Tampereen alkukartoitus 11.11.2009 Tampereen koulutuksessa oli paikalla noin 30 henkilöä. Koulutusta on Tampereella paljon tarjolla, ja osallistujia oli nyt sitoutettu osallistumaan nimenomaan monikulttuurisen kehittämishankkeen tilaisuuteen. Jälkikäteen Tampereen yhteyshenkilönä toimiva Tiina Liisa Vehkalahti painotti, että tämä oli ensimmäinen kerta kun monikulttuurisuusteemaa käsiteltiin työyhteisön kanssa yhtä kattavasti. Tampereen tilanteeseen monikulttuurisuuden osalta vaikuttanee paljon yleinen kaupungin linjaus, joka tukee vahvasti normaaliusperiaatetta maahanmuuttajien ja integraation suhteen. Palveluiden olisi oltava kaikkien saatavilla tasavertaisesti. Yleinen tuntuma on kuitenkin, että Tampereella normaaliusperiaatetta tulkitaan liiankin tiukasti ja esimerkiksi yhdenvertaisuuslainsäädännön mahdollistama erityiskohtelun mahdollisuus tunnetaan huonosti. Tampereen maahanmuuttajakoordinaattorin mukaan eri hallintokuntien välistä yhteistyötä on kuukausittain maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvissä asioissa, mutta jostain syystä nuorisotoimi ei ole ollut aktiivisesti mukana näissä verkostoissa. Osaltaan tämä saattaa johtua siitä, ettei nuorisotoimen edustajaa ole kutsuttu mukaan tai sitten nuorisotoimi ei ole itse ole ollut aktiivinen maahanmuuttajapalveluiden suuntaan. Keskeinen haaste Tampereen osalta liittyykin yhteistyön tiivistämiseen ja verkostoitumiseen liittyen monikulttuurisiin kysymyksiin. Tampereella toimii monta yhdistystä ja järjestöä monikulttuurisissa asioissa. Alkutilaisuudessa keskustelu oli aktiivista ja osaanotto kiitettävää. Päällimmäinen signaali tamperelaisten nuorisotyöntekijöiden osalta oli kuitenkin se, ettei nuorisotyötä haluta eritellä taustan mukaan ja maahanmuuttajataustaisten nuorten rekrytoinnin suhteen ei haluta tehdä lisätyötä, sillä kaikkia nuoria ei kuitenkaan voida palvella. Kävijätilastoihin ja moniammatilliseen yhteistyöhön suhtauduttiin myös melko penseästi, ja moniammatillisuuden koettiin olevan byrokraattista pakkopullaa. Joukossa oli kuitenkin myös sellaisia, joita monikulttuuriset kysymykset lähtökohtaisesti kiinnostivat ja jotka pohtivat näitä kysymyksiä jokapäiväisessä työssään. Työyhteisön motivoimiseksi ja tiedostamisen lisäämiseksi olisi hyvä jatkaa monikulttuurisuuteen liittyviä koulutuksia jatkossa ja saada koko organisaatio oivaltamaan, että jokaisen nuorisotyöntekijän olisi huomioitava yhdenvertaisuuden edistäminen omassa työssään. Tampereen keskeisiä haasteita: Nuorisopalveluilla ei ole erillistä monikulttuurisuusohjelmaa, monikulttuurisuus mainitaan periaatteellisella tasolla yleisessä strategiassa. Tampereella olisi syytä miettiä monikulttuurisuusstrategian laatimista. Se jäntevöittäisi teeman parissa tehtävää työtä ja auttaisi tunnistamaan mitä kaikkea monikulttuurisuuteen liittyvää jo tehdään. Lisäksi strategian laatiminen on tapa sitouttaa koko organisaatio ja jakaa monikulttuurisuuteen liittyvää tietotaitoa. Strategian laatimiseen voidaan lisäksi liittää yhteistyöverkostojen (mitä muut toimijat tekevät, potentiaaliset yhteistyömahdollisuudet) ja nuorten kuulemiset (miten nuorisopalvelut tavoittavat monikulttuuriset nuoret, mitä toiveita nuorilla on monikulttuurisuuteen ja ylipäätään nuorisopalveluiden tarjontaan liittyen). Tampereen nuorisopalveluilla ei ole erillistä monikulttuurisen nuorisotyön koordinaattoria. Tällä hetkellä Tampereella näyttää olevan se tilanne, etteivät monikulttuuriset kysymykset liity eksplisiittisesti kenenkään toimenkuvaan. Tilanne johtaa helposti siihen, ettei kysymyksiä myöskään hoideta ja huomioida pitkäjänteisesti ja systemaattisesti. Vaikkei Tampereella pyrittäisi erillisen toimenkuvan luomiseen, olisi syytä pohtia voitaisiinko monikulttuuriset kysymykset sisällyttää 1
jonkun työnkuvaan (strateginen työs, organisaation tietotaidon lisääminen, monikulttuuristen tapahtuminen järjestäminen, eriytettyjen toimintamuotojen kehittäminen jne.). Kävijätilastot. Tampereella kävijöitä ei tilastoida systemaattisesti. Monikulttuurisuusstrategian mahdollisen laatimisen yhteydessä olisi ehkä syytä miettiä, tulisiko tällaista kartoitusta tehdä systemaattisemmin esimerkiksi tietyllä aikavälillä, jotta saataisiin kuva siitä, kuinka hyvin nuorisopalveluiden toiminta todella tavoittaa maahanmuuttajataustaiset nuoret. Kartoituksen yhteydessä voitaisiin myös kartoittaa alueiden väestörakennetta. Asennekoulutus ja monikulttuurisen osaaminen lisääminen. Tampereen teema alue Monitoimijainen yhteistyö Aiheesta keskusteltiin pienryhmissä ennalta annettujen kysymysten pohjalta, minkä jälkeen kunkin ryhmän pohdinnat purettiin ja aiheesta keskusteltiin laajemmin. Yksi moniammatillisen yhteistyön haasteista näyttäisi keskustelujen pohjalta olevan se, että se konkretisoituu hankalasti mielekkäiksi toimintamuodoiksi. Useassa puheenvuorossa kyseenalaistettiin kokonaisuudessaan moniammatillinen yhteistyö, varsinkin silloin kun se tapahtuu oman työmäärän lisäksi, eikä ole siitä mielekäs osa. Nuorisotyöntekijät myös toistivat muissa kunnissa tutuksi tullutta näkemystä siitä, että moniammatillista yhteistyötä hankaloittaa se, etteivät kaikki yhteistyökumppanit (esim. opettajat, sosiaalityöntekijät) tunne saatika arvosta nuorisotyöntekijöiden tehtäviä ja toimenkuvaa. Monet kokivat turhautuneensa moniammatillisissa verkostoissa ja kokouksissa, joissa ei saatu mitään konkreettista aikaiseksi, vaan toiminta lopahti toimijoiden motivaation puutteeseen. Keskustelussa myös sivuttiin aika paljon yleisiä monikulttuuriseen nuorisotyöhön liittyviä haasteita ja kysymyksiä, eikä välttämättä osattu nivoa näitä kysymyksiä moniammatillisuuteen. Paljolti näyttäisi olevan kyse siitä, että Tampereella jo lähtökohtaisesti tunnistettaisiin hyviä ja moniammatillisia yhteistyön muotoja (esim. Rasmus verkoston kanssa yhteistyönä järjestettävät alueelliset tapahtuvat rasisminvastaisena päivänä). Keskustelussa esille nousseita konkreettisia ideioita työkalujen kehittämiseksi: Moniammatillisten aamukahvien yhteyteen voisi järjestää erityisesti monikulttuurisuutta käsiteltävän teematapaamisen. Tapaamisessa jaettaisiin eri toimijoiden kesken hyviä kokemuksia monikulttuurisista työmuodoista ja käytänteistä. Annalan läksykerhon toimintaa voitaisiin tiivistää. Keskustelua yhteisistä tavoitteista ja läksykerhojen paremmasta organisoimisesta. Koska nuorisotalot ovat pääsääntöisesti kiinni sunnuntaisin, tiloja voitaisiin antaa/vuokrata aktiivisemmin eri järjestöjen käyttöön ja pohtia muita yhteistyön mahdollisuuksia. Koulujen ei aina lähtökohtaisesti tarvitse olla se ensisijainen yhteistyökumppani, vaan myös yhteistyötä amk puolen kanssa tulisi kehittää erityisesti liittyen monikulttuurisiin kysymyksiin. 2
Avainryhmä toiminnan kehittäminen. Yksi harrastus jokaiselle nuorelle periaatteella. Lisäksi olisi pohdittava sitä, miten eri ammattiryhmien toimijat sekä motivoidaan että sitoutetaan aikaisempaa paremmin toimimaan yhdessä. Yhteistyötä maahanmuuttajapalveluiden kanssa (kirsti.kujala@tampere.fi) > Tampereen kotouttamissuunnitelma päivitetään parasta aikaa, myös nuorisotoimen olisi hyvä pohtia omia lisäyksiä ja tuotteita kotouttamisohjelman alaisuudessa olevaan palvelusuunnitelmaan. Verkoston koolle kutsuminen (maahanmuuttajapalvelut, liikunta, nuorisotoimi) voisi hyvin tapahtua nuorisotoimen aloitteesta. Sovittiin, että konkreettisia työkaluja kevääksi 2010 pohditaan edelleen ja Veronika palaa asiaan syksyn lopussa (marras joulukuu) ja tiedustelee, mihin käytäntöön Tampereella on päädytty. 3
Tampereen tilanne % 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Hervanta Multisilta Santalahti Hatanpää Haukiluoma Kissanmaa Härmälä Kyttälä B Kaukajärvi Rantaperkiö 4
Tampereen nuorisopalveluiden tilanne monikulttuurisesta näkökulmasta 1) Onko nuorisopalveluilla monikulttuurisuusstrategiaa? Ei ole. Nuorisopalveluilla on strategia, joka pitää sisällään monikulttuurisuuden. Tässä toimintamme pähkinänkuoressa: Nuorisotyössä edistetään lasten ja nuorten persoonallista, sosiaalista ja kulttuurista kehitystä, vahvistetaan lasten ja nuorten itsenäistymistä sekä edistetään kykyä tulla toimeen eri sukupolviin ja kulttuuriin kuuluvien ihmisten kanssa. Nuorisotyö tukee, kasvattaa sekä aktivoi nuoria toimintaan ja omaaloitteellisuuteen. Nuorisotyössä korostetaan ennaltaehkäisevän toiminnan tärkeyttä. Lasten ja nuorten kasvua ja elämisen perustaa vahvistetaan yhdessä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Nuorisotyössä tuetaan perheiden ja koulun kasvatustyötä. Arvojamme ovat: YHTEISTYÖ, VÄLITTÄMINEN, LUOVUUS, TERVEET ELÄMÄNTAVAT, AVOIMUUS, TULOKSELLISUUS, OIKEUDENMUKAISUUS Tampereen nuorisopalveluiden tilanne monikulttuurisesta näkökulmasta 2) Millä tavalla monikulttuuriset asiat on huomioitu Tampereella? Mitkä ovat suurimmat onnistumiset entä haasteet? Hervanta (ja Tesoma) on Tampereella monikulttuurisuuden keskus. Haasteina ovat maahanmuuttajien integroiminen valtaväestöön, maahanmuuttajien hyväksyminen yleisesti, maahanmuuttajan tavalliseksi tamperelaiseksi "kasvaminen", työllistyminen, koulunkäynnin ja jatko opiskelun tukeminen kielellisesti. Onnistumiset? 3) Kuinka paljon maahanmuuttajataustaiset nuoret käyttävät Tampereen nuorisopalveluita? Tästä ei ole tutkittua tietoa. Kävijätilastot? Miten maahanmuuttajataustaisten nuorten tavoitettavuutta seurataan? Asuinalueiden kartoitukset? 5
Tampereen haasteita Monikulttuurisuus ei näy erillisenä osa alueena tai prioriteettina nuorisopalveluissa. Tampereen kokoluokkaan nähden olisi hyvä harkita monikulttuurisuusohjelman tarpeellisuutta, normaaliusperiaatteessa venytetty liiaksikin (erityiskohtelun mahdollisuus). Käyttäjien tilastointi/kartoittaminen. Tulisiko seurantaa tehdä? Mitä toivomuksia nuorisopalveluiden suhteen on olemassa, mitä esteitä? Muut alueelliset toimijat (järjestöt, koulut, yhdistykset). Yhteistyö maahanmuuttajapalveluiden kanssa? Viisi eri maahanmuuttajakoordinaattoria. Kenen toimenkuvaan monikulttuurisuusasiat kuuluvat? Tampereen haasteita Haasteet Strateginen työ osana organisaation kehittämistä ja koulutusta: Kyselyt. Nuorten kuulemiset. Asiantuntijat + moniammatilliset verkostot. Koko organisaatiota koskeva tahtotila: Monikulttuuristen asioiden huomioiminen on koko organisaation tehtävä. Ei tarkoita ammattitaidon häviämistä, vaan monikulttuuristen asioiden huomioinen on osa koko organisaation yleistä kehittämistä. Tampereen kannalta: kävijöitä on joillakin taloilla paljon, mutta työ ei ole suunnitelmallista. Haasteena monikulttuurisuuteen vieroksuvasti suhtautuvat nuoret. 6
Teemat 4. Monitoimijainen yhteistyö, LANUKE 4.4. Systemaattisesti suunniteltu, kehitetty ja arvioitu moniammatillinen ja toimijainen yhteistyö on tarpeellista, kun pohditaan nuorisotyön avoimuutta ja sen edelleen avaamista esimerkiksi taustoiltaan monikulttuurisille nuorille (ks. Honkasalo, Souto & Suurpää. 2007). Muuttuvassa monikulttuuristuvassa toimintaympäristössä nuorisotyössä ei tarvitse osata yksin kaikkea: moniammatillisen yhteistyön ja toimintatapojen on tärkeää pohtia suhteessa "monikulttuurisin silmälasein". Toimiva yhteistyö esimerkiksi kunnan muihin monikulttuurisuustyötä tekeviin tahoihin, viranomaisiin, järjestöihin, nuorten perheisiin monipuolistaa ja myös osaltaan jakaa monikulttuuristen nuorten ja heidän verkostojensa kanssa tehtävää työtä. Keskustelua teemasta Pohtikaa minkälaisia kokemuksia ryhmänne jäsenillä on toimivasta moniammatillisesta yhteistyöstä nimenomaan monikulttuuriseen nuorisotyöhön liittyen (esim. koulu, sosiaalipalvelut, järjestöt)? Pohtikaa moniammatillisen yhteistyön haasteita? Ideoikaa konkreettinen työkalu teemaan liittyen. 7
Ehdotuksia Monikulttuurisuusohjelman tekeminen. Asenne ja rasisminvastaista koulutusta henkilöstölle (Modkoulutus, http://evl.fi/mod.nsf/sp?open&cid=contentd4e45 TAI Monikulttuurinen työnohjaus, http://www.aretai.org/). Kysely muille toimijoille, mitä tekevät, millä alueilla, mitä toimintamuotoja, mitä toivomuksia nuorisopalveluiden suuntaan. Esim. Hämeen Setlementti, Kölvi toiminta. Yhteistyötä maahanmuuttajapalveluiden kanssa (kirsti.kujala@tampere.fi) > Tampereen kotouttamissuunnitelma päivitetään, myös nuorisotoimen olisi hyvä pohtia omia lisäyksiä ja tuotteita kotouttamisohjelman alaisuudessa olevaan palvelusuunnitelmaan. Verkoston koolle kutsuminen (maahanmuuttajapalvelut, liikunta, nuorisotoimi). 8