Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.
|
|
- Anna-Leena Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta. <?xml version="1.0" encoding="iso "?> <!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN" " <html xmlns=" xml:lang="en" > <head> <meta http-equiv="content-type" content="text/html; charset=iso "/> <title>esimerkkidokumentti</title> </head> <body><!-- Dokumentin sisältö alkaa --> <p>tämä dokumentti on <validi> <a href=" 1.0</a> -dokumentti.</p> </body > </html> Kerrataan HTML-dokumenttien käsitteitä ja syntaksia (oletetaan esim. HTML 3.2 perusteiltaan jo tunnetuksi). Mitä yllä oleva oikeastaan tarkoittaa? RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 42
2 Mikä tai mitä HTML on? HTML (Hypertext Markup Language) on hypertekstin merkkaamiseen tarkoitettu merkintäkieli HTML:n ensimmäiset versiot ovat ns. SGML-sovelluksia, viimeisimpänä HTML 4.01 (edelliset merkittävät saman linjan versiot ovat HTML 4.0, HTML 3.2 ja HTML 2.0) - HTML on määritelty SGML:lla; syntaksi siten SGML:n mukaista - dokumenttien tyyppi on määritelty standardoidun & julkisen SGML-DTD:n muodossa - tyypillistä: kovakoodattu elementtien formatointi vs. tyylit Nykyään HTML:ää kehitetään XML:n kautta seuraavan sukupolven HTML:nä: tuloksena XHTML 1.0, joka on ns. XML-sovellus Uusin HTML:n versio on XHTML RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 43
3 HTML-dokumentin esittelyosa HTML-dokumentti alkaa esittelyosalla (joka voi myös puuttua, tällöin oletuksena on HTML 3.2), esim: <!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN" " Kyseessä on XML-dokumentin tyyppijulistus ([DOCTYPE declaration]), joka kertoo XML-prosessorille sovitulla tavalla, että kyseessä on HTML-tyyppinen dokumentti yleensä HTML-dokumentteja lukevat ohjelmat ovat kuitenkin yleisiä XML-prosessoreita huomattavasti erikoistuneempia!! Viittaukset ISO-standardeihin (esim. +/- -liput ja kielikoodit) Ongelma: mitä DOCTYPEen tulee kirjoittaa, jos kuitenkin aiotaan käyttää esim. HTML:n Netscape-laajennuksia?? RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 44
4 Elementit ja attribuutit HTML-dokumentin rakenne muodostuu pääasiassa elementeistä Lailliset elementit ja niiden korrekti käyttö on kuvattu HTML-suosituksessa (HTML 2.0, 3.2, 4.0, 4.01, jne.) Ks. HTML-esim: <body> <p>ks. kuva <em>tyttö ja joutsen</em>: <img src="tytto-ja-joutsen.jpg" alt="tyttö ja joutsen"/> </p> </body> Elementtejä rajaavat alku- ja lopputagit, poikkeuksena tyhjät elementit Elementtien alku- ja lopputageista tulee muodostua aidosti sisäkkäinen elementtirakenne ([proper nesting]) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 45
5 Osa elementeistä on tarkoitettu esitettäväksi lukijalle suoraan, osa ei, esim: <head> <title>otsikko</title> <link rel="stylesheet" href="tyyli.css" type="text/css"/> </head> <body> <p>tyylikäs dokumentti!</p> Esitettävät (display-tyyppiset) elementit ovat joko lohkotyylisiä objekteja ([block item]), tekstityylisiä objekteja ([inline item]) tai listatyylisiä objekteja ([list item]), vrt. esim: <h3>otsikko</h3> <strong>korostettu</strong> asia <ol> <li>yksi</li> <li>kaksi</li> <li>kolme</li> </ol> Lohkotyyliset objektit esitetään suorakaiteena (margin/border/padding - attribuutit), tekstityyliset merkkivirtana ja listatyyliset lohkotyylin erikoistapauksena suorakaiteena RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 46
6 Huomaa termien elementti ja tagi eri merkitys: tagit merkitsevät elementin (elementtien merkitseminen tagien avulla parantaa niiden luettavuutta, toki myös muut menetelmät olisivat periaatteessa mahdollisia) Elementeille voidaan antaa sisällön lisäksi myös attribuutteja, joiden arvo määrätään tutun "="-operaation avulla elementin alkutagissa. Attribuuttien arvot ympäröidään aina lainaus- tai heittomerkein Attribuuttimääritysten järjestyksellä ei ole merkitystä Jos selain ei ymmärrä tagia tai attribuuttia, jätetään se huomiotta (tästä seuraa kaikenlaisia ongelmia) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 47
7 HTML-jäsentimistä Vanhan käytännön mukaisesti HTML-dokumentteja jäsennetään ymmärtäväisellä asenteella - selaimet ohittavat virheet ja tuntemattomat koodit ellei toisin määrätä - luovat arvaukset (esim. "<" ja ">" -merkit) - selainten ja selainversioiden erot! On kuitenkin olemassa myös validoivia HTML-jäsentimiä, joiden avulla myös HTML-dokumenttien kielioppi ja rakenne on mahdollista tarkastaa: ks. esim: - W3C HTML Validation Service ( ) Validius ei kuitenkaan takaa sitä, että elementtejä on käytetty kuvailevan merkkauksen hengessä oikein! Koska XHTML 1.0 on XML-sovellus, onnistuu validien XHTML-dokumenttien käsittely myös yleisillä XML-editoreilla ja selaimilla RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 48
8 Miten HTML-kieli on määritelty? Laillinen elementtirakenne annetaan XHTML 1.0 DTD:ssä XML:n tyyppimäärityskielen mukaisina sääntöinä tyyliin: <!ENTITY % attrs "%coreattrs; %i18n; %events;"> <!-- Unordered list --> <!ELEMENT ul (li)+> <!ATTLIST ul %attrs;> Idea on selvä: määrityksessä esitellään HTML-dokumentin looginen rakenne Se, miten koodeja pitää käyttää tai mitä ne tarkoittavat kerrotaan sanallisesti tai esitetään esimerkkien avulla Yo. esimerkissä on helposti tunnistettavia osia: elementtimerkinnät (erityisesti "<"- ja ">"-merkit) kommentit, elementtien nimet, säännölliset lausekkeet, RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 49
9 XHTML Ensimmäinen XML-kieliopin mukainen HTML-versio on XHTML 1.0 (Extensible HyperText Markup Language) - XHTML 1.0 on HTML 4 -kielen XML-kieliopin mukainen uudelleenmuotoilu - kärjistys: XHTML säilyttää HTML 4-kuvauskielen elementtien ja attribuuttien nimet ja tulkinnan entisellään, kielioppi vaihtuu XML:sta SGML:iin XHTML 1.0 jakaantuu (HTML 4.01:n tapaan) kolmeen dokumenttityyppiin: - XHTML 1.0 Strict koostuu pelkästään rakenteen kuvaamiseen tarkoitetuista elementeistä ja attribuuteista (ulkoasu määritellään tyylitiedostoilla) - XHTML 1.0 Transitional sisältää edelleen joukon dokumentin ulkoasuun liittyviä ominaisuuksia (esimerkiksi body-elementin bgcolor-, text- ja linkattribuutit) - XHTML 1.0 Frameset on identtinen Transitional-määrityksen kanssa, paitsi: kehysten määrittelemiseen tarvittava frameset-elementti korvaa bodyelementin RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 50
10 Miksi XHTML? XHTML on XML-sovellus - suuri osa W3C:n uusista suosituksista perustuu XML:ään: yhteensopivuus XHTML mahdollistaa XML:n uusien ominaisuuksien hyödyntämisen - erityisesti uusien elementtien esittely (ei mahdollista SGML-pohjaisissa HTML-versioissa, paitsi div- ja span-elementtien sekä class-attribuutin yhteiskäyttö): laajennettavuus W3C:n "Modularization of XHTML" määrittelee HTML-sanaston jakamisen tarkoituksenmukaisiin osiin (moduuleihin) - yksittäisessä dokumentissa käytetyt tai tietyn sovelluksen (esim. selain) tukemat HTML-kielen ominaisuudet voidaan yksilöidä tarkemmin: modulaarisuus, profilointi RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 51
11 XHTML Basic pienin yhteinen tekijä XHTML Basic kokoaa yhteen joukon moduuleita siten, että - moduuleiden sisältämät ominaisuudet on mahdollista toteuttaa myös yksinkertaisessa päätelaitteessa (kännykkä, PDA, digi-tv-päätelaite) - moduuleiden sisältämien ominaisuuksien avulla on mahdollista toteuttaa tarkoituksenmukaista hypertekstiä XHTML Basic mahdollistaa esimerkiksi nämä: - perusteksti (sisältäen otsikot, kappaleet ja listat) - hyperlinkit ja linkit esim. tyylitiedostoihin - yksinkertaiset lomakkeet - yksinkertaiset taulukot - kuvat - metatieto RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 52
12 Huomioita XHTML:n kirjoittamisesta Elementtirakenteiden on oltava aidosti sisäkkäisiä, esim: <p>very <em>important</em> text.</p> - HUOM: sääntö on voimassa myös SGML:n mukaisissa HTML-versiossa mutta selaimet eivät tätä yleensä tarkasta Elementtien ja attribuuttien nimet kirjoitetaan pienellä (XML erottelee isot ja pienet kirjaimet) Elementin lopputagi on aina lisättävä, esim: <ul> <li>eka</li> </ul> Vaihtoehtoisesti käytetään tyhjän elementin tagia, esim: <hr /> - HUOM: tyhjän elementin tagissa kannattaa lisätä rivinvaihto ennen "/"- merkkiä (parantaa yhteensopivuutta vanhojen selainten kanssa) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 53
13 Attribuutin arvon ympärillä on aina käytettävä lainaus- tai merkkejä, esim: <a href=" kotisivu</a> <img src='televisio.gif' alt='televisio, 28"'/> Yksinkertainen XHTML-dokumentti: <?xml version="1.0" encoding="iso "?> <!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN" " <html xmlns=" xml:lang="en" lang="en"> <head> <title>taas yksi XHTML-esimerkki</title> </head> <body> <p>jälleen yksi <a href=" -esimerkki.</p> </body> </html> Huomaa: dokumentin kielioppi on XML:n mukainen mutta elementtien ja attribuuttien nimet (muutamaa lukuun ottamatta) ovat tuttuja vanhoista HTMLversioista RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 54
14 XHTML on HTML:n tulevaisuus Nykyinen ja tuleva W3C:n tekemä HTML-kuvauskielen kehitystyö liittyy pelkästään XHTML:ään Uusin HTML-kielen versio on XHTML perustuu XHTML 1.0 Strict dokumenttityyppiin ja moduuleihin - suunniteltu toimimaan pohjana tuleville XHTML-perheen määrityksille XHTML 2.0 on jo kehitteillä Lisätietoa: - XHTML 1.0: - XHTML Basic: - Modularization of XHTML: - XHTML 1.1: RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 55
15 Katso myös Simppeli HTML-tutoriaali aloittelijoille, "Getting started with HTML" (ks. ) HTML 4.01 (ks. ) josta SGML:n ja HTML:n suhteesta kiinnostuneiden kannattaa tutustua osaan "On SGML and HTML" (ks. ) XHTML 1.0 (ks. ) HTML 3.2 (ks. ) Vaikka selaimet eivät HTML-dokumentteja kriittisesti jäsennäkään, voi omia (ja miksei muidenkin) dokumentteja validoida W3C:n HTML Validation Servicellä (ks. ) Lopuksi nyanssi WWW-kivikaudelta: ensimmäinen HTML-versio (ks. hypertext/hypertext/www/markup/markup.html ) RAKENTEISET DOKUMENTIT (kevät 2004) luentorunko ON & JH 56
XHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa:
XHTML - harjoitus Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: Jokaisen XHTML-dokumentin tulisi alkaa XML-määrittelyllä(engl.XML-prologue),
Lisätiedot3 WWW-hypermedian perusta: HTML
3 WWW-hypermedian perusta: HTML Hypertext Markup Language HTML (Hypertext Markup Language) on tapa koodata (merkata) rakenteisia (teksti)dokumentteja WWW:ssä Esimerkki: Tästä kaikki alkaa
LisätiedotProseduraalinen dokumentti: sisältö, rakenne ja ulkoasu yhdessä, esim. worddokumentti
1 XHTML - aloitus Sisältö: s.2 Taustaa s.4 Elementin rakenne s.7 XHTML dokumentti s.8 DOCTYPE s.11 html s.13 head s.14 meta s.16 title s.17 link s.18 style s.19 body s.22 Lohko- ja inline-elementit s.23
LisätiedotTyylien käyttö. <LINK href="mystyle.css" rel="stylesheet" type="text/css"> 5 WWW-hypermedian perusta: HTML
Tyylien käyttö Tyylien (style) ideana on HTML:n tapauksessa erottaa toisistaan dokumentin rakenne ja ulkoasu Tavoitteena on, että dokumentin loogisen rakenteen ja ulkoasun koodaus erotetaan toisistaan
LisätiedotWWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys
WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000
LisätiedotHTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli.
HTML & CSS Antti Koivisto HTML (HyperText Markup Language)! HTML on sivujen kuvauskieli.! Se ei ole ohjelmointikieli.! HTML on merkintäkieli, joka koostuu monista merkintä tägeistä ().! Voidaan
Lisätiedot3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet
3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on
Lisätiedot2 Rakenteisten dokumenttien perusteet
è è è Rakenteisten dokumenttien perusteet 2 Rakenteisten dokumenttien perusteet Kuten todettua, rakenteinen dokumentaatio tähtää tiedon mallintamiseen käytössä olevien välineiden mahdollisuudet huomioiden
LisätiedotSisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002
, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen 2002 XHTML CSS XSL Sisältö EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard Generalized Markup Language Kevyempi
LisätiedotJohdatus rakenteisiin dokumentteihin
-RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista
LisätiedotH T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki 13.9.2006
H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin
LisätiedotVerkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009
Verkkosivut perinteisesti Tanja Välisalo 11.2.2009 WWW-sivujen vieminen omaan kotisivutilaan yliopiston mikroverkossa https://salasana.jyu.fi Klikkaa painiketta Activate WWW Klikkaa painiketta Activate
LisätiedotH T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki
H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin
LisätiedotXML, XHTML ja CSS. T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Mikko Pohja
XML, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen Mikko Pohja Sisältö XML Yleensä Eri kieliä XHTML CSS XSL XML EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard
LisätiedotHTML5 & CSS3 perusteet
Verkkokurssin tuotantoprosessi kurssin harjoitustyönä suunniteltu toteutettavissa oleva verkkokurssi. HTML5 & CSS3 perusteet Sisältö: 1. Ideointi 2. Tausta-analyysi 3. Sisällön suunnittelu 4. Pedagoginen
LisätiedotM. Merikanto 2012 XML. Merkkauskieli, osa 2
XML Merkkauskieli, osa 2 Esimerkki: XML-dokumentti resepti maitokaakao
LisätiedotXML johdatus: DTD. Jaana Holvikivi
XML johdatus: DTD Jaana Holvikivi Dokumenttityypin rakennemäärittely DTD = kielioppi esim. XML- esitykselle Elementit Attribuutit Entiteetit ja notaatiot Prosessointikomennot DTD:n suunnittelu 19.1.2013
Lisätiedot2.17 Esimerkki järkevän relaatiotietokannan rakenteesta
Rakenteisten dokumenttien perusteet 2.17 Esimerkki järkevän relaatiotietokannan rakenteesta Peruskäsitteitä: taulu/relaatio, monikko/tietue, mallinnus ja normalisointi, kytkös vs. redundanssi, anomaliat
LisätiedotAvoimet standardit ja asiakirjamuodot Suomen julkisessa hallinnossa: teoriasta käytäntöön
Avoimet standardit ja asiakirjamuodot Suomen julkisessa hallinnossa: teoriasta käytäntöön Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Julkisen alan OS-seminaari 6.4.2006 Airi Salminen,
LisätiedotCode Camp for Girls. Sanna Nygård. Lokakuussa 2015 www.frantic.com/codecamp/
Code Camp for Girls Sanna Nygård Lokakuussa 2015 www.frantic.com/codecamp/ HTML? HTML? HyperText Markup Language Ei ole nettisivua ilman HTML:ää Rakenteinen, hierarkkinen dokumentti Vain rakenne ja sisältö,
Lisätiedot3 Sivupolku: metaforat & selittäminen
3 Sivupolku: metaforat & selittäminen 3 Sivupolku: metaforat & selittäminen Ennen WWW:n sisältötuotannon perustekniikoiden esittelyä luonnehditaan lyhyesti metafora-käsitettä. Yhteys aiheeseen löytyy ajatuksesta,
LisätiedotXML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.
XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus
LisätiedotXHTML aloitus. Sisällys
XHTML aloitus XHTML-dokumentin rakenne, metatieto, kommentit, tekstit Mirja Jaakkola Sisällys 3. Taustaa 4. Selain palvelin 5. Elementin rakenne 6. Attribuutti 7. XHTML-dokumentin rakenne 8. XHTML:n DOCTYPE-määrittely
LisätiedotHTML-dokumenttien keskeiset piirteet
HTML-dokumenttien keskeiset piirteet HEAD-osa BODY-osa HTML:n ydinattribuutit ([core attributes]) Keskeiset kieleen liittyvät attribuutit, kansainvälisyys Lohkotyyliset elementit & tekstityyliset elementit
LisätiedotHTML ja CSS. Tästä se lähtee: portfolio-sivusto. Sivuston pääkansio, jonka sisällä on kaikki sivustoon kuuluvat alikansiot ja tiedostot.
HTML ja CSS Tästä se lähtee: portfolio-sivusto Sivuston pääkansio, jonka sisällä on kaikki sivustoon kuuluvat alikansiot ja tiedostot. index.html Sivuston pääsivu, joka avautuu selaimeen ensimmäisenä sivujen
Lisätiedot3 HTML 4 pintaa syvemmältä
3 HTML 4 pintaa syvemmältä Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.
LisätiedotHTML-dokumenttien keskeiset piirteet. Keskeinen HTML-merkkaus == XHTML Basic. Hypertekstilinkit. Teksti
en keskeiset piirteet HEAD-osa BODY-osa HTML:n ydinattribuutit ([core attributes]) Keskeiset kieleen liittyvät attribuutit, kansainvälisyys Lohkotyyliset elementit & tekstityyliset elementit Kuvaileva
LisätiedotLuento 10: XML WWW:ssä
Luento 10: XML WWW:ssä AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML WWW:ssä XHTML versiot modularisointi XForms edut XForms vs. HTML-lomakkeet RSS 2 1 XHTML XHTML HTML on standardointityössä
LisätiedotAlkuun HTML5 peliohjelmoinnissa
Paavo Räisänen Alkuun HTML5 peliohjelmoinnissa www.ohjelmoimaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa. Sisällysluettelo 1: Alkusanat 2: Alkuun 3: Pelinäkymä
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...2 2 META- JA MERKINTÄKIELI...2
SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...2 2 META- JA MERKINTÄKIELI...2 3 SGML...2 3.1 YLEISTÄ...2 3.2 RAKENNE...3 3.2.1 Elementti...3 3.2.2 DTD...3 3.2.3 Attribuutti...4 4 HTML...4 4.1 TAUSTAA...4 4.2 RAKENNE...4
LisätiedotEsimerkki: ulkoisen tyylitiedoston valinta median mukaan CSS2:n @importkomennolla:
CSS2 6 CSS2 CSS2 laajentaa CSS1:stä tuoden muassaan ratkaisun osaan edellisistä ongelmista, CSS2:n uusia piirteitä ovat esim: - media-valitsin (aural, braille, embossed, handheld, print, projection, screen,
Lisätiedot6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut
6 XML-työkalut 1 6 XML-työkalut XML:n periaatteiden tutustumisen jälkeen on helpompi tutustua XML-dokumenttien käsittelyyn ja katseluun suunniteltuja työkaiuja. XML:n yleistymisen pahin pullonkaula on
Lisätiedothttp://www.microsoft.com/expression/
Verkkojulkaisuharjoitus1 TAVOITE Harjoituksen tarkoituksena on opiskella käyttämään verkkojulkaisueditoria (Microsoft Expression Web) ja käynnistämään verkkosivu internetissä. VERKKOSIVUEDITORIN KÄYTTÖOHJEITA
LisätiedotSivupohja flat file julkaisujärjestelmälle. Kirjoittanut Jari Sarja (www.jarisarja.fi)
1 Sivupohja flat file julkaisujärjestelmälle Versio 1.1 /syyskuu 2011 Kirjoittanut Jari Sarja (www.jarisarja.fi) 2 Sisältö 1. Johdanto... 4 2. Ruudukkopohjainen taitto... 5 2.1. 960 Grid System... 5 2.2.
LisätiedotWeb-teknologiat. XML-datan kysely Topi Sarkkinen
Web-teknologiat XML-datan kysely Topi Sarkkinen Sisältö XML (lyhyesti) XPath XQuery XSLT XML Extensible Markup Language Ihmisten ja koneiden luettava metakieli, jolla voidaan määritellä muitakin kieliä
LisätiedotCtl160 Tekstikorpusten tietojenkäsittely p.1/15
Ctl160 490160-0 Nicholas Volk Yleisen kielitieteen laitos, Helsingin yliopisto Ctl160 490160-0 p.1/15 Lisää säännöllisistä lausekkeista Aikaisemmin esityt * ja + yrittävät osua mahdollisimman pitkään merkkijonoon
LisätiedotCSS - tyylit. 13.11.2000 Seppo Räsänen
CSS - tyylit 13.11.2000 Seppo Räsänen Sivu 2 1 CSS-tyylit Dynaaminen HTML tai DHTML on standardi, joiden käyttöä tukevat uusimmat Netscapen ja Microsoftin selaimet. DHTML:n ominaisuuksia ovat tyylitiedostot
LisätiedotLuento 12: XML ja metatieto
Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto
LisätiedotTutkija Mikko Salmenperä. huone: sd109. TTY / Systeemitekniikan laitos. puh: 040-849 0061. email: mikko.salmenpera@tut.fi
Tutkija Mikko Salmenperä huone: sd109 TTY / Systeemitekniikan laitos puh: 040-849 0061 email: mikko.salmenpera@tut.fi Luennon sisällys Historiaa ja pohjatietoa Miksi XML tekniikkaa tarvitaan? XML dokumentin
LisätiedotW3C & verkkojulkaisun standardit
W3C & verkkojulkaisun standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C)
LisätiedotVaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta.
1. Julkaisutoiminnan peruskysymyksiä a) Mieti kohderyhmät b) Mieti palvelut c) Mieti palvelujen toteutus Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta. PALVELUKOKONAISUUDET:
Lisätiedot9 XML perusteet
9 XML 1.0 - perusteet XML jakaa dokumenttien käsittelyn kaksitasoiseksi prosessiksi, jossa XMLprosessori ([processor]) lukee XML-tiedoston ja välittää tämän parsittuna sovellukselle ([application]). Käytännössä":
LisätiedotAjatus kaiken taustalla
HTML ja tyylit Ajatus kaiken taustalla Perimmäisenä tarkoituksena tarjota formatointi- ja taittokieli, jonka avulla elementtirakenteisten dokumenttien ulkoasun määrittely voidaan irrottaa sisällön ja rakenteen
LisätiedotJavascript 2: Ohjelmointikielen ominaisuudet. Jaana Holvikivi Metropolia
Javascript 2: Ohjelmointikielen ominaisuudet Jaana Holvikivi Metropolia HTML - sivun rakenne ja osiot HTML HEAD STYLE SCRIPT STYLEsheet Javascript file BODY Javascript
LisätiedotJSP (JavaServer Pages) tekniikka Lähde Arvo Lipitsäinen, JSP JavaServer Pages, 2003
1(63) JSP (JavaServer Pages) tekniikka Lähde Arvo Lipitsäinen, JSP JavaServer Pages, 2003 mahdollistaa dynaamisen web-sisällön luonnin eli HTML-.DHTML-, XHTML- ja XML-dokumentit luodaan palvelimella dynaamisesti
Lisätiedot12 Dokumenttiluokan toteuttamisesta
12 Dokumenttiluokan toteuttamisesta Tyypillisiä XML-sovellutuksia ovat esimerkiksi: - annettuun käyttötarkoitukseen räätälöity dokumenttityyppi (esim. painotalon ABC malli käsikirjoituksen rakenteelle)
Lisätiedot3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet
3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tavoitteenamme
LisätiedotXML / DTD / FOP -opas Internal
XML / DTD / FOP -opas Internal Reviewed: - Status: pending approval Approved by: - Author: Sakari Lampinen Revision: 1.0 Date: 15.10.2000 1 Termit DTD (data type definition) on määrittely kielelle, niinkuin
LisätiedotKorpusten käsittely clt131, P Luento 6
Korpusten käsittely clt131, P2 2006 Luento 6 Nicholas Volk 8.12.2006 Humanistinen tiedekunta Syöterivien lukemista while () { käsky1; käsky2; käskyn; } continue { print $_; }
Lisätiedot3 XHTML-dokumenttien anatomia
3 XHTML-dokumenttien anatomia XHTML tarjoaa tutun esimerkin rakenteisten dokumenttien opiskelun alkutaipaleelle. Erityisesti, koska XHTML on eräs XML-sovellus: - havainnollistaa se tiedon teknistä merkkausta
LisätiedotJohdatus XML teknologioihin
Johdatus XML teknologioihin Metropolia J. Holvikivi XML metakieli Extensible Markup Language rakenteellinen esitystapa tiedon vaihtoon, talletukseen, yhdistämiseen ja julkaisemiseen yleinen rakenteenkuvauskieli,
LisätiedotVERKKOSOVELLUSTEN OHJELMOINTI, JOHDATUS PHP:HEN
VERKKOSOVELLUSTEN OHJELMOINTI, JOHDATUS PHP:HEN Tämän tehtävän tarkoitus on tutustuttaa ympäristöön sekä tutustuttaa wwwdokumenttien tekoon php:llä. Alkutoimet Varmistetaan, että verkkolevyllä on kansio
LisätiedotMITÄ JAVASCRIPT ON?...3
JavaScript MITÄ JAVASCRIPT ON?...3 YLEISTÄ JAVASCRIPTIN SYNTAKSISTA...3 KÄSKYSANAT JA MUUT VARATUT SANAT...3 MUUTTUJIEN, FUNKTIOIDEN JA LUOKKIEN NIMISSÄ...3 HTML-TAGEIHIN VIITTAAVISSA METODINIMISSÄ...3
LisätiedotMiten Internet toimii. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013
Miten Internet toimii Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Luennon sisältö 1. Esimerkki 1: nettiselailu 2. Esimerkki 2: sähköposti 3. Internetin protokollapino 2 ESIMERKKI 1: NETTISELAILU
Lisätiedot2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML
Luennot 1. Intro 2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML Dokumentin (matalan tason) rakenne DOCTYPE ja merkistökoodaukset Elementtien syvät rajat 3. CSS 4. JavaScript 5. JavaScript-kirjastot & AJAX 6. Käytettävyys &
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1
Digitaalisen median tekniikat JSP ja XML 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan
LisätiedotXML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys
johdanto, uusimmat standardit ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: on W3C:n suosittama
LisätiedotTiedon esitys tietokoneessa. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010
Tiedon esitys tietokoneessa Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010 Luennon sisältö 1. Kurssin loppupuolen rakenne 2. Tiedon binääriluonne AD-muunnos 3.
Lisätiedot10 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media)
10 Tiedostot, dokumentit, tieto (&h-media) Tietokoneet käsittelevät tietoa tiedostojen muodossa Tietokoneiden yhteydessä dokumentilla tarkoitetaan tiedosto(je)n avulla esitettävää asiakokonaisuutta, joka
LisätiedotJohdatusta selainohjelmointiin
Johdatusta selainohjelmointiin Ohjelmat ja tyylit selaimessa ja HTML Jaana Holvikivi Selaimet ja HTML Selaimet: Internet Explorer, Exchange Firefox, Chrome Opera 10 Safari 4 Lukevat HTML sivuja ja asettelevat
LisätiedotNotepad++ on ilmaisohjelma ja sen voi ladata osoitteesta: http://notepad-plus-plus.org/
1 HTML-perusteita HTML on lyhenne sanoista Hyper Text Markup Language. Aluksi oli kyse tekstidokumenteista, jotka oli linkitetty toisiinsa nk. hyperlinkkien avulla. Nykyään HTML-dokumentit sisältävät paljon
LisätiedotEntiteetit erotetaan muusta tekstistä & ja puolipiste. esim. copyright-merkki näkyy sivulla
1 ENTITEETIT Tehtävä 1. Tietokoneet ja käyttöjärjestelmät käyttävät erilaisia merkkijärjestelmiä ja varsinkin Internetin alkutaipaleella aiheutti sen, että jotkut merkit eivät näkyneet kaikilla oikein.
LisätiedotPaikkatiedot ja Web-standardit
Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide
LisätiedotOPINNÄYTETYÖ. WWW-KOULUTUSSIVUSTON KEHITTÄMINEN Case Inspecta Oy
T A M P E R E E N A M M A T T I K O R K E A K O U L U OPINNÄYTETYÖ WWW-KOULUTUSSIVUSTON KEHITTÄMINEN Case Inspecta Oy Janne Leinonen Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Tammikuu 2008 Työn ohjaaja: Paula
LisätiedotLisätehtävät. Frantic 2015 sivu 1 www.frantic.com
Lisätehtävät Frantic 2015 sivu 1 www.frantic.com Fontit - Google fonts Fonttien käyttäminen verkossa ilman uusien fonttien lataamista on melko rajattua, sillä koskaan ei voi tietää mitä fontteja vastaanottajan
LisätiedotP e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa
P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa XML-kielen perusteet Teoria ja ohjelmointitehtävät XML-kielen perusteet 3 Sisältö YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN... 7 YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN...
LisätiedotNavigointi Verkkomultimedia ICT1tn004. Elina Ulpovaara
Navigointi Verkkomultimedia ICT1tn004 Elina Ulpovaara Käytettävyys navigoinnista Sivuston sisältö hahmottuu nopeasti hyvän navigoinnin avulla. Navigointi on helppoa ja nopeaa. Mitä sivulla on? Mihin sivulta
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat Harri Laine 1
Digitaalisen median tekniikat 30.4.2004 Harri Laine 1 Kurssin sisällöstä Digitaalinen media on laaja käsite pitäen sisällään erilaisia digitaalisessa muodossa olevia dokumentteja ja niiden käsittelyä tekstiä
LisätiedotW3C, Web-teknologiat ja XML
W3C, Web-teknologiat ja XML Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: XML on W3C:n
LisätiedotProseduraalinen dokumentti: sisältö, rakenne ja ulkoasu yhdessä, esim. worddokumentti
1 XHTML - aloitus Sisältö: s.2 Taustaa s.4 Elementin rakenne s.7 XHTML dokumentti s.8 DOCTYPE s.11 html s.13 head s.14 meta s.16 title s.17 link s.18 style s.19 body s.22 Lohko- ja inline-elementit s.23
LisätiedotHakukoneoptimoinnin ABC
Hakukoneoptimoinnin ABC Sisältö Mitä on hakukoneoptimointi? Miten hakukoneoptimointia tehdään? Miten valitset oikeat hakusanat? Miten pääsee Googlen hakutuloksissa ensimmäiselle sivulle? Mitä on hakukoneoptimointi?
LisätiedotLuento 1: Johdanto merkintäkieliin
Luento 1: Johdanto merkintäkieliin AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola Johdanto merkintäkieliin Merkintäkieliä SGML HTML XML XML:n peruspiirteet XML-dokumentin rakenne XML:n käyttö XML-pohjaisia
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat. JSP ja XML
Digitaalisen median tekniikat JSP ja 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan
Lisätiedot3 WWW-hypermedian perusta: HTML
3 WWW-hypermedian perusta: HTML 3 WWW-hypermedian perusta: HTML HTML (Hypertext Markup Language) on tapa koodata (merkata) rakenteisia (teksti)dokumentteja WWW:ssä Esimerkki: Tästä kaikki alkaa
LisätiedotW3C-teknologiat ja yhteensopivuus
W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa
LisätiedotXML - perusteet. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen
XML - perusteet Ctl230: Luentokalvot 4.10.2004 Miro Lehtonen Johdanto Mikä on merkkauskieli? 3Merkkaus (markup): lisätieto dokumentissa Erilaiset kirjasintyylit ja -koot 3Säännöt merkkaukselle Miten merkataan?
Lisätiedot4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1
4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,
LisätiedotInternetsivujen perusrakenne. Html-dokumentin keskeiset elementit ja attribuutit
Internetsivujen perusrakenne Html-dokumentin keskeiset elementit ja attribuutit Websivu html-dokumentti Internetsivun rakenne kuvataan html-kielellä Html-dokumentti on tekstimuotoinen tiedosto, jossa luetellaan
LisätiedotTIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN
TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN YLEISTÄ LUENNOT (8 H) & TYÖPAJA (2 H) YHTEYSTIEDOT ville.salminen@oulu.fi VÄLINEET Tekstieditori Mieluummin Windowsin Notepad kuin esimerkiksi Microsoft Word
LisätiedotSemanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto
Semanttinen Web Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä "Semanttinen Web" Sisältö Konteksti: W3C, Web-teknologiat
Lisätiedot9 XML perusteet
9 XML 1.0 - perusteet XML jakaa dokumenttien käsittelyn kaksitasoiseksi prosessiksi, jossa XMLprosessori ([processor]) lukee XML-dokumentin ja välittää tämän jäsennettynä sovellukselle ([application]).
Lisätiedot9 XML perusteet
9 XML 1.0 - perusteet XML jakaa dokumenttien käsittelyn kaksitasoiseksi prosessiksi, jossa XMLprosessori ([processor]) lukee XML-dokumentin ja välittää tämän jäsennettynä sovellukselle ([application]).
LisätiedotW3C ja Web-teknologiat
W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen
LisätiedotTiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö)
Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö) Miika Nurminen (minurmin@jyu.fi) Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kalvot ja seminaarityö verkossa: http://users.jyu.fi/~minurmin/gradusem/
LisätiedotW3C ja alueellinen standardointi
W3C ja alueellinen standardointi Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C on kansainvälinen konsortio
LisätiedotHTML:n perusteet. Jari Sarja / Otavan Opisto 2012. Tämä oppimateriaali on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.
HTML:n perusteet Jari Sarja / Otavan Opisto 2012 Tämä oppimateriaali on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 -lisenssillä 1 11. Sivuston taittaminen HTML:n avulla Sivuston taittaminen tarkoittaa
Lisätiedotselector { CSS property: value; property2: value; Code Camp for Girls 2015 - Sonja Jaakkola & Sanna Nygård
selector { CSS property: value; property2: value; Code Camp for Girls 2015 - Sonja Jaakkola & Sanna Nygård CSS selectorit Elementti HTML CSS otsikko h1 { color: pink; Luokka HTML CSS
LisätiedotHTML-ohjeet. Sivun perusrakenne <HTML> <HEAD> <STYLE TYPE="text/css"> ...tänne tulee CSS-koodi eli sivun ulkonäkö määritykset...
HTML-ohjeet Sivun perusrakenne ...tänne tulee CSS-koodi eli sivun ulkonäkö määritykset... ...tänne tulee javascript-koodi...
LisätiedotStanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen
Projektiryhmä StanForD-XML Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen Rahoittajat Koskitukki Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo Timber Oy, Yksityismetsätalouden
Lisätiedot8 XSLT-muunnoskieli XSLT-muunnoskieli
8 XSLT-muunnoskieli 51 8 XSLT-muunnoskieli XML-dokumentti kuvaa siis vain tiedon sisältöä eikä määritä ulkoasua mitenkään. CSS on suunniteltu HTML-dokumenttien ulkoasun kuvaamiseen eli tiedon esittämiseen
LisätiedotHTML ja CSS. T WWW-palvelun suunnittelu Mikko Pohja
HTML ja CSS T-111.4360 WWW-palvelun suunnittelu Mikko Pohja Sisältö HTML XHTML CSS DOM DHTML Käytännön esimerkkejä Kuka tahansa pystyy tekemään yksinkertaisen dokumentin HTML Hyper Text Markup Language
LisätiedotRakenteiset dokumentit Mitä hyötyä niistä on?
Rakenteiset dokumentit Mitä hyötyä niistä on? AIPA-hankeseminaari Helsinki 28.1.2011 Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://users.jyu.fi/~airi/ Airi Salminen, Rakenteiset dokumentit. Mitä hyötyä? 28-01-2011
LisätiedotXML & CSS. WWW-sovellus??
XML & Näkökulmia WWW-ympäristön sovelluksiin ja käyttöliittymiin ILKKA PALOLA Citec Information WWW-sovellus?? Informaationhallinta, julkaisutoiminta Verkkoviestintä ESIMERKKEJÄ käyttäjistä ja käyttökohteista:
LisätiedotVäitöskirja -mallipohja
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Väitöskirja -mallipohja Word 2007/2010 IT-palvelut hannele.rajaniemi@jyu.fi https://koppa.jyu.fi/avoimet/thk/vaitoskirja sovellustuki@jyu.fi Sisältö Miten toimii väitöskirja/asiakirjamallipohja?
LisätiedotVisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu
HAAGA HELIA/IltaTiko ICT2TD005: Ohjelmisto suunnittelutaito 1 VisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu Tämä pikaopas opastaa käyttämään VisualStudion web sivujen suunnittelu ja toteutusominaisuuksia.
LisätiedotXML kielioppi. Elementtien ja attribuuttien määrittely. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen
XML kielioppi Elementtien ja attribuuttien määrittely Ctl230: Luentokalvot 11.10.2004 Miro Lehtonen Dokumenttien mallinnus Säännöt dokumenttityypeille 3Mahdollisten dokumenttirakenteiden määrittely Samassa
LisätiedotRakenteiset dokumentit, kevät 2006
Johdanto Rakenteiset dokumentit, kevät 2006 MATHM-47150 Rakenteiset dokumentit, 6 op, kevään 4-5 periodeilla Kotisivu: Luennot: Harjoitukset: Suoritustapa: http://matriisi.ee.tut.fi/hmopetus/rd/index.html
LisätiedotJohdatus tutkimustyöhön. Harjoitus 9: Kenraaliharjoitus (Tiistain harkkaryhmä)
Johdatus tutkimustyöhön Harjoitus 9: Kenraaliharjoitus (Tiistain harkkaryhmä) Päivän To-do -lista Esittele oma työsi ryhmässä Valitse kenen työn haluat opponoida Heidi kierrättää listaa, merkitse siihen
LisätiedotW3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta
W3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium
LisätiedotAJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML
AJAX-konsepti AJAX Asynchronous JavaScript And XML Viimeisin muoti-ilmiö web-ohjelmoinissa, termi Ajax tuli käyttöön vuoden 2005 aikana Joukko teknologioita, joiden avulla voidaan toteuttaa uudenlaisen
Lisätiedot