Euron tulevaisuus ja Suomen vaihtoehdot Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto
Miksi tämä kirja? Toisinajattelijan turhautuminen europuheenvuorojen julistuksellisuuteen, tunnustuksellisuuteen, eurouskontoon Turhautuminen analyyttisten europuheenvuorojen puuttumiseen Suomessa Tuntuma: eurokriisissä on kyse kohtuullisen syvällisestä ongelmasta
EuroThinkTank ja maaginen luku 12 EuroThinkTank perustaminen syksyllä 2013 Osoittautui: euroturhautuminen ekonomistien keskuudessa yleisempää 12 - likainen tusinako? Vai uuden europrotestanttisen uskonnon 12 opetuslasta?
EuroThinkTank Yksityishenkilöitä edustavat vain itseään Erilaisen yhteiskunnallisen ajatustavan edustajia Yhteinen tavoite: Suomi tarvitsee riippumattoman tilannearvion Kaikki jäsenet eivät välttämättä yhdy aivan kaikkiin kirjan näkemyksiin
Paljonko meille on maksettu? Rahaa ei ole pyydetty eikä saatu Valuuttana ollut: - taloustieteen tutkimustraditio - rahoitusjärjestelmän ja markkinoiden tuntemus - tilastolliset menetelmät Seminaarit: Helsingin yliopiston tiloissa, illan hiljaisina tunteina työajan ulkopuolella kun muut ovat lähteneet
EuroThinkThank: työskentelyä julkisuutta välttäen
Kustantaminen EuroThinkTank käynnistyi ilman suunnitelmaa kirjan kustantamisesta Libera ei kirjaa tilannut - teki sittemmin tarjouksen sen julkaisemista Julkaisusopimus: (i) Libera ei puutu sisältöön (ii) Libera tekee lopullisen julkaisupäätöksen nähtyään, onko kirja riittävän laadukas
Presidentti Sauli Niinistön esittämä haaste 1.1.2014 Presidentti Sauli Niinistö haastoi uudenvuodenpuheessaan 1.1.2014 kansalaiset ja poliitikot rehelliseen keskusteluun Euroopan tulevaisuudesta. Hän lausui: Euroopan tie on meidän tiemme. Mutta meidän täytyy tarkoin tietää ja myös siihen vaikuttaa minne tie vie. EuroThinkTank pyrki ottamaan haasteen vastaan
EU vai euro? Kirja ei käsittele Euroopan unionia: asenne EU:hun lähtökohtaisesti myönteinen EU nähdään kirjassa rauhan projektina Tämä ei tarkoita, etteikö EU:ta voi kritisoida Kirja keskittyy kuitenkin kysymykseen eurosta, rahaliitosta
Kirjan sisältö: OSA I OSA I historiaa - Euron syntyminen: amerikkalaisten ekonomistien varoitukset sivuutettiin - Suomen ja Ruotsin erilaiset valinnat
OSA II Taloustieteellinen - Joustavia valuuttakursseja pelätty Euroopassa turhaan Suomen Pankin Matti Vanhalan lausunto HS 22.8.1993 kellutuksen puolesta! - Tätä ei sovi unohtaa: rahapolitiikan virheet USA:n 2007-2009 kriisin ja sitä seuranneen eurokiisin taustalla - EKP salli M3 kasvaa euroalueella tiettyinä vuosina jopa yli 10 %, yhteensä 106 % vuosina 2001-2008
Euron valuviat Poliittinen valuvika: sallittiin kansallinen sooloilu, sopimusten rikkominen ilman rangaistuksia Euron taloudelliset valuviat: yksityinen ja julkinen velkaantuminen, europankkien taseet, työmarkkinoiden joustamattomuus, maiden vaihtotaseet
Euron hyvinvointitappion arviointi tilastollisin menetelmin
Hyvinvointitappion arvio Vuoteen 2013 mennessä Euroopan rahaliiton aiheuttama hyvinvointitappio = 10 % menetys reaalisessa BKT:ssä Vuodelle 2014 ennakoitu 1,2 %:n kasvua = euroalue jää lisää jälkeen trendikasvusta (2,3 %)
Eurokriisi ei ole ohitse BKT euroalue uudelleen lamassa 2012-13. 2014 heikko kasvu Työttömyys 12 % - kriisimaissa yli kaksinkertainen Euromaiden velkaongelma ratkaisematta Kreikka 170 %, Italia 130 % suhteessa BKT:hen Vaihtotaseongelma ei ole poistunut Saksa hyötyy (vaihtotaseen ylijäämä ollut 7 % suhteessa BKT:hen, edelleen 6 %), muut kärsivät euro liian heikko Saksalle, muille liian vahva. Ylijäämien tasausmekanismit puuttuvat (mitä sanoi Keynes Bretton Woods järjestelmästä?) Yritysinvestoinnit lamassa: ei uskoa tulevaisuuteen?
OSA III: Euron pelastusoperaatiot kohti federaatiota, poliittista unionia POLIITTISEN UNIONIN ARKKITEHTUURI: Pankkiunioni Fiskaalinen unioni Taloudellinen unioni
OSA IV: Euron mahdolliset tulevaisuudet Nykykehityksen jatkuminen = heikko liittovaltio väliaikainen, johtaa todennäköisesti elintason laskuun Vahva liittovaltio voi toimia, mutta ankarat reunaehdot Euron hajoaminen joko kokonaan tai osittain
Vaihtoehtojen arviointi: heikko liittovaltio Koalitioiden teoria vapaamatkustaminen Heikko liittovaltio: intressikonfliktit nousevat etusijalle Vaatimukset julkisen velan yhteisvastuullisuudesta, eurobondeista Peliteoriaa: Tulisiko Suomen pyrkiä maksajasta tulonsiirtojen saajaksi?
Nykykehityksen heikon liittovaltion ennuste ei hyvä Taloushistorian valossa euron ennuste ei hyvä; valtioiden väliset valuuttaliitot hajonneet Euroalueen työmarkkinoihin liittyvät valuviat eivät korjattavissa (joitain työmarkkinajoustoja sisään ajettu, ks. Työmarkkinat toimiviksi, työnteko kannattavaksi, työllistäminen helpoksi, Suomen Yrittäjät 9.4.2014) Saksan asema pysyvine ylijäämineen on ongelmallinen ei ole ylijäämien kierrätysmekanismia (Keynes: Bretton Woods tulee kaatumaan) Deflaatio uhkana, inflaatiovauhti alentunut 0,3 %:iin (elokuu 2014)- eikä inflaatio ratkaisisi euron rakenteellisia ongelmia, vaikka se saataisiinkin aikaan Entä määrällinen elvytys?
Vahva liittovaltio: Die Vereinigten Staaten von Europa
Vahva liittovaltio: USA, Sveitsi Euron selviytyminen edellyttää vahvan liittovaltion muodostamista Kansalaismielipide ei tähän taivu ja tämä samalla hajottaisi Euroopan unionin USA:ssa jäsenvaltioiden opportunistiselle velkaantumiselle tehtiin loppu vuonna 1840 no bailout on testattu 19 kertaa. Lisäksi USA hoti pankkikriisinsä ripeästi (TARP-ohjelma) Sveitsissä kantonien velkaantuminen suitsittu mutta vaihtelevasti eikä testattu (Ticino kantonilla ei tiukkoja sääntöjä)
Euron hajoaminen ECU 2 Vastoin julistettuja pelkoja paluu kansallisiin valuuttoihin on tehtävissä hallitusti ja ilman kriisiä Yksi ratkaisu: kansallisten valuuttojen valuuttakori ECU 2 = perääntyminen samaa tietä, mistä tultiin
OSA V: Suomella on vaihtoehtoja Ajopuuvaihtoehto kohti liittovaltiota Peesaus (kyttäys) vaihtoehto yksipuolinen paluu Maastrichtin sopimukseen ja optio oman valuutan käyttöönottoon Fixit ero eurosta - Keväällä 2014 ennuste oli, että Suomen valuutta devalvoituisi 6 %; tämän hetken vaihtotase- ja heikon vientikehityksen valossa devalvoitumistarve olisi ehkä suurempi (15 %?)
Ajopuuko? Liittovaltioratkaisuun hivuttaudutaan pienin askelin kansallinen suvereniteetti jää taka-alalle Saksan johdolla eurovirkamiehet asialla Pankkiunioni: kriisirahastolle piikki auki, yhteisvastuullinen talletussuoja tähtäimessä 4 presidentin (van Rompuy, Juncker, Barroso, Dragdi) ehdotus 2012 suunnitelma: fiskaalinen unioni: yhteisötasolle verotusoikeus, eurobondit, valtiovarainministeri Mario Draghi Helsingissä 27.11.2014: kohden vahvistuvaa integraatiota Osa Suomen verotuloista siirtyy eurotasolle, eduskunnan päätösvaltaa rajoitetaan, Suomessa ei omaa valtiovarainmisteriä
Aika pysähtyä miettimään? Jos analyysimme on oikea, heikosti toimivalla valuuttaunionilla on hyvinvointia alentava ja väliaikainen tulevaisuus Seurauksena on yhä eripuraisempi rahaliitto ja Euroopan unionin kahtiajakautuminen Mikä on parasta Suomelle? Yksi mahdollinen ajatus: taloudellisesti heikon Suomen kannattaa jäädä rahaliittoon, vahvan Suomen ei?
Euromaiden talous LOKAKUU 2014 Maddison Project, Eurostat It s time to call the eurozone what it really is: one of the biggest catastrophes in economic history They have made a desert, and called it the eurozone
euromaiden talous hyvinvoinnin menetykset kumuloituvat Citigroup alentanut maailmantalouden kasvuennustetta 21.8.2014 2.8 %:iin (ensi vuodelle 3.4 %:iin). Citigroupin mukaan euroalue kasvaa tänä vuonna 0.8 % Elokuu 2014: Euroalueen 3 suurimmat taloudet supistuvat (Saksa, Ranska, Italia); 2014 toisella neljänneksellä Saksan BKT supistui 0.2 % verrattuna ensimmäiseen neljännekseen Lokakuu: Saksan kasvuennuste 1.3 % vuodelle 2014 Elokuu: Ostopäälliköiden indeksin (kyseli 5000 yritykselle) lukema elokuussa 52,5 heikoin 8 kuukauteen Heinäkuu: Euroalueen vähittäismyynti heikkeni Toinen neljännes 2014 (huhti-kesäkuu): euroalueen kokonaistuotanto pysähtyi (Eurostat)
Yhteenveto Suomen valtion erityyppisistä vastuista, sitoumuksista ja saatavista eurokriisissä 30.6.2013/VM EVM vaadittaessa maksettava pääomaosuus 11,14 mrd, Suomi maksanut 1,44 mrd - EVM: Espanjan ohjelmaan sidottu 100 mrd (puolet purkautunut), Kyproksen vakautusohjelmaan 9 mrd - Suomella vakuuksia Espanjan ohjelman osalta Takaukset ja lainat (i) ERVV, - ERVV lainannut Kreikalle, Irlannille ja Portugalille - Suomen takausvastuu 7,56 mrd (ii) Kahdenväliset lainat 1,13 mrd (Kreikalle, Islannille Latvia ei nostanut varoja Suomen lainakiintiöstä)
Komission talousennuste 4.11.2014 Komissio ennustaa euroalueen kasvavan 0,8 % vuonna 2014 Komissio odottaa euroalueen kokonaistuotannon kasvavan 1.1 % vuonna 2015; keväällä ennuste oli 1,7 % Komissio alentanut inflaatioennustettaan tälle ja ensi vuodelle Komission ennuste Suomelle ym. jäsenmaille Suomi värittyi Italian ja Kyproksen ohella kirkkaanpunaisena = komissio odottaa näiden talouksien supistuvan v. 2014 (Suomi -0,4 %, keväällä komissio odotti Suomen kasvavan 0,2 % vuonna 2014) Irlannin kasvuennuste + 4,6 % vuodelle 2014 (Irlannin sopeutuminen: julkisen sektorin palkkoja leikattiin ja väkeä vähennettiin)
eurotaloudet lähestyvät deflaatiota? Elokuu 2014: Euroalueen inflaatiovauhti 0.3 % Espanja, Kreikka, Italia: hinnat laskevat Kreikan 10 vuoden lainan EU:n ja IMF:n apuohjelmasta
Mitä tekee Saksa? Angela Merkelin aikana (liittokansleri 2005 - ) Saksassa ei rakenteellisia uudistuksia (Harz-reformit tehtiin Gerhard Schröderin aikana, joka oli liittokanslerina 1998-2005 Tasapainoisen budjetin politiikka Saksa torjuu muiden jäsenmaiden vaatimukset kymmenien miljardien eurojen julkisesta investointiohjelmasta Onko Saksan talous liikaa perinteisen auto- ja konepajateollisuuden varassa?
Pankkien stressitestit hieman lohtua Euroopan suurimpien pankkien valvonta siirtyy 4.11.2014 EKP:n vastuulle pankkiunionin ensimmäisenä askeleena Aikaisemmat stressitestit epäonnistuivat (ne teki Euroopan pankkiviranomainen EBA); esim. belgialaispankki Dexian läpäisi testin mutta ajautui sittemmin kriisipankiksi entä Saksan landspankit? Stressitesteillä selvitetty finanssiyhtiöiden kykyä selviytyä huonoista ajoista (= talous supistuisi 3 vuoden ajan, valtionlainojen korot nousisivat ja asunnot halpenisivat) Arvio tehty 31.12.2013 vallinneessa tilanteessa, koski 130 euroalueen pankkia 25 pankkia reputti, niistä 12 oli 2014 aikana hankkinut lisää pääomaa (i) osakeanneilla (ii) vähentämällä luotonantoaan!
stressiä 2 Reputtaneiden pankkien on esiteltävä lisäpääomien hankintasuunnitelma EKP:lle kahden viikon kuluessa Niiden on hankittava yhdeksän kuukauden aikana n. 10 mrd euroa pääomaa taatakseen riittävän vakavaraisuuden (= taseen oma pääoma) Reputtaneista 9 Italiassa; maailman vanhin pankki, italialainen Monte dei Pashi di Siena on vakavissa vaikeuksissa Muistetaan: kaikkien euromaiden valtionlainoja käsitellään pankkien taseissa edelleen riskittöminä riippumatta siitä, mikä valtion luottoluokitus on niitä vastaan ei tarvitse varata lainkaan riskiltä suojaavaa omaa pääomaa Silti: Lokakuun puolessa välissä Kreikan ja Italian valtionlainojen korot nousivat jyrkästi (jälkimarkkinoilla) ja molempien maiden pankit ovat täynnä kotivaltioidensa velkakirjoja
Deutsche Bank kääntyi tappiolliseksi Saksan pankit selvisivät stressitesteistä. Deutsche Bank kuitenkin ui syvällä ja teki heinä- elokuussa tappiota
Pankkiunioni 2000-luvulla suurista europankeista oli tullut ylisuuria Pankkiunionin ensimmäinen askel: pankkivalvonta siirtynyt EKP:lle 4.11.2014 alkaen (yhdessä kansallisten valvojien, Suomessa Finanssivalvonnan kanssa) EKP:n suoraan valvontaan tulevat suurimmat euroalueen pankit, pienemmät jäävät kansallisten valvojien vastuulle Pankkiunioniin kuuluu yhteisen valvonnan lisäksi 2016 alusta aloittava kriisinratkaisumekanismi. Se määrittelee, miten pankkikriisit vastaisuudessa hoidetaan ilman valtioiden apua, rahaa varataan (vain!) 55 mrd
Euromaiden julkinen talous lokakuu 2014 Italian ja Kreikan lainakorot vahvassa nousussa EU saanut 2013 oikeuden tarkistaa jäsenmaiden budjetit. Ranskan budjettiesitys rikkoo julkisen talouden alijäämällään EU:n kasvu- ja vakaussopimusta Italia päätti elvyttää veronkevennyksin, mikä kasvattaa sen alijäämää EU:n komissio hyväksynyt 28.10.2014 Ranskan ja Italian budjetit, koska maat luvanneet pienentää alijäämiään: Jyki Katainen: en ole havainnut erityisen vakavia poikkeamia
myös Itävalta harrastanut luovaa kirjanpitoa 27.20.2014: Myös Itävalta kikkaillut julkisen velan määrällä (kuten Kreikka vuonna 2010), joutuu lisäämään velkakirjoihinsa 29 mrd, kun velkalaskelmissa otettava huomioon myös valtion omistamat yhtiöt!
Risto Murto (Varma) 28.8.2014 Sijoittajan vahva puheenvuoro: epäusko euroon
Hans-Werner Sinn: Euro olikin ansa 1 * Euromaiden tulisi etsiä todellisia ratkaisuja eikä peitellä ongelmia antamalla keskuspankin paina lisää rahaa Osa veloista anteeksi. Kriisimaat tilapäisesti pois eurosta, paluu omaan valuuttaan, talous kuntoon ja liittyä uudelleen euroon itselleen sopivalla kurssilla niiden tulisi säilyttää paikkansa euroalueen päättävissä elimissä Kreikassa ja Espanjassa hintojen ja palkkojen tulisi laskea 30 %, Italiassa 10 % Vaihtoehtona on euron ydinalueen voimakas inflaatio, mutta Saksa ei sitä ikinä hyväksy
Hans-Werner Sinn: Euro olikin ansa 2 Täysi euroero tekisi rumaa jälkeä eroavissa maissa ja ajaisi koko EU:n syvään poliittiseen kriisiin Euroalueen yksi onnistunein esimerkki sisäisestä devalvaatiota on Irlanti. Se laski kertaheitolla julkisen sektorin palkkoja 15 %
Kreikalle kolmas paketti? Kreikka saanut 240 mrd hätälainaa euromailta ja IMF:ltä (Ruotsi ei mukana!) Kreikan valtion budjetti tasapainossa ilman korkomenoja (muistinvarainen tieto) Kreikalla rahoituksessa runsaan 10 mrd :n aukko Kreikka haluaa palata lainamarkkinoille ja irtaantua hätälainaohjelmasta Esitetty: Kreikan pankkisektorin pääomittamiseen tarkoitettuja käyttämättömiä varoja käytettäisiin Kreikan kolmannen tukipaketin pohjana? Entä Kreikan julkisen velan hoito? Tuleeko velkasaneeeraus?
Moderni rahapolitiikka Lähde: Money creation in the modern economy, Quarterly Bulletin 2014 Q1, Bank of England Kaksi väärinkäsitystä: - Pankit rahoitusvälittäjinä todellisuudessa talletukset luodaan pankkien antolainauksella - Pankkien reservien määrä ja money multiplier määräisivät rahan tarjonnan todellisuudessa pankin päättävät, paljonko haluavat myöntää luottoja (mikä riippuu keskuspankin korkopolitiikasta) Perinteinen rahapolitiikka: julkisten velkakirjojen avomarkkinaostot ja myynnit (Fed), Euroopassa refinancing facilities (2011 EKP osti Espanjan ja Italian velkakirjoja, yhteensä 212 mrd!; tätä seurasi ilmoitus OMT-ohjelmasta ja 4.9.2014 ilmoitus epätavallisista operaatioista) Määrällinen elvytys: epätavallinen rahapolitiikka (ks.tuonnempana)
keskuspankki määrää Rahan luomisen rajoitteen viime kädessä asettaa keskuspankki Keskuspankilla inflaatiotavoite Keskuspankki operoi pankkien välisillä (yli yön) tukkumarkkinoilla (federal funds rate, euribor, libor) Korko-odotukset Keskuspankki voi maksaa positiivista korkea pankkien keskuspankissa pitämille reserveille tai periä negatiivista (!) korkoa mitä tapahtuu rahan tarjonnalle (Tanska, EKP) Reservimääräykset eivät oleellinen osa rahapolitiikkaa
Euroalueen tulevaisuus EKP:n käsissä kohden määrällistä elvytystä Quantitative Easing, epätavallista rahapolitiikkaa EKP:n päätöksiä 7.8.2014 (i) ohjauskorko lasketaan 0,05 %:iin, maksuvalmiusluoton korko lasketaan 0,30 %:iin, talletuskorko lasketaan - 0,20 %:iin Halpoja lainoja pankeille 400 mrd verran Poikkeustoimet -Covered bond ja ABS-lainapakettien ostoilla EKP pyrkii vapauttamaan tilaa finanssiyhtiöiden taseista EKP lisää markkinoiden likviditeettiä ko. lainaostoilla ja kasvattaa taseensa uudelleen 3000 mrd euroon (vuoden 2012) tasolle Aikaansaako tämä elvytystä? Yksi tulkinta USA:n QE-rahapolitiikasta: johti lähinnä osakkeiden ja asuntojen hintojen nousuun, ei kokonaiskysynnän elpymiseen Kommentti luennolla: positiivinen varallisuusvaikutus kulutukseen, tosin koskee lähinnä pörssiosakkeiden omistajia
ABS ja Covered bond ABS = asset backed secutiries Voivat olla asuntolainoja, liikekiinteistöjä, pk-yritysten lainoja, autolainoja, kulutusluottoja, leasing-saamisia tai luottokorttisaamisia ABS-lainoissa pankki myy lainat erillisyhtiöille (SPV), joka paketoi niistä sijoitustuotteen ja laskee sen liikkeelle VRT. USA:n FINANSSIKRIISIIN JOHTANEET SUB-PRIME SIJOITUSKOHTEET: LUOTTOLUOKITTAJAT LUOKITTELIVAT NE AAA-LUOKAN SIJOITUSKOHTEIKSI, - Ks. Talouskriisin taustat: politiikkavirheet, sairaat kannusteet vai molemmat?, Kansantaloudellinen aikakauskirja 2010:1, 24-43, Vesa Kanniainen - Tuomas Malinen.
ABS EKP:n ABS-ohjelmaan kelpaavat vain omaisuusvakuudelliset arvopaperit, joita nykyisellään hyväksytään (pankkien) keskuspankkiluottojen vakuudeksi Parhaan etuoikeusaseman omaavat ABS-osuudet (senior tranches) käyvät osto-ohjelmaan sellaisenaan ilman takausta Huonomman etuoikeusaseman omaavat (mezzanine tranches) paperit vaativat takauksen ABS-lainojen vakuussammioiden tulee olla homogeenisia eli yhteen pakettiin voi sisältyä vain yhdenlaisia lainoja (esim. kulutusluottoja)
covered bonds Katetut joukkolainat ovat yleensä kiinteistö- tai julkisyhteisövakuudellisia lainoja. Katettujen joukkolainojen vakuutena olevat lainat pysyvät liikkeellelaskijapankin taseessa.
TLTRO Kohdennettu pitkä jälleenrahoitusoperaatio (targeted long-term refinancing operation), jolla EKP pyrkii vahvistamaan pankkien likviditeettiä ja lisäämään pankkien antolainausta etenkin pienyrityksille TLTRO:t ovat nelivuotisia
IMF:n arvio - pessimismiä Lokakuu 2014, IMF:n vuosiraportti: Euroalueen pankeilla ei ole sellaisia lihaksia, joilla ne voisivat auttaa kampeamaan alueen taloutta uuteen nousuun IMF kehotti euromaita ryhtymään uusien lainojen takaajiksi, jotta rahoitus saadaan liikkeelle Lisäongelma: Koska EKP:n ostot painavat sen ostamien tuotteiden korkoa, hyvien lainojen paketeista saatavat tuotot laskevat ts. sijoittajien pitäisi etsiä tuottoa vieläkin riskillisemmistä, heikomman luokituksen tuotteista.
EKP 2 On mahdollista, että pankit myyvät EKP:lle ko. lainoja, mutta pidättäytyvät antolainauksen kasvattamisesta, koska lainaasiakkaat ovat riskillisiä mutta sijoitukset eurovaltioiden velkapapereihin keskuspankin turvaamia Itse asiassa pankeilla on lupa myöntää uutta lainaa vain asiakkaille, joiden luottokelpoisuus on vähintään samalla tasolla kuin EKP:n osto-ohjelmaan kelpuutettavilla lainoilla EKP:n osto-ohjelmaan kelpaavien lainojen luokituksen on oltava vähintään BBB (laadultaan keskitasoa) - poikkeuksena Kreikan ja Kyproksen lainat, jotka voivat olla luokitukseltaan heikompia, kunhan niissä on 25 %:n ylivakuus
Kehitetäänkö euroalueen rahoitusmarkkinoita oikeaan suuntaan? EKP 26.7.2012: Euro pelastetaan, maksoi mitä maksoi. 6.9.2012: EKP valmis kriisivaltioiden joukkolainojen ennalta rajoittamattomiin tukiostoihin: - perussopimuksen kiertäminen - OMT-velkakirjaohjelma (outright monetary transactions), EKP:n päätös ryhtyä suoriin rahapoliittisiin operaatioihin ostamalla markkinoilta rajatta euroalueen jäsenmaiden velkakirjoja ohjelmaa ei vielä otettu käyttöön; ilmoitus rauhoitti markkinat mutta kasvua ei saatu aikaan - Saksan perustuslakituomioistuin 7.2.2014: EKP on OMT-ohjelmallaan ylittänyt mandaattinsa H-W Sinn: 7.2.2014: kritisoi EKP:n päätöstä, puuttuu jäsenmaiden velkakirjojen riskipreemioiden määräytymiseen
EKP ja ABS Lepomäki E, EKP ja myyjän markkinat, 3.10.2014 (blogi) 2013: ABS-lainoja laskettiin liikkeelle 60 mrd :n arvosta EKP:n osto-ohjelman laajuus on 1000 mrd (100-200 mrd vuodessa) => EKP täysin dominoi vakuudellisten joukkovelkakirjojen markkinaa lähivuosina Ongelmat: 1. Rahoitusmarkkina ei toimi markkinaehtoisesti 2. Euroalueen valtioiden velkakirjojen hinnat ovat irronneet reaalitodellisuudesta (Italian velkasuhde 133 % ja 10-vuotinen korko maan historian alhaisin, 2,33 %)
EKP ja ABS 2 3. Keskuspankin taseen laajentaminen lisää myös Suomen valtionkin kantaman rahoitusriskiä kasvua ilman, että asiasta on päätetty eduskunnassa 4. Jos EKP ostaa myös korkeampiriskisiä ABS-papereita, yhteisvastuun määrä nousee euroalueella 5. Kun rahoituslaitosten sääntely kiristetään mutta riskinottoa helpotetaan, järjestelmä saa suunnitelmatalouden piirteitä - Euroalueen rahoitusjärjestelmä liian pankkikeskeinen (pankkien taseiden loppusumma 4-kertainen suhteessa BKT:hen). - USA: 80 % yritysten pitkästä rahoituksesta tulee pääomamarkkinoilta; Euroopassa 30 %
Entä varjopankkisektori? 2008-2010 kriisi kolmesta selitystekijästä oli varjopankkijärjestelmä (muut kaksi olivat USA:n ylikeveä rahapolitiikka ja sosiaalinen asuntomarkkinapolitiikka) Varjopankkijärjestelmän kehittymisen motivaatio oli halu kiertää pankkien sääntelyä FSB (G20-maiden ylläpitämä finanssimarkkinoiden vakausneuvosto) huolissaan: tällä hetkellä maailman varjopankkijärjestelmän koko suhteessa maailmantalouden tuotantoon on jo lähes yhtä suuri kuin 2007 Varjopankit (lainananto jota ei hoideta pankkien kautta): rahastoja, pääomasijoittajia, muita lainanantajia Mukana: euromaat + 25 muuta maata Financial Times: varjopankkisektorin koko 60.000 mrd ; varjopankkien välittämän rahoituksen määrä on jo 120 % suhteessa näiden maiden BKT:hen Suurimmat varjopankkimaat: USA, Britannia, Kiina
QE määrällinen elvytys Kun korot ovat lähellä nollaa, epätavallinen rahapolitiikka astuu kuvaan. Sen sijaan, että keskuspankki pyrkisi vakauttamaan lyhyen koron tavoitetasolleen (ostamalla lyhyen maturiteetin julkisia papereita, keskuspankki ostaa liikepankeilta ja muilta rahoituslaitoksilta valitsemiaan rahoitussaatavia) Yksi tulkinta USA:n QE-rahapolitiikasta: johti lähinnä osakkeiden ja asuntojen hintojen nousuun, ei kokonaiskysynnän elpymiseen Toinen tulkinta: varallisuusesineiden hintojen nousuun liittynyt varallisuusvaikutus, mikä piristänyt kulutusta (varallisuusvaikutus kulutuksessa koskee lähinnä pörssiosakkeiden omistajia) Vrt. Japanin epäonnistuneet yritykset aikaansaada inflaatio-odotukset. Kuluvana vuonna 2014 inflaatio saatu aikaan, mutta veronkototuksesta puhdistettuna jäänyt 1.1 1.5 %:iin
QE USA:n ja Japanin tapausten ero: USA:ssa saatu aikaan inflaatio (2014 noin 1-5 - 2 %); Japani ei saanut aikaan merkittävää inflaatiota; tilapäinen hintojen nousu tapahtunut, johtunut ALV:n nostamisesta Japanissa 5 %:sta 8 %:iin huhtikuussa 2014, veron vaikutus inflaatioon 1.7 % USA:n ja euroalueen ero: Fed:llä on mandaatti, EKP:lla ei ole ollut Fed on lopettamassa määrällisen elvytyksen, EKP aloittamassa
Aikaansaako QE elvytystä? Martin Feldstein: osakkeiden hintojen nousu elvytti kulutusta Alan Greenspan: QE:lla ollut hyvin pieni vaikutus Jeremy Stein: merkittävä vaikutus John Taylor: QE luo talouteen ennustamattomuutta Mekanismeja: Onnistuakseen QE vaatii, että pankit suostuvat lainaamaan yrityksille ja kotitalouksille Onnistuakseen QE edellyttää, että talouteen syntyy inflaatio-odotuksia (USA vs Japani. Entä Euroalue?) Valuutan arvon heikentyminen auttaa Sijoituskohteiden hintojen nousu auttaa
Onko QE rahan painamista? Rahan painamisella on makrotalousteoriassa tarkoitettu keskuspankin osallistumista valtion budjetin alijäämän rahoittamiseen (monetizing the debt) QE: Valtion velkaa ostetaan markkinoilta Hyvä kysymys: Missä on ero?
Inflaatiovauhteja 2014: USA Helmikuu 1.1 % Maaliskuu 1.5 % Kesäkuu 2.1 % Heinäkuu 2.0 % Lokakuu 1.7 %
Inflaatiovauhteja 2014: Japani (huhtikuun arvonlisäveron vaikutus 1.7 %) Tammikuu 1.5 % Huhtikuu 3.5 % Touko 3.7 % Kesäkuu 3.6 % Heinä 3.4 % Elokuu 3.3. % Syyskuu 3.2 %
Setelirahoitus elvyttää euroalueen, vain jos Kolme ehtoa täyttyy: jos myös Saksa hyväksyisi inflaation mitä se ei helpolla tee jos euro heikkenee lisää jos pörssikurssien nousuun liittyy kulutusta piristävä varallisuusvaikutus (TÄMÄ KOSKEE SILTI VAIN PÖRSSIOSAKKEIDEN OMISTAJIA ja TÄMÄ ON SUPPEA JOUKKO)
Lähteitä EuroThinkTank: EURON TULEVAISUUS. SUOMEN VAIHTOEHDOT, Ajatuspaja Libera 2014 - Kirjan saa ladata ilmaiseksi Liberan sivustolta.