Työturvallisuus työpaikalla. Työkirja

Transkriptio

1 Työturvallisuus työpaikalla Työkirja

2

3 1 Esipuhe Työnantajalta edellytetään sitoutumista työturvallisuuden edistämiseen ja vaarojen ennalta ehkäisemiseen työpaikoilla. Työnantajan tulee muun muassa laatia työsuojelun toimintaohjelma, jonka periaatteiden ja toimintatapojen mukaisesti turvallisuutta ja terveellisyyttä edistetään. Lainsäädännössä on paljon muitakin työturvallisuutta koskevia vaatimuksia. Toisinaan ne voivat tuntua vaikeaselkoisilta. Tämän työkirjan tarkoitus on esittää, mitä vaatimuksiin vastaaminen esimerkiksi voisi työpaikalla tarkoittaa. Työkirjan avulla yritys voi luoda itselleen työturvallisuuden johtamisjärjestelmän jatkuvan parantamisen tueksi. Työkirja on suunnattu pienille ja keskisuurille yrityksille. Se soveltuu erityisesti teollisille ja teknisille aloille: perinteisiin haalarit päällä tehtäviin töihin, joissa tapaturman riski on suuri. Työkirjaa voi kuitenkin käyttää soveltaen myös muiden alojen työpaikoilla. Eri töissä voi esiintyä myös sellaisia vaaratekijöitä, joita työkirjassa ei ole käsitelty. Tällöin käyttäjä voi täydentää työkirjaa esimerkiksi osassa 8 (Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi) esitetyin menetelmin. Kirjassa esitetyt tiedot ja työkalut on tarkoitettu työpaikalla sen omien tarpeiden mukaan harkiten sovellettaviksi. Tässä työkirjassa on jouduttu tyytymään asioiden suhteellisen suppeaan käsittelyyn, joten kehitystyötä varten kannattaa tarvittaessa hankkia myös muuta aineistoa tai asiantuntija-apua. Kirja on kirjoitettu yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen ja sen alaisten teollisuusryhmän ja kumiteollisuuden ja autonrengasalan työalatoimikunnan kanssa. Kiitämme kaikkia kirjan tekemiseen osallistuneita ja kirjaa työvaiheessa kommentoineita. Työturvallisuuskeskus TTK Teollisuusryhmä Kumiteollisuuden ja autonrengasalan työalatoimikunta Työturvallisuuskeskus 1

4 Sisältö 1 Esipuhe...1 Sisältö...2 Työkirjan käyttöohjeet Työsuojelutoiminnan lähtökohdat Tavoitteiden asettaminen Työsuojelutoiminnan järjestäminen Työterveyshuolto Työympäristön valvonta Perehdytys ja työnopastus Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Tapaturmien tutkinta Koneturvallisuus Tekniset erityisvaatimukset Pelastussuunnitelma Sisäisen liikenteen suunnitelma Melu ja tärinä Kemialliset vaarat Henkilönsuojaimet Hyvinvointi työssä Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus...56 Liite 1. Yhteystietoja...59 Liite 2. Lainsäädäntö...60 Liite 3. Kirjallisuutta ja lähteet...61 Liite 4. Työpaikan muistilista...62 Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTK Teollisuusryhmä Kumiteollisuuden ja autonrengasalan työalatoimikunta Toimitus: Erkki Heinonen Teksti: Pasi Anias Kuvitus: Martti Sirola Kannen kuva: Reijo Hietanen Ulkoasu ja taitto: Pen&Pen Oy Painopaikka: Savion Kirjapaino Oy 9. korjattu painos 2016 ISBN (nid.) ISBN (pdf) Tuotenumero Työturvallisuuskeskus

5 Työkirjan käyttöohjeet Tässä kirjassa käsitellään useita yleisimpiä työturvallisuuskysymyksiä. Käyttäjän tehtäväksi jää ottaa arviointiin mukaan ne oman työpaikkansa erityisriskit, jotka kirjasta mahdollisesti puuttuvat. Näitä voivat olla esimerkiksi säteily, sähkökentät, usean työnantajan työmaat, maantieliikenne, vuorotyö, räjäytystyöt ja tietoturvallisuus. Toisaalta kirjassa on myös sellaisia osia, jotka eivät ole tärkeitä kaikille käyttäjille, ja ne voi harkinnan mukaan jättää vähemmälle huomiolle. Luvut voi käydä läpi oman harkintansa mukaisessa järjestyksessä. Kirjan huolellinen täyttäminen on suuritöinen tehtävä. Siksi työskentelyn aikataulu kannattaa sovittaa maltilla muihin tehtäviin. Työtä ei pidä myöskään tehdä yksin, vaan yhteistyöskentely henkilöstön kanssa on suositeltavaa. Mikäli jokin työkirjan osa on käsitelty yrityksen muissa asiakirjoissa, sitä ei tarvitse tehdä työkirjaa varten uudestaan, vaan silloin viittaus asianomaiseen dokumenttiin riittää. Työkirjan tehtäviä voi tilan loppuessa jatkaa erilliselle paperille. Kirjassa käytetyt lomakkeet ovat saatavissa sähköisessä muodossa Työturvallisuuskeskuksen internetsivuilta ( Työkirjan ja sen liitteiden huolellinen arkistointi on tärkeää. Tietoja tulisi myös päivittää säännöllisesti. Työkirjaa voi tarkistaa esimerkiksi kahden vuoden välein ja olennaisten muutosten jälkeen soveltuvin osin. Työsuojelu on jatkuvaa toimintaa. Hallitun työympäristön rakentaminen edellyttää, että lisätään kaikkien osapuolten tietoisuutta riskeistä. Työympäristön tilaa tarkkaillaan jatkuvasti, muutosten vaikutukset ennakoidaan ja epäkohdat korjataan. Huom! Kirjan mallit ovat esimerkkejä siitä, millä tavalla yritys voi yrittää pureutua työturvallisuuden kysymyksiin ja täyttää lainsäädännön velvoitteet. Esimerkit eivät ole sitovia toimintamalleja, vaan yritys voi toimia toisinkin. Kirjan täyttäminen ei myöskään välttämättä takaa, että lakisääteiset velvoitteet täyttyvät. Työnantaja vastaa yrityksen työsuojelun toimintatavoista, ja työsuojeluviranomaiset ja tuomioistuimet vastaavat lakien tulkinnoista. On suositeltavaa, että työnantaja tutustuu liitteessä 2 esitettyihin lakeihin voidakseen muodostaa oman käsityksensä niiden merkityksestä oman yrityksensä turvallisuusjohtamiselle. Työturvallisuuskeskus 3

6 2 Työsuojelutoiminnan lähtökohdat Työsuojelutoiminta on järkevää ihmisten ja yritysten hyvinvoinnin edistämistä. Lainsäädännön mukaan työnantajan on suojeltava työntekijää työn aiheuttamilta vaaroilta ja haitoilta. Työnantajan tulee tunnistaa vaarat, arvioida niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle sekä yhteistyössä työntekijöiden kanssa ryhtyä tarvittaviin toimiin vaarojen poistamiseksi. Vaarojen tunnistamisessa ja arvioinnissa työnantajan pitää ottaa huomioon kunkin työntekijän henkilökohtaiset taidot, kyvyt ja terveydentila. Vaatimus työsuojelusta on ehdoton, kattava ja rangaistuksen uhalla pakottava. Paitsi pakollista työsuojelu on myös taloudellisesti järkevää ja edistää koko työyhteisön hyvinvointia. Hyvin järjestetty työsuojelu ei rasita vaan vahvistaa yritystä ja parantaa sen ilmapiiriä. Esimerkiksi pk-yrityksissä ammattitaitoisen työntekijän korvaaminen sairausloman ajaksi on vaikeaa. Tapaturmien, sairauslomien ja rikkoutuneiden laitteiden aiheuttamat tappiot voivat muodostua pienelle yritykselle suuriksi, puhumattakaan tuotantokeskeytyksien hinnasta. Vakuutukset korvaavat käytännössä vain pienen osan todellisista kustannuksista. Viisainta onkin pyrkiä välttämään vahingot. Vaarojen poistaminen korjaa yleensä myös muita toiminnan ongelmia ja luo pohjaa sekä toiminnan että tuotteiden laadulle. Työturvallisuus kuuluu jokaisen henkilökohtaiseen ammattitaitoon ja on osa yrityksen jokapäiväistä toimintaa. Yhteistyö Työsuojelua tulee kehittää yhteistyössä työntekijöiden kanssa, ja koska työntekijät tuntevat parhaiten oman työnsä rasitukset ja riskit, se on myös järkevää. Työntekijöillä on yleensä hyviä ja käytännönläheisiä parannusehdotuksia koettuihin ongelmiin. Myös toteutuksista on mielekästä päättää yhdessä, yhteisesti arvioidun tärkeysjärjestyksen mukaan. Tällöin työntekijöillä on mahdollisuus kommentoida lopullisia parannusehdotuksia, osallistua niiden toteutukseen ja sitoutua parannusten mahdollisesti aiheuttamiin muutoksiin työssä. Tarvittaessa voidaan käyttää ulkopuolisia konsultteja. Työpaikassa, jossa säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden kokonaismäärä, toimihenkilöasemassa olevat työntekijät mukaan luettuna, on vähintään kymmenen, on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua, jotka toimivat työntekijöiden edustajina työsuojeluasioissa. Mikäli vakituinen työntekijämäärä on vähintään 20, tulee työpaikalla olla säännöllisesti kokoontuva yhteistyöelin, työsuojelutoimikunta, ellei yhteistyötä sovita järjestettäväksi toisin. Edustajien valinnasta puhutaan tarkemmin luvussa 4. 4 Työturvallisuuskeskus

7 Työsuojelun toimintaohjelma Työpaikoilla on oltava toimialan mukaan useita turvallisuutta koskevia toimintasuunnitelmia. Yksi keskeisimmistä on työsuojelun toimintaohjelma. Se on periaatteessa yksinkertainen selvitys yrityksen turvallisuustavoitteista ja toimintaperiaatteista sekä toimintatavoista. Ohjelman muotoa tai sisältöä ei ole tarkasti laissa määrätty. Ohjelman ei välttämättä tarvitse edes olla kirjallinen tai yhteen koottu, joskin informaatiosyistä tämä on usein tarpeen. Oleellisinta on, että työsuojelun toimintaohjelma perustuu yrityksen omiin tarpeisiin ja vaaroihin ja osaltaan sitouttaa koko yrityksen turvallisuuden kehittämiseen. Työsuojelun toimintaohjelmassa otetaan yleensä kantaa ainakin seuraaviin seikkoihin: Tämä työkirja on laadittu yrityksille työsuojelun kehittämisen tueksi. Työkirjan avulla voidaan suunnitella työsuojelun toimintaohjelmaa ja käytännön toimenpiteitä työpaikoilla. Lisäksi työkirjassa viitataan tiettyihin muihin työturvallisuutta koskeviin asiakirjoihin ja suunnitteluvaatimuksiin, joista myös osa on täytettävissä työkirjan avulla. Tehtävä: Kirjaa seuraavalle sivulle yrityksesi perustiedot. Työsuojeluyhteistyö: Kuka on työnantajan edustaja ja ketkä työntekijöiden? Riskit: Kehittäminen: Perehdytys: Mitkä ovat työpaikan tärkeimmät riskit? Kuinka turvallisuutta kehitetään? Mitä tehdään tänä vuonna? Mitkä ovat pitkän tähtäimen tavoitteet? Kuinka työntekijät perehdytetään työhön ja siihen liittyviin vaaroihin? Työturvallisuuskeskus 5

8 Yrityksen perustiedot Kirjan omistaja tai ylläpitäjä:... Päiväys (kirjan käyttöönotto):... Yrityksen nimi:... Toimiala:... Toimitusjohtaja:... Postiosoite:... Käyntiosoite:... Puhelinnumero:... Faksi:... Sähköpostiosoite:... Henkilöstön kokonaismäärä:... Henkilöstön määrä osastoittain:... Vakituisten osuus henkilöstöstä:... Miesten osuus henkilöstöstä:... Naisten osuus henkilöstöstä:... Henkilöstön keski-ikä:... Vakuutusyhtiö (Eläkkeet):... Vakuutusyhtiö (Tapaturmavakuutus):... Vakuutusyhtiö (Ryhmähenkivakuutus):... Vakuutusyhtiö (Omaisuus):... Vakuutusyhtiö (Liikennevakuutukset):... Työsuojelua valvova viranomainen... Viranomaisen yhteystiedot:... Yleiskuvaus yrityksestä: Kirjan käyttäjän omia merkintöjä: 6 Työturvallisuuskeskus

9 3 Tavoitteiden asettaminen Työturvallisuustoiminnan tarkoituksena on parantaa työn turvallisuutta. Ennen kuin kehitystyötä voidaan kuitenkaan kunnolla aloittaa, tulee päättää, mitkä ovat tarkemmin turvallisuusjohtamisen tavoitteet. Tässä osiossa yritys voi arvioida lainsäädännön vaatimusten täyttymistä omassa yrityksessään sekä muokata omia yrityskohtaisia turvallisuustavoitteitaan. Tavoitteitten muotoiluun kannattaa käyttää aikaa, sillä se ei ole niin yksinkertaista kuin voisi ajatella. Kuinka turvallinen yrityksesi haluaa olla? Kuinka turvallinen yrityksesi on? Riittääkö, että tapaturmia sattuu harvoin, vai eikö niitä saisi tapahtua ensinkään? Kuinka suuria riskejä haluat kantaa? Kuinka nopeasti pystyt kehittämään yritystä? Mitä työntekijät haluavat? Mitä asiakkaasi haluavat? Tehtävä: Yrityksen tulee tiedostaa, millä tasolla sen työturvallisuus on, ja asettaa tavoitteet lyhyelle ja pitkälle aikajaksolle. 1. Työturvallisuuden nykytilan arviointi Työturvallisuuden itsearviointiin voidaan käyttää sivuilla olevaa arviointitaulukkoa. Arvioi yhdessä yrityksen muiden asiantuntijoiden kanssa, millä tasolla yritys on kullakin toiminnan alueella. Tarkastele kutakin osiota ensin karkeasti ja arvioi sitten, kuinka monta pistettä antaisit kyseiselle toiminnalle. Pisteitä voi kussakin osiossa antaa 1 5. Tavoitteet kannattaa kartoittaa yhdessä työntekijöiden ja mahdollisten muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Jos osallistujien arvioinnit poikkeavat paljon toisistaan, on hyvä selvittää, mistä ero johtuu. Onhan tavallista esimerkiksi sokeutua oman toiminnan heikkouksille. Usein myös hyvin olevat asiat unohtuvat huonojen varjoon. Arvioinnissa pitäisi pyrkiä luomaan yhteinen käsitys nykytilasta. Kun olet laskenut pisteesi, voit tulkita niitä yleisesti seuraavalla sivulla olevan taulukon mukaan. Työturvallisuuskeskus 7

10 Kokonaispisteet 0 15 Alkeisvaihe Työturvallisuus on puutteellista. Mikäli pisteet ovat hyvin alhaiset, on todennäköistä, että työpaikalla ei täytetä kaikkia työsuojeluun liittyviä määräyksiä. Kehityksen tueksi on hyvä harkita avainhenkilöiden turvallisuuskoulutusta. Kokonaispisteet Kehittyvä vaihe Työturvallisuus on keskitasoista. Perusasiat ovat kunnossa, mutta toimintaan liittyy edelleen suuria riskejä. Toiminnan heikkouksiin tulee puuttua tehokkaasti unohtamatta myöskään vahvuuksien jatkuvaa tukemista. Kokonaispisteet Kehittynyt vaihe Työturvallisuustoiminta on pitkälle kehittynyttä. Turvallisuuteen pyritään aktiivisesti ja tuloksia saadaan varmasti. Heikoimpia kohtia ja mahdollisia sokeita pisteitä tulee tunnistaa ja aktiivisesti kehittää, etteivät ne koidu turvallisuuden kompastuskiviksi. Jatkuvan parantamisen edellytykset ovat olemassa. Täytettyäsi taulukon kirjaa tähän, mitä mieltä olet nykyisestä tilastanne. 2. Tavoitteiden asettaminen Kun nykytila tunnetaan, tulee asettaa työturvallisuuden kehittämiselle pitkän aikavälin ja lähimmän vuoden tavoitteet. Tavoitteet on paras muokata yhdessä henkilöstön kanssa, koska kaikkien osapuolten on voitava sitoutua tavoitteisiin. Määrittele ensin, millainen yrityksenne tulisi olla tai millaiseksi haluaisitte sen muokata: Pitkän tähtäyksen tavoitteet (tulevaisuudessa olemme ): 8 Työturvallisuuskeskus

11 Tämän jälkeen määritä, mitä tavoitteen saavuttaminen edellyttää lyhyellä tähtäyksellä, esimerkiksi tänä vuonna: Lyhyen tähtäyksen tavoitteet (tänä vuonna ): 3. Tavoitteista tiedottaminen Kun tavoitteet on asetettu, tulee yrityksen johdon kertoa niistä koko henkilöstölle avoimesti ja selkeästi. Näin johto osoittaa oman sitoutumisensa kehitystyöhön ja saa myös alaiset kiinnostumaan asiasta. Perussääntö: Tavoitteiden ja erityisesti aikataulujen asettamisessa on syytä olla realistinen mutta tiukka. Kehitys vaatii aikansa, mutta ilman tavoitteita ei myöskään saada tuloksia. Työturvallisuuskeskus 9

12 Työturvallisuuden nykytilan arviointi Tarkastelukohde Alkeisvaihe Kehittyvä vaihe Kehittynyt vaihe 0 1 pistettä 2 3 pistettä 4 5 pistettä Työn turvallisuus ja terveellisyys Pisteet: Työ on riskialtista: Tapaturmia sattuu usein. Työ on fyysisesti tai henkisesti kuormittavaa. Tarpeetonta riskinottoa esiintyy. Sairaslomat ovat yleisiä. Henkilöstön vaihtuvuus on nopeaa. Ristiriitoja on paljon. Työ ei ole vaarallista: Vakavat tapaturmat ovat harvinaisia. Pieniä tapaturmia sattuu toisinaan. Työt pyritään tekemään turvallisesti. Työn rasitukset ovat kohtuullisia. Ristiriidat sovitaan tarvittaessa. Työ on turvallista: Tapaturmia ei juurikaan satu. Työ on kevyttä ja viihtyisää. Kaikki toimivat turvallisesti aina. Työntekijät ovat tyytyväisiä. Ristiriitoja on vähän. Vaihtuvuus on vähäistä. Turvallisuus tavoitteena Pisteet: Turvallisuutta ei tavoitella: Keskitytään ydintoimintoihin. Turvallisuutta ei suunnitella. Ongelmiin reagoidaan. Pakkoon tai välttämättömyyteen perustuvaa toimintaa. Turvallisuutta toivotaan: Suppeaa tavoitteiden asettelua. Lyhyen aikavälin suunnittelua. Yleisimpien ongelmien ehkäisyä. Työsuojelun toimintaohjelma. Turvallisuutta tavoitellaan: Johto ja työntekijät haluavat turvallisuutta ja osoittavat sen. Työsuojelun toimintaohjelmaa päivitetään säännöllisesti. Asenne ongelmiin Pisteet: Virheitä peitellään: Virheet korjataan ja ongelmiin reagoidaan. Vaaratilanteista ei ilmoiteta esimiehille. Tapaturmia ei tutkita. Ongelmista ei haluta puhua. Vaaroja ei ole kartoitettu. Pakolliset raportit tehdään. Virheistä syytellään. Virheet hyväksytään: Tapaturmat tutkitaan ja niiden syyt selvitetään. Onnettomuuksien uusiutuminen pyritään estämään. Ongelmien pohjalta tehdään parannusehdotuksia. Inhimilliset syyt yleinen selite. Läheltä piti -tapauksia ei tutkita. Vaaroja vähätellään. Virheisiin varaudutaan: Vaarat tunnistetaan etukäteen. Riskit arvioidaan. Vaaratilanteet raportoidaan esimiehille. Läheltä piti -tilanteet tutkitaan. Ongelmat pyritään ehkäisemään ennen niiden toteutumista. Pyritään estämään inhimilliset virheet tekniikalla ja järjestelmillä. Työsuojelun yhteistoiminta ja järjestäytyminen Pisteet: Ei yhteistoimintaa: Työsuojeluun liittyy vastakkainasettelua ja eturistiriitoja. Todellisuudet ja tavoitteet ovat erilaiset. Sopimuksia on vaikea noudattaa. Aloitteellisuus työsuojelussa koetaan uhaksi tai riitelyksi. Edustajia ei ole nimetty (yli kymmenen työntekijän yrityksessä.) Lisääntyvää yhteistoimintaa: Työsuojeluhenkilöstö on nimetty. Erillisiä kokouksia. Sopimuksia halutaan noudattaa. Tiedostetaan toisten tarpeet. Löydetään myös yhteisiä tavoitteita. Asioista ei aina tarvitse riidellä. Aikaa yhteistoiminnalle on rajoitetusti. Luottamusta: Yhteistoiminta on luontevaa ja spontaania eri tasoilla. Säännöllistä ja järjestelmällistä toimintaa. Tavoitteet asetetaan yhdessä. Työsuojelussa ei ole eturistiriitoja. Työterveyshuolto Pisteet: Sairaanhoitoa: Ensiapua ja lääkärintarkastuksia. Ei työpaikalla näkyvää. Oma kunto ei kiinnosta. Työpaikkaselvityksiä: Määräaikaistarkastuksia tehdään tarvekartoituksen mukaisesti. Terveyshuollon säännöllisiä käyntejä työpaikalla. Työpaikkaselvitykset tehty. Työterveyshuolto mielletään tärkeäksi oman kunnon kannalta. Läheistä yhteistyötä: Monimuotoisia selvityksiä työpaikalla. Osallistumista riskien arviointiin. Osallistumista tavoitteiden asettamiseen. Vastuu omasta kunnosta. 10 Työturvallisuuskeskus

13 Tarkastelukohde Alkeisvaihe Kehittyvä vaihe Kehittynyt vaihe 0 1 pistettä 2 3 pistettä 4 5 pistettä Perehdytys Pisteet: Heti töihin: Ei perehdytetä. Luotetaan ammattikoulutukseen. Virheistä oppimista. Saa kysyä. Tutustumista: Tutustutetaan yritykseen. Kerrotaan keneltä kysyä mitäkin. Näytetään perusasiat. Ei valvota oppimista. Perehdytystä: Suunniteltu kunnollinen perehdytysjakso. Opetetaan tekemään työt oikein. Seurataan oppimista. Oppeja kerrataan säännöllisesti. Turvallisuus ja tekniikka Pisteet: Ei hyödynnetä: Suojalaitteet ja suojaimet haittaavat työtä. Turvalaitteet riisutaan tai ohitetaan. Henkilökohtaiset suojaimet ostetaan vain pyydettäessä ja halvimmalla hinnalla. Suojaimia ei käytetä. Turvalaitteet sallitaan: Turvalaitteita ja suojia ei saa poistaa. Irrotetut turvalaitteet ja suojat kiinnitetään takaisin havaittaessa. Uusia turvalaitteita ja suojarakenteita asennetaan tarvittaessa. Perussuojaimia on tarjolla. Suojaimia käytetään tarvittaessa. Turvalaitteita kehitetään: Hyödynnetään nykyisiä monipuolisia teknisiä mahdollisuuksia. Turvalaitteita kehitetään tarvittaessa. Suojainvalikoima on kattava ja monipuolinen, varaosia on saatavilla ja suojainten huolto- ja säilytyspaikat on järjestetty. Suojalaitteita käytetään aina. Turvallisuusjärjestelmä Pisteet: Järjestelmä epämääräinen: Toimintaa on vaikea hahmottaa. Ei kirjallista dokumentaatiota. Järjestelmä tunnistettavissa: Roolit ja tehtävät ovat yleisellä tasolla selkeät. Vakiintuneita toimintatapoja. Dokumentointi vähäistä. Laadukas järjestelmä: Roolit, tehtävät ja perustoimintatavat on selkeästi määritelty. Tavoitteet kirjattu. Riittävä dokumentointi. Esimiestoiminta ja sitoutuminen turvallisuuteen Pisteet: Ristiriitaista tai irrallista: Ohjeita ei noudateta. Esimiehet eivät huomauta virheistä. Jos joku toimii tyhmästi, turvallisuus on hänen omalla vastuullaan. Turvallisuus haittaa yrityksen muita toimintoja. Turvallisuusparannuksiin vaikea saada rahaa. Osittain omaksuttua: Ohjeita pyritään noudattamaan. Esimiehet hyväksyvät poikkeavat toimintatavat vain perustellusta syystä ja varmistuttuaan turvallisuudesta. Turvallisuus tukee yrityksen muuta toimintaa. Työsuojelu on varsinaisesta työstä erillistä toimintaa. Turvallisuuteen investoiminen on hidasta. Täysin omaksuttua: Esimiehet eivät hyväksy vääriä toimintatapoja ja käyttävät itse oikeita. Yhteinen turvallisuus on jokaisen vastuulla. Turvallisuus on osa yrityksen kaikkea normaalia toimintaa. Työn turvalliseksi tekemiseen panostetaan tehokkaasti. Suhde lainsäädäntöön ja viranomaisiin Pisteet: Määräyksiä vaikea hyväksyä: Lakeja ei tunneta eikä ymmärretä. Määräykset koetaan mahdottomiksi. Viranomaiskontakteja pelätään ja vältellään. Viranomaiset nähdään vikojen etsijöiksi. Lakeja halutaan noudattaa: Lakien määräykset tunnistetaan. Määräyksiä pyritään noudattamaan tarkasti. Viranomainen koetaan valvojaksi, jota ei kuitenkaan pelätä. Laki on vähimmäistaso: Uudetkin määräykset tunnistetaan. Ymmärretään lakien tarkoitukset ja osataan soveltaa niitä omassa työssä. Tavoitellaan myös määräyksiä parempaa tasoa. Viranomainen on yhteistyökumppani ja palveluiden toimittaja. Pisteet yhteensä: Ohje: Täytä taulukko totuudenmukaisesti. Mieti, mikä on oleellista. Esimerkiksi ensimmäisessä kohdassa voi pohtia, mikä on arvosana, jos tapaturmia tuntuu sattuvan paljon mutta samaan aikaan vastataan, että henkilöstön vaihtuvuus on pientä ja työ viihtyisää. Työturvallisuuskeskus 11

14 4 Työsuojelutoiminnan järjestäminen Työn ja työympäristön turvallisuudesta vastaa aina työnantaja. Käytännössä ylin johto yleensä jakaa vastuuta linjaorganisaation esimiehille. Esimies voi olla vastuussa turvallisuudesta vain omaan toimivaltaansa kuuluvissa asioissa. Kirjallisen vastuumäärittelyn perusteella syntyy vastuu vain, jos vastuuseen määrätyllä henkilöllä on oikeasti mahdollisuus havaita työpaikan vaaroja ja poistaa työpaikalla todettuja ongelmia. Turvallisuusongelmia tutkittaessa voi tulla esille, että vastuunjaossa on ollut epäselvyyksiä tai että vastuussa olleet esimiehet ovat laiminlyöneet velvollisuutensa. Näissä tapauksissa asianomaiset voidaan asettaa syytteeseen erityisestä työsuojelurikkomuksesta. Oleellista on, että vastuiden ollessa epäselvät turvallisuusasiat tulevat yleensä huonosti hoidetuiksi ja ongelmien mahdollisuus kasvaa. Yrityksen tulee siksi selvittää vastuunjako esimieskunnan kesken ja tarvittaessa kirjata se työkirjaan tai esimiesten kirjallisiin toimenkuviin. Määrittelyn tueksi on ohessa esitetty yleinen taulukko vastuista ja velvollisuuksista. Jos vastuu on yrityksessä jaettu toisin, ratkaisun tulee kuitenkin sisältää samat asiat. 12 Työturvallisuuskeskus

15 Ylin johto Työturvallisuuden yleisjohto ja -valvonta Turvallisuuden kehittämiseen liittyvien toimintatapojen määrääminen Turvallisuuden kehittämiseen tarpeellisten aineellisten edellytysten varmistaminen Alempien esimiesten valinta ja näiden pätevyyden ja tehtävänjaon varmistaminen Keskijohto Työturvallisuusohjeiden laatiminen ja valvonta Koneiden ja laitteiden hankinta ja valvonta Työyhteisön ilmapiirin varmistaminen ja henkisen työsuojelun edellytysten valvonta Tarpeellisten esitysten tekeminen ylimmälle johdolle Työnjohto Työn ja tehtävien suunnittelu Koneiden ja laitteiden kunnon valvonta Turvallisten työmenetelmien ja henkilökohtaisten suojainten käytön valvonta Työnopastus Työntekijä Ohjeiden ja määräysten noudattaminen Omasta ja muiden työturvallisuudesta huolehtiminen Vaaroista ilmoittaminen tai vaaratekijöiden poistaminen mahdollisuuksien mukaan (turvallisesti) Turvalaitteiden ja suojalaitteiden käyttö ja asianmukainen hoito Huom! Työpaikalla työntekijäasemassa olevaa ei voi määrätä vastuuseen muiden työntekijöiden työturvallisuudesta. Tämä koskee myös erilaisia etumiehiä ja tiiminvetäjiä, joilla ei ole ns. direktiooikeutta (oikeutta antaa määräyksiä muille työntekijöille) siitä huolimatta, että he voivat osallistua esimiehille edellä määrättyjen asioiden hoitoon. Työsuojelupäällikkö Linjajohdon tueksi yrityksessä tulee nimetä työsuojelupäällikkö, ellei työnantaja itse toimi työsuojelupäällikkönä. Työsuojelupäällikön tulee olla perehtynyt kyseisen työpaikan työsuojelukysymyksiin. Työsuojelupäällikkö avustaa työnantajaa ja esimiehiä työsuojeluasiantuntemuksen hankinnassa sekä yhteistyön järjestämisessä työntekijöiden, työterveyshuollon, työsuojeluviranomaisten ja muiden työsuojelutahojen kanssa. Työsuojelupäällikön vastuulla on huolehtia työnantajan ja työntekijöiden välisen yhteistyön järjestämisestä ja kehittämisestä. Mikäli työsuojelupäällikön tehtävät on annettu linjaesimiehelle, on hänellä vastuuta myös työsuojelusäännösten toteuttamisessa toimivaltuuksiensa perusteella. Työsuojeluvaltuutettu Työsuojelua tulee kehittää yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Jos työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään 10 työntekijää, valitsevat työntekijät keskuudestaan työsuojeluvaltuutetun (ja kaksi varavaltuutettua), joka toimii työntekijöiden edustajana työsuojeluasioissa. Toimihenkilöt voivat halutessaan valita vastaavasti keskuudestaan oman työsuojeluvaltuutetun. Ellei näin tehdä, edustaa työsuojeluvaltuutettu kaikkia henkilöstöryhmiä. Työsuojeluvaltuutetun vaaleissa kaikki työsuhteessa olevat henkilöt (tai valittaessa eri valtuutetut kaikki ao. henkilöstöryhmään kuuluvat) ovat vaalikelpoisia ja äänioikeutettuja. Vaalitapa on henkilöstön päätettävissä. Mikäli kullekin paikalle on ehdotettu vain yhtä henkilöä, ei varsinaista äänestystä tarvitse järjestää. Mikäli ehdokkaita on enemmän kuin paikkoja, helppo vaalitapa on suljettu lippuäänestys, jossa työsuojeluvaltuutetuksi valitaan eniten ääniä saanut, ensimmäiseksi varavaltuutetuksi toiseksi eniten ääniä saanut ja toiseksi varavaltuutetuksi kolmanneksi eniten ääniä saanut. Valtuutettujen toimikausi on kaksi tai enintään neljä kalenterivuotta. Työsuojeluvaltuutetun tulee oma-aloitteisesti perehtyä ja osaltaan kiinnittää edustamiensa työntekijöiden huomiota työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyviin turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin. Työsuojeluvaltuutetun tulee perehtyä myös työsuojelusäännöksiin. Työsuojeluvaltuutettu osallistuu työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, mikäli tarkastaja tai tutkimuksen tekijä katsoo osallistumisen tarpeelliseksi. Työturvallisuuskeskus 13

16 Työsuojelutoimikunta Jos yrityksen vakituinen työntekijämäärä on vähintään 20, tulee työpaikalla olla säännöllisesti kokoontuva yhteistyöelin, työsuojelutoimikunta, ellei yhteistyöstä työpaikalla muuten sovita. Työsuojelutoimikunnan jäsenistä neljännes edustaa työnantajaa ja puolet suurempaa sekä neljännes pienempää työntekijöiden ja toimihenkilöiden ryhmää. Työsuojeluvaltuutetut ovat työsuojelutoimikunnan jäseniä. Työnantajan edustajana työsuojelutoimikunnassa on työnantaja itse tai sellainen edustaja, jonka tehtäviin toimikunnassa käsiteltävien asioiden valmistelu kuuluu. Työntekijöiden ja toimihenkilöiden lisäedustajat valitaan vaaleilla. Työsuojelupäällikkö osallistuu toimikunnan kokouksiin silloinkin, kun ei ole sen jäsen. Työsuojelutoimikunnassa käsitellään työpaikkaa laajasti ja yleisesti koskevat turvallisuus- ja terveysasiat. Työsuojelutoiminnan järjestäminen Työsuojeluhenkilöstö Tehtävä Vastuuhenkilöt Toimikausi Ylin johto Keskijohto Työnjohto Työsuojelupäällikkö Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu 1. varavaltuutettu 2. varavaltuutettu Toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu 1. varavaltuutettu 2. varavaltuutettu Työsuojelutoimikunta (Työterveyshuolto käsitelty erikseen osassa 5.) Työsuojelupäällikön on ilmoitettava työsuojeluorganisaatioon nimetyt henkilöt (työsuojelupäällikkö, valtuutetut ja työsuojelutoimikunnan jäsenet) Työturvallisuuskeskukseen merkittäväksi lakisääteiseen työsuojeluhenkilörekisteriin. Ilmoitusmenettely ja rekisteröidyille henkilöille tarjotut palvelut löytyvät Työturvallisuuskeskuksen internetsivuilta ( Valinnoista on muistettava kertoa henkilöstölle. Kirjan liitteenä (liite 4) on huoneentaulu, johon vastuuhenkilöt voi merkitä. Taulun voi kopioida työpaikan seinälle. 14 Työturvallisuuskeskus

17 5 Työterveyshuolto Työnantajalla on velvollisuus järjestää työntekijöilleen työterveyshuolto hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaan. Työterveyshuollon palveluja tarjoavat kunnalliset terveyskeskukset ja yksityiset lääkärikeskukset. Työnantaja voi hakea Kansaneläkelaitokselta korvausta osaan työterveyshuollon kustannuksista. Korvauksien hakemisessa kannattaa hyödyntää työterveyspalvelujen tarjoajan ammattitaitoa ja tietoja. Korvaushakemukset käsitellään työsuojelutoimikunnassa ennen niiden lähettämistä Kansaneläkelaitokselle. Mikäli työsuojelutoimikuntaa ei ole mutta valtuutettu on valittu, tulee valtuutetulle varata mahdollisuus tutustua korvaushakemukseen ennen sen lähettämistä. Työterveyshuollon tehtäviin kuuluvat terveystarkastukset töihin tultaessa ja uusiin tehtäviin siirrettäessä (työntekijän soveltuvuus tarkoitettuun työhön) muut terveystarkastukset, ikäryhmätarkastukset ja tunnetuista riskeistä johtuvat määräaikaistarkastukset työn terveydellisten vaikutusten arviointi töitä suunniteltaessa sekä määräajoin tehtävien työpaikkaselvitysten yhteydessä terveyteen liittyvistä asioista tiedottaminen esimiehille ja henkilöstölle osallistuminen vajaakuntoisten työssä selviämisen arviointiin sekä työkykyä ylläpitävään toimintaan osallistuminen ensiavun järjestämiseen oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi. Työterveyshuollon kanssa tehdään sopimus, jossa määritellään sen lakisääteisten palvelujen laajuus ja se, mitä muita työterveyshuollon palveluita työnantaja mahdollisesti haluaa tarjota henkilöstölleen. Työterveyshuolto laatii säännöllisesti suunnitelman tehtäviensä toteuttamiseksi. Suunnitelmaa tarkennetaan vuosittain esimerkiksi työsuojelutoimikunnassa. Työterveyshuollon tekemät työpaikkaselvitykset eivät korvaa yrityksen omaa vaaran arviointia, mutta ne antavat arvokasta tietoa työn terveysvaikutuksista, rasituksista ja parannusmahdollisuuksista. Kun työnantajan riskianalyysit painottuvat useimmiten tapaturmiin ja muihin poikkeustilanteisiin, työterveyshuollon työpaikkaselvitykset täydentävät niitä tehokkaasti ja päinvastoin. Ergonomia Ergonomia tarkoittaa työn ja työvälineiden sekä ihmisen yhteensopivuutta. Ergonomiset ongelmat, kuten huonot työasennot, raskaat nostot ja yksipuolinen kuormitus, aiheuttavat fyysisiä rasituksia ja pitkään jatkuessaan voivat johtaa vakaviinkin tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin. Työterveyshuollon ammattilaiset ovat tyypillisesti parhaita asiantuntijoita arvioimaan työn ergonomiaa ja kehittämään parannusehdotuksia rasitusten vähentämiseksi. Useilla työterveysyksiköillä on mahdollisuus tarjota myös työfysioterapeutin palveluita. Työfysioterapeutti on työn ergonomiaan erikoistunut ammattilainen, jolta saa arvokasta apua työpisteiden kehittämiseen ja ohjattaessa työntekijää oikeisiin työtapoihin ja työasentoihin. Työturvallisuuskeskus 15

18 Työterveyshuollon ja ensiapuvalmiuden järjestäminen Kirjaa seuraavalle sivulle, kuka toimittaa yrityksellesi työterveyshuollon palvelut. Laadi yhdessä työterveyshuollon kanssa työterveyshuollon toimintasuunnitelma (jos sitä ei vielä ole) ja käy se läpi työsuojelutoimikunnassa. Sovi myös, mitä lisäpalveluja työterveyshuollolta hankitaan. Käy työterveyshuollon kanssa läpi yrityksen ensiapukaapit ja välineet. Määrittele, mitä muuta kaapeissa tulee olla kuin pakolliset ensisiteet, laastarit, puhdistusaineet ja sakset. Nimeä ensiapukaapeille vastuuhenkilö. Selvitä, tarvitaanko yrityksessäsi muita ensiapuvarusteita, esimerkiksi kylmähauteita, palohaavapakkauksia, silmähuuhtelupulloja, paarit, erityisiä pesu/huuhteluaineita kemikaaliroiskeita varten tms. Useat työterveysasemat voivat toimittaa ensiapuvälineitä. Niitä voi myös ostaa suoraan erikoisliikkeistä. Ensiapuvälineet ovat hyödyllisiä vain, jos niitä osataan käyttää. Jonkinlainen peruskoulutus olisi hyvä olla kaikilla kansalaisilla. Työpaikoilla on tarpeen kouluttaa muutama varmasti ensiaputaitoinen henkilö. Yleinen tavoite on, että työnantaja järjestäisi ensiapukoulutuksen vähintään yhdelle kahdestakymmenestä työntekijästä. Harkintaa voi käyttää työn luonteen ja työntekijöiden sijoittumisen mukaan. Esimerkiksi vuorotyössä olisi hyvä, että joka vuorossa olisi vähintään yksi ensiaputaitoinen paikalla. Ensiapukursseja järjestävät muun muassa monet työterveysasemat ja Suomen Punainen Risti (SPR). Ensiaputaitoja tulee kerrata säännöllisesti. Päihdeohjelma Päihteiden käyttö on lisääntynyt Suomessa voimakkaasti viimeisen 40 vuoden aikana, ja ongelmat näkyvät nykyään yhä useammin myös työpaikoilla. Humalassa tai krapulassa työhöntulo tai työssä juominen ovat yllättävän yleisiä ongelmia. Useissa työyhteisöissä asiasta kuitenkin vaietaan ja humalaista kollegaa jopa suojellaan tai piilotellaan. Pahimmillaan muut työntekijät jopa tekevät päihtyneen työt suojellakseen tämän työpaikkaa. Käytännössä tällaiset toimintatavat kuitenkin mahdollistavat ongelman jatkumisen, voivat lisätä päihdeongelmiin joutuneen ahdistusta ja aiheuttavat vakavia vaaratilanteita työssä. Mikäli päihtynyt työntekijä aiheuttaa onnettomuuden työssä itselleen, työtovereille tai asiakkaalle, kaatuu moraalinen vastuu vahvasti kaikkien asiasta tietoisten päälle. Päihdeongelmien ehkäisemiseksi olisi jokaisella työpaikalla pyrittävä asioiden avoimeen käsittelyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Kun päihdeongelma havaitaan ajoissa, on parhaat mahdollisuudet auttaa ongelmaan joutunutta. Päihdeongelmat tulee tällöin ymmärtää sairaudeksi, jossa tavoitteena on auttaa sairasta, ei rangaista tätä. Työmarkkinajärjestöjen yhteisten sopimusten mukaisesti suositellaan työpaikkoja käyttämään päihdeongelmaisten auttamisessa ns. hoitoonohjausmalleja. Hoitoonohjausmalleissa ongelmien tullessa esille asianomaiselle tarjotaan ensisijassa mahdollisuutta avo- tai laitoshoitoon päihdeongelman hoitamiseksi sen sijaan, että esim. lopetettaisiin työsuhde päihteiden käytön vuoksi. Työsopimuksen purkaminen tai muu toimenpide voi kuitenkin tulla kyseeseen silloin, mikäli henkilö kieltäytyy hoidosta, ei osallistu sovittuun hoitoon tai ongelmat toistuvat. Myös työmarkkinajärjestöjen sopimus korostaa varhaista puuttumista ja asiaan liittyvää yhteisvastuullisuutta ongelmien esille nostamiseksi. Päihdeohjelmien tavoite on määritellä työpaikan tavoitteet ja noudatettavat käytännöt päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi. Päihdeohjelma ottaa yleensä kantaa myös siihen, kuinka päihdeongelmat käytännössä todetaan. Koska alkoholi on yleisin työpaikalla vaikuttava päihde, on toteamistapa yleensä puhalluttaminen. Puhalluttamisen tavoista, ml. laitteiston ylläpito ja puhalluttajan koulutus on hyvä sopia päihdeohjelmassa. Työntekijää ei voida velvoittaa osallistumaan verikokeeseen tai virtsakokeeseen päihde-epäilyn vuoksi, mutta perustellusta ja oikein toteutetusta puhalluskokeesta työntekijän on vaikea kieltäytyä. Riippumatta testituloksesta tai siitä onko päihdetestausta käytettävissä, päihtyneisyyden osoittamiseen riittää aina kaksi henkilötodistajaa, jotka yhdessä todistavat ilmeisen päihtyneisyyden. Mikäli päihdetesti ilmaisee nollaa todistajien mielipiteestä huolimatta, on syytä ottaa huomioon myös muun päihteen vaikutus tai sairaskohtauksen mahdollisuus. Vapaaehtoinen verikoe voi olla työntekijälle hyvä keino osoittaa raittiutensa ja päästä tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Pakollisena vaadittavia verikokeita voivat kuitenkin olla esim. huumetestit, jotka liittyvät laissa yksityisyyden suojasta työelämässä erikseen määrättyihin töihin. Tällaistenkin testien tekeminen kuitenkin yleensä edellyttää, että ao. työt on määritelty yrityksen päihdeohjelmassa. Päihdeohjelma voidaan helposti sisällyttää myös osaksi työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa. Sivulla 18 oleva päihdeohjelma on laadittu mahdollisimman yksinkertaiseksi, jotta se palvelisi kaikkia kirjan käyttäjiä. Päihdeohjelmaa laadittaessa tulee huomioida yrityksen ominaispiirteet, työehtosopimukset ja työterveyshuollon kanssa tehdyt sopimukset. 16 Työturvallisuuskeskus

19 Työterveyshuollon ja ensiapuvalmiuden järjestäminen Työterveyshuolto Työterveyspalvelut toimittaa: puh. Yritykselle nimetyt lääkärit ja hoitajat: puh. Työterveyshuollon korvaushakemuksesta vastaa: puh. Ensiaputarvikkeet Ensiapukaappien huollosta vastaa: puh. Ensiapukaappeihin tarvittava erikoisvarustelu: Ensiapukoulutetut Osasto Nimi Kortin vanhenemispäivä Työturvallisuuskeskus 17

20 Päihdeohjelma Päihteillä tässä dokumentissa viitataan kaikkiin päihtymystarkoituksessa käytettäviin aineisiin. Yrityksen päihdepolitiikka Toimenpiteet päihdeongelmien ehkäisemiseksi Ilmoitukset ongelmatilanteessa Kaikilla on velvollisuus ilmoittaa havaitsemansa päihteiden käyttöön liittyvät ongelmat työpaikalla (esim. päihtyneenä tai krapulaisena työhöntulo, päihteiden käyttö työpaikalla). Ilmoituksen vastaanottaa: Ongelman tai väärinkäytöksen toteennäyttäminen Päihtymisen tai päihteiden käytön toteennäyttämiseen riittää kahden luotettavan todistajan todistus. Tarvittaessa henkilö voidaan puhalluttaa (esimiehen ohjeen mukaan) ja/tai henkilölle voidaan tarjota mahdollisuutta verikokeeseen. Yhteydenottoa työterveyshuoltoon suositellaan erityisesti silloin, kun puhalluskoe näyttää nollaa mutta henkilö vaikuttaa silti päihtyneeltä. Kyseessä voi olla tällöin paitsi huumeiden käyttöön liittyvä ongelma myös sairauskohtaus. Tällä työpaikalla puhallutuskoe on mahdollista suorittaa (missä): Päihdeongelman käsittely Päihdeongelma käsitellään pääsääntöisesti vasta sitten, kun henkilö on selvinnyt. Päihdeongelmiin liittyvät asiat käsitellään aina luottamuksellisesti. Henkilöllä on mahdollisuus pyytää henkilöstöryhmänsä edustaja käsittelyyn mukaan. Ilmoitukset edustajille tehdään vain henkilön luvalla. Päihdeongelmien käsittely voidaan jättää esimiehen vastuulle tai sitä tarkoitusta varten voidaan koota asiantuntijaryhmä (esim. esimies, työterveyslääkäri, henkilöstö- tai työsuojelupäällikkö, luottamusmies jne.). Apua hoitoonohjausmallin luomiseen saa esimerkiksi työterveyshuollosta. Ongelmatilanteiden käsittelystä vastaa tapauskohtaisesti: Käytetäänkö hoitoonohjausmallia: Kyllä Ei Hoitoonohjausmallin säännöt: Työnantajan osallistuminen hoito- ja poissaolojen kuluihin: Tarvittaessa myös ohjeet muun toimeentuloturvan hakemiseksi. Yhteyshenkilö hoitoonohjauksen järjestelyissä: Pääasialliset hoitolaitokset: Työt, joihin vaaditaan huumekokeet: Huomioi rajoitukset (laki yksityisyyden suojasta työelämässä). 18 Työturvallisuuskeskus

21 6 Työympäristön valvonta Työympäristön siisteys ja järjestys on todennäköisesti merkittävin työturvallisuuteen vaikuttava asia työpaikoilla. Huono järjestys haittaa työn tekemistä ja on myös yleisin syy työpaikkojen tapaturmiin. Kompurointi, putoilevat esineet ja kaatuvat tavarat aiheuttavat valtavat määrät vähäisiä tapaturmia mutta myös suurimman osan vakavista ja kuolemaan johtavista työtapaturmista. Huono järjestys vaikuttaa lisäksi työmotivaatioon ja työssä viihtymiseen. Työpaikan järjestyksen ja siisteyden ylläpito vaatii yhteistä panostusta. Sen on oltava osa jokaisen työtä. Jos järjestyksestä huolehtiminen jätetään siivoojien harteille, ei saavuteta yhtä hyviä tuloksia. Järjestyksenpito kannattaa aloittaa siivoustalkoilla, joissa tilat laitetaan hyvään kuntoon. Näin saadaan määrätyksi se taso, jolla työpaikan siisteyden pitäisi aina olla. Työpaikalle tulee hankkia riittävät siivousvälineet, tavarahyllyt ja työkalutelineet, jotta järjestyksenpito on teknisesti mahdollista. Tarpeettomat tavarat tulee hävittää. Jätteiden lajittelua varten työpaikka kannattaa varustaa riittävillä ja hyvin merkityillä roska-astioilla. Turvallisuuskatselmukset ja järjestysindeksi Turvallisuuskatselmukseksi kutsutaan menettelyä, jossa nimetty tarkastusryhmä käy läpi työpaikan turvallisuuteen liittyvät perusasiat sekä kirjaa puutteet ja parannusehdotukset. Ryhmään voivat kuulua esimerkiksi yksikön päällikkö, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu tai esimies ja joku hänen alaisensa. Katselmuksen tulokset raportoidaan yrityksen johdolle. Ne tehdään säännöllisesti, esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa. Tulokset arkistoidaan. Turvallisuuskatselmukset eivät korvaa esimiesten tehtävänä olevaa jatkuvaa työn valvontaa; turvallisuuskatselmukset on tarkoitettu vahvistamaan työpaikkojen valvontaa ja olojen kehittymisen seurantaa. Työympäristön siisteyden ja järjestyksen katselmuksia varten on kehitetty useita tarkistuslistoja ja järjestysindeksejä, esimerkiksi ELMERI ja TUTTAVA, joiden avulla työpaikan kulloinenkin tila voidaan arvioida ja pisteyttää. Pisteiden kehityksen kuvaajaa pidetään työpaikalla nähtävillä. Osastoja voidaan haluttaessa kilpailuttaa, ja hyvät suoritukset voi myös palkita. Työturvallisuuskeskus 19

22 Valaistus Valaistuksessa tulee ottaa huomioon paitsi hyvä yleisvalaistus myös riittävä kohdevalaistus työpisteissä. Ikkunasta, valaisimesta tai esim. kirkkaasta pinnasta heijastuvat häikäisyt pitää poistaa. Pihalla on varmistettava riittävä valaistus kaikkina vuodenaikoina. Valaistuksen tarpeeseen vaikuttavat myös henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten näkökyky ja ikääntyminen. Lämpöolosuhteet ja ilmastointi Työpaikan lämpötila tulee säätää työn mukaan niin, ettei työntekijän terveydelle aiheuteta tarpeetonta vaaraa. Hyvä hallilämpötila esimerkiksi keskiraskaassa työssä on C. Työtiloissa ei saisi olla vetoisaa. Ilmanvaihto pitää säätää siten, että riittävä korvausilma saadaan vedottomasti. Jos työtilan lämpöoloja ja kosteutta ei saada säädetyksi sopiviksi, on käytettävä henkilökohtaisia suojaimia tai vähennettävä altistumisaikaa. Ulkotiloissa tulee huolehtia riittävästä vaatetuksesta sään mukaan. Kosteus ja tuuli vaativat erityishuomiota vaatteiden valinnassa. Monissa töissä kannattaa harkita suojarakenteiden käyttöä pahimpia sääilmiöitä vastaan. Näitä ovat esimerkiksi tuulensuojat tai suojateltat. Tupakointi on sallittu ainoastaan siihen erikseen varatuissa paikoissa. Tehtävä Aloita yrityksessäsi säännölliset turvallisuuskatselmukset. Määrittele kohteet ja nimeä tarkistusryhmä alla olevaan taulukkoon. Käytä tarkastuksella esimerkiksi seuraavan sivun turvallisuuskatselmuksen raporttia. Se sisältää myös lyhyen järjestysindeksin. Muuta halutessasi indeksiä oman yrityksesi tarpeiden mukaan. Turvallisuuskatselmukset Katselmuksen pidon taajuus:...kertaa/vuosi Katselmusryhmä:... Katselmuksen kohdeyksiköt/alueet: Työturvallisuuskeskus

23 Turvallisuuskatselmuksen raportti Osasto: Päiväys: Osallistujat: Järjestysindeksi : 0 p. = vakava puute tai useita lieviä puutteita, 2 p. = yksittäisiä lieviä puutteita, 4 p. = asia kunnossa 0 p. 2 p. 4 p. Työtilan yleinen siisteys... Tarpeetonta tavaraa ja roskia ei varastoida työpaikoilla... Jäteastiat merkittyjä ja siistejä, ja niissä on tilaa... Riittävästi työskentelytilaa... Kompastumis- ja liukastumisvaara minimoitu... Kaiteet, putoamissuojat, tikkaat ja aputasot ehjiä... Kulkureitit selkeät ja esteettömät... Riittävä yleis- ja kohdevalaistus... Hengitysilma puhdasta ja raikasta... Ensiapukaappien varustus riittävä... Hätäpoistumistiet merkitty ja esteettömiä... Alkusammutuskalusto asianmukaista ja tarkastettu... Sammuttimien säilytyspaikat selkeästi merkitty ja esteettömiä... Kemikaaliastiat siistejä ja merkittyjä... Vaaralliset kemikaalit ja paloherkät materiaalit on varastoitu asianmukaisesti... Koneet ja laitteet ehjiä ja siistejä... Konesuojat ja turvalaitteet paikoillaan... Sähkökaapit lukittu ja esteettömiä... Käyttöohjeet ja työohjeet selkeitä ja työntekijöiden saatavilla... Työpaikkakohtaiset turva- ja suojavälineet siistit ja asianmukaisesti varastoitu... Hyllyt ja varastotilat ehjiä ja siistejä... Työvaatteet ehjät ja asianmukaiset... Sosiaalitilat ja taukotilat siistit... Tupakointitilat siistit ja asianmukaiset... Piha-alueet siistejä ja edustavia... Yhteispisteet p. / 100 p Muut huomautukset ja kommentit Parannusehdotukset Vastuuhenkilö Työturvallisuuskeskus 21

24 7 Perehdytys ja työnopastus Kun yritykseen palkataan uusi työntekijä, tulee hänet perehdyttää yrityksen yleisiin toimintatapoihin ja turvallisuusasioihin. Lisäksi hänelle samoin kuin kaikille, jotka siirtyvät yrityksen sisällä uusiin tehtäviin, tulee järjestää riittävä työnopastus. Edes tilapäistä työvoimaa ei saa päästää töihin ilman kunnollista työnopastusta. Työnopastusta ei pidä ohittaa myöskään vakituisen ja koulutetun työntekijän ammattitaidon tai kokeneisuuden perusteella, sillä uusi tehtävä, työympäristö, työväline tai työmenetelmä voi sisältää hänelle tuntemattomia uusia vaaroja. Perehdytyksessä tulee käydä läpi yleisesti työympäristöön liittyvät vaarat, turvallisuusohjeet, vaadittavat suojavälineet ja toiminta hätätapauksissa. Työnopastuksessa sen sijaan opetellaan tiettyyn työhön liittyvät oikeat työtavat, työvälineiden käyttö, vaadittavat tulokset ja turvallisuusmääräykset. Työnantajan yritystoiminnan eri osa-alueista vastaavilla päälliköillä voi olla omia vaatimuksiaan työntekijöiden koulutukselle. Tarpeen mukaan tulee kiinnittää huomiota myös koulutettavan asenteisiin: kokeneellakin työntekijällä voi olla riskialttiita työtapoja ja turvallisuusvastaisia asenteita, joihin tulee puuttua. Työnantajan tulee hoitaa koulutus itse tai sen voi antaa kokenut ja asiansa osaava työtoveri esimiehen valvonnassa. Viime kädessä esimies on vastuussa koulutuksen onnistumisesta. Koulutukseen tulee varata riittävästi aikaa, jotta työntekijällä on todellinen mahdollisuus omaksua oikeat ja turvalliset työtavat. Tarvittaessa koulutusta voidaan vahvistaa esimerkiksi työntekijöiden säännöllisellä lisäkoulutuksella, jolloin tarkoituksena on kerrata tärkeitä asioita ja pitää turvallisuus mielessä. Kouluttajan avuksi on hyvä laatia lista asioista, jotka työntekijälle tulee opettaa. Perehdytys- ja työnopastuskäytännöt on myös hyvä kirjata vähintään yleisellä tasolla. Mitkä asiat tulee perehdytyksessä ottaa huomioon? Kuka huolehtii kunkin asian perehdytyksestä? Miten? Kuka valvoo mitäkin osaa perehdytyksestä? Kuka opastaa työtehtäviin ja miten? Onko tarvetta lisäkursseille tai koulutukselle? 22 Työturvallisuuskeskus

25 Perehdytysjärjestelmä Laadi seuraavan sivun pohjaan yrityksesi perehdytyssuunnitelma. Mieti yhdessä työntekijöiden kanssa, millaisia asioita perehdytyksessä tulee erityisesti ottaa huomioon ja kuka on sopivin henkilö kertomaan eri asioista. Jätä lomakkeeseen myös tyhjää tilaa, johon voit tarvittaessa lisätä perehdytettävää nimenomaisesti koskevia asioita. Jos yrityksen työtehtävät ovat hyvin erilaisia, voit listata kunkin tehtävän perehdytysasiat erilliselle paperille ja kopioida ne perehdytyspaperiin kunkin työntekijän tarpeen mukaan. Oheisessa mallissa on listattu joitain esimerkkejä perehdytettävistä asioista, mutta voit tietenkin vapaasti poistaa niitä oman tarpeesi mukaan. Kun perehdytyssuunnitelma on valmis ja järjestät ensimmäistä perehdytystä, kopioi suunnitelma perehdytettävän käyttöön. Mieti, mitä asioita haluat lisätä tämän nimenomaisen työntekijän perehdytykseen. Lisää nämä asiat tyhjille riveille. Sovi sitten perehdyttäjien kanssa aikatauluista ja aloita perehdytys. Kun uusi työntekijä on käynyt koko listan lävitse, kokoontukaa hänen ja perehdyttäjien kanssa päättämään perehdytyksen lopettamisesta. Selvitä, onko työntekijä omaksunut asiat riittävän hyvin. Sovi tarvittavasta lisäkoulutuksesta. Käytä tarvittaessa ulkopuolisia palveluja, kuten ensiapu- ja tulityökouluttajia, trukkikursseja jne. Allekirjoita perehdytysasiakirja yhdessä työntekijän kanssa ja arkistoi se. Huomaa, että perehdytysasiakirja ei vapauta työnantajaa vastuusta, jos työntekijä kuitenkin loukkaa itsensä virheen vuoksi. Perehdytysasiakirjan avulla työnantajan on kuitenkin helpompi selvittää, kuinka kukin työntekijä on perehdytetty. Suomessa on otettu käyttöön Työturvallisuuskortti, jonka saaminen edellyttää työntekijälle annettua työsuojeluasioiden peruskoulutusta. Koulutus on suunnattu erityisesti alihankintatöihin ja töihin yhteisillä työpaikoilla, joilla työskentelee samanaikaisesti usean työnantajan työntekijöitä. Työturvallisuuskortti ei ole lakisääteinen järjestelmä. Se perustuu yritysten keskinäisiin sopimuksiin. Erityisvaatimukset Tiettyjen työtehtävien tekijöiltä edellytetään erityisiä valtuuksia tai koulutusta. Esimerkiksi asbestityöt, sähkötyöt, trukin ajaminen ja tulityöt (muulla kuin vakituisella tulityöpaikalla) ovat tällaisia luvanvaraisia töitä. Työnantajan tulee pitää luotettavalla tavalla kirjaa siitä, kenellä kaikilla on lupa tehdä näitä töitä. Lisäksi monet työt voidaan luokitella yrityksen sisällä erityisen vaarallisiksi. Niihin tulee kiinnittää erityistä huomiota uusia työntekijöitä perehdytettäessä ja koulutettaessa. Tällaisia töitä ovat esimerkiksi säiliötyöt ja valjaita käyttäen tehtävät putoamisvaaralliset työt. Kirjaa alla olevaan taulukkoon, mitä luvanvaraisia ja mitä erityisen vaarallisia töitä yrityksessänne tehdään. Luvanvaraiset työt: Vaaralliset työt: Työturvallisuuskeskus 23

26 Perehdytyssuunnitelma Perehdytettävä: Esimies: Työ alkaa: Aiempi koulutus: Yleiset asiat Arvioitu Erityisesti huomioon otettavat asiat Perehdyttäjä Aikataulu ajantarve 1. Yrityksen esittely - toiminta-ajatus - omistajat ja asiakkaat - organisaatio ja henkilöt 2. Työsopimus - työaika, lomat, palkka - koeaika - luottamusmiehet 3. Toimintatavat yrityksessä - mitä henkilöltä odotetaan - ulkoinen olemus, käytös - vaitiolovelvollisuus 4. Sosiaalitilat, tupakka- ja - sijainti, pelisäännöt taukotilat, työvaatteet 5. Toiminta hätätilanteissa - ensiapu, hälytykset, poistuminen 6. Työterveydenhuolto - sairauspoissaolot, tapaturmat 7. Työsuojeluorganisaatio - työsuojelupäällikkö - työsuojeluvaltuutetut - työsuojelutoimikunta - parannusehdotusten käsittely 8. Muut palvelut - harrastus- ja virkistysmahdollisuudet - puhelimen ja ATK:n käyttö 9. Työtehtäviin liittyvät asiat 10. Tutustuminen - esimiehet, työtoverit työympäristöön - työtilat, varastotilat 11. Työpaikan liikennesäännöt 12. Jätehuolto, siisteys 13. Omat tehtävät ja - laadulliset tavoitteet vastuualueet 14. Työvälineet - käyttöohjeet, riskit, huolto 15. Henkilökohtaiset suojaimet - käyttö, hoito, huolto 16. Työasennot 17. Elpyminen 18. Turvallisuusohjeet ja -määräykset 19. Kurssit Ajokortti, tulityökortti, työturvallisuuskortti yms. 20. Perehdytys hyväksytty: (pvm) Esimiehen allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus Huomautukset: 24 Työturvallisuuskeskus

27 8 Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työnantajan tulee tunnistaa työhön liittyvät haitta- ja vaaratekijät ja se, milloin niitä ei voida poistaa, sekä arvioida niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Vaaran arviointi on tärkeää: jos työpaikan vaaroja ei tunnisteta, ei niitä voida torjua. Työsuojelun pitäisikin aina pohjautua työnantajan ja työntekijöiden käsityksiin työn ja työympäristön vaaroista. Vaaran arvioinnissa tulee ottaa huomioon paitsi työolosuhteet, työn kuormittavuus ja työajat, myös aikaisemmat tapaturmat ja ammattitaudit sekä työntekijöiden henkilökohtaiset ominaisuudet. Vaaroja tulee arvioida uudestaan aina tarvittaessa, esimerkiksi olosuhteiden muuttuessa työpaikalla. Vaarojen tunnistaminen ja arviointi voidaan tehdä esim. riskianalyysin avulla. Tällöin vaarat tunnistetaan tutkimalla työtä, työympäristöä ja työolosuhteita esimerkiksi avainsanalistan avulla. Vaaran merkittävyyttä arvioidaan määrittelemällä siihen liittyvän riskin suuruutta kuvaava lukuarvo. Tämän jälkeen mietitään, mitä asialle voisi tehdä ja päätetään tarvittavista toimenpiteistä. Riskianalyyseihin tulee tarvittaessa käyttää asiantuntija-apua tai työpaikkojen käyttöön tarkoitettuja arviointimenetelmiä, työvälineitä ja oppaita. Tässä esitetty malli vastaa Pk-yrityksen riskienhallinta -työvälinesarjan menetelmää, jonka voi kopioida internetistä: Riskienhallinnassa on vakiintunut toimintatapa: ensin tunnistetaan vaarat ja arvioidaan riskit ja sen jälkeen päätetään parannustoimista siten, että pahimmiksi arvioituihin riskeihin puututaan ensiksi. Riskienhallinta on pitkäjänteistä työtä. Kun toimenpiteet on toteutettu, tulee niiden vaikuttavuutta seurata ja tarvittaessa miettiä lisää parannusehdotuksia. Riskianalyysejä voi käyttää työsuojelutoimikunnassa vuositavoitteiden suunnittelun apuna. Tärkeintä riskienhallinnassa on, että parannuksiin todella panostetaan ja ne halutaan toteuttaa. Ensisijaisesti on pyrittävä estämään vaara- ja haittatilanteiden synty teknisin keinoin. Jo olemassa olevat vaarat pyritään sitten poistamaan tai niitä pyritään pienentämään esimerkiksi kehittämällä prosessia tai panostamalla turvalaitteisiin ja suojiin. Ellei turvallisuutta pystytä takaamaan tällaisilla yleisesti vaikuttavilla toimenpiteillä, käytetään yksilöllisinä toimenpiteinä tarvittaessa koulutusta ja henkilökohtaisia suojaimia. Tekniikan kehittyessä ja uusien ratkaisujen tullessa tarjolle voidaan parannuksia arvioida myöhemmin uudestaan. Riskienhallinta ei välttämättä ole vaikeata ja kallista. Valtaosa ongelmista on pieniä ja helposti korjattavia asioita. Työntekijöiden parannusehdotukset ovat tyypillisesti käytännönläheisiä ja kustannustehokkaita. Vain harvat asiat vaativat suuria investointeja. Jos parannuksilla ei voida poistaa riskejä kokonaan, voidaan niitä ainakin pienentää. Työturvallisuuskeskus 25

28 Riskianalyysi Tunnista työhön liittyvät vaarat ja laadi riskianalyysi yhdessä työntekijöiden ja teknisten asiantuntijoiden kanssa. Jaa ensin työpaikkasi mielekkäisiin osiin, esimerkiksi työntekijäryhmittäin tai konetyypeittäin. Osien laajuuden mukaan voit käsitellä niitä samassa tai eri tilaisuuksissa. Valikoi osallistujat sen mukaan, kenellä on parhaiten tietoa ja kokemusta arvioitavista töistä, ja toisaalta sen mukaan, kenellä on edellytyksiä keksiä parannusehdotuksia. Pidä ryhmän koko riittävän pienenä keskustelun sujuvuuden vuoksi. Hyvä ryhmäkoko voi olla esimerkiksi neljästä seitsemään henkilöä. Käykää läpi, mitä asioita seuraavan sivun avainsanalista tuo mieleen. Mitä tapaturmia voisi sattua? Mikä kuormittaa liikaa? Mikä ärsyttää työtä tehdessä? Miettikää myös, mitkä tehtävät on vaikea hoitaa turvallisuusohjeiden mukaan ja miksi. Kirjaa asia kerrallaan listaan. Miettikää myös ongelmien syitä ja mahdollisia seurauksia. Arvioikaa riskin suuruus alla olevan taulukon mukaan. Täsmälleen oikeita tuloksia ei ole, numeroarvostelun tarkoitus on helpottaa eri asioiden vertailua ja vakavuuden hahmottamista. Arvioinnin jälkeen kirjaa parannusehdotukset. Vasta viimeisenä, usein vasta kun analyysi on muuten läpikäyty, on aika tehdä päätökset toimenpiteistä. Vakavimmat ja helposti korjattavat asiat pitää hoitaa ensin. Muille parannuksille laaditaan vakavuusjärjestyksen mukaan järkevä aikataulu, jota tehtäessä otetaan huomioon taloudelliset mahdollisuudet. On syytä käyttää toteuttamisessa työntekijöiden apua, ettei esimiesten työkuorma kasva ylivoimaiseksi. Kun riskienhallintaprosessi on käyty läpi kertaalleen, on hyvä aloittaa uudestaan alusta. Tällöin tarkistetaan, että sovitut toimet on tehty, mietitään, ovatko asiat nyt kunnossa, ja selvitetään, mitä muita vaaroja on havaittu. Riskienhallinnassa on välttämätöntä tavoitteellisuus ja avoimuus. Syyttely ja vanhojen muistelu ei vie asiaa eteenpäin! Tapahtuman todennäköisyys Seurausten vakavuus Vähäiset Haitalliset Vakavat Epätodennäköinen 1. Merkityksetön riski 2. Vähäinen riski 3. Kohtalainen riski Mahdollinen 2. Vähäinen riski 3. Kohtalainen riski 4. Merkittävä riski Todennäköinen 3. Kohtalainen riski 4. Merkittävä riski 5. Sietämätön riski 26 Työturvallisuuskeskus

29 Riskianalyysin yhteenvetolomake Kohde: Päiväys: Läsnä: Sivuja: Riski / Vaara Riskin syy Pahimmat seuraukset Riskin Parannusehdotukset Aikataulu ja ok? suuruus vastuuhenkilö Esim. - Tavaroita lattialla - Kaatuminen - Siivous - N.N. kompastuminen - Öljy ja vesi - Avainhenkilön sairausloma 4 - Järjestyksenpito - Kaikki - Lisää hyllyjä - Öljynimupurua Avainsanalista (esimerkkejä): Tapaturma: kolhu, viilto, puristuminen, nieluun joutuminen, palohaava, roiske, revähdys Fyysinen rasitus: työn raskaus, huono työasento, hankaluus, väsyminen, kuumuus, vetoisuus, pölyisyys, vuorotyö Henkinen rasitus: väsyminen, kiire, pakkotahtisuus, yksipuolisuus, viihtyminen, väkivallan uhka, yksinäisyys Terveydentila: sairaus, ikä, raskausaika, fyysinen rajoite, lääkkeet, tupakointi, alkoholi, ensiapu Palosuojelu: tuli, kipinä, palavat materiaalit, poistumistie, sammutuskalusto, hälytysnumero Osaaminen: perehdytys, ohjeet, opasteet, kokemus, koneiden poikkeavat toiminnot Työturvallisuuskeskus 27

30 9 Tapaturmien tutkinta Tapaturmat ovat yleensä yllättäviä ja voivat siksi tapahtuessaan säikäyttää ja luoda epävarmuutta työyhteisössä. Tapaturmien peittely tai niiden merkityksen vähättely on tyypillinen psykologinen suojautumiskeino, jolla pyritään pääsemään omista peloista. Turvallisuuskehityksen kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että tapaturmiin voi suhtautua avoimesti ja analyyttisesti, vähättelemättä tai suurentelematta niiden merkitystä. Jokainen tapaturma johtuu heikkoudesta turvallisuusjärjestelmässä, ja vain tapaturmia tutkimalla voi puuttua tehokkaasti niitä aiheuttaneisiin vaaroihin. Vaaratilanteet Vaaratilanne on tapahtuma, joka johti tai jolla oli mahdollisuus johtaa onnettomuuteen. Termi sisältää myös ns. läheltä piti -tilanteet. Läheltä piti -tilanteessa tapaturma melkein sattuu, mutta onnistutaan viime tipassa välttämään. Tapaturmatutkimuksen kannalta näihin tilanteisiin pitää kiinnittää erityistä huomiota, koska niistä yrityksellä on mahdollisuus oppia yhtä paljon kuin tapaturmasta mutta ilman vahingosta aiheutuneita kuluja. Tapaturma- ja vaaratilanneilmoitukset Jotta tapaturmat tulisivat yrityksissä kunnolla käsitellyiksi, tulee tutkimuksiin liittyvät toimintatavat määritellä ennakkoon. Yrityksen tulee nimetä, ketkä tapaturmatutkimuksiin osallistuvat. Tyypillisesti tutkimusryhmään voisivat kuulua esimerkiksi työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu, tapahtumapaikan esimies sekä se, jolle tapaturma sattui, tai muu työntekijä, joka tuntee alueella tehtävät työt hyvin. Yrityksen tulee myös antaa ohjeet siitä, kenelle ja miten tapaturmista ja vaaratilanteista ilmoitetaan. Yksinkertainen tapaturmatutkimuksen lomake voi samalla toimia ilmoituslomakkeena, jos niitä on työntekijöiden saatavana. Lomakkeen ohella tarvitaan yleensä myös rohkaisua, jotta yritykseen syntyy tapaturmista ja vaaratilanteista ilmoittamista suosiva ilmapiiri. 28 Työturvallisuuskeskus

31 Tapaturma- ja vaaratilannetutkimus Tapaturmatutkimuksessa pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitä tapahtui? Mitä täsmälleen ottaen tapahtui? Tässä kuvataan asiallisesti ja kantaa ottamatta tapahtumien kulku ja yksityiskohdat. Esim. Vasara putosi työmaalla Kallen päähän ja aiheutti vakavan vamman. 2. Miksi tapaturma sattui? Mitkä asiat tapahtumaketjussa johtivat tapaturmaan? Oliko vikaa työtavoissa, -välineissä, ohjeissa ja/tai niiden noudattamisessa? Syitä tutkittaessa pitää tunkeutua riittävän syvälle tapaturman taustoihin. Esimerkiksi inhimillinen virhe ei yleensä ole tapaturman perimmäinen syy, vaan sen takana on jokin seikka, joka teki inhimillisen virheen mahdolliseksi. Esim. Työtasosta puuttui potkulista. Kallella ei ollut kypärää. Työnantaja ei valvo kypärien käyttöä. Kypärät ovat työntekijöiden mielestä huonoja. 3. Miten vastaava tapaturma voitaisiin jatkossa estää? Mitä mahdollisuuksia on vaikuttaa eri syihin? Tähän voidaan kirjata kaikki ideat, joita yhdessä saadaan esiin. Esim. Korjataan työtasot. Hankitaan parempia kypäriä. Kypärien ja työtasojen käyttöä valvotaan. 4. Mitä tehdään? Tähän kirjataan päätökset siitä, mitä tehdään, sekä vastuuhenkilöt ja toteutuksen aikataulu. Samalla sovitaan, kuinka toimista tiedotetaan yrityksen sisällä. Huom! Työnantajan on viipymättä ilmoitettava poliisille ja alueen työsuojeluviranomaiselle työtapaturmasta, joka on aiheuttanut kuoleman tai vaikean vamman. Kirjanpito Työnantajan tulee pitää kirjaa työpaikalla sattuneista tapaturmista. Niistä pitää ilmoittaa työsuojeluvaltuutetulle ja tarvittaessa vakuutusyhtiölle (korvaushakemukset). Henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava huolellisuutta ja varmistettava yksilön tietosuoja. Työturvallisuuskeskus 29

32 Kirjaa tähän, kenelle yrityksessä tulee raportoida tapaturmista ja vaaratilanteista: Kirjaa tähän, ketkä yrityksessä osallistuvat tutkimukseen: Tapaturma-/vaaratilanneilmoitus Tapahtuma/tilanne: Vahingoittuneen nimi: Päiväys: Tapahtumapaikka/osasto: Mitä tapahtui? Miksi tapaturma sattui? Miten vastaava tapahtuma/tilanne voitaisiin jatkossa estää? Sovitut toimenpiteet: Aikataulu: Vastuuhenkilö: Jakelu: Käsitelty (pvm ja hyväksyntä): Huom! Lomakkeen ja siinä ilmenevien tietojen käsittelyssä tulee noudattaa luottamuksellisuutta ja ottaa huomioon työntekijöiden oikeus yksityisyyden suojaan. 30 Työturvallisuuskeskus

33 10 Koneturvallisuus Työssä käytettävät koneet ja laitteet voivat aiheuttaa vakavia tapaturmia. Erityisesti puutteellisiin työmenetelmiin ja vanhempien koneiden suojauksiin tulee kiinnittää huomiota. Työntekijät saattavat poistaa koneiden turvalaitteet, jos ne heidän mielestään hankaloittavat työtä. Silloin he kuitenkin altistavat itsensä koneen vaaroille. Suojalaitetta tai turvatoimintoa ei saa poistaa. Jos suojalaite haittaa työtä, sitä voidaan yleensä kehittää paremmaksi. Muutoksista voi neuvotella myös koneen valmistajan kanssa. Uusien koneiden turvallisuutta on ryhdytty 1990-luvulla kehittämään Euroopan yhteisön yhteisten periaatteiden mukaisesti. Valmistajan edellytetään arvioivan koneen vaarat, noudattavan (soveltuvin osin) harmonisoituja standardeja ja antavan koneelle vaatimuksenmukaisuusvakuutuksen, jonka merkkinä koneeseen kiinnitetään CE-merkki. Vaatimuksenmukaisuus (CE-merkintä) ei takaa koneen turvallisuutta vaan ainoastaan sen, että se noudattaa kyseiselle konetyypille asetettuja vaatimuksia. Työnantajan on varmistettava koneen turvallisuus käyttöpaikalla. Työnantaja vastaa muun muassa siitä, että hankittu kone sopii aiottuun työhön ja työoloihin. Työnantaja vastaa myös ainakin osittain asennustyöstä, käyttöönotosta, työntekijöiden koulutuksesta, asianmukaisesta käytöstä sekä koneen kunnon valvonnasta ja huoltamisesta. Työnantaja vastaa myös vanhojen koneiden vaarojen arvioinnista ja koneiden turvallisuuden kehittämisestä, jos puutteita havaitaan tai muutos- töiden yhteydessä. Vaarojen arvioinnissa voi käyttää aiemmin esitettyä riskienarviointimenetelmää. Sivulla 33 on malli uuden koneen tarkistuslistasta, jonka avulla uuden koneen ostaja tai konesiirron tai muutoksen tekijä voi tehdä lain edellyttämän käyttöönottotarkastuksen esimerkiksi yhdessä työsuojeluhenkilöstön kanssa. Tarkistuslistaa voi käyttää myös silloin, kun arvioidaan vanhan koneen turvallisuutta tai kun koneeseen on tehty merkittäviä muutoksia. Eräille koneille ja laitteille vaaditaan käyttöönottotilanteessa myös erityisiä asiantuntijoiden tekemiä tarkastuksia. Tällaisia laitteita ovat esimerkiksi säteilylaitteet, henkilönostimet ja enemmän kuin 500 kg:n tehoiset nosturit. Koneohjeet Koneilla ja laitteilla pitää olla käyttöohjeet. Käyttöohjeiden tulee olla Suomessa suomen ja tarvittaessa ruotsin kielellä. Ammattilaisille tarkoitetut koneiden erilliset huolto-ohjeet voivat usein olla myös muulla kielellä, mikäli ne ovat käyttäjiensä ymmärrettävissä. Uusien koneiden myyjän velvollisuus on toimittaa käyttöohjeet ostajalle. Vanhojen koneiden käyttöohjeita työnantaja joutuu täydentämään tarvittaessa. Käyttöohjeet tulee säilyttää niin, että työntekijöillä on mahdollisuus tutustua niihin. Paras ratkaisu on rakentaa ohjeille koneiden yhteyteen kiinteät säilytyspaikat tai -kaapit, joissa ohjeet pysyvät tallessa. Ohjeista kannattaa ottaa lisäksi kopiot esimiehen arkistoon. Työturvallisuuskeskus 31

34 Tehtävä Käy läpi yrityksesi koneet ja tarkasta, onko kaikille käyttöohjeet. Jos ohjeita puuttuu, sovi esimieskunnan ja teknisen henkilökunnan kanssa ohjeiden laatimisesta. Niukimmillaan vanhankin koneen ohjeen tulee sisältää seuraavat asiat: Käyttö Perusohjeet, kuinka konetta käytetään. Varoitukset ja kiellot Mitä erityistä koneen käyttöön liittyy? Mitä tulee varoa? Mitä ei saa tehdä? Suojavälineet Mitä suojavälineitä ja henkilökohtaisia suojaimia tulee käyttää? Toiminta hätätilanteissa Miten kone pysäytetään hätätilanteessa? Mahdolliset ensiapuun, kemikaaleilta suojautumiseen ja palosuojeluun liittyvät erityisohjeet. Koneiden merkinnät Koneiden merkintöjen tulee olla selkeitä ja yksiselitteisiä. Tärkeimmät turvallisuusasiat pitää olla merkitty esimerkiksi varoituskilvillä koneessa. Käyttöpainikkeissa on oltava merkinnät. Kaikki koneiden merkinnät voivat kulua käytön aikana. Ne tulee tarvittaessa puhdistaa tai uusia. Tehtävä Käy läpi yrityksesi koneet ja laitteet ja tarkista, että merkinnät ovat kunnossa. Tee tarvittavat korjaukset. Testaa turvalaitteiden toiminta ja niiden merkinnät. Uusi tarkastus säännöllisesti. Huom! Älä poista suojalaitetta! Suojalaitteen poistaminen voi johtaa rikossyytteeseen. ( 63, Työturvallisuuslaki) Käyttö tarkoittaa tässä koneen tuotantokäytön lisäksi myös koneen huoltoja, puhdistusta, säätöä ja muita koneeseen liittyviä perustöitä. Erityisen tärkeää on antaa ohjeet vahinkokäynnistymisten estämisestä huoltojen yhteydessä. 32 Työturvallisuuskeskus

35 Koneen tarkistuslista Kone: Ennakkotarkastus Käyttöönottotarkastus Jälkitarkastus Toimittaja: Tarkastuspäiväys: Läsnä: Tarkastettava asia Kunnossa? Huomautukset Konekilpi ja CE-merkintä Kytkinten ja merkkivalojen merkinnät Varoituskyltit Käyttöohje Suojarakenteet Turvalaitteet Huoltotasot, portaat, kaiteet Terävät kulmat, särmät ja kuumat pinnat suojattu Kompastumisvaara minimoitu Nielut, ketjut, hammaspyörät yms. suojattu Kemikaalisäiliöt ehjät, ei vuotoja Energiansyötöille (sähkö ja paineet) ja materiaalikuljettimille pääkytkimet ja tarvittaessa tyhjennysventtiilit Hätäpysäyttimet Melu-, pöly- ja kaasupäästöt Soveltuvuus käyttöpaikalle - Sähkölaitteiden kotelointi - Sähkömagneettiset häiriöt - Kuormitukset - Lämpö- ja kosteusolot - Riittävästi tilaa - Varastopaikat Muut tarkistukset tehty Muut huomautukset: Allekirjoitukset: Vastaanottaja Toimittaja Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutettu Työturvallisuuskeskus 33

36 11 Tekniset erityisvaatimukset Kaikkia koneita ja laitteita pitää huoltaa säännöllisesti tai tarpeen mukaan niiden toimintakunnon ja turvallisuuden varmistamiseksi. Paras toimintamalli on laatia ennakkohuoltosuunnitelma. Siihen listataan kaikki yrityksen koneet ja laitteet sekä määritetään, kuinka usein millekin kohteelle tehdään tarkastus tai ennakkohuolto. Lisäksi kunnossapidon tueksi voidaan kirjata, mitä säännöllisiä huoltotoimia kussakin tarkastuksessa pitää tehdä (esim. öljynvaihdot, säädöt, kiristykset, puhdistukset). Viranomaiset ovat todenneet tietyt koneet ja laitteet erityisen vaarallisiksi. Niille ja niiden käyttöönotolle sekä kunnon valvonnalle on määrätty tapauskohtaisia erityisvaatimuksia. Koneen valmistajan tulee ottaa nämä vaatimukset huomioon konetta suunniteltaessa ja markkinoille tuotaessa. Monet koneet ovat edelleen tyyppihyväksynnän piirissä, vaikka kattavasta viranomaisvalvonnasta onkin EU:ssa luovuttu. Käyttäjään kohdistuu muun muassa huoltoon ja tarkastuksiin liittyviä vaatimuksia. Koneisiin ja laitteistoihin liittyvien vaatimusten noudattamista valvovat muun muassa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Säteilyturvakeskus (STUK) ja pelastusviranomaiset. Osa vaatimuksista on alakohtaisia tai yrityksen lupiin sidottuja. Näitä ovat esimerkiksi monet ympäristö- ja kemikaalilupiin liittyvät vaatimukset. Tässä yhteydessä esitellään vain yleisimpiä koneisiin liittyviä erityisvaatimuksia. Palosuojelukalusto Käsisammuttimet tulee tarkastaa säännöllisesti pulloon merkityn päiväyksen mukaisesti. Kiinteistöön kuuluva palokalusto tulee tarkastaa laitteiston myyjän tai paloviranomaisen antaman ohjeen mukaisesti. Paristotoimisista hälyttimistä yms. on hyvä vaihtaa paristot säännöllisesti esimerkiksi vuosittain, ennen kuin paristot alkavat heikentyä. Nostokalusto ja hissit Kaikki nosturit tulee tarkastaa ennen käyttöönottoa ja uuteen paikkaan asentamisen jälkeen (pystytystarkastus). Lisäksi yli 500 kg:n tehoiset nosturit pitää tarkastaa vuosittain sekä koekäyttää neljän vuoden välein. Torninosturilla tarkastusväli on kaksi vuotta. Tarkastusväliä pitää lyhentää olosuhteiden vaatiessa. Sitä voi myös pidentää, jos olot sallivat. Lisäksi yli 500 kg:n nostureille tulee suorittaa 10 vuoden välein perusteellisempi määräaikaistarkastus. Kun kyse on yli 500 kg:n nostureista, tarkastajan tulee olla päteväksi hyväksytty asiantuntija tai asiantuntijayhteisö. Nosturin pääasialliselle käyttäjälle tulee varata mahdollisuus osallistua tarkastukseen, mikäli mahdollista. Kaikista tarkastuksista on pidettävä pöytäkirjaa. 34 Työturvallisuuskeskus

37 Nostoapuvälineet (ketjut, hihnat, koukut, jne.), käsikäyttöiset taljat ja putoamissuojaimet pitää tarkastaa pääsääntöisesti vuoden välein. Tarkastuksista tulee pitää kirjaa. Huonokuntoiset ja vialliset välineet on poistettava käytöstä tai korjattava. Käyttöön otetulle hissille tehdään ensimmäinen määräaikaistarkastus neljän vuoden kuluessa käyttöönotosta. Tämän jälkeen henkilökuljetukseen tarkoitetut hissit tulee tarkastaa kahden vuoden välein ja muut hissit kolmen vuoden välein. Tarkastukset tekee valtuutettu laitos. Huom! Henkilöiden nostoihin saa käyttää vain tähän tarkoitukseen hyväksyttyjä laitteita. Painelaitteet Käyttöarvoiltaan vaativimmat painelaitteet tulee ilmoittaa Tukesin rekisteriin. Niille tulee tehdä rakenne- ja käyttöönottotarkastusten lisäksi muita tarkastuksia määräajoin. Tarkastusvelvoitteen piirissä olevista laitteistoista on määrätty Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä (KTMp Painelaiteturvallisuudesta 953/1999). Rekisteröitäviä laitteita ovat esimerkiksi paineastiat, joissa tilavuus (l) x paine (bar) on vähintään Tarkastuksia tekevät Tukesin hyväksymät tarkastuslaitokset. Lisätietoa painelaitteiden tarkastuksista ja tarkastajista: Sähkölaitteistot Kaikki sähköjärjestelmät pienjännitelaitteita lukuun ottamatta tulee tarkastaa säännöllisesti. Luokan 1. sähkölaitteet tarkastetaan yleensä 15 vuoden välein, luokan 2. laitteet 10 vuoden välein ja luokan 3. laitteet viiden vuoden välein. Määräaikaistarkastuksen voi tehdä valtuutettu laitos. Muille kuin luokan 3 alakohdassa a tarkoitetuille sähkölaitteistoille määräaikaistarkastuksen voi tehdä myös valtuutettu tarkastaja. Tarkastuksista laaditaan pöytäkirja. Säteilyn käyttö Säteilyn käyttö ja teollisten säteilylähteiden hallussapito vaatii säteilyluvan. Sen myöntää Säteilyturvakeskus, joka myös määrää laitteistoille vaadittavista tarkastuksista. Tehtävä Merkitse seuraavan sivun listaan, mitä tarkastuksia ja huoltoja yrityksessänne tulee tehdä eri koneille ja järjestelmille. Kirjaa vastuuhenkilöt ja määrittele, kuka arkistoi tarkastusten pöytäkirjat. Valvo tarkastusten toteutumista. Listaan on kirjattu yleisimpiä kohteita. Voit lisätä siihen myös muut yrityksessänne käytetyt laitteistot. Työturvallisuuskeskus 35

38 Koneiden ja laitteiden tarkastukset Kone tai laite Koskeeko Huomautukset Vastuu- Arkistoija yritystä (esim. listaus laitteista tai tarkastusväli) henkilö Kyllä Ei Sammutuslaitteistot ja sprinklerit Paloilmoitinjärjestelmät Käsisammuttimet Palopostit Savunpoistoluukut Savunpoistopuhaltimet Palo-ovet Poistumisvalot Sähkölaitteistot Hissit Nosturit (yli 500 kg) Nostoapuvälineet Nosto-ovet Hydraulisillat Paineastiat Säteilylähteet Varastosäiliöt Putkistot ja siirtolaitteet Palavien tilojen ilmanvaihdot Ilmastointiputket Ajoneuvot Telineet Hengityslaitteet ja -suojaimet Putoamissuojaimet 36 Työturvallisuuskeskus

39 12 Pelastussuunnitelma Erityistilanteisiin varautumisesta on säädetty pelastuslaissa ja kemikaalilain nojalla annetuissa säädöksissä. Kaikkien yritysten tulee hankkia asianmukaiset ensisammutusvälineet ja ensiapuvälineet sekä asentaa kiinteistöihin turvamerkinnät. Lisäksi kaikilta työpaikoilta, joissa on yleensä läsnä samanaikaisesti vähintään 50 työntekijää tai muuta ihmistä, vaaditaan pelastussuunnitelma. Yrityksen toiminnan laadusta tai riskeistä riippuen voi seurata muitakin vaatimuksia, kuten vaatimuksia kemikaalien käsittelylle ja suuronnettomuusvaaran torjunnalle. Pelastussuunnitelma Pelastussuunnitelman tavoite on suojata henkilöstöä ja muita ihmisiä onnettomuus- ja vaaratilanteissa. Vaaroja ovat esimerkiksi tulipalo, kaasuvaara, vaarallisten kemikaalien aiheuttama suuronnettomuuden vaara, säteilyvaara tai muu laaja vaaratilanne. Suunnitelman tulee sisältää yrityksen perustiedot, ohjeet hälytysajoneuvoille, yrityksen pohjapiirustukset, tiedot yrityksen toimintaan liittyvistä onnettomuus- ja vahinkovaaroista ja niiden ehkäisystä, toimintaan liittyvät tekniset tiedot, ohjeet onnettomuustapausten varalle, tiedot yrityksen turvallisuusorganisaatiosta sekä selvitys henkilöstön koulutuksesta. Suunnitelma tai sen yhteenveto on toimitettava alueen pelastusviranomaiselle tämän antamien ohjeiden mukaisesti. Kemikaalilain mukaiset suunnitelmat toimitetaan Tukesiin, kemikaalien käyttöön liittyvien lupaehtojen mukaisesti. Pelastusviranomainen tarkastaa pelastussuunnitelman palotarkastuksen yhteydessä. Pelastussuunnitelman sisältämät ohjeet on pidettävä ajan tasalla säännöllisin tarkistuksin ja tekemällä tarvittavat päivitykset. Huom! Jos yrityksesi toimintaan liittyy oleellisia suuronnettomuuden vaaroja, on suositeltavaa keskustella alueellisen pelastusviranomaisen kanssa erillisen pelastussuunnitelman tarpeesta. Jos suuronnettomuusriski on vähäinen, perusasiat voi kirjata sivulle 39. Työturvallisuuskeskus 37

40 Tulityöt Tulitöillä tarkoitetaan tehtäviä, joissa käytetään tulta tai joissa syntyy kipinöitä, lämpöä tai muu erityinen palovaara. Vakuutusyhtiöissä laajalti sovelletun suojeluohjeen mukaisesti tulitöitä saavat tehdä vakituisten, tätä tarkoitusta varten suunniteltujen työpisteiden ulkopuolella vain tulityökoulutuksen läpäisseet henkilöt. Vakuutetut yritykset ovat velvoitettuja noudattamaan suojeluohjetta ja valvomaan tulitöiden tekemistä. Tulityökoulutusta järjestää muun muassa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Tulityökurssi on yleensä päivän mittainen. Sen aikana opetetaan toimintatavat, joita tilapäisillä tulityöpaikoilla edellytetään. Kurssin läpäissyt saa tulityökortin, joka on voimassa viisi vuotta. Tehtävä: Laadi pelastussuunnitelma seuraavan sivun taulukon avulla. Esitä suunnitelma tarvittaessa viranomaisille. 1. Kirjaa seuraavan sivun taulukkoon suojelusta vastaavat henkilöt sekä tulitöiden teettämisestä ja valvonnasta vastaavat henkilöt. 2. Piirrä taulukkoon työpaikan pohjapiirustus ja merkitse siihen palavien aineiden ja vaarallisten kemikaalien varastopaikat ja määrät, vaarallisten aineiden käyttöjärjestelmät, sammutuslaitteet, palohälyttimet, poistumisreitit, kokoontumispaikat sekä ilmastoinnin pysäytyskytkimet. Halutessasi käytä yrityksen pohjapiirustuksia ja liitä ne tähän. 3. Hanki tarvittaessa lisää palosuojelukalustoa. 4. Määrittele suojelukoulutuksen tarve. 5. Selvitä lähimmän väestönsuojakeskuksen sijainti ja kirjaa tieto suunnitelmaan. 6. Varusta yrityksesi kiinteistöt esimerkiksi puhelinten yhteyteen kiinnitettävillä ohjekylteillä, joista selviää hälytysnumero ja yrityksen osoite sekä tarvittaessa ajo-ohjeet yritykseen. Pelastuslaitokselta tai vakuutusyhtiöstä saa yleisiä hälytysohjekylttejä, joita voi käyttää tähän tarkoitukseen. 7. Esitä tässä käsitellyt asiat henkilöstölle. 38 Työturvallisuuskeskus

41 Pelastussuunnitelma Onko yritykselläsi erillinen Kyllä Viite: pelastussuunnitelma? Ei, kirjaamme perusasiat tähän toimitettu pelastusviranomaiselle Ei, mutta tarvitsemme sellaisen esitelty henkilöstölle Turvallisuushenkilöstö Nimi, puh. Tehtävä Kirjaa tähän, ketkä vastaavat turvallisuuspäällikkö pelastussuunnitelman turvallisuusvalvoja ylläpitämisestä, teknisen valmiuden ylläpitämisestä ja muista suojeluun liittyvistä toiminnoista. Tulityöluvan hyväksyvät Nimi, puh. Osasto henkilöt Kirjaa tähän, ketkä myöntävät eri osastoilla tulityölupia. Luvan myöntäjälläkin tulee yleensä olla tulityökorttia vastaavat tiedot. Pohjapiirustus S = sammutin, P = sammutuspeitto, H = palo- tai savuhälytin, N = hälytysnappi, O = palo-ovi, K = kokoontumispaikka (hälytyksen jälkeen), V = (aine, määrä) ilmaisee palavan tai vaarallisen aineen varasto/käyttöpaikan. Poistumistiet on merkitty nuolilla. Tarvitaanko yrityksessäsi Koulutusta tarvitsevat Vastuuhenkilö ja toteutusaikataulu sammutuskoulutusta tulityökoulutusta Missä on yrityksesi lähin väestönsuoja: Työturvallisuuskeskus 39

42 13 Sisäisen liikenteen suunnitelma Järjestyksen ohella tärkeimpiä tehokkuuteen ja turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä työpaikoilla on sisäisen liikenteen sujuvuus. Jos liikennettä ei suunnitella kunnolla, ruuhkaisesta liikenteestä voi olla haittaa tuotannolle ja turvallisuudelle. Sellaisilla työpaikoilla, joilla liikkuu sekä jalankulkijoita että ajoneuvoja, tulee huolehtia liikenteen turvallisuudesta ja tarvittaessa laatia tarkoituksenmukaiset liikenneohjeet. Ne kannattaa yleensä muotoilla yleisiä liikennesääntöjä noudatteleviksi, jotta tarpeetonta ristiriitaa ulkopuolella noudatettujen sääntöjen ja sisäisen liikenteen käytäntöjen välille ei synny. Lisäksi eri toiminnot tulisi sijoitella niin, että kuljetukset voidaan hoitaa turvallisesti ja että turha liikenne jää mahdollisimman vähiin. Trukkiliikenteelle tulee varata riittävän leveät käytävät. Jalankulku pitäisi ohjata mahdollisuuksien mukaan omille reiteilleen. Käytävät ja kulkureitit on merkittävä selvästi. Hämäriin paikkoihin ja risteysalueille voidaan tarvittaessa lisätä valaisimia, peilejä ja muita havainnointia helpottavia apuvälineitä. Jos liikenne kulkee vilkkaiden työpisteiden ohi, voidaan vaarapaikat varustaa varoitusmerkein tai suoja-aidoin. Tarvittaessa voidaan pääväyliä määrätä etuajo-oikeutetuiksi tai kapeita väyliä yksisuuntaisiksi liikennemerkein. Turhaa liikennettä voidaan vähentää sijoittamalla koneet ja laitteet siten, että siirtojen tarve vähenee ja trukeille tulee mahdollisimman vähän tyhjänä ajoa. Turvallisesti trukilla Käytettäessä trukkeja tai muita liikkuvia koneita työympäristössä tulee kiinnittää erityistä huomiota kuljettajan ammattitaitoon. Kuljettajan tulee olla asianmukaisesti perehtynyt laitteen turvalliseen käyttöön, ja työnantajan tulee antaa hänelle kirjallinen lupa laitteen ajamiseen (esim. työnantajan antama ajokortti tai esimiehen ylläpitämä lista ajoluvista). Julkisilla alueilla tiettyjen työvälineiden kuljettajilta vaaditaan ajo-oikeus (esim. traktorikortti traktorin kuljettajalta). Trukkien ja muiden työkoneiden kuljettajille on tarjolla kursseja ja kirjallisuutta, joiden avulla oikeat työtavat voidaan opetella. Työkoneiden käsittelyssä tulee tarkkailla ainakin seuraavia asioita: työvälineen kunto, työvälineen käyttöön liittyvät raja-arvot, kuorman epätasapaino, heikko näkyvyys kuorman ohi, liukkaus, kaltevat pinnat, ahtaat tilat, lastaussillat (putoamisvaara), pimeys, akkujen lataus, pakokaasut ja vilkkaat ja ruuhkaiset käytävät. Yleisillä liikenne-alueilla trukeille tulee olla liikennevakuutus. Tehtävä Piirrä seuraavan sivun taulukkoon yrityksesi pohjakaavio ja pääkäytävät. Arvioi yhdessä työntekijöiden kanssa, missä kohdissa liikenneriskit ovat suurimmat. Suunnittele tarvittavat parannukset, merkinnät ja turvalaitteet ja merkitse ne karttaan. Kirjaa listaan yrityksesi liikennesäännöt ja ohjeet. Tiedota ohjeista henkilöstölle. 40 Työturvallisuuskeskus

43 Sisäinen liikennesuunnitelma Yrityksen pohjapiirros ja tärkeimmät liikenneväylät Käytetyt liikennemerkit: Nuoli (yksisuuntainen), Viivoitus (suojatie), P (pysäköintialue), Kolmio (etuajo-oikeus) Suunnitellut parannukset: jatka tarvittaessa erilliselle paperille Liikennesäännöt Noudattavatko liikennesäännöt suomalaisia liikennesääntöjä? Kenellä on väistämisvelvollisuus? Trukkien yms. kuljettajilta vaadittava pätevyys? Onko vieraiden tuonti tehdassaliin sallittu? Millä ehdoilla? Kyllä Ei Työkoneilla Jalankulkijoilla Ulkopuolisen järjestämä kurssi Sisäisesti järjestetty kurssi, vastuuhenkilö: Perehdytys Kyllä Ei Muut ohjeet ja määräykset: Työturvallisuuskeskus 41

44 14 Melu ja tärinä Melulla tarkoitetaan ääntä, jonka ihminen kokee epämieluisana tai joka on ihmiselle haitallista. Häiritsevä, epämieluisa melu voi olla esimerkiksi keskittymistä häiritsevää rakennustyön pauketta tai musiikkia, josta itse ei pidä. Melu aiheuttaa muun muassa keskittymishäiriöitä, ärsytystä, ilmapiirin heikkenemistä, stressiä ja väsymistä. Terveydelle haitallinen melu voi lisäksi aiheuttaa kuulovamman. Suomessa melu on työympäristöjen yleisimpiä ongelmia. Työperäisiä meluvammoja todetaan vuosittain lähes Melun voimakkuus ilmoitetaan desibeleinä (db). Herkkyys kuulovauriolle vaihtelee yksilöllisesti jonkin verran. Melun vaarallisuuteen vaikuttavat melun voimakkuus, melulle altistumisen kesto ja melun taajuus. Esimerkiksi korkeataajuinen melu katsotaan haitallisemmaksi kuin matalataajuinen. Ehdoton raja työntekijän suurimmalle sallitulle keskimääräiselle melualtistukselle on 87 db, kun huomioidaan käytössä olevien kuulonsuojainten vaikutus. Melun suurin sallittu hetkellinen huippupaine on 200 Pa (140 db). Työnantajan tulee kuitenkin ryhtyä toimenpiteisiin jo alemmilla meluarvoilla. Keskimääräisen melun ylittäessä 80 db (tai huippupaine 112 Pa, 135 db) ilman suojaimia tulee työnantajan tarjota henkilökohtaiset kuulonsuojaimet henkilökunnan käytettäväksi, ja tiedottaa näille meluasiasta. Lisäksi melun ylittäessä 85 db (tai huippupaine 140 Pa, 137 db) ilman suojaimia, tulee työnantajan valvoa kuulonsuojainten käyttöä, ja ryhtyä toimenpiteisiin melun rajoittamiseksi eli laatia meluntorjuntaohjelma. Melun aiheuttama kuulovamma ilmenee kuulon heikkenemisenä tai kuuloalueen kapenemisena, joka merkitsee esimerkiksi sitä, että korkeat äänet eivät enää kuulu. Lisäksi vaarana on tinnitus, eli korvassa kuuluva jatkuva sointi. Kuulovamma voi olla tilapäinen. Yleensä pitkään jatkuva altistuminen voimakkaalle melulle aiheuttaa kuitenkin pysyvän kuulovamman, jota ei voida parantaa. Meluntorjunta Yrityksen tulee arvioida työntekijöihin kohdistuva melualtistus ja ryhtyä tarvittaviin toimiin melun vähentämiseksi. 1. Melukartoitus Melukartoituksissa voidaan käyttää erilaisia melumittareita tai kaupallisia melunmittauspalveluita. Usein kuulonvarainen arviointi riittää, jolloin mittaamiseen tarvittavat rahat voidaan käyttää melun vähentämiseen. Melu tulee yleensä mitata tai arvioida tavanomaisissa työoloissa niiden ollessa meluisimmillaan. Perussääntö: Jos normaalia puhetta ei kuule metrin päästä, melutaso ylittää 85 db. 2. Meluntorjuntaohjelma Jos melu arvioidaan tai mitataan haitalliseksi tai häiritseväksi, pitää yrityksen laatia meluntorjuntaohjelma. Yksinkertaisimmillaan tämä on lista meluisista työvaiheista ja koneista sekä suunnitelma niiden melun 42 Työturvallisuuskeskus

45 vähentämiseksi. Mahdollisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi meluavien kohteiden kotelointi, rämisevien konesuojien tai koneenosien parempi kiinnitys ja jäykistys, yleisakustointi, viallisten koneiden huolto, tarpeettomien melulähteiden poisto sekä vähämeluisampien koneiden ja työkalujen hankinta. Koteloinnissa on varmistettava koneen tuuletus, jotta vältetään koneen ylikuumeneminen ja esimerkiksi mahdollisten räjähdysvaarallisten kemikaalien kertyminen kotelon sisälle. Melualtistumista voidaan vähentää myös osastoimalla meluisat työt omiksi alueikseen. Tavoitteena tulee olla vähin mahdollinen melualtistus. Mikäli altistumista ei voida täysin estää, tulee jäännösmelusta varoittaa perehdytyksessä sekä varoituskyltein. Työntekijöille pitää silloin hankkia asianmukaiset henkilökohtaiset suojaimet ja suojaimia on käytettävä koko altistumisajan. Melulle altistuvien työntekijöiden kuulontarkastuksista tulee sopia työterveydenhuollon kanssa. Meluntorjunnassa kannattaa käyttää myös ulkopuolisia asiantuntijoita ja esimerkiksi työsuojeluviranomaisten apua. Lisäksi meluongelma tulee ottaa huomioon jo koneita hankittaessa ja töitä suunniteltaessa. Tietoa melusta Alla olevassa taulukossa on esitetty äänten voimakkuudet ja suurimmat sallitut altistumisajat. Aikaraja tarkoittaa myös aikaa, jonka jälkeen kuulovaurion riski toistuvassa melualtistuksessa katsotaan todennäköiseksi. Kun äänitaso nousee kolme desibeliä, melussaoloaika on pienennettävä puoleen. Tämä johtuu siitä, että desibeli noudattaa logaritmista asteikkoa. Samaa kuulovaurioriskiä vastaavat päivittäiset altistumisajat Melutaso db(a) 85 8 tuntia 88 4 tuntia 91 2 tuntia 94 1 tunti minuuttia minuuttia minuuttia minuuttia minuutti Päivittäinen altistumisaika Melun arvioinnissa voi verrata havaittua melua tyypillisiin eri äänilähteiden aiheuttamiin melutasoihin: Melutaso db(a) Äänilähde Lehtien havina Tietokone työpöydällä Normaali keskustelu Liikenteen melu Moottoripyörä, konemelu Disko Rock-konsertti 125- Kipukynnys Suihkukone Melu ilmoitetaan yleensä niin sanottuna A-painotettuna meluna db(a). Painotettu melu huomioi muun muassa äänen eri taajuuksien merkityksen melussa mutta vain silloin, kun tutkitaan tasaisen melun vaikutusta. Ongelmallisempaa on impulssi- eli iskumelu. Se on äkillistä, lyhytkestoista, iskumaista ja voimakasta ääntä, jota syntyy esimerkiksi kappaleiden iskeytyessä nopeasti toisiinsa, kaasun laajetessa tai supistuessa tai sähkönpurkauksissa. Iskumelu on yleisesti todettu haitallisemmaksi kuin tasainen melu. Tärinä Tärinä tarkoittaa mekaanista värähtelyä, joka välittyy esimerkiksi työkalun tai pintojen kautta työntekijään. Tärinä voi aiheuttaa vahinkoa mm. verenkierrolle, tukija liikuntaelimille ja hermostolle. Tyypillisesti tärinän aiheuttamat haitat ilmenevät käsien, käsivarsien tai selän oireiluna. Työnantajan tulee suojata työntekijöitä tärinän aiheuttamilta haitoilta vastaavasti kuin melulta. Tärinälähteet ja altistuvat työntekijät tulee ensin tunnistaa. Koneiden tai työvaiheiden tärinä tulee arvioida tai tarvittaessa mitata, ja tulosten pohjalta tulee tarvittaessa laatia tärinäntorjuntaohjelma. Tärinää voidaan vähentää mm. valitsemalla vähän täriseviä työkaluja ja laitteita ja noudattamalla oikeita työtapoja. Toisinaan joudutaan kuitenkin suunnittelemaan myös järeämpiä toimenpiteitä altistuksen vähentämiseksi. Tärinän mittaaminen on sikäli hankalaa, että epäiltäessä tärinää kannattaa usein hankkia asiantuntija-apua asian tutkimiseksi ja toimenpiteiden suunnittelemiseksi. Omalla työterveyshuollolla voi olla tietoa palvelun toimittajista, tai sitten voi hyödyntää esim. liitteessä 1 mainittujen laitosten palveluja. EU:ssa käytetty altistumisraja käsiin Työturvallisuuskeskus 43

46 kohdistuvalle tärinälle on 5,0 m/s 2 ja toimintaraja, jonka jälkeen edellytetään toimenpiteitä, on 2,5 m/s 2, kun käytetään kahdeksan tunnin keskiarvoa. Kehotärinälle vastaavat rajat ovat 1,15 m/s 2 ja 0,5 m/s 2. Asiaan vaikuttavat kuitenkin tärinän suunta ja kansalliset erikseen määritellyt lyhyen ajan raja-arvot. Tehtävä Arvioi työpaikkasi meluongelmat ja laadi meluntorjuntaohjelma. Sovi tarvittavista kuulon määräaikaistutkimuksista työterveyshuollon kanssa. Esimerkkejä laitteiden aiheuttamasta tärinästä Tärinälähde Tärinän kokonaiskiihtyvyys Tyypillinen 8 h:n keskiarvo työssä Käsiin kohdistuva tärinä Moottorisaha Tärytin ,5 10 Mutterin väännin Kalliopora Kehoon kohdistuva tärinä Maataloustraktori 0,3 1,4 0,3 1,4 Moottorikelkka 2 5 0,5 4 Maansiirtokone 1 5 0,7 5 Lähde: Työterveyslaitos 44 Työturvallisuuskeskus

47 Meluntorjuntaohjelma Melukartta Luonnostele tähän yrityksesi pohjapiirustus. Merkitse punaisella ongelmalliset alueet, keltaisella lisätutkimusta kaipaavat ja vihreällä meluttomat alueet. Melukohde Melun Melutaso tai Parannusehdotukset Aikataulu ja Toteutettu? aiheuttaja riskiluokka* vastuuhenkilö Kattokuljetin - moottori 82 db - m:n kotelointi - NN 3/03 - laakerit ja ketjut - rasvaus 1/kk - MM 1/03 alk. *) Listaa täytetään kuten riskianalyysissä. Päivitä listaa parannusten ja muutosten myötä. Kun asia on korjattu, se jää listasta pois. Merkitse riskin kohdalle melutaso, jos se on mitattu, tai arvioitu riski, jos melun tarkkaa tasoa ei tunneta. Kuulonsuojaimet ovat pakolliset seuraavilla osastoilla: Kuulon määräaikaistarkastusten piirissä ovat seuraavien osastojen työntekijät: Tarkastusväli: Työturvallisuuskeskus 45

48 15 Kemialliset vaarat Kemikaalien ja vaarallisten aineiden riskit koskevat työntekijöitä, ympäristöä ja myös yhteisöä, jossa yritys sijaitsee. Kemikaalilainsäädäntö korostaakin sekä työntekijöihin kohdistuvan vaaran että suuronnettomuuden torjuntaa. Lainsäädäntö asettaa erityisiä velvollisuuksia ja vaatii lupia sekä niihin liittyviä tarkastuksia sellaisilta yrityksiltä, joissa käsitellään paljon kemikaaleja. Työkirjan tässä osassa keskitytään työntekijöihin kohdistuvan vaaran torjuntaan ja yleisiin, kaikkia yrityksiä koskeviin vaatimuksiin. Kemikaalialan yrityksiä valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), josta saa tietoa eri yritysten luokitteluista ja erityisvaatimuksista. Kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa on noudatettava varovaisuutta sekä valmistajan antamia ohjeita. Kemikaaleja hankittaessa on pyydettävä valmistajalta käyttöturvallisuustiedote. Siitä ilmenee aineen vaarallisuus sekä ohjeet hätätilanteita varten. Työnantajan tulee arvioida aineen käytöstä johtuva vaara ja määrätä suojatoimet. Käyttöturvallisuustiedotteiden pitää olla työntekijöiden saatavilla. Heille tulee muutenkin tiedottaa kemikaaleista johtuvista vaaroista ja oikeista toimista tapaturman sattuessa. Jos työpaikalla epäillään, että siellä altistutaan vaaralliselle kemikaalille, pitää altistus tarvittaessa mitata. Mittauspalveluita tarjoavat muun muassa Työterveyslaitos ja monet yksityiset yritykset. Mittaustuloksia verrataan aineille määrättyihin HTP-arvoihin (haitalliseksi tunnettu pitoisuus), joita työssä ei saa ylittää. Jos työntekijät kokevat kemikaalien käytön haitalliseksi tai henkilöstössä ilmenee kemikaalien käytön vuoksi oireita, voi parannus olla perusteltua ilman mittauksiakin. Raja-arvot alittavat altistumisetkin voivat aiheuttaa joillekin oireita. Mikäli työpaikalla käytetään syöpäsairauden vaaraa aiheuttavia aineita, tulee näistä aineista ja niille altistuvista henkilöistä pitää rekisteriä. Lisäksi työpaikkakohtaisten rekisterien tiedot tulee toimittaa vuosittain paikalliselle työsuojeluviranomaiselle, joka välittää tiedot edelleen Työterveyslaitoksen ylläpitämään valtakunnalliseen ASA-rekisteriin. Asiasta antavat tarkempaa tietoa työsuojeluviranomaiset. Biologiset vaarat Biologiset vaarat voivat johtua työssä käytettävistä aineista tai siitä, että jossain työpaikalla muodostuu uusia mikrobeja. Esimerkiksi erilaisiin rehuihin, elintarvikkeisiin, jäähdytysnesteisiin ja kosteisiin rakenteisiin voi alkaa muodostua homeita, jos aineita säilytetään väärin tai rakenteita ei puhdisteta säännöllisesti. Homesienet ja pölyävät kasvinosat voivat aiheuttaa allergiaa, astmaa ja ärsytysoireita. Biologisia vaaroja voidaan tunnistaa ja arvioida esimerkiksi aiemmin esitellyin riskianalyysin keinoin. 46 Työturvallisuuskeskus

49 Biologinen vaara voi tulla myös muualta kuin suoraan omasta työstä. Viruksia ja tauteja aiheuttavia mikrobeja voi esiintyä esim. siivoustyössä, lastausalalla tai keittiössä. Tehtävä 1. Listaa sivun 49 lomakkeeseen yrityksessäsi käytettävät kemikaalit. 2. Kirjaa, mitä turvallisuustoimenpiteitä kemikaalien käytössä tulee ottaa huomioon (käyttöohjeet, suojaimet). 3. Kirjaa, mitä varusteita tulee hankkia hätätilanteiden varalle (sammutusvälineet, ensiapuvälineet). 4. Kerää kaikki käyttöturvallisuustiedotteet yhteen kansioon ja kopioi ne työntekijöiden saataville. Tarkista, että työpaikalle ostettavien kemikaalien mukana seuraavat käyttöturvallisuustiedotteet ovat uuden CLP-asetuksen mukaisia. 5. Varmista, että kemikaaliastiat ovat asianmukaisia ja selkeästi merkittyjä ja että merkintä siirtyy myös käyttöpakkaukseen. Kemikaaliastiaan tulee olla merkitty muun muassa tuotteen nimi, vaaralliset aineet, varoitusmerkit sekä H- ja P- lausekkeet, vanhan järjestelmän mukaan R- ja S-lausekkeet. 6. Varmista, että käyttöpaikoilla on saatavilla käyttöturvallisuustiedotteen mukaisesti tarvittavia ensiapuvälineitä (esim. silmähuuhtelupullot, neutraloivat liuokset). 7. Ohjeista ja kouluta työntekijöille kemikaalien oikea käsittely, käsittelyyn liittyvät riskit ja oikea toiminta hätätilanteissa. 8. Mikäli mahdollista, korvaa vaaralliset kemikaalit vaarattomilla tai vähennä kemikaalien käyttöä. 9. Pidä käyttökohteessa vain kulloinkin tarvittava määrä kemikaaleja. Valvo käyttöä. 10. Arvioi kemikaalien siirtoihin ja kuljetuksiin liittyvät riskit. Ryhdy tarvittaviin toimiin turvallisuuden varmistamiseksi. Kemikaalien luokitus, käyttöturvallisuustiedotteet ja pakkausmerkinnät. EU:ssa hyväksytty uusi kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskeva ns. CLP-asetus (Classi- fication, Labelling and Packaking of substances and mixtures) tuli siirtymäaikojen jälkeen kokonaisuudessaan voimaan Markkinoilla saa kuitenkin vielä olla vanhan järjestelmän mukaan merkittyjä ja pakattuja seoksia saakka, jos ne on saatettu markkinoille ennen Käyttöturvallisuustiedotteissa voi seoksille näkyä vielä pelkkä vanha luokitus saakka, jos käyttöturvallisuustiedote on toimitettu ennen Uusi luokitusjärjestelmä on periaatteiltaan aikaisemman kaltainen; se kattaa lähes samat vaaraominaisuudet ja myös luokituskriteerit ovat osittain samat. Varoitusmerkinnöissä muutokset ovat suurempia: Oranssipohjaiset varoitusmerkit korvataan uusilla punareunaisilla varoitusmerkeillä. Myös varoitusmerkkeihin liittyvät tekstiosat, kuten Ärsyttävä tai Helposti syttyvä, jäävät pois käytöstä. Vaaraa ja turvallisuustoimenpiteitä osoittavat lausekkeet korvataan. R (risk) -lauseista tulee H (hazard eli vaara) -lauseita ja S (safety) -lauseista tulee P (precaution) -lauseita. Uutena elementtinä varoitusmerkintöihin lisätään huomiosana: "vaara" varoittaa vakavimmista vaaroista ja "varoitus" lievemmistä. Uusina varoitusmerkkeinä tulevat käyttöön Paineenalaiset kaasut -merkki sekä Vakava terveysvaara -merkki, jota kuvaa mureneva ihmishahmo. Tätä tullaan käyttämään syöpävaarallisille, lisääntymistä ja perimää vaurioittaville ja elinvaurioita aiheuttaville kemikaaleille sekä hengitystieherkistävyyttä aiheuttaville kemikaaleille. Aiemmassa järjestelmässä näille käytettiin joko pääkallomerkkiä tai Andreaan ristiä. Työturvallisuuskeskus 47

50 Poistuvat varoitusmerkit Räjähtävä (E) Helposti syttyvä (F) Erittäin helposti syttyvä (F+) Hapettava (O) Ympäristölle vaarallinen (N) Myrkyllinen (T) Erittäin myrkyllinen (T+) Haitallinen (Xn) Ärsyttävä (Xi) Syövyttävä (C) Uudet varoitusmerkit Räjähtävä Syttyvä Hapettava Paineen alaiset kaasut Ympäristölle vaarallinen Välittömästi myrkyllinen Vakava terveysvaara Terveyshaitta Haitallinen/ärsyttävä/ herkistävä/vaarallinen otsonikerrokselle Syövyttävä 48 Työturvallisuuskeskus

51 Vaarallisten aineiden luettelo Aineen nimi Vaarallinen Luokittelu Käyttöpaikka Käyttömäärä Käyttöohjeet ja Tarvittavat välineet ainesosa (esim. kg/vuosi) suojaustoimet hätätilanteiden varalle Työturvallisuuskeskus 49

52 16 Henkilönsuojaimet Erilaisilla henkilönsuojaimilla voidaan suojella työntekijää työssä esiintyviltä vaaroilta ja altistumisilta. Henkilökohtaisten suojainten käyttö ei ole suositeltava pysyväksi turvallisuusratkaisuksi. Ensisijaisesti on käytettävä yleisesti vaikuttavia ratkaisuja, jotka vaikuttavat automaattisesti työntekijästä riippumatta. Henkilönsuojaimet toimivat vain, jos työntekijä sitoutuu niiden käyttöön ja asiaa valvotaan. Ensisijaisesti pitäisi kehittää itse työtä ja työmenetelmiä turvallisemmiksi tai asentaa teknisiä suojaimia vaarallisten kohteiden tai vaaroja tuottavien laitteiden ympärille. Jos tämä ei riitä, hoidetaan jäännösriski henkilönsuojainten avulla. Henkilönsuojainten käyttö on järkevää tietyissä tilanteissa. Riskianalyysejä tehdessä henkilönsuojaimet tarjoavat väliaikaisen ratkaisun. Esimerkiksi hengityksensuojain voi olla hyvä ratkaisu siksi aikaa, kun kunnollista pölynpoistoa suunnitellaan, investointiin varaudutaan ja järjestelmää rakennetaan. Henkilönsuojaimet ovat hyviä myös silloin, kun toimitaan väliaikaisesti oloissa, jotka aiheuttavat normaalista poikkeavan riskin, esimerkkinä putoamissuojaimet korkealla tehtävissä harvinaisissa huoltotöissä (usein toistuvia varten kannattaa tehdä työtaso) tai suojakäsineet siivottaessa yllättäviä roiskeita tai vuotoja. Henkilökohtainen suojain on hyvä väline myös silloin, kun työntekijä kokee riskin arvioitua suuremmaksi ja katsoo itse tarvitsevansa suojausta. Suojainten valinta Työnantaja vastaa tarvittavien suojainten, puhdistusvälineiden ja huoltovälineiden hankinnasta, kustannuksista ja suojavälineiden käytön valvonnasta. Työntekijät vastaavat suojavälineiden käytöstä, peruspuhdistuksista ja -huolloista. Heidän vastuullaan on myös ilmoittaa suojainten puutteista esimiehelle. Suojaimet ovat yleensä henkilökohtaisia, mutta jos hygieniasyyt eivät estä, voivat suojaimet olla myös käyttöpaikkakohtaisia yhteisiä suojaimia. Suojain on puutteellinen, jos se ei suojaa riittävästi tarkoitetulta vaaralta, haittaa työn tekemistä tai aiheuttaa vaaratilanteita. Suuresta tarjonnasta löytyy kuitenkin lähes aina jokaiseen tarpeeseen ja jokaiselle käyttäjälle sopiva suojain. 50 Työturvallisuuskeskus

53 Suojainten tarpeen tulee perustua työpaikalla esiintyvien vaarojen kartoitukseen ja niiden riskien arviointiin. Käyttöön tulee valita sellainen suojain, jonka suojausominaisuudet on suunniteltu ja ovat riittävät suojaamaan tarkoitetulta vaaralta työssä. Suojaimen pitää olla tehokas mutta ei ylimitoitettu. Lisäksi suojaimessa on oltava CE-merkintä ja sen mukana on saatava suomenkieliset käyttö- ja huolto-ohjeet. Käyttöohjeesta selviää yleensä hyvin, kuinka tehokas suojain on kutakin ongelmaa vastaan. Suojainten valinnassa kannattaa käyttää työntekijöitä ja suojainkauppiaita apuna. Parasta olisi, kun yrityksel- lä olisi tarjota useita vaihtoehtoja eri suojaimista niin, että työntekijällä olisi mahdollisuus sovittaa laitteita ja valita itselleen parhaiten sopiva. Tarjolla voi olla myös erityisominaisuuksilla varustettuja malleja (esim. radiokuulonsuojaimet), joiden kustannusten jaosta voidaan tarvittaessa erikseen sopia. Suunnittele työntekijöiden kanssa myös tarvittavat säilytyspaikat ja puhdistus- sekä huoltomahdollisuudet. Hyvää suojainta työntekijä jaksaa ja haluaa käyttää. Tarkista kustakin suojaimesta ainakin seuraavat asiat: Suojausteho Sopivuus käyttöoloihin Sopivuus ao. työhön Sopivuus käyttäjälle Taloudellisuus Tekninen tehokkuus, sopivuus ao. aineille Lämpötila, kosteus, kemikaalit, palovaarallisuus, antistaattisuus Työnteolle aiheutuvan haitan ja lisäkuormituksen minimointi, takertumisvaara, haitta aisteille tai sorminäppäryydelle, sopivuus yhtäaikaiseen käyttöön muiden suojainten kanssa Fyysinen koko, massa, allergisoivat materiaalit Hinta, elinikä, huollettavuus, huolto-osien hinnat Tehtävä 1. Kirjaa seuraavalle sivulle, mitä suojaimia työpaikoillanne tarvitaan. Arvioi erityyppisten suojainten tarve: suojavaatetus, käsiensuojaimet, jalkojensuojaimet, kuulonsuojaimet, silmien- ja kasvojensuojaimet, päänsuojaimet, hengityksensuojaimet, putoamissuojaimet. 2. Kiinnitä kullekin käyttöpaikalle suojainvaatimuksesta ilmoittavat turvamerkit. Työturvallisuuskeskus 51

54 Henkilökohtaiset suojaimet Suojaintyyppi Käyttöpaikat Suojaintarve Muut huomautukset Tarjolla olevat mallit, (esim. yhteisen vaihto-osat ja varaosat suojaimen puhdistusohje) henkilökohtainen yhteinen henkilökohtainen yhteinen henkilökohtainen yhteinen henkilökohtainen yhteinen henkilökohtainen yhteinen henkilökohtainen yhteinen henkilökohtainen yhteinen henkilökohtainen yhteinen henkilökohtainen yhteinen 52 Työturvallisuuskeskus

55 17 Hyvinvointi työssä Työn terveellisyyteen vaikuttaa fyysisten seikkojen ohella henkilön henkinen hyvinvointi työssä. Huonot työjärjestelyt, kiire, henkinen yli- tai alikuormitus, ilmapiiriongelmat, epävarmuus työn jatkumisesta ja kiusatuksi joutuminen voivat aiheuttaa sairauspoissaoloja ja vakavia työkykyongelmia siinä missä fyysinenkin kuormitus. Työturvallisuuslaki painottaa työnantajan vastuuta henkilöstön henkisestä hyvinvoinnista. Esimiehen voi olla vaikeaa käsitellä alaistensa henkiseen hyvinvointiin liittyviä asioita. Ne ovat yleensä jokaiselle henkilökohtaisia, ja taustat voivat juontaa työn ulkopuolelta. Henkisestä hyvinvoinnista puhuminen on useimmiten vaikeaa myös työntekijälle. Tarvittaessa välittäjänä voidaan käyttää esimerkiksi työterveyshuoltoa. Kukaan ulkopuolinen ei kuitenkaan voi koskaan kokonaan korvata esimiehen henkilökohtaista osallistumista, sillä se on alaisten henkiselle hyvinvoinnille ensiarvoisen tärkeää. Myös henkisen hyvinvoinnin käsittelyä varten on hyvä luoda työpaikalle selkeät toimintamallit. Ilmapiirikartoitus Työpaikan yleisen ilmapiirin kehittämisen lähtökohdaksi voidaan tehdä ilmapiirikysely koko henkilöstölle. Tällainen kartoitus kuvaa tilastollisin menetelmin työntekijöiden mielipiteitä työyhteisöstä ja työssä viihtymisestä. Se ei anna tietoa yksittäisistä työntekijöistä vaan kertoo esimiehille ja johdolle henkilöstön mielialasta kokonaisuutena. Oikein käytettynä ilmapiirikartoitus on hyvä väline työyhteisön kehittämisessä, mutta se vaatii huomattavaa osaamista tilastojen lukemisessa. Se vaatii myös avoimuutta ja kykyä hyväksyä tulokset. Ilmapiirikartoitusta ei kannata tehdä, jos yrityksessä ei ole valmiutta ryhtyä kehittämistyöhön sen mahdollisesti osoittamilla alueilla. Voi myös osoittautua, että tulosten pohjalta on vaikea kehittää parannusehdotuksia. Ilmapiiriä ei voi parantaa käskemällä tai muilla pikakeinoilla, vaan tarvitaan aikaa, harkintaa ja yhteistä tekemistä. Tuloksista kannattaa keskustella yhdessä työntekijöiden kanssa. Myös ratkaisuja kannattaa miettiä yhteisvoimin. Jos esimerkiksi yritysjohdon on vaikea ymmärtää, miksi työntekijöiden käsitys jostakin ilmapiiriasiasta poikkeaa johdon omasta käsityksestä, kannattaa selitystä etsiä keskustelemalla henkilökunnan kanssa. Sivulla 55 on esimerkki tiiviistä ilmapiirikartoituksesta. Kopioi kysely yrityksesi henkilöstölle. Pyydä heitä palauttamaan (nimettömät) lomakkeet sopivaan paikkaan suljettuun laatikkoon, jotta luottamuksellisuus ei vaarannu. Laske kuhunkin kysymykseen annettujen vastausten keskiarvot ja tutki, vastaako tulos omaa arviotasi. Suurehkossa yrityksessä keskiarvojen laskeminen on iso työ, jossa voit tarvita apua. Tulosten tarkastelussa, erityisesti ristiriitakysymyksissä, on syytä Työturvallisuuskeskus 53

56 panna merkille myös keskiarvoista selvästi poikkeavat vastaukset. Mitä esimerkiksi kertoo se, jos yksi näkee työpaikalla paljon kiusaamista mutta yhdeksän ei ollenkaan? Erityisen hyödyllinen ilmapiirikartoitus on seurattaessa tilanteen kehittymistä. Käytettäessä samaa kyselyä 1 3 vuoden välein saadaan arvokasta vertailutietoa. Ilmapiirikartoituksen tekijäksi kannattaa harkita ulkopuolista asiantuntijaa. Myös työterveyshuolto voi tehdä kyselyn ja yhteenvedon. Kehityskeskustelu Esimiestyön vaikutusta työhyvinvointiin ei voi liikaa painottaa. Esimiehen olisi löydettävä aikaa ja kiinnostusta keskustella myös työntekijän henkilökohtaisista mielipiteistä ja toiveista. Myönteisen palautteen anto voi tuntua vaikealta, mutta työntekijän motivaation kannalta on tärkeää, ettei palaute jää pelkästään kielteiseksi. Ohjeistetut kehityskeskustelut ovat helpottaneet esimiehen ja alaisen välistä mielipiteenvaihtoa monissa yrityksissä. Kehityskeskustelu on säännöllinen, esimerkiksi vuosittain toteutuva esimiehen ja alaisen välinen keskustelu, jossa käydään läpi ennakkoon määrätyt työn kehittämiseen liittyvät asiat. Kehityskeskustelulle tulee varata aikaa vähintään yksi tunti. Sen aikana keskustelijoita ei saa häiritä ja puhelimet pidetään suljettuna. Keskustelulle laaditaan etukäteen runko, joka annetaan myös työntekijälle valmistautumista varten. Keskustelun runko voi olla esimerkiksi seuraavan kaltainen: Työntekijän palaute omasta työstään Työntekijän palaute työstä ja yhteisöstä Esimiehen palaute alaisen työstä Kehityssuunnitelma Alaisen palaute esimiehelle Miten olen onnistunut, mitä ongelmia on ollut? Mitä hyvää? Mitä kehitettävää? Mikä häiritsee? Mitä hyvää? Mitä kehitettävää? Mitä tarvitsee kehittää, opiskella tai harjoitella ja kuinka? Mikä hyvää, mitä kehitettävää, mikä kiusaa tai ahdistaa? Yleistä keskustelua Palkka Onko oikealla tasolla? Mitä vaaditaan, jotta voisi nostaa? 54 Työturvallisuuskeskus

57 Ilmapiirikartoitus Tämän kartoituksen tarkoituksena on selvittää henkilöstön viihtymistä ja hyvinvointia työssä. Kysely suoritetaan nimettömänä. Palauta vastauksesi./. 20 mennessä. Palautuspaikka: Kyselyn tulokset esitellään henkilöstölle./. 20. Alla on 20 väittämää. Vastaa kuhunkin, oletko samaa mieltä väittämän kanssa. Väittämä Täysin Melko Lievästi Lievästi Melko Täysin eri paljon eri samaa paljon samaa mieltä eri mieltä mieltä samaa mieltä mieltä mieltä 1. Työni ja työtehtäväni ovat kiinnostavia ja innostavia Työni on sitä, mitä haluankin tehdä Nykyinen palkkani on oikeudenmukainen Työmotivaationi on korkea Työpisteeni työskentelyolosuhteet ovat erittäin hyvät Työssä jaksaminen ei tuota minulle ongelmia Työni ei aiheuta minulle ali- ja/tai ylirasittumista eikä fyysisiä vaivoja. 8. Viihdyn työyhteisössäni hyvin Työryhmässäni kaikki noudattavat sovittuja pelisääntöjä Työkuormitus jakautuu työyhteisössäni oikeudenmukaisesti Henkilöstöä kohdellaan työpaikallamme tasa-arvoisesti iästä, sukupuolesta tai muista eroista riippumatta. 12. Työyhteisössämme ei esiinny esimiesten ja alaisten välisiä ristiriitoja. 13. Työyhteisössämme ei esiinny henkilöstön keskeisiä ristiriitoja. 14. Työyhteisössämme ei esiinny kiusaamista eikä simputusta Esimieheni on tasapuolinen ja oikeudenmukainen Esimieheni on ystävällinen, ja hänen puoleensa on helppo kääntyä. 17. Esimieheni kertoo riittävän selkeästi, mitä hän minulta kulloinkin odottaa. 18. Saan esimieheltäni riittävästi tietoa minulle tärkeistä asioista. 19. Saan riittävästi palautetta esimieheltäni Uskon työskenteleväni nykyisessä työssäni vielä pitkään Vapaat kommentit: Työturvallisuuskeskus 55

58 18 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Puhuttaessa tasa-arvosta työpaikoilla on hyvä huomata, että termiin tasa-arvo liitetään yhteiskunnassa paljon erilaisia ennakkokäsityksiä ja termin voi ymmärtää monella tavalla. Laajasti ymmärtäen tasa-arvo viittaa työpaikalla kaikkien ihmisten tasa-arvoiseen ja tasapuoliseen kohteluun, jossa kaikki saavat samat mahdollisuudet esimerkiksi sukupuolestaan, iästään, koulutaustastaan, asemastaan, ihonväristään, uskonnollisesta näkemyksestään, poliittisista näkemyksistään, ulkonäöstään jne. riippumatta. Arvioitaessa esimiestyötä tai johtamista nostetaan henkilöstön tasa-arvoinen tai tasapuolinen kohtelu usein merkittävimmäksi onnistumiseen vaikuttavaksi tekijäksi. Lainsäädännössä tällaiseen laajemmin ymmärrettyyn tasa-arvoon viitataan yhdenvertaisuuslaissa ja terminä voitaisiinkin käyttää henkilöstön yhdenvertaista kohtelua. Termi tasa-arvo on lainsäädännössä varattu tarkoittamaan suppeammin miesten ja naisten välistä tasa-arvoa, johon viitataan laissa miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta. Kumpikin laki tähtää pohjimmiltaan samaan asiaan, yhdenvertaisuuteen, mutta tasa-arvolaki edellyttää työnantajalta selkeämpiä toimenpiteitä miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Tasa-arvolaki velvoittaa työnantajaa edistämään tasa-arvoa työpaikalla suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Työnantajan tulee edistää mm. naisten ja miesten tasa-arvoisempaa sijoittumista työtehtäviin, yhtäläisiä urakehitysmahdollisuuksia ja palkkatasa-arvoa. Työoloja tulee lain mukaan kehittää sekä naisille että miehille soveltuviksi ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamista pitää tukea esim. työjärjestelyjä kehittämällä. Syrjintä, häirintä ja epäasiallinen kohtelu kielletään työturvallisuuslaissakin, mutta sekä tasa-arvolaki että yhdenvertaisuuslaki korostavat asian tärkeyttä ja työnantajan vastuuta syrjimisen ehkäisyssä. Syrjinnäksi voidaan tässä ymmärtää myös sellaisten periaatteessa puolueettomien sääntöjen tai käytäntöjen olemassaolo, jotka käytännössä heikentävät jonkin ryhmittymän asemaa suhteessa muihin. Syrjinnäksi ei kuitenkaan voida laskea sellaisia menettelyjä, joilla pyritään edistämään tasa-arvoa tai jotka perustuvat todellisiin työhön tai työn suorittamiseen liittyviin asioihin. Esimerkiksi raskaana olevien naisten tai nuorten työntekijöiden suojelu kemikaalien aiheuttamilta vaaroilta voi vaatia lainkin mukaan poikkeustoimia, erikokoisille ihmisille voidaan joutua ostamaan erilaisia henkilökohtaisia suojaimia tai työntekijän tosiasiallinen fyysinen tai taidollinen suorituskyky voi tietyssä tilanteessa ohjata työnjakoa ja työnantajan odotuksia. 56 Työturvallisuuskeskus

59 Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma tulee laatia, mikäli työpaikan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää. Tarkkoja vaatimuksia suunnitelman muodolle ei ole, mutta minimivaatimuksena on todettu, että suunnitelman pitäisi sisältää ainakin arvion nykytilasta ja tavoitteista, toimenpiteet, joilla tasa-arvoa kehitetään, ja arvion aiempien toimien onnistumisesta. Yhdenvertaisuuslaki ei edellytä vastaavaa suunnitelmaa, mutta mikään ei estä työnantajaa käsittelemästä tasa-arvoa laajemmassa merkityksessään tasa-arvosuunnitelmaa tehtäessä. Jonkinlaisen käsityksen tasa-arvon nykytilasta voi saada edellisessä luvussa esitellystä ilmapiirikartoituksesta (kysymykset 9 11). Tasa-arvosuunnitelma tulee laatia yhdessä henkilöstön tai henkilöstöryhmien edustajien kanssa, ja sitä tulisi tarkastella uudelleen säännöllisesti vuosittain tai niin sovittaessa vähintään kerran kolmessa vuodessa. Oheisen lomakkeen sijasta tasa-arvosuunnitelma voitaisiin laatia myös riskienhallintalomakkeella. Tasa-arvolaki edellyttää laatimaan myös arvion miesten ja naisten sijoittumisesta työtehtäviin, työtehtävien luokitteluista ja palkkaeroista. Arviota laadittaessa tulisi sen tulokset esitellä kuitenkin niin, että yksityisyyden suojaa ei loukata. Mikäli jossain palkkaluokassa tai työssä miesten ja naisten välillä on havaittavissa oleellisia palkkaeroja, voidaan eroja pyrkiä selittämään esim. virkaiän tai osaamisen perusteella. Mikäli hyväksyttävää selitystä ei kuitenkaan ole, tulee laatia suunnitelma asian korjaamiseksi. Selvityksen havainnot ja toimenpiteet voidaan kirjata seuraavalla sivulla olevaan lomakkeeseen muiden havaintojen ohella. Työturvallisuuskeskus 57

60 Tasa-arvosuunnitelma Laajuus X Tasa-arvo (miehet ja naiset) Yhdenvertaisuus (ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus, sukupuolinen suuntautumien jne.) Nykytilan arviointi (avainsanoja: työhön sijoittuminen ja työn haku, urakehitys, työehdot, palkkaus, työolojen soveltuvuus, työjärjestelyt, vaikutusmahdollisuudet, syrjintä, epäasiallinen käytös, häirintä, eriarvoisuuden kokeminen) Vahvuudet Heikkoudet Toimenpidesuunnitelma Toimenpide Aikataulu Vastuuhenkilöt ok? Seuraava käsittely / /20 58 Työturvallisuuskeskus

61 Liite 1 Yhteystietoja Työsuojeluhallinto, Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto PL 536, Tampere Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet (5 kpl): Palvelut: Työsuojelulainsäädännön valvonta Neuvonta Julkaisuja Työturvallisuuskeskus TTK Yrjönkatu 29 C, Helsinki Puh. (09) Palvelut: Työsuojelukoulutus, työsuojeluhenkilöstörekisteri Julkaisuja Alakohtaiset työalatoimikunnat Työterveyslaitos PL 40, Helsinki Puh Palvelut: Työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvä koulutus ja neuvonta Työhygienisiä ja työfysiologisia mittaus- ja tutkimuspalveluita Julkaisuja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) PL 66, Helsinki puh Palvelut: Teknisen turvallisuuden asiantuntijapalvelut Määrättyjen laitteiden valvonta ja tuotevalvonta, kuluttaja- ja kemikaaliturvallisuus Julkaisuja Säteilyturvakeskus (STUK) PL 14, Helsinki puh. (09) Palvelut: Säteilyturvallisuuteen liittyvä laitevalvonta ja asiantuntijapalvelut Suomen ympäristökeskus (SYKE) PL 140, Helsinki puh Palvelut: Ympäristöongelmien asiantuntijapalvelut ja valvonta VTT PL 1000, VTT puh Palvelut: Tekniset mittaukset ja tutkimukset Julkaisuja Työsuojelurahasto Annankatu B, 2. krs., Helsinki Puh. (09) Palvelut: Rahoitusta työelämän tutkimuksiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) Ratamestarinkatu 11, Helsinki Puh. (09) Palvelut: Turvallisuussuunnitelmien konsultointi ja tulityökoulutus Tapaturmavakuutuskeskus TVK PL 275, Helsinki Puh Palvelut: Tapaturmatilastot ja tietoa vakuutuksista Kansaneläkelaitos (KELA) paikallisia palvelupisteitä Palvelut: Työterveyshuollon korvaukset, kuntoutus ja eläkkeet Suomen Punainen Risti (SPR) Tehtaankatu 1 a, Helsinki Puh Alueellisia ja paikallisia toimipisteitä Palvelut: Ensiapukoulutus Muista myös oma vakuutusyhtiösi Asiantuntijapalvelut Julkaisuja Työturvallisuuskeskus 59

62 Liite 2 Lainsäädäntö Oheen on listattu tärkeimpiä turvallisuusasioissa työnantajaa velvoittavia säädöksiä. Näiden määräyksiä on lisäksi tarkennettu useissa muissa päätöksissä ja tulkinnoissa. Työturvallisuus: Työturvallisuuslaki (738/2002) Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta (85/2006) Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) Valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista tai vaarallisista töistä (475/2006) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (188/2012) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille sopivien kevyiden töiden esimerkkiluettelosta (189/2012) Valtioneuvoston asetus lisääntymisterveydelle työssä vaaraa aiheuttavista tekijöistä ja vaaran torjunnasta (603/2015) Rikoslaki (39/1889) Työsuojeluyhteistoiminta: Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) Laki työsuojeluhenkilörekisteristä (1039/2001) Työterveys: Työterveyshuoltolaki (1383/2001) Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015) Valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001) Työympäristö ja koneet: Valtioneuvoston asetus koneiden turvallisuudesta (400/2008) Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta tärinästä aiheutuvilta vaaroilta (48/2005) Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista (577/2003) Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös painelaiteturvallisuudesta (953/1999) Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden vähimmäisvaatimuksista (687/2015) Valtioneuvoston päätös henkilönsuojaimista (1406/1993) Valtioneuvoston päätös henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä (1407/1993) Valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä (1409/1993) Valtioneuvoston päätös näyttöpäätetyöstä (1405/1993) Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) Sähköturvallisuuslaki (410/1996) Säteilylaki (592/1991) Säteilyasetus (1512/1991) Kemikaalit ja altisteet: Kemikaalilaki (599/2013) Valtioneuvoston päätös työntekijöille aiheutuvan suuronnettomuusvaaran torjunnasta (922/1999) Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015) Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista (268/2014) Valtioneuvoston päätös työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta (1155/1993) Valtioneuvoston asetus työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (716/2000) Laki syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteristä (717/2001) Valtioneuvoston päätös ympäristön tupakansavusta ja siihen liittyvän syöpävaaran torjunnasta työssä (1153/1999) Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta (798/2015) Poikkeustilanteet: Pelastuslaki (379/2011) Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) Valmiuslaki (1552/2011) Työsuhde: Työsopimuslaki (55/2001) Työaikalaki (605/1996) Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) Työntekijän eläkelain voimaanpanolaki (396/2006) Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) Laki yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007) Tutustu lakeihin esim. Internetissä: 60 Työturvallisuuskeskus

63 Liite 3 Kirjallisuutta ja lähteet Seuraavista teoksista on ollut hyötyä tätä opasta kirjoitettaessa: Elintarvikealan työsuojeluopas. Työturvallisuuskeskus Henkilönsuojaimet työssä. Työterveyslaitos Perehdyttämisen tarkistuslista. Työturvallisuuskeskus Työkirja tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkimisesta. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Työturvallisuuskeskus Työpaikan lakikirja. Oy Edita Ab. (Julkaistaan vuosittain. Kovakantinen) Esimiehen työsuojeluopas -työkirja. Työturvallisuuskeskus Työturvallisuuskeskus 61

64 Liite 4 TYÖTURVALLISUUS Turvallisuus on yhteinen etu Turvallisuus on jokaisen vastuulla Turvallisuus on osa jokaisen työtä Muista siis: 1. Ole varovainen. 2. Noudata annettuja turvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita. 3. Huolehdi omasta ja muiden turvallisuudesta. 4. Huolehdi siisteydestä ja järjestyksestä, myös taukopaikalla. 5. Älä jätä tavaroita kulkuväylille, poistumisreiteille tai sammuttimien eteen. 6. Tupakoi vain siihen tarkoitetuilla paikoilla. 7. Alkoholi ja huumeet eivät kuulu työpaikalle. 8. Käytä koneita ja laitteita huolellisesti ja vastuullisesti. 9. Tutustu ensin käyttöohjeisiin tai pyydä kokeneempi opettamaan. 10. Älä poista suojalaitetta luvatta. 11. Jos huollat konetta, muista lukita virrat pois ja käytä varoituskilpeä. 12. Ole erityisen varovainen nostaessasi taakkoja tai joutuessasi itse putoamisvaaraan. 13. Ilmoita esimiehelle koneissa tai sähkölaitteissa ilmenevistä vioista ja puutteista. 14. Käsittele kemikaaleja huolellisesti ja vastuullisesti. 15. Tutustu aina ensin käyttöturvallisuustiedotteisiin. 16. Käytä työhösi määrättyjä suojaimia ja työvaatteita. 17. Pidä huolta haltuusi annetuista työkaluista ja välineistä. 18. Varaudu myös pahimpaan tutustu ensiapuvälineisiin ja sammuttimiin. 19. Huolehdi itsestäsi fyysisesti ja henkisesti. 20. Kysele, mieti ja tee parannusehdotuksia. Yrityksen nimi: Yrityksen työsuojelupäällikkönä toimii: Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettuna toimii: Toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettuna toimii: Työterveyspalveluista vastaa: Valvovana viranomaisena toimii: Puh. Puh. Puh. Puh. Puh. Puh. 62 Työturvallisuuskeskus

65 Muistiinpanoja Työturvallisuuskeskus 63

66 Muistiinpanoja 64 Työturvallisuuskeskus

67

68 Työturvallisuuskeskus, p , Työturvallisuus työpaikalla -työkirja Työturvallisuus työpaikalla -työkirja on tarkoitettu uusille ja jo toiminnassa oleville pk-yrityksille, jotka tarvitsevat apua työsuojelutoiminnan tehostamiseen. Kirjanen on suunniteltu erityisesti teollisille ja teknisille aloille, mutta sitä voidaan soveltaa myös muille toimialoille. Työkirja sisältää perustietoa turvallisuuden eri alueilta, kertoo työnantajan vastuista ja antaa työkaluja, joilla turvallisuutta voidaan kehittää. Pasi Anias sisäinen tarkastaja Nokian Renkaat Oyj