13 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "13 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media)"

Transkriptio

1 13 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media) Esimerkki: HTML-dokumentti Tietokoneet käsittelevät tietoa tiedostojen muodossa Tietokoneiden yhteydessä dokumentilla tarkoitetaan tiedosto(je)n avulla esitettävää asiakokonaisuutta, joka jäsennetään kokonaisuudeksi joko käyttäjän tai tietoa käsittelevän ohjelmiston näkökulmasta Jokaiseen dokumenttiin liittyy - sisältö, rakenne ja esitystapa (enemmän tai väh. toisiinsa sekoittuneina) Tietokoneiden tapauksessa nämä voidaan teknisesti erottaa (ainakin osittain) toisistaan, esim. seuraavasti 1) dokumentin sisältö kirjoitetaan suomen kielellä ja esitetään tekstimuotoisena 2) dokumentin looginen rakenne (otsikot, kappaleet, lainaukset, ) merkataan HTMLelementeiksi HTML-merkkauksen avulla 3) dokumentin ulkoasu (esitystapa) valitaan määrittelemällä em. elementeille ulkoasu esim. CSS-sääntöjen muodossa, WYSIWYG-tyyliin formatointiohjeina tai jätetään kokonaan dokumenttia esittävän ohjelman huoleksi Seuraava dokumentti koostuu kolmesta tiedostosta esim.html (sisältö & rakenne), kuva.gif (dokumenttiin upotettu kuva) ja esim.css (ulkoasun määrittely): tiedosto esim.css body { background-color: white; } h1 { color: black; font-size: 20px; font-weight: bold; } p { color: blue; font-size: 12px; } tiedosto esim.html: <html> <head> <title>moi maailma</title> <link rel="stylesheet" type="text/css" href="esim.css"> </head> <body> <h1>esimerkki</h1> <p> <img src="kuva.gif"> Dokumenttien kirjoittaminen on oikeastaan aika helppoa.</p> </body> </html> HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 295 Dokumentit, tiedon mallintaminen ja esittäminen Karkeasti sanottuna: dokumentti on väline tiedon esittämiselle. Dokumentti (käsitteellinen kokonaisuus) voi teknisesti tosin olla esitettynä useassa tiedostossa, tietokannassa tai jopa tietokoneohjelman sisällä tulostusohjeina Tieto-käsitteen hankaluuteen ei tässä yhteydessä ole syytä syvällisemmin puuttua - tiedon akseli: tietämys - tieto - informaatio - data - kohina - klassinen näkemys ~ "tieto on perusteltu tosi uskomus" (tämä näkemys on yleisesti liian rajoittava [mitkä asiat oikeasti ovat tosia?]) - käytännöllinen näkemys ~ tieto on tavalla tai toisella merkityksellistä informaatiota (tässä taas ei oteta kantaa totuuteen, vaan yhteys käyttöön) Tiedon esittäminen perustuu johonkin tiedon esitysmuotoon ja on siten sidoksissa tietyn kuvausmenetelmän käyttöön Tiedon kuvausmenetelmiä on olemassa lukuisia erilaisia ja eritasoisia, esim. - käsitekartat, semanttiset verkot, predikaattilogiikka, formaalit teoriat, ER-diagrammit, UML-kaaviot, HTML, XML, CSS, XSL, MathML, SMIL, SVG, RDF Kuvausmenetelmä valitaan sen perusteella, mistä tiedon piirteistä ollaan kiinnostuneita ja mitä tiedolla halutaan tehdä Erilaisten kuvausmenetelmien välillä voidaan löytää seuraavat ääripäät: - tiedon kuvaaminen tai jäsentäminen asiasisällön itsensä näkökulmasta ~ tiedon käsitteellinen rakenne ([content]) - tiedon kuvaaminen tai merkkaaminen asiasisällön esittämisen näkökulmasta ~ tiedon esitysrakenne ([presentation]) Esimerkki: kakkun rakenteen kuvailu - taso 1: käsiterakenteen termeihin ja relaatioihin liittyvien sopimusten esittäminen - taso 2: tiedon tiedostoksi koodaamiseen (elementtien rakenne ja sisältö) liittyvien sopimusten esittäminen - tämän lisäksi sama asia voidaan vielä kertoa välillisesti jonkin yleisen tekstin esitysrakenteen puitteissa (esim. muunnoksen tuloksena) Sisällön ymmärtävän lukijan näkökulmasta em. kolme tapaa voivat hyvinkin välittää saman tiedon, mutta esim. tietokoneiden näkökulmasta tiedon eri esitysrakenteet ovat hyvinkin erilaisia HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 297

2 Esimerkki kakkun erityyppisistä esitysmuodoista idea tiedon jäsentäminen kakku Kakku? osa on ainekset TIETO IHMISEN MIELESSÄ osa valmistusohje tiedon mallintaminen tiedon esittäminen tai tiedosta kertominen otsikko ainesosa luku kplotsikko työvaihe kpl TIETO TIETOKONEESSA luettavissa oleva dokumentti Esimerkki: matemaattisen kaavan x + a / b kuvailu MathML-merkkauskielellä: tapa 1: käsitteellinen merkkaus ([content]): <apply><plus/> <ci>x</ci> <apply><times/> <ci>a</ci> <apply> <power/><ci>b</ci><cn>-1</cn> tapa 2: esittämiseen liittyvä merkkaus ([presentation]): <mrow> <mi>x</mi> <mo>+</mo> <mrow> <mi>a</mi> <mo>/</mo> <mi>b</mi> </mrow> </mrow> HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 299 Tieto ja metatieto Tieto-käsitteeseen liittyy läheisesti metatiedon käsite. Metatiedolla tarkoitetaan tietoa tiedosta Tieto ja metatieto ovat suhteellisia, informaation käytöstä riippuvia käsitteitä Tietojenkäsittelyssä metatiedolla tarkoitetaan annetun tieto-objektin tietyn kiinteän mallin mukaista kuvausta (vrt. luettelokortti) kirja lomake luettelokortti Metatietoa on kärjistetysti kahdenlaista: tiedon semanttiseen kuvailuun & luokitteluun liittyvää metatietoa (esim. tämä on muistio ) ja tiedon esitysrakenteeseen liittyvää rakenteellista metatietoa (dokumentin rakenneosia ovat "otsikko, leipäteksti ja kuva") Esimerkki metatiedosta: RDF ja Semanttinen Web RDF (Resource Description Framework) on W3C:n Semanttisen Webin perusta Semanttisen Webin tavoitteena on tiedon esittäminen yhteensopivasti siten, että se on ihmisten lisäksi myös tietokoneiden käsiteltävissä RDF:n ideana on kuvailla tietoa ns. lausumien avulla: lausumat koostuvat resurssista, resurssille määriteltävästä ominaisuudesta ja ominaisuudelle annettavasta arvosta TIETO: KOODAUS: tekijä MALLINNUS: hypmed04:index.html dc:creator tut:jukkah. RDF-lausumista muodostuu graafi, jonka perusteella voidaan tehdä esimerkiksi hakuja ja ohjelmallista päättelyä (infer) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 301

3 Dokumentteihin sisältyy useantyyppistä tietoa Dokumentteihin liittyy oikeastaan siis aina useita eritasoisia ja -tyyppisiä koodauksia, esim. - sisällön koodaus (suomen kielen sanojen kirjoittaminen ASCII-merkkeinä, kuvien esittäminen bittikarttoina tai vektorigrafiikkana) - rakenteen koodaus (elementtien alku- ja lopputagit HTML:n mukaisesti) - ulkoasun koodaus (esim. elementtien ulkoasun määrittäminen CSSformatointiominaisuuksien mukaisesti) - toiminnallisuuden koodaus (esim. linkin seuraaminen, skriptit, ) joihin puolestaan saattaa sisältyä omia koodauksia, rakenteita & yms. sopimuksia, joista ei dokumentin yhteydessä välttämättä erikseen mainita (esim. suomen kielen kielioppi & dokumenttiin sisältyvien objektien koodaus, HTML-kielioppi, kuvien pakkaus, skriptien syntaksi, jne.) Tietokoneiden myötä dokumentteihin voi siis liittyä myös toiminnallisuutta (esim. linkin seuraaminen, animaatiot & dokumenttiin upotettavat ohjelmat) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 302 Tiedon kuvaaminen tekstimuodossa (tietokoneet) Erityyppiset tiedon esitystavat voidaan yleensä palauttaa tekstimuotoon Esimerkki: kakkun käsitteellisen rakenteen palauttaminen logiikkaan part-of( ainesosa, ) part-of( valmistusohje, ) is-a( kakku, ) Esimerkki: n tiedon esitysrakenteen palauttaminen XML-säännöiksi: <!ELEMENT (ainesosa+, työvaihe+)> <!ATTLIST nimi CDATA #IMPLIED> <!ELEMENT aineosa ()> <!ELEMENT työvaihe ()> Sääntöjä noudattava dokumentti voisi olla esim. seuraavanlainen < nimi="suklaakakku"> <aineosa>jauhoja 3 desiä</aineosa> <aineosa>loput aineet</aineosa> <työvaihe>sekoita osat keskenään</työvaihe> <työvaihe>paista uunissa 200 asteen lämmössä</työvaihe> </> HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 303 Käytännön suunnittelussa eri näkökulmien tulisi tukea toisiaan - aluksi tietoa analysoidaan & jäsennetään, jotta tiedettäisiin mistä on kyse - tämän jälkeen tieto mallinnetaan käytännöllisten tietorakenteiden muodossa, jotta tiedettäisiin mitä tietoa sovelluksessa esitetään ja miten? - lopuksi näistä tietorakenteista voidaan sitten rakentaa erilaisia esityksiä (minkälainen hyperdokumentti asiasta kertomiseen tai asian näyttämiseen tarvitaan?) Eli aluksi mietitään mitä halutaan esittää, sitten suunnitellaan minkälaisten tietorakenteiden varaan tieto rakentuu ja lopuksi valitaan missä muodossa asiat (lukijalle) esitetään Huom!: jos tiedon X esitysrakenne valitaan sen perusteella, miten asiasisältö esitettäisiin esim. HTML-sivuna, esitysvaiheessa hukataan (abstraktia) tietoa: - kirjoittaja saattaa (ainakin kirjoitusvaiheessa) ymmärtää tai muistaa mistä oli kyse, mutta myöhemmin dokumenttia lukiessa idea on rivien välissä; konkreettisena pulmana tiedon koneellisen käsittelyn hankaloituminen - ratkaisu: tiedon esittämiseen käytetään riittävän rikkaita kuvausmenetelmiä (esim. XML-pohjaisia sanastoja, joista tieto muunnetaan HTML-muotoon tarvittaessa) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 304 Automaattisen tietojenkäsittelyn idea Koska tietokoneet eivät ymmärrä koodatun datan merkitystä, pitää tiedon esitystapa valita käytössä olevien käsittelymenetelmien ehdoilla Keskeinen idea on ATK:n tuominen osaksi informaation käsittelyprosessia pelkän informaation tallettamisen sijaan informaatio, tieto ja näkemykset ohjelmallinen käsittely esittäminen siirrettävyys tiedon sähköinen esitystapa keskitetty ylläpito salaus pakkaus varmennettavuus sovellukset ja käyttö Tavoite: tietokone = (10 3 euroa maksava) muistilehtiö & lipasto tietokone = tiedon hallintajärjestelmä Keskeinen virhe on luulla, että tieto on (yleisesti) käyttökelpoisessa muodossa kunhan se vain jotenkin saadaan tietokoneelle koodattua (tavoitteet?!) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 305

4 Tiedon esitysrakenteista: hierarkkiset rakenteet Tiedon intuitiivisista esitysrakenteista tärkeimpiä ovat kurssilla jo aikaisemmin esitellyiksi tulleet graafit ja puut Juurelliset puut ovat havainnollisuutensa ansiosta erityisen käyttökelpoisia pienten hierarkkisten dokumenttirakenteiden esittämisessä (esim. HTML) Esimerkki: Yksinkertaisen HTML-dokumentin eri osat voidaan kätevästi jäsentää dokumentin rakennepuun (eli jäsennyspuun) avulla seuraavasti: head title Esimerkki html class="example" HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 306 body h1 Johdanto p Tämä on tyypillinen HTML-dokumentti Sama dokumentti näyttää HTML-koodattuna esim. seuraavalta: <html> <head> </head> <body class="example"> <h1>johdanto</h1> <p>tämä on tyypillinen HTML-dokumentti.</p> </body> </html> Paitsi analysoida ja jäsentää annettuja dokumentteja, merkattujen puurakenteiden avulla voidaan intuitiivisesti myös määritellä dokumenttiluokkia Esimerkki: Seuraava ELM-puudiagrammi määrittelee yksinkertaisen dokumenttiluokan geneerisen elementtirakenteen (XML DTD yhteensopivasti) + * ainesosa työvaihe HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 307 Vastaava (vaikeampilukuinen?) XML dokumentin tyyppimääritys olisi muotoa <!ELEMENT (ainesosa+, työvaihe*)> <!ELEMENT ainesosa ()> <!ELEMENT työvaihe ()> On syytä huomata, että sama asiasisältö voidaan esittää useita erilaisia dokumenttirakenteita käyttämällä Esimerkki: Kotisivuilta löytyvä asia voidaan kertoa HTML-dokumenttina siten, että käytetään monipuolisesti eri HTML-elementtejä (esim. h1, h2, p & address) tai siten, että sama asia kuvataan sanallisesti yhden ainoan p-elementin sisällä Dokumentin rakenteisuuden mitta on dokumenttiin koodattujen rakenne-elementtien runsaus eli granulariteetti - suuri granulariteetti eli pienet rakeet ~ rikas rakenne - pieni granulariteetti eli suuret rakeet ~ yksinkertainen (köyhä) rakenne Jos dokumentin rakenne on valittu systemaattisesti, sisällön merkitystä kuvaillen, parantuvat mahdollisuudet tiedonkäsittelyn automatisointiin tiedon arvo kasvaa (suurta tietomäärää voidaan hallita pienellä käsityön määrällä) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 308 Hierarkiat ja virrat Kaikki tiedon luontevat esitysmuodot eivät aina ole luonteeltaan hierarkkisia (joskin kaikki tieto voidaan ilmeisesti kuvata myös hierarkkisina rakenteina) Virta on jono tietoalkioita (merkkejä) ja kontrollialkioita (kontrollimerkkejä, ohjausmerkkejä tai tapahtumia) Virrassa tieto esitetään siis pötkössä, jonka seassa on ohjaustietoa Esimerkki: Tyypillisiä virtoja ovat esim. ääninäytteet ja videoleikkeet Virtojen kontrollimerkkejä ei siis tulkita elementtien lohko tms. -merkeiksi, koska koko elementin käsitettä ei (välttämättä) ole Esimerkki: Myös ohjelmointikielestä C tuttu merkkijonojen käsittely tapahtuu virtojen muodossa printf("tulosta minut\r\nkahdelle riville!"); Tietoa käsitellään virtojen muodossa lähinnä silloin kun - rakenne ei kiinnosta, ts. tiedolla ei (sovelluksen näkökulmasta) ole tarpeellista rakennetta HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 309

5 - tietoa saadaan haltuun vähän kerrallaan, mutta se on käsiteltävä heti - tiedon rakenteen merkitseminen on kohtuuttoman hankalaa Dokumenttirakenteiden määrittely Kun hierarkkiset ja virtamaiset tietorakenteet yhdistetään, puhutaan ns. komposiittirakenteista - hierarkkiset rakenteet virran vietävänä ja päinvastoin Käytännössä useat dokumenttirakenteet ovat itse asiassa komposiittirakenteita, vaikka niistä puhutaankin hierarkkisina - rakenteisissa dokumenteissa toimitaan tyypillisesti siten, että dokumentin elementtien perusrakenne on puumainen (hierarkkinen) ja lehtielementtien sisältötekstin rakenne on tulkinnaltaan virtamainen (esim. HTML-standardissa elementin BR käyttö) - vrt. HTML-kielen lohko- ja tekstityyliset elementit (Rakenteisten) dokumenttien ja tietorakenteiden käytön yhteydessä (hypermediaan liittyviä) keskeisiä kysymyksiä ovat: - miten tietorakenne se-ja-se on määritelty? Ts., millaisia kaikki sovelluksen oikeantyyppiset tietorakenteen ovat? - kuinka dokumentista voidaan valita ankkurin kohteita dokumentin rakenneelementtien nimiä tai (yksityiskohtaisia rakenteitakaan) tuntematta? Rakenteisten dokumenttien, esim. HTML-merkkauksella merkityn tekstitiedoston tapauksessa vastaava kysymys on: miten todella tiedämme, että esim. dokumentti <h1>kappaleotsikko</h1> <p>tämä kappale on oikein muodostettu</p> on oikein muodostettu, mutta seuraava dokumentti ei ole? <h1>kappaleotsikko<p></h1> Tämä kappale on oikein muodostettu</p> HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 311 Vastaus piilee tavassa, jolla tietorakenne (dokumenttirakenne) määritellään; määrittelyn on oltava luonteeltaan sellainen, että se tarjoaa täsmällisen kuvauksen (tai mallin) kaikista sallituista tietorakenteista Edellä eräs tällainen kuvaustapa on edellä esitetty ELM-puudiagrammi, joka täsmällisesti luonnehti kaikkia -tyyppisiä rakenteisia dokumentteja: DOKUMENTIN TYYPPIMÄÄRITTELY DOKUMENTTILUOKAN KÄSITE ainesosa HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) * työvaihe Tietokoneet eivät kuitenkaan operoi kuvilla, vaan merkkijonoilla (eikä em. puudiagrammien avulla ole mahdollista määritellä kaikkia tietorakenteita) Yleisessä tapauksessa, kun halutaan täsmällisesti luonnehtia tai poimia tietorakenteita viittausten avulla, tietorakenteet assosioidaan merkkijonoiksi joiden rakenteen käsittely tietokoneilla on tehokasta (ja johon löytyy valmiiksi määritelmiä ja tuloksia) Tällöin viime kädessä päädytään (formaalien) kielten käsitteisiin; idea on, että määriteltävän tietorakenteen malli vastaa kielen määrittelyä ja mallin mukaiset tietorakenteet vastaavat kielen yksittäisiä sanoja. Formaaleista kielistä Pyrittäessä kieliopillisesti yksikäsitteisiin kieliin päädytään ns. formaalisten kielten käsitteisiin; tavoitteena on tällöin lähinnä (kohdekieleen liittyvän) kielenkäytön ja päättelyn täsmentäminen Koska kielet ovat sanojen joukkoja, käytetään kielille tuttuja joukko-opin merkintöjä ja operaatioita (sisältyminen, yhdiste, leikkaus, komplementti jne.) Kieliin liittyviä peruskäsitteitä: aakkosto (merkistö), sana, tyhjä sana λ, kielioppi Äärellisen kielen ilmoittaminen onnistuu aina periaatteessa kielen sanat luettelemalla - äärettömille kielille tämä ei ilmeisestikään onnistu Esimerkki: eräs kieli aakkostossa Σ={a,b,c} on joukko L={a, ab, aaab, bab, ba} Äärettömän formaalin kielen L ilmoittaminen voidaan tehdä usein eri tavoin (oleellisesti ominaisuusmääreiden tai tuottolausekkeiden avulla): - esim. säännöllisen lausekkeen avulla (jos L säännöllinen) - yleisessä tapauksessa kielen ilmoittaminen on usein tarkoituksenmukaista tehdä kielen sanat tuottavan kieliopin avulla HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2004) 313

10 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media)

10 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media) 10 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media) Tietokoneet käsittelevät tietoa tiedostojen muodossa Tietokoneiden yhteydessä dokumentilla tarkoitetaan tiedosto(je)n avulla esitettävää asiakokonaisuutta, joka

Lisätiedot

13 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media)

13 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media) 13 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media) Tietokoneet käsittelevät tietoa tiedostojen muodossa Tietokoneiden yhteydessä dokumentilla tarkoitetaan tiedosto(je)n avulla esitettävää asiakokonaisuutta, joka

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta. 3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Lisätiedot

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisuus kahdella tasolla Oppimisaihiot ( Learning Objects

Lisätiedot

Todistus: Aiemmin esitetyn mukaan jos A ja A ovat rekursiivisesti lueteltavia, niin A on rekursiivinen.

Todistus: Aiemmin esitetyn mukaan jos A ja A ovat rekursiivisesti lueteltavia, niin A on rekursiivinen. Lause: Tyhjyysongelma ei ole osittain ratkeava; ts. kieli ei ole rekursiivisesti lueteltava. L e = { w { 0, 1 } L(M w ) = } Todistus: Aiemmin esitetyn mukaan jos A ja A ovat rekursiivisesti lueteltavia,

Lisätiedot

811120P Diskreetit rakenteet

811120P Diskreetit rakenteet 811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 4. Joukot, relaatiot ja funktiot Osa 1: Joukot 4.1 Joukot Matemaattisesti joukko on mikä tahansa hyvin määritelty kokoelma objekteja, joita kutsutaan joukon alkioiksi

Lisätiedot

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa

Lisätiedot

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys johdanto, uusimmat standardit ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: on W3C:n suosittama

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1 Digitaalisen median tekniikat JSP ja XML 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan

Lisätiedot

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000

Lisätiedot

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli.

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli. HTML & CSS Antti Koivisto HTML (HyperText Markup Language)! HTML on sivujen kuvauskieli.! Se ei ole ohjelmointikieli.! HTML on merkintäkieli, joka koostuu monista merkintä tägeistä ().! Voidaan

Lisätiedot

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnan kehittäminen Metatiedot suomalaisen lainsäädäntöprosessin

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Kysymystyyppien kanssa kannatta huomioida, että ne ovat yhteydessä tentin asetuksiin ja erityisesti Kysymysten toimintatapa-kohtaan, jossa määritellään arvioidaanko kysymykset

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava

Lisätiedot

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009 Verkkosivut perinteisesti Tanja Välisalo 11.2.2009 WWW-sivujen vieminen omaan kotisivutilaan yliopiston mikroverkossa https://salasana.jyu.fi Klikkaa painiketta Activate WWW Klikkaa painiketta Activate

Lisätiedot

8. Kieliopit ja kielet 1 / 22

8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 Luonnollinen kieli Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää

Lisätiedot

Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on

Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on Rekursio Funktio f : N R määritellään yleensä antamalla lauseke funktion arvolle f (n). Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on käyttää rekursiota: 1 (Alkuarvot) Ilmoitetaan funktion arvot

Lisätiedot

Rekursio. Funktio f : N R määritellään yleensä antamalla lauseke funktion arvolle f (n). Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on

Rekursio. Funktio f : N R määritellään yleensä antamalla lauseke funktion arvolle f (n). Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on Rekursio Funktio f : N R määritellään yleensä antamalla lauseke funktion arvolle f (n). Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on käyttää rekursiota: Rekursio Funktio f : N R määritellään yleensä

Lisätiedot

Automaattinen semanttinen annotointi

Automaattinen semanttinen annotointi Automaattinen semanttinen annotointi Matias Frosterus, Reetta Sinkkilä, Katariina Nyberg Semantic Computing Research Group (SeCo) School of Science and Technology, Department of Media Technology and University

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Vastauksia. Topologia Syksy 2010 Harjoitus 1

Vastauksia. Topologia Syksy 2010 Harjoitus 1 Topologia Syksy 2010 Harjoitus 1 (1) Olkoon X joukko ja (T j ) j J perhe X:n topologioita. Osoita, että T = {T j : j J} on X:n topologia. (2) Todista: Välit [a, b) muodostavat R 1 :n erään topologian kannan.

Lisätiedot

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. Johdanto Funktionaalianalyysissa tutkitaan muun muassa ääretönulotteisten vektoriavaruuksien, ja erityisesti täydellisten normiavaruuksien eli Banach avaruuksien ominaisuuksia.

Lisätiedot

Ajatus kaiken taustalla

Ajatus kaiken taustalla HTML ja tyylit Ajatus kaiken taustalla Perimmäisenä tarkoituksena tarjota formatointi- ja taittokieli, jonka avulla elementtirakenteisten dokumenttien ulkoasun määrittely voidaan irrottaa sisällön ja rakenteen

Lisätiedot

uv n, v 1, ja uv i w A kaikilla

uv n, v 1, ja uv i w A kaikilla 2.8 Säännöllisten kielten rajoituksista Kardinaliteettisyistä on oltava olemassa (paljon) ei-säännöllisiä kieliä: kieliä on ylinumeroituva määrä, säännöllisiä lausekkeita vain numeroituvasti. Voidaanko

Lisätiedot

Tarkastelemme ensin konkreettista esimerkkiä ja johdamme sitten yleisen säännön, joilla voidaan tietyissä tapauksissa todeta kielen ei-säännöllisyys.

Tarkastelemme ensin konkreettista esimerkkiä ja johdamme sitten yleisen säännön, joilla voidaan tietyissä tapauksissa todeta kielen ei-säännöllisyys. Ei-säännöllisiä kieliä [Sipser luku 1.4] Osoitamme, että joitain kieliä ei voi tunnistaa äärellisellä automaatilla. Tulos ei sinänsä ole erityisen yllättävä, koska äärellinen automaatti on äärimmäisen

Lisätiedot

2 Rakenteisten dokumenttien perusteet

2 Rakenteisten dokumenttien perusteet 2 Rakenteisten dokumenttien perusteet Kuten todettua, rakenteinen dokumentaatio tähtää tiedon mallintamiseen käytössä olevien välineiden mahdollisuudet huomioiden (tietokoneet!). Tavoitteet ovat yleensä

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Monivalinta Monivalintatehtävässä opiskelija valitsee vastauksen valmiiden vastausvaihtoehtojen joukosta. Tehtävään voi olla yksi tai useampi oikea vastaus. Varmista, että

Lisätiedot

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely. XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus

Lisätiedot

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet )

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet ) T-79144 Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet 11-22) 26 29102004 1 Ilmaise seuraavat lauseet predikaattilogiikalla: a) Jokin porteista on viallinen

Lisätiedot

W3C ja alueellinen standardointi

W3C ja alueellinen standardointi W3C ja alueellinen standardointi Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C on kansainvälinen konsortio

Lisätiedot

XML kielioppi. Elementtien ja attribuuttien määrittely. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen

XML kielioppi. Elementtien ja attribuuttien määrittely. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen XML kielioppi Elementtien ja attribuuttien määrittely Ctl230: Luentokalvot 11.10.2004 Miro Lehtonen Dokumenttien mallinnus Säännöt dokumenttityypeille 3Mahdollisten dokumenttirakenteiden määrittely Samassa

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

Mikä on semanttinen web?

Mikä on semanttinen web? Mikä on semanttinen web? Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Semanttinen web ja funktionaalinen luettelointi seminaari 3.5.2006 Airi Salminen, Mikä on semanttinen web? 3.5.2006

Lisätiedot

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS LUONNOLLISEN KIELEN KÄSITTELY (NATURAL LANGUAGE PROCESSING, NLP) TEKOÄLYSOVELLUKSET, JOTKA LIITTYVÄT IHMISTEN KANSSA (TAI IHMISTEN VÄLISEEN) KOMMUNIKAATIOON, OVAT TEKEMISISSÄ

Lisätiedot

HELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu

HELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu HELIA 1 (8) Luento 1 Johdatusta tietokannan suunnitteluun... 2 Tietokantasuunnittelu?... 2 Tietokanta?... 2 Tieto?... 2 Tietokantasuunnittelun tavoite, v.1... 2 Luotettavuus?... 3 Tietokantasuunnittelun

Lisätiedot

Proseduraalinen dokumentti: sisältö, rakenne ja ulkoasu yhdessä, esim. worddokumentti

Proseduraalinen dokumentti: sisältö, rakenne ja ulkoasu yhdessä, esim. worddokumentti 1 XHTML - aloitus Sisältö: s.2 Taustaa s.4 Elementin rakenne s.7 XHTML dokumentti s.8 DOCTYPE s.11 html s.13 head s.14 meta s.16 title s.17 link s.18 style s.19 body s.22 Lohko- ja inline-elementit s.23

Lisätiedot

Muodolliset kieliopit

Muodolliset kieliopit Muodolliset kieliopit Luonnollisen kielen lauseenmuodostuksessa esiintyy luonnollisia säännönmukaisuuksia. Esimerkiksi, on jokseenkin mielekästä väittää, että luonnollisen kielen lauseet koostuvat nk.

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu Harri Laine 1

Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu Harri Laine 1 Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu 30.4.2004 Harri Laine 1 XHTML lomakkeet Lomakkeet mahdollistavat tiedon välityksen asiakkaalta (selaimesta) tiedon vastaanottajalle Vastaanottaja voi olla sähköpostiosoite

Lisätiedot

Sisällönhallinnan menetelmiä

Sisällönhallinnan menetelmiä Sisällönhallinnan menetelmiä Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Suomalaisen lainsäädäntötyön tiedonhallinta: suuntana semanttinen web RASKE2-projektin loppuseminaari Eduskunnassa

Lisätiedot

1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne

1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne Selkoheuristiikat 1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne 1.1 Onko informaation määrä sivua kohti riittävän pieni? 1.2 Onko sivupohja rakenteet ja toiminnot toteutettu niin, että

Lisätiedot

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5)

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Aiemmin olemme jo antaneet muuttujille alkuarvoja, esimerkiksi: int luku = 123; Alkuarvon on oltava muuttujan tietotyypin mukainen, esimerkiksi int-muuttujilla kokonaisluku,

Lisätiedot

Laskennan mallit (syksy 2010) Harjoitus 4, ratkaisuja

Laskennan mallit (syksy 2010) Harjoitus 4, ratkaisuja 582206 Laskennan mallit (syksy 2010) Harjoitus 4, ratkaisuja 1. Esitä tilakaaviona NFA N = (Q, Σ, δ, q 0, F ), missä Q = { q 0, q 1, q 2, q 3, q 4, q 5, q 6, q 7 }, Σ = { a, b, c }, F = { q 4 } ja δ on

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen

Ohjelmistojen mallintaminen Ohjelmistojen mallintaminen - Mallit - Ohjelmiston kuvaaminen malleilla 31.10.2008 Harri Laine 1 Malli: abstraktio jostain kohteesta Abstrahointi: asian ilmaiseminen tavalla, joka tuo esiin tietystä näkökulmasta

Lisätiedot

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 5. marraskuuta 2015

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 5. marraskuuta 2015 TIEA24 Automaatit ja kieliopit, syksy 205 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 5. marraskuuta 205 Sisällys Käsiteanalyysiä Tarkastellaan koodilukkoa äärellisenä automaattina. Deterministinen äärellinen

Lisätiedot

SÄHKE-hanke. Abstrakti mallintaminen Tietomallin (graafi) lukuohje

SÄHKE-hanke. Abstrakti mallintaminen Tietomallin (graafi) lukuohje 04.02.2005 1 (6) SÄHKE-hanke Versio ja pvm Laatinut Tarkpvm Tarkastanut Hyvpvm Hyväksynyt 2.0 / 04.02.2005 Anneli Rantanen 15.02.2005 Markus Merenmies 18.02.2005 Ohjausryhmä 04.02.2005 2 (6) Muutoshistoria

Lisätiedot

valitsin on useimmiten html-elementti, jolle tyyli halutaan luoda

valitsin on useimmiten html-elementti, jolle tyyli halutaan luoda Valitsimista valitsin on useimmiten html-elementti, jolle tyyli halutaan luoda Muistin virkistykseksi elementtejä http://appro.mit.jyu.fi/doc/www/xhtml/ HTML-elementtien lisäksi valitsimille voidaan luoda

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 3 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten muuttujiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Määritä muuttujien max_num, lista,

Lisätiedot

S BAB ABA A aas bba B bbs c

S BAB ABA A aas bba B bbs c T-79.148 Kevät 2003 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 8 Demonstraatiotehtävien ratkaisut 4. Tehtävä: Laadi algoritmi, joka testaa onko annetun yhteydettömän kieliopin G = V, Σ, P, S) tuottama

Lisätiedot

Johdatus Ohjelmointiin

Johdatus Ohjelmointiin Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin

Lisätiedot

HELIA TiKo-05 1 (10) Outi Virkki ICT03D Tieto ja tiedon varastointi yrityksessä

HELIA TiKo-05 1 (10) Outi Virkki ICT03D Tieto ja tiedon varastointi yrityksessä HELIA TiKo-05 1 (10) Johdanto Tiedon varastointi?... 2 Tieto?... 2 Varasto?... 3 Tietovarasto?... 4 Miksi tietovarastoja?... 5 Tietojen käsittely... 6 Tietovarastot ja tietojärjestelmät... 7 Tietovarasto

Lisätiedot

Pysähtymisongelman ratkeavuus [Sipser luku 4.2]

Pysähtymisongelman ratkeavuus [Sipser luku 4.2] Pysähtymisongelman ratkeavuus [Sipser luku 4.2] Osoitamme nyt vihdoin, että jotkin Turing-tunnistettavat kielet ovat ratkeamattomia ja jotkin kielet eivät ole edes Turing-tunnistettavia. Lisäksi toteamme,

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 2009-01-12 Yleistä Luennot Luennoija hannu.p.parviainen@helsinki.fi Aikataulu Observatoriolla Maanantaisin 10.00-12.00 Ohjattua harjoittelua maanantaisin 9.00-10.00

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

UML-kielen formalisointi Object-Z:lla

UML-kielen formalisointi Object-Z:lla UML-kielen formalisointi Object-Z:lla Kalvot ja seminaarityö WWW:ssä: http://users.jyu.fi/~minurmin/opiskelu/form/ UML UML == Unified Modelling Language. OMG:n standardoima kieli ohjelmistojärjestelmien,

Lisätiedot

Esimerkkejä polynomisista ja ei-polynomisista ongelmista

Esimerkkejä polynomisista ja ei-polynomisista ongelmista Esimerkkejä polynomisista ja ei-polynomisista ongelmista Ennen yleisempiä teoriatarkasteluja katsotaan joitain tyypillisiä esimerkkejä ongelmista ja niiden vaativuudesta kaikki nämä ongelmat ratkeavia

Lisätiedot

Luonnolliset vs. muodolliset kielet

Luonnolliset vs. muodolliset kielet Luonnolliset vs. muodolliset kielet Luonnollisia kieliä ovat esim. 1. englanti, 2. suomi, 3. ranska. Muodollisia kieliä ovat esim. 1. lauselogiikan kieli (ilmaisut p, p q jne.), 2. C++, FORTRAN, 3. bittijonokokoelma

Lisätiedot

Yhteydettömät kieliopit [Sipser luku 2.1]

Yhteydettömät kieliopit [Sipser luku 2.1] Yhteydettömät kieliopit [ipser luku 2.1] Johdantoesimerkkinä tarkastelemme kieltä L = { a n b m a n n > 0, m > 0 }, joka on yhteydetön (mutta ei säännöllinen). Vastaavan kieliopin ytimenä on säännöt eli

Lisätiedot

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 6 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/

Lisätiedot

H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki

H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin

Lisätiedot

6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut

6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut 6 XML-työkalut 1 6 XML-työkalut XML:n periaatteiden tutustumisen jälkeen on helpompi tutustua XML-dokumenttien käsittelyyn ja katseluun suunniteltuja työkaiuja. XML:n yleistymisen pahin pullonkaula on

Lisätiedot

XHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa:

XHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: XHTML - harjoitus Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: Jokaisen XHTML-dokumentin tulisi alkaa XML-määrittelyllä(engl.XML-prologue),

Lisätiedot

<e.g. must, essential, conditional> Käyttötapaukset Kurssin malli käyttötapauksille: Tila < List of users and the other systems that interacts directly with a system>

Lisätiedot

Laskennan rajoja. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 10. joulukuuta 2015 TIETOTEKNIIKAN LAITOS.

Laskennan rajoja. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 10. joulukuuta 2015 TIETOTEKNIIKAN LAITOS. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 10. joulukuuta 2015 Sisällys TM vs yleiset kieliopit Lause Jokaiselle kielelle A seuraavat ovat yhtäpitävät: 1.

Lisätiedot

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on 13 Pistetulo Avaruuksissa R 2 ja R 3 on totuttu puhumaan vektorien pituuksista ja vektoreiden välisistä kulmista. Kuten tavallista, näiden käsitteiden yleistäminen korkeampiulotteisiin avaruuksiin ei onnistu

Lisätiedot

Reaalilukuvälit, leikkaus ja unioni (1/2)

Reaalilukuvälit, leikkaus ja unioni (1/2) Luvut Luonnolliset luvut N = {0, 1, 2, 3,... } Kokonaisluvut Z = {..., 2, 1, 0, 1, 2,... } Rationaaliluvut (jaksolliset desimaaliluvut) Q = {m/n m, n Z, n 0} Irrationaaliluvut eli jaksottomat desimaaliluvut

Lisätiedot

CLT131: Tekstityökalut 2011, seitsemäs luento

CLT131: Tekstityökalut 2011, seitsemäs luento CLT131: Tekstityökalut 2011, seitsemäs luento Tommi A Pirinen tommi.pirinen+clt131@helsinki.fi Helsingin yliopisto Kieliteknologian oppiaine, Nykykielten laitos 14. joulukuuta 2011 tommi.pirinen+clt131@helsinki.fi

Lisätiedot

1. Logiikan ja joukko-opin alkeet

1. Logiikan ja joukko-opin alkeet 1. Logiikan ja joukko-opin alkeet 1.1. Logiikkaa 1. Osoita totuusarvotauluja käyttäen, että implikaatio p q voidaan kirjoittaa muotoon p q, ts. että propositio (p q) ( p q) on identtisesti tosi. 2. Todista

Lisätiedot

Sangen lyhyt L A T E X-johdatus

Sangen lyhyt L A T E X-johdatus Sangen lyhyt L A T E X-johdatus Lari Koponen ja Eetu Ahonen 23.1.2013 Koulutuksen tavoitteet Koulutuksen jälkeen pystyy kirjoittamaan työselostuksen L A T E X:illa, eli Dokumentin rakenne tutuksi Tekstin

Lisätiedot

BlueJ ohjelman pitäisi löytyä Development valikon alta mikroluokkien koneista. Muissa koneissa BlueJ voi löytyä esim. omana ikonina työpöydältä

BlueJ ohjelman pitäisi löytyä Development valikon alta mikroluokkien koneista. Muissa koneissa BlueJ voi löytyä esim. omana ikonina työpöydältä Pekka Ryhänen & Erkki Pesonen 2002 BlueJ:n käyttö Nämä ohjeet on tarkoitettu tkt-laitoksen mikroluokan koneilla tapahtuvaa käyttöä varten. Samat asiat pätevät myös muissa luokissa ja kotikäytössä, joskin

Lisätiedot

Opintokohteiden muokkaus

Opintokohteiden muokkaus 1 Opintokohteiden muokkaus Näiden ohjeiden avulla hahmottuu kuinka opintokohteita voidaan muokata Opinto-oppaassa. Ohje on suunnattu käyttäjille, joilla on WebOodiin OpasMuokkaaja-oikeudet. WebOodin käyttölupia

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

HELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta

HELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta HELIA 1 (17) Luento 4.1 Looginen suunnittelu... 2 Relaatiomalli... 3 Peruskäsitteet... 4 Relaatio... 6 Relaatiokaava (Relation schema)... 6 Attribuutti ja arvojoukko... 7 Monikko... 8 Avaimet... 10 Avain

Lisätiedot

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos:

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos: 8 Kanta Tässä luvussa tarkastellaan aliavaruuden virittäjävektoreita, jotka muodostavat lineaarisesti riippumattoman jonon. Merkintöjen helpottamiseksi oletetaan luvussa koko ajan, että W on vektoreiden

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 14.9.2016 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 14.9.2016 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,

Lisätiedot

18. Abstraktit tietotyypit 18.1

18. Abstraktit tietotyypit 18.1 18. Abstraktit tietotyypit 18.1 Sisällys Johdanto abstrakteihin tietotyyppeihin. Pino ja jono. Linkitetty lista. Pino linkitetyllä listalla toteutettuna. 18.2 Johdanto Javan omat tietotyypit ovat jo tuttuja:

Lisätiedot

Funktiot. funktioita f : A R. Yleensä funktion määrittelyjoukko M f = A on jokin väli, muttei aina.

Funktiot. funktioita f : A R. Yleensä funktion määrittelyjoukko M f = A on jokin väli, muttei aina. Funktiot Tässä luvussa käsitellään reaaliakselin osajoukoissa määriteltyjä funktioita f : A R. Yleensä funktion määrittelyjoukko M f = A on jokin väli, muttei aina. Avoin väli: ]a, b[ tai ]a, [ tai ],

Lisätiedot

PERL. TIE Principles of Programming Languages. Ryhmä 4: Joonas Lång & Jasmin Laitamäki

PERL. TIE Principles of Programming Languages. Ryhmä 4: Joonas Lång & Jasmin Laitamäki PERL TIE-20306 Principles of Programming Languages Ryhmä 4: Joonas Lång & Jasmin Laitamäki 1. Johdanto Perl on ohjelmointikielten perhe, johon kuuluu Perl 5 ja Perl 6. Kielet ovat kuitenkin erilliset ohjelmointikielet

Lisätiedot

Vektorialgebra 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori

Vektorialgebra 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori Vektorialgebra 1/5 Sisältö Skalaaritulo Vektoreiden yhteenlaskun ja skalaarilla kertomisen lisäksi vektoreiden välille voidaan määritellä myös kertolasku. Itse asiassa näitä on kaksi erilaista. Seurauksena

Lisätiedot

Pikapaketti logiikkaan

Pikapaketti logiikkaan Pikapaketti logiikkaan Tämän oppimateriaalin tarkoituksena on tutustua pikaisesti matemaattiseen logiikkaan. Oppimateriaalin asioita tarvitaan projektin tekemisessä. Kiinnostuneet voivat lukea lisää myös

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla 2.5. YDIN-HASKELL 19 tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla kirjaimilla. Jos Γ ja ovat tyyppilausekkeita, niin Γ on tyyppilauseke. Nuoli kirjoitetaan koneella

Lisätiedot

2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML

2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML Luennot 1. Intro 2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML Dokumentin (matalan tason) rakenne DOCTYPE ja merkistökoodaukset Elementtien syvät rajat 3. CSS 4. JavaScript 5. JavaScript-kirjastot & AJAX 6. Käytettävyys &

Lisätiedot

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos...

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos... 2 Logiikkaa Tässä luvussa tutustutaan joihinkin logiikan käsitteisiin ja merkintöihin. Lisätietoja ja tarkennuksia löytyy esimerkiksi Jouko Väänäsen kirjasta Logiikka I 2.1 Loogiset konnektiivit Väitelauseen

Lisätiedot

5.1 Semanttisten puiden muodostaminen

5.1 Semanttisten puiden muodostaminen Luku 5 SEMNTTISET PUUT 51 Semanttisten puiden muodostaminen Esimerkki 80 Tarkastellaan kysymystä, onko kaava = (( p 0 p 1 ) (p 1 p 2 )) toteutuva Tätä voidaan tutkia päättelemällä semanttisesti seuraavaan

Lisätiedot

Luonnos eams-rakenteeksi

Luonnos eams-rakenteeksi JHS-XXX: eams-rakenne ja xml-skeema Luonnos eams-rakenteeksi 19.4.2013 Tässä dokumentissa kuvataan keskeiset linjaukset tulevan JHS-suosituksen määrittämäksi eamsrakenteeksi. Dokumentti ei ole JHS-suositusluonnos,

Lisätiedot

è è è RDF-perusteet 7 RDF-perusteet

è è è RDF-perusteet 7 RDF-perusteet 7 RDF-perusteet Semanttisen Webin määrittelyteknisen ytimen muodostaa siis Resource Description Framework (RDF) -määritys. Tarkastellaan seuraavassa lyhyesti kielen (kaikille sovelluksille yhteisiä) primitiivejä

Lisätiedot

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion.

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion. Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion. Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

XML & CSS. WWW-sovellus??

XML & CSS. WWW-sovellus?? XML & Näkökulmia WWW-ympäristön sovelluksiin ja käyttöliittymiin ILKKA PALOLA Citec Information WWW-sovellus?? Informaationhallinta, julkaisutoiminta Verkkoviestintä ESIMERKKEJÄ käyttäjistä ja käyttökohteista:

Lisätiedot

10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri

10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri 10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri è è è 10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri WWW on ylivoimaisesti suosituin hypertekstijärjestelmä. Käydään seuraavaksi läpi nykyaikaisen WWW-arkkitehtuurin perusteet. Vuonna

Lisätiedot

Suunnitteluvaihe prosessissa

Suunnitteluvaihe prosessissa Suunnittelu Suunnitteluvaihe prosessissa Silta analyysin ja toteutuksen välillä (raja usein hämärä kumpaankin suuntaan) Asteittain tarkentuva Analyysi -Korkea abstraktiotaso -Sovellusläheiset käsitteet

Lisätiedot

Königsbergin sillat. Königsberg 1700-luvulla. Leonhard Euler ( )

Königsbergin sillat. Königsberg 1700-luvulla. Leonhard Euler ( ) Königsbergin sillat 1700-luvun Königsbergin (nykyisen Kaliningradin) läpi virtasi joki, jonka ylitti seitsemän siltaa. Sanotaan, että kaupungin asukkaat yrittivät löytää reittiä, joka lähtisi heidän kotoaan,

Lisätiedot