Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta."

Transkriptio

1 3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta. <?xml version="1.0" encoding="iso "?> <!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN" "http://www.w3.org/tr/xhtml1/dtd/xhtml1-strict.dtd"> <html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml" xml:lang="en" > <head> <meta http-equiv="content-type" content="text/html; charset=iso "/> <title>esimerkkidokumentti</title> </head> <body><!-- Dokumentin sisältö alkaa --> <p>tämä dokumentti on <validi> <a href="http://www.w3.org/tr/xhtml1/">xhtml 1.0</a> -dokumentti.</p> </body > </html> Kerrataan HTML-dokumenttien käsitteitä ja syntaksia (oletetaan esim. HTML 3.2 perusteiltaan jo tunnetuksi). Mitä yllä oleva oikeastaan tarkoittaa? RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 42

2 Mikä tai mitä HTML on? HTML (Hypertext Markup Language) on hypertekstin merkkaamiseen tarkoitettu merkintäkieli HTML:n ensimmäiset versiot ovat ns. SGML-sovelluksia, viimeisimpänä HTML 4.01 (edelliset merkittävät saman linjan versiot ovat HTML 4.0, HTML 3.2 ja HTML 2.0) - HTML on määritelty SGML:lla; syntaksi siten SGML:n mukaista - dokumenttien tyyppi on määritelty standardoidun & julkisen SGML-DTD:n muodossa - tyypillistä: kovakoodattu elementtien formatointi vs. tyylit Nykyään HTML:ää kehitetään XML:n kautta seuraavan sukupolven HTML:nä: tuloksena XHTML 1.0, joka on ns. XML-sovellus Uusin HTML:n versio on XHTML RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 43

3 HTML-dokumentin esittelyosa HTML-dokumentti alkaa esittelyosalla (joka voi myös puuttua, tällöin oletuksena on HTML 3.2), esim: <!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN" "http://www.w3.org/tr/xhtml1/dtd/xhtml1-strict.dtd"> Kyseessä on XML-dokumentin tyyppijulistus ([DOCTYPE declaration]), joka kertoo XML-prosessorille sovitulla tavalla, että kyseessä on HTML-tyyppinen dokumentti yleensä HTML-dokumentteja lukevat ohjelmat ovat kuitenkin yleisiä XML-prosessoreita huomattavasti erikoistuneempia!! Viittaukset ISO-standardeihin (esim. +/- -liput ja kielikoodit) Ongelma: mitä DOCTYPEen tulee kirjoittaa, jos kuitenkin aiotaan käyttää esim. HTML:n Netscape-laajennuksia?? RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 44

4 Elementit ja attribuutit HTML-dokumentin rakenne muodostuu pääasiassa elementeistä Lailliset elementit ja niiden korrekti käyttö on kuvattu HTML-suosituksessa (HTML 2.0, 3.2, 4.0, 4.01, jne.) Ks. HTML-esim: <body> <p>ks. kuva <em>tyttö ja joutsen</em>: <img src="tytto-ja-joutsen.jpg" alt="tyttö ja joutsen"/> </p> </body> Elementtejä rajaavat alku- ja lopputagit, poikkeuksena tyhjät elementit Elementtien alku- ja lopputageista tulee muodostua aidosti sisäkkäinen elementtirakenne ([proper nesting]) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 45

5 Osa elementeistä on tarkoitettu esitettäväksi lukijalle suoraan, osa ei, esim: <head> <title>otsikko</title> <link rel="stylesheet" href="tyyli.css" type="text/css"/> </head> <body> <p>tyylikäs dokumentti!</p> Esitettävät (display-tyyppiset) elementit ovat joko lohkotyylisiä objekteja ([block item]), tekstityylisiä objekteja ([inline item]) tai listatyylisiä objekteja ([list item]), vrt. esim: <h3>otsikko</h3> <strong>korostettu</strong> asia <ol> <li>yksi</li> <li>kaksi</li> <li>kolme</li> </ol> Lohkotyyliset objektit esitetään suorakaiteena (margin/border/padding - attribuutit), tekstityyliset merkkivirtana ja listatyyliset lohkotyylin erikoistapauksena suorakaiteena RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 46

6 Huomaa termien elementti ja tagi eri merkitys: tagit merkitsevät elementin (elementtien merkitseminen tagien avulla parantaa niiden luettavuutta, toki myös muut menetelmät olisivat periaatteessa mahdollisia) Elementeille voidaan antaa sisällön lisäksi myös attribuutteja, joiden arvo määrätään tutun "="-operaation avulla elementin alkutagissa. Attribuuttien arvot ympäröidään aina lainaus- tai heittomerkein Attribuuttimääritysten järjestyksellä ei ole merkitystä Jos selain ei ymmärrä tagia tai attribuuttia, jätetään se huomiotta (tästä seuraa kaikenlaisia ongelmia) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 47

7 HTML-jäsentimistä Vanhan käytännön mukaisesti HTML-dokumentteja jäsennetään ymmärtäväisellä asenteella - selaimet ohittavat virheet ja tuntemattomat koodit ellei toisin määrätä - luovat arvaukset (esim. "<" ja ">" -merkit) - selainten ja selainversioiden erot! On kuitenkin olemassa myös validoivia HTML-jäsentimiä, joiden avulla myös HTML-dokumenttien kielioppi ja rakenne on mahdollista tarkastaa: ks. esim: - W3C HTML Validation Service ( ) Validius ei kuitenkaan takaa sitä, että elementtejä on käytetty kuvailevan merkkauksen hengessä oikein! Koska XHTML 1.0 on XML-sovellus, onnistuu validien XHTML-dokumenttien käsittely myös yleisillä XML-editoreilla ja selaimilla RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 48

8 Miten HTML-kieli on määritelty? Laillinen elementtirakenne annetaan XHTML 1.0 DTD:ssä XML:n tyyppimäärityskielen mukaisina sääntöinä tyyliin: <!ENTITY % attrs "%coreattrs; %i18n; %events;"> <!-- Unordered list --> <!ELEMENT ul (li)+> <!ATTLIST ul %attrs;> Idea on selvä: määrityksessä esitellään HTML-dokumentin looginen rakenne Se, miten koodeja pitää käyttää tai mitä ne tarkoittavat kerrotaan sanallisesti tai esitetään esimerkkien avulla Yo. esimerkissä on helposti tunnistettavia osia: elementtimerkinnät (erityisesti "<"- ja ">"-merkit) kommentit, elementtien nimet, säännölliset lausekkeet, RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 49

9 XHTML Ensimmäinen XML-kieliopin mukainen HTML-versio on XHTML 1.0 (Extensible HyperText Markup Language) - XHTML 1.0 on HTML 4 -kielen XML-kieliopin mukainen uudelleenmuotoilu - kärjistys: XHTML säilyttää HTML 4-kuvauskielen elementtien ja attribuuttien nimet ja tulkinnan entisellään, kielioppi vaihtuu XML:sta SGML:iin XHTML 1.0 jakaantuu (HTML 4.01:n tapaan) kolmeen dokumenttityyppiin: - XHTML 1.0 Strict koostuu pelkästään rakenteen kuvaamiseen tarkoitetuista elementeistä ja attribuuteista (ulkoasu määritellään tyylitiedostoilla) - XHTML 1.0 Transitional sisältää edelleen joukon dokumentin ulkoasuun liittyviä ominaisuuksia (esimerkiksi body-elementin bgcolor-, text- ja linkattribuutit) - XHTML 1.0 Frameset on identtinen Transitional-määrityksen kanssa, paitsi: kehysten määrittelemiseen tarvittava frameset-elementti korvaa bodyelementin RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 50

10 Miksi XHTML? XHTML on XML-sovellus - suuri osa W3C:n uusista suosituksista perustuu XML:ään: yhteensopivuus XHTML mahdollistaa XML:n uusien ominaisuuksien hyödyntämisen - erityisesti uusien elementtien esittely (ei mahdollista SGML-pohjaisissa HTML-versioissa, paitsi div- ja span-elementtien sekä class-attribuutin yhteiskäyttö): laajennettavuus W3C:n "Modularization of XHTML" määrittelee HTML-sanaston jakamisen tarkoituksenmukaisiin osiin (moduuleihin) - yksittäisessä dokumentissa käytetyt tai tietyn sovelluksen (esim. selain) tukemat HTML-kielen ominaisuudet voidaan yksilöidä tarkemmin: modulaarisuus, profilointi RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 51

11 XHTML Basic pienin yhteinen tekijä XHTML Basic kokoaa yhteen joukon moduuleita siten, että - moduuleiden sisältämät ominaisuudet on mahdollista toteuttaa myös yksinkertaisessa päätelaitteessa (kännykkä, PDA, digi-tv-päätelaite) - moduuleiden sisältämien ominaisuuksien avulla on mahdollista toteuttaa tarkoituksenmukaista hypertekstiä XHTML Basic mahdollistaa esimerkiksi nämä: - perusteksti (sisältäen otsikot, kappaleet ja listat) - hyperlinkit ja linkit esim. tyylitiedostoihin - yksinkertaiset lomakkeet - yksinkertaiset taulukot - kuvat - metatieto RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 52

12 Huomioita XHTML:n kirjoittamisesta Elementtirakenteiden on oltava aidosti sisäkkäisiä, esim: <p>very <em>important</em> text.</p> - HUOM: sääntö on voimassa myös SGML:n mukaisissa HTML-versiossa mutta selaimet eivät tätä yleensä tarkasta Elementtien ja attribuuttien nimet kirjoitetaan pienellä (XML erottelee isot ja pienet kirjaimet) Elementin lopputagi on aina lisättävä, esim: <ul> <li>eka</li> </ul> Vaihtoehtoisesti käytetään tyhjän elementin tagia, esim: <hr /> - HUOM: tyhjän elementin tagissa kannattaa lisätä rivinvaihto ennen "/"- merkkiä (parantaa yhteensopivuutta vanhojen selainten kanssa) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 53

13 Attribuutin arvon ympärillä on aina käytettävä lainaus- tai merkkejä, esim: <a href="http://www.w3.org">w3c:n kotisivu</a> <img src='televisio.gif' alt='televisio, 28"'/> Yksinkertainen XHTML-dokumentti: <?xml version="1.0" encoding="iso "?> <!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN" "http://www.w3.org/tr/xhtml1/dtd/xhtml1-strict.dtd"> <html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml" xml:lang="en" lang="en"> <head> <title>taas yksi XHTML-esimerkki</title> </head> <body> <p>jälleen yksi <a href="http://www.w3.org/tr/xhtml1/">xhtml</a> -esimerkki.</p> </body> </html> Huomaa: dokumentin kielioppi on XML:n mukainen mutta elementtien ja attribuuttien nimet (muutamaa lukuun ottamatta) ovat tuttuja vanhoista HTMLversioista RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 54

14 XHTML on HTML:n tulevaisuus Nykyinen ja tuleva W3C:n tekemä HTML-kuvauskielen kehitystyö liittyy pelkästään XHTML:ään Uusin HTML-kielen versio on XHTML perustuu XHTML 1.0 Strict dokumenttityyppiin ja moduuleihin - suunniteltu toimimaan pohjana tuleville XHTML-perheen määrityksille XHTML 2.0 on jo kehitteillä Lisätietoa: - XHTML 1.0: - XHTML Basic: - Modularization of XHTML: - XHTML 1.1: RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 55

15 Katso myös Simppeli HTML-tutoriaali aloittelijoille, "Getting started with HTML" (ks. ) HTML 4.01 (ks. ) josta SGML:n ja HTML:n suhteesta kiinnostuneiden kannattaa tutustua osaan "On SGML and HTML" (ks. ) XHTML 1.0 (ks. ) HTML 3.2 (ks. ) Vaikka selaimet eivät HTML-dokumentteja kriittisesti jäsennäkään, voi omia (ja miksei muidenkin) dokumentteja validoida W3C:n HTML Validation Servicellä (ks. ) Lopuksi nyanssi WWW-kivikaudelta: ensimmäinen HTML-versio (ks. hypertext/hypertext/www/markup/markup.html ) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 56

XHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa:

XHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: XHTML - harjoitus Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: Jokaisen XHTML-dokumentin tulisi alkaa XML-määrittelyllä(engl.XML-prologue),

Lisätiedot

3 WWW-hypermedian perusta: HTML

3 WWW-hypermedian perusta: HTML 3 WWW-hypermedian perusta: HTML Hypertext Markup Language HTML (Hypertext Markup Language) on tapa koodata (merkata) rakenteisia (teksti)dokumentteja WWW:ssä Esimerkki: Tästä kaikki alkaa

Lisätiedot

Tyylien käyttö. 5 WWW-hypermedian perusta: HTML

Tyylien käyttö. <LINK href=mystyle.css rel=stylesheet type=text/css> 5 WWW-hypermedian perusta: HTML Tyylien käyttö Tyylien (style) ideana on HTML:n tapauksessa erottaa toisistaan dokumentin rakenne ja ulkoasu Tavoitteena on, että dokumentin loogisen rakenteen ja ulkoasun koodaus erotetaan toisistaan

Lisätiedot

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000

Lisätiedot

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli.

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli. HTML & CSS Antti Koivisto HTML (HyperText Markup Language)! HTML on sivujen kuvauskieli.! Se ei ole ohjelmointikieli.! HTML on merkintäkieli, joka koostuu monista merkintä tägeistä ().! Voidaan

Lisätiedot

2 Rakenteisten dokumenttien perusteet

2 Rakenteisten dokumenttien perusteet è è è Rakenteisten dokumenttien perusteet 2 Rakenteisten dokumenttien perusteet Kuten todettua, rakenteinen dokumentaatio tähtää tiedon mallintamiseen käytössä olevien välineiden mahdollisuudet huomioiden

Lisätiedot

H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki 13.9.2006

H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki 13.9.2006 H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009 Verkkosivut perinteisesti Tanja Välisalo 11.2.2009 WWW-sivujen vieminen omaan kotisivutilaan yliopiston mikroverkossa https://salasana.jyu.fi Klikkaa painiketta Activate WWW Klikkaa painiketta Activate

Lisätiedot

XML, XHTML ja CSS. T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Mikko Pohja

XML, XHTML ja CSS. T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Mikko Pohja XML, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen Mikko Pohja Sisältö XML Yleensä Eri kieliä XHTML CSS XSL XML EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard

Lisätiedot

3 Sivupolku: metaforat & selittäminen

3 Sivupolku: metaforat & selittäminen 3 Sivupolku: metaforat & selittäminen 3 Sivupolku: metaforat & selittäminen Ennen WWW:n sisältötuotannon perustekniikoiden esittelyä luonnehditaan lyhyesti metafora-käsitettä. Yhteys aiheeseen löytyy ajatuksesta,

Lisätiedot

2.17 Esimerkki järkevän relaatiotietokannan rakenteesta

2.17 Esimerkki järkevän relaatiotietokannan rakenteesta Rakenteisten dokumenttien perusteet 2.17 Esimerkki järkevän relaatiotietokannan rakenteesta Peruskäsitteitä: taulu/relaatio, monikko/tietue, mallinnus ja normalisointi, kytkös vs. redundanssi, anomaliat

Lisätiedot

HTML5 & CSS3 perusteet

HTML5 & CSS3 perusteet Verkkokurssin tuotantoprosessi kurssin harjoitustyönä suunniteltu toteutettavissa oleva verkkokurssi. HTML5 & CSS3 perusteet Sisältö: 1. Ideointi 2. Tausta-analyysi 3. Sisällön suunnittelu 4. Pedagoginen

Lisätiedot

XML johdatus: DTD. Jaana Holvikivi

XML johdatus: DTD. Jaana Holvikivi XML johdatus: DTD Jaana Holvikivi Dokumenttityypin rakennemäärittely DTD = kielioppi esim. XML- esitykselle Elementit Attribuutit Entiteetit ja notaatiot Prosessointikomennot DTD:n suunnittelu 19.1.2013

Lisätiedot

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely. XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus

Lisätiedot

Code Camp for Girls. Sanna Nygård. Lokakuussa 2015 www.frantic.com/codecamp/

Code Camp for Girls. Sanna Nygård. Lokakuussa 2015 www.frantic.com/codecamp/ Code Camp for Girls Sanna Nygård Lokakuussa 2015 www.frantic.com/codecamp/ HTML? HTML? HyperText Markup Language Ei ole nettisivua ilman HTML:ää Rakenteinen, hierarkkinen dokumentti Vain rakenne ja sisältö,

Lisätiedot

Avoimet standardit ja asiakirjamuodot Suomen julkisessa hallinnossa: teoriasta käytäntöön

Avoimet standardit ja asiakirjamuodot Suomen julkisessa hallinnossa: teoriasta käytäntöön Avoimet standardit ja asiakirjamuodot Suomen julkisessa hallinnossa: teoriasta käytäntöön Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Julkisen alan OS-seminaari 6.4.2006 Airi Salminen,

Lisätiedot

Esimerkki: ulkoisen tyylitiedoston valinta median mukaan CSS2:n @importkomennolla:

Esimerkki: ulkoisen tyylitiedoston valinta median mukaan CSS2:n @importkomennolla: CSS2 6 CSS2 CSS2 laajentaa CSS1:stä tuoden muassaan ratkaisun osaan edellisistä ongelmista, CSS2:n uusia piirteitä ovat esim: - media-valitsin (aural, braille, embossed, handheld, print, projection, screen,

Lisätiedot

HTML ja CSS. Tästä se lähtee: portfolio-sivusto. Sivuston pääkansio, jonka sisällä on kaikki sivustoon kuuluvat alikansiot ja tiedostot.

HTML ja CSS. Tästä se lähtee: portfolio-sivusto. Sivuston pääkansio, jonka sisällä on kaikki sivustoon kuuluvat alikansiot ja tiedostot. HTML ja CSS Tästä se lähtee: portfolio-sivusto Sivuston pääkansio, jonka sisällä on kaikki sivustoon kuuluvat alikansiot ja tiedostot. index.html Sivuston pääsivu, joka avautuu selaimeen ensimmäisenä sivujen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...2 2 META- JA MERKINTÄKIELI...2

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...2 2 META- JA MERKINTÄKIELI...2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...2 2 META- JA MERKINTÄKIELI...2 3 SGML...2 3.1 YLEISTÄ...2 3.2 RAKENNE...3 3.2.1 Elementti...3 3.2.2 DTD...3 3.2.3 Attribuutti...4 4 HTML...4 4.1 TAUSTAA...4 4.2 RAKENNE...4

Lisätiedot

HTML-dokumenttien keskeiset piirteet

HTML-dokumenttien keskeiset piirteet HTML-dokumenttien keskeiset piirteet HEAD-osa BODY-osa HTML:n ydinattribuutit ([core attributes]) Keskeiset kieleen liittyvät attribuutit, kansainvälisyys Lohkotyyliset elementit & tekstityyliset elementit

Lisätiedot

HTML-dokumenttien keskeiset piirteet. Keskeinen HTML-merkkaus == XHTML Basic. Hypertekstilinkit. Teksti

HTML-dokumenttien keskeiset piirteet. Keskeinen HTML-merkkaus == XHTML Basic. Hypertekstilinkit. Teksti en keskeiset piirteet HEAD-osa BODY-osa HTML:n ydinattribuutit ([core attributes]) Keskeiset kieleen liittyvät attribuutit, kansainvälisyys Lohkotyyliset elementit & tekstityyliset elementit Kuvaileva

Lisätiedot

Sivupohja flat file julkaisujärjestelmälle. Kirjoittanut Jari Sarja (www.jarisarja.fi)

Sivupohja flat file julkaisujärjestelmälle. Kirjoittanut Jari Sarja (www.jarisarja.fi) 1 Sivupohja flat file julkaisujärjestelmälle Versio 1.1 /syyskuu 2011 Kirjoittanut Jari Sarja (www.jarisarja.fi) 2 Sisältö 1. Johdanto... 4 2. Ruudukkopohjainen taitto... 5 2.1. 960 Grid System... 5 2.2.

Lisätiedot

http://www.microsoft.com/expression/

http://www.microsoft.com/expression/ Verkkojulkaisuharjoitus1 TAVOITE Harjoituksen tarkoituksena on opiskella käyttämään verkkojulkaisueditoria (Microsoft Expression Web) ja käynnistämään verkkosivu internetissä. VERKKOSIVUEDITORIN KÄYTTÖOHJEITA

Lisätiedot

6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut

6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut 6 XML-työkalut 1 6 XML-työkalut XML:n periaatteiden tutustumisen jälkeen on helpompi tutustua XML-dokumenttien käsittelyyn ja katseluun suunniteltuja työkaiuja. XML:n yleistymisen pahin pullonkaula on

Lisätiedot

CSS - tyylit. 13.11.2000 Seppo Räsänen

CSS - tyylit. 13.11.2000 Seppo Räsänen CSS - tyylit 13.11.2000 Seppo Räsänen Sivu 2 1 CSS-tyylit Dynaaminen HTML tai DHTML on standardi, joiden käyttöä tukevat uusimmat Netscapen ja Microsoftin selaimet. DHTML:n ominaisuuksia ovat tyylitiedostot

Lisätiedot

W3C & verkkojulkaisun standardit

W3C & verkkojulkaisun standardit W3C & verkkojulkaisun standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C)

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

Alkuun HTML5 peliohjelmoinnissa

Alkuun HTML5 peliohjelmoinnissa Paavo Räisänen Alkuun HTML5 peliohjelmoinnissa www.ohjelmoimaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa. Sisällysluettelo 1: Alkusanat 2: Alkuun 3: Pelinäkymä

Lisätiedot

Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta.

Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta. 1. Julkaisutoiminnan peruskysymyksiä a) Mieti kohderyhmät b) Mieti palvelut c) Mieti palvelujen toteutus Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta. PALVELUKOKONAISUUDET:

Lisätiedot

JSP (JavaServer Pages) tekniikka Lähde Arvo Lipitsäinen, JSP JavaServer Pages, 2003

JSP (JavaServer Pages) tekniikka Lähde Arvo Lipitsäinen, JSP JavaServer Pages, 2003 1(63) JSP (JavaServer Pages) tekniikka Lähde Arvo Lipitsäinen, JSP JavaServer Pages, 2003 mahdollistaa dynaamisen web-sisällön luonnin eli HTML-.DHTML-, XHTML- ja XML-dokumentit luodaan palvelimella dynaamisesti

Lisätiedot

Tutkija Mikko Salmenperä. huone: sd109. TTY / Systeemitekniikan laitos. puh: 040-849 0061. email: mikko.salmenpera@tut.fi

Tutkija Mikko Salmenperä. huone: sd109. TTY / Systeemitekniikan laitos. puh: 040-849 0061. email: mikko.salmenpera@tut.fi Tutkija Mikko Salmenperä huone: sd109 TTY / Systeemitekniikan laitos puh: 040-849 0061 email: mikko.salmenpera@tut.fi Luennon sisällys Historiaa ja pohjatietoa Miksi XML tekniikkaa tarvitaan? XML dokumentin

Lisätiedot

Johdatus XML teknologioihin

Johdatus XML teknologioihin Johdatus XML teknologioihin Metropolia J. Holvikivi XML metakieli Extensible Markup Language rakenteellinen esitystapa tiedon vaihtoon, talletukseen, yhdistämiseen ja julkaisemiseen yleinen rakenteenkuvauskieli,

Lisätiedot

Javascript 2: Ohjelmointikielen ominaisuudet. Jaana Holvikivi Metropolia

Javascript 2: Ohjelmointikielen ominaisuudet. Jaana Holvikivi Metropolia Javascript 2: Ohjelmointikielen ominaisuudet Jaana Holvikivi Metropolia HTML - sivun rakenne ja osiot HTML HEAD STYLE SCRIPT STYLEsheet Javascript file BODY Javascript

Lisätiedot

Notepad++ on ilmaisohjelma ja sen voi ladata osoitteesta: http://notepad-plus-plus.org/

Notepad++ on ilmaisohjelma ja sen voi ladata osoitteesta: http://notepad-plus-plus.org/ 1 HTML-perusteita HTML on lyhenne sanoista Hyper Text Markup Language. Aluksi oli kyse tekstidokumenteista, jotka oli linkitetty toisiinsa nk. hyperlinkkien avulla. Nykyään HTML-dokumentit sisältävät paljon

Lisätiedot

VERKKOSOVELLUSTEN OHJELMOINTI, JOHDATUS PHP:HEN

VERKKOSOVELLUSTEN OHJELMOINTI, JOHDATUS PHP:HEN VERKKOSOVELLUSTEN OHJELMOINTI, JOHDATUS PHP:HEN Tämän tehtävän tarkoitus on tutustuttaa ympäristöön sekä tutustuttaa wwwdokumenttien tekoon php:llä. Alkutoimet Varmistetaan, että verkkolevyllä on kansio

Lisätiedot

MITÄ JAVASCRIPT ON?...3

MITÄ JAVASCRIPT ON?...3 JavaScript MITÄ JAVASCRIPT ON?...3 YLEISTÄ JAVASCRIPTIN SYNTAKSISTA...3 KÄSKYSANAT JA MUUT VARATUT SANAT...3 MUUTTUJIEN, FUNKTIOIDEN JA LUOKKIEN NIMISSÄ...3 HTML-TAGEIHIN VIITTAAVISSA METODINIMISSÄ...3

Lisätiedot

Tiedon esitys tietokoneessa. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010

Tiedon esitys tietokoneessa. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010 Tiedon esitys tietokoneessa Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010 Luennon sisältö 1. Kurssin loppupuolen rakenne 2. Tiedon binääriluonne AD-muunnos 3.

Lisätiedot

10 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media)

10 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media) 10 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media) Tietokoneet käsittelevät tietoa tiedostojen muodossa Tietokoneiden yhteydessä dokumentilla tarkoitetaan tiedosto(je)n avulla esitettävää asiakokonaisuutta, joka

Lisätiedot

Paikkatiedot ja Web-standardit

Paikkatiedot ja Web-standardit Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide

Lisätiedot

P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa

P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa XML-kielen perusteet Teoria ja ohjelmointitehtävät XML-kielen perusteet 3 Sisältö YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN... 7 YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN...

Lisätiedot

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Miten Internet toimii Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Luennon sisältö 1. Esimerkki 1: nettiselailu 2. Esimerkki 2: sähköposti 3. Internetin protokollapino 2 ESIMERKKI 1: NETTISELAILU

Lisätiedot

Entiteetit erotetaan muusta tekstistä & ja puolipiste. esim. copyright-merkki näkyy sivulla

Entiteetit erotetaan muusta tekstistä & ja puolipiste. esim. copyright-merkki näkyy sivulla 1 ENTITEETIT Tehtävä 1. Tietokoneet ja käyttöjärjestelmät käyttävät erilaisia merkkijärjestelmiä ja varsinkin Internetin alkutaipaleella aiheutti sen, että jotkut merkit eivät näkyneet kaikilla oikein.

Lisätiedot

Hakukoneoptimoinnin ABC

Hakukoneoptimoinnin ABC Hakukoneoptimoinnin ABC Sisältö Mitä on hakukoneoptimointi? Miten hakukoneoptimointia tehdään? Miten valitset oikeat hakusanat? Miten pääsee Googlen hakutuloksissa ensimmäiselle sivulle? Mitä on hakukoneoptimointi?

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ. WWW-KOULUTUSSIVUSTON KEHITTÄMINEN Case Inspecta Oy

OPINNÄYTETYÖ. WWW-KOULUTUSSIVUSTON KEHITTÄMINEN Case Inspecta Oy T A M P E R E E N A M M A T T I K O R K E A K O U L U OPINNÄYTETYÖ WWW-KOULUTUSSIVUSTON KEHITTÄMINEN Case Inspecta Oy Janne Leinonen Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Tammikuu 2008 Työn ohjaaja: Paula

Lisätiedot

Lisätehtävät. Frantic 2015 sivu 1 www.frantic.com

Lisätehtävät. Frantic 2015 sivu 1 www.frantic.com Lisätehtävät Frantic 2015 sivu 1 www.frantic.com Fontit - Google fonts Fonttien käyttäminen verkossa ilman uusien fonttien lataamista on melko rajattua, sillä koskaan ei voi tietää mitä fontteja vastaanottajan

Lisätiedot

W3C, Web-teknologiat ja XML

W3C, Web-teknologiat ja XML W3C, Web-teknologiat ja XML Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: XML on W3C:n

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

HTML:n perusteet. Jari Sarja / Otavan Opisto 2012. Tämä oppimateriaali on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.

HTML:n perusteet. Jari Sarja / Otavan Opisto 2012. Tämä oppimateriaali on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3. HTML:n perusteet Jari Sarja / Otavan Opisto 2012 Tämä oppimateriaali on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 -lisenssillä 1 11. Sivuston taittaminen HTML:n avulla Sivuston taittaminen tarkoittaa

Lisätiedot

TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN

TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN YLEISTÄ LUENNOT (8 H) & TYÖPAJA (2 H) YHTEYSTIEDOT ville.salminen@oulu.fi VÄLINEET Tekstieditori Mieluummin Windowsin Notepad kuin esimerkiksi Microsoft Word

Lisätiedot

Rakenteiset dokumentit Mitä hyötyä niistä on?

Rakenteiset dokumentit Mitä hyötyä niistä on? Rakenteiset dokumentit Mitä hyötyä niistä on? AIPA-hankeseminaari Helsinki 28.1.2011 Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://users.jyu.fi/~airi/ Airi Salminen, Rakenteiset dokumentit. Mitä hyötyä? 28-01-2011

Lisätiedot

Navigointi Verkkomultimedia ICT1tn004. Elina Ulpovaara

Navigointi Verkkomultimedia ICT1tn004. Elina Ulpovaara Navigointi Verkkomultimedia ICT1tn004 Elina Ulpovaara Käytettävyys navigoinnista Sivuston sisältö hahmottuu nopeasti hyvän navigoinnin avulla. Navigointi on helppoa ja nopeaa. Mitä sivulla on? Mihin sivulta

Lisätiedot

StanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen

StanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen Projektiryhmä StanForD-XML Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen Rahoittajat Koskitukki Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo Timber Oy, Yksityismetsätalouden

Lisätiedot

www.hohde.com Hohde Consulting 2004

www.hohde.com Hohde Consulting 2004 Luento 14: Kertaus AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola Kertaus XML nimiavaruus validointi XML:n käyttö tietorakenteiden kuvaus ohjelmointi XML-pohjaiset kielet peruskielet muut kurssilla

Lisätiedot

SAX:n hyödyntäminen wwwjulkaisujärjestelmän toteutuksessa

SAX:n hyödyntäminen wwwjulkaisujärjestelmän toteutuksessa TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietotekniikan osasto Tietojenkäsittelyopin laboratorio Taavi Hupponen, taavi.hupponen@hut.fi Oskar Ojala, omojala@cc.hut.fi T-106.720 Ohjelmistotekniikan projekti SAX:n hyödyntäminen

Lisätiedot

Luento 1. Jouni Ikonen - Jouni.Ikonen lut.fi

Luento 1. Jouni Ikonen - Jouni.Ikonen lut.fi CT30A3200 - WWW-sovellukset Luento 1 Jouni Ikonen - Jouni.Ikonen lut.fi linkki Kalvot Arto Hämäläisen kalvojen pohjalta 1 Jouni Ikonen CT30A3200 WWW-sovellukset Tämän luennon aiheet: Kurssin yleiset asiat

Lisätiedot

AJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML

AJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML AJAX-konsepti AJAX Asynchronous JavaScript And XML Viimeisin muoti-ilmiö web-ohjelmoinissa, termi Ajax tuli käyttöön vuoden 2005 aikana Joukko teknologioita, joiden avulla voidaan toteuttaa uudenlaisen

Lisätiedot

Kotisivuohjeet. Eteläpohjalaiset Kylät ry. Sivupohjien rakenne

Kotisivuohjeet. Eteläpohjalaiset Kylät ry. Sivupohjien rakenne Kotisivuohjeet Tässä ohjeessa käydään läpi kotisivujen tekemisen perusteet keskittyen html-koodiin ja sen ominaisuuksiin. Sivupohjissa ulkoasu ja rakenne on pääasiassa jaettu erilliseen css-tyylitiedostoon,

Lisätiedot

VisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu

VisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu HAAGA HELIA/IltaTiko ICT2TD005: Ohjelmisto suunnittelutaito 1 VisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu Tämä pikaopas opastaa käyttämään VisualStudion web sivujen suunnittelu ja toteutusominaisuuksia.

Lisätiedot

Harjoitustyön aihe. http://hype.tcm.hut.fi/ mrahkila/ht/ Martti Rahkila opnro Martti.Rahkila@tcm.hut.fi

Harjoitustyön aihe. http://hype.tcm.hut.fi/ mrahkila/ht/ Martti Rahkila opnro Martti.Rahkila@tcm.hut.fi Teknillinen korkeakoulu Tik-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen, kevät 1999 Harjoitustyön toteutus Harjoitustyön aihe http://hype.tcm.hut.fi/ mrahkila/ht/ Ryhmä XX: Martti Rahkila opnro Martti.Rahkila@tcm.hut.fi

Lisätiedot

Rakenteiset dokumentit, kevät 2006

Rakenteiset dokumentit, kevät 2006 Johdanto Rakenteiset dokumentit, kevät 2006 MATHM-47150 Rakenteiset dokumentit, 6 op, kevään 4-5 periodeilla Kotisivu: Luennot: Harjoitukset: Suoritustapa: http://matriisi.ee.tut.fi/hmopetus/rd/index.html

Lisätiedot

Product: Maa-ainesluvat Reporter: jesse

Product: Maa-ainesluvat Reporter: jesse <jesse.supponen@itpie.fi> KRYSP puutteet ja korjausehdotukset Bug 5 ymt:maaaineslupaasiat voisi olla vapaaehtoinen. jesse 2010-09-24 09:16:02 EEST ymt:maaaineslupaasiat voisi olla vapaaehtoinen. Bug 65 ToiminnanharjoittajaType

Lisätiedot

2 Internet & WWW. 2 Internet & WWW

2 Internet & WWW. 2 Internet & WWW 2 Internet & WWW Nykyään huomattava osa hypermediasta liittyy siis tavalla tai toisella ns. World Wide Webiin (WWW) Webin ymmärtäminen lienee siis tähdellistä Webiä käytetään hypermedian tekemiseen ensisijaisesti

Lisätiedot

Poikkeusinfo XML-rajapinnan kuvaus, rajapinnan versio 2 Seasam Group

Poikkeusinfo XML-rajapinnan kuvaus, rajapinnan versio 2 Seasam Group 1.10.2010 1(15) Poikkeusinfo XML-rajapinnan kuvaus, rajapinnan versio 2 Seasam Group Graanintie 7 Tel. + 358 15 338 800 FIN-50190 MIKKELI Fax + 358 15 338 810 VERSIOHISTORIA Versio Pvm Tekijä Selite 1.0

Lisätiedot

Luento 13: XML langattomissa päätelaitteissa

Luento 13: XML langattomissa päätelaitteissa Luento 13: XML langattomissa päätelaitteissa AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja langattomat teknologiat WAP Wireless Markup Language (WML) rakenne esimerkki WML:n ja HTML:n erot

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön. Harjoitus 9: Kenraaliharjoitus (Tiistain harkkaryhmä)

Johdatus tutkimustyöhön. Harjoitus 9: Kenraaliharjoitus (Tiistain harkkaryhmä) Johdatus tutkimustyöhön Harjoitus 9: Kenraaliharjoitus (Tiistain harkkaryhmä) Päivän To-do -lista Esittele oma työsi ryhmässä Valitse kenen työn haluat opponoida Heidi kierrättää listaa, merkitse siihen

Lisätiedot

HTML-ohjeet. Sivun perusrakenne