Teemana aikajanat Polku versio 0.2

Transkriptio

1 Teemana aikajanat Polku versio 0.2 UTA VT Polku-projekti Tekijä: J.M. Jokiniemi Tulostettu: Jakelu: Uteam, Polku Dokumentin tila: lopullinen versio Muokattu:

2 VERSIOHISTORIA Versio Päiväys Tekijät Selite (muutokset, korjaukset...) Joonas JM Alkuperäinen Joonas ja lopullinen Muokattu: /11

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TARKOITUS TUOTE JA YMPÄRISTÖ MÄÄRITELMÄT, TERMIT JA LYHENTEET VIITTEET YLEISKATSAUS DOKUMENTTIIN SUUNNITTELUN TAUSTALLA OLEVAA TEORIAA PERUSTA TEORIAA KÄYTTÖLIITTYMÄN SUUNNITTELU VAIHTOEHTO VAIHTOEHTO VAIHTOEHTO VAIHTOEHTO VAIHTOEHTO INTERAKTIOTEKNIIKAT LYHYT KATSAUS INTERAKTIOTEKNIIKOIHIN LOPPUSANAT Muokattu: /11

4 1. JOHDANTO 1.1 Tarkoitus Tämän dokumentin tarkoituksena on selvittää aikajanatoteutuksen perusperiaatteita tarkemmin. Tavoitteena on myös ottaa selville onko aikajana tarpeellinen, helppo ja käytettävä ratkaisu toimijanäkymän esittämiseen. Olen syvästi pahoillani mahdollisista kirjoitusvirheistä. 1.2 Tuote ja ympäristö Tuote on Helka ry:n käyttöön tuleva järjestelmä, eräänlainen asioiden hallintatyökalu. 1.3 Määritelmät, termit ja lyhenteet 1.4 Viitteet Helka eli Helsingin kaupunginosayhdistykset ry projektin Toimeksiantaja. Suoraa viitettä projektin omiin dokumentteihin ei ole. Asiakas on esittänyt toivomuksensa visuaalisesta näkymästä, ja projektin palaverissa on tätä asiaa myös käsitelty. Kirjaviite: [Saariluoma etc. 2001] Toim. Saariluoma, Kamppinen, Hautamäki, 2001, Moderni kognitiotiede, Gaudeamus, Helsinki. Luentoviite: [Brattico 2008] Brattico, P., JYU Kognitiotiede: ihminen ja tietokone, Kevät Yleiskatsaus dokumenttiin Ensin katsotaan teoriaa, esitetään mahdollisia toteutusmahdollisuuksia, lopuksi perustellaan ratkaisuja. Muokattu: /11

5 2. SUUNNITTELUN TAUSTALLA OLEVAA TEORIAA 2.1 Perusta Käyttäjäkeskeisen suunnittelun perusperiaatteita on käyttäjän ymmärtäminen. Kysymykset kuten miten asiakas palvelua tulee käyttämään, mihin tarkoitukseen (skenaariot tms.) on nostettu jalustalle. Toive aikajana visualisoinnista tuli asiakkaalta, ja tapahtuma-aikajanaa toivottiin, sillä sen oletettiin olevan järjestelmän yleisin käyttötapa. 2.2 Teoriaa Nopean nettiselailun perusteella uskallan sanoa, että yleisin aikajanan esitystapa vasemmalta oikealle kulkeva jana, jonne on sijoitettu halutut tapahtumat tai tapahtumien koodaukset. Nopea vilkaisu Saariluoman [2001] ja kumppanien toimittamaan kirjaan Moderni kognitiotiede paljastaa heti muutaman visualisoinnin hyvän puolen: visualisoiminen tukee käsitteellistä ymmärtämistä ja helpottaa kokonaisuuksien käsittämistä monimutkaisissa prosesseissa, esim. kitkan ja nopeuden yhteyden hahmottaminen. Merkityskoodaukseen voidaan käyttää iconeita, käsitteitä (siis tekstiä), janan muoto voi merkitä jotain. Myös väri on helppo merkityksiä viestittävä väline, mutta pitää muistaa, ettei se saa olla ainut merkityksen koodaaja! Muutamia pointteja *Aikajana vasemmalta oikealle * Visuaalisuus auttaa vaikeiden asioiden ymmärtämistä * Visuaalinen ja käsitteellinen esitystapa ei sulje toisiaan pois Muokattu: /11

6 3. KÄYTTÖLIITTYMÄN SUUNNITTELU 3.1 Vaihtoehto 1 Ensimmäinen idea, joka ryhmässä tuli esille on esitetty ylhäällä. Pallot esittävät tiettyjä aikoja ja selityskenttään ilmestyy luonnollisesti selitysteksti. Aikaväli on helposti havaittavissa, lisäksi on nähtävissä mitä projekteja on muunnettu. Projektien sijaan voidaan tietysti esittää myös tapahtumia (projektien sijaan)- yhtä kaikki ideana oli toteuttaa aikajana tapahtumien selaamiseen. Pro Con Objektit erottavat toisistaan, siis janalla on jo merkitsevää tietoa (siis kolme palloa per päivä.) Selityslaatikko antaa mahdollisuuden kohtalaisen suureen määrään tietoa Lienee hieman epäselvä ei käytä mitään valmista käyttöliittymäidiomia. Selityslaatikko ei välttämättä linkity syötteeseen. Siis sivun syntaksi (miten asiat esitetään) ei liity tarpeeksi selvästi sen semantiikkaan (merkitykseen). Muokattu: /11

7 3.2 Vaihtoehto 2 Toinen idea on esitetty ylhäällä. Uusimmat lisäykset tulevat vasemmalle ja vanhat painuvat vähitellen unholaan. Viikkojen koko saattaa vaihdella syötteiden määrän perusteella. Pallot kuvaavat dataa, ja datan yläpuolella esitetään muuta yksilöiviä tietoja. Janan laskut ja nousut voidaan tietysti koodaamaan jotain merkitystä, mutta silloin merkitysyhteyden täytyisi olla selvä ja helposti havaittavissa. Pro Con Visuaalisesti selkeä Viikkojako näkyy selvästi tapahtumien välistä aikaa ei tarvitse arvata Saako pieniin väleihin tarvittavan tiedon? Vastaavaa visuaalista esitystä ei käsittääkseni useinkaan listauksissa käytetä Muokattu: /11

8 3.3 Vaihtoehto 3 Kolmas idea on esitetty ylhäällä Creditit Jannen visionääriselle mielikuvitukselle. Visuaalinen kolmiulotteinen esitys näyttää lähimpänä uusimmat tapahtumat ja kauempana näkyy tietysti tapahtumia, joista on kulunut enemmän aikaa. Tunnelit saavat olla omia kokonaisuuksiaan, josta on mahdollisuus kulkea toisiin kokonaisuuksiin ja niin edelleen. Avaruudellista lähestymistapaa ei kovin usein ole tiedon visualisoinnissa käytetty. Pro Con Mielenkiintoinen Käytettävä? Muokattu: /11

9 3.4 Vaihtoehto 4 Vaihtoehto 4 on normaali jana, jossa on normaalisti esitetty tietoa. 3.5 Vaihtoehto 5 dataa Lasten päivä Dataa Dataa Vaihtoehto 5 on linkittyvä kartta, jossa jokaisen tapahtuman tärkeimmät linkit näytetään käyttäjälle. Lisäksi navigointi toisiin tapahtumiin/kokonaisuuksiin tulisi järjestää jollain tavalla. Ongelmat: toteutuksena hankala (mahdoton) ja lisäksi käytettävyydeltään epävarma. Muokattu: /11

10 4. INTERAKTIOTEKNIIKAT 4.1 Lyhyt katsaus interaktiotekniikoihin 1 Janalla esitettävää tietoa on tietysti selattava ja tässä kappaleessa on lyhyesti esitelty mahdollisia interaktiotekniikoita. Puunäkymä(t) Puunäkymässä tieto on esitetty hierarkkisesti, siten että merkityssuhteet ovat selvillä Merkitysverkko Muistuttaa edellistä, mutta verkon ei tarvitse olla mitenkään hierarkkinen Kalansilmänäkymä(t) Korostaa tai suurentaa halutun/etsityn tiedon Perspektiiviseinä Korostaa tietyn kohdan janasta, esimerkiksi viikon x 1 Katsokaa esimerkit Muokattu: /11

11 5. LOPPUSANAT Tässä dokumentissa esittelimme viisi eri mahdollisuutta esittää informaatio visuaalisesti. Pyyntö visuaalisesta toteutuksesta on lähtöisin asiakkaalta ja siksi informaation visualisointia oli syytä pohtia tarkemmin. Hyviä puolia informaation visualisoinnissa olisi tietotulvan helpompi kontrollointi. Toisaalta hakemamme listauksen visualisointi ei ole yleinen standardi, jolloin sitä on riskialtista alkaa käyttämään [Brattico 2008]. Lisäksi kun tarkastelee käyttäjiä, heille olisi hyvä esittää kaikki tieto, jokaisella sivulla, samanlaisena siis listauksena. Listausten käyttö saattaa olla raskasta, mutta vähitellen käyttäjät oppivat käyttämään niitä ei helppokäyttöinen ratkaisu, mutta varsin yleinen. Kehittäjien tehtävä on siten olla tekemättä liian raskaita listauksia. Toteutus jätetään vielä avoimeksi. Muokattu: /11