin verran hajuhaittoja naapurustoon. Hajuhaittojen minimoimiseksi käytettävät keinot tulee huomioida lupamääräyksissä. Hakemuksessa on esitetty riittävästi peltopinta-alaa lannan levitykseen hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Hakemuksessa on esitetty riittävät tiedot jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä.

7 7 Lupamääräyksissä tulee huomioida, että lannan kuormaus-, lastaus- ja kuljetustoiminta sekä lannanlevitys voidaan toteuttaa siten, että naapureille aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman vähäinen. Taajaan rakennetun alueen välittömässä läheisyydessä suositellaan, että lannan pintalevitystä vältetään ja lanta kynnetään tai mullataan neljän tunnin kuluessa levityksestä, muilla alueilla vuorokauden kuluessa levityksestä. Kokonaisuudessaan eläinsuojan alue tulee pitää mahdollisimman siistinä. Etelä-Pohjanmaan ELYn maaseudun ympäristönsuojeluryhmä toteaa lausunnossaan, että maaseuturyhmällä ei ole erityistä huomautettavaa lypsykarjanavetan ja lihanautakasvattamon hakemuksen johdosta. Ympäristölupa voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä annettu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista. Hakija on todennut suullisesti, että vastineen antotarvetta ei ole. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu LUPAMÄÄRÄYKSET Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Ala-Fossin Maatalousyhtymälle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidon- ja naudanlihantuotantotoiminnalle Ilmajoen kunnan Kirkonkylään tiloille Riihelä RN:o 6:95 ja Ylikauppila RN:o 6:177 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty ) mukaisesti ja asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Ympäristölupa myönnetään enintään 144 lypsylehmän, 111 hiehon, 132 lihanaudan, 89 vasikan (alle 6 kk) ja 5 hevosen pitämiselle. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Ilmajoen kunnanhallituksen ja ympäristölautakunnan lausunnossa esille tuodut asiat lupamääräyksistä 2 ja 3 tarkemmin ilmenevällä tavalla. 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet sekä pesuvedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympä-

8 8 ristöön. Kuivalanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa kuivalantaloissa siten, että sitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, pesuvesien ja sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään m 3. Lietelannan varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen (490 m 3 ) tilavuus. Kuivalannan varastotilavuutta tulee olla vähintään 644 m 3. Kuivalannan varastotilavuudessa tulee lisäksi huomioida sadevesimitoitus (0,1 m 3 /m 2 ), mikäli nesteitä ei johdeta lietesäiliöön tai erilliseen umpisäiliöön. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet tulee johtaa Ilmajoen kunnan viemäriverkostoon. Tilalla käytössä olevissa kuivalantaloissa tulee olla vähintään 0,5 metrin reunat kolmella reunalla, 0,5 metrin ajoluiska (kattamaton lantala) ja kuivalantalan ulkopuolella tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Noin 68 m 3 :n kuivalantala tulee varustaa 0,5 metrin ajoluiskalla ja kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta betonista tai asfaltista. Hakijan tulee esittää valvontaviranomaiselle suunnitelma mennessä toimenpiteistä, joilla kuivalantalatilavuus (kuivalantalatilavuudessa vajetta noin 262 m 3 + sadevesimitoitus 0,1 m 3 /m 2 ) ja kuivalantaloiden rakenteet korjataan vastaamaan tässä lupamääräyksessä edellytettyä. Toimenpiteet kuivalantalatilavuuden ja kuivalantaloiden rakenteiden korjaamiseksi tulee olla tehtynä mennessä. Lietteen ja lannan kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen ja kuivalannan säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Säilörehun puristeneste tulee johtaa laakasiiloista vesitiivistä materiaalia oleviin umpisäiliöihin. Umpisäiliöt tulee pitää katettuna tiiviillä kansilla esim. betonikannella tai peltikatteella. Umpisäiliöistä puristenesteet tulee levittää kasvukauden aikana peltoon tai siirtää varastoitavaksi lietesäiliöön. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta, kuivalanta sekä eläinsuojien pesuvedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä, lantaa ja pesuvettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen/lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 202,2 hehtaaria. Lietteen/lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvos-

9 9 ton asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen/lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä/lantaa, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lietteen ja kuivalannan siirto etälietesäiliöihin ja mahdollisesti käytettävään etäkuivalantalaan tulee hoitaa siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Lietteen-/lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen-/lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä/lantaa voidaan levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä/lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lietteen/lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lietteen/lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen/lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen/lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, pesuvesiä, säilörehun puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lietteellä/lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen/lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Nykyiset noin 700 m 3 :n ja noin m 3 :n lietesäiliöt tulee täyttää alakautta. Noin m 3 :n lietesäiliö tulee kattaa kiinteällä katteella esim. pel-

10 10 tikatteella ja kattamistoimenpiteet tulee olla tehtynä mennessä. Eläinsuojien poistoilmahormit tulee olla sijoitettuna eläinsuojien katolle. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan/lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivalantaloiden ja laakasiilojen ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Lietelanta/lanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. Eläinsuojista noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen/lannan multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksen jälkeen. Hevosille tarkoitettu laidunalue/tarha-alue tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa siten, että pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa ei aiheudu ja että siitä ei aiheudu kohtuutonta rasitusta tai haittaa naapureille. Lanta tulee poistaa alueelta ja kulkuteiltä riittävän usein kuivalantalaan. 4. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. 5. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata.

11 11 Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 1 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 6. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee olla tehtynä Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. Polttonestesäiliön, jonka tilavuus on 10 m 3 tai yli 10 m 3, tulee täyttää kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 415/1998 mukaiset vaatimukset. 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden ja niiden katteiden, kuivalantaloiden, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lietteen ja kuivalannan määrä (m 3 /vuosi)

12 12 lietteen ja kuivalannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lietteen ja kuivalannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI - järjestelmää ( 8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava si-

13 13 ten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Lupaharkinnassa on otettu huomioon, että kyseessä on olemassa oleva toiminta, jolle Ilmajoen kunnan terveyslautakunta on myöntänyt sijoituspaikkaluvan. Kun verrataan voimassa olevan sijoituspaikkaluvan mukaista eläinyksikkömäärää hakemuksen mukaiseen eläinyksikkömäärään, voidaan niiden todeta lähes vastaavan toisiaan. Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojien sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojien eläinmäärän ja eläinsuojien sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Lupamääräysten perustelut Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, kuivalannan, pesuvesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta

14 14 peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM- RMO-C4) mukaan lietteen ja kuivalannan varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet tulee johtaa hakemuksen mukaisesti Ilmajoen kunnan viemäriverkostoon. Määräys kuivalantalatilavuuksien ja lantalarakenteiden korjaamiseksi ja suunnitelman esittämiseksi valvontaviranomaiselle toimenpiteistä on annettu, koska maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM-RMO-C4) sekä kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaan kuivalantaloissa tulee olla kolmella sivulla vähintään 0,5 metrin reunat, vähintään 0,5 metrin ajoluiska ja kuivalantalan ulkopuolella tiivis kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Kuivalantalan mitoituksessa tulee ottaa huomioon sadevesimitoitus vähintään 0,1 m 3 /m 2, mikäli nesteitä ei johdeta lietesäiliöön tai erilliseen umpisäiliöön. Hakemuksen mukaiselle kuivikelannalla olevalle eläinmäärälle (21 lypsylehmää, 20 vasikkaa alle 6 kk ja 5 hevosta) kuivalannan varastotilavuutta tulee olla vähintään 644 m 3 ja lisäksi tulee huomioida sadevesimitoitus 0,1 m 3 /m 2. Hakemuksessa esitetyillä kuivalantalatilavuuksilla ja -rakenteilla kuivalannan varastointitilavuudessa on vajetta noin 262 m 3 + sadevesimitoitus 0,1 m 3 /m 2. Lietesäiliöiden ja kuivalantaloiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Määräys säilörehun varastoinnista ja säilörehun puristenesteiden johtamisesta on annettu pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumisen estämiseksi. (määräys 1) Vaatimus lietteen/lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, yksi peltohehtaari 3,5 hiehoa, yksi peltohehtaari 2,7 lihanautaa ja yksi peltohehtaari 11 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen/lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on aluehallintovirasto katsonut tarpeelliseksi antaa kyseiset määräykset, mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyt-

15 15 tää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. (määräys 2) Määräys nykyisten noin 700 m 3 :n ja noin m 3 :n lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Määräys noin m 3 :n lietesäiliön kattamisesta kiinteällä katteella esim. peltikatteella on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen/lannan matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen/lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivalantaloiden ja laakasiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Määräys hevosille tarkoitetusta laidun-/tarha-alueesta on annettu pintaja pohjavesien pilaantumisen estämiseksi ja hajuhaittojen vähentämiseksi. (määräys 3) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 5) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 6)

16 16 Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliö- ja kuivalantalarakenteita ja polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 8) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2019 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa Ilmajoen kunnan terveyslautakunnan myöntämän sijoituspaikkaluvan.

17 17 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 58, 96-97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, , ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla (415/1998) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa.

18 18 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN MUUTOKSENHAKU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Ilmajoen kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla Vaasassa sekä Ilmajoki-lehdessä. Tähän päätökseen saa hakea muutosta ympäristönsuojelulain 96 :n mukaan valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Ylitarkastaja Maarit Vuorela JAKELU Päätös Hakijalle Tiedoksi Ilmajoen kunnanhallitus Ilmajoen ympäristölautakunta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset, joille on annettu erikseen tieto ympäristölupahakemuksesta. LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros

19 19 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.