13 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "13 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media)"

Transkriptio

1 13 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media) Esimerkki: HTML-dokumentti Tietokoneet käsittelevät tietoa tiedostojen muodossa Tietokoneiden yhteydessä dokumentilla tarkoitetaan tiedosto(je)n avulla esitettävää asiakokonaisuutta, joka jäsennetään kokonaisuudeksi joko käyttäjän tai tietoa käsittelevän ohjelmiston näkökulmasta Jokaiseen dokumenttiin liittyy - sisältö, rakenne ja esitystapa (enemmän tai väh. toisiinsa sekoittuneina) Tietokoneiden tapauksessa nämä voidaan teknisesti erottaa (ainakin osittain) toisistaan, esim. seuraavasti 1) dokumentin sisältö kirjoitetaan suomen kielellä ja esitetään tekstimuotoisena 2) dokumentin looginen rakenne (otsikot, kappaleet, lainaukset, ) merkataan HTMLelementeiksi HTML-merkkauksen avulla 3) dokumentin ulkoasu (esitystapa) valitaan määrittelemällä em. elementeille ulkoasu esim. CSS-sääntöjen muodossa, WYSIWYG-tyyliin formatointiohjeina tai jätetään kokonaan dokumenttia esittävän ohjelman huoleksi Seuraava dokumentti koostuu kolmesta tiedostosta esim.html (sisältö & rakenne), kuva.gif (dokumenttiin upotettu kuva) ja esim.css (ulkoasun määrittely): tiedosto esim.css body { background-color: white; } h1 { color: black; font-size: 20px; font-weight: bold; } p { color: blue; font-size: 12px; } tiedosto esim.html: <html> <head> <title>moi maailma</title> <link rel="stylesheet" type="text/css" href="esim.css"> </head> <body> <h1>esimerkki</h1> <p> <img src="kuva.gif"> Dokumenttien kirjoittaminen on oikeastaan aika helppoa.</p> </body> </html> HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 295 Dokumentit, tiedon mallintaminen ja esittäminen Karkeasti sanottuna: dokumentti on väline tiedon esittämiselle. Dokumentti (käsitteellinen kokonaisuus) voi teknisesti tosin olla esitettynä useassa tiedostossa, tietokannassa tai jopa tietokoneohjelman sisällä tulostusohjeina Tieto-käsitteen hankaluuteen ei tässä yhteydessä ole syytä syvällisemmin puuttua - tiedon akseli: tietämys - tieto - informaatio - data - kohina - klassinen näkemys ~ "tieto on perusteltu tosi uskomus" (tämä näkemys on yleisesti liian rajoittava [mitkä asiat oikeasti ovat tosia?]) - käytännöllinen näkemys ~ tieto on tavalla tai toisella merkityksellistä informaatiota (tässä taas ei oteta kantaa totuuteen, vaan yhteys käyttöön) Tiedon esittäminen perustuu johonkin tiedon esitysmuotoon ja on siten sidoksissa tietyn kuvausmenetelmän käyttöön Tiedon kuvausmenetelmiä on olemassa lukuisia erilaisia ja eritasoisia, esim. - käsitekartat, semanttiset verkot, predikaattilogiikka, formaalit teoriat, ER-diagrammit, UML-kaaviot, HTML, XML, CSS, XSL, MathML, SMIL, SVG, RDF Kuvausmenetelmä valitaan sen perusteella, mistä tiedon piirteistä ollaan kiinnostuneita ja mitä tiedolla halutaan tehdä Erilaisten kuvausmenetelmien välillä voidaan löytää seuraavat ääripäät: - tiedon kuvaaminen tai jäsentäminen asiasisällön itsensä näkökulmasta ~ tiedon käsitteellinen rakenne ([content]) - tiedon kuvaaminen tai merkkaaminen asiasisällön esittämisen näkökulmasta ~ tiedon esitysrakenne ([presentation]) Esimerkki: kakkun rakenteen kuvailu - taso 1: käsiterakenteen termeihin ja relaatioihin liittyvien sopimusten esittäminen - taso 2: tiedon tiedostoksi koodaamiseen (elementtien rakenne ja sisältö) liittyvien sopimusten esittäminen - tämän lisäksi sama asia voidaan vielä kertoa välillisesti jonkin yleisen tekstin esitysrakenteen puitteissa (esim. muunnoksen tuloksena) Sisällön ymmärtävän lukijan näkökulmasta em. kolme tapaa voivat hyvinkin välittää saman tiedon, mutta esim. tietokoneiden näkökulmasta tiedon eri esitysrakenteet ovat hyvinkin erilaisia HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 297

2 Esimerkki kakkun erityyppisistä esitysmuodoista idea tiedon jäsentäminen kakku Kakku? osa on ainekset TIETO IHMISEN MIELESSÄ osa valmistusohje tiedon mallintaminen tiedon esittäminen tai tiedosta kertominen otsikko ainesosa luku kplotsikko työvaihe kpl TIETO TIETOKONEESSA luettavissa oleva dokumentti Esimerkki: matemaattisen kaavan x + a / b kuvailu MathML-merkkauskielellä: tapa 1: käsitteellinen merkkaus ([content]): <apply><plus/> <ci>x</ci> <apply><times/> <ci>a</ci> <apply> <power/><ci>b</ci><cn>-1</cn> tapa 2: esittämiseen liittyvä merkkaus ([presentation]): <mrow> <mi>x</mi> <mo>+</mo> <mrow> <mi>a</mi> <mo>/</mo> <mi>b</mi> </mrow> </mrow> HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 299 Tieto ja metatieto Tieto-käsitteeseen liittyy läheisesti metatiedon käsite. Metatiedolla tarkoitetaan tietoa tiedosta Tieto ja metatieto ovat suhteellisia, informaation käytöstä riippuvia käsitteitä Tietojenkäsittelyssä metatiedolla tarkoitetaan annetun tieto-objektin tietyn kiinteän mallin mukaista kuvausta (vrt. luettelokortti) kirja lomake luettelokortti Metatietoa on kärjistetysti kahdenlaista: tiedon semanttiseen kuvailuun & luokitteluun liittyvää metatietoa (esim. tämä on muistio ) ja tiedon esitysrakenteeseen liittyvää rakenteellista metatietoa (dokumentin rakenneosia ovat "otsikko, leipäteksti ja kuva") Esimerkki metatiedosta: RDF ja Semanttinen Web RDF (Resource Description Framework) on W3C:n Semanttisen Webin perusta Semanttisen Webin tavoitteena on tiedon esittäminen yhteensopivasti siten, että se on ihmisten lisäksi myös tietokoneiden käsiteltävissä RDF:n ideana on kuvailla tietoa ns. lausumien avulla: lausumat koostuvat resurssista, resurssille määriteltävästä ominaisuudesta ja ominaisuudelle annettavasta arvosta TIETO: KOODAUS: tekijä MALLINNUS: hypmed04:index.html dc:creator tut:jukkah. RDF-lausumista muodostuu graafi, jonka perusteella voidaan tehdä esimerkiksi hakuja ja ohjelmallista päättelyä (infer) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 301

3 Dokumentteihin sisältyy useantyyppistä tietoa Dokumentteihin liittyy oikeastaan siis aina useita eritasoisia ja -tyyppisiä koodauksia, esim. - sisällön koodaus (suomen kielen sanojen kirjoittaminen ASCII-merkkeinä, kuvien esittäminen bittikarttoina tai vektorigrafiikkana) - rakenteen koodaus (elementtien alku- ja lopputagit HTML:n mukaisesti) - ulkoasun koodaus (esim. elementtien ulkoasun määrittäminen CSSformatointiominaisuuksien mukaisesti) - toiminnallisuuden koodaus (esim. linkin seuraaminen, skriptit, ) joihin puolestaan saattaa sisältyä omia koodauksia, rakenteita & yms. sopimuksia, joista ei dokumentin yhteydessä välttämättä erikseen mainita (esim. suomen kielen kielioppi & dokumenttiin sisältyvien objektien koodaus, HTML-kielioppi, kuvien pakkaus, skriptien syntaksi, jne.) Tietokoneiden myötä dokumentteihin voi siis liittyä myös toiminnallisuutta (esim. linkin seuraaminen, animaatiot & dokumenttiin upotettavat ohjelmat) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 302 Tiedon kuvaaminen tekstimuodossa (tietokoneet) Erityyppiset tiedon esitystavat voidaan yleensä palauttaa tekstimuotoon Esimerkki: kakkun käsitteellisen rakenteen palauttaminen logiikkaan part-of( ainesosa, ) part-of( valmistusohje, ) is-a( kakku, ) Esimerkki: n tiedon esitysrakenteen palauttaminen XML-säännöiksi: <!ELEMENT (ainesosa+, työvaihe+)> <!ATTLIST nimi CDATA #IMPLIED> <!ELEMENT aineosa ()> <!ELEMENT työvaihe ()> Sääntöjä noudattava dokumentti voisi olla esim. seuraavanlainen < nimi="suklaakakku"> <aineosa>jauhoja 3 desiä</aineosa> <aineosa>loput aineet</aineosa> <työvaihe>sekoita osat keskenään</työvaihe> <työvaihe>paista uunissa 200 asteen lämmössä</työvaihe> </> HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 303 Käytännön suunnittelussa eri näkökulmien tulisi tukea toisiaan - aluksi tietoa analysoidaan & jäsennetään, jotta tiedettäisiin mistä on kyse - tämän jälkeen tieto mallinnetaan käytännöllisten tietorakenteiden muodossa, jotta tiedettäisiin mitä tietoa sovelluksessa esitetään ja miten? - lopuksi näistä tietorakenteista voidaan sitten rakentaa erilaisia esityksiä (minkälainen hyperdokumentti asiasta kertomiseen tai asian näyttämiseen tarvitaan?) Eli aluksi mietitään mitä halutaan esittää, sitten suunnitellaan minkälaisten tietorakenteiden varaan tieto rakentuu ja lopuksi valitaan missä muodossa asiat (lukijalle) esitetään Huom!: jos tiedon X esitysrakenne valitaan sen perusteella, miten asiasisältö esitettäisiin esim. HTML-sivuna, esitysvaiheessa hukataan (abstraktia) tietoa: - kirjoittaja saattaa (ainakin kirjoitusvaiheessa) ymmärtää tai muistaa mistä oli kyse, mutta myöhemmin dokumenttia lukiessa idea on rivien välissä; konkreettisena pulmana tiedon koneellisen käsittelyn hankaloituminen - ratkaisu: tiedon esittämiseen käytetään riittävän rikkaita kuvausmenetelmiä (esim. XML-pohjaisia sanastoja, joista tieto muunnetaan HTML-muotoon tarvittaessa) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 304 Automaattisen tietojenkäsittelyn idea Koska tietokoneet eivät ymmärrä koodatun datan merkitystä, pitää tiedon esitystapa valita käytössä olevien käsittelymenetelmien ehdoilla Keskeinen idea on ATK:n tuominen osaksi informaation käsittelyprosessia pelkän informaation tallettamisen sijaan informaatio, tieto ja näkemykset ohjelmallinen käsittely esittäminen siirrettävyys tiedon sähköinen esitystapa keskitetty ylläpito salaus pakkaus varmennettavuus sovellukset ja käyttö Tavoite: tietokone = (10 3 euroa maksava) muistilehtiö & lipasto tietokone = tiedon hallintajärjestelmä Keskeinen virhe on luulla, että tieto on (yleisesti) käyttökelpoisessa muodossa kunhan se vain jotenkin saadaan tietokoneelle koodattua (tavoitteet?!) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 305

4 Tiedon esitysrakenteista: hierarkkiset rakenteet Tiedon intuitiivisista esitysrakenteista tärkeimpiä ovat kurssilla jo aikaisemmin esitellyiksi tulleet graafit ja puut Juurelliset puut ovat havainnollisuutensa ansiosta erityisen käyttökelpoisia pienten hierarkkisten dokumenttirakenteiden esittämisessä (esim. HTML) Esimerkki: Yksinkertaisen HTML-dokumentin eri osat voidaan kätevästi jäsentää dokumentin rakennepuun (eli jäsennyspuun) avulla seuraavasti: head title Esimerkki html class="example" HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 306 body h1 Johdanto p Tämä on tyypillinen HTML-dokumentti Sama dokumentti näyttää HTML-koodattuna esim. seuraavalta: <html> <head> </head> <body class="example"> <h1>johdanto</h1> <p>tämä on tyypillinen HTML-dokumentti.</p> </body> </html> Paitsi analysoida ja jäsentää annettuja dokumentteja, merkattujen puurakenteiden avulla voidaan intuitiivisesti myös määritellä dokumenttiluokkia Esimerkki: Seuraava ELM-puudiagrammi määrittelee yksinkertaisen dokumenttiluokan geneerisen elementtirakenteen (XML DTD yhteensopivasti) + * ainesosa työvaihe HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 307 Vastaava (vaikeampilukuinen?) XML dokumentin tyyppimääritys olisi muotoa <!ELEMENT (ainesosa+, työvaihe*)> <!ELEMENT ainesosa ()> <!ELEMENT työvaihe ()> On syytä huomata, että sama asiasisältö voidaan esittää useita erilaisia dokumenttirakenteita käyttämällä Esimerkki: Kotisivuilta löytyvä asia voidaan kertoa HTML-dokumenttina siten, että käytetään monipuolisesti eri HTML-elementtejä (esim. h1, h2, p & address) tai siten, että sama asia kuvataan sanallisesti yhden ainoan p-elementin sisällä Dokumentin rakenteisuuden mitta on dokumenttiin koodattujen rakenne-elementtien runsaus eli granulariteetti - suuri granulariteetti eli pienet rakeet ~ rikas rakenne - pieni granulariteetti eli suuret rakeet ~ yksinkertainen (köyhä) rakenne Jos dokumentin rakenne on valittu systemaattisesti, sisällön merkitystä kuvaillen, parantuvat mahdollisuudet tiedonkäsittelyn automatisointiin tiedon arvo kasvaa (suurta tietomäärää voidaan hallita pienellä käsityön määrällä) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 308 Hierarkiat ja virrat Kaikki tiedon luontevat esitysmuodot eivät aina ole luonteeltaan hierarkkisia (joskin kaikki tieto voidaan ilmeisesti kuvata myös hierarkkisina rakenteina) Virta on jono tietoalkioita (merkkejä) ja kontrollialkioita (kontrollimerkkejä, ohjausmerkkejä tai tapahtumia) Virrassa tieto esitetään siis pötkössä, jonka seassa on ohjaustietoa Esimerkki: Tyypillisiä virtoja ovat esim. ääninäytteet ja videoleikkeet Virtojen kontrollimerkkejä ei siis tulkita elementtien lohko tms. -merkeiksi, koska koko elementin käsitettä ei (välttämättä) ole Esimerkki: Myös ohjelmointikielestä C tuttu merkkijonojen käsittely tapahtuu virtojen muodossa printf("tulosta minut\r\nkahdelle riville!"); Tietoa käsitellään virtojen muodossa lähinnä silloin kun - rakenne ei kiinnosta, ts. tiedolla ei (sovelluksen näkökulmasta) ole tarpeellista rakennetta HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 309

5 - tietoa saadaan haltuun vähän kerrallaan, mutta se on käsiteltävä heti - tiedon rakenteen merkitseminen on kohtuuttoman hankalaa Dokumenttirakenteiden määrittely Kun hierarkkiset ja virtamaiset tietorakenteet yhdistetään, puhutaan ns. komposiittirakenteista - hierarkkiset rakenteet virran vietävänä ja päinvastoin Käytännössä useat dokumenttirakenteet ovat itse asiassa komposiittirakenteita, vaikka niistä puhutaankin hierarkkisina - rakenteisissa dokumenteissa toimitaan tyypillisesti siten, että dokumentin elementtien perusrakenne on puumainen (hierarkkinen) ja lehtielementtien sisältötekstin rakenne on tulkinnaltaan virtamainen (esim. HTML-standardissa elementin BR käyttö) - vrt. HTML-kielen lohko- ja tekstityyliset elementit (Rakenteisten) dokumenttien ja tietorakenteiden käytön yhteydessä (hypermediaan liittyviä) keskeisiä kysymyksiä ovat: - miten tietorakenne se-ja-se on määritelty? Ts., millaisia kaikki sovelluksen oikeantyyppiset tietorakenteen ovat? - kuinka dokumentista voidaan valita ankkurin kohteita dokumentin rakenneelementtien nimiä tai (yksityiskohtaisia rakenteitakaan) tuntematta? Rakenteisten dokumenttien, esim. HTML-merkkauksella merkityn tekstitiedoston tapauksessa vastaava kysymys on: miten todella tiedämme, että esim. dokumentti <h1>kappaleotsikko</h1> <p>tämä kappale on oikein muodostettu</p> on oikein muodostettu, mutta seuraava dokumentti ei ole? <h1>kappaleotsikko<p></h1> Tämä kappale on oikein muodostettu</p> HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 311 Vastaus piilee tavassa, jolla tietorakenne (dokumenttirakenne) määritellään; määrittelyn on oltava luonteeltaan sellainen, että se tarjoaa täsmällisen kuvauksen (tai mallin) kaikista sallituista tietorakenteista Edellä eräs tällainen kuvaustapa on edellä esitetty ELM-puudiagrammi, joka täsmällisesti luonnehti kaikkia -tyyppisiä rakenteisia dokumentteja: DOKUMENTIN TYYPPIMÄÄRITTELY DOKUMENTTILUOKAN KÄSITE ainesosa HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) * työvaihe Tietokoneet eivät kuitenkaan operoi kuvilla, vaan merkkijonoilla (eikä em. puudiagrammien avulla ole mahdollista määritellä kaikkia tietorakenteita) Yleisessä tapauksessa, kun halutaan täsmällisesti luonnehtia tai poimia tietorakenteita viittausten avulla, tietorakenteet assosioidaan merkkijonoiksi joiden rakenteen käsittely tietokoneilla on tehokasta (ja johon löytyy valmiiksi määritelmiä ja tuloksia) Tällöin viime kädessä päädytään (formaalien) kielten käsitteisiin; idea on, että määriteltävän tietorakenteen malli vastaa kielen määrittelyä ja mallin mukaiset tietorakenteet vastaavat kielen yksittäisiä sanoja. Formaaleista kielistä Pyrittäessä kieliopillisesti yksikäsitteisiin kieliin päädytään ns. formaalisten kielten käsitteisiin; tavoitteena on tällöin lähinnä (kohdekieleen liittyvän) kielenkäytön ja päättelyn täsmentäminen Koska kielet ovat sanojen joukkoja, käytetään kielille tuttuja joukko-opin merkintöjä ja operaatioita (sisältyminen, yhdiste, leikkaus, komplementti jne.) Kieliin liittyviä peruskäsitteitä: aakkosto (merkistö), sana, tyhjä sana λ, kielioppi Äärellisen kielen ilmoittaminen onnistuu aina periaatteessa kielen sanat luettelemalla - äärettömille kielille tämä ei ilmeisestikään onnistu Esimerkki: eräs kieli aakkostossa Σ={a,b,c} on joukko L={a, ab, aaab, bab, ba} Äärettömän formaalin kielen L ilmoittaminen voidaan tehdä usein eri tavoin (oleellisesti ominaisuusmääreiden tai tuottolausekkeiden avulla): - esim. säännöllisen lausekkeen avulla (jos L säännöllinen) - yleisessä tapauksessa kielen ilmoittaminen on usein tarkoituksenmukaista tehdä kielen sanat tuottavan kieliopin avulla HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 313

10 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media)

10 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media) 10 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media) Tietokoneet käsittelevät tietoa tiedostojen muodossa Tietokoneiden yhteydessä dokumentilla tarkoitetaan tiedosto(je)n avulla esitettävää asiakokonaisuutta, joka

Lisätiedot

käyttäjän tai tietoa käsittelevät ohjelmiston näkökulmasta Jokaiseen dokumenttiin liittyy

käyttäjän tai tietoa käsittelevät ohjelmiston näkökulmasta Jokaiseen dokumenttiin liittyy 7LHGRVWRWGRNXPHQWLWWLHWR KPHGLD Tietokoneet käsittelevät tietoa WLHGRVWRMHQmuodossa Tietokoneiden yhteydessä GRNXPHQWLOODWDUNRLWHWDDQWLHGRVWRMHQDYXOOD HVLWHWWlYllDVLDNRNRQDLVXXWWD, joka jäsennetään kokonaisuudeksi

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: Semanttinen Web (SW) on

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta.

Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta. 1. Julkaisutoiminnan peruskysymyksiä a) Mieti kohderyhmät b) Mieti palvelut c) Mieti palvelujen toteutus Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta. PALVELUKOKONAISUUDET:

Lisätiedot

Paikkatiedot ja Web-standardit

Paikkatiedot ja Web-standardit Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide

Lisätiedot

Code Camp for Girls. Sanna Nygård. Lokakuussa 2015 www.frantic.com/codecamp/

Code Camp for Girls. Sanna Nygård. Lokakuussa 2015 www.frantic.com/codecamp/ Code Camp for Girls Sanna Nygård Lokakuussa 2015 www.frantic.com/codecamp/ HTML? HTML? HyperText Markup Language Ei ole nettisivua ilman HTML:ää Rakenteinen, hierarkkinen dokumentti Vain rakenne ja sisältö,

Lisätiedot

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta. 3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Lisätiedot

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli.

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli. HTML & CSS Antti Koivisto HTML (HyperText Markup Language)! HTML on sivujen kuvauskieli.! Se ei ole ohjelmointikieli.! HTML on merkintäkieli, joka koostuu monista merkintä tägeistä ().! Voidaan

Lisätiedot

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000

Lisätiedot

Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki)

Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki) Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki) Unix-komennolla grep hahmo [ tiedosto ] voidaan etsia hahmon esiintymia tiedostosta (tai syotevirrasta): $ grep Kisaveikot SM-tulokset.txt $ ps aux

Lisätiedot

H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki 13.9.2006

H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki 13.9.2006 H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin

Lisätiedot

HTML ja CSS. Tästä se lähtee: portfolio-sivusto. Sivuston pääkansio, jonka sisällä on kaikki sivustoon kuuluvat alikansiot ja tiedostot.

HTML ja CSS. Tästä se lähtee: portfolio-sivusto. Sivuston pääkansio, jonka sisällä on kaikki sivustoon kuuluvat alikansiot ja tiedostot. HTML ja CSS Tästä se lähtee: portfolio-sivusto Sivuston pääkansio, jonka sisällä on kaikki sivustoon kuuluvat alikansiot ja tiedostot. index.html Sivuston pääsivu, joka avautuu selaimeen ensimmäisenä sivujen

Lisätiedot

Automaatit. Muodolliset kielet

Automaatit. Muodolliset kielet Automaatit Automaatit ovat teoreettisia koneita, jotka käsittelevät muodollisia sanoja. Automaatti lukee muodollisen sanan kirjain kerrallaan, vasemmalta oikealle, ja joko hyväksyy tai hylkää sanan. Täten

Lisätiedot

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009 Verkkosivut perinteisesti Tanja Välisalo 11.2.2009 WWW-sivujen vieminen omaan kotisivutilaan yliopiston mikroverkossa https://salasana.jyu.fi Klikkaa painiketta Activate WWW Klikkaa painiketta Activate

Lisätiedot

TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN

TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN YLEISTÄ LUENNOT (8 H) & TYÖPAJA (2 H) YHTEYSTIEDOT ville.salminen@oulu.fi VÄLINEET Tekstieditori Mieluummin Windowsin Notepad kuin esimerkiksi Microsoft Word

Lisätiedot

P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa

P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa XML-kielen perusteet Teoria ja ohjelmointitehtävät XML-kielen perusteet 3 Sisältö YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN... 7 YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN...

Lisätiedot

Proseduraalinen dokumentti: sisältö, rakenne ja ulkoasu yhdessä, esim. worddokumentti

Proseduraalinen dokumentti: sisältö, rakenne ja ulkoasu yhdessä, esim. worddokumentti 1 XHTML - aloitus Sisältö: s.2 Taustaa s.4 Elementin rakenne s.7 XHTML dokumentti s.8 DOCTYPE s.11 html s.13 head s.14 meta s.16 title s.17 link s.18 style s.19 body s.22 Lohko- ja inline-elementit s.23

Lisätiedot

8. Kieliopit ja kielet 1 / 22

8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 Luonnollinen kieli Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

RDF ja RDFS. 8 RDF ja RDFS

RDF ja RDFS. 8 RDF ja RDFS 8 RDF ja RDFS RDF:n merkitys selkiytyy kun tarkastelemme RDFsanastojen määrittelyä (kuvailua). RDF-skeemat (RDF Schema) tarjoaa peruskäsitteet joiden varassa voidaan karkeasti luonnehtia esim. yksinkertaisten

Lisätiedot

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely. XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus

Lisätiedot

W3C ja Web-teknologiat

W3C ja Web-teknologiat W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen

Lisätiedot

XML-pohjaiset rakennemäärittelyt

XML-pohjaiset rakennemäärittelyt -pohjaiset rakennemäärittelyt Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: -perustainen kommunikointi edellyttää

Lisätiedot

Tietueet. Tietueiden määrittely

Tietueet. Tietueiden määrittely Tietueet Tietueiden määrittely Tietue on tietorakenne, joka kokoaa yhteen eri tyyppistä tietoa yhdeksi asiakokonaisuudeksi. Tähän kokonaisuuteen voidaan viitata yhteisellä nimellä. Auttaa ohjelmoijaa järjestelemään

Lisätiedot

Rakenteiset dokumentit Mitä hyötyä niistä on?

Rakenteiset dokumentit Mitä hyötyä niistä on? Rakenteiset dokumentit Mitä hyötyä niistä on? AIPA-hankeseminaari Helsinki 28.1.2011 Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://users.jyu.fi/~airi/ Airi Salminen, Rakenteiset dokumentit. Mitä hyötyä? 28-01-2011

Lisätiedot

11.4. Context-free kielet 1 / 17

11.4. Context-free kielet 1 / 17 11.4. Context-free kielet 1 / 17 Määritelmä Tyypin 2 kielioppi (lauseyhteysvapaa, context free): jos jokainenp :n sääntö on muotoa A w, missäa V \V T jaw V. Context-free kielet ja kieliopit ovat tärkeitä

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen 0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen

Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari 1 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä 1.2 Tietorakenteen ja algoritmin valinta 1.3 Algoritmit ja tiedon määrä 1.4 Tietorakenteet ja toiminnot 1.5 Esimerkki:

Lisätiedot

Kotisivuohjeet. Eteläpohjalaiset Kylät ry. Sivupohjien rakenne

Kotisivuohjeet. Eteläpohjalaiset Kylät ry. Sivupohjien rakenne Kotisivuohjeet Tässä ohjeessa käydään läpi kotisivujen tekemisen perusteet keskittyen html-koodiin ja sen ominaisuuksiin. Sivupohjissa ulkoasu ja rakenne on pääasiassa jaettu erilliseen css-tyylitiedostoon,

Lisätiedot

17/20: Keittokirja IV

17/20: Keittokirja IV Ohjelmointi 1 / syksy 2007 17/20: Keittokirja IV Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/10 Tavoitteita

Lisätiedot

Ongelma 1: Ovatko kaikki tehtävät/ongelmat deterministisiä?

Ongelma 1: Ovatko kaikki tehtävät/ongelmat deterministisiä? Ongelma 1: Ovatko kaikki tehtävät/ongelmat deterministisiä? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Ongelma 2: Milloin ongelmat muuttuvat oikeasti hankaliksi? 2013-2014 Lasse Lensu 3 Ongelma 3: Miten hankalia ongelmia

Lisätiedot

AJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML

AJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML AJAX-konsepti AJAX Asynchronous JavaScript And XML Viimeisin muoti-ilmiö web-ohjelmoinissa, termi Ajax tuli käyttöön vuoden 2005 aikana Joukko teknologioita, joiden avulla voidaan toteuttaa uudenlaisen

Lisätiedot

Notepad++ on ilmaisohjelma ja sen voi ladata osoitteesta: http://notepad-plus-plus.org/

Notepad++ on ilmaisohjelma ja sen voi ladata osoitteesta: http://notepad-plus-plus.org/ 1 HTML-perusteita HTML on lyhenne sanoista Hyper Text Markup Language. Aluksi oli kyse tekstidokumenteista, jotka oli linkitetty toisiinsa nk. hyperlinkkien avulla. Nykyään HTML-dokumentit sisältävät paljon

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Hyvä ohjelmointitapa. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 2 Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä

Lisätiedot

Verkkojulkaiseminen Minna Väisänen. HTML5-tehtävä

Verkkojulkaiseminen Minna Väisänen. HTML5-tehtävä Verkkojulkaiseminen Minna Väisänen HTML5-tehtävä Kirjoita Dreamweaverissa oheisen nettisivun koodi. Lisää xx-kohtiin omat tietosi. Kuvan nimi on joki.jpg. Ensin tehdään sivusto ja sitten yksittäinen sivu.

Lisätiedot

MITÄ JAVASCRIPT ON?...3

MITÄ JAVASCRIPT ON?...3 JavaScript MITÄ JAVASCRIPT ON?...3 YLEISTÄ JAVASCRIPTIN SYNTAKSISTA...3 KÄSKYSANAT JA MUUT VARATUT SANAT...3 MUUTTUJIEN, FUNKTIOIDEN JA LUOKKIEN NIMISSÄ...3 HTML-TAGEIHIN VIITTAAVISSA METODINIMISSÄ...3

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

3 Sivupolku: metaforat & selittäminen

3 Sivupolku: metaforat & selittäminen 3 Sivupolku: metaforat & selittäminen 3 Sivupolku: metaforat & selittäminen Ennen WWW:n sisältötuotannon perustekniikoiden esittelyä luonnehditaan lyhyesti metafora-käsitettä. Yhteys aiheeseen löytyy ajatuksesta,

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten jollakin korkeamman tason ohjelmointikielellä esitetty algoritmi saadaan suoritettua mikro-ohjelmoitavalla tietokoneella ja siinä

Ongelma(t): Miten jollakin korkeamman tason ohjelmointikielellä esitetty algoritmi saadaan suoritettua mikro-ohjelmoitavalla tietokoneella ja siinä Ongelma(t): Miten jollakin korkeamman tason ohjelmointikielellä esitetty algoritmi saadaan suoritettua mikro-ohjelmoitavalla tietokoneella ja siinä olevilla komponenteilla? Voisiko jollakin ohjelmointikielellä

Lisätiedot

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. Johdanto Funktionaalianalyysissa tutkitaan muun muassa ääretönulotteisten vektoriavaruuksien, ja erityisesti täydellisten normiavaruuksien eli Banach avaruuksien ominaisuuksia.

Lisätiedot

1. Skannaus ja tekstintunnistus (OCR) verkkoskannerilta

1. Skannaus ja tekstintunnistus (OCR) verkkoskannerilta M-Files OCR M-Files OCR:n avulla voidaan skannattavalle paperidokumentille tehdä tekstintunnistus skannerista riippumatta. Tällöin tekstiä sisältävät kuvat tunnistetaan varsinaisiksi tekstimerkeiksi, jonka

Lisätiedot

Ongelma 1: Ovatko kaikki tehtävät/ongelmat deterministisiä?

Ongelma 1: Ovatko kaikki tehtävät/ongelmat deterministisiä? Ongelma 1: Ovatko kaikki tehtävät/ongelmat deterministisiä? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Ongelma 2: Milloin ongelmat muuttuvat oikeasti hankaliksi? 2012-2013 Lasse Lensu 3 Ongelma 3: Miten hankalia ongelmia

Lisätiedot

6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut

6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut 6 XML-työkalut 1 6 XML-työkalut XML:n periaatteiden tutustumisen jälkeen on helpompi tutustua XML-dokumenttien käsittelyyn ja katseluun suunniteltuja työkaiuja. XML:n yleistymisen pahin pullonkaula on

Lisätiedot

Muodolliset kieliopit

Muodolliset kieliopit Muodolliset kieliopit Luonnollisen kielen lauseenmuodostuksessa esiintyy luonnollisia säännönmukaisuuksia. Esimerkiksi, on jokseenkin mielekästä väittää, että luonnollisen kielen lauseet koostuvat nk.

Lisätiedot

standardit (W3C, ISO) Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu kim.viljanen@tkk.fi

standardit (W3C, ISO) Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu kim.viljanen@tkk.fi Semanttisen webin standardit (W3C, ISO) ja teknologiat Kim Viljanen Kim Viljanen Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu kim.viljanen@tkk.fi SeCon Semantic web -patteristo XML Finland

Lisätiedot

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta Palveluita ja sisältöä portaaliin - XML:n mahdollisuuksista XML-tietokannat ja julkishallinnon XML-sovellukset, 28.05.2002 Lasse Akselin, TietoEnator Oyj Sisällys Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia

Lisätiedot

Kuvat Web-sivuilla. Keskitie:

Kuvat Web-sivuilla. Keskitie: Kuvat Web-sivuilla Nielsen: Web-sivun kuvitus on pyrittävä minimoimaan vasteajan takia. Kaikki perusteeton kuvitus on karsittava. Yksi kuva vastaa tuhatta sanaa vs Latausajassa yksi kuva vastaa kahta tuhatta

Lisätiedot

GroupDesk Toiminnallinen määrittely

GroupDesk Toiminnallinen määrittely GroupDesk Toiminnallinen määrittely Tilanne: Paikallinen oppilaitos, kuvitteellinen WAMK, tarvitsee ryhmätyöhön soveltuvan sähköisen asioiden hallintajärjestelmän ja ryhmätyöohjelmiston, jonka ajatuksena

Lisätiedot

W3C, Web-teknologiat ja XML

W3C, Web-teknologiat ja XML W3C, Web-teknologiat ja XML Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: XML on W3C:n

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 orms.1030 Vaasan avoin yliopisto / kevät 2013 1 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen Matemaattiset tieteet Vaasan yliopisto Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi

Lisätiedot

Syntysähköisten. Markus Merenmies / Kansallisarkisto

Syntysähköisten. Markus Merenmies / Kansallisarkisto Syntysähköisten asiakirjojen j digitointi it i ti Markus Merenmies / Kansallisarkisto OSA I : Johdanto ja viitekehys Lähtökohtia Viranomaisten syntysähköisten asiakirjojen säilyttäminen yksinomaan sähköisessä

Lisätiedot

ICT1TN004 Hakukoneoptimoin p ti Heikki Hiet Hie ala t

ICT1TN004 Hakukoneoptimoin p ti Heikki Hiet Hie ala t ICT1TN004 Hakukoneoptimointi Heikki Hietala Hakukoneoptimointi Sivuston laatiminen on vain osa työtä Laadittu sivusto on saatava myös hyvin esiin hakukoneissa Tavoitteena on kasvattaa ns. luonnollista

Lisätiedot

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen Semantiikkaa organisaatioiden välisen tiedonvaihdon helpottamiseksi Mikael af Hällström, Verohallinto Esityksen sisältö Taustatekijöitä (OKM:n hallinnonala,

Lisätiedot

XML-saatavuuskysely. XML-tiedoston kuvaus. versio 1.3.3 04.02.2008

XML-saatavuuskysely. XML-tiedoston kuvaus. versio 1.3.3 04.02.2008 XML-saatavuuskysely XML-tiedoston kuvaus versio 1.3.3 04.02.2008 Ecom Oy 2004-2008 XML-saatavuuskysely Versio 1.3.3 2/15 Sisällysluettelo Historia...3 Rakenteen hierarkinen esitys...4 Elementtien kuvaukset...5

Lisätiedot

LAUSELOGIIKKA (1) Sanalliset ilmaisut ovat usein epätarkkoja. On ilmaisuja, joista voidaan sanoa, että ne ovat tosia tai epätosia, mutta eivät molempia. Ilmaisuja, joihin voidaan liittää totuusarvoja (tosi,

Lisätiedot

W3C & verkkojulkaisun standardit

W3C & verkkojulkaisun standardit W3C & verkkojulkaisun standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C)

Lisätiedot

582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus

582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus 582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus Sisältö Mikä on web-sovellus? Selaimen rooli web-sovelluksessa Palvelimen rooli web-sovelluksessa Aineistopyynnöt Tiedon välittäminen

Lisätiedot

Tyylien käyttö. 5 WWW-hypermedian perusta: HTML

Tyylien käyttö. <LINK href=mystyle.css rel=stylesheet type=text/css> 5 WWW-hypermedian perusta: HTML Tyylien käyttö Tyylien (style) ideana on HTML:n tapauksessa erottaa toisistaan dokumentin rakenne ja ulkoasu Tavoitteena on, että dokumentin loogisen rakenteen ja ulkoasun koodaus erotetaan toisistaan

Lisätiedot

Käyttöliittymä ja tuotantokäsikirjoitus. Heini Puuska

Käyttöliittymä ja tuotantokäsikirjoitus. Heini Puuska Käyttöliittymä ja tuotantokäsikirjoitus Heini Puuska Sisältö 1 Käyttöliittymä... 1 2 Tuotantokäsikirjoitus... 2 2.1 Kurssin esittely... 2 2.2 Oppimistehtävä 1... 2 2.3 Oppimistehtävä 2... 2 2.4 Reflektio

Lisätiedot

Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin

Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin TEKNILLINEN KORKEAKOULU / VAASAN YLIOPISTO Diplomityöesitelmä Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin Timo Ahola 2006 Web sovellus Web palvelut joiden avulla laite voidaan liittää

Lisätiedot

811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2015-2016. I Johdanto

811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2015-2016. I Johdanto 811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2015-2016 I Johdanto Sisältö 1. Algoritmeista ja tietorakenteista 2. Algoritmien analyysistä 811312A TRA, Johdanto 2 I.1. Algoritmeista ja tietorakenteista I.1.1. Algoritmien

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 kevät 2014 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen, (Matemaattiset tieteet / Vaasan yliopisto) Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi Opettajan kotisivu: http://lipas.uwasa.fi/

Lisätiedot

Luonnolliset vs. muodolliset kielet

Luonnolliset vs. muodolliset kielet Luonnolliset vs. muodolliset kielet Luonnollisia kieliä ovat esim. 1. englanti, 2. suomi, 3. ranska. Muodollisia kieliä ovat esim. 1. lauselogiikan kieli (ilmaisut p, p q jne.), 2. C++, FORTRAN, 3. bittijonokokoelma

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 orms.1030 Vaasan yliopisto / kevät 2015 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen Matemaattiset tieteet, Vaasan yliopisto Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi

Lisätiedot

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion.

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion. Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion. Vastaavuus puolestaan on erikoistapaus relaatiosta.

Lisätiedot

www.hohde.com Hohde Consulting 2004

www.hohde.com Hohde Consulting 2004 Luento 14: Kertaus AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola Kertaus XML nimiavaruus validointi XML:n käyttö tietorakenteiden kuvaus ohjelmointi XML-pohjaiset kielet peruskielet muut kurssilla

Lisätiedot

Zeon PDF Driver Trial

Zeon PDF Driver Trial Matlab-harjoitus 2: Kuvaajien piirto, skriptit ja funktiot. Matlabohjelmoinnin perusteita Numeerinen integrointi trapezoidaalimenetelmällä voidaan tehdä komennolla trapz. Esimerkki: Vaimenevan eksponentiaalin

Lisätiedot

XML Finland seminaari 25.3.2010: Office 2007 XML dokumenttituotannossa

XML Finland seminaari 25.3.2010: Office 2007 XML dokumenttituotannossa XML Finland seminaari 25.3.2010: Office 2007 XML dokumenttituotannossa Anne Honkaranta anne.honkaranta@digia.com Digia oyj 1 2010 DIGIA Plc Vuonna 2010 80%:ssa organisaatioista on Microsoft Office SharePoint

Lisätiedot

XML, XHTML ja CSS. T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Mikko Pohja

XML, XHTML ja CSS. T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Mikko Pohja XML, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen Mikko Pohja Sisältö XML Yleensä Eri kieliä XHTML CSS XSL XML EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard

Lisätiedot

Entiteetit erotetaan muusta tekstistä & ja puolipiste. esim. copyright-merkki näkyy sivulla

Entiteetit erotetaan muusta tekstistä & ja puolipiste. esim. copyright-merkki näkyy sivulla 1 ENTITEETIT Tehtävä 1. Tietokoneet ja käyttöjärjestelmät käyttävät erilaisia merkkijärjestelmiä ja varsinkin Internetin alkutaipaleella aiheutti sen, että jotkut merkit eivät näkyneet kaikilla oikein.

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Käsitemallit muistiorganisaatioiden kuvailun yhdenmukaistamisen välineenä

Käsitemallit muistiorganisaatioiden kuvailun yhdenmukaistamisen välineenä Käsitemallit muistiorganisaatioiden kuvailun yhdenmukaistamisen välineenä Pekka Henttonen KDK:n arkistosektorin seminaari 6.2.2012 Kansallisarkisto Esityksen sisältö Semanttisen webin visio Käsitemallien

Lisätiedot

Visuaalinen käyttöliittymäanalyysi

Visuaalinen käyttöliittymäanalyysi Visuaalinen käyttöliittymäanalyysi Johdanto Tehtävänä on analysoida Saariston ekologia-kurssilla käytettävän tietokoneohjelman käyttöliittymän visuaalisia ominaisuuksia. Vastaa ensiksi VisaWi -lomakkeeseen

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

Sivupohjien täyttö suppeat sivupohjat

Sivupohjien täyttö suppeat sivupohjat Sivupohjien täyttö suppeat sivupohjat Tässä kuvataan sivupohjien muokkaus askelittain yksinkertaisemman sivupohjan avulla. Tätä ohjetta tunnollisesti seuraamalla saat aikaan yksinkertaiset, mutta toimivat

Lisätiedot

StanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen

StanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen Projektiryhmä StanForD-XML Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen Rahoittajat Koskitukki Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo Timber Oy, Yksityismetsätalouden

Lisätiedot

Webforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6

Webforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Webforum Version 14.4 uudet ominaisuudet Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Sisältö Tietoja tästä dokumentista... 3 Yleistä... 4 Yleistä & hallinnointi... 5 Dokumentit... 5 Perättäinen tarkistus- ja hyväksymisprosessi...

Lisätiedot

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas Tiedonhallinnan perusteet Viikko 1 Jukka Lähetkangas Kurssilla käytävät asiat Tietokantojen toimintafilosofian ja -tekniikan perusteet Tiedonsäilönnän vaihtoehdot Tietokantojen suunnitteleminen internetiä

Lisätiedot

Sähköpostin arkistointi

Sähköpostin arkistointi Suomen XII liikearkistopäivät 1 12.-13.9.2007 Tampere Sähköpostin arkistointi www.industrialitc.fi 2 Esityksen sisältö Sähköpostiarkistointi osana informaation hallintaa ja ECM-kokonaisuutta Lainsäädäntö

Lisätiedot

Rakenteiset päättelyketjut ja avoin lähdekoodi

Rakenteiset päättelyketjut ja avoin lähdekoodi Rakenteiset päättelyketjut ja avoin lähdekoodi Mia Peltomäki Kupittaan lukio ja Turun yliopiston IT-laitos http://crest.abo.fi /Imped Virtuaalikoulupäivät 24. marraskuuta 2009 1 Taustaa Todistukset muodostavat

Lisätiedot

Esimerkki: ulkoisen tyylitiedoston valinta median mukaan CSS2:n @importkomennolla:

Esimerkki: ulkoisen tyylitiedoston valinta median mukaan CSS2:n @importkomennolla: CSS2 6 CSS2 CSS2 laajentaa CSS1:stä tuoden muassaan ratkaisun osaan edellisistä ongelmista, CSS2:n uusia piirteitä ovat esim: - media-valitsin (aural, braille, embossed, handheld, print, projection, screen,

Lisätiedot

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 31. maaliskuuta 2011

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 31. maaliskuuta 2011 TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 31. maaliskuuta 2011 Sisällys Sisällys Chomskyn hierarkia kieli säännöllinen kontekstiton kontekstinen rekursiivisesti

Lisätiedot

Ongelma 1: Onko datassa tai informaatiossa päällekkäisyyttä?

Ongelma 1: Onko datassa tai informaatiossa päällekkäisyyttä? Ongelma 1: Onko datassa tai informaatiossa päällekkäisyyttä? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Ongelma 2: Voidaanko dataa tai informaatiota tallettaa tiiviimpään tilaan koodaamalla se uudelleen? 2012-2013 Lasse

Lisätiedot

Johdatus Ohjelmointiin

Johdatus Ohjelmointiin Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin

Lisätiedot

LUMA Suomi kehittämisohjelma 8.10.2015 14:53 Joustava yhtälönratkaisu Matemaattinen Ohjelmointi ja Yhtälönratkaisu

LUMA Suomi kehittämisohjelma 8.10.2015 14:53 Joustava yhtälönratkaisu Matemaattinen Ohjelmointi ja Yhtälönratkaisu (MOJYR) Sisällysluettelo (MOJYR)... 1 1. Taustaa... 1 2. MOJYR-ohjelma... 2 2.1 Ohjelman asentaminen... 2 2.2 Käyttöliittymä... 2 3. Puumalli... 3 4. MOJYR-ohjelman ominaisuudet... 5 4.1 Yhtälön muodostaminen...

Lisätiedot

Esimerkkejä polynomisista ja ei-polynomisista ongelmista

Esimerkkejä polynomisista ja ei-polynomisista ongelmista Esimerkkejä polynomisista ja ei-polynomisista ongelmista Ennen yleisempiä teoriatarkasteluja katsotaan joitain tyypillisiä esimerkkejä ongelmista ja niiden vaativuudesta kaikki nämä ongelmat ratkeavia

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 2009-01-12 Yleistä Luennot Luennoija hannu.p.parviainen@helsinki.fi Aikataulu Observatoriolla Maanantaisin 10.00-12.00 Ohjattua harjoittelua maanantaisin 9.00-10.00

Lisätiedot

HELIA 1 (11) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000

HELIA 1 (11) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000 HELIA 1 (11) Access 1 ACCESS...2 Yleistä...2 Access-tietokanta...3 Perusobjektit...3 Taulu...5 Kysely...7 Lomake...9 Raportti...10 Makro...11 Moduli...11 HELIA 2 (11) ACCESS Yleistä Relaatiotietokantatyyppinen

Lisätiedot

3. Käsiteanalyysi ja käsitekaavio

3. Käsiteanalyysi ja käsitekaavio 3. Käsiteanalyysi ja käsitekaavio lehtori Pasi Ranne Metropolia ammattikorkeakoulu E-mail: pasi.ranne@metropolia.fi sivu 1 Käsiteanalyysi Selvitetään mitä tietokantaan pitää tallentaa Lähtökohtana käyttäjien

Lisätiedot

Ohjelmien automaattisen verifioinnin reunamailla

Ohjelmien automaattisen verifioinnin reunamailla Ohjelmien automaattisen verifioinnin reunamailla Antti Siirtola Tietotekniikan laitos, Perustieteiden korkeakoulu, Aalto-yliopisto, antti.siirtola@aalto.fi Suomalainen Tiedeakatemia, Nuorten akatemiaklubi,

Lisätiedot

Avoimet standardit ja arkistointi

Avoimet standardit ja arkistointi Avoimet standardit ja arkistointi Ossi Nykänen ossi@w3.org Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto 1 Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C)

Lisätiedot

Teemana aikajanat Polku versio 0.2

Teemana aikajanat Polku versio 0.2 Teemana aikajanat Polku versio 0.2 UTA VT Polku-projekti Tekijä: J.M. Jokiniemi Tulostettu: Jakelu: Uteam, Polku Dokumentin tila: lopullinen versio Muokattu: 5.11.09 VERSIOHISTORIA Versio Päiväys Tekijät

Lisätiedot

Taustaa. CGI-ohjelmointi

Taustaa. CGI-ohjelmointi Taustaa CGI-ohjelmointi CGI = Common Gateway Interface Hyvin yksinkertainen ja helppo tapa toteuttaa dynaamisuutta ja interaktivisuutta htmldokumentteihin Kehitetty tiedon siirtoon palvelimen ja asiakasselaimen

Lisätiedot

HTML-dokumenttien keskeiset piirteet

HTML-dokumenttien keskeiset piirteet HTML-dokumenttien keskeiset piirteet HEAD-osa BODY-osa HTML:n ydinattribuutit ([core attributes]) Keskeiset kieleen liittyvät attribuutit, kansainvälisyys Lohkotyyliset elementit & tekstityyliset elementit

Lisätiedot