13 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "13 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media)"

Transkriptio

1 13 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media) Esimerkki: HTML-dokumentti Tietokoneet käsittelevät tietoa tiedostojen muodossa Tietokoneiden yhteydessä dokumentilla tarkoitetaan tiedosto(je)n avulla esitettävää asiakokonaisuutta, joka jäsennetään kokonaisuudeksi joko käyttäjän tai tietoa käsittelevän ohjelmiston näkökulmasta Jokaiseen dokumenttiin liittyy - sisältö, rakenne ja esitystapa (enemmän tai väh. toisiinsa sekoittuneina) Tietokoneiden tapauksessa nämä voidaan teknisesti erottaa (ainakin osittain) toisistaan, esim. seuraavasti 1) dokumentin sisältö kirjoitetaan suomen kielellä ja esitetään tekstimuotoisena 2) dokumentin looginen rakenne (otsikot, kappaleet, lainaukset, ) merkataan HTMLelementeiksi HTML-merkkauksen avulla 3) dokumentin ulkoasu (esitystapa) valitaan määrittelemällä em. elementeille ulkoasu esim. CSS-sääntöjen muodossa, WYSIWYG-tyyliin formatointiohjeina tai jätetään kokonaan dokumenttia esittävän ohjelman huoleksi Seuraava dokumentti koostuu kolmesta tiedostosta esim.html (sisältö & rakenne), kuva.gif (dokumenttiin upotettu kuva) ja esim.css (ulkoasun määrittely): tiedosto esim.css body { background-color: white; } h1 { color: black; font-size: 20px; font-weight: bold; } p { color: blue; font-size: 12px; } tiedosto esim.html: <html> <head> <title>moi maailma</title> <link rel="stylesheet" type="text/css" href="esim.css"> </head> <body> <h1>esimerkki</h1> <p> <img src="kuva.gif"> Dokumenttien kirjoittaminen on oikeastaan aika helppoa.</p> </body> </html> HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 295 Dokumentit, tiedon mallintaminen ja esittäminen Karkeasti sanottuna: dokumentti on väline tiedon esittämiselle. Dokumentti (käsitteellinen kokonaisuus) voi teknisesti tosin olla esitettynä useassa tiedostossa, tietokannassa tai jopa tietokoneohjelman sisällä tulostusohjeina Tieto-käsitteen hankaluuteen ei tässä yhteydessä ole syytä syvällisemmin puuttua - tiedon akseli: tietämys - tieto - informaatio - data - kohina - klassinen näkemys ~ "tieto on perusteltu tosi uskomus" (tämä näkemys on yleisesti liian rajoittava [mitkä asiat oikeasti ovat tosia?]) - käytännöllinen näkemys ~ tieto on tavalla tai toisella merkityksellistä informaatiota (tässä taas ei oteta kantaa totuuteen, vaan yhteys käyttöön) Tiedon esittäminen perustuu johonkin tiedon esitysmuotoon ja on siten sidoksissa tietyn kuvausmenetelmän käyttöön Tiedon kuvausmenetelmiä on olemassa lukuisia erilaisia ja eritasoisia, esim. - käsitekartat, semanttiset verkot, predikaattilogiikka, formaalit teoriat, ER-diagrammit, UML-kaaviot, HTML, XML, CSS, XSL, MathML, SMIL, SVG, RDF Kuvausmenetelmä valitaan sen perusteella, mistä tiedon piirteistä ollaan kiinnostuneita ja mitä tiedolla halutaan tehdä Erilaisten kuvausmenetelmien välillä voidaan löytää seuraavat ääripäät: - tiedon kuvaaminen tai jäsentäminen asiasisällön itsensä näkökulmasta ~ tiedon käsitteellinen rakenne ([content]) - tiedon kuvaaminen tai merkkaaminen asiasisällön esittämisen näkökulmasta ~ tiedon esitysrakenne ([presentation]) Esimerkki: kakkun rakenteen kuvailu - taso 1: käsiterakenteen termeihin ja relaatioihin liittyvien sopimusten esittäminen - taso 2: tiedon tiedostoksi koodaamiseen (elementtien rakenne ja sisältö) liittyvien sopimusten esittäminen - tämän lisäksi sama asia voidaan vielä kertoa välillisesti jonkin yleisen tekstin esitysrakenteen puitteissa (esim. muunnoksen tuloksena) Sisällön ymmärtävän lukijan näkökulmasta em. kolme tapaa voivat hyvinkin välittää saman tiedon, mutta esim. tietokoneiden näkökulmasta tiedon eri esitysrakenteet ovat hyvinkin erilaisia HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 297

2 Esimerkki kakkun erityyppisistä esitysmuodoista idea tiedon jäsentäminen kakku Kakku? osa on ainekset TIETO IHMISEN MIELESSÄ osa valmistusohje tiedon mallintaminen tiedon esittäminen tai tiedosta kertominen otsikko ainesosa luku kplotsikko työvaihe kpl TIETO TIETOKONEESSA luettavissa oleva dokumentti Esimerkki: matemaattisen kaavan x + a / b kuvailu MathML-merkkauskielellä: tapa 1: käsitteellinen merkkaus ([content]): <apply><plus/> <ci>x</ci> <apply><times/> <ci>a</ci> <apply> <power/><ci>b</ci><cn>-1</cn> tapa 2: esittämiseen liittyvä merkkaus ([presentation]): <mrow> <mi>x</mi> <mo>+</mo> <mrow> <mi>a</mi> <mo>/</mo> <mi>b</mi> </mrow> </mrow> HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 299 Tieto ja metatieto Tieto-käsitteeseen liittyy läheisesti metatiedon käsite. Metatiedolla tarkoitetaan tietoa tiedosta Tieto ja metatieto ovat suhteellisia, informaation käytöstä riippuvia käsitteitä Tietojenkäsittelyssä metatiedolla tarkoitetaan annetun tieto-objektin tietyn kiinteän mallin mukaista kuvausta (vrt. luettelokortti) kirja lomake luettelokortti Metatietoa on kärjistetysti kahdenlaista: tiedon semanttiseen kuvailuun & luokitteluun liittyvää metatietoa (esim. tämä on muistio ) ja tiedon esitysrakenteeseen liittyvää rakenteellista metatietoa (dokumentin rakenneosia ovat "otsikko, leipäteksti ja kuva") Esimerkki metatiedosta: RDF ja Semanttinen Web RDF (Resource Description Framework) on W3C:n Semanttisen Webin perusta Semanttisen Webin tavoitteena on tiedon esittäminen yhteensopivasti siten, että se on ihmisten lisäksi myös tietokoneiden käsiteltävissä RDF:n ideana on kuvailla tietoa ns. lausumien avulla: lausumat koostuvat resurssista, resurssille määriteltävästä ominaisuudesta ja ominaisuudelle annettavasta arvosta TIETO: KOODAUS: tekijä MALLINNUS: hypmed04:index.html dc:creator tut:jukkah. RDF-lausumista muodostuu graafi, jonka perusteella voidaan tehdä esimerkiksi hakuja ja ohjelmallista päättelyä (infer) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 301

3 Dokumentteihin sisältyy useantyyppistä tietoa Dokumentteihin liittyy oikeastaan siis aina useita eritasoisia ja -tyyppisiä koodauksia, esim. - sisällön koodaus (suomen kielen sanojen kirjoittaminen ASCII-merkkeinä, kuvien esittäminen bittikarttoina tai vektorigrafiikkana) - rakenteen koodaus (elementtien alku- ja lopputagit HTML:n mukaisesti) - ulkoasun koodaus (esim. elementtien ulkoasun määrittäminen CSSformatointiominaisuuksien mukaisesti) - toiminnallisuuden koodaus (esim. linkin seuraaminen, skriptit, ) joihin puolestaan saattaa sisältyä omia koodauksia, rakenteita & yms. sopimuksia, joista ei dokumentin yhteydessä välttämättä erikseen mainita (esim. suomen kielen kielioppi & dokumenttiin sisältyvien objektien koodaus, HTML-kielioppi, kuvien pakkaus, skriptien syntaksi, jne.) Tietokoneiden myötä dokumentteihin voi siis liittyä myös toiminnallisuutta (esim. linkin seuraaminen, animaatiot & dokumenttiin upotettavat ohjelmat) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 302 Tiedon kuvaaminen tekstimuodossa (tietokoneet) Erityyppiset tiedon esitystavat voidaan yleensä palauttaa tekstimuotoon Esimerkki: kakkun käsitteellisen rakenteen palauttaminen logiikkaan part-of( ainesosa, ) part-of( valmistusohje, ) is-a( kakku, ) Esimerkki: n tiedon esitysrakenteen palauttaminen XML-säännöiksi: <!ELEMENT (ainesosa+, työvaihe+)> <!ATTLIST nimi CDATA #IMPLIED> <!ELEMENT aineosa ()> <!ELEMENT työvaihe ()> Sääntöjä noudattava dokumentti voisi olla esim. seuraavanlainen < nimi="suklaakakku"> <aineosa>jauhoja 3 desiä</aineosa> <aineosa>loput aineet</aineosa> <työvaihe>sekoita osat keskenään</työvaihe> <työvaihe>paista uunissa 200 asteen lämmössä</työvaihe> </> HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 303 Käytännön suunnittelussa eri näkökulmien tulisi tukea toisiaan - aluksi tietoa analysoidaan & jäsennetään, jotta tiedettäisiin mistä on kyse - tämän jälkeen tieto mallinnetaan käytännöllisten tietorakenteiden muodossa, jotta tiedettäisiin mitä tietoa sovelluksessa esitetään ja miten? - lopuksi näistä tietorakenteista voidaan sitten rakentaa erilaisia esityksiä (minkälainen hyperdokumentti asiasta kertomiseen tai asian näyttämiseen tarvitaan?) Eli aluksi mietitään mitä halutaan esittää, sitten suunnitellaan minkälaisten tietorakenteiden varaan tieto rakentuu ja lopuksi valitaan missä muodossa asiat (lukijalle) esitetään Huom!: jos tiedon X esitysrakenne valitaan sen perusteella, miten asiasisältö esitettäisiin esim. HTML-sivuna, esitysvaiheessa hukataan (abstraktia) tietoa: - kirjoittaja saattaa (ainakin kirjoitusvaiheessa) ymmärtää tai muistaa mistä oli kyse, mutta myöhemmin dokumenttia lukiessa idea on rivien välissä; konkreettisena pulmana tiedon koneellisen käsittelyn hankaloituminen - ratkaisu: tiedon esittämiseen käytetään riittävän rikkaita kuvausmenetelmiä (esim. XML-pohjaisia sanastoja, joista tieto muunnetaan HTML-muotoon tarvittaessa) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 304 Automaattisen tietojenkäsittelyn idea Koska tietokoneet eivät ymmärrä koodatun datan merkitystä, pitää tiedon esitystapa valita käytössä olevien käsittelymenetelmien ehdoilla Keskeinen idea on ATK:n tuominen osaksi informaation käsittelyprosessia pelkän informaation tallettamisen sijaan informaatio, tieto ja näkemykset ohjelmallinen käsittely esittäminen siirrettävyys tiedon sähköinen esitystapa keskitetty ylläpito salaus pakkaus varmennettavuus sovellukset ja käyttö Tavoite: tietokone = (10 3 euroa maksava) muistilehtiö & lipasto tietokone = tiedon hallintajärjestelmä Keskeinen virhe on luulla, että tieto on (yleisesti) käyttökelpoisessa muodossa kunhan se vain jotenkin saadaan tietokoneelle koodattua (tavoitteet?!) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 305

4 Tiedon esitysrakenteista: hierarkkiset rakenteet Tiedon intuitiivisista esitysrakenteista tärkeimpiä ovat kurssilla jo aikaisemmin esitellyiksi tulleet graafit ja puut Juurelliset puut ovat havainnollisuutensa ansiosta erityisen käyttökelpoisia pienten hierarkkisten dokumenttirakenteiden esittämisessä (esim. HTML) Esimerkki: Yksinkertaisen HTML-dokumentin eri osat voidaan kätevästi jäsentää dokumentin rakennepuun (eli jäsennyspuun) avulla seuraavasti: head title Esimerkki html class="example" HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 306 body h1 Johdanto p Tämä on tyypillinen HTML-dokumentti Sama dokumentti näyttää HTML-koodattuna esim. seuraavalta: <html> <head> </head> <body class="example"> <h1>johdanto</h1> <p>tämä on tyypillinen HTML-dokumentti.</p> </body> </html> Paitsi analysoida ja jäsentää annettuja dokumentteja, merkattujen puurakenteiden avulla voidaan intuitiivisesti myös määritellä dokumenttiluokkia Esimerkki: Seuraava ELM-puudiagrammi määrittelee yksinkertaisen dokumenttiluokan geneerisen elementtirakenteen (XML DTD yhteensopivasti) + * ainesosa työvaihe HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 307 Vastaava (vaikeampilukuinen?) XML dokumentin tyyppimääritys olisi muotoa <!ELEMENT (ainesosa+, työvaihe*)> <!ELEMENT ainesosa ()> <!ELEMENT työvaihe ()> On syytä huomata, että sama asiasisältö voidaan esittää useita erilaisia dokumenttirakenteita käyttämällä Esimerkki: Kotisivuilta löytyvä asia voidaan kertoa HTML-dokumenttina siten, että käytetään monipuolisesti eri HTML-elementtejä (esim. h1, h2, p & address) tai siten, että sama asia kuvataan sanallisesti yhden ainoan p-elementin sisällä Dokumentin rakenteisuuden mitta on dokumenttiin koodattujen rakenne-elementtien runsaus eli granulariteetti - suuri granulariteetti eli pienet rakeet ~ rikas rakenne - pieni granulariteetti eli suuret rakeet ~ yksinkertainen (köyhä) rakenne Jos dokumentin rakenne on valittu systemaattisesti, sisällön merkitystä kuvaillen, parantuvat mahdollisuudet tiedonkäsittelyn automatisointiin tiedon arvo kasvaa (suurta tietomäärää voidaan hallita pienellä käsityön määrällä) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 308 Hierarkiat ja virrat Kaikki tiedon luontevat esitysmuodot eivät aina ole luonteeltaan hierarkkisia (joskin kaikki tieto voidaan ilmeisesti kuvata myös hierarkkisina rakenteina) Virta on jono tietoalkioita (merkkejä) ja kontrollialkioita (kontrollimerkkejä, ohjausmerkkejä tai tapahtumia) Virrassa tieto esitetään siis pötkössä, jonka seassa on ohjaustietoa Esimerkki: Tyypillisiä virtoja ovat esim. ääninäytteet ja videoleikkeet Virtojen kontrollimerkkejä ei siis tulkita elementtien lohko tms. -merkeiksi, koska koko elementin käsitettä ei (välttämättä) ole Esimerkki: Myös ohjelmointikielestä C tuttu merkkijonojen käsittely tapahtuu virtojen muodossa printf("tulosta minut\r\nkahdelle riville!"); Tietoa käsitellään virtojen muodossa lähinnä silloin kun - rakenne ei kiinnosta, ts. tiedolla ei (sovelluksen näkökulmasta) ole tarpeellista rakennetta HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 309

5 - tietoa saadaan haltuun vähän kerrallaan, mutta se on käsiteltävä heti - tiedon rakenteen merkitseminen on kohtuuttoman hankalaa Dokumenttirakenteiden määrittely Kun hierarkkiset ja virtamaiset tietorakenteet yhdistetään, puhutaan ns. komposiittirakenteista - hierarkkiset rakenteet virran vietävänä ja päinvastoin Käytännössä useat dokumenttirakenteet ovat itse asiassa komposiittirakenteita, vaikka niistä puhutaankin hierarkkisina - rakenteisissa dokumenteissa toimitaan tyypillisesti siten, että dokumentin elementtien perusrakenne on puumainen (hierarkkinen) ja lehtielementtien sisältötekstin rakenne on tulkinnaltaan virtamainen (esim. HTML-standardissa elementin BR käyttö) - vrt. HTML-kielen lohko- ja tekstityyliset elementit (Rakenteisten) dokumenttien ja tietorakenteiden käytön yhteydessä (hypermediaan liittyviä) keskeisiä kysymyksiä ovat: - miten tietorakenne se-ja-se on määritelty? Ts., millaisia kaikki sovelluksen oikeantyyppiset tietorakenteen ovat? - kuinka dokumentista voidaan valita ankkurin kohteita dokumentin rakenneelementtien nimiä tai (yksityiskohtaisia rakenteitakaan) tuntematta? Rakenteisten dokumenttien, esim. HTML-merkkauksella merkityn tekstitiedoston tapauksessa vastaava kysymys on: miten todella tiedämme, että esim. dokumentti <h1>kappaleotsikko</h1> <p>tämä kappale on oikein muodostettu</p> on oikein muodostettu, mutta seuraava dokumentti ei ole? <h1>kappaleotsikko<p></h1> Tämä kappale on oikein muodostettu</p> HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 311 Vastaus piilee tavassa, jolla tietorakenne (dokumenttirakenne) määritellään; määrittelyn on oltava luonteeltaan sellainen, että se tarjoaa täsmällisen kuvauksen (tai mallin) kaikista sallituista tietorakenteista Edellä eräs tällainen kuvaustapa on edellä esitetty ELM-puudiagrammi, joka täsmällisesti luonnehti kaikkia -tyyppisiä rakenteisia dokumentteja: DOKUMENTIN TYYPPIMÄÄRITTELY DOKUMENTTILUOKAN KÄSITE ainesosa HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) * työvaihe Tietokoneet eivät kuitenkaan operoi kuvilla, vaan merkkijonoilla (eikä em. puudiagrammien avulla ole mahdollista määritellä kaikkia tietorakenteita) Yleisessä tapauksessa, kun halutaan täsmällisesti luonnehtia tai poimia tietorakenteita viittausten avulla, tietorakenteet assosioidaan merkkijonoiksi joiden rakenteen käsittely tietokoneilla on tehokasta (ja johon löytyy valmiiksi määritelmiä ja tuloksia) Tällöin viime kädessä päädytään (formaalien) kielten käsitteisiin; idea on, että määriteltävän tietorakenteen malli vastaa kielen määrittelyä ja mallin mukaiset tietorakenteet vastaavat kielen yksittäisiä sanoja. Formaaleista kielistä Pyrittäessä kieliopillisesti yksikäsitteisiin kieliin päädytään ns. formaalisten kielten käsitteisiin; tavoitteena on tällöin lähinnä (kohdekieleen liittyvän) kielenkäytön ja päättelyn täsmentäminen Koska kielet ovat sanojen joukkoja, käytetään kielille tuttuja joukko-opin merkintöjä ja operaatioita (sisältyminen, yhdiste, leikkaus, komplementti jne.) Kieliin liittyviä peruskäsitteitä: aakkosto (merkistö), sana, tyhjä sana λ, kielioppi Äärellisen kielen ilmoittaminen onnistuu aina periaatteessa kielen sanat luettelemalla - äärettömille kielille tämä ei ilmeisestikään onnistu Esimerkki: eräs kieli aakkostossa Σ={a,b,c} on joukko L={a, ab, aaab, bab, ba} Äärettömän formaalin kielen L ilmoittaminen voidaan tehdä usein eri tavoin (oleellisesti ominaisuusmääreiden tai tuottolausekkeiden avulla): - esim. säännöllisen lausekkeen avulla (jos L säännöllinen) - yleisessä tapauksessa kielen ilmoittaminen on usein tarkoituksenmukaista tehdä kielen sanat tuottavan kieliopin avulla HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 313

13 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media)

13 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media) 13 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media) Tietokoneet käsittelevät tietoa tiedostojen muodossa Tietokoneiden yhteydessä dokumentilla tarkoitetaan tiedosto(je)n avulla esitettävää asiakokonaisuutta, joka

Lisätiedot

10 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media)

10 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media) 10 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media) Tietokoneet käsittelevät tietoa tiedostojen muodossa Tietokoneiden yhteydessä dokumentilla tarkoitetaan tiedosto(je)n avulla esitettävää asiakokonaisuutta, joka

Lisätiedot

käyttäjän tai tietoa käsittelevät ohjelmiston näkökulmasta Jokaiseen dokumenttiin liittyy

käyttäjän tai tietoa käsittelevät ohjelmiston näkökulmasta Jokaiseen dokumenttiin liittyy 7LHGRVWRWGRNXPHQWLWWLHWR KPHGLD Tietokoneet käsittelevät tietoa WLHGRVWRMHQmuodossa Tietokoneiden yhteydessä GRNXPHQWLOODWDUNRLWHWDDQWLHGRVWRMHQDYXOOD HVLWHWWlYllDVLDNRNRQDLVXXWWD, joka jäsennetään kokonaisuudeksi

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: Semanttinen Web (SW) on

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä "Semanttinen Web" Sisältö Konteksti: W3C, Web-teknologiat

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet 3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on

Lisätiedot

Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta.

Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta. 1. Julkaisutoiminnan peruskysymyksiä a) Mieti kohderyhmät b) Mieti palvelut c) Mieti palvelujen toteutus Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta. PALVELUKOKONAISUUDET:

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa

Lisätiedot

Paikkatiedot ja Web-standardit

Paikkatiedot ja Web-standardit Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide

Lisätiedot

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisuus kahdella tasolla Oppimisaihiot ( Learning Objects

Lisätiedot

Code Camp for Girls. Sanna Nygård. Lokakuussa 2015 www.frantic.com/codecamp/

Code Camp for Girls. Sanna Nygård. Lokakuussa 2015 www.frantic.com/codecamp/ Code Camp for Girls Sanna Nygård Lokakuussa 2015 www.frantic.com/codecamp/ HTML? HTML? HyperText Markup Language Ei ole nettisivua ilman HTML:ää Rakenteinen, hierarkkinen dokumentti Vain rakenne ja sisältö,

Lisätiedot

8. Kieliopit ja kielet

8. Kieliopit ja kielet 8. Kieliopit ja kielet Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää siipiään" on kieliopillisesti

Lisätiedot

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa

Lisätiedot

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta. 3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Lisätiedot

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys johdanto, uusimmat standardit ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: on W3C:n suosittama

Lisätiedot

Todistus: Aiemmin esitetyn mukaan jos A ja A ovat rekursiivisesti lueteltavia, niin A on rekursiivinen.

Todistus: Aiemmin esitetyn mukaan jos A ja A ovat rekursiivisesti lueteltavia, niin A on rekursiivinen. Lause: Tyhjyysongelma ei ole osittain ratkeava; ts. kieli ei ole rekursiivisesti lueteltava. L e = { w { 0, 1 } L(M w ) = } Todistus: Aiemmin esitetyn mukaan jos A ja A ovat rekursiivisesti lueteltavia,

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1 Digitaalisen median tekniikat JSP ja XML 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Digitaalisen median tekniikat JSP ja 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan

Lisätiedot

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli.

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli. HTML & CSS Antti Koivisto HTML (HyperText Markup Language)! HTML on sivujen kuvauskieli.! Se ei ole ohjelmointikieli.! HTML on merkintäkieli, joka koostuu monista merkintä tägeistä ().! Voidaan

Lisätiedot

811120P Diskreetit rakenteet

811120P Diskreetit rakenteet 811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 4. Joukot, relaatiot ja funktiot Osa 1: Joukot 4.1 Joukot Matemaattisesti joukko on mikä tahansa hyvin määritelty kokoelma objekteja, joita kutsutaan joukon alkioiksi

Lisätiedot

Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006

Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006 Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006 MATHM-57200 Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, 5 op opetetaan syksyn 1-2 periodeilla Kotisivu: http://matriisi.ee.tut.fi/hmopetus/rdj/index.html Luennot:

Lisätiedot

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000

Lisätiedot

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnan kehittäminen Metatiedot suomalaisen lainsäädäntöprosessin

Lisätiedot

HTML ja CSS. Tästä se lähtee: portfolio-sivusto. Sivuston pääkansio, jonka sisällä on kaikki sivustoon kuuluvat alikansiot ja tiedostot.

HTML ja CSS. Tästä se lähtee: portfolio-sivusto. Sivuston pääkansio, jonka sisällä on kaikki sivustoon kuuluvat alikansiot ja tiedostot. HTML ja CSS Tästä se lähtee: portfolio-sivusto Sivuston pääkansio, jonka sisällä on kaikki sivustoon kuuluvat alikansiot ja tiedostot. index.html Sivuston pääsivu, joka avautuu selaimeen ensimmäisenä sivujen

Lisätiedot

Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki)

Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki) Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki) Unix-komennolla grep hahmo [ tiedosto ] voidaan etsia hahmon esiintymia tiedostosta (tai syotevirrasta): $ grep Kisaveikot SM-tulokset.txt $ ps aux

Lisätiedot

H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki 13.9.2006

H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki 13.9.2006 H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin

Lisätiedot

The OWL-S are not what they seem

The OWL-S are not what they seem The OWL-S are not what they seem...vai ovatko? Verkkopalveluiden koostamisen ontologia OWL-S Seminaariesitelmä 15.4.2013 Emilia Hjelm Internet on hankala Nykyinternet on dokumenttien verkko Asiat, joita

Lisätiedot

Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö)

Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö) Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö) Miika Nurminen (minurmin@jyu.fi) Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kalvot ja seminaarityö verkossa: http://users.jyu.fi/~minurmin/gradusem/

Lisätiedot

Sisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002

Sisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002 , XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen 2002 XHTML CSS XSL Sisältö EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard Generalized Markup Language Kevyempi

Lisätiedot

TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN

TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN YLEISTÄ LUENNOT (8 H) & TYÖPAJA (2 H) YHTEYSTIEDOT ville.salminen@oulu.fi VÄLINEET Tekstieditori Mieluummin Windowsin Notepad kuin esimerkiksi Microsoft Word

Lisätiedot

Säännöllisten kielten sulkeumaominaisuudet

Säännöllisten kielten sulkeumaominaisuudet Säännöllisten kielten sulkeumaominaisuudet Osoitamme nyt, että säännöllisten kielten joukko on suljettu yhdisteen, konkatenaation ja tähtioperaation suhteen. Toisin sanoen jos A ja B ovat säännöllisiä,

Lisätiedot

Rekursiiviset palautukset [HMU 9.3.1]

Rekursiiviset palautukset [HMU 9.3.1] Rekursiiviset palautukset [HMU 9.3.1] Yleisesti sanomme, että ongelma P voidaan palauttaa ongelmaan Q, jos mistä tahansa ongelmalle Q annetusta ratkaisualgoritmista voidaan jotenkin muodostaa ongelmalle

Lisätiedot

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009 Verkkosivut perinteisesti Tanja Välisalo 11.2.2009 WWW-sivujen vieminen omaan kotisivutilaan yliopiston mikroverkossa https://salasana.jyu.fi Klikkaa painiketta Activate WWW Klikkaa painiketta Activate

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML

Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Oliomallinnus ja UML Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot 2 Yleisesti

Lisätiedot

Rekursiolause. Laskennan teorian opintopiiri. Sebastian Björkqvist. 23. helmikuuta Tiivistelmä

Rekursiolause. Laskennan teorian opintopiiri. Sebastian Björkqvist. 23. helmikuuta Tiivistelmä Rekursiolause Laskennan teorian opintopiiri Sebastian Björkqvist 23. helmikuuta 2014 Tiivistelmä Työssä käydään läpi itsereplikoituvien ohjelmien toimintaa sekä esitetään ja todistetaan rekursiolause,

Lisätiedot

2 Rakenteisten dokumenttien perusteet

2 Rakenteisten dokumenttien perusteet 2 Rakenteisten dokumenttien perusteet Kuten todettua, rakenteinen dokumentaatio tähtää tiedon mallintamiseen käytössä olevien välineiden mahdollisuudet huomioiden (tietokoneet!). Tavoitteet ovat yleensä

Lisätiedot

Kertausta 1. kurssikokeeseen

Kertausta 1. kurssikokeeseen Kertausta. kurssikokeeseen. kurssikoe on to 22.0. klo 9 2 salissa A (tai CK2). Koealueena johdanto ja säännölliset kielet luentokalvot 3 ja nämä kertauskalvot harjoitukset 6 Sipser, luvut 0 ja Edellisvuosien.

Lisätiedot

Ajatus kaiken taustalla

Ajatus kaiken taustalla HTML ja tyylit Ajatus kaiken taustalla Perimmäisenä tarkoituksena tarjota formatointi- ja taittokieli, jonka avulla elementtirakenteisten dokumenttien ulkoasun määrittely voidaan irrottaa sisällön ja rakenteen

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Kysymystyyppien kanssa kannatta huomioida, että ne ovat yhteydessä tentin asetuksiin ja erityisesti Kysymysten toimintatapa-kohtaan, jossa määritellään arvioidaanko kysymykset

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden

Lisätiedot

Säännölliset kielet. Sisällys. Säännölliset kielet. Säännölliset operaattorit. Säännölliset kielet

Säännölliset kielet. Sisällys. Säännölliset kielet. Säännölliset operaattorit. Säännölliset kielet TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä 2013 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 24. toukokuuta 2013 Sisällys Formaalit kielet On tapana sanoa, että merkkijonojen joukko on (formaali) kieli. Hieman

Lisätiedot

Automaatit. Muodolliset kielet

Automaatit. Muodolliset kielet Automaatit Automaatit ovat teoreettisia koneita, jotka käsittelevät muodollisia sanoja. Automaatti lukee muodollisen sanan kirjain kerrallaan, vasemmalta oikealle, ja joko hyväksyy tai hylkää sanan. Täten

Lisätiedot

8. Kieliopit ja kielet 1 / 22

8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 Luonnollinen kieli Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää

Lisätiedot

P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa

P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa XML-kielen perusteet Teoria ja ohjelmointitehtävät XML-kielen perusteet 3 Sisältö YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN... 7 YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN...

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

M. Merikanto 2012 XML. Merkkauskieli, osa 2

M. Merikanto 2012 XML. Merkkauskieli, osa 2 XML Merkkauskieli, osa 2 Esimerkki: XML-dokumentti resepti maitokaakao

Lisätiedot

Mikä on semanttinen web?

Mikä on semanttinen web? Mikä on semanttinen web? Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Semanttinen web ja funktionaalinen luettelointi seminaari 3.5.2006 Airi Salminen, Mikä on semanttinen web? 3.5.2006

Lisätiedot

RDF ja RDFS. 8 RDF ja RDFS

RDF ja RDFS. 8 RDF ja RDFS 8 RDF ja RDFS RDF:n merkitys selkiytyy kun tarkastelemme RDFsanastojen määrittelyä (kuvailua). RDF-skeemat (RDF Schema) tarjoaa peruskäsitteet joiden varassa voidaan karkeasti luonnehtia esim. yksinkertaisten

Lisätiedot

Ctl160 Tekstikorpusten tietojenkäsittely p.1/15

Ctl160 Tekstikorpusten tietojenkäsittely p.1/15 Ctl160 490160-0 Nicholas Volk Yleisen kielitieteen laitos, Helsingin yliopisto Ctl160 490160-0 p.1/15 Lisää säännöllisistä lausekkeista Aikaisemmin esityt * ja + yrittävät osua mahdollisimman pitkään merkkijonoon

Lisätiedot

Automaattinen semanttinen annotointi

Automaattinen semanttinen annotointi Automaattinen semanttinen annotointi Matias Frosterus, Reetta Sinkkilä, Katariina Nyberg Semantic Computing Research Group (SeCo) School of Science and Technology, Department of Media Technology and University

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava

Lisätiedot

Kotisivuohjeet. Eteläpohjalaiset Kylät ry. Sivupohjien rakenne

Kotisivuohjeet. Eteläpohjalaiset Kylät ry. Sivupohjien rakenne Kotisivuohjeet Tässä ohjeessa käydään läpi kotisivujen tekemisen perusteet keskittyen html-koodiin ja sen ominaisuuksiin. Sivupohjissa ulkoasu ja rakenne on pääasiassa jaettu erilliseen css-tyylitiedostoon,

Lisätiedot

W3C ja Web-teknologiat

W3C ja Web-teknologiat W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen

Lisätiedot

W3C ja alueellinen standardointi

W3C ja alueellinen standardointi W3C ja alueellinen standardointi Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C on kansainvälinen konsortio

Lisätiedot

XML kielioppi. Elementtien ja attribuuttien määrittely. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen

XML kielioppi. Elementtien ja attribuuttien määrittely. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen XML kielioppi Elementtien ja attribuuttien määrittely Ctl230: Luentokalvot 11.10.2004 Miro Lehtonen Dokumenttien mallinnus Säännöt dokumenttityypeille 3Mahdollisten dokumenttirakenteiden määrittely Samassa

Lisätiedot

uv n, v 1, ja uv i w A kaikilla

uv n, v 1, ja uv i w A kaikilla 2.8 Säännöllisten kielten rajoituksista Kardinaliteettisyistä on oltava olemassa (paljon) ei-säännöllisiä kieliä: kieliä on ylinumeroituva määrä, säännöllisiä lausekkeita vain numeroituvasti. Voidaanko

Lisätiedot

Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on

Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on Rekursio Funktio f : N R määritellään yleensä antamalla lauseke funktion arvolle f (n). Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on käyttää rekursiota: 1 (Alkuarvot) Ilmoitetaan funktion arvot

Lisätiedot

Rekursio. Funktio f : N R määritellään yleensä antamalla lauseke funktion arvolle f (n). Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on

Rekursio. Funktio f : N R määritellään yleensä antamalla lauseke funktion arvolle f (n). Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on Rekursio Funktio f : N R määritellään yleensä antamalla lauseke funktion arvolle f (n). Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on käyttää rekursiota: Rekursio Funktio f : N R määritellään yleensä

Lisätiedot

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely. XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus

Lisätiedot

11.4. Context-free kielet 1 / 17

11.4. Context-free kielet 1 / 17 11.4. Context-free kielet 1 / 17 Määritelmä Tyypin 2 kielioppi (lauseyhteysvapaa, context free): jos jokainenp :n sääntö on muotoa A w, missäa V \V T jaw V. Context-free kielet ja kieliopit ovat tärkeitä

Lisätiedot

Sisällönhallinnan menetelmiä

Sisällönhallinnan menetelmiä Sisällönhallinnan menetelmiä Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Suomalaisen lainsäädäntötyön tiedonhallinta: suuntana semanttinen web RASKE2-projektin loppuseminaari Eduskunnassa

Lisätiedot

Proseduraalinen dokumentti: sisältö, rakenne ja ulkoasu yhdessä, esim. worddokumentti

Proseduraalinen dokumentti: sisältö, rakenne ja ulkoasu yhdessä, esim. worddokumentti 1 XHTML - aloitus Sisältö: s.2 Taustaa s.4 Elementin rakenne s.7 XHTML dokumentti s.8 DOCTYPE s.11 html s.13 head s.14 meta s.16 title s.17 link s.18 style s.19 body s.22 Lohko- ja inline-elementit s.23

Lisätiedot

9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus

9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus 9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus XSL-muunnos voi tietenkin tuottaa myös tiettyyn nimiavaruuteen liittyviä kohdedokumentteja (tarvitaan aina jo esim. XHTML-sovelluksissa!) Helpoimmillaan

Lisätiedot

(0 1) 010(0 1) Koska kieli on yksinkertainen, muodostetaan sen tunnistava epädeterministinen q 0 q 1 q 2 q3

(0 1) 010(0 1) Koska kieli on yksinkertainen, muodostetaan sen tunnistava epädeterministinen q 0 q 1 q 2 q3 T-79.48 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Tentti 25..23 mallivastaukset. Tehtävä: Kuvaa seuraavat kielet sekä säännölisten lausekkeiden että determinististen äärellisten automaattien avulla: (a) L = {w

Lisätiedot

Ei-yhteydettömät kielet [Sipser luku 2.3]

Ei-yhteydettömät kielet [Sipser luku 2.3] Ei-yhteydettömät kielet [Sipser luku 2.3] Yhteydettömille kielille pätee samantapainen pumppauslemma kuin säännöllisille kielille. Siinä kuitenkin pumpataan kahta osamerkkijonoa samaan tahtiin. Lause 2.25

Lisätiedot

Tietojenkäsittelyteorian alkeet, osa 2

Tietojenkäsittelyteorian alkeet, osa 2 TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 12. syyskuuta 2016 Sisällys vs Ovat eri asioita! Älä sekoita niitä. Funktiot Funktio f luokasta A luokkaan B, merkitään

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 2 Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä

Lisätiedot

Tietueet. Tietueiden määrittely

Tietueet. Tietueiden määrittely Tietueet Tietueiden määrittely Tietue on tietorakenne, joka kokoaa yhteen eri tyyppistä tietoa yhdeksi asiakokonaisuudeksi. Tähän kokonaisuuteen voidaan viitata yhteisellä nimellä. Auttaa ohjelmoijaa järjestelemään

Lisätiedot

XML-pohjaiset rakennemäärittelyt

XML-pohjaiset rakennemäärittelyt -pohjaiset rakennemäärittelyt Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: -perustainen kommunikointi edellyttää

Lisätiedot

Tarkastelemme ensin konkreettista esimerkkiä ja johdamme sitten yleisen säännön, joilla voidaan tietyissä tapauksissa todeta kielen ei-säännöllisyys.

Tarkastelemme ensin konkreettista esimerkkiä ja johdamme sitten yleisen säännön, joilla voidaan tietyissä tapauksissa todeta kielen ei-säännöllisyys. Ei-säännöllisiä kieliä [Sipser luku 1.4] Osoitamme, että joitain kieliä ei voi tunnistaa äärellisellä automaatilla. Tulos ei sinänsä ole erityisen yllättävä, koska äärellinen automaatti on äärimmäisen

Lisätiedot

Lisää pysähtymisaiheisia ongelmia

Lisää pysähtymisaiheisia ongelmia Lisää pysähtymisaiheisia ongelmia Lause: Pysähtymättömyysongelma H missä H = { w111x w validi koodi, M w ei pysähdy syötteellä x } ei ole rekursiivisesti lueteltava. Todistus: Pysähtymisongelman komplementti

Lisätiedot

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 31. maaliskuuta 2011

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 31. maaliskuuta 2011 TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 31. maaliskuuta 2011 Sisällys Sisällys Chomskyn hierarkia kieli säännöllinen kontekstiton kontekstinen rekursiivisesti

Lisätiedot

Vastauksia. Topologia Syksy 2010 Harjoitus 1

Vastauksia. Topologia Syksy 2010 Harjoitus 1 Topologia Syksy 2010 Harjoitus 1 (1) Olkoon X joukko ja (T j ) j J perhe X:n topologioita. Osoita, että T = {T j : j J} on X:n topologia. (2) Todista: Välit [a, b) muodostavat R 1 :n erään topologian kannan.

Lisätiedot

XML / DTD / FOP -opas Internal

XML / DTD / FOP -opas Internal XML / DTD / FOP -opas Internal Reviewed: - Status: pending approval Approved by: - Author: Sakari Lampinen Revision: 1.0 Date: 15.10.2000 1 Termit DTD (data type definition) on määrittely kielelle, niinkuin

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Hyvä ohjelmointitapa. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Syntysähköisten. Markus Merenmies / Kansallisarkisto

Syntysähköisten. Markus Merenmies / Kansallisarkisto Syntysähköisten asiakirjojen j digitointi it i ti Markus Merenmies / Kansallisarkisto OSA I : Johdanto ja viitekehys Lähtökohtia Viranomaisten syntysähköisten asiakirjojen säilyttäminen yksinomaan sähköisessä

Lisätiedot

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS LUONNOLLISEN KIELEN KÄSITTELY (NATURAL LANGUAGE PROCESSING, NLP) TEKOÄLYSOVELLUKSET, JOTKA LIITTYVÄT IHMISTEN KANSSA (TAI IHMISTEN VÄLISEEN) KOMMUNIKAATIOON, OVAT TEKEMISISSÄ

Lisätiedot

W3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta

W3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta W3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu Harri Laine 1

Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu Harri Laine 1 Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu 30.4.2004 Harri Laine 1 XHTML lomakkeet Lomakkeet mahdollistavat tiedon välityksen asiakkaalta (selaimesta) tiedon vastaanottajalle Vastaanottaja voi olla sähköpostiosoite

Lisätiedot

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. Johdanto Funktionaalianalyysissa tutkitaan muun muassa ääretönulotteisten vektoriavaruuksien, ja erityisesti täydellisten normiavaruuksien eli Banach avaruuksien ominaisuuksia.

Lisätiedot

FORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus

FORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus FORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): Formaali kieli: aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus esim. SSM:n tai EBNF:n avulla Semantiikka:

Lisätiedot

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet )

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet ) T-79144 Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet 11-22) 26 29102004 1 Ilmaise seuraavat lauseet predikaattilogiikalla: a) Jokin porteista on viallinen

Lisätiedot

Verkkojulkaiseminen Minna Väisänen. HTML5-tehtävä

Verkkojulkaiseminen Minna Väisänen. HTML5-tehtävä Verkkojulkaiseminen Minna Väisänen HTML5-tehtävä Kirjoita Dreamweaverissa oheisen nettisivun koodi. Lisää xx-kohtiin omat tietosi. Kuvan nimi on joki.jpg. Ensin tehdään sivusto ja sitten yksittäinen sivu.

Lisätiedot

Rakenteiset dokumentit Mitä hyötyä niistä on?

Rakenteiset dokumentit Mitä hyötyä niistä on? Rakenteiset dokumentit Mitä hyötyä niistä on? AIPA-hankeseminaari Helsinki 28.1.2011 Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://users.jyu.fi/~airi/ Airi Salminen, Rakenteiset dokumentit. Mitä hyötyä? 28-01-2011

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen

Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari 1 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä 1.2 Tietorakenteen ja algoritmin valinta 1.3 Algoritmit ja tiedon määrä 1.4 Tietorakenteet ja toiminnot 1.5 Esimerkki:

Lisätiedot

12 Dokumenttiluokan toteuttamisesta

12 Dokumenttiluokan toteuttamisesta 12 Dokumenttiluokan toteuttamisesta Tyypillisiä XML-sovellutuksia ovat esimerkiksi: - annettuun käyttötarkoitukseen räätälöity dokumenttityyppi (esim. painotalon ABC malli käsikirjoituksen rakenteelle)

Lisätiedot

17/20: Keittokirja IV

17/20: Keittokirja IV Ohjelmointi 1 / syksy 2007 17/20: Keittokirja IV Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/10 Tavoitteita

Lisätiedot

HELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu

HELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu HELIA 1 (8) Luento 1 Johdatusta tietokannan suunnitteluun... 2 Tietokantasuunnittelu?... 2 Tietokanta?... 2 Tieto?... 2 Tietokantasuunnittelun tavoite, v.1... 2 Luotettavuus?... 3 Tietokantasuunnittelun

Lisätiedot

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 19. syyskuuta 2016

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 19. syyskuuta 2016 TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 19. syyskuuta 2016 Sisällys Neuvoja opintoihin tee joka päivä ainakin vähän uskalla mennä epämukavuusalueelle en

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Monivalinta Monivalintatehtävässä opiskelija valitsee vastauksen valmiiden vastausvaihtoehtojen joukosta. Tehtävään voi olla yksi tai useampi oikea vastaus. Varmista, että

Lisätiedot

Muodolliset kieliopit

Muodolliset kieliopit Muodolliset kieliopit Luonnollisen kielen lauseenmuodostuksessa esiintyy luonnollisia säännönmukaisuuksia. Esimerkiksi, on jokseenkin mielekästä väittää, että luonnollisen kielen lauseet koostuvat nk.

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen 0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Epätäsmällisen tiedon esittäminen semanttisen webin ontologioissa

Epätäsmällisen tiedon esittäminen semanttisen webin ontologioissa Epätäsmällisen tiedon esittäminen semanttisen webin ontologioissa FinnOnto, 16.11.2005 Markus Holi (markus.holi@tkk.fi) Semantic Computing Research Group http://www.seco.tkk.fi/ UNIVERSITY OF HELSINKI

Lisätiedot

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Johdatus matemaattiseen päättelyyn Johdatus matemaattiseen päättelyyn Maarit Järvenpää Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos Syyslukukausi 2015 1 Merkintöjä 2 Todistamisesta 2 3 Joukko-oppia Tässä luvussa tarkastellaan joukko-opin

Lisätiedot