YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS ASIA. Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto ja sen laajentaminen, Jalasjärvi HAKIJA

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 55/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/83/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto ja sen laajentaminen, Jalasjärvi Kokko Juha ja Sinikka Kokontie Ala-Valli TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Liike- ja yhteisötunnus: Maidontuotantoa laajennetaan rakentamalla uusi pihattonavetta lypsylehmille ja vasikoille ja samalla olemassa olevaa navettaa korjataan hiehoille ja vasikoille sopivaksi. Laajennuksen jälkeen eläinpaikkoja on enintään 150 lypsylehmälle, 111 hieholle ja 53 alle 6 kk ikäiselle vasikalle. Tilalla on nykyisin 75 lypsylehmää, 55 hiehoa ja 20 vasikkaa (alle 6 kk:n ikäisiä). Laajennuksen yhteydessä tilakeskukseen rakennetaan lisää lietelannan ja kuivalannan varastointitilaa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Eläinsuojat, lietesäiliöt, kuivalantalat ja laakasiilot sijaitsevat Jalasjärven kunnan Vallin kylän kiinteistöllä Kokko RN:o 5:117. Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a) kohdan mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a) kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, koska kyseessä on vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 Tämän päätöksen mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, jäljempänä Etelä-Pohjanmaan ELY- keskus. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Olemassa olevalla toiminnalla on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa, jonka mukaan eläinsuojaan saa sijoittaa enintään 75 lypsylehmää, 51 hiehoa ja 30 vasikkaa (alle 6 kk). Hakemuksen liitteenä on maanvuokraussopimus 6,7 ha:n peltopinta-alasta ja lannan levittämissopimuksia (4 kpl) yhteensä 93,0 ha peltopinta-alasta. Tila sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella. Alueella ei ole voimassaolevaa yleis- tai asemakaavaa. Etelä-Pohjanmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä ja ympäristöministeriön vahvistamassa maakuntakaavassa ei ole eläinsuojan sijaintikiinteistön kohdalla aluevarauksia. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kaikki tuotantorakennukset sekä lanta- ja rehuvarastot sijaitsevat Jalasjärven kunnassa (164) Vallin kylässä (416) kiinteistöllä Kokko RN:o 5:117 (entinen kiinteistötunnus ), joka sijaitsee noin 13 km Jalasjärven keskustasta kaakkoon päin. Uusi pihattonavetta sijaitsee noin 60 m etäisyydellä nykyisestä navetasta kaakkoon päin. Tulevasta pihatosta 40 m koilliseen päin rakennetaan m 3 :n betoninen lietesäiliö, joka katetaan turpeella. Uuden pihattonavetan ja uuden lietesäiliön väliin rakennetaan uusi kuivalantala. Tilan ympäristö on pääosin avointa peltoaluetta. Tila sijaitsee Liikaluoman valuma-alueella (42.086). Olemassa olevan navetan ja uuden pihaton välissä virtaa oja, joka laskee Liikaluomaan ja edelleen Hirvijokeen ja noin 3 km päässä sijaitsevaan Hirvijärveen. Kokon Vesihuolto Oy:n kaivo sijaitsee olemassa olevasta navetasta noin 750 m lounaaseen päin. Lähin pohjavesialue Korteskylä A ( A) sijaitsee 6,5 km tilakeskuksesta koilliseen päin. Tilan läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita eikä valtakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita. Uudesta pihattonavetasta 400 m säteellä on navetan sijaintikiinteistöllä sijaitsevien hakijoiden omistamien kahden asuinrakennuksen lisäksi kuusi muuta asuinrakennusta. Lähin ulkopuolisen omistuksessa oleva vakituisesti asuttu asuinrakennus sijaitsee nykyisestä navetasta noin 50 m luoteeseen päin (Alakokko RN:o 5:118). Olemassa olevan navetan ja em. lähimmän naapurin välissä on käyttämätön ulkorakennus. Tulevasta lypsylehmäpihatosta on matkaa em. lähimpään naapuriin noin 160 m. Olemassa olevasta navetasta noin 200 m luoteeseen (tulevasta pihatosta noin 310 m luoteeseen) sijaitsevalla kiinteistöllä (Leppineva RN:o 8:139) on sikala. Tulevasta lypsylehmäpi-

3 HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA 3 hatosta noin 260 m kaakkoon päin sijaitseva rakennus on hakijan mukaan nykyään autiona (Laitila RN:o 5:38). Uudesta pihattonavetasta noin 220 m lounaaseen päin (Kulma RN:o 5:71) sijaitsee yksi asuinrakennus sekä noin 300 m ja 350 m etelään päin kaksi asuinrakennusta (Mäkiranta RN:o 5:114 ja Mäkirinta RN:o 5:93). Nykyisen navetan yhteydessä olevasta lietesäiliöstä (1 000 m 3 ) on etäisyyttä lähimpään ulkopuolisen omistamaan asuinrakennukseen noin 60 m (säiliön luoteispuolella Alakokko RN:o 5:118). Uudesta lietesäiliöstä (2 500 m 3 ) on noin 160 m lähimpään asuinrakennukseen (säiliöstä kaakkoon Laitila RN:o 5:38, jonka asuinrakennus nykyään autiona). Eläintilat Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa ja sen laajentamista. Tilalla on nykyisin 75 lypsylehmää, 55 hiehoa ja 20 vasikkaa (alle 6 kk). Sonnivasikat myydään välitykseen. Toimintaa laajennetaan rakentamalla tilakeskuksen yhteyteen uusi pihattonavetta lypsylehmille (150 kpl) ja vasikoille (18 kpl). Nykyistä navettaa korjataan hiehoille (111 kpl) ja vasikoille (35 kpl) sopivaksi. Laajennuksen jälkeen eläinpaikkoja on enintään 150 lypsylehmälle, 111 hieholle (91 kpl kk ja 20 kpl 6-12 kk) ja 53 alle 6 kk ikäiselle vasikalle. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uuden pihattonavetan yhteyteen uusi lietesäiliö (2 500 m 3 ) ja uusi kuivalantala (198 m 3 ). Tilalle tulee vesi vesiosuuskunnan kaivosta, jota käyttää noin 20 kiinteistöä. Eläinten rehuseos jaetaan ruokintapöydille apevaunuilla. Eläimiä ei laidunneta. Lehmät lypsetään uudessa pihatossa kahdella lypsyrobotilla. Tilan tuotanto on laajennuksen jälkeen litraa maitoa ja kg lihaa. Nykyisessä navetassa on koneellinen ilmanvaihto. Tulevassa lypsylehmäpihatossa on luonnollinen ilmanvaihto (poisto kattohormeista ja korvausilma avattavien verhoseinien kautta). Lannan ja jätevesien käsittely ja varastointi Laajennuksen jälkeen uuteen pihattoon sijoittuvien 150 lypsylehmän ja olemassa olevaan navettaan sijoittuvien 111 hiehon ja 35 vasikan sekä kolmen sairaskarsinan lanta käsitellään ja varastoidaan lietelantana. Olemassa olevan navetan yhteydessä on lietteen varastointia varten kattamaton m 3 :n betonisäiliö, joka täytetään alakautta. Olemassa olevan navetan lietekuilut (310 m 3 ) toimivat valutuksella. Uusi pihattonavetta toimii slalomlannanpoistojärjestelmällä. Uuden pihattonavetan lietekuilujen tilavuus on hakemuksen mukaan 800 m 3. Uuden pihattonavetan lähelle rakennetaan uusi betoninen lietesäiliö (2 500 m 3 ), joka katetaan turpeella. Uusi lietesäiliö täytetään pumppaamalla liete pihattonavetan koillispäädyssä olevasta slalompumppukaivosta lietesäiliön alaosaan.

4 4 Lisäksi tilalla on oma m 3 kattamaton etälietesäiliö ja kaksi vuokrattua lietesäiliötä (450 m 3 ja 630 m 3 ). Oma etälietesäiliö sijaitsee olemassa olemasta navetasta 1,1 km kaakkoon päin (sama). Vuokratut lietesäiliöt sijaitsevat nykyisestä navetasta noin 1,5 km lounaaseen päin kiinteistöllä Seppi (RN:o 6:79, Vallin kylä). Tilalla on laajennuksen jälkeen lietelannan varastointitilavuutta yhteensä m 3. Uudessa pihattonavetassa on 18 vasikkakarsinaa kuivikelannalla. Kuivikkeena käytetään turvetta ja olkia. Uuden pihaton poikimakarsinassa (154 m 2 ) on 0,6 m paksu kestokuivikepohja (turve+olki), joka vaihdetaan kaksi kertaa vuodessa. Lehmä ja vasikka siirtyvät mahdollisimman pian (noin 1 vrk kuluessa) poikimakarsinasta omille paikoilleen. Nykyisestä navetasta (tuleva nuorkarjanavetta) ei tule kuivikelantaa. Laajennuksen yhteydessä uuden pihattonavetan ja uuden lietesäiliön väliin rakennetaan kuivalantala, jonka pinta-ala on 66 m 2. Lantalassa on kolme seinää, joiden korkeus on kaksi metriä (varastointitilavuus 198 m 3 ), 50 cm korkuinen ajoluiska ja 28 m 2 kuormauslaatta (pohjapiirros ). Hakija on ilmoittanut rakentavansa lantalaan katon (täydennys ). Tilalla muodostuvat tankin ja lypsyrobottien (2 kpl) pesuvedet sekä muut eläinsuojan pesuvedet, yhteensä noin 500 m 3, johdetaan lietesäiliöihin. Uuteen pihattonavettaan rakennetaan kuivakäymälä tai WC-vedet johdetaan umpisäiliöön. Nykyisen navettarakennuksen WC-vedet johdetaan umpisäiliöön. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete- ja kuivikelanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä noin 172 ha, josta omaa on 72,3 ha, vuokrapeltoa 6,7 ha ja sopimuspeltoa 93 ha. Lanta levitetään keväällä viikoilla (50%), kesällä viikoilla (30 %) ja syksyllä viikoilla (20 %). Lanta levitetään pelloille omalla letkulevittimellä ja urakoitsijan multaavalla levityskalustolla. Tilan peltolohkot sijaitsevat pääosin noin kahden kilometrin säteellä talouskeskuksesta. Kauimmaiset lannanlevitykseen käytettävät pellot sijaitsevat noin 3,3 km etäisyydellä tuotantorakennuksista. Mikään lannanlevityspelloista ei sijaitse pohjavesialueella. Säilörehun varastointi Esikuivattu säilörehu (noin t/v) varastoidaan laakasiiloihin. Tilalla on kuusi laakasiiloa säilörehun varastointiin ja kaksi siiloa murskeviljan ja olkien varastointiin. Puristeneste johdetaan kahteen umpisäiliöön (2 m 3 ja 6 m 3 ), joista se pumpataan lietevaunuun ja levitetään kasvukaudella pellolle lannoitteeksi. Tilalle rakennetaan kaksi tai kolme uutta säilörehusiiloa, joista kerätään puristenesteet 5 m 3 :n umpisäiliöön. Pilaantunut rehu varastoidaan kuivalantalassa ja käytetään lannoitteena pellolla.

5 5 Polttoaineet ja kemikaalit Asuinrakennuksen lähellä on kaksi polttoainesäiliötä (5 000 l ja l). Polttoainesäiliöt ovat tasaisella betonilaatalla olevia yksivaippasäiliöitä. Muita öljytuotteita säilytetään enintään 500 litraa tynnyreissä traktorihallissa, jossa on betonilattia (ei viemäriä). Kasvinsuojeluaineita hankitaan keväällä vain yhden kasvukauden tarvetta vastaava määrä. Lannoitteita hankitaan talvikaudella ja ne varastoidaan suursäkeissä konehallissa. Säilörehun teossa käytettävää happoa varastoidaan tilalla konteissa. Eläinsuojissa käytettävät pesuaineet säilytetään tuotantorakennuksissa asianmukaisissa paikoissa. Eläinten hoidossa tarvittavat lääkeaineet säilytetään tuotantorakennuksessa lääkekaapissa. Jätteet Kuolleet eläimet (noin 10 kpl/v) toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Raatokuljetusta odottavat kuolleet eläimet säilytetään lantalassa pressulla peitettynä. Pilaantunut rehu (noin 50 m 3 ) varastoidaan kuivalantalassa ja käytetään lannoitteena pellolla. Muovijäte ja vaaralliset aineet (jäteöljyt, loistelamput ja akut) toimitetaan Jalasjärven jäteasemalle (Lakeuden Etappi). Metalliromu toimitetaan romunkeräykseen. Jalostukseen kelpaamaton maito juotetaan vasikoille tai johdetaan lietesäiliöön. Yhdyskuntajäte toimitetaan kunnalliseen jätteenkeräykseen. Toiminnasta aiheutuva liikenne TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Liikennöinti tulee lisääntymään tilalla jonkin verran laajennuksen johdosta. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Rehukuljetuksia on pari kertaa kuukaudessa ja eläinkuljetuksia joka toinen viikko. Eläinlääkäri käy tilalla noin kerran kuukaudessa. Lantaa levitetään noin 5 vrk/ levitysjakso (3 levitysjaksoa vuodessa). Rehua tehdään noin 2 päivää/sato. Aperuokinta aiheuttaa päivittäistä liikennettä tilakeskuksen sisällä. Uusi lietesäiliö katetaan kelluvalla katteella (turve). Uuden tuotantorakennuksen ilmanvaihto perustuu luonnolliseen ilmanvaihtoon. Rakennuksen katon harjalla on useita poistohormeja, jolloin ei pääse syntymään pistekuormitusta poistoilmasta. Tila kuuluu tuotosseurantaan. Ruokinta suunnitellaan karjan tarpeen mukaan ja ylimääräisiä ammoniakkipäästöjä pyritään välttämään. Lietelanta levitetään peltoon sekä omalla lannanlevityskalustolla että urakoitsijan toimesta. Kuivalannan levittää urakoitsija. Urakoitsijalla on multaava levitin. Tilan tuotanto ja siihen liittyvät toiminnot pyritään hoitamaan siten, että haittaeläimiä ei pääse esiintymään ja tarvittaessa niitä torjutaan. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tuotantorakennus rakennetaan palomääräysten mukaisesti. Navetoissa on valvontakamerat. Tilalla on tulipalojen varalle palovaroittimet ja alkusammut-

6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 6 timia ja sähkökatkojen varalle aggregaatti. Karja ruokitaan apevaunulla, joka ei ole riippuvainen sähköstä. Lupahakemuksen täydennykset Hakijat ovat täydentäneet hakemustaan , , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastus Lausunnot Hakemuksesta on kuulutettu Jalasjärven kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu JP-Kunnallissanomat -lehdessä Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Jalasjärven kunnanvirastossa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tilalle on tehty ympäristölupahakemuksen johdosta tarkastuskäynti Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Aluehallintovirasto on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnot Jalasjärven ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Jalasjärven kunnanhallitus on ilmoittanut erikseen, ettei se anna lausuntoa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesien ja maatalouden ympäristönsuojeluryhmä toteaa lausunnossaan, että investoinnin jälkeen koko maatilan eläinyksikkömäärä (ympäristölupatarkoituksiin) on noin 1262, jonka vähimmäisetäisyyssuositus lähimmästä häiriintyvästä kohteesta on ympäristöministeriön ohjeen 1/2010 liitteen 4 mukaan suotuisissa olosuhteissa noin 290 metriä ja normaaleissa olosuhteissa noin 320 metriä. Uusi pihattonavetta sijaitsee noin 60 metriä nykyisestä navetasta kaakkoon päin. Lähimpään ulkopuolisen omistuksessa olevaan asuinrakennukseen, joka on luoteeseen päin, on nykyisestä navetasta noin 50 m (välissä käyttämätön ulkorakennus) ja tulevasta lypsykarjanavetasta noin 170 m. Seuraavaksi lähimmät asuintalot nykyisestä navetasta ovat 210 metrin päässä luoteessa ja 240 metrin päässä etelässä. Vastaavasti seuraavaksi lähimmät asuintalot rakennettavasta navetasta ovat 200 metrin päässä lounaassa ja 210 metrin päässä etelässä. ELY keskus katsoo, että nykyisen ja rakennettavan navetan yhteydessä olevat lietesäiliöt tulee täyttää alakautta ja kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa sen pysyvyys koko

7 7 lietepinnalla tulee varmistaa tuulisuojauksella tai muulla vastaavalla tavalla. Edellä mainituin toimenpitein ELY -keskus katsoo, että sijoituspaikka täyttää yleiset ympäristönsuojelulain mukaiset sijoituspaikkaa koskevat vaatimukset. Investointien jälkeen maatilalla syntyy lietelantaa noin 5400 m 3. Lisäksi lypsyrobottien käytöstä ja muusta navetan pesusta syntyy pesuvesiä noin 500 m 3 vuodessa. Lisäksi avosäiliöiden sadevesien varastointitilavuus on noin 625 m 3. ELY -keskus katsoo, että nitraattiasetuksen (931/2000) mukainen 12 kuukauden varastointitarve täyttyy. Hakemuksen mukaan hakijalla on lannan levityksessä käytettävää peltoalaa 171,97 ha, josta omaa peltoa on 72,28 ha, vuokrapeltoja 6,69 ha ja sopimuspeltoja 93 ha. Ympäristöministeriön ohjeen 1/2010 taulukon 5 mukaan hakijalla täytyisi olla käytettävissään lannan levitykseen soveltuvaa peltoa vähintään noin 151 ha. ELY keskus katsoo, että hakijalla on riittävästi lannan levityspinta-alaa. Kun tuotantorakennukset tehdään hakemuksen mukaisesti, ei ELY - keskuksella ole muuta erityistä huomautettavaa rakentamista koskevan ympäristölupahakemuksen johdosta. Ympäristölupa voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Jalasjärven ympäristö- ja rakennuslautakunta on antanut Juha ja Sinikka Kokon ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon: Hakemuksen mukainen sijoituspaikka sijaitsee peltoaukean keskellä. Vallitsevat tuulet alueella ovat etelän ja lännen puoleisia. Etäisyys uudesta rakennettavasta pihattonavetasta Iähimpiin naapureihin on pienempi kuin Ympäristöhallinnon ohjeessa 1/2010. Ympäristö- ja rakennuslautakunta esittää, että toiminta voidaan sijoittaa ko. paikalle, mikäli siinä huomioidaan käytettävissä oleva paras mahdollinen tekniikka, kuten altatäytettävä säiliö, lantalan kattaminen vähintään kelluvalla katteella sekä lietteen multaus eläinsuojan lähialueilla sijaitsevilla Iannanlevityspelloilla. Luvassa tulee ottaa huomioon Jalasjärven kunnan ympäristönsuojelumääräykset, joiden mukaan talousvesikaivojen ympärille tulee jättää 100 m suojavyöhyke. Mikäli lannanlevitysalueita on /tulee olemaan kunnan ympäristönsuojelumääräysten 18 :n mukaisesti rajatulla alueella (liitekartta), tulee lanta kyntää tai mullata neljän tunnin kuluessa levityksestä. Lanta voidaan tällä alueella myös levittää sijoituslaitteella injektoimalla tai levittää letkulevittimellä oraille, öljykasvien taimille tai nurmikasvustoon. Navetan jätehuollossa tulee noudattaa Lakeuden jätelautakunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Kuolleet eläimet tulee säilyttää asianmukaisissa kylmätiloissa ennen niiden toimittamista korkeariskisen eläinjätteen keräykseen. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä.

8 8 Hakijan kuuleminen ja vastine ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Hakijoille on lähetetty annetut lausunnot vastineen antamista varten. Hakijat ovat ilmoittaneet, etteivät he anna vastinetta. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Juha ja Sinikka Kokolle ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Jalasjärven kunnan Vallin kylän kiinteistöllä Kokko RN:o 5:117 lupahakemuksen ja päätökseen liitetyn asemapiirustuksen (pvm ) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään siten, että laajennuksen käyttöönoton jälkeen eläinsuojissa voidaan pitää enintään 150 lypsylehmää, 111 hiehoa ja 53 vasikkaa (alle 6 kk). Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojassa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet sekä eläinsuojan muut pesu- ja jätevedet, mahdollinen säilörehun puristeneste ja mahdolliset kuivalantalan suotovedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Kuivikelanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että lantaa ei joudu ympäristöön. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut, lietesäiliö, lietteen pumppukaivo, kuivalantala, laakasiilot ja puristenestekaivot tulee rakentaa vesitiiviistä säänkestävästä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön antamien kyseisiä rakenteita koskevien rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Myös nykyisten eläintenpitoon sekä lannan ja rehun varastointiin liittyvien rakenteiden on oltava vesitiiviitä ja korjaamisessa on noudatettava maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksiä ja ohjeita. Lietelannan, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien, mahdollisen säilörehun puristenesteen sekä kattamattomien lietesäiliöiden sadevesiä varten varastotilavuutta tulee olla vähintään 12 kuukauden varastointitilavuusvaatimusta vastaava määrä eli yhteensä m 3 (sis. lietelantaa m 3, pesuvesiä 500 m 3, puristenestettä 225 m 3 ja lietesäiliöiden sadevesiä 625 m 3 ). Lietelannan varastointitilavuuteen voidaan laskea lietekuilut (1 110 m 3 ). Kuivikelannan ja pilaantuneen rehun varastointitilavuutta tulee olla yhteensä vähintään 168 m 3. Tilalle tulee rakentaa suunnitelmien (hakemuslomake ja asemapiirustus ) mukainen uusi betoninen m 3 :n lietesäiliö. Rakennettavan lietesäiliön lastausalue tulee rakentaa tiivispohjaiseksi esim. betonista tai as-

9 9 faltista. Rakennettavan lietesäiliön ympärille on asennettava salaojaputkisto ja salaojitus on varustettava näytteenoton mahdollistavalla vesipesällisellä tarkastuskaivolla. Rakennettava, nyt kelluvalla katteella (turpeella) katettavaksi suunniteltu, lietesäiliö tulee suunnitella ja rakentaa niin, että se voidaan tarvittaessa kattaa kiinteällä katteella. Kaikki kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee varustaa suoja-aidalla. Lietesäiliön suoja-aidan korkeus on oltava vähintään 1,5 m maanpinnasta ja silmäkoko/lautarako pystysuunnassa enintään 10 cm. Uuden lietesäiliön tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan pihattonavetan käyttöönottoa. Tilalle tulee rakentaa hakemusasiakirjojen (lantalan pohjapiirros ja asemapiirros ) mukainen 198 m 3 :n kuivalantala, joka tulee kattaa kiinteällä kattorakennelmalla, kuten täydennyksessä (sähköposti ) on esitetty. Kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Lantalan ajoluiskan tulee olla vähintään 200 mm:n korkuinen. Uuden kuivalantalan tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan pihattonavetan käyttöönottoa. Lietteen/kuivikelannan kuljetus- ja levityskaluston pesuvedet tulee johtaa lietesäiliöön tai erilliseen umpisäiliöön. Lietteen ja kuivikelannan varastointitilat tulee tyhjentää vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla jätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä (209/2011) mukaisesti esimerkiksi johtamalla jätevedet umpisäiliöön tai käsitellä kunnan muulla hyväksymällä tavalla. Umpisäiliö tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Eläinsuojan käymäläjätevesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen ja käsittely Liete- ja kuivikelanta, säilörehun puristenesteet, maitohuoneen pesuvedet sekä eläinsuojan muut pesuvedet tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa sekä pesu- ja jätevesiä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, mikäli siitä esitetään etukäteen valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Mikäli lantaa toimitetaan hyödynnettäväksi muualle kuin pellolle, on varmistuttava siitä, että laitoksella on toimintaa varten ympäristölupa, ja että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) sekä sen perusteella annettujen kansallisten säädösten vaatimukset täyttyvät. Lietteen ja kuivikelannan peltolevityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksen (931/2000, ns. nitraattiasetus) määräyksiä. Lannan levityksessä tulee huomioida maaperän viljavuus, viljeltävien kasvien ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus.

10 10 Lietteen ja kuivikelannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä riittävästi eläinyksikköä ja muodostuvaa lantamäärää kohden. Ympäristölupahakemuksen mukainen eläinmäärä vaatii maksimimäärälle laskettuna vähintään 151 hehtaaria peltoa. Peltopinta-alassa tulee myös ottaa huomioon talousvesikaivojen, valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävien suojavyöhykkeiden vaatimat pinta-alat. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, puristenestettä tai jätevesiä tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimuksin tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi. Levitettäessä lantaa talousveden hankintaan käytettävien lähteiden tai kaivojen ympärille on jätettävä m:n levyinen suojavyöhyke maaston korkeusolosuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen käsittelemättä lannalla. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydelle lannan pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa voidaan levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jääville peltoalueille on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan syyslevitystä tulisi tehdä vain, jos sääolosuhteet, peltojen kantavuus tai muut viljelijästä riippumattomat syyt ovat rajoittaneet levitystä keväällä ja kesällä ja syyslevitystä tulisi välttää etenkin vesistöjen varsilla olevilla pelloilla. Syyslevitys tulisi suunnata vain kasvustojen perustamiseen. Lietteen ja kuivalannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä, tulee kuljetus keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Nykyinen m 3 lietesäiliö ja rakennettava m 3 :n lietesäiliö tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella. Kelluva kate voi olla esim. turvetta, polystyreeni- ja lecarouhetta tai niistä tehtyjä kuulia tai kelluva solumuovinen levykansi. Katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla. Lietesäiliö on tarvittaessa suojattava tuulelta niin, että kate pysyy jatkuvasti koko lietepinnalla. Orgaanisia katemateriaaleja (turve tai olki) käytettäessä katemateriaalia tulee lisätä riittävän usein, ettei katekerros ohene. Lietteen pumppaus-

11 4. Säilörehu 5. Jätteet 11 kaivo tulee kattaa tiiviillä betonikannella. Lietesäiliöt tulee täyttää alakautta. Kuivalantala on katettava hakemuksen mukaisesti kiinteällä kattorakennelmalla. Lannan levityksestä ei saa aiheutua kohtuutonta hajuhaittaa tai muutakaan haittaa levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville asukkaille. Lietteen levityksessä tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta ja kuivikelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Eläinsuojasta noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla liete ja kuivikelanta tulee mullata neljän tunnin kuluessa levityksestä. Toiminnanharjoittaja vastaa myös mahdollisesti käyttämänsä urakoitsijan suorittamasta lannan levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete tulee levittää tyynellä säällä tai ainakin niin, ettei tuulensuunta ole naapuriin päin. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoa. Lietteen levitystä ja käsittelyä tulee välttää yleisinä juhla- ja pyhäpäivinä. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä pysyy mahdollisimman alhaisena hajujen muodostumisen estämiseksi. Eläinsuojien sisätilojen lämpötila tulee pitää mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojien sisätilojen yleisestä siisteydestä on huolehdittava ja eläinsuojan, lietesäiliöiden, kuivalantaloiden, rehusiilojen sekä eläinsuojien ympäristö tulee pitää hyvässä kunnossa ja siistinä. Kulkutiet tulee olla rakennettu kantavasta materiaalista ja päällystetty helposti puhtaana pidettävästä pintamateriaalista. Pihattonavetan poistoilma tulee johtaa ulos eläinsuojan katolle sijoitettujen poistoilmahormien kautta. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua maaperän eikä pohja- tai pintaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Säilörehun puristenesteen pääsy ympäristöön tulee estää. Laakasiiloihin tehtävästä säilörehusta muodostuva puristeneste tulee johtaa vesitiivistä materiaalia oleviin umpisäiliöihin, joiden tilavuuden tulee olla vähintään hakemuksessa esitetty. Puristeneste on ylitäyttymisen estämiseksi tyhjennettävä riittävän usein umpisäiliöistä lietesäiliöön tai levitettävä kasvukauden aikana välittömästi peltoon. Mikäli rehua tehdään pyöröpaaleihin, paalit tulee avata tiiviillä pohjalla, josta mahdollinen puristeneste voidaan kerätä talteen. Pyöröpaaleja ei tule varastoida vesistöjen ja valtaojien varsilla. Pilaantunut säilörehu tulee varastoida kuivalantalassa ja käyttää lannoitteena pellolla. Toiminta tulee järjestää niin, että tilalla syntyy mahdollisimman vähän jätettä. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja ne on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu roskaan-

12 12 tumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa tai huononneta jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta valumat voidaan kerätä talteen astian mahdollisesti rikkoutuessa. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan. 6. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa mahdollisimman pian hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun paikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveys- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä joudutaan varastoimaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta tulee varastointi tapahtua tiiviissä, raatojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa ja jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikan tulee olla varjossa, ellei sitä ole sijoitettu sisätiloihin. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Poltto- ja voiteluaineet sekä torjunta-aineet ja muut kemikaalit tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, pintaja pohjavesille, maaperälle tai muulle ympäristölle. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla tiiviitä, kannellisia ja ne tulee merkitä asiallisesti niiden sisällön mukaan. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet tulee säilyttää lukitussa paikassa. Ulkona sijaitsevien maanpäällisten polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaippasäiliöitä tai säiliöt tulee sijoittaa suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttoainesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella. Toimenpiteet tulee olla tehtynä mennessä. Polttoainesäiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Säiliöiden kuntoa tulee tarkkailla palo- ja pelastusviranomaisen edellyttämällä tavalla. Polttoaineiden varastointipaikan läheisyy-

13 13 teen tulee varata riittävä määrä sopivaa imeytysmateriaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, kuivalantalan, lietteen pumppauskaivon, polttonestesäiliöiden, jätehuoltotilojen sekä laakasiilojen ja umpisäiliöiden kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta ja kuivikelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: - eläinten määrä - toiminnassa muodostuva lietteen ja kuivikelannan määrä (m 3 /vuosi) - lietteen ja kuivikelannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat - kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat - lanta-analyysin tulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista - uudet tai muuttuneet lietteen ja kuivikelannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan ELY -keskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä ensisijaisesti sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 9. Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY- keskuksen valvontaviranomaiselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varautua sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvis-

14 14 tä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT 11. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan pihattonavetan, lietesäiliön ja kuivalantalan käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa myönnetään ympäristönsuojelulain 41 :n mukaan, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulain ja sen nojalla on säädetty. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Ympäristönsuojelulain 6 :n 2 momentin (kohta 2) mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset ja muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Lisäksi luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaisesti. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä,

15 15 hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää Juha ja Sinikka Kokolle ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle, koska hakemuksen mukainen toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Kysymyksessä on vuonna 2007 myönnettyyn ympäristölupaan verrattuna sellainen olennainen toiminnan muutos, että lupaedellytykset on harkittava ympäristönsuojelulain 41 ja 42 :ien mukaan. Toiminnasta ei aiheudu ympäristönsuojelulain 42 1 mom:ssa tarkoitettuja luvan myöntämisen esteenä olevia vaikutuksia. Alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista asema- tai yleiskaavaa. Eläinsuojan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettu huomioon myös toiminnan tavanomaisuus suhteessa lähialueen maankäyttöön. Toiminta sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jossa karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen 1/2010 liitteessä 4 on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyydet häiriintyvistä kohteista. Ohjeen mukaan vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi 150 lypsylehmän, 111 hiehon ja 53 vasikan (alle 6 kk) (yht eläinyksikköä) pihattonavetalta vähintään 290 m:n etäisyyttä suotuisissa olosuhteissa, vähintään 320 m:n etäisyyttä normaaleissa olosuhteissa ja vaativissa olosuhteissa noin 390 m:n etäisyyttä. Verrattaessa tilan tulevaa eläinmäärää (1 262 eläinyksikköä) tilan nykyiseen eläinmäärään (630 ey) laajennus on 2-kertainen. Aluehallintovirasto katsoo siten, että kyseessä on nykyisen toiminnan laajennus, jolloin voidaan hyväksyä em. suositusetäisyyksiä lyhyemmät suojaetäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Laajennuksen käyttöönoton jälkeen uuden pihaton eläinmäärä vastaa eläinyksikköä ja nykyisen navetan eläinmäärä 231 eläinyksikköä. Lähimpään ulkopuolisen omistamaan asuinrakennukseen on olemassa olevasta navetasta noin 50 m. Olemassa olevan eläinsuojan eläinyksikkömäärä vähenee nykyisestä, kun se jää laajennuksen käyttöönoton jälkeen vain hiehoille ja nuorkarjalle. Uusi pihattorakennus ja uusi lietesäiliö suuntautuvat poispäin lähimmästä asutuksesta (uudesta pihatosta em. lähimpään naapuriin noin 160 m). Ottaen huomioon toiminnan laajeneminen poispäin lähimmistä häiriintyvistä kohteista, eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö ja toiminnan harjoittaminen hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti, aluehallintovirasto katsoo, että toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille ja luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät kyseisellä

16 16 paikalla. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Hajuhaittojen vähentämiseksi on lupapäätöksessä annettu määräykset mm. eläinsuojien yhteydessä olevien lietesäiliöiden ja pumppukaivon täyttämisestä alakautta, pumppukaivon kattamisesta tiiviillä betonikannella ja kuivalantalan kattamisesta kiinteällä kattorakennelmalla ja lietesäiliöiden kattamisesta vähintään kelluvalla katteella. Lisäksi on annettu määräyksiä lietteen ja kuivikelannan levittämisestä, poistoilmahormien sijoittamisesta katolle sekä eläinten valkuaisruokinnan optimoinnista. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteita sekä lannan ja jätevesien varastointia koskeva lupamääräys 1 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja - ohjeiden (MMM- RMO-C4) mukaan eläinsuojan pohjarakenteiden sekä lannan siirtämiseen ja varastointiin tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia vesistöjen ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Myös lietesäiliölle ja kuivalantalalle asetetut rakennevaatimukset perustuvat em. MMM ohjeeseen. Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Lietesäiliöiden ja kuivalantalan vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Tilalla vaadittava lietelannan varastointitilavuus on vähintään m 3, johon on laskettu lietelantaa m 3, maitohuoneen pesuvesiä ja muita eläinsuojan pesuvesiä yhteensä 500 m 3, mahdollista säilörehun puristenestettä 225 m 3 ja kiinteällä katteella kattamattomien lietesäiliöiden sadevesiä yht. 625 m 3. Laskelmat perustuvat ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeeseen (ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010). Ellei lietesäiliötä kateta kiinteällä katteella, sen tilavuuteen on varattava 30 cm säiliökorkeutta sadevesille (MMM-RMO-C4). Hakemuksen mukaan tilan käytössä tulee olemaan lietelannan varastotilavuutta lietesäiliöissä ja lietekuiluissa yhteensä m 3, joten varastointitilavuutta on riittävästi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM- RMO C4) mukaan kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee olla varustettu riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Varautuminen mahdollisuuteen kattaa lietesäiliö myöhemmin kiinteällä katteella on annettu, koska kiinteä kate estää sadeveden pääsyn lietesäiliöön ja vähentää hajuhaittoja. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM- RMO C4) mukaan kiinteällä kattorakennelmalla katetussa kuivalantalassa tu-

17 17 lee olla vähintään 0,2 m ajoluiska ja kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Vasikoiden kuivikelantaa muodostuu vuodessa laskennallisesti 72 m 3. Uuden pihaton poikimakarsinassa (154 m 2 ) on 0,6 m paksu kestokuivikepohja josta muodostuu kuivikelantaa 92,4 m 3 /v (2 tyhjennystä/v). Jäterehua arvioidaan muodostuvan noin 50 m 3 /v, kun säilörehua varastoidaan t/v (vastaa noin m 3 ). Kuivalantalan laskennallinen varastointitilavuus on pohjapiirroksen perusteella noin 198 m 3 (pohjan ala 66 m 2, varastointikorkeus 3 m). Kaksi kertaa vuodessa tyhjennettävistä kestokuivikepohjista hyväksytään kuivikelannan varastointitilavuuteen 46 m 3. Tilalla on kuivalannan varastointitilavuutta yhteensä 244 m 3, mikä riittää täyttämään vaadittavan 12 kk:n varastointitilavuuden 168 m 3 (kuivikelanta 72 m 3 + kuivikepohjat 46 m 3 + pilaantunut rehu 50m 3 ). Määräys lietteen varastointitilojen ja kuivalantalan rakentamisesta valmiiksi ennen käyttöönottoa varmistaa sen, että vaadittu varastointitilavuus on käytettävissä riittävän ajoissa. Lietesäiliön salaojitusta koskeva määräys on annettu, koska mahdollisessa vuototilanteessa säiliön salaojaverkosto on ensimmäinen paikka, josta vuoto voidaan havaita. Tämän vuoksi on tärkeää, että salaojavedestä saadaan tarvittaessa näyte. Eläinsuojien sosiaalitilojen käymäläjätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti johtamalla jätevedet esim. riittävän kokoiseen umpisäiliöön. Umpisäiliöstä jätevedet/lietteet tulee toimittaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä tai ne tulee käsitellä jätehuoltomääräysten mukaisesti. Käsittelemällä käymäläjätevedet asetuksen vaatimusten mukaisesti vähennetään vesistön rehevöitymistä ja ulosteperäisten bakteerien leviämistä. Lannan ja jätevesien hyödyntämistä ja käsittelyä koskeva lupamääräys 2 Lannan ja lietteen levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta-alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtomisriskin vähentämiseksi. Vaatimus peltoalan vähimmäispinta-alasta perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljakasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (2010) mukaisesti. Peltopinta-alatarve on yksi hehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi hehtaari 3,5 hiehoa/lihanautaa kohden, yksi hehtaari 4,5 lehmävasikkaa (6-12 kk) kohden ja yksi hehtaari 11 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoalaa (172 ha) lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen ja kuivikelannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa.

18 18 Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Kuivalantaa voidaan levittää muualle kuin pohjaveden muodostumisalueelle. Nitraattiasetuksen (931/2000) liitteessä 3 suositellaan vähintään 10 metrin suojavyöhykettä vesistöjen ja valtaojien läheisyyteen, jotta voidaan vähentää ravinteiden pääsyä vesiin. Talousveden ottopaikkojen ympärille jätettävän lannoittamattoman alueen suojavyöhykesuositus on metriä. Lanta tulee levittää ensisijaisesti keväällä tai kesällä lannoitusvaikutusten varmistamiseksi ja huuhtoutumisriskin vähentämiseksi. Lannan syyslevityksestä aiheutuu vesistöihin huomattavaa ravinnekuormitusta, minkä vuoksi syyslevitystä varsinkin vesistöjen varsille tulee välttää. Syyslevitys tulisi suunnata vain kasvustojen perustamiseen. Hajuhaittojen vähentämistä koskeva lupamääräys 3 Määräys tilakeskuksessa olevien lietesäiliön kattamisesta vähintään kelluvalla katteella ja lietesäiliöiden täyttämisestä lietepinnan alapuolelta on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Lietesäiliöiden täyttö lietepinnan alapuolelta ei riko lannan pinnalle muodostuvaa luonnollista kuorettumaa. Kelluva katekin estää hajupäästöjä tehokkaasti, jos huolehditaan tuulisuojauksesta (erityisesti muovi- ja styroxrakeet ovat herkkiä tuulelle) ja orgaanisilla katteilla (turve ja olki) riittävästä katekerroksen paksuudesta. Orgaanisilla katteilla hajua vähentävä teho laskee materiaalin hajotessa ja painuessa altaan pohjalle ellei materiaalia lisätä riittävän usein. Kuivalantalan kattamista kiinteällä kattorakennelmalla koskeva määräys on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen ja lähiympäristön asutukselle aiheutuvan viihtyisyyshaitan vähentämiseksi. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja viileänä sekä eläinsuojan, lietesäiliöiden ja rehusiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Säilörehua koskeva lupamääräys 4 Säilörehun puristeneste on vesiä kuormittavaa korkean ravinnepitoisuutensa vuoksi. Nitraattiasetuksessa (931/2000) edellytetään puristenesteiden talteenottoa ja levittämistä lannan mukana peltoon lannoitteeksi. Säilörehun puristeneste tulee kerätä ja varastoida vesitiiviissä umpisäiliöissä. Tilalla valmistettavasta esikuivatusta säilörehusta (4 500 t/v) muodostuu laskennallisesti 225 m 3 puristenestettä. Puristeneste tulee johtaa umpisäiliöihin, jotka tulee ylitäyttymisen estämiseksi tyhjentää riittävän usein. Umpisäiliöstä puristeneste tulee siirtää lietesäiliöön tai levittää kasvukauden aikana suoraan peltoon.

19 19 Pilaantunutkin säilörehu on varastoitava asianmukaisesti, ettei siitä aiheudu pinta- ja pohjavesien sekä maaperän pilaantumista. Jätehuoltoa ja eläinjätteitä koskevat lupamääräykset 5 ja 6 Jätteen haltijaa koskevat jätelain yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisessä sekä muun muassa se, että jätteitä ei saa käsitellä hallitsemattomasti ja että jätteet tulee ensisijaisesti ohjata hyötykäyttöön materiaalina ja toissijaisesti hyödyntää energiana. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja polttoaineiden varastointia koskeva lupamääräys 7 Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskevat määräykset on annettu suojelemaan maaperää sekä pinta- ja pohjavesiä. Suoja-allas estää mahdollisissa vuototapauksissa valumat ympäristöön ja katos estää sadevesien kertymisen suoja-altaaseen. Polttoainevarastojen ja säiliöiden säännöllisellä kunnon tarkistamisella ehkäistään ennalta vuotojen syntymistä. Nestemäisten haitta-aineiden leviämistä ympäristöön voidaan estää imeyttämällä ne sopivaan imeytysmateriaaliin. Polttonesteiden varastointipaikan saattamisessa lupamääräyksen mukaiseksi on katsottu tarpeen antaa määräaika. Toiminnan tarkkailua ja raportointia koskeva lupamääräys 8 Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliöiden, lietteen pumppauskaivon ja kuivalantalan ja rehusiilojen rakenteita sekä polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. Vuosiyhteenvedon avulla viranomainen voi valvoa muun muassa, että toiminnanharjoittajalla on käytettävissään riittävästi lannan varastointitilaa ja peltoalaa ja että pellot ovat sellaisia, että niille voi levittää lantaa kuormittamatta kohtuuttomasti pinta- tai pohjavesiä. Häiriö- ja poikkeustilanteita koskeva lupamääräys 9 Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Häiriötilanteisiin katsotaan liittyvän ympäristön pilaantumisen ja terveyshaitan riski. Toiminnan muutoksia ja selvillä olo velvollisuutta koskeva lupamääräys 10 Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muutoksesta). Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa.

20 20 Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Käyttöönottoilmoitusta koskeva lupamääräys 11 Rakennettavan eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnossa esille tuotuja asioita lupamääräyksistä 2 ja 3 ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Jalasjärven ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa esille tuotuja asioita lupamääräyksistä 2, 3, 5 ja 6 ilmenevällä tavalla. Hakijalla ei ole tällä hetkellä peltoja Jalasjärven ympäristönsuojelumääräysten 18 :n mukaisesti rajatulla alueella, jolla liete tulee mullata 4 h kuluessa levityksestä. Hakijan tulee toimittaa vuosittain Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle tiedot lannanlevitykseen käytettävistä uusista peltoalueista (lupamääräys 8). LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan tulee tehdä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2022 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Korvattavat päätökset Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan.

21 21 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristönsuojelulaki, 28, 35-38, 41-43, 45, 46, 52-56, 58, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus, 1, 5, ja 30 Jätelaki (646/2011) 8, 13, 72, 91, 118 ja 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 7 Laki eräistä naapuruussuhteista, 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (VNA 209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011) Tästä päätöksestä peritään maksua euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen uuden eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Toi-

22 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 22 minnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Jalasjärven kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla sekä JP-Kunnallissanomat -lehdessä. JAKELU Päätös Tiedoksi Kokko Juha ja Sinikka Jalasjärven kunnanhallitus Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia.

23 23 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITTEET Liite 1. Valitusosoitus Liite 2. Sijaintikartat Liite 3. Asemapiirustus Kaija Kuivasniemi Anne Saari Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Kaija Kuivasniemi ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Anne Saari.

24 VALITUSOSOITUS LIITE 1 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35, Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

25 LIITE 2