PAREMPI OPPIA YHDESSÄ

PAREMPI OPPIA YHDESSÄ tukea etwinning-hankkeesta Satu Raitala Hannu Ylilehto (toim.)

Kiitokset asiantuntijoille: Pasi Silander Minna Lakkala Leena Vainio Paula Mattila Tomi Terentjeff Anne Rongas Kiitokset aktiivisille etwinning-opettajille: Sari Auramo, Ohkolan koulu, Mäntsälä Arja Järvenoja, Koskelan koulu, Oulu Susanna Kivinen, Kenttäkadun päiväkoti, Hyvinkää Marjukka Koskiahde, Raision Kauppaoppilaitos, Raisio Piia Leppä, Forssan yhteislyseo, Forssa Marja Laine, Viialan keskuskoulu, Akaa Tuija Lindström, Havukosken koulu, Vantaa Kirsti Lähdesmäki, Puumalan yhteislukio, Puumala Anne Onnela, Aleksanteri Kenan koulu, Sodankylä Jukka Pirttimäki, Euran lukio, Eura Pasi Siltakorpi, Pääskytien koulu, Porvoo Tiina Sarisalmi, Holman koulu, Orivesi Tiina Torvinen, Jokelan koulu, Raahe Paula Vaattovaara, Levi-Instituutti / Lapin ammattiopisto, Kittilä Opetushallituksen etwinning-tiimi: Ella Kiesi, Yrjö Hyötyniemi, Mia Sandvik, Juho Helminen etwinning-koordinaattorit Opetushallituksessa: Yrjö Hyötyniemi, 040 348 7477, yrjo.hyotyniemi@oph.fi Mia Sandvik 040 348 7013, mia.sandvik@oph.fi 2. tarkistettu painos Opetushallitus ja tekijät Kansi: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho Graafinen suunnittelu: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho Kuvat: Piia Leppä, Marja Laine, Anne Onnela, Hannu Ylilehto; kaappauksia hankkeiden verkkosivuilta ISBN 978-952-13-4947-8 (nid.) ISBN 978-952-13-4948-5 (pdf) http://www.oph.fi/download/46471_parempi_oppia_yhdessa.pdf Juvenes Print, 2011

Sisältö Lukijalle...5 1 etwinning: Verkkokumppaneiden kanssa maailmalle...7 1.1 Portti ja portaali yhteistyöhön 8 1.2 etwinning ja muut kansainväliset ohjelmat 9 1.3 etwinningistä lisäarvoa koulutyöhön 10 2 Projektin pedagoginen rakentaminen...15 2.1 Pedagogisen projektin lähtökohdat 15 2.2 Tehokas oppiminen ja erilaiset oppimiskäsitykset projektin taustalla 16 2.3 Pedagogiset mallit ja menetelmät etwinning-projektissa 18 2.4 Pedagogisen projektin suunnittelun askeleet 21 2.4.1 Opetussuunnitelman tavoitteet taustalla 21 2.4.2 Yhteinen suunnittelu toisessa maassa olevan kumppani-opettajan kanssa ja oppijoiden osallistaminen 22 2.4.3 Oppimisprosessin ja oppimistilanteiden suunnittelu projektiin 22 3 Yhteisöllinen toiminta verkko-oppimisympäristöissä...28 3.1 Yhteisöllisen verkkotyöskentelyn erityispiirteitä 29 3.2 Pedagogisia näkökulmia yhteisölliseen verkko-oppimiseen 30 3.3 Yhteisöllistä työskentelyä verkon kautta etwinning-projekteissa 34 4 Projektin toteuttaminen koulussa ja oppilaitoksessa...37 4.1 Mikä on projekti? 37 4.2 Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty 38 4.3 Käynnistäminen 39 4.4 Sitouttaminen 41 4.5 Arviointi 41 4.6 Projektin päättäminen 42 4.7 Projektimaista työskentelyä etwinningissä 42 5 Mistä on hyvä hanke tehty?...45 5.1 Monenlaista laatua 45 5.2 Käytännön vinkkejä 46 5.3 Opetussuunnitelma ohjaa 47 5.4 Kansainvälisessä seurassa 48

5.5 Yhteisvoimin yhteisiin tavoitteisiin 49 5.6 Koko koulu mukaan 50 5.7 Uutta luovasti 52 5.8 Tieto- ja viestintätekniikka hyödyllisessä käytössä 53 5.9 Tavoitteellisesti tuloksiin 54 5.10 Hyvä työ myös toisten tietoon 55 6 etwinning-projektien tietotekniset työvälineet...56 6.1 etwinningin omat välineet 57 6.2 etwinningiin liitetyt välineet 60 6.3 Sosiaalinen media ja sen sovellukset opettajan työkaluina 64 7 etwinning opetussuunnitelmaa toteuttamassa...71 7.1 Toimintatapojen monipuolistaminen 71 7.2 Oppiaineet ja integrointi 74 7.3 Aihekokonaisuuksien toteuttaminen 76 7.4 Tieto- ja viestintätekniikka 77 7.5 Innovatiivisuus 80 8 Tulosten arviointi ja levittäminen...82 8.1 Mitä hyötyä etwinning-projekteista? 83 8.2 etwinning-projektin arviointi 84 8.3 Projektin esittely 87 Liite Projektien arkea ja hyviä käytäntöjä...89 4

Lukijalle Koulutuksen kehittämistilaisuuksissa kuulee usein sanottavan, että kansainvälisyydestä pitäisi tulla koulun arkea. Puhumme edelleen kansainvälistämisestä, vaikka Suomi on jo kansainvälistynyt ja sen mukana koulut. Elinkeinoelämä kulkee globalisaation virrassa. Väestö monikulttuuristuu. Työperäinen maahanmuutto kasvoi vuonna 2007 noin 60 % edellisvuodesta. Maailma tulee elämäämme tietoverkkojen ja median kautta halusimme tai emme. Lapset ja nuoret elävät jo luontevasti kansainvälisessä maailmassa ja ovat tietoverkoissa kuin kotonaan. Pysyykö koulu mukana? Opetussuunnitelmat edellyttävät, että kansainvälinen ja monikulttuurinen osaaminen mahdollistetaan jokaiselle oppilaalle. Kouluissa mietitään keinoja, joilla kansainvälisyys parhaiten otettaisiin haltuun. Monen mieleen tulee matka ulkomaille, kun mietitään kansainvälistämisen tapoja. Onko meillä resursseja matkustaa kaikkien oppilaiden kanssa kansainvälisyyteen? Katsommeko Suomesta poispäin, kun hakeudumme kansainvälisyyteen, vai myös maan rajojen ja koulun sisälle, kotikansainvälisyyteen? Hyödynnämmekö tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuudet täysipainoisesti? Euroopassa koulujen kansainvälisyyttä on toteutettu monin EU-ohjelmin 1990-luvun alusta. Läpimurto tapahtui vuonna 2004, kun EU käynnisti etwinning-ohjelman. Tavoitteena oli, että jokainen Euroopan koulu saisi kumppanin jonkin toisen maan koulusta. Vuoden 2008 loppuun mennessä jo yli 45 000 koulua on hankkinut kansainvälistä kokemusta hyödyntämällä etwinningiä. Suomessa etwinning-hankkeeseen oli liittynyt 800 koulua eli joka viides maamme oppilaitos. Tämä opas pyrkii osoittamaan, kuinka kansainvälistä toimintaa voidaan tuoda jokaisen koulun arkeen niin että pysytään opetussuunnitelmien tavoitteissa ja suomalaisen oppimisajattelun ytimessä. Partnerikoulun kanssa voi tehdä kansainvälistä yhteistyötä kirjeenvaihdosta kehittämisprojekteihin ilman hakemussulkeisia, varojenkeräystä, kestävää kehitystä uhmaavia lentoja, murheita matkan vaaroista. 5

Parempi oppia yhdessä Kansainvälistymisen rinnalla on etwinning-hankkeessa yhtä tärkeänä tavoitteena edistää tieto- ja viestintätekniikan järkevää opetuskäyttöä Euroopan kouluissa, ei irrallisena toimintona vaan osana normaalia opetusta. Silloin myös oppimisprosessien ja opetusmenetelmien kehittäminen on osa etwinning-yhteistyötä. Tämä opas on syntynyt näiden tavoitteiden yhdistämisestä. Oppaan alkuosassa oppimisen tutkijat antavat ohjeita oppimistilanteiden suunnittelusta ja uusien menetelmien käytöstä oppimisprojekteissa. Toinen kokonaisuus muodostuu projekteissa hyödynnettävien tietoteknisten välineiden esittelystä ja kolmas opettajien hankkimista käytännön kokemuksista. Parhaat kiitokset kaikille niille opettajille, jotka ovat oppaan koontivaiheessa kertoneet kokemuksistaan! Opettajan ainainen ongelma on tietenkin aikapula: kuinka mahduttaa kaikki tarpeellinen käytettävissä olevaan tuntimäärään? Siksi oppaan yksi tavoite on antaa konkreettisia ideoita ja vinkkejä siitä, kuinka projektityö sopii opetuksen osaksi ja kuinka se tarjoaa mahdollisuuden oppijoille ja opettajille kehittää erilaisia tietoja ja taitoja ilman ylimääräistä painetta. Suomalainen opetushenkilökunta on jo nyt ammattitaitoista, mutta kukapa ei haluaisi kehittää itseään aina vain eteenpäin. Opetushallituksen etwinning-tiimi Toisen painoksen esipuhe Parempi oppia yhdessä -kirjan ensimmäisen painoksen jälkeen vuonna 2008 paljon on muuttunut. Verkosta on tullut yhä luontevampi oppimisympäristö ja yhteinen toimiminen erilaisista rajoista riippumatta on koko ajan yleisempää. Ei ihme, että etwinningin merkitys on jatkuvasti kasvanut. Kesällä 2008 etwinnareita oli runsaat 30 000 ja tätä kirjoitettaessa heitä on jo 140 000. Niinpä kirjan uuteen painokseen on tehty runsaasti ajantasaistuksia ja monia jaksoja on kirjoitettu kokonaan uudelleen. Uskomme, että kirja tällaisena palvelee suomalaisia opettajia entistäkin paremmin. Opetushallituksen etwinning-tiimi 2011 6

1 etwinning: Verkkokumppaneiden kanssa maailmalle Mia Sandvik, Satu Raitala etwinning on Euroopan laajuinen opettajien yhteisö, jonka jokainen jäsen haluaa tarjota oppilailleen mahdollisuuden olla suorassa yhteydessä toisen eurooppalaisen nuoren kanssa, oppia toisten ajatuksista ja keskustella aiheista, jotka kiinnostavat nuoria kaikkialla. Opettajat saavat itse kehittää pedagogisia taitojaan ja kokemustaan ja tekevät etwinningistä dynaamisen, alati kasvavan ja vuorovaikutteisen yhteisön. etwinningissä mukana voivat olla opettajat, oppilaat, rehtorit, kirjastonhoitajat ja koko kouluyhteisö. Hanke tuo yhteen tekijät koulussa, tukipalvelun työntekijät, vanhemmat, webmasterit, opettajien täydennyskoulutuksen vastaavat sekä pedagogiset asiantuntijat Euroopan unionin 27 jäsenmaassa sekä Norjassa, Islannissa, Kroatiassa, Turkissa ja Sveitsissä. Anne Gilleran: Opi etwinningin kanssa 7

Parempi oppia yhdessä 1.1 Portti ja portaali yhteistyöhön 8 etwinning on tietoverkkopohjainen kouluhanke, jonka Euroopan komissio käynnisti vuonna 2004 osana elearning -ohjelmaa. Vuonna 2007 käynnistyi toinen ohjelmakausi, jolloin etwinning liitettiin osaksi Elinikäisen oppimisen ohjelmaa. Ohjelman tarkoituksena on kannustaa Euroopan kouluja muodostamaan kumppanuuksia ja tekemään yhteistyötä tieto- ja viestintätekniikan avulla. Kolmas kausi käynnistyi vuonna 2009. Toisin kuin eurooppalaisiin projekteihin yleensä, etwinningiin ei liity pitkäkestoista ja suuritöistä sitoutumista, ylimääräistä byrokratiaa, budjetointia eikä pakollista raportointia. Se tarjoaa koululle tai oppilaitokselle ilmaisen ja helpon tavan löytää eurooppalainen yhteistyökumppani joko muutaman viikon projektia varten tai useaksi vuodeksi, ystävyyteen saakka. etwinning on saavuttanut suuren suosion eurooppalaisten opettajien keskuudessa juuri yksinkertaisuutensa ja helppokäyttöisyytensä vuoksi. etwinning kattaa esi- ja perusopetuksen lisäksi toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen. Koska opetushankkeet toimivat verkon välityksellä, tarjoaa etwinning mahdollisuuden tuoda oppilaitoksen tieto- ja viestintätekniikka uudelle tasolle opetussuunnitelmien edellyttämällä tavalla. etwinningissä on panostettu erilaiseen tukeen, koulutukseen, neuvontaan ja tiedotusmateriaaliin sekä konkreettisiin työkaluihin. Ohjelma tarjoaa ilmaisia projektin hallinta- ja suunnittelutyökaluja sekä useita erilaisia välineitä varsinaiseen työntekoon. Erilaisten välineiden avulla kaksi tai useampi eurooppalaista oppilaitosta voi tehdä oppimisalustalla yhteisiä töitä, jakaa töittensä tuloksia verkkolehdessä ja keskustella foorumeilla. Jokainen projektin perustaja voi määritellä itselleen sopivat työkalut ja varmistaa sen, että koulu on mukana kehittyvässä maailmassa ja antaa oppijoille parhaat mahdollisuudet tulevaisuuteen. etwinning-portaalia on koko ajan kehitetty yhteisöllisempään suuntaan. Sekä opettajan oma työpöytä että projektin TwinSpace antavat runsaasti välineitä yhteisölliseen työskentelyyn. Voit perustaa opettajainhuoneen tai osallistua sellaiseen. Voit jakaa ja saada erilaisia hyödyllisiä resursseja, osallistua eri teemoilla toimivien ryhmien toimintaan ja kouluttautua oppimistapahtumissa. Kaikki tämä tapahtuu verkon kautta, niin kuin kaikki muukin etwinningissä. Voit myös pitää yhteyksiä toisiin etwinnareihin ja kertoa mielipiteesi heidän suunnitelmistaan ja projekteistaan. etwinning-projektille ei ole asetettu aikarajoja eikä toiminnasta tarvitse raportoida jälkikäteen. Suotavaa tietenkin on, että toiminnasta tiedotetaan yhteisessä portaalissa ja paikallisesti koulun sisällä. Myös projektin sisältö on etwinningissä vapaa. Projekti voi olla kielten projekti, jonka tavoitteena

etwinning verkkokumppaneiden kanssa maailmalle on autenttisen kielenkäytön harjoitteleminen. Se voi olla luonnontieteiden projekti, jossa tehdään yhteisiä kokeita ja verrataan tuloksia. Se voi olla kulttuuriprojekti, jossa oppijat työstävät eri oppiaineissa yhteisiin eurooppalaisiin aiheisiin liittyviä kysymyksiä. Tavoitteena on kuitenkin opetussuunnitelmien tavoitteiden toteuttaminen. Näin opettajalle ei synny ylimääräistä työtä, sillä projektin oppimistehtävät voidaan sisällyttää tavanomaiseen luokkatyöskentelyyn. Kuten monet jo mukana olevat opettajat sanovat: vain mielikuvitus on rajana! Tässä teoksessa on runsaasti vinkkejä mahdollisuuksista toteuttaa opetussuunnitelmaa etwinning-projekteissa. Liitteeseen on lisäksi koottu esimerkkejä jo toteutetuista projekteista, joista voi poimia itselle sopivat ainekset etwinning-reseptin muokkaamiseksi. 1.2 etwinning ja muut kansainväliset ohjelmat Euroopan komission Elinikäisen oppimisen ohjelman rakenteet uudistettiin vuonna 2007. Näin myös etwinningistä tuli osa Comenius-ohjelmaa, joka on tarkoitettu kaikille kouluyhteisöön kuuluville: oppilaille, opettajille ja muulle opetusalan henkilöstölle. Arkipäivän kielenkäytössä kannattaa kuitenkin etwinning erottaa muista Comenius -hankkeista, joita Suomessa hallinnoi ja joihin tukea myöntää Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO. etwinning-hankkeessa ei rahoiteta koulujen projekteja, vaan tukea tarjotaan hyvin monessa muussa muodossa. etwinning on erityisesti opetuksen sisällöllisen ja menetelmällisen kehittämisen hanke ja se toimii myös ammatillisessa koulutuksessa. Vaikka etwinningiin ei kuulu rahoitusta eikä liikkuvuutta, niitä ei tarvitse sulkea pois. etwinning-projektin voi yhdistää muihin kansainvälisiin hankkeisiin, kuten Nordplus-ohjelmaan, Comenius-ohjelman muihin hankkeisiin ja Leonardo da Vinci -ohjelmaan. Esimerkiksi etwinningin kumppanihaun kautta voi löytyä myös liikkuvuudesta ja kouluvaihdosta kiinnostuneita opettajia. etwinning-projekti voikin toimia astinlautana pidempikestoiselle vaihtoprojektille. Hyvin toteutettu etwinning-projekti voi auttaa varsinaisen Comenius-projektin rahoituksen saamisessa, mikä mahdollistaa kumppaneiden tapaamisen ja yhteistyön mahdollisen syventämisen. Vastaavasti etwinning-projekti voi myös olla lyhempi jakso Comenius-projektin aikana tai jatkoa jo päätökseen saatetulle Comeniusprojektille, jolloin hyvin alkanutta yhteistyötä ei tarvitse keskeyttää. Peruslähtökohta on, että etwinning-hankkeen voi toteuttaa normaalina opetuksena ilman ylimääräistä rahoitusta. On mahdollista hakea rahoitusta muistakin lähteistä, jos projekti täyttää rahoittajan asettamat vaatimukset. Esimerkiksi Opetushallitus antaa valtionavustusta kansainvälistämishankkeille. Myös erilaisiin kulttuuri- tai tiedeinstituutteihin kannattaa olla yhteydessä, projektin sisällöstä riip puen. 9

Parempi oppia yhdessä Hannu Ylilehto 1.3 etwinningistä lisäarvoa koulutyöhön etwinning-ohjelman toiminta-ajatuksena on tarjota kouluille puitteet, joissa tehdään yhteistyötä muiden Euroopan koulujen kanssa internetissä. Se on siis tila ja työkalu laajaan kansainväliseen yhteistyöhön. Kansainvälisen toiminnan oikeutus osana koulun arkea tulee siitä, että se tukee opetussuunnitelman tavoitteita ja auttaa toteuttamaan niin oppilaiden kuin opettajien perustehtävää koulussa. Opettajien ja rehtorien autenttiset havainnot kertovat etwinningin tuomasta lisäarvosta koulujen elämänmenoon. Oppimiselämyksiä kansainvälisyydestä Kansainvälisyys näkyy koulun arjessa. Siihen törmää kotikaupungin kaduilla, se tulvii olohuoneeseen monen median kautta, se pesiytyy jokapäiväiseen kielenkäyttöön. Mutta vasta kansainväliset kumppanuudet esimerkiksi etwinning-hankkeissa tuovat sen lähemmäksi opettajaa ja oppilaita. Omakohtaisista elämyksistä voi kasvaa innostavia oppimiskokemuksia. Oman koulun perinteisiin kenties jo kuuluva, koulun painopistealueissa mainittu ja rehtorin opetussuunnitelmaan kirjaama kansainvälisyys ei välttämättä vielä kosketa. Se jää jotenkin piiloon ja kätköön kukapa nyt opsia innostuakseen lukisi. Muistan nähneeni koulun käytävillä vaeltelevia, vierasta kieltä puhuvia vierailijaryhmiä. En kiinnittänyt niihin suurempaa huomiota, koska kukaan vaeltelijoista ei pysähtynyt puhuttelemaan erityisesti minua, muistelee Piia Leppä Forssan yhteislyseosta. Oven kansainvälistymiseen avasi Piialle opettajakollega, joka pyysi häntä mukaan Tarttoon opiskelijaryhmän valvojaksi. Asia seurasi toistaan, ja ennen pitkää Piia Leppä huomasi vetävänsä tarttolaisen Forseliuksen lukion ja opettaja Helja Kirberin kanssa yhteistä kirjallisuuskurssia. Kohta Piia järjesteli yhteisiä chatteja ja seminaareja, toimitti verkkolehteä, otti vastaan ulkomaisia vieraita ja vieraili itsekin Virossa pari kertaa vuodessa. Yhteistyön myötä Piia on tutustunut moniin uusiin ihmisiin ja kokonaiseen uuteen kulttuuriin. Hän on tutustuttanut siihen myös opiskelijoitaan, saanut kielikylpyjä, oppinut chattaamaan, innostunut pitämään blogia ja tekemään verkko-opetusmateriaalia. 10

etwinning verkkokumppaneiden kanssa maailmalle Olen saanut uusia näkökulmia omaan työhöni, alkanut lukea kirjallisuutta toisin, Piia kertoo. Olen saanut Facebook-ystävikseni Heljan, Pertin, Kristyn ja Elisin. Tiedän virolaisten lukevan paljon Sofi Oksasta ja Juha Vuorista. Tunnistan pesivän haikaran, tiedän enemmän Vanemuisen ja Väinämöisen tarujen yhtymäkohdista. Mutta ennen kaikkea olen oppinut katselemaan itseäni, omaa kouluani ja kulttuuriani uudella tavalla. Mielekäs kurkistus maailmaan Omakohtaiset elämykset ja muistot innostavat opettajaa tuottamaan samankaltaisia elämyksiä myös oppilaille. Mäntsälän Ohkolan koulussa opettava Sari Auramo muistaa lämpimästi perheen yhteiset ulkomaanmatkat. Käänteentekevää Sarille oli tutustua 14 maasta tuleviin samanikäisiin varhaisnuorison leirillä Romaniassa vuonna 1980. Tärkeä oli myös vaihtooppilasvuosi USA:ssa. Muistan ihmetelleeni asioita ja ymmärtäneeni oman maan erityispiirteitä paremmin sen kautta, mitä näin ja koin muualla. Palasin kotiin aikuistuneena ja kielitaitoisena. Näin maailman huomattavasti monisävyisempänä kuin aiemmin. Vaikka matkustelu on Sarin oppilaille helpompaa ja yleisempää kuin se oli hänelle itselleen, se ei ole kaikille mahdollista. Mutta onneksi tietotekniikka on avannut maailman jokaisen ulottuville. Muihin maihin ja niiden asukkaisiin voi tutustua monien tietotekniikan ohjelmien, laitteiden ja sovellusten avulla. Koululaiset ovat monesti opettajaansa taitavampia käyttämään reaaliaikaisia viestintäkeinoja. Mutta opettajan tehtävä on ohjata nuoria kurkistamaan maailmaan mielekkäällä tavalla. etwinning tarjoaa loistavan alustan kansainvälisille projekteille, jotka rakentuvat opettajan, oppilaiden ja käytettävissä olevien resurssien mukaan. Sari Auramo on ollut eri-ikäisten alakoululaistensa kanssa mukana seitsemässä etwinning-projektissa. Ne ovat vaihdelleet kestoltaan, aiheiltaan ja toteutukseltaan; on koettu niin onnistumisia kuin pettymyksiäkin. Mutta hauskaa on ollut! Toisluokkalainen oppilaani vastasi kreikkalaisen ikätoverinsa esittelyyn iloisesti: My name is Matti. I like spaghetti too. Pienten oppilaiden suurimmat ahaa-elämykset ovat tulleet sen tajuamisesta, kuinka samanlaisia toiset eurooppalaiset lapset ovat, iloitsee Sari. 11

Parempi oppia yhdessä Pelaako siellä tytötkin rugbya? Etwinning on kivaa. Siinä joutuu tekemisiin vieraiden ihmisten kanssa ja pääsee tutustumaan heidän kouluunsa ja kulttuuriinsa. Saattaapa käydä niinkin, että oppilaat ja opettaja vallan innostuvat, ja kansainvälisyyden tuoma into ja mielihyvä heijastuu kaikkeen arkiseen koulutyöhön. Näin kävi Porvoossa Pääskytien koulussa Pasi Siltakorvelle ja hänen oppilailleen. Kolmisen vuotta sitten uteliaisuus voitti, Pasi kertoo. Kirjauduin etwinning-portaaliin ja ryhdyin etsimään kumppanikoulua. Muutaman ehdokaskokelaan jälkeen löytyi se oikea: Sackvillen koulun erityisopetusyksikkö East Grinstedissä Englannissa. Kolmatta vuotta jatkuva yhteistyö kumppanikoulun kanssa on parhaimmillaan osa jokaviikkoista koulutyötä. Pasi pitää siitä, että etwinningissä on helppo toteuttaa ideoitaan. Matkan varrella on puolin ja toisin tullut uusia ehdotuksia pikkuprojekteiksi. Aikaa on mennyt joskus koko päivä, joskus vain tunti viikossa. Oman luokan kanssa on joustavaa toimia: teddykarhu Otso asetellaan kahvilan kaiteelle ja Esko nappaa muutaman kuvan, jotka sitten liitetään Otson mukaan matkapäiväkirjaan Englantiin. Joku keksii laittaa Otson istumaan Runebergin patsaan jalustalle. Twix, Buy it! Joonas, Pia ja Galang videokuvaavat mainosta. Hintakyltti kääntyy. Toisella puolella on eurot, toisella punnat. Vertaillaan patukoiden hintoja meillä ja Englannissa. Aiheena on nuorten rahankäyttö. Tytöillä on vuorosanat piilossa. Kolmas otto. Jos ei nyt naurattaisi niin paljoa. Siis kuinka työhaastattelussa EI pidä käyttäytyä. Peetu kuvaa käy! Rajatullakin kielitaidolla ovat oppilaat pystyneet kommunikoimaan. Kuvin ja videoin on voitu kertoa monta asiaa. Videokonferenssin aluksi britit haluavat nähdä kun nostamme jalat kameran linssin eteen. Heistä on kummallista, kun meillä ei ole kenkiä ja sipsutamme sukkasillamme koulun tiloissa. Vaikka samankaltaista kahdenkeskistä toimintaa kuin Porvoon ja Sackvillen kesken voi olla ilman etwinningiäkin, on etwinning-portaalin kumppaninhaku Pasin kokemusten mukaan suureksi avuksi varsinkin alkuvaiheessa kumppania etsittäessä. 12

etwinning verkkokumppaneiden kanssa maailmalle Ehdokkaita voi tulla liikaakin, ellei rajaa toiveitaan. Sitten vain, kuten muussakin deittailussa, nappaat sopivimman ehdokkaan, Pasi neuvoo. Pasi Siltakorpi uskoo entisille oppilailleen jääneen myönteisiä kokemuksia kansainvälisestä yhteistyöstä. Hän aikoo jatkaa deittailua ja aloittaa yhteistyötä uudenlaisen hankkeen parissa myös uusien oppilaittensa kanssa. Kansainvälisyys kannattaa Lukiossa on kiire eteenpäin. Siksi kansainvälisyystoiminta kannattaa sisällyttää koko koulun toimintakulttuuriin niin, ettei se kilpaile vaan täydentää sitä, summaa Jukka Pirttimäki Euran lukion kokemuksia. Euran lukiossa on panostettu kansainvälisyyteen jo usean vuoden ajan. Global.me-kurssi (globalme.org) on tarjonnut opiskelijoille mahdollisuuden käsitellä ulkomaisten harjoittelijoiden johdolla globaaleja asioita kuten ihmisoikeuksien toteutumista ja kestävää kehitystä. Pisa-verkostoon (sotunki.edu.vantaa.fi/pisa) kuuluminen on tuonut kouluun saksalaisia nuoria tekemään tutkimusta suomalaisesta koulujärjestelmästä. Apuopettajat, japanilainen Akiko ja tanskalainen Mette sekä monet muut vaihto-oppilaat ovat esitelleet omaa kulttuuriaan ja virkistäneet koulun arkea. Useat opintomatkat ovat motivoineet vieraan kielen ja kulttuurin opiskeluun. Koulu on ollut mukana kahdessa etwinning-projektissa. Ice-Breaker -projektissa on mukana useita eurooppalaisia kouluja, ja opiskelijat ovat tuottaneet materiaalia puolalaisen koordinaattorikoulun ylläpitämälle alustalle. Opiskelijamme ovat saaneet esitellä suomalaista kulttuuria ja tapojamme muille. Aiheet ovat vaihdelleet Alvar Aallosta eukonkantoon, Pirttimäki naurahtaa. Cultural Encounters -projektissa yhteistyö bolognalaisen Liceo Copernicon kanssa on tutustuttanut opiskelijoita italialaisiin nuoriin ja heidän kulttuuriinsa. Oleellisinta on juuri opiskelijoiden yhteistoiminta, Jukka Pirttimäki muistuttaa. Projekti on vaatinut opiskelijoiltamme kielen ja kulttuurin opiskelua, kirjallisuuden lukemista ja verkkomateriaalin tekemistä. 13

Parempi oppia yhdessä Kansainvälisyys sivuaa kaikkia oppiaineita ja sillä on yhtymäkohtia opetussuunnitelman jokaiseen aihekokonaisuuteen. Näin se tukee Jukka Pirttimäen mukaan lukio-opetuksen yleisten tavoitteiden toteuttamista. Tuntuu oikealta elämältä On englannintunti Oriveden Keskuskoulussa. Oppilaat istuvat pareittain ja keskustelevat ohjeen mukaan: Do you like reading? Yes, I do. What s your favourite sport? Football. Englanninopettaja Tiina Sarisalmesta tilanne tuntuu hiukan hölmöltä. Oppi laat kyselevät toisiltaan asioita, joiden vastaukset he tietävät ennestään. Joidenkin kysyjien kiinnostus herpaantuu. Tässä harjoitellaan viestinnän ja vuorovaikutuksen perussanontoja. Oikeasta vuorovaikutuksesta ei kuitenkaan ole kyse. Oppilaat keskittyvät kumpikin omaan suoritukseensa ja vähät välittävät parin vastauksista. On toinen englannintunti. Oppilaat istuvat tietokoneluokassa omassa verkko-oppimisympäristössään ja lukevat kumppanioppilaitten kirjeitä keskustelualueella. Aiheena ovat harrastukset. Nyt alkaa naputus. Oppilaat kirjoittavat vastauksia ja kyselevät lisää tietoja. He kirjoittavat omia juttujaan ja tekevät tehtäviä. Koulun jälkeen kotona voi mennä englannin virtuaaliluokkaan takaisin. Onko han joku vastannut kirjeeseen? Siellä on joku yhtä aikaa, hänelle voi lähettää viestin. On taas englannintunti. Jenny näyttää tietokoneelta kuvaa dataprojektorilla ja kertoo luokkakavereilleen: This is my Spanish friend Pablo. He likes reading. He likes Harry Potter books Does he play football? Yes, he does. Nyt englanninopettaja innostuu. Tämä on aitoa vuorovaikutusta! Näin käytetään vierasta kieltä oikeasti, jotta opittaisiin tuntemaan ja ymmärtämään toinen toistaan. Englannin sanavarasto kasvaa ja oppilaitten viestintätaidot kehittyvät kohisten. Ja mikä parasta, tämä ei tunnu koululta, vaan elämältä, myhäilee Tiina Sarisalmi tyytyväisenä. 14

2 Projektin pedagoginen rakentaminen Pasi Silander 2.1 Pedagogisen projektin lähtökohdat Koulussa toteutettavien pedagogisten projektien keskeisenä lähtökohtana on monipuolisten ja rikkaiden oppimiskokemusten tarjoaminen oppijoille. Projektit tarjoavatkin usein motivoivan ja oppijoita osallistavan lähtökohdan uusien asioiden oppimiselle. Tällöin projektin ja erityisesti oppijan oppimisprosessin tulee olla ennalta menetelmällisesti suunniteltu. Työelämän hankkeissa usein riittää ulkoisen toiminnan tai lopputulosten suunnittelu ja aikataulutus, mutta oppimisprojekteissa painopisteenä on lopputuloksen lisäksi oppijan ajattelun ohjaus. Millaisia oppimistilanteita oppijalle halutaan projektin myötä mahdollistaa? Millaisia ajattelutaitoja oppija voi projektiin osallistuessaan harjoittaa? 15

Parempi oppia yhdessä Tässä luvussa käsitellään etwinning-projektin pedagogiikan rakentamista ja ohjeistetaan opettajaa suunnittelemaan ja toteuttamaan pedagogisesti laadukas prosessi. Alkajaisiksi luodaan katsaus erilaisiin oppimiskäsityksiin ja teorioihin, joita projektit voivat sisältää, minkä jälkeen opetussuunnitelman tavoitteet otetaan projektin suunnittelun lähtökohdaksi ja niistä johdetaan pedagogisesti mielekäs prosessi. Prosessin suunnittelun jälkeen on helppo lähteä hahmottelemaan oppimistilanteita ja oppijoiden toimintaa opiskelua projektissa. Lopuksi luodaan vielä katsaus oppimisprosessin suunnitteluun suunnittelupohjan avulla, mistä onkin hyvä jatkaa seuraavaan lukuun ja miettiä, miten verkkoympäristöä voidaan prosessissa hyödyntää. 2.2 Tehokas oppiminen ja erilaiset oppimiskäsitykset projektin taustalla Miten oppiminen tapahtuu ja miten oppimista edistetään? Tähän kysymykseen vastaavat oppimiskäsitykset. Jokaisella meistä, niin opettajalla kuin oppijallakin, on oma käsityksemme siitä, miten oppiminen tapahtuu, miten itse opimme tehokkaimmin ja miten voimme edistää ja auttaa toisen ihmisen oppimista. Omat oppimiskäsitykset saattavat joskus olla naiiveja ja virheellisiäkin ne ovat saattaneet muodostua lähes tiedostamatta, tai niiden muodostumista ovat ohjanneet epäonnekkaat sattumat ja negatiiviset kokemukset. Oppimiskäsitykset ohjaavat joka tapauksessa vahvasti opettamista ja opiskelua. Jotta eri menetelmiä ja pedagogisia malleja voisi käyttää projektissa tietoisesti apuna edistämään oppijan oppimista, on hyvä tarkastella taustalla vaikuttavaa oppimiskäsitystä. Jos myös oppija tulee tietoiseksi siitä, miten oppiminen tapahtuu ja miten itse parhaiten oppii, on hänellä työkalut uusien asioiden oppimiseen ja opiskeluun. Perinteisesti oppimiskäsityksiä voidaan tarkastella seuraavista näkökulmista: Mitä oppiminen on? Miten oppiminen tapahtuu? Mitkä tekijät edistävät oppimista? Millaista ajattelua tai tiedonprosessointia oppiminen oppijalta edellyttää? Millaisessa kontekstissa oppiminen parhaiten tapahtuu? Mikä on oppijan, opettajan ja vertaisoppijoiden rooli? Miten oppimista voi ohjata? Näitä kysymyksiä voi käyttää apuna, kun reflektoidaan eli peilataan omaa oppi miskäsitystä. Kysymyslista toimii hyvin myös oppijoiden kanssa käytävän yhteisen keskustelun pohjana. 16

Projektin pedagoginen rakentaminen Oppimiskäsitykset Kasvatustieteessä oppimiskäsitykset (engl. learning theories) voidaan karkeasti jakaa perinteisiin (tai vanhoihin) ja uusiin (tai nykyisiin) oppimiskäsityksiin. Perinteisiä oppimiskäsityksiä ovat behaviorismi ja kognitiiviset informaationprosessointiteoriat. Uusiin oppimiskäsityksiin luetaan konstruktivismi ja sosio-kulttuuriset oppimisteoriat. On kuitenkin huomattava, että oppimis käsitysten pohjalla on aina tiedonfilosofinen kysymys eli käsitys siitä, mitä tieto on, miten tieto rakentuu ja miten tietoa syntyy. Nykyiset oppimiskäsitykset Konstruktivistinen oppimiskäsitys (engl. constructivist learning theory) Konstruktivismi on perimmiltään tietokäsitys, jossa tiedon nähdään rakentuvan pienistä palasista, joista rakennetaan eli konstruoidaan aina tarpeen mukaan käyttötilanteeseen sopiva kokonaisuus. Konstruktivistisessa oppimiskäsityksessä oppijan nähdään olevan aktiivinen tiedonrakentelija. Oppiminen on tulosta oppijan omasta tiedonrakentelusta, omasta tiedontuottamisesta. Konstruktivistisessa oppimiskäsityksessä ei erityisesti painoteta oppijoiden yhteisöllistä toimintaa, mutta toisaalta sitä ei ole suljettu poiskaan. Sosio-kulttuurinen oppimiskäsitys (engl. socio-cultural learning theory) Sosio-kulttuurisen oppimiskäsityksen mukaisesti oppimisen nähdään tapahtuvan sosiaalisessa kontekstissa, jossa tieto muodostuu yhteisöllisesti ryhmän sisällä. Pääpaino on oppijoiden yhteisöllisellä tiedonrakentelulla ja vuorovaikutuksella. Kulttuuri välittää keskeistä tietoa; sosio-kulttuurisessa oppimiskäsityksessä kulttuurin välittämä tieto, kuten symbolijärjestelmät (esim. matematiikka) tai kieli ja kielenkäyttösäännöt ovat tärkeitä oppijan ajattelun työkaluja. Käytännön työmuotoina kouluissa usein käytetään tiimeissä tapahtuvaa yhteisöllistä oppimista tai tutkivan oppimisen projekteja. Opetussuunnitelmien oppimiskäsitys Peruskoulun, lukion ja ammatillisen peruskoulutuksen valtakunnallisissa Opetussuunnitelmien perusteissa on käsitelty oppimiskäsitystä ja oppimisympäristöä (engl. learning environment), joita opetuksen tulee toteuttaa. Käy katsomassa valtakunnallisien opetussuunnitelmien perusteista, mitä oppimiskäsityksistä sanotaan kouluasteellasi. Opetussuunnitelmien perusteet löytyvät mm. osoitteesta: http://www.oph.fi. 17

Parempi oppia yhdessä Milloin oppiminen on tehokasta? Oppiminen on tehokasta, kun 1) opetus ja oppiminen on suunnitelmallista, lähtien ikäryhmälle sopivista oppimisen TAVOITTEISTA (tavoitelähtöisyys oppimisprosessissa) ja 2) oppija on aidosti ja koko ajan tietoinen oppimisen tavoitteista ja pystyy siten toimimaan tavoitteellisesti ja 3) oppimiskäsitys ja käytetyt menetelmät on tietoisesti valittu siten, että ne tukevat kyseisen tavoitteen mukaista oppimista ja 4) oppija on tietoinen siitä miten oppii, mitä menetelmiä ja tekniikoita kyseisen asian opiskelussa käytetään, ja hän osaa käyttää näitä menetelmiä ja tekniikoita (metakognitiiviset taidot) ja 5) oppijalla on käytössään tarvittavat materiaalit, resurssit ja työkalut sekä oppimisyhteisö ja 6) oppija on aktiivinen toimija, työstää tietoa em. menetelmien mukaisesti ja saa tarvittaessa opettajan ohjausta. 2.3 Pedagogiset mallit ja menetelmät etwinning-projektissa Pedagogiset mallit (engl. pedagogical models) ovat teoriapohjaisia jäsennyksiä oppimistilanteiden ja oppimisprosessin etenemisestä. Pedagoginen malli kuvaa, miten oppiminen tapahtuu pedagogisen asetelman mukaan. Ne jäsentävät oppimisprosessin eri vaiheisiin ja toimivat mainiona kehikkona pedagogisen projektin suunnittelussa. Nykyisissä yleisesti käytetyissä pedagogisissa malleissa oppija on aktiivinen tiedonrakentelija, joka oppii yhteisöllisesti muiden oppijoiden kanssa. Seuraavassa esitellään muutama keskeinen pedagoginen malli etwinning-projektin pedagogiikan rakentamisen avuksi. Oppiminen yhteisöllisesti 18 Oppiminen tapahtuu parhaiten sosiaalisessa kontekstissa, yhteisen tiedonrakentelun pohjalta. Yhteisöllisellä oppimisella (engl. collaborative learning) tarkoitetaan tässä työmuotoja, joissa oppijat toimivat oppimistilanteessa esimerkiksi tiimeissä jonkin ongelman ratkaisemiseksi tai halutun tuotoksen tekemiseksi. Perinteisestä ryhmätyöstä yhteisöllinen oppiminen eroaa siinä, että yhteisöllisessä oppimisessa oppijat aidosti ajattelevat yhdessä ei riitä, että jokainen tekee oman palasensa ja palaset kootaan lopuksi yhteen.

etwinning verkkokumppaneiden kanssa maailmalle Omien ajatusten ulkoistamisella ja niiden esittämisellä muille oppijoille on keskeinen merkitys, samoin kuin vertaispalautteella. Yhteisöllisessä tiedonrakentelussa kehitetään ajatuksia ja rakennellaan tietoa yhdessä; saadaan muilta oppijoilta kommentteja ja uusia ideoita ja joudutaan myös reflektoimaan omaa ajattelua. Yhteisöllistä oppimista voidaan toteuttaa mm. lähiopetuksessa luokkatilanteessa, erilaisissa projektitöissä ja verkkooppimisympäristöissä. Yhteisöllinen oppiminen on tehokkainta parin kanssa tai pienissä tiimeissä työskenneltäessä. Siihen ei ensisijaisesti sovi vanhakantainen atk-luokka, jossa jokainen oppija istuu oman koneensa takana ja puuhastelee yksinään. Yhteisöllisessä tilanteessa jokainen oppija voi tuoda yhteiseen prosessiin oman asiantuntemuksensa ja kokemuksensa. Oppijoita tulisi rohkaista esittämään myös keskeneräisiä ja kehittelyn alla olevia ajatuksiaan ja tuotoksiaan, vaikka lopputuotos olisikin tarkoitus palauttaa opettajalle erikseen. Yhteisöllinen tiedonrakentelu kannattaa ohjeistaa hyvin, esimerkiksi antamalla oppimistehtäviä. Keskustelua ei synny itsestään, vaan sille on annettava mielekäs aloitusongelma, konteksti sekä jokin tavoite ja päämäärä. Ongelmakeskeinen oppiminen Ongelmakeskeisessä oppimisessa (engl. problem based learning, PBL) oppimisprosessi lähtee liikkeelle ongelmista eli kysymyksenasettelusta, ja oppimisen nähdään olevan parhaimmillaan ongelmanratkaisuprosessi. Usein oppijat asettavat pienryhmissä aloitusongelmat, joihin lähtevät sitten vastausta rakentelemaan. Ongelmanasettelu toimii motivoivana ja oppimista ohjaavana elementtinä koko prosessin ajan. Ongelmanasetteluja voi tehdä esimerkiksi opettajan esittämän casen eli tapauskuvauksen pohjalta, tai jossain tilanteessa on opettajan mielekästä asettaa tarkastelun kohteena olevat ongelmat. Ongelmakeskeisen oppimisen keskeinen tekijä on oppijoiden omien mielenkiinnon kohteiden käsittely ja aitojen kysymysten esittäminen. Kysymykset ohjaavat tiedonrakenteluprosessia. (Luonnollisesti myös opettaja voi tarvittaessa asettaa prosessille aloitusongelman.) Oppimisprosessissa ongelmanratkaisun lähtökohtana ovat aidot ongelmat. Myös oppijoiden tuotosten tulisi olla mahdollisimman autenttisia, ei vain opettajaa varten tehtyjä harjoituksia. Ongelmakeskeisessä oppimisessa ongelmanratkaisuprosessilla on ongelmanasettelun ohella keskeinen merkitys. Ongelmanratkaisuprosessin (oppimisprosessin) tavoitteena on synnyttää käsitteellinen muutos eli aito 19

Parempi oppia yhdessä laadullinen muutos, jossa oppijan tietorakenteet ja käsitteiden väliset suhteet muuttuvat. Tämä on usein edellytyksenä tiedon soveltamiselle käytäntöön. PBL:stä on olemassa erilaisia sovelluksia ja yksityiskohtaisia malleja, joita löytyy esimerkiksi internetistä. 20 Tutkiva oppiminen Tutkivan oppimisen (engl. progressive inquiry) lähtökohtana on oppijan tietoinen toiminta, jonka tavoitteena on oppijan oman käsityksen ja osaamisen kehittäminen. Tätä oppijan omaa käsitystä ja osaamista kehitetään yhteisöllisesti muiden oppijoiden kanssa, jolloin yhteisellä jaetulla asiantuntijuudella on keskeinen rooli prosessissa. Oppijat rakentelevat yhteisöllisesti uutta tietämystä ongelmanasettelun tai pienen tutkimuskysymyksen pohjalta. Oppijat myös jakavat keskenään tietoa ja omia käsityksiään sekä reflektoivat oppimaansa syklisesti syvenevässä prosessissa. Tutkivaa oppimista voidaan käyttää menetelmänä joko yksittäisellä oppitunnilla tai laajemmissa projekti- ja ryhmätöissä. Tutkivan oppimisen prosessi lähtee liikkeelle kontekstin luomisesta, jolloin motivoidaan oppijat ja luodaan konteksti, perusta opittaville asioille. Uudet opeteltavat asiat voidaan ankkuroida todellisen elämän ilmiöihin ja tehdä ne näin oppijoille merkityksellisiksi. Kontekstin eli perustan pohjalta oppijat esittävät omia kysymyksiä eli ongelmanasetteluja, joihin he yhdessä haluavat löytää vastauksen. Luonnollisesti opettaja ohjaa kysymyksenasettelua mielekkääseen suuntaan, ja yhdessä keskustellaan, millaiset kysymykset ovat relevantteja oppimisen tavoitteiden kannalta. Oppijoilla on paljon aikaisempia käsityksiä opittavista asioista tai ainakin ennakkokäsityksiä, jotka ohjaavat uuden asian oppimista. Nämä ennakkokäsitykset on tärkeä tehdä näkyviksi, nostaa pöydälle, jotta niitä voidaan tietoisesti kehittää. Tämä myös mahdollistaa poisoppimisen oppijat voivat prosessin kuluessa todeta, että aikaisempi, väärä tai puutteellinen käsitys (tai selitys) ei toimikaan, ja luoda uuden käsityksen tai selityksen vanhan tilalle. Jos oppijoiden käsityksiä asioista ei tuoda näkyville, on niitä mahdotonta kehittää tietoisesti. Aikaisemmat käsitykset voidaan helposti tuoda näkyville muutamassa minuutissa vaikka pari- tai ryhmäkeskustelussa, joka käydään opettajan antaman kysymyksen pohjalta. Näitä oppijoiden käsityksiä tai selityksiä asioille ja ilmiöille kutsutaan tutkivassa oppimisessa työskentelyteorioiksi tai hypoteeseiksi. Työskentelyteorian (eli oppijoiden luoman käsityksen tai selityksen) reflektointi ja kriittinen arviointi on merkityksellinen vaihe tutkivassa oppi-

Projektin pedagoginen rakentaminen misessa. Oppija arvioi yhdessä muiden kanssa, vastaako työskentelyteoria asetettuun ongelmaan tai kysymyksen ja millainen lisätieto on tarpeen. Kriittisesti pohditaan myös, mitkä ovat tämän oman selityksen vahvuudet ja mitkä sen heikkoudet. Tältä pohjalta oppijat lähtevät kehittämään työskentelyteorioitaan vertaillen niitä muiden oppijoiden esittämiin teorioihin sekä hakemalla tietoa eri lähteistä. Tiedonrakenteluvaiheessa oppijat kehittävät ja rakentavat työskentelyteorioita yhteisöllisesti eri lähteitä hyödyntäen ja tuoden syventävää tietoa yhteiseen prosessiin. Oppijat joutuvat usein tarkentamaan alun ongelmanasettelua, ja kokonaan uusia kysymyksiä saattaa tulla mieleen. Oppimisprosessi jatkuu syklisesti ja sen tavoitteena on oppijan ajattelun niin sanottu käsitteellinen muutos eli aito laadullinen muutos, jossa sisäiset tietorakenteet ja käsitteiden väliset suhteet muuttuvat. Pelkkä uuden tiedon kasaantuminen aikaisemman lisäksi ei siis riitä opetussuunnitelman mukaiseen kouluoppimiseen. Käsitteellinen muutos on usein edellytyksenä luokassa opittujen asioiden soveltamiseen eri tilanteissa (transfer) ja niiden soveltamisessa käytäntöön. Erityinen merkitys käsitteellisellä muutoksella on taitojen oppimisessa, jossa käsitteellinen malli on aina opittavan taidon pohjalla. Tutkiva oppiminen on vähän kuin pullan leipomista: eri aineksista sekoitettua taikinaa (eli oppijoiden omia käsityksiä asiasta) vaivataan ja vatkataan, ja sitten muotoillaan pullat ja paistetaan ne uunissa. Oppijat itse ovat tämän leipomon leipureita. 2.4 Pedagogisen projektin suunnittelun askeleet 1. Projektin oppimisen tavoitteiden asettaminen 2. Oppimisprosessin ja käytettyjen menetelmien suunnittelu 3. Oppimistilanteiden, oppimistehtävien ja ohjauksen suunnittelu 2.4.1 Opetussuunnitelman tavoitteet taustalla etwinning-projekti, joka toteutetaan oppijoiden kanssa, mahdollistaa monien tietojen ja taitojen oppimisen ja tarjoaa samalla oppijoille valmiuksia kansainvälisyyteen. Kansainvälisyyden lisäksi projekteissa yhdistyvät parhaimmillaan muiden kulttuurien ymmärrys, kommunikaatiotaitojen opettelu, medialuku- ja kirjoitustaito, ongelmanratkaisu- ja päättelytaitojen harjoittaminen sekä lukuisa joukko oppiainekohtaisia tavoitteita. Projektioppimiselle tyypillistä on, että projektissa käsitellään kokonaisvaltaisesti jotakin ilmiötä tai asiaa integroimalla eri kouluoppiaineet. Tässä 21

Parempi oppia yhdessä mielessä projektioppiminen vastaa toimintaa aidossa elämässä tai työpaikalla, jossa ei ole luonnollisestikaan keinotekoista oppiainejakoa. Ensimmäinen vaihe projektin rakentamisessa ja suunnittelussa on hahmottaa ne opetussuunnitelman tavoitteet, joihin projektin on tarkoitus osaltaan vastata. Projektin suunnittelua ei voi aloittaa miettimällä toimintaa tai mikä olisi kivaa tehdä, vaan aivan suunnittelun aluksi on mietittävä oppimisen tavoitteet ja siten myös projektin tavoitteet. Mitä asioita, tietoja ja taitoja oppijan on tarkoitus ja mahdollista oppia projektissa? Oppimisen tavoitteiden miettiminen ja niiden näkyväksi tekeminen on lähtökohta menetelmien valinnalle. Oppimisprosessin suunnittelu lähtee liikkeelle myös oppimisen tavoitteista. Miten oppijat saavuttavat oppimisen tavoitteet? Millaisia menetelmiä tavoitteiden saavuttamiseksi kannattaa käyttää? 2.4.2 Yhteinen suunnittelu toisessa maassa olevan kumppani-opettajan kanssa ja oppijoiden osallistaminen Rikkaiden ja monimuotoisten oppimiskokemusten tarjoamiseksi oppijoille kannattaa koko projektin ajan käyttää yhteisöllisiä työmuotoja, jossa oppijat toimivat tiimeinä. Tärkeää myös on, että prosessin aikana tiimit ovat vuorovaikutuksessa ja tekevät esimerkiksi yhteistyötä useampaan otteeseen jossakin toisessa maassa olevien oppijoiden, opettajan tai luokan kanssa. Valmiiden lopputulosten esitteleminen ja vaihtaminen projektin päätteeksi on toki tärkeää, muttei yksistään pedagogisesti riittävää. Miten opettaja ja oppijat ovat prosessin kuluessa vuorovaikutuksessa toisessa maassa olevien oppijoiden ja opettajien kanssa? Nämä asiat kannattaa ottaa huomioon projektin yhteisessä suunnittelussa kumppani-opettajan kanssa, vaikka eri maissa itse oppimisen tavoitteet olisivatkin erilaiset. Projektin yhteisessä suunnittelussa kannattaa sopia ja suunnitella käytetyt työmuodot ja menetelmät sekä erityisesti se, mitä pedagogista lisäarvoa etwinning-projektilta toivotaan. Mitä projekti toisessa maassa olevan opettajan, koulun ja oppijoiden kanssa tuo pedagogisesti lisää? Projektin suunnittelussa yhdessä kumppani-opettajan kanssa voi lähtökohdaksi ja yhteiseksi työkaluksi ottaa tässä luvussa esitetyn oppimisprosessin suunnittelupohjan, joka on saatavilla myös englanniksi. Miksi oppijat kannattaa ottaa projektin suunnitteluun mukaan? 22

2.4.3 Oppimisprosessin ja oppimistilanteiden suunnittelu projektiin Projektin pedagoginen rakentaminen Oppimisprosessin (engl. learning process) suunnittelun lähtökohtana ovat oppimisen tavoitteet ja oppijoiden aikaisempi tietämys ja osaaminen. Kun oppimisprosessin tuloksena saavutettavaa osaamista, tietoja ja taitoja peilataan oppijoiden aikaisempaan osaamiseen, saadaan selkeät puitteet oppimisprosessin rakentamiselle. Keskeistä suunnittelussa on miettiä, miten erilaiset oppijat oppivat ja saavuttavat tavoitteiden mukaista osaamista. Miten oppijan oppiminen tapahtuu Oppimisprosessiperustaisessa opetuksessa eri elementit opetustilanne, oppimistehtävät, opetus sekä ohjaus ja palaute linkittyvät kiinteästi toisiinsa ja muodostavat myös ajallisen, eheän jatkumon. Oppimisprosessiperustaisessa verkko-opetuksessa opetustilanteet, niin lähi- kuin etäopetuskin, on siis sidottu yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Keskeistä on koko oppimisprosessin aikainen ohjaus ja palaute, jonka pohjalta oppijat kehittävät omaa osaamistaan. OPPIMISPROSESSIN AJALLINEN SUUNNITTELU 1 2 jne. Alussa Opetustilanne Oppimistehtävä Ohjausarviointi Opetustilanne Oppimistehtävä Ohjausarviointi TAVOITE Lopussa Osaaminen tiedot taidot Oppijan aikaisempi tietämys Yksilön/ryhmän oppimisprosessi Oppimisprosessissa muodostunut uusi tietämys Opetustilanne Oppimistehtävä Ohjausarviointi Kuva 1. Oppimisprosessikuvaaja. 23

Parempi oppia yhdessä Oppimisprosessi voidaan strukturoida edellä esitettyyn tapaan opetuksen ja mahdollisen oppimismateriaalin, oppimistehtävän ja sen ohjauksen muodostamiin kokonaisuuksiin oppimistilanteisiin, joissa oppijat työstävät tietoa. Opetustilanne ja siihen liittyvät oppimistehtävät luovat selvän pohjan prosessin aikaiselle ohjaukselle ja palautteelle, joka voi olla vaikka toisten oppijoiden antamaa vertaispalautetta (engl. peer-feedback). Opetustilanteen, oppimistehtävän, ohjauksen ja palautteen tehtävänä on siis viedä oppimisprosessia eteenpäin, edistää oppimista! Oppimisprosessissa saavutettu osaaminen on prosessin aikaisten oppimistapahtumien summa. Kun eri oppimistilanteet, oppimistehtävät ja ohjaus tehdään jo projektin suunnitteluvaiheessa näkyviksi, voidaan etukäteen suunnitella, mistä asioista annetaan palautetta, milloin voidaan hyödyntää vertaispalautetta ja mitkä asiat vaativat ohjausta. Oppimisprosessi voidaan suunnitella etwinning-projektiin joko edellä esitetyn oppimisprosessikuvaajan (oppimisprosessinuolen) tapaan visuaalisesti tai käyttämällä tämän luvun lopussa olevaa oppimisprosessin suunnittelulomaketta. Miten hahmottaisit tutkivan oppimisen mukaisen oppimisprosessin käyttäen edellä esitettyä oppimisprosessikuvaajaa? 24 Oppimistehtävät apuna Oppimistehtävät ovat menetelmä, jonka avulla oppijaa ohjataan oppimaan uutta. Oppijat voivat toimia myös tiimeissä ja oppia yhdessä. Oppimistehtävissä oppija ei siis perinteisten tehtävien tapaan toista juuri opetettua tai luettua asiasisältöä, vaan lähtee rakentelemaan itselleen uutta tietoa. Oppimistehtävissä etsitään ratkaisua oppimistehtävän kysymykseen tai ongelmanasetteluun käyttämällä tarvittavia lähteitä. Näin tuetaan laadullisesti erilaisten tietorakenteiden muotoutumista syväsuuntautunutta oppimista. Oppimistehtävät kannattaa suunnitella oppimisprosessin pohjalta siten, että ne ohjaavat oppijan havainnointia ja tiedon prosessointia. Oppimistehtävissä oppija usein soveltaa ja käyttää tietoa. Tehtävänannossa oppijalle on hyvä lyhyesti kuvata varsinaisen kysymyksen lisäksi oppimisen tavoitteet ja se, miten oppija tavoitteet saavuttaa eli miten oppija tehtävää tekemällä oppii. Näin oppimistehtäville luodaan merkitys ja mielekkyys myös oppijan maailmassa. Oppimistehtävänä voi olla vaikka yhteisen ongelmanasettelun luominen ongelmakeskeisen oppimisprosessin lähtökohdaksi. Oppimistehtävää suunnitellessasi tarkastele kokonaisoppimisprosessia ja mieti sen pohjalta, mikä on oppimisen tavoite. Mitä osaamista oppijoiden on tehtävän avulla tarkoitus hankkia? Seuraavaksi mieti, miten tehtävällä

Projektin pedagoginen rakentaminen voidaan ohjata oppijoita saavuttamaan haluttua osaamista. Oppimistehtävät ovat usein tärkein menetelmä oppijoiden oppimisprosessin ohjaamisessa. Niiden avulla voidaan edistää myös metakognitiivisten ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä. Mieti ennen tehtävän kirjaamista: Mikä on oppimistehtävän tavoite? Onko oppimistehtävä aito, oppijan omaan maailmaan liittyvä ongelma? Mitä tietoa oppijat prosessoivat tehtävässä? Mistä oppijat löytävät tarvittavan tiedon? Miten oppijat prosessoivat tietoa syväsuuntautuneesti tehdessään tehtävää? Miten oppimistehtävä ohjaa oppijoiden oppimista ja tiedon prosessointia? Miten oppijoita ohjataan ja mitä palautetta hänelle annetaan? Ohjaus Ohjaus on oppimisprosessin edistämistä. Ohjaus ja palautteen anto kannattaa suunnitella etukäteen oppimisprosessin ja oppimistehtävien pohjalta. Tällöin opettaja/ohjaaja pystyy tietoisesti käyttämään eri menetelmiä ja edistämään oppijan oppimista juuri oikeissa kohdissa. Ennalta suunniteltu ohjaus on usein vaikuttavampaa, ja opettaja pystyy silloin suunnittelemaan myös oman ajankäyttönsä. Kun ohjaus on huolella suunniteltua ja oikeaaikaista oppijan oppimisprosessin kannalta, menee opettajalta siihen huomattavasti vähemmän aikaa kuin ohjattaessa aina tilanne kerrallaan ilman ennakkosuunnittelua. Millaista opettajan ohjausta tutkivan oppimisen prosessiin perustuvassa etwinning-projektissa tarvitaan? 25

Parempi oppia yhdessä Oppimisprosessin suunnittelupohja etwinning-projektia varten Projektin tavoitteet (oppimisen tavoitteet): Oppimistilanteen tavoitteet? Oppimisen ja osaamisen muodossa 1. Oppimistilanne 2. Oppimistilanne 3. Oppimistilanne 4. Oppimistilanne 5. Oppimistilanne Miten opitaan? Oppijoiden toiminta ja tiedonprosessointi, työmuodot Ydinsisältö? Keskeinen teema Materiaalit ja työkalut? Keskustelualue, chat yms. Miten ohjataan? Menetelmällinen, oppimistehtävät, palaute Ajankohta/yhteystyö kumppaneiden kanssa? (jos liittyy oppimistilanteeseen) 26

Projektin pedagoginen rakentaminen Design Tool for a Learning Process in etwinning Project Objectives of the project: (learning goals) Goals of the individual learning situations? described as competences; skills and abilities learners will achieve 1. Learning situation 2. Learning situation 3. Learning situation 4. Learning situation 5. Learning situation How do students learn? learners activity, information processing and working method Content? core-theme? Materials, tools? discussion forum, chat, etc. Tutoring and feedback? Methods, learning tasks, feedback Time/date, collaboration with partners? (when applies) 27

3 Yhteisöllinen toiminta verkko- oppimisympäristöissä Minna Lakkala Virtuaalisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen oppimisen ja opetuksen välineenä on yleistynyt nopeasti ja alkaa olla jo arkipäivää monissa kouluissa ja oppilaitoksissa. etwinning-projektissa verkkoteknologian rooli on erityisen keskeinen. Pyrkimyksenähän on edistää hankkeita, joissa eri maissa olevat oppilasryhmät tekevät konkreettisesti yhteistyötä keskenään. Tällaisessa toiminnassa yhteydenpito ja yhteistyö tapahtuvat nimenomaan virtuaalisilla foorumeilla. Osallistumalla etwinningiin koulut voivatkin tarjota oppilaille harjoittelutilanteita ja kokemuksia erityisesti verkon välityksellä tapahtuvasta kommunikaatiosta ja yhteistyöstä erilaisista taustoista ja kulttuureista tulevien kumppaneiden kanssa. etwinning-kohtaamisten autenttisuutta ja elämyksellisyyttä lisää se, että ne tapahtuvat aina oikeasti oikeiden ihmisten kesken ja ovat aitoja vuorovaikutustilanteita. 28

3.1 Yhteisöllisen verkkotyöskentelyn erityispiirteitä Yhteisöllinen toiminta verkko-oppimisympäristöissä Se, että oppilaiden yhteistoiminta tapahtuu virtuaalisesti eikä kasvotusten, tarjoaa toiminnalle uusia mahdollisuuksia mutta tuo myös lisähaasteita. Verkkoympäristöjen käytöllä yhteisöllisessä oppimisessa on mm. seuraavia etuja: Osanottajat voivat toimia yhteistyössä keskenään joko sitoutumatta tai sitoutuen tiettyyn aikaan ja paikkaan. Eri puolilla Eurooppaa olevat oppilaat voivat etwinningissä osallistua samaan projektiin tekemällä oman osuutensa silloin kun kullekin parhaiten sopii, jolloin tapaaminen kasvokkain ei ole välttämätöntä. Verkkoympäristö tarjoaa osapuolille jaetun työskentelytilan, jonka välityksellä kaikilla on pääsy samoihin tietoihin. Verkkoteknologia mahdollistaa useiden osallistujien välisen ryhmäkommunikaation. Verkkoympäristön välityksellä osapuolet voivat verkottua ja kommunikoida keskenään olemalla verkossa läsnä samaan aikaan (esimerkiksi videoneuvottelussa tai chat-istunnossa), tai toimimalla verkossa eri aikaan (esimerkiksi kirjoittaessaan viestejä keskustelufoorumiin tai sähköpostiin ja niitä lukiessaan). Verkkoympäristö tarjoaa mahdollisuuden erilaisten tuotosten luomiseen ja kehittelyyn aidosti yhdessä. Esimerkiksi wiki-työkalun avulla isokin ryhmä voi osallistua saman kirjallisen tuotoksen kirjoittamiseen ja muokkaamiseen, kun kaikki ryhmän jäsenet voivat tehdä muutoksia samaan tekstiin ja käytettävissä on aina uusin versio. Verkkoympäristössä työskentelyprosessi (esim. eri osapuolten kirjoittamat viestit ja kommentit tai työstettyjen dokumenttien eri versiot) jää talteen, jolloin prosessista saa käsityksen, vaikka liittyisi mukaan myöhemmin. Prosessia voi palata tarkastelemaan ja arvioimaan myös jälkikäteen. Verkkoympäristön tietokanta toimii siis ikään kuin yhteisenä muistikirjana. Verkkoympäristö tarjoaa konkreettisia välineitä yhteisen työskentelyprosessin strukturointiin ja organisointiin esimerkiksi kalenterityökalun, prosessimallien, kansiorakenteiden ja ryhmämäärittelyjen avulla. Verkon välityksellä tapahtuva yhteistyö asettaa myös lisähaasteita yhteisölliselle työskentelylle. Seuraavia haasteita pidetään verkko-oppimisympäristöjä käytettäessä tyypillisinä: 29