67060596 Pöyry Finland Oy INKOON KUNTA Degerbyn asemakaava ja asemakaavan muutos Selostus Asemakaavaluonnos 6.4.2010 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 6.4.2010 päivättyä asemakaavakarttaa.
1
1 Sisältö Esipuhe 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 4 1.1 Tunnistetiedot... 4 1.2 Kaava-alueen sijainti... 4 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 4 2 TIIVISTELMÄ: KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 4 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.2 Luonto ja maisema... 6 3.2.1 Sijainti maisemakokonaisuudessa ja maisemakuva... 6 3.2.2 Kallio- ja maaperä, maastonmuodot... 7 3.2.3 Vesiolosuhteet... 7 3.2.4 Kasvillisuuden yleispiirteet... 9 3.2.5 Arvokkaat luontokohteet... 9 3.3 Rakennettu ympäristö... 10 3.3.1 Kylän historiasta ja yhdyskuntarakenteesta... 10 3.3.2 Liikenne... 10 3.3.3 Kunnallistekniikka... 11 3.3.4 Rakennuskanta... 12 3.4 Maiseman ja ympäristön arvokohteet... 13 3.4.1 Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue... 13 3.4.2 Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö... 13 3.4.3 Muut arvokohteet... 13 3.4.4 Muinaisjäännökset... 14 3.5 Ympäristön häiriötekijät... 15 3.5.1 Melu... 15 3.6 Maanomistus... 15 3.7 Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 15 3.7.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 15 3.7.2 Maakuntakaava... 16 3.7.3 Yleiskaava... 16 3.7.4 Asemakaavat... 17 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 19 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 19 4.2 Osalliset... 19 4.3 Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet sekä osallistumismenettelyt... 20 4.3.1 Kaavoituksen aloittaminen... 20 4.3.2 Asemakaavaluonnos... 20 4.3.3 Asemakaavaehdotus... 20 4.3.4 Asemakaavan hyväksyminen... 21 4.4 Suunnittelun tavoitteet... 21 4.5 Vaihtoehtotarkastelut... 21
2 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 23 5.1 Kaavan rakenne, aluevaraukset ja mitoitus... 23 5.2 Kaavamääräykset... 23 5.3 Kaavan vaikutukset... 23 5.3.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön... 24 5.3.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon... 24 5.3.3 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin... 25 5.3.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen... 25 5.3.5 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön26 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 26 7 LUETTELO ASEMAKAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA... 27 Liitteet 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Muistio viranomaisneuvottelusta 3. Kukkulatien ja Kukkulakujan vesihuollon ja katuinfran kaavataloudellinen selvitys Piirustukset 1. Asemakaavakartta 1:2000, merkinnät ja määräykset 2. Asemakaavan havainnekuva, sisääntuloalue, 1:2000 3. Asemakaavan havainnekuva, pohjoinen alue, 1:2000
3 ESIPUHE Inkoon Degerbyn kylän asemakaavoitus käynnistyi, kun tuli tarpeen muuttaa osa yleistä tietä kaduksi Degerbyntiellä kirkolta koulukeskukselle. Lisäksi oli tarpeen ajanmukaistaa vuonna 2002 hyväksyttyä asemakaavaa sekä korjata kaavan virheelliset merkinnät. Kaavatyö tuli vireille 29.4.2007. Suunnitteluprosessin aikana Degerbyntien kaava ja Degerbyn kylän kaava erotettiin omiksi kokonaisuuksikseen. Degerbyntien asemakaava hyväksyttiin keväällä 2008. Työn tavoitteena on ollut tutkia voimassaolevan kaavan ratkaisuja arvokkaan maaseudun kulttuuriympäristön, liikenteen ja kuntatalouden näkökulmasta. Työtä ovat ohjanneet Inkoossa teknisen toimen johtaja Jan Gröndahl sekä kaavoitusryhmä. Konsulttityönä kaavaa ovat laatineet Pöyry Finland Oy:ssä DI Pasi Rajala, maisema-arkkitehti MARK Elina Kataja ja arkkitehti SAFA Sampo Perttula. Vaikutusten arviointityössä on ollut mukana myös FM, biologi Lauri Erävuori. Vantaalla 6.4.2010 Pöyry Finland Oy
4 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kylä: Kaavan nimi: Kaavan laatija: Inkoo Degerby Degerbyn keskusta-alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Pöyry Finland Oy, maisema-arkkitehti Elina Kataja (YKS/445) Asemakaava koskee osia tiloista RN:o 3:75, 2:9, 1:287, 1:11, 1:14 ja 2:1. Asemakaavan muutos koskee Degerbyn keskusta-alueen kortteleita 52 69, katu-, virkistys-, maa- ja metsätalous- ja erityisalueita sekä yleisen tien aluetta. Asemakaavalla muodostuu yleisten rakennusten korttelialuetta ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelit 52 70, katu-, virkistys-, maa- ja metsätalous- ja erityisalueet sekä yleisen tien alue. 1.2 Kaava-alueen sijainti Degerby sijaitsee Inkoon itäosassa, noin 50 kilometriä Helsingin keskustasta länteen. Kaava-alue sijaitsee noin 12 kilometrin päässä Inkoon keskustasta itään. Kaava-alueen ytimen muodostaa Degerbyn vanha kirkonkylä. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 58 ha. (ks. Kuva 1) 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Degerbyn alueelle on 2.10.2001 laadittu asemakaava ja asemakaavamuutos, jonka Inkoon kunnanvaltuusto hyväksyi 18.4.2002. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen (24.5.2004) perusteella kunnanvaltuuston hyväksymä Degerbyn asemakaava palautui uudelleen kunnan käsiteltäväksi Degerbyntien osalta. Päätöksen mukaisesti tuli kirkolta koilliseen, koulukeskuksen kohdalle ulottuva Degerbyntien osuus paaluvälillä 170-640 m ja kaava-alueeseen kuuluva tieosuus paikallistiestä 11146 (Degerby-Tyris) muuttaa asemakaavassa yleisestä tiestä kaduksi. Tälle alueelle on 15.4.2008 laadittu Degerbyntien asemakaava ja asemakaavamuutos, jonka Inkoon kunnanvaltuusto hyväksyi keväällä 2008. Kaavan tarkoituksena on korjata ja täydentää alueen rakentamista ohjaavat voimassa olevan kaavan mukaiset asemakaavamerkinnät. 2 TIIVISTELMÄ: KAAVAPROSESSIN VAIHEET Rakennuskaava 1979 Inkoon mannerosien osayleiskaavaa 2001 Degerbyn asemakaava 2.10.2001 (hyväksytty 2002). Asemakaavatyö käynnistettiin uudelleen vuoden 2006 lopulla. Asemakaavatyön aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 22.11.2006. OAS ja kuulutus kaavoituksen vireille tulosta 29.4.2007. Degerbyntien asemakaava ja asemakaavamuutos, kunnanvaltuusto 17.3.2008. Asemakaavaluonnos, tekninen lautakunta 21.4.2009 Asemakaavaluonnos, kunnanhallitus 18.5.2009 Asemakaavaluonnos, tekninen lautakunta 20.4.2010
5 Kuva 1: Suunnittelualue ja liittyminen ympäristöön (Inkoon opaskartta; Maanmittauslaitos) 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee noin 12 kilometriä Inkoon keskustasta itään. Suunnittelualueen ytimen muodostavat Degerbyn vanha kirkonkylä ja nykyinen kyläkeskus. Aluetta rajaavat lännessä ja idässä metsäsaarekkeiden rytmittämät peltoalueet, etelässä kantatie 51 ja pohjoisessa olemassa oleva asutus sekä metsä- ja peltoalueet. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 58 hehtaaria.
6 Kuva 2: Valokuvia suunnittelualueelta (2007): ylhäällä näkymä kirkonkylän keskustasta etelään kantatielle, keskellä näkymä keskustasta pohjoiseen kirkolle ja Ollaksen pihapiiriin, ja alhaalla näkymiä keskustasta länteen sekä suunnittelualueen länsirajalta itään. 3.2 Luonto ja maisema 3.2.1 Sijainti maisemakokonaisuudessa ja maisemakuva Ympäristöministeriön laatimassa maisemamaakuntajaossa Degerbyn alue kuuluu Eteläisen rantamaan maisemamaakuntaan ja siinä Suomenlahden rannikkoseudun sekä eteläisen viljelyseudun rajalle. Yleispiirteisesti alue on kulttuurimaisemaa, jolle ovat ominaisia laajoille savikoille raivatut, kumpuilevat ja metsäsaarekkeiden rikkomat peltoalueet. Eteläisellä rantamaalla rakennukset on perinteisesti sijoitettu kylämäisiin ryhmiin ympäristöstä kohoaville kumpareille tai metsä- ja
7 peltomaan rajalle. Degerbyn kirkonkylä sijoittuu juuri tällä tavalla ympäristöään hieman korkeammalle alueelle laajojen peltoaukeiden keskelle. Kylän läpi kulkee vanha Kuninkaantien linjaus, joka on merkitty omalla opasteellaan. Maisemaa hallitsee kirkko, joka sijaitsee kirkonkylän tiiveimmän keskuksen itäreunalla, maaston korkeimmalla kohdalla. Degerbyn kirkonkylä kuuluu osana laajempaan Degerbyn Pikkalanjoen Palojoen kulttuurimaiseman valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Degerbyn kirkonkylä on myös valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (ks. luku 3.4). Kuva 3: Degerbyn kirkko hallitsee kyläkuvaa erityisesti idästä päin katsottuna 3.2.2 Kallio- ja maaperä, maastonmuodot Suurin osa suunnittelualueesta on peltoa, joka on maaperältään savikkoa. Kyläkeskus ja kirkko sijaitsevat ympäristöään korkeammalla loivalla kumpareella, jolla on sekä moreenialueita että hienoa hietaa. Suunnittelualueella on myös muutama varsin jyrkkäpiirteinen metsäinen kallioselänne, jotka toimivat tärkeinä virkistysalueina kyläläisille. Muilta osin suunnittelualue on maastonmuodoiltaan pääpiirteiltään tasainen. Suunnittelualueen matalimmat maastonkohdat sijaitsevat Torbackan puron kohdalla (noin 7 mmpy), ja korkeimmat maastonkohdat sijaitsevat Magasinbergetin huipulla (noin 45 mmpy). 3.2.3 Vesiolosuhteet Alueen itärajalla laajojen peltojen keskellä virtaa Torbackan puro, joka laskee etelän suuntaan. Suunnittelualueen ulkopuolella välittömästi kantatie 51:n eteläpuolella on vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue. Torbackan puro ei ole vesilain 17 :n mukainen luonnontilaiseksi luokiteltava vesistö.
8 Kuva 4: Maaperäkartta osalta alueesta (lähde: GTK) Kuva 5 Kalliojyrkänteen alustaa suunnittelualueen länsiosassa
9 3.2.4 Kasvillisuuden yleispiirteet Alueen kasvillisuutta luonnehtivat laajat viljellyt pellot, hoidetut asuinpihat, vanhat niityt ja viljelemättömälle alueelle syntynyt pioneerikasvillisuus sekä MT-tyypin kangasmetsä kallioisilla metsäselänteillä. Selänteiden lakialueilla kasvaa myös mäntyjä. Asuinpihoilla kasvaa komeaa, varttunutta lehtipuustoa, mm. koivua, vaahteraa, haapoja ja poppelilajikkeita sekä lehtikuusia. Paikoin vanhoja pihapiirejä rajaavat hyvin hoidetut, tiheät kuusiaidat, joilla on suuri merkitys kyläkuvalle. Kuva 6 Degerbyn kirkonkylän keskustan vehreitä pihapiirejä. Kuva Degerby Express 2006/7; Jens Lindblom. 3.2.5 Arvokkaat luontokohteet Suunnittelualueella ei ole Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita. Inkoon mannerosien yleiskaavassa 2001 ei ole osoitettu alueelle luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja kohteita. Alueella ei tarkastelun perusteella ole luonnonsuojelulain tai vesilain mukaisia luontotyyppejä. Suunnittelualueella ei ole systemaattisesti kartoitettu uhanalaisia tai suojeltuja lajeja. Asemakaavassa osoitettu uusi rakentaminen sijoittuu pääasiassa peltoalueille tien varteen tai olemassa olevien pihapiirien tuntumaan. Alueella ei esiinny liito-oravaa. Liito-oravan mahdollista esiintymistä
10 selvitettiin tutkimalla haapa- ja kuusiryhmien alustat maastokäynnillä huhtikuussa 2007 (Pöyry Environment Oy / FM Lauri Erävuori). Asemakaavassa osoitetut uudet tontit sijoittuvat pääosin vanhalle pellolle/niitylle kaava-alueen lounaisosassa. Yksi uusi kortteli sijoittuu kalliojyrkänteen alustaan. Kallion alusta on lehtomaista kangasta, jonka puusto koostuu vaahteroista, koivuista ja haavoista. Kasvilajistoon kuuluu tyypillisiä lehtomaisen kankaan lajeja, kuten mansikka, sinivuokko, käenkaali ja sormisara. Kallion alusta on jossain määrin muuttunut nykyisen rakennuksen ympäristössä sekä muulla osalla vanhan kulku-uran vaikutuksesta. Alueella ei ole poikkeuksellisia luonnonarvoja. 3.3 Rakennettu ympäristö 3.3.1 Kylän historiasta ja yhdyskuntarakenteesta Degerbyn kirkonkylä oli ennen kappelikirkon rakentamista 1700-luvulla kolmen tilan maalaiskylä, jonka kautta kiemurteli vanha Kuninkaantie. Vanha tielinja on edelleen jäljellä. Kirkonkylän rakenteen sanotaan periytyvän jo sarkajaon ajoille. Kylän merkittävin rakennuskanta on pääosin 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Yhdyskuntarakenteellisesti Degerbyn alue ei liity kiinteästi Inkoon kirkonkylään. Degerby oli itsenäinen kunta vuoteen 1946 asti, jolloin se liitettiin Inkooseen. Porkkalan parenteesi vuosina 1944 1956 eli Neuvostoliiton vuokra-aika on merkittävä jakso Degerbyn lähihistoriassa. Koko Degerbyn alue on varsin laaja ja sisältää kirkonkylän lisäksi useita pienempiä kyliä, maatalousalueita sekä laajoja asuin- ja vapaa-ajan alueita kantatie 51:n eteläpuolella. Varsinainen suunnittelualue on suurelta osin peltoaluetta. Alueen keskellä on kirkonkylän keskus asuin-, liike- ja julkisine rakennuksineen. Alueella on myös yksittäisiä asuin- ja maatalousrakennuksia. Kirkonkylässä on monipuoliset julkiset ja yksityiset palvelut: kirkko, koulu ja päiväkoti, kylätupa ja paikallishistoriaan keskittynyt museo Igor, pankki, polttoaineen myyntipiste, elintarvikekioski, kampaamo, leikkipuisto sekä useita muita pienyrittäjien ylläpitämiä palveluita. Keskustasta hieman syrjemmällä on nuorisoseurantalo Furuborg. Kylän eteläreunalla lähellä kantatietä on vanhasta maatalousrakennuksesta tehty liiketila, jossa toimii tällä hetkellä Ornamento-niminen yritys. 3.3.2 Liikenne Suunnittelualue rajautuu etelässä Inkoon rannikkotiehen (kantatie 51). Helsinki-Karjaan kantatien 51 liikennemäärä (KVL-1999) on noin 8000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Degerby-Sunnanvik - paikallistien 11147 liikennemäärä on noin 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne-ennusteen mukaan liikenne kasvaa vuoteen 2020 mennessä kantatiellä noin 10 500 ajoneuvoon vuorokaudessa ja paikallistiellä noin 800 ajoneuvoon vuorokaudessa. Kevyttä liikennettä paikallistiellä on havaintojen perusteella noin 80/vrk vuonna 1999. (Tiehallinto) Nykyisellään Degerbyhyn on kantatieltä kaksi tieliittymää hyvin lyhyellä matkalla. Idänpuoleinen liittymä kulkee nykyistä Strandin yksityistietä pitkin ja on voimassaolevassa (2002) asemakaavassa osoitettu yleiseksi tieksi. Lännenpuoleinen liittymä eli paikallistie 11147 on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu katkaistavaksi. Tässä asemakaavassa ja asemakaavan muutoksessa on noudatettu samaa ratkaisua.
11 Degerby-Sunnanvikin paikallistien 11147 parantaminen välillä Furuborgintie-Päivöläntie, tähän liittyvän kevyenliikenteen reitin rakentaminen ja sen aiheuttamat järjestelyt on esitetty tiesuunnitelmassa, joka hyväksyttiin Tiehallinnossa elokuussa 2007. Rakennustyöt toteutettiin vuonna 2008. Strandintien ja kantatie 51 liittymän jatkosuunnittelu ei ole vielä käynnistynyt (tiedonanto maaliskuu 2009, Hannu Palmén, Tiehallinto). Asemakaavatyössä on tilavarauksin huomioitu Strandintien, kantatie 51 liittymän sekä kylän keskeisen risteyksen järjestelyt. Kuva 7 Ote katusuunnitelmasta (Tiehallinto. SITO 11.3.2008) Kuva 8 Vasemmalla kuva nykyisestä yleisen tien liittymästä kantatieltä, oikealla kuva uudesta kevyen liikenteen väylästä Degerbyntiellä (kuvat 2009). 3.3.3 Kunnallistekniikka Tällä hetkellä Degerbyn yksityisen vesiosuuskunnan alueella on järjestetty ainoastaan vedenjakelu mutta ei viemäröintiä. Yksityisen vesiosuuskunnan johtotietoja ei ole ollut saatavilla. Kunnassa on laadittu Inkoon itäosien vesihuollon yleissuunnitelma, jonka mukaan Degerbyn taajama liitetään jatkossa kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Aikataulusta ei ole tarkempaa tietoa (tilanne maaliskuu 2009), ja vesi- ja viemäriverkoston rakentamissuunnitelmaa ei ole vielä laadittu.
12 Muutamia uusia kunnallistekniikan johtoja on toteutettu kylän eteläosassa polttoaineen jakelupisteen ja uusien asuintonttien yhteydessä. Asemakaavoituksen yhteydessä tulee Degerbyn osalta varmistaa, että tulevan vesihuollon tarpeet on huomioitu asemakaavassa ja että asemakaavan ja vesihuollon rakentamissuunnitelman välille ei jää ristiriitaa. 3.3.4 Rakennuskanta Degerbyn kylän kohokohta on valkeaksi rapattu tiilikirkko, muodoltaan päätytornillinen pitkäkirkko, jonka rakennusvuosi on 1933. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Bertel Liljequist. Kirkonkylässä vanhan tien varrella on useita vanhoja taitekattoisia liike- ja asuinrakennuksia. Huomattavia ovat mm. yksityinen asuinrakennus Ollas ja nykyään kyläkonttorina toimiva Rosenberg, joka on vanha kunnantupa. Rosenbergin pihapiirissä on Degerbyn kylän museo Igor. Vuonna 2002 hyväksytyn asemakaavan mukaan on muodostettu tontteja erityisesti kirkonkylän lounaisosaan, ja osa tonteista on jo rakennettu. Niin vanhat kuin uudetkin asuinrakennukset kylän alueella ovat pääosin puuverhoiltuja, mansardi- tai harjakattoisia yksittäistaloja. Furuborgin nuorisoseuran talo sijaitsee kyläkeskuksesta hieman sivummalla korkealla mäellä. Rakennusta on voimakkaasti muokattu eri aikakausina. (ks. Kuva 10) Kuva 9 Uudempaa asuinrakentamista vuonna 2002 hyväksytyn asemakaavan mukaan muodostetuilla tonteilla (kuva 2009)
13 Kuva 10 Vasemmalla kylän nuorisoseurantalo Furuborg, oikealla vanha kunnantupa Rosenberg (kuvat vuodelta 2007) 3.4 Maiseman ja ympäristön arvokohteet 3.4.1 Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen vuonna 1995 valtakunnallisesti arvokkaista maisemaalueista. Degerbyn kirkonkylä kuuluu osana Degerbyn Pikkalanjoen Palojoen kulttuurimaisemaan. Degerby sijaitsee alueelle tyypillisessä laajassa, avoimessa viljelysmaisemassa, jota rytmittävät kallioiset metsäselänteet. Degerbyn arvokkaalla maisema-alueella on pronssikautisia röykkiöhautoja, jotka tyypillisesti sijoittuvat kalliosaarekkeiden rinteille näkyville paikoille. 3.4.2 Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Degerbyn kulttuurimaisema on myös valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Museoviraston rakennushistorian osaston selvityksessä Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuurihistorialliset ympäristöt vuodelta 1993 sekä selvityksen päivityksessä (valtioneuvoston päätös 22.12.2009, ei lainvoimainen) kuvaillaan Degerbyn kirkonkylää ja kulttuurimaisemaa. Erityisesti mainitaan vanhan tien varrella sijaitsevat vanhat, taitekattoiset liike- ja asuinrakennukset, kunnantupa, kyläkauppa, seurantalo, säästöpankki sekä kyläkirkko. Kirkon alueella vanhin rakenne on luultavasti kiviaita, jota on rakennettu ainakin 1860- luvulta lähtien. Lisäksi kirkonkylän halki kulkee historiallisesti arvokkaan Suuren Rantatien (Kuninkaantien) eteläinen linja. 3.4.3 Muut arvokohteet Muista suojelukohteista alueella on Inkoon mannerosien yleiskaavassa osoitettu sr-kohde (94/296) eli kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, Ollaksen tila. Kylässä on myös muita arvokkaaksi luokiteltavia vanhoja asuinrakennuksia hyvin säilyneine pihapiireineen. Vaikka rakennukset ovat monin paikoin uusiutuneet Porkkalan vuokra-ajan jälkeen, on Degerbyssä silti huomionarvoisia 1920 30 -lukujen taitekattoisen asun säilyttäneitä maatilojen päärakennuksia kuten Pråls, Eriksberg ja Hökers. Seudullisella tasolla alueen kulttuuriympäristöä on inventoitu Läntisen Uudenmaan seutukaavaliiton julkaisussa Läntisen Uudenmaan rakennusten ja maiseman kulttuurihistoriallinen inventointi, (Mikko Härö, 1993).
14 Kuva 11 Kylän arvokasta rakennuskantaa (kuvat vuodelta 2007) 3.4.4 Muinaisjäännökset Suunnittelualueella on Inkoon mannerosien yleiskaavassa osoitettu sm-merkinnällä kaksi muinaismuistolain nojalla suojeltua kohdetta. Kyseessä ovat pronssikautiset kivirakenteet Magasinbergetin metsäkukkulalla. Alueeseen ei kohdistu asemakaavassa muutospaineita. Kuninkaantie tai Suuri Rantatie on Turusta Viipuriin johtanut historiallinen maantie, josta vanhimmat lähteet kertovat sen muodostuneen jo 1300-luvun puolenvälin tienoilla. Liikenteellisesti Kuninkaantien tärkein käyttöjakso ajoittuu 1700-luvulle, jolloin se oli osa Tukholman ja Pietarin välistä postitietä. Kuninkaantie kulkee Degerbyn kirkonkylän poikki ja se on merkitty erityisellä ruskealla kilvellä. Kuninkaantie on myös valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Kuva 12 Vanha kivijalka asemakaava-alueen lounaisosassa
15 3.5 Ympäristön häiriötekijät 3.5.1 Melu Pääasiallinen melunlähde alueella on kantatie 51:n liikennemelu. Tieliikennelaitos on tehnyt 1999 kantatie 51: n meluselvityksen, joka sisältää päiväajan liikennemelun ennustetilanteen vuodelle 2020. Kuva 13 Ote meluselvityksestä (yhdistelmäkuva, ennuste, päivämelu 2020) 3.6 Maanomistus Alueen maanomistajia ovat Inkoon kunta ja lukuisat yksityiset maanomistajat. Valtaosa alueesta on yksityisessä omistuksessa. 3.7 Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 3.7.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tarkistettuja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevan päätöksen mukaan Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. (Valtioneuvoston päätös 13.11.2008) Kaavoituksessa on myös otettava huomioon valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa määriteltyjen elinympäristön toimivuuteen, taloudellisuuteen ja liikenneturvallisuuteen liittyvät tavoitteet.
16 Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa viranomaisten laatimia alueiden käytön suunnittelun lähtökohdiksi tarkoitettuja inventointeja ovat Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuurihistorialliset ympäristöt (Museovirasto, rakennushistorian osasto, julkaisu 16, 1993), tämän inventoinnin päivitys (valtioneuvoston päätös 22.12.2009, ei lainvoimainen) sekä "Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet" (Ympäristöministeriö, mietintö 66/1992). Suunnittelualue on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta sekä valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö (ks. luku 3.4). 3.7.2 Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut 8.11.2006 Uudenmaan maakuntakaavan, jossa Degerbyn alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A) ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi (ma). Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Suunnittelualueen läpi kulkeva Degerbyntie on merkitty maakuntakaavassa kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeäksi tieksi. Suunnittelualueen eteläpuolella kantatien toisella puolella sijaitsee tärkeä pohjavesialue (pv). (ks. Kuva 14) 3.7.3 Yleiskaava Inkoon kunnanvaltuusto hyväksyi Inkoon mannerosien osayleiskaavan vuonna 2001. Degerby on siinä merkitty asuntoalueeksi, jolla on suunnittelutarvetta (AC-U). Alueen käyttö on tarkoitettu pääasiassa asumiseen siihen liittyvine toimintoineen. Merkintään ei ole tässä osayleiskaavassa liitetty määräyksiä. Suunnittelualueen muu ympäristö on merkitty pääosin maisemallisesti merkittäviksi peltoalueiksi (MA) (ks. Kuva 15) Kuva 14 Ote 8.11.2006 vahvistetusta Uudenmaan maakuntakaavasta
17 Kuva 15 Ote Inkoon mannerosien osayleiskaavasta vuodelta 2001 3.7.4 Asemakaavat Alueelle on 2.10.2001 laadittu Degerbyn asemakaava ja asemakaavamuutos, jonka Inkoon kunnanvaltuusto hyväksyi 18.4.2002. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen (annettu 24.5.2004) perusteella kunnanvaltuuston hyväksymä Degerbyn asemakaava palautettiin uudelleen kunnan käsiteltäväksi Degerbyntien osalta. Päätöksen mukaisesti tuli kirkolta koilliseen, koulukeskuksen kohdalle ulottuva Degerbyntien osuus paaluvälillä 170-640 m ja kaava-alueeseen kuuluva tieosuus paikallistiestä 11146 (Degerby-Tyris) muuttaa asemakaavassa yleisestä tiestä kaduksi. Alueelle laadittiin vuonna 2008 asemakaava ja asemakaavan muutos koskien Degerbyntien yleisen tien osan muuttamista kaduksi. Kaavan perusteella toteutettiin kadun ja kevyen liikenteen väylän rakentaminen kirkolta koulukeskukselle.
Kuva 16 Ote voimassaolevasta asemakaavasta (vahvistettu 2002). Kuvassa näkyy punaisella alue, jolle laadittiin asemakaava ja asemakaavan muutos vuonna 2008. 18
19 Kuva 17 Ote hyväksytystä Degerbyntien asemakaavasta (2008) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Alueelle on 2.10.2001 laadittu Degerbyn asemakaava ja asemakaavamuutos, jonka Inkoon kunnanvaltuusto hyväksyi 18.4.2002. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen (annettu 24.5.2004) perusteella kunnanvaltuuston hyväksymä Degerbyn asemakaava palautettiin uudelleen kunnan käsiteltäväksi Degerbyntien osalta. Päätöksen mukaisesti tuli kirkolta koilliseen, koulukeskuksen kohdalle ulottuva Degerbyntien osuus paaluvälillä 170-640 m ja kaava-alueeseen kuuluva tieosuus paikallistiestä 11146 (Degerby-Tyris) muuttaa asemakaavassa yleisestä tiestä kaduksi. Lisäksi oli tarpeen korjata ja täsmentää kaavamerkintöjä ja -määräyksiä. Asemakaavoitus käynnistettiin syksyllä 2006. Asemakaavamuutoksen vireille tulosta ilmoitettiin 29.4.2007, jolloin OAS asetettiin nähtäville. Degerbyntien asemakaava laadittiin omana kaavanaan, ja kaava hyväksyttiin keväällä 2008. Tämän jälkeen Degerbyn kirkonkylän alueen asemakaava jatkettiin uudelleen. 4.2 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaavan muutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.
20 Tämän asemakaavamuutoksen laadintaan osallisia ovat: - Suunnittelualueen maanomistajat - Naapurikiinteistöjen maanomistajat - Vesiosuuskunta - Inkoon kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta - Tiehallinto - Uudenmaan ELY-keskus Lisäksi osallisia ovat erilaiset oikeudenomistajat, asukkaat sekä kaikki, joille alueen suunnittelutyöllä voi olla merkitystä. 4.3 Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet sekä osallistumismenettelyt Työtä on valmistellut projektiryhmä, johon kuuluvat kunnanjohtaja Jarl Boström, teknisen toimen johtaja Jan Gröndahl, kunnan kaavoitusryhmä sekä konsultin edustajat. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laatimisesta vastaavat Pöyry Environment Oy:ssä DI Pasi Rajala, maisemaarkkitehti Elina Kataja ja arkkitehti Sampo Perttula. Kaavoituksen eri vaiheista ilmoitetaan paikallislehdessä, kunnan kotisivuilla (http://www.inkoo.fi) ja Inkoon kunnan ilmoitustaululla. 4.3.1 Kaavoituksen aloittaminen Suunnittelu aloitettiin syksyllä 2006 suunnittelua valmistelevan projektiryhmän kokoamisella. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin marraskuussa 2006. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin vuodenvaihteessa 2006 2007 ja asetettiin tarkistuksien jälkeen nähtäville 29.4.2007. Aloitusvaiheen yhteydessä päädyttiin laatimaan Degerbyntien asemakaava omana prosessinaan, jotta tien parantamisen ja kevyen liikenteen reitin rakentamisen aikataulu ei viivästyisi. Degerbyntien asemakaava hyväksyttiin keväällä 2008, jonka jälkeen Degerbyn kirkonkylän alueen asemakaavaa jatkettiin uudelleen. 4.3.2 Asemakaavaluonnos Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen luonnosta käsiteltiin teknisessä lautakunnassa 21.4.2009. Kaava esiteltiin kunnanhallitukselle 18.5.2009, ja kunnanhallitus päätti palauttaa kokouksessaan 12.10.2009 kaavan tekniselle lautakunnalle täydennettäväksi kortteleita 67, 68 ja 69 koskevalla kaavataloudellisella tarkastelulla. Kaava on tavoitteena esitellä kunnanhallitukselle keväällä 2010, jonka jälkeen kunnanhallitus päättää kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta. Osallisilla on oikeus esittää luonnoksesta mielipiteitä. Nähtävillä olosta tiedotetaan Inkoon kunnan ilmoitustaululla, paikallislehdessä, sekä Inkoon kotisivuilla, www.inkoo.fi. 4.3.3 Asemakaavaehdotus Luonnoksesta saadun palautteen perusteella laaditaan asemakaavaehdotus. Asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä 30 päivän ajan ja siitä pyydetään lausunnot lautakunnilta sekä viranomaisilta. Osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava ennen nähtävillä oloajan päättymistä Inkoon kunnalle osoitteeseen Ola Westmanin puistotie 3, 10210 Inkoo.
21 Muistutuksiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet, jotka käsitellään ehdotusvaiheen viranomaisneuvotteluissa sekä kunnanhallituksessa. Kunnanhallituksen käsittelyn perusteella tehdään tarvittavat muutokset asemakaavaan. Mikäli muutoksia ei tarvita tai ne eivät ole merkittäviä, etenee kaavaehdotus kunnanvaltuuston hyväksyttäviksi. Kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksestä osallisilla on oikeus tehdä valitus Helsingin hallintooikeuteen osoitteeseen PL 120, 00521 Helsinki. 4.3.4 Asemakaavan hyväksyminen Asemakaavaehdotukseen tehdään tarvittavat muutokset saadun palautteen perusteella, jonka jälkeen rakennuslautakunta, kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto päättävät asemakaavan sekä asemakaavan muutoksen hyväksymisestä. Tavoitteena on, että asemakaava hyväksytään vuoden 2009 aikana. 4.4 Suunnittelun tavoitteet Sekä maakuntakaava että osayleiskaava tähtäävät asutuksen vahvistamiseen muutamissa Inkoon kyläkeskuksissa, ja Degerby on eräs näistä. Asemakaavan keskeisenä tavoitteena on kehittää Degerbyn kylää yhtenäisenä, toimivana, esteettisenä ja turvallisena asuinympäristönä. Suunnittelutyössä luodaan mahdollisuudet uusien asuin- ja liiketonttien toteuttamiselle Degerbyn kylään nykyisen keskustan tuntumaan. Tavoitteena on paikallisia lähtökohtia hyödyntäen muodostaa Degerbystä viihtyisä, toimiva ja turvallinen asuinalue, joka liittyy luontevasti arvokkaaseen kulttuurija luonnonympäristöön. 4.5 Vaihtoehtotarkastelut Suunnittelutyön aikana tarkasteltiin muutamia erilaisia kaavavaihtoehtoja erityisesti voimassa olevan asemakaavan uusien asuinalueiden osalta. Erityisesti tarkasteltiin Degerbyntien pohjoisosan uutta asuinaluetta siten, että Degerbyntieltä ei olisi osoitettu suoria tonttiliittymiä.
22 Kuva 18 Tarkasteltu vaihtoehto kaava-alueen pohjoisosassa sijaitseville asuintonteille Degerbyntien itäpuolella Tekniselle lautakunnalle esiteltiin 21.4.2009 kaavaluonnos, jossa maisemallisesti arvokkaan peltoalueen keskelle osoitettu asuinalue oli poistettu. Tekninen lautakunta päätti kuitenkin yksimielisesti noudattaa tältä osin vuonna 2002 hyväksyttyä asemakaavaa ja pitää kyseiset asuintontit kaavassa mukana. Kuva 19 Toinen tarkasteltu vaihtoehto kaava-alueen pohjoisosassa sijaitseville asuintonteille Degerbyntien itäpuolella
23 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne, aluevaraukset ja mitoitus Asemakaava koskee osia tiloista RN:o 3:75, 2:9, 1:287, 1:11, 1:14 ja 2:1 Asemakaavan muutos koskee Degerbyn keskusta-alueen kortteleita 52 69, katu-, virkistys-, maa- ja metsätalous- ja erityisalueita sekä yleisen tien aluetta. Asemakaavalla muodostuu yleisten rakennusten korttelialuetta ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelit 52 70, katu-, virkistys-, maa- ja metsätalous- ja erityisalueet sekä yleisen tien alue. AO-korttelialueilla rakennusoikeus säilyy voimassaolevan asemakaavan mukaisena, e=0,2. AL-korttelialueilla on sallittua rakentaa joko asuin- tai liiketilaa tai niiden yhdistelmiä. Rakennusoikeus säilyy voimassaolevan asemakaavan mukaisena, e=0,3. KL-1 - ja K-1 -korttelialueilla rakennusoikeus säilyy voimassaolevan asemakaavan mukaisena, e=0,3. Rakennuksen sijoittelussa tulee ottaa huomioon kyläkuva ja suhde maisemaan erityisesti kantatien suunnasta. YO-korttelialueella rakennusoikeus säilyy voimassaolevan asemakaavan mukaisena, e=0,3. MA-alueella on varattava riittävä suojavyöhyke vesistön ja peltoalueen välille. Suojavyöhykkeelle voidaan ohjata ulkoilureittejä. VL-aluetta on osoitettu Magasinbergetin ympäristöön samoin kuin voimassa olevassa asemakaavassa. EV-1 merkinnällä osoitettu suojaviheraluetta on osoitettu kantatie 51:n varteen. Osaa alueesta tulee hoitaa avoimena tai puoliavoimena maisemaniittynä tai -peltona. 5.2 Kaavamääräykset Asemakaavamerkinnät on tarkistettu ympäristöministeriön antaman asetuksen mukaisiksi. Kaavamerkintöihin on liitetty määräyksiä mm. valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuskannan suojelemiseksi sekä alueen ominaispiirteiden vaalimiseksi. Lisäksi asemakaavaan on kirjattu koko kaava-aluetta koskevia yleisiä määräyksiä. 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutusten selvittämisen tarkoituksena on jo suunnittelun aikana saada tietoa suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja siten parantaa lopullisen suunnitelman laatua. Asemakaavan toteuttamisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia arvioidaan suunnittelun yhteydessä (MRL 9 ja MRA 1 ). Vaikutuksia arvioidaan mm. seuraavista näkökulmista: vaikutukset maisemaan, kasvillisuuteen, maaperään ja pohjavesiolosuhteisiin, mahdollisten päästöjen vaikutus ilmaan, ilmastoon ja pintavesiin vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön sekä sosiaaliset vaikutukset