Kohti Euroopan e-skills laatumerkkejä tieto- ja viestintäteknologian (ICT) teollisuuden koulutusohjelmille ja sertifioinneille Ehdotukset laatumerkeistä, liittyvistä palveluista ja työkaluista Valmisteltu Euroopan komission yritystoiminnan ja teollisuuden pääosastolle Werner B. Korte Tobias Hüsing Simon Robinson Lex Hendriks Jan Dirkx
e-skills laatumerkit Vastuuvapauslauseke Euroopan komissio eikä yksikään henkilö, joka on toiminut komission toimeksiannosta, ei vastaa käytöstä, joka kohdistuu seuraaviin tietoihin. Esitetyt näkemykset ovat tekijöiden näkemyksiä eivätkä välttämättä heijasta Euroopan komission näkemyksiä. Mikään tässä esitteessä ei merkitse eikä ilmaise minkäänlaista takuuta. Tuloksia tulee käyttää vain yleisstrategian suuntaviivojen osana. Euroopan unioni, 2013. Jäljennös sallittu, kunhan lähde ilmoitetaan. Valmistusmerkintä empirica Gesellschaft für Kommunikations- und Technologieforschung GmbH on laatinut tämän esitteen Euroopan komission yritystoiminnan ja pääosaston puolesta. "European e-skills Quality Labels for JCT Industry Training and Certifications" tutkimusten julkaisu. Toimittajat Werner B. Korte, Tobias Hüsing empirica GmbH Suunnittelu & ulkoasu mediadesign-bonn.de Painopaikka: Druckerei Brandt, Germany Sivu 2
e-skills laatumerkit Taustaa Werner B. Korte Johtaja, empirica GmbH - Bonn Saksa "Me arvostamme korkealle sen innostuksen ja erittäin positiivisen vastaanoton, jonka ehdotuksemme e-skills laatumerkin luomisesta on saanut avainsidosryhmien piirissä. Se tulee todella auttamaan Euroopassa ilmenevien tieto- ja viestintätekniikan (ICT) osaamisen puutteiden korjaamisessa". Kohti Euroopan e-skills laatumerkkejä tieto- ja viestintäteknologia-alan teollisuuden antamalle koulutukselle ja sertifioinnille Tässä esitteessä esitellään pääasialliset tulokset ja johtopäätökset tutkimuksesta "Euroopan e-skills laatumerkki ICT-teollisuuden koulutusohjelmille ja sertifioinneille", jonka empirica GmbH, Bonn (Saksa) on tehnyt Euroopan komission yritystoiminnan ja teollisuuden pääosaston toimeksiannosta, EXINin (Alankomaat) ja laajan eurooppalaisen e-osaamisen asiantuntijaryhmän tukemana. Päätavoite oli kehittää esitykset eurooppalaisesta e-skills laatumerkistä sekä verkkopalveluiden prototyypistä ja läpinäkyvyyttä edistävistä työkaluista ja antaa ohjeistusta eurooppalaisen tietoja viestintäteknologia-alan teollisuuden antaman koulutuksen alueella. Ehdotettu merkki perustuu Euroopan tietotekniikan osaamisen viitekehykseen (European e-competence Framework) ja EQAVETiin ja kokonaistulos on mekanismi, joka mahdollistaa erityyppisten sertifiointien ja koulutusten tunnistamisen Tietotekniikan osaamisen viitekehyksen puitteissa. Lisäksi on tarjolla pääsy tietoon ja aineistoon e-osaamisen kysynnästä ja tarjonnasta Euroopassa, yhdessä prototyyppipalvelun ja työkalun kanssa tukemaan urakehitystä, työhön sijoittumista ja rekrytointia antamalla ohjeita sertifioinnista. Online-ympäristön prototyyppiä, itsearviointityökalua ja www-portaalia tarjotaan sidosryhmille, jotka ovat kiinnostuneita sen edelleen kehittymisestä ja parantamisesta tarkoituksena luoda täysimittainen palvelu työhön sijoittumiselle, rekrytoinnille, e-osaamisen kehittämiselle ja sertifiointimarkkinoille. Tutkimuksen tulokset esiteltiin 24. tammikuuta 2013 Brysselissä konferenssissa, johon osallistui yli 220 osanottajaa. Lopullinen raportti on julkaistu maaliskuussa 2013. Tämä esite on tutkimuksen tulosten yhteenveto. Kattavammat raportit on saatavilla sähköisessä muodossa osoitteesta: www.eskills-quality.eu. e-skills online-palveluun ja itsearviointityökaluun pääsee osoitteesta: www. eskillslandscape.eu Sivu 3
Esipuhe Siitä lähtien kun finanssikriisi alkoi vaikuttaa työmarkkinoihin vuonna 2008, Euroopassa on menetetty yli 5,6 miljoona työpaikkaa. Euroopan unioni toteaa tiedotteessaan "Towards a jobrich recovery" (Kohti työelämän elvyttämistä), että tämän menetetyn pohjan korjaaminen on mahdollista vain, jos EU:ssa palataan jatkuvan taloudellisen kasvun uralle, joka puolestaan edellyttää Euroopan teollisuuden ja palveluiden kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämistä tai palauttamista. Tässä suhteessa teollisuuden ja palveluiden kilpailu- ja kehityskyky muuttuu yhä enemmän riippuvaiseksi tieto- ja viestintäteknologian (ICT) innovatiivisesta ja tehokkaasta käytöstä. EU:n e-skills-strategia on tärkeä tekijä Euroopan digitaalitoimintaohjelmassa ja työllisyyspaketissa kilpailukyvyn, tuottavuuden ja työvoiman työllistettävyyden tehostamiseksi. Euroopan tulee varmistaa, että työvoiman tiedot, taidot, pätevyys ja kekseliäisyys - sisältäen ICT-ammattilaiset, mutta ei vain heihin rajoittuen - vastaavat kaikkein korkeimpia globaaleja standardeja, ja että niitä päivitetään jatkuvasti elinikäisen oppimisen prosessissa. Työttömyyden korkeasta tasosta huolimatta, ICT-sektorilla lisääntyy kyvykkäiden henkilöiden puute. Saatavilla olevan osaamisen ja tarpeiden välinen vastaamattomuus työmarkkinoilla koskee kaikkia jäsenvaltioita, vaikkakin se vaikuttaa niihin eriasteisesti. Yllättävää kyllä, ICT-ammattilaisten tarve kasvaa noin 3 % vuosittain ylittäen tarjonnan. Arvio avoimista toimista vuodelle 2015 vaihtelee 300.000:sta 800.000 ja moni näistä jää täyttämättä ellei tehdä enemmän nuorten ihmisten tietokoneopintojen innostamisen ja työttömien henkilöiden uudelleenkouluttamisen hyväksi. Tässä yhteydessä ICT-tuottajien antama koulutus ja sertifiointi on selvästi osa mahdollista ratkaisua. Mutta siinä on voitettava esteitä. ICT-alan työntekijä kohtaa usein hämmentävän joukon tuhansia sertifikaatteja, onpa hän sitten aloittamassa uraansa tai kehittämässä itseään korkeampien vaatimusten alueelle. Läpinäkyvyyttä ei ole, sertifikaatteja on suuri sekalainen kokoelma, lähes kaikkien ICT-toimittajien tarjoamia teknisen koulutuksen kattavia sertifikaatteja, tietohallinnan perusteita koskevia tai korkeimpia sertifikaatteja. Lisäksi monet näistä sertifikaateista ovat rinnakkaisia, mutta ne eivät ole suhteessa muodolliseen ammatilliseen ja korkeakoulutukseen. Tämä on tutkimuksen "Euroopan laatumerkki ICT-tuottajien koulutukselle ja sertifioinnille" tausta. Tämä esite valottaa tutkimuksen päätuloksia, jotka on esitelty ja keskusteltu neljässä eurooppalaisten asiantuntijoiden työryhmässä tai workshop-tilaisuudessa sekä kansainvälisessä konferenssissa, johon osallistui yli 220 avainsidosryhmien ja hallitusten edustajaa. Tulokset toivotettiin laajalti tervetulleiksi ja muodostui suuri yksimielisyys siitä, että laajalti hyväksytty laatumerkki voisi edistää uudentasoista keskittymistä uhkaavan osaamisvajauksen täyttämiseen. Sidosryhmien keskusteluja seuraavista vaiheista käydään Brysselissä 4-5. maaliskuuta pidettävän tilaisuuden "Grand Coalition for Digital Jobs" yhteydessä. Michel Catinat Yksikön esimies Avainperusteknologiat ja ICT Yritystoiminnan ja teollisuuden pääosasto Euroopan komissio Sivu 4
Eurooppalainen ympäristö ICT-teollisuuden koulutukselle ja sertifioinnille ICT-alan antamalla koulutuksella ja sertifioinnilla voi olla tärkeä rooli e-tietotekniikan taitojen puutteiden ja yhteensopimattomuuden korjaamisessa Euroopassa. Kuitenkin tässä on voitettava merkittäviä esteitä ja rajoituksia. ICT-ammatissa työskentelevän uran aloittamista tai etenemistä vaativammille alueille rajoittaa tosiasia, että ICT-sertifioinnilta puuttuu läpinäkyvyys. On olemassa tuhansia eri sertifikaatteja alkaen teknisistä (lähes jokainen ICT-tuottaja tarjoaa jonkinlaisen) tai tietohallintoalan perusteiden tarjoamista aina korkeatasoisimpiin sertifikaatteihin asti. Lisäksi ne ovat olemassa rinnakkaisena todellisuutena ammatilliseen ja korkeakoulukoulutukseen nähden. Jatkuvasti lisääntyvä määrä ICT-alan toimijoita tarjoaa tuhansia teollisuuspohjaisia koulutuksia ja sertifiointikursseja (IBTC). Kysymys ei ole vain siitä, että ei ole olemassa mitään yleiskuvaa tai luotettavia lukuja siitä, mitä on saatavilla, vaan myös siitä, että ei ole kaikenkattavaa tietoa eri teollisuuspohjaisten koulutusten (IBTC) sisällöstä, tai siitä, miten ne suhtautuvat toisiinsa tai ovat päällekkäisiä. ICT-alan ammattilaisille, jotka ovat kiinnostuneita uransa kehittämisestä, organisaatioille, jotka rekrytoivat ICT-henkilökuntaa tai nuorisolle ja opiskelijoille, jotka harkitsevat uraa ICT-alalla, tämä selkeyden puute tekee tarpeettoman hankalaksi mahdollisuuksien havaitsemisen ja päätösten tekemisen. Henkilöstöosastot joutuvat kohtamaan haasteita rekrytoinnissa, erityisesti toisissa maissa rekrytoinnissa. Opinto-ohjelmien kehittäjät ovat epävarmoja, miten luoda sisäänkäyntejä kiinnostuneille yksilöille ja organisaatioille. Mutta ennen kaikkea pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on hankaluuksia lahjakkuuksien etsinnässä, ja ICT-ammattilaiset tarvitsevat kipeästi orientaatiota ja ohjeita uransa kehittämisessä. Bernd Taselaar CEO EXIN "Tämä aloite sopii erittäin hyvin tehtäväämme edistää tiedonhallintaa mahdollistamalla ammatissa työskentelevien kehittyminen ja heidän pätevyytensä sertifiointi. Riippumattomana akreditointi- ja sertifiointielimenä EXIN tukee Euroopan Tietotekniikan osaamisen viitekehystä (European e-competence Framework). Kansainvälisesti tunnustetun laatumerkin kehittäminen ICT-koulutukseen ja sertifiointiin lisää ICT-alan kehittyneisyyttä. Se tulee helpottamaan teollisuuspohjaisten sertifikaattien käyttöä korkeammassa ammatillisessa ja akateemisessa koulutuksessa. Työkalut, jotka mahdollistavat e-osaamisen ja työtehtävien kohtaamisen, tulevat olemaan erittäin tärkeitä." Sivu 5
E-osaamisen kysyntä ja tarjonta Euroopassa ICT-työntekijöiden määrä on kasvanut Euroopassa viime vuosikymmeninä ja se jatkaa kasvuaan. ICT-työntekijöiden määrän vuosittainen vakaa kasvu on jatkunut toistaiseksi kriisistä huolimatta. ICT-työntekijöiden määrä Euroopassa oli kokonaisuudessaan 6,67 miljoonaa - 3,1 % työntekijöiden kokonaismäärästä. 5,25 miljoonaa on luokiteltu ICT-ammatissa työskenteleviksi ja 1,42 miljoonaa voidaan kuvailla ICT-ammattilaisiksi johtotasolla. Tähän sisältyvät IT-johtajat, ICT-operaatiojohtajat, projektijohtajat ja ICT-työntekijät, jotka vastaavat suunnittelusta ja strategiasta kuten yritysarkkitehdit, järjestelmäanalyytikot ja ICT-konsultit. Jos otetaan mukaan teknikkojen ja ruumiillisen työn tekijöiden tieto- ja viestintäosaaminen, kokonaismäärä nousee yli kahdeksaan miljoonaan työntekijään tai 3,7 prosenttiin Euroopan työntekijämäärästä - joissakin maissa jopa 6 prosenttiin. Vuosina 2000-2010 ICT-työntekijöiden määrä kasvoi keskimäärin yli 4 % vuotta kohden. Jopa 2008 loppuvuodesta alkaneen Euroopan taloudellisen ja finanssikriisin aikana kasvu on ollut keskimäärin 2,65 % vuotta kohden. ICT-ammatissa työskentelevien työllisyysturva on ilmiselvää. Työmarkkinat ovat helposti imeneet ICT-koulutuksen saaneet henkilöt eikä tätä nälkää ole vielä tyydytetty. Peter Hagedoorn Pääsihteeri European CIO järjestö (EuroCIO) "EuroCIO on ollut erittäin aktiivinen jo vuosien ajan e-osaamisen alueella sekä kansallisella että EU-tasolla. CIO-yhteisö pitää oikeat e-taidot omaavia, hyvin koulutettuja henkilöitä avaimena taloutemme ja koko yhteiskuntamme innovaatioille ja digitaaliselle muutokselle. EuroCIO tukee Euroopan komission hanketta edistää ICT-ammattialaa e-osaamisen toimenkuvien yleisten standardien, hyvän koulutuksen ja siihen liittyvän eurooppalaisen tutkintojärjestelmän avulla. Sivu 6
ICT-työvoiman kehitys Euroopan maissa 2000-2010. Lähde Eurostat LFS. Suppea määritelmä 2000-2010 ISCO-88 ryhmät 213, 312: Tietotekniikan erityisasiantuntijat. ja tietotekniikan tukihenkilöt Katkos aikasarjassa 2011: ISCO-08 ryhmät 25 ICT-ammattilaiset, 35 Informaatio- ja viestintä-alojen teknikot Sivu 7
Kiinnostus ICT-koulutukseen ja uriin on vähenemässä Euroopassa. Tietojenkäsittelyopin loppututkinnon suorittamisten määrä on laskenut tasaisesti vuodesta 2005 lähtien. ICT-loppututkintojen suorittamisten vähenemisvauhti ylittää kaikki ennusteet ja uhkaa syntyä dramaattinen ammattilaisten vaje. Uusien ICT-työntekijöiden määrän väheneminen tapahtuu samanaikaisesti ICT-ammattilaisten poistuman kasvun kanssa heidän siirtyessä eläkkeelle lisäten näin ammattilaisten vajauksen riskiä. Tietojenkäsittelyopin loppututkinnon suoritusten määrä Euroopan maissa 2000-2010 Iso-Britanniassa lasku on ollut kaikkein dramaattisin, vuonna 2009 loppututkinnon suorittaneiden määrän ollessa vain 62 % vuoden 2003 tasosta. Mutta väheneminen on yleistynyt useimmissa maissa, huomattavan poikkeuksen tekevät vain Saksa ja Tšekin tasavalta. 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 EU-27 70.976 83.459 91.604 103.343 113.580 123.111 124.999 118.942 119.786 113.929 113.281 UK 21.918 24.992 27.009 30.767 27.670 29.557 28.239 25.156 23.802 19.154 19.180 Ranska 11.447 14.841 14.841* 16.081 16.081* 20.094 19.673 18.409 17.551 19.136 19.136* Saksa 5.630 5.860 6.617 8.368 11.090 12.767 14.238 16.092 16.515 17.194 16.800 Espanja 10.963 13.727 16.152 19.323 19.718 18.559 17.298 15.760 14.551 15.071 15.068 Puola 1.912 3.542 4.112 5.879 10.681 13.116 14.788 14.209 13.023 12.406 12.535 Alankomaat 1.308 1.454 1.645 1.620 3.511 3.902 4.617 4.385 4.078 3.918 3.858 Tšekin tasavalta 2.328 2.676 2.734 1.215 1.498 1.643 2.133 2.406 2.909 3.047 2.939 Italia 1.626 1.519 2.423 2.843 3.211 3.459 3.541 3.385 2.933 2.870 2.778 19 jäsenvaltiota 13.844 14.848 16.071 17.247 20.078 20.014 20.472 19.140 24.424 21.133 20.987 Loppututkintosuoritusten kokonaismäärä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 EU-27 57% 67% 73% 83% 91% 98% 100% 95% 96% 91% 91% UK 71% 81% 88% 100% 90% 96% 92% 82% 77% 62% 62% Ranska 57% 74% 74% 80% 80% 100% 98% 92% 87% 95% 95% Saksa 33% 34% 38% 49% 64% 74% 83% 94% 96% 100% 98% Espanja 56% 70% 82% 98% 100% 94% 88% 80% 74% 76% 76% Puola 13% 24% 28% 40% 72% 89% 100% 96% 88% 84% 85% Alankomaat 28% 31% 36% 35% 76% 85% 100% 95% 88% 85% 84% Tšekin tasavalta 76% 88% 90% 40% 49% 54% 70% 79% 95% 100% 96% Italia 46% 43% 68% 80% 91% 98% 100% 96% 83% 81% 78% 19 jäsenvaltiota 57% 61% 66% 71% 82% 82% 84% 78% 100% 87% 86% Suhteessa huippuun Lähde, Eurostat 2013. Alemmat korkeakoulututkinnot ISCED tasoilla 5A ja 5B. *: Puuttuvat tiedot. Sivu 8
Christian Pagel Varapääjohtaja Yrityksen liiketoimintajärjestelmät ja IT-johtaja SGLCarbon SE "Yksi kaikkein tärkeimmistä vastakeinoista sellaisen henkilöstön kasvavalle puutteelle, jolla on kattavat tietotekniset taidot, on perustaa Euroopan laajuinen, kysynnän mukaan kehittyvä ja vertailukelpoinen osaamis- ja pätevyysrakenne, joka edistää taitavien ja koulutettujen ihmisten liikkuvuutta Euroopan maiden välillä." ICT-työntekijöiden kysyntä todennäköisesti kasvaa merkittävästi kriisin päättyessä ja johtaa äkilliseen e-osaamisen vajauksen laajentumiseen. ICT-työntekijöiden liiallinen kysyntä tarjontaan nähden on osoitettu toistuvasti. IT-johtajien ja henkilöstöjohtajien empiirinen tutkimus kahdeksassa Euroopan maassa vuonna 2012 viittaa siihen, että EU:ssa olisi 255.000 avointa tointa näihin tehtäviin. Näistä noin 72.000 olisivat "ICT-hallinnon ja yritysarkkitehtuurin" ammattilaisille ja noin 183.000 "ICT-alan perusammatissa työskenteleville" ja "muille ICT-teknikoille". Tuoreissa ennusteissa esitetään, että tyydyttämätön kysyntä voi nousta vuoteen 2015 mennessä välille 372 000-864 000. ICT-ammatissa työskentelevien ja ammattilaisten kysyntä ylitti massiivisesti tarjonnan viime vuosien boomin aikana. Nykyinen kriisi voi väliaikaisesti vähentää kysyntää, mutta kysyntä jää silti korkealle tasolle EU:n alueella. Avoimet toimet ICT-ammattilaisille Euroopan maissa vuonna 2012 (empiirisen IT-johtajien ja HR-johtajien haastattelututkimuksen 2012 mukaan) Muut palvelut (sis. finanssialan) 13 % Vähittäismyynti tukkumyynti, kuljetus ja logistiikka 11 % Avoimet toimet sektoreittain ICT 44 % Enemmän kuin kaksikolmasosaa avoimista toimista on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joiden on vaikeampi hankkia e-osaamisen ammattilaisia kuin suurten organisaatioiden. Tuotanto ja rakentaminen 28 % Julkinen sektori 4 % Sivu 9
e-skills laatumerkit John O Sullivan CEN-asiantuntija ja projektinjohtaja projekteissa ICT Certification in Europe ja ICT Certification in Action "Eurooppalainen e-skills laatumerkki helpottaa opissa olevia, heidän työnantajiaan ja asiakkaitaan koulutuksen ja sertifioinnin arvioinnissa suhteuttamalla se European e-competence Frameworkiin yleisenä arviointiperusteena. Se helpottaa akateemisten ja teollisuuden parissa suoritettujen tutkintojen rinnakkaisten todellisuuksien yhdistämisessä tuoden ne molemmat yhteen, koko elämän kestävän oppimisen järjestelmään. Avoimet toimet ICT-ammattilaisille Euroopan maissa vuonna 2012 (empiirisen IT-johtajien ja henkilöstöjohtajien haastattelututkimuksen, 2012 mukaan) Avoimet toimet tehtävän mukaan Avoimet toimet yrityksen koon mukaan ICT-johtaminen Arkkitehtuuri ja analyysi 28% ICT-ammattilaiset 72% 10-249 työntekijää 70 % 250+ työntekijää 30 % Lähde: empirica: IT-johtajien ja HR-johtajien haastattelututkimus e-osaamisesta Euroopassa, 2012 Sivu 10
Clementina Marinoni Yksikön esimies Fondazione Politecnico di Milano "Kaikki läpäisevän digitaalitekniikan ja globalisaation aikakaudella laatustandardit muuttuvat elintärkeiksi. ICT-teollisuuteen pohjautuvalla koulutuksella ja sertifioinnilla tulee olemaan kasvava strateginen merkitys ja tämä ei koske ainoastaan ICT-sektoria. Asiakkaat, käyttäjät ja kansalaiset vaativat korkeaa laatua ja sen mukaista arvoa. Laadun tunnistaminen tulee olemaan avain pelissä ja kilpailussa mukana pysymiseen. Arvioissa esitetään, että tuleva tarve kasvavassa määrin kohdistuu korkeamman tason ICT-tehtäviin - johtaminen, suunnittelu ja strategia - ja vähemmän infrastruktuuriin liittyviin ammatteihin kuten ICT-tuki, ICT-toimitukset ja ICT-käyttö. empirica-yhtiön tutkimukset, jotka on tehty yhdessä IDC Europen kanssa Euroopan komission DG ENTR toimeksiannosta ovat osoittaneet, että vuoteen 2015 mennessä e-osaamisen tarpeen paljon suuremman kasvun vuoksi verrattuna e-osaamisen tarjontaan avoimia toimia tulee olemaan ICT-töissä 372 000-864 000. ICT-hallinnon ja -arkkitehtuurin tason asiantuntijoiden kuten myös ICT-ammatissa työskentelevien tarpeen odotetaan kasvavan tasaisesti, kuitenkin viimeksi mainittu on epävakaampi ja riippuu skenaariosta. E-osaamisen tyydyttämätön tarve tulee olemaan vuonna 2015 suuri ja tasolla, joka tulee olemaan jopa kaksinkertainen verrattuna neljässä vuodessa tietojenkäsittelyopin tutkinnon suorittavien opiskelijoiden määrään (käyttäen vuoden 2011 tietojenkäsittelyn tutkintomääriä arvioperusteena). e-osaamisen puutteet: Odotettavissa olevat avoimet toimet Euroopassa 2011-2015 1 000 000 900 000 800 000 864 000 700 000 600 000 676 000 500 000 400 000 300 000 200 000 255 000 205 000 363 000 220 000 487 000 259 000 372.000 100 000 0 2011 2012 2013 2014 2015 "Luottamuksen paluu"-skenaario avoimia toimia "Luottamuksen paluu"-skenaario - ICT-ammateissa työskenteleviä "Luottamuksen paluu"-skenaario - Hallinnon ja arkkitehtuurin taso "Varovainen kasvu"-skenaario avoimia toimia "Varovainen kasvu"-skenaario - ICT-ammateissa työskenteleviä "Varovainen kasvu"-skenaario - ICT hallinnon ja arkkitehtuurin taso Sivu 11
e-skills laatumerkit Euroopan e-skills laatumerkin ja siihen liittyvien työkalujen tarve Henkilöstöjohtajat ja IT-johtajat pitävät ICT-teollisuuden antamaa koulutusta ja sertifikaatteja erittäin tärkeinä IBTC-pohjaiset sertifikaatit ovat välttämättömiä joidenkin avoimien toimien tai ylennysten hakijoille. Näin kertoo 30 % haastatelluista HR-/IT-johtajista (osuus painotettu yritysten työntekijämäärien mukaan). Muut 45 % pitävät IBTC-sertifikaattia tärkeänä etuna. Suhtautuminen IBTC: hen vaihtelee EU:ssa, Iso-Britanniassa sitä arvostetaan eniten ja Ranska on skaalan toisessa ääripäässä. Eri työalueilla vaadittava sertifiointitasot vaihtelevat. Vaatimukset ovat tiukimmat IT-turvahenkilöstölle, sen jälkeen tulevat ohjelmistokehittäjät, laitteistohuolto ja ICT-hallinto Laatumerkki saa laajan tuen läpinäkyvyyden luomiseksi IBTC-markkinoille ja laadun ohjaamiseksi. Euroopan teollisuus haluaa ehdottomasti e-skills laatumerkin ja siihen liittyvän tuen, jotta se pystyy tunnistamaan ja valitsemaan henkilöstölleen sopivimmat sertifioinnit. Työntekijät ja opiskelijat, jotka ovat kiinnostuneita kehittymään urallaan, tarvitsevat kiireellisesti sopivaa ohjausta sekavilla IBTC-markkinoilla, jotta he voivat erottaa korkeatasoiset sertifikaatit niistä, joiden arvo on kyseenalainen. Susan Martin Globaali johtaja Sertifiointi, SAP Sertifikaatteja tarjoavat ICT-toimittajat ovat kiinnostuneita merkistä, jota voidaan pitää heidän laatunsa takeena. Kansallisen ja Euroopan tason päättäjät, jotka vastaavat työllisyydestä ja osaamisen kysynnän ja tarjonnan paremmasta vastaavuudesta, kannattavat myös polkuja, jotka voivat helpottaa työllisyysasteen nostamisessa ja ICT-työntekijöiden määrän lisäämisessä Euroopassa. "Korkealaatuinen, teollisuusperusteinen koulutus ja sertifiointi ovat avain e-osaamisessa syntyneen vajauksen kaventamisessa EU:ssa. Esitetty Euroopan e-skills laatumerkki yhdessä e-osaamisen online-palveluympäristön ja itsearviontityökalun kanssa ovat tärkeä askel ICT-ammatin tekemisessä opiskelijoille houkuttelevammaksi sekä suuremman läpinäkyvyyden luomisessa mahdollisille työnantajille." Sivu 12
Euroopan e-skills laatumerkit ja niihin liittyvät työkalut Carsten Johnson Cisco Systems, Area Academy Manager Kohti Euroopan e-skills laatumerkkejä, työkaluja ja palveluita läpinäkyvyyden luomiseen ja koulutus- ja sertifiointimarkkinoiden ohjaukseen Nämä laatumerkkiesitykset ja työkaluprototyypit tekevät mahdolliseksi erottaa toisistaan erityyppiset sertifikaatit ja koulutukset kartoittamalla laatumerkit ja teollisuusperusteiset sertifikaatit ja koulutuskurssit verrattuna Euroopan tietotekniikan osaamisen viitekehykseen ja laatumerkkien myöntämiseen teollisuusperusteisille koulutuksille (IBTC) yhdenmukaisesti Euroopan komission vuonna 2009 antaman eurooppalaista laadunvarmistusta koskevan suosituksen kanssa. Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys (EQAVET) antavat tietoa ja aineistoa e-osaamisen tarjonnasta ja kysynnästä Euroopassa online-palveluympäristön avulla, tarjoten yleiskatsauksen alueista, joilla on suuri e-osaamistarve, siten parempaa vastaavuutta e-osaamisen tarjonnan ja kysynnän välillä. tarjoavat prototyypin online-itsearviontityökalun ja www-portaalin avulla asiakkaan oman tai hänen henkilökuntansa jatkokehityksen ja e-osaamisen sertifioinnin täsmentämiseen tukien siten parempaa työllistymistä ja yritysten rekrytointia. "Tämä hanke tarjoaa välineet erottaa laatumerkkien avulla erityyppiset sertifikaatit ja koulutukset sekä kartoittaa teollisuuden koulutuskurssit ja sertikaatit Euroopan tietotekniikan osaamisen viitekehyksen avulla. Se kannustaa sidosryhmiä valvomaan koulutuksen laatua ja antaa työntekijöille mahdollisuuden muodostaa henkilökohtainen ammatillinen profiili, joka perustuu koulutukseen, kokemukseen, sertifikaatteihin ja pätevyyksiin. Teollisuus tulee hyötymään läpinäkyvyyden paranemisesta Euroopan työmarkkinoilla". Sivu 13
Euroopan e-skills laatumerkit ICT teollisuuskoulutukselle ja sertifioinnille Ehdotukset Euroopan e-skills laatumerkeistä on kehitetty sidosryhmien kiinnostuksen, perspektiivien ja sitoumusten täyttämiseksi. Ehdotettu Euroopan e-skills laatumerkki muodostuu kolmesta osasta: Kriteerit ja indikaattorit, prosessit ja organisaatiorakenteet. Jutta Breyer Breyer Publico ja CEN e-cf kehitysjohtaja Ehdotukset IBTC laatumerkeistä on kehitetty yhdenmukaisiksi suhteessa Euroopan komission vuoden 2009 suositukseen ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisesta viitekehyksestä (EQAVET). Polttopiste on e-osaamisen hankkimisessa ja kehittämisessä ICT-alan työntekijöille, ts. vaaditut taidot ICT-järjestelmän suunnittelussa, käyttöönotossa ja ylläpidossa pikemminkin kuin ne taidot, joita tarvitaan olemassa olevien ICT-työkalujen käytössä työprosesseissa. Pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet on otettu erityisesti huomioon. Ehdotukset rakentuvat Euroopan standardisointi-instituutin (CEN) järjestämän ICT Skills Workshop-työn saavutusten pohjalle sekä erityisesti johtavien e-osaamisen IBTC-toimittajien kurssien kartoittamiseen suhteessa Euroopan tietotekniikan osaamisen viitekehykseen (e-cf). Ehdotetun Euroopan IBTC-laatumerkin kehittämisen ja toteutuksen pitää pohjautua selvyyteen seuraavista seikoista: 1. Kriteerit ja indikaattorit laadun määrittämiseen ja mittaukseen 2. Prosessit laatumerkkien myöntämiselle anomuksesta myönnetyn merkin uudistamiseen asti. 3. Organisaatiorakenteet, jotka määrittävät toimijat, joilla on motivaatio ja voimavarat käsitellä ja osallistua esitettyihin hankkeisiin, koska he ovat vakuuttuneita asian hyödyllisyydestä ja ovat kiinnostuneita järkevällä rahoitusmallilla sekä omaavat resurssit ja henkilökuntapotentiaalin. "European e-competence Framework hyötyy käyttäjien yhteisön kasvamisesta Euroopassa. Tämä aloite antaa merkittävän panoksen. Se osoittaa, miten ICT-teollisuuden antama koulutus ja sertifiointi voidaan suhteuttaa asianomaiseen viitekehykseen kuten myös muut erityyppiset ICT-osaamiseen liittyvät tutkinnot ja koulutukset. "EU:n e-osaamisen ympäristön" tietokanta tarjoaa lupaavan lähtökohdan läpinäkyvyyden aikaansaamiseksi ICT-sertifikaattien viidakkoon." Sivu 14
Tri George Sharkov Johtaja, Euroopan Ohjelmistoinstituutti, Itä-Euroopan aluekeskus "Ohjelmistoteollisuus kasvaa tasaisesti Itä-Euroopassa. Jatkuva laadun parantaminen vaatii vahvistettuja koulutuspolkuja haluttuihin tehtäviin ja uskottavia sertifikaatteja. Euroopan tietotekniikan osaamisen viitekehykseen perustuen Euroopan laatumerkki tulee täyttämään vajeen "opetuksen ja elinikäisen oppimisen alueella". Sillä on avainmerkitys alueen pienten ja keskisuurten yritysten arvostuksen kohottamisessa ja teollisuusvaatimusten määrittämisessä modernille informaatioteknologiaan ja ohjelmistotyöhön pätevöitymiselle." Noudatettu periaate laatumerkin kehittämisessä on kaksikanavainen rakenne. Laatumerkkien pitää vastata odotuksia Laatujärjestelmä riippuu määritetyistä parametreista ja osista sekä vaatimusten ja tulosten selkeydestä, ts. mitä ICT-ammattilainen (tai organisaatio, joka ostaa koulutusohjelman) odottaa ja keneltä? Kurssin sisältö ja kohdeyleisö pitää selvittää etukäteen siten, että ilmoittautuvat opiskelijat voivat olla varmoja siitä, mitä heille tarjotaan ennen ilmoittautumistaan. Oppimiskokemuksen pitää olla positiivinen materiaaleilla ja esitystavalla, joka on tehokasta ja opiskelijoille mielenkiintoista. Kurssin päättyessä tulosten pitää heijastaa kurssille tai ohjelmalle asetettuja tavoitteita siten, että opiskelijoiden odotukset täyttyvät. Materiaalien, opettajien, ympäristön ja oppimistulosten kokonaislaadun pitää olla hintansa arvoisia, koska koulutukseen osallistuvat opiskelijat ja/tai koulutuksen ostajat haluavat vastinetta rahoilleen. Laatumerkin kehittämisessä on sen vuoksi otettu huomioon asiakkaan näkökulma. Ohjelmien sisältöjen suhteen avainkysymykset ovat: mitä tutkinto/koulutus koskee oppimisen lopputuloksen suhteen kattaako koulutus sen, mitä se lupaa mihin se sijoittuu IBTC- ympäristössä ovatko oppimistulokset alan ajankohtaisen kehitystason mukaisia miten se sopii urasuunnitelmaan kuinka tuottajakohtainen se on ovatko tutkinnot ja sertifikaatit kansainvälisten standardien mukaiset Koulutuksen järjestelyjen osalta kysymykset ovat: millainen on opettajien/kouluttajien pätevyys millainen on teknisten välineiden laatu miten pääsy koulutukseen on järjestetty vastaako testaus standardeja miten tietoturvaa ja tietojen suojausta käsitellään. Alla esitetyssä suunnitelmassa laatumerkin rakenteen kahdesta kanavasta on tunnistettu, että avainosia pitää valvoa ja arvioida, ja hyväksyntä pitää antaa, kun ne on havaittu tyydyttäviksi. Ehdotetun e-osaamisen kaksoislaatumerkin hyväksyntärakenne Koulutusinstituutti EeEIQA Nämä kriteerit voidaan osoittaa toteutuviksi monien laatustandardien verifioinnilla esim. ISO 9001, kansallinen yo- tai amm. laatustandardi tai tunnustus yhtenevyydestä kansainvälisen pätevöittämis-/sertifiointiohjelman kanssa EI1 EI7 LAITOS ON HYVÄKSYTTY Laatumerkin perusteet Koulutusohjelma EePQA Linkki / vertailu e-cf:ään Ohjelmien kehitys Ohjelmien korjaus/ vastaava parantaminen Sisällön soveltuvuus Tutkinto/sertifikaatti Asiakaslähtöinen viestintä P1 P6 KOULUTUS-OHJELMA ON HYVÄKSYTTY Niinpä on esitetty kahdentyyppisiä laatumerkkejä siten, että voidaan tunnustaa jompikumpi tai molemmat: Sivu 15
Prof. tri. Peter Weiß DR Palvelutuotanto hallinto, ISS Business School "ICT-sertifikaattien ja koulutustarjonnan pitää täyttää yleiset laatustandardit, koska ne ovat erottamaton osa hedelmällistä ekosysteemiä tarjoten sille tarpeellista ICT-ammattien koulutusta ja tutkintoja Euroopassa. Joustava, e-osaamisen laatustandardeihin perustuva järjestelmä tulee saamaan laajan hyväksynnän, luo vastavuoroisia hyötyjä ja tarjoaa houkuttelevan näkymän uran aloittamiselle ICT-alalla." 1. Koulutuselin ja sen tarjoaman koulutuksen toteuttamisprosessi > Euroopan e-osaamisen koulutuselinten laatupalkinto 2. Koulutusohjelma ja sen sisältö > Euroopan e-osaamisen koulutusohjelmien laatupalkinto Esitetyn e-skills laatumerkin kriteerit Kriteerit instituutiolle EI1 Toimituslaatu ja opettajien ja kouluttajien laatu EI2 Tekninen laatu ja oppimisympäristö EI3 Pääsy EI4 Kokeiden/sertifiointien toimittaminen (soveltuvilta osin) EI5 Institutionaalinen laadunvarmistus EI6 Turvallisuus & tiedon suojaus EI7 Tuki-palvelut Esitetty laatumerkki sisältää joukon kriteereitä, joista on tehty yhteenveto seuraavassa taulukossa Kriteerit ohjelmille P1 Linkki e-cf-viitekehykseen tunnustettuna viitekehyksenä P2 Ohjelmien kehittäminen P3 Ohjelmien tarkistaminen ja parantaminen P4 Sisällön soveltuvuus (jos aiheellista) EI4 Kokeet/sertifikaatit (soveltuvilta osin) P6 Asiakaslähtöinen viestintä Suhteuttaminen Euroopan tietotekniikan osaamisen viitekehykseen on pääkriteeri laatumerkille. Teollisuusperusteisen e-osaamisen sertifikaattien suhteuttaminen Euroopan tietotekniikan osaamisen viitekehykseen (e-cf) tekee merkistä selkeämmän ICT- ammattilaisille heidän etsiessään koulutus- ja sertifiointimahdollisuuksia parantaakseen osaamistaan ja laajentaakseen uravalintamahdollisuuksiaan organisaatioille henkilökunnan palkkaamisessa (erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille) konsulteille, joilla on e-osaamisen erityistaitoja, koulutuksen tarjoajille ja sertifiointielimille, kun he kehittävät e-osaamiseen liittyviä koulutusohjelmia tai valmistelevat erityisiä työnkuvia työvoima- ja rekrytointitoimistoille ja henkilöstöpalveluyrityksille. e-osaamisen sertifikaattien suhteuttaminen s-cf:ään voi tuottaa lisähyödyn. Sivu 16
Alla kuvattu suunnitelma "e-osaamisen online-palveluympäristöstä ja itsearviointityökalusta" voi antaa päivitettyä tietoa IBTC:stä perustuen sertifiointeja tarjoavien tahojen osallistumiseen. Tämä voisi tyydyttää kiireellisen tarpeen tukea ICT-alan työntekijöitä ja työnantajia, kun he navigoivat e-osaamisen sertifiointitarjonnan maailmassa. Kartoituksen tulosten tietokanta voisi myös olla erittäin tärkeä itsearviointityökalun osa. Tutkimuksessa kehitetty lähestymistapa on yleisen kehyksen prototyyppi tutkien menettelytapojen käyttökelpoisuutta ja niiden käyttöä itsearviointityökalussa. Se ottaa huomioon ne ICT-tehtävät organisaatiossa, joihin ehkä tarvitaan sertifikaatti, ja vertaa sertifikaattien edustaman e-osaamisen "profiilia" European ICT-Profiles määrittelyihin (CEN Workshop sopimus 16458, johon päätyi CEN ICT Skills Workshop). Kartoitusmenetelmä yhdessä ehdotettujen sääntöjen ja mallien kanssa on esitetty käsikirjassa. Richard Coady Euroopan toimintojen kaupallinen johtaja, Certiport On ehdotettu kaksikerroksista hallintajärjestelmää strategiselle ja operationaaliselle hallinnolle sekä hallintotapamalliksi. Tutkimus korostaa, että seuraava arkkitehtuuri ei ole muuta kuin ehdotus keskustelun pohjaksi. On mahdollista seurata eri reittejä saman tavoitteen saavuttamiseksi. Nykyisessä ehdotuksessa visioidaan strateginen johtokunta, joka koostuu sidosryhmien vaikutusvaltaisista johtajista sisältäen korkeakoulukoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, koulutuksen tarjoajien, ICT-tarjoajien, Euroopan komission ja ICT:tä hyödyntävien teollisuusalojen edustajat. Johtokunnan edustajisto auttaa varmistamaan, että kaikkien ICT-kehityksestä kiinnostuneiden osapuolien kannat otetaan huomioon. Avainmotivaatio olisi yhteinen kiinnostus läpinäkyvyyden lisäämiseen ja laadun varmistamiseen Euroopan e-osaamisen ympäristössä. "Certiport tukee täysin tätä hanketta ja kannattaa teollisuudelle tunnistettavissa olevien ja merkityksellisten ICT-valtakirjojen hankkimisen järjestämistä selkeissä puitteissa opiskelijoiden, kouluttajien ja teollisuuden tukemiseksi tärkeän ICT-osaamisen hankinnassa taloudellisten, teollisten ja työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi." Ensimmäinen tehtävä olisi suunnitella tarjousasiakirja kansallisten organisaatioiden valinnalle ja nimittämiselle hankkeen käsittelemiseksi. Nämä voisivat olla kaupallisia organisaatioita tai ei-kaupallisia" kansalaisjärjestöjä, joilla on kokemusta laadunhallintajärjestelmistä ja/tai sertifioinnista ja joilla on sopiva infrastruktuuri. Vaatimukset määritettäisiin käytännön kokemuksen ja laadunvarmistuksen alan prosessivoimavarojen perusteella (esim. 5 vuoden kokemus tunnustettujen laadunvarmistussertifikaattien myöntämisestä, vaikka ei välttämättä ICT-alalta) sekä luotettavaan verkkotyöskentelyyn niiden asiantuntijoiden kesken, jotka rekrytoitaisiin teknisiksi arvioijiksi. Nimettyjen johtokunnan jäsenten pitäisi olla hyväksyttäviä kaikille merkittäville e-osaamisen toimijoille. Euroopan komission pitäisi seurata prosessia ja osallistua siihen. Nimitys- ja hyväksyntätoimenpiteet eivät saisi aiheuttaa julkisia menoja. Käyttökustannukset pitäisi kattaa standardisoiduilla määrärahoilla kustannusten tullessa katetuksi maksuilla, jotka laatumerkin vastaanottajat maksavat hakiessaan ja saadessaan sertifikaatilleen laatumerkin. Tämä kaksikerroksinen rakenne loisi tasapainon suunnitelman luotettavuuden ja etiikan sekä kaupallisesti suuntautuneen hallintotavan tuomien etujen välille. Hahmotelma esitykseksi vastuiden jaosta alkuvaiheessa on esitetty kaaviokuvassa seuraavalla sivulla. Sivu 17
Karl-Heinz Hageni Poliittinen sihteeri IG Metall johtokunta "Yleiset pätevyyteen ja koulutukseen liittyvät viitekehykset ja standardit kuten Euroopan tietotekniikan osaamisen viitekehys ovat edellytyksiä saavuttaa tavoite Euroopan työmarkkinoiden korkeammasta liikkuvuuden tasosta. IG Metall on ollut vuosien ajan aktiivinen EU:n e-skills strategian ja toimittajista riippumattoman ICT-koulutuksen ja sertifioinnin (APO- IT) alueilla. Tarvitsemme siltoja muodollisen koulutuksen ja ICT-toimittajien tarjoamien sertifiointijärjestelmien välille. IG Metall yhdisti voimiaan Ciscon kanssa antamalla työntekijöille mahdollisuuden hankkia kaksi pätevyyttä "Cisco meets APO" ohjelman avulla. Suhteuttaminen Euroopan tietotekniikan osaamisen viitekehykseen on ensisijainen laatumerkin kriteeri. Ehdotettu hallintorakenne e-skills laatumerkille Laatumerkin johtokunta Laatumerkin hallintaorganisaatio Laatumerkin hakija Laatumerkin johtorakenne Hallintorakenne Laatujärjestelmän hinnoittelurakenteen kokonaishyväksyntä Hyväksynnän antaminen Hyväksynnän peruuttaminen Myöntämisperusteet Laatujärjestelmien arviointi Koulutusohjelmien arviointi - Palautemekanismi Sovintoratkaisu Kantatietojen hallinta Esitysten hylkääminen Suositusten antaminen Markkinointi ja myynninedistäminen Hakijan maksu toteennäytön hankinnasta Seuraavassa taulukossa esitetään koko ketjun toiminnalle sisältäen hakemuksen arvioinnin, myöntämisen, yhteydenpidon ja uudistamisen, prosessit, toimijat, menetelmät ja vaaditut tehtävät. Merkin hakijat tulevat olemaan IBTC-tuottajia (koulutusohjelmien tuottajia, ammattioppilaitoksia ja yliopistoja), tai kehittäjiä ja kurssien, koulutuksen ja sertifiointien tuottajia. Toimielimeen tulisi kuulumaan yksi tai useampia laitoksia, joilla on kokemusta laadunvarmistamisesta kansallisella tasolla (kuten Dekra tai Cert-IT), ja/tai keskusorganisaatio, joka vastaisi kokonaisohjelmista. Hallintoelimen kokoonpanossa olisi tasapuolinen edustus EU-tasolla (sisältäen esimerkiksi European e-skills Association, European CIO Association, CIONET, CEPIS, CEN ICT Skills Workshop, joint proposal by ICT vendor companies ja European Association for ICT in Higher Education). Sivu 18
Ehdotetut hyväksyntäprosessit e-skills laatumerkille Prosessi Aliprosessi Kuka tekee? Menetelmä Vaaditut tehtävät Esityö koko prosessin yhtenäisyyden ja tehokkuuden varmistamiseksi (arviointi vain, jos takoituksenmukainen koko liiketoimintamallille Esityö Laatujärjestelmän arviointi (instituutiota varten) Sopimus tunnustettujen laatujärjestelmien luettelosta (EU-taso ja maa / järjestelmästä riippuvainen) Ulkopuoliset asiantuntijat, jotka ovat saaneet toimeksiannon laatumerkin johtokunnalta Tällaisen luettelon laadinnan systemaattinen tutkiminen ja kehittäminen ennen laatumerkin käyttöönottoa Kustannukset Esityö Koulutusohjelmien arviointi (ohjelmalle) Yksityiskohtaisemman mallin kehittäminen, jotta varmistetaan yhtenäinen menetelmällinen lähestymistapa kuvauksessa ja e-cf vertailussa Hakemuksen tehneen instituution laatujärjestelmän arviointi Ulkopuoliset asiantuntijat, jotka ovat saaneet toimeksiannon laatumerkin johtokunnalta Mallin systemaattinen tutkiminen ja kehittäminen ennen laatumerkin operationaalista käynnistämistä Kustannukset Hakemus Varmuuden hankkiminen siitä, että instituutio on hyväksytty Laatumerkin hakija Dokumentaation toimittaminen - sähköisesti tai postitse Hakijasta riippuen Arviointi Annetun dokumentaation tarkastaminen Laatumerkin toimielin Dokumentaation tarkistus - tietokoneella tehtävä työ 1,5 tuntia Suositus laatumerkin johtokunnalle Laatumerkin toimielin Standardisoitu malli 15 minuuttia Hylkääminen tai hyväksyminen Laatumerkin johtokunta perustuen laatumerkin toimielimen suositukseen Prosessiorganisaatiosta riippuen Myöntäminen Suositusten antaminen Laatumerkin toimielin - sisäinen Standardisoitu malli 15 minuuttia per tapaus Hyväksynnän antaminen Laatumerkin johtokunta Prosessiorganisaatiosta riippuen Yhteydenpito ja muut aiheet Sovintoratkaisu Laatumerkin toimielin - sisäinen Tapauksesta riippuen Kantatietojen hallinta Laatumerkin toimielin - sisäinen Online-tietokanta 15 minuuttia per tapaus Peruuttamisehdotukset Laatumerkin toimielin - sisäinen Tapauksesta riippuen Markkinointi ja myynninedistäminen Laatumerkin toimielin - sisäinen Monikanavainen Meneillään oleva työ, laatumerkin toimielimestä riippuen Koulutusohjelman arviointi Hakemus a) Ilmoitettujen opintotulosten toteennäyttö Laatumerkin hakija Dokumentaation toimittaminen - sähköisesti tai postitse Hakijasta riippuen b) Materiaalin asianmukaisuuden toteennäyttö suhteessa kurssikuvaukseen Laatumerkin hakija Dokumentaation toimittaminen - sähköisesti tai postitse Hakijasta riippuen c) Jatkuvan tarkistuksen ja kehittämisen toteennäyttö Laatumerkin hakija Dokumentaation toimittaminen - sähköisesti tai postitse Hakijasta riippuen Sivu 19
Ehdotetut hyväksyntäprosessit e-skills laatumerkille Prosessi Aliprosessi Kuka tekee? Menetelmä Vaaditut tehtävät (arviointi vain, jos takoituksenmukainen koko liiketoimintamallille d) Kurssien esitietojen tarkkuuden toteennäyttö Laatumerkin hakija Dokumentaation toimittaminen - sähköisesti tai postitse Hakijasta riippuen c) e-cf-suhteutettavuuden toteennäyttö Laatumerkin hakija Dokumentaation toimittaminen - sähköisesti tai postitse Hakijasta riippuen Arviointi Tarkastus - kohta c) Laatumerkin toimielin - sisäinen Tietokoneella tehtävä työ 0,5 tuntia Tarkastus - kohdat a), b), d) ja e) Laatumerkin toimielin - ulkopuolinen asiantuntija 3 tuntia Myöntäminen Suositusten antaminen Laatumerkin toimielin - sisäinen Standardisoitu malli 15 minuuttia per tapaus Hyväksynnän antaminen Laatumerkin johtokunta Prosessiorganisaatiosta riippuen Tiedonvälitys ja muut aiheet Sovintoratkaisu Laatumerkin toimielin - sisäinen Tapauksesta riippuen Kantatietojen hallinta Laatumerkin toimielin - sisäinen Online-tietokanta 15 minuuttia per tapaus Esityksen hylkääminen Laatumerkin toimielin - sisäinen Tapauksesta riippuen Markkinointi ja myynninedistäminen Laatumerkin toimielin - sisäinen Monikanavainen Meneillään oleva työ, riippuen laatumerkin toimielimestä Uudistaminen Toteennäyttö, että laatumerkin vaatimukset yhä täyttyvät Laatumerkin hakija Hakijasta riippuen Dokumentaation toteennäytön tarkastus Laatumerkin toimielin - sisäinen tai ulkoinen Uudet suositukset Laatumerkin toimielin - sisäinen Uudelleen hyväksyminen Laatumerkin johtokunta Prosessiorganisaatiosta riippuen Sivu 20
e-skills online-ympäristö ja itsearviointityökalu e-skills-palveluympäristö (www.e-skillslandscape.eu) on prototyyppi työkalusta, joka perustuu Euroopan tietotekniikan osaamisen viitekehykseen ja CEN ICT profiileihin sekä ICT-tuottajien sertifikaattien vertailuun näiden molempien kanssa. Ehdotetun online-palvelun tavoitteista tähän prototyyppityökaluun liittyen voidaan esittää seuraava yhteenveto: tarjoaa läpinäkyvyyden IBTCtarjonnan alueella antaa tietoja tarjonnasta ja kysynnästä tuoda yhteen sidosryhmien yhteisö ja asiantuntijat. Prototyyppinen www-portaali tarjoaa tietoa Euroopan tietotekniikan osaamisen viitekehyksestä Euroopan ICT-ammattilaisten profiileista e-skills laatumerkeistä e-skills laatumerkkiprojektista e-skills kysynnästä ja tarjonnasta sisältäen tilastollisen osuuden teollisuusperusteisista sertifiointiprofiileista. Lisäksi se sisältää: helpon koulutusohjelmien hakutyökalun itsearviointityökalun e-skills laatuyhteisöosion, jossa on foorumi ja wiki-sivusto. Sivu 21
Itsearviointityökalu on online-palveluympäristön avainkomponentti, koska se tarjoaa välineet erilaisten koulutusohjelmien ja sertifikaattien erottamiseen viittaamalla laatumerkkeihin. Toinen työkalu, jota ehkä sidosryhmät haluavat kehitettävän perustuen olemassa olevaan prototyyppiin tulee antamaan uusia valmiuksia työntekijöiden ja rekrytointia ja ylennyksiä toteuttavien organisaatioiden käyttöön. He voivat laatia oman erityisen ammatillisen profiilinsa koulutuksen, kokemuksen, sertifikaattien ja pätevyyksien pohjalta. Tälle he voivat sen jälkeen löytää parhaan vastaavuuden ICT-profiileista ja valita sertifikaatit, jotka voivat auttaa heitä pyrkimystensä toteuttamisessa. Työkalu voi osoittautua merkitykselliseksi ihmisten innostamisessa ICT-sektorille tarjoamalla selkeän oppaan, jonka avulla voidaan yhdistää osaaminen, kokemus jne. eri töihin sekä osoittaa vaaditut vaiheet tunnistetun tavoitteen saavuttamiseksi. Prototyyppityökalu toimii seuraavien syöttö-/tietokenttien pohjalta henkilökohtaisen ammatillisen profiilin arvioimiseksi: Henkilötiedot (nimi, ammatti, koulutus, kansallisuus...) Kokemus (ICT-profiilien pohjalta) Osallistuminen: Osallistujat antavat ehdotuksia ja palautetta ennen kun työ voidaan suorittaa loppuun ja todeta valmiiksi. He ovat aktiivisia osallistujia "työpiirissä". Monet ihmiset voivat olla osallistujia yhden tuloksen valmistamisessa. Vastataava: Työn "tekijät" ovat vastuussa siitä. Heidän pitää suorittaa tehtävä tai täyttää tavoite tai tehdä päätös. Monet ihmiset voivat vastata yhdessä valmiista toimituksesta. Tulosvastaava: Olla tulosvastuullinen tarkoittaa olla työn ainoa "omistaja". Omistajan pitää allekirjoittaa tai hyväksyä, kun tehtävä, tavoite tai päätös on suoritettu loppuun. Hänen pitää varmistaa, että vastuut on kohdistettu kaikkiin liittyviin toimintoihin. Ainoastaan yksi omistaja on vastaava jokaiselle toimitukselle. Pätevyydet Saadut sertifikaatit. ICT-ammattilainen tai ammatissa työskentelevä voi käyttää työkalua seuraaviin tarkoituksiin: henkilökohtaisen, kokemukseen ja sertifikaatteihin perustuvan pätevyyden selvittäminen syöttää suoraan mitä tahansa lisäpätevyyksiä tutkia, mitkä pätevyydet ja kokemukset edistävät työsuorituksia tai tunnistaa sertifikaatteja, jotka edistävät pätevyyden havaitsemista esimerkiksi määrätyn ICT-työprofiilin suhteen. Yritysten rekrytointi- tai urakehitys- ja myynninedistämisprosessit voivat hyötyä itsearviointityökalusta olemassa olevan henkilöstön profiloinnissa (koskien pätevyyttä, kokemusta, sertifikaatteja) ja parhaiden mahdollisten teiden valinnassa urakehitykselle ja tavoitteiden asettamiselle. Työvoimatoimistot ja rerkrytointi-/henkilöstöalan toimiajat voivat hyötyä pyytämällä ehdokkaitaan tekemään itsearvion, kun he hakevat uutta työpaikkaa. Sertifikaatti-, kokemus- ja pätevyystietojen syötöllä voidaan laskea parhaiten sopivat toimet perustuen CENT ICT ammattiprofiileihin henkilökohtaisella pistemäärällä, joka osoittaa mikä prosenttiosuus vaadituista kompetensseista on jo katettu. Puuteanalyysi mahdollistaa erilaisten sertifiointien ja/tai työkokemuksen osoittamisen profiilin hankkimiseksi tavoiteltuun työhön. Vastaavuuslaskumenetelmä mahdollistaa itsearvioinnissa syötettyjen tietojen ja henkilökohtaisen ammatillisen profiilin sekä ICT-profiilien ja tietokannan sertifiointiprofiilien välisen suhteen laskemisen. Sivu 22
Frank Mockler Koulutusohjelmastandardeista vastaava johtaja, ECDL Säätiö - Dublin Thomas Michel FBCS, CEO Cert-IT "Tuemme täydellisesti ajastusta laatumerkistä korkeatasoisen teollisuusperusteisen koulutuksen ja sertifioinnin selkeässä tunnistamisessa Euroopan tietotekniikan osaamisen viitekehyksen avulla." ECDL säätiö luottaa vahvasti siihen, että e-skills laatuprojektin ehdotetun kaltainen rakenne hyödyttää suoraan sekä ammatissa työskenteleviä että organisaatioita, kun he navigoivat koulutusohjelmien ja sertifiointiratkaisujen monimutkaisessa ympäristössä. Tämä projekti tulee asettamaan mittapuut laadulle ja samanaikaisesti se on riittävän joustava mukautumaan teollisuusperusteisten koulutusohjelmien ja sertifiointien monimuotoisuuteen ja innovaatioihin. Sivu 23
Euroopan e-skills lisäarvo - Palvelut ja työkalut Tietotekniikan osaamisen viitekehys ja Euroopan e-skills laatumerkit voivat herättää suuremman ihmismäärän kiinnostuksen ICT-koulutukseen. Esitetty palvelu- ja työkalusetti voi luoda kiireellisesti tarvittavaa läpinäkyvyyttä sekä antaa tukityökalut yksilöllisten pätevyyksien ja kokemusten yhteensovittamisen helpottamiseksi yritysten vaatimusten ja henkilöstön edistämisprosessien kanssa. www-portaali voi myös tarjota kattavia tilastoja e-osaamisen teollisuusperusteisten koulutusohjelmien ja sertifikaattien tarjonnasta ja kysynnästä Euroopassa. Suunniteltu mekanismi voi tarjota kiinnostuneille osapuolille varmuuden, että sertifioinnit, joille on myönnetty laatumerkki, vastaavat varmasti asianomaisia standardeja ja täyttävät olennaiset laatukriteerit. Lisäksi ainoastaan tuotantantoperustaisille e-osaamisen sertifikaateille, joille on myönnetty Euroopan e-skills laatumerkki, kelpuutettaisiin esiintyminen online-palveluympäristössä ja itsearviointityökalussa. Kehityksestä ja prototyypin luonnista todelliseen toimintaan. Yhteistyön tarve. Jotta näitä prototyyppejä voidaan tarjota palveluina markkinoilla, tarvitaan avaintoimijoiden monien sidosryhmien kumppanuutta. Tarjottujen palveluiden pitää rakentua e-cf:ään ja ne voivat sisältää seuraavia tehtäviä ja toimintoja: e-cf-mainostus Euroopan ja globaaleilla markkinoilla teollisuusperusteinen ICT-sertifioinnin vertailu e-cf:n kanssa Euroopan e-skills laatumerkin myöntäminen sertifioinneille e-skills online-ympäristön ja itsearviointityökalun (els) tarjoaminen, perustuen yleiseen tietotekniikan osaamisen viitekehykseen Euroopan teollisuuden tukeminen henkilöstön rekrytoinnissa, osaamisen päivittämisessä ja sisäisessä mainostamisessa ICT-ammatissa työskentelevien tukeminen ammattiensa edistämisessä ja taitojensa päivittämisessä teollisuuden tarpeiden mukaan. Mahdollisuuden tarjoaminen harjoittelijoille ja opiskelijoille verrata odotuksiaan, kokemuksiaan, pätevyyksiään ja koulutuksella hankkimiaan tietoja määritettyihin ICT-työprofiileihin. Työvoimatoimistojen ja rekrytointi- ja henkilöstöpalveluyritysten auttaminen työhön sijoittamisessa. Henkilöiden auttaminen itsensä profiloinnissa ja osaamisensa ja pätevyytensä kartoittamisessa markkinoiden vaatimuksien mukaisesti yleisen osaamisen viitekehyksen avulla. e-skills online-ympäristön ja itsearviontityökalun (els) edelleen kehittäminen ja ylläpito. Euroopan tietotekniikan osaamisen viitekehyksen (e-cf) edelleen kehittäminen ja ylläpito. Muut räätälöidyt palvelut erikoistoivomusten mukaan. On suositeltavaa, että kumppanuus perustetaan siten, että kaikki e-osaamispalvelut, joita se tarjoaa, rakentuvat e-cf viitekehyksen pohjalta (ja siihen liittyvien ICT-ammattiprofiilien pohjalta) e-skills laatumerkki myönnetään vain niille IBTC:lle, jotka täyttävät erityiset kriteerit (sisältäen onnistuneen ja (auditoidun) kartoituksen e-cf-viitekehykseen) ainoastaan nämä auditoidut IBTC:t voidaa sisällyttää lopulliseen onlineitsearviointityökaluun. Sivu 24
Kevin Marshall Koulutuspäällikkö, Microsoft Ireland "Tämä hanke tarjoaa välineet erottaa laatumerkkien avulla erityyppiset sertifikaatit ja koulutusohjelmat sekä kartoittaa tuottajien koulutuskurssit ja sertifikaatit Euroopan tietotekniikan osaamisen viitekehyksen suhteen. Tässä hankkeessa työskentelemällä Microsoft voi kehittää uraputken lahjakkuuksille selkeillä, todistettavilla urapoluilla siten, että eri yksilöt voivat toteuttaa piilevät kykynsä." Yhteistyö ja kumppanuus tulevat olemaan välttämättömiä toimielinja hallintorakenteiden perustamisessa. Tuloksena voidaan saada ihmiset kiinnostumaan enemmän ICT-ammateista ja -ammattilaisuudesta sekä auttaa heitä kehittämään osaamistaan sekä edistämään ammattiaan vastamaan e-osaamista ja e-osaamisen johtamista, jota teollisuus kasvavassa määrin vaatii. Sektorilla toimivat yritykset, kuten myös työvoimatoimistot ja rekrytointi-/henkilöstöala, tulevat myös hyötymään omissa rekrytointi- ja työhön sijoittamisprosesseissaan. Euroopan teollisuutta pitää pyytää tukeutumaan Eurooppalaisen tietotekniikan osaamisen viitekehykseen (e-cf) rekrytoidessaan tai ylentäessään työntekijöitä. Tämä voi muodostaa eurooppalaisen sillan kansallisten ja yritysten viitekehysten välille kuvaamalla ammatillista ICT-osaamista suhteessa pätevyyteen ja tasoon, joka voidaan ymmärtää kaikkialla Euroopassa ja jota voidaan mainostaa ja käyttää myös kansainvälisesti. Keskusteltavaksi: Monien sidosryhmien kumppanuus voidaan perustaa kaksikerroksisena mallina, jossa on johtokerros ja toimeenpaneva kerros täydennettynä kansallisten sidosryhmien verkostolla. Toimijoina voisivat olla: Tuotanto (e-osaamista tarvitseva puoli) ja ICT-koulutusta ja sertifiointeja tarjoavat yritykset (e-osaamista tarjoava puoli) Euroopan ICT-yhdistykset (esim. CEPIS, DIGITALEUROPE) Koulutus- ja ammattikoulutussektori sekä valmistajasta riippumattomat sertifiointi- ja tarkastuslaitokset Kansalliset työvoimatoimistot Henkilöstö- ja rekrytointipalvelutuottajien toimijat jne. Valtuutetut kansalliset sidosryhmät e-skills laatumerkin myöntämistä varten. Aloittaessaan ei-voittoa tuottavana organisaationa se voi tarvita riittävät tulovirrat kehittyäkseen kestäväksi. Tulonlähteitä voisivat olla: 1. Jäsenmaksut 2. e-cf kartoituspalvelu tai ICT-toimittajien e-cf kartoitusten tulosten auditointi 3. e-skills laatumerkin myöntäminen kansallisten kumppanuuselinten toimesta 4. Omien jäsenten, kansallisten hallitusten, avainsidosryhmien, Euroopan komission, CENin palveluprojektit 5. EC-rahoitus CENin kautta erityistehtäville kuten e-cf:n edelleen kehittäminen 6. Lisenssimaksut itsearviointityökalusta työvoimatoimistoille, henkilöstöpalvelualan toimijoille ja suurille yhtiöille kansainväliseen käyttöön. Sivu 25
Ehdotettu malli koko Euroopan laajuisesta monien sidosryhmien kumppanuudesta IBTC tarjoaja IBTCs = Prosessi (pitää määrittää) = Asiakkaat / palvelun käyttäjät / edunsaajat = Hallinto + johtokunta varmistavat kaikkien palveluiden tarjonnan e-cf ICT ammattiprofiilit e-cf kartoitus e-skills laatumerkki Itsearviointityökalu Online-palveluympäristö Kysyntä + tarjonta tilastot IBTC asiakkaat / yksilöt IBTC asiakkaat / yritykset Rekrytointiyritykset ICT-ammatissa työskentelevät Työvoimatoimistot, henkilöstöpalveluala e-cf, e-skills laatumerkki + e-skills palvelunhallinta kumppanuus johtokunnan ohjaamana Edistäminen ja tietoisuuden kasvaminen Yllä esitettyä hahmotelmaa tulisi pitää ehdotuksena, joka välittää yleiskatsauksen ja kuvailee mahdollisia pääasiallisia rakenneosia ja sitä, miten ne mahdollisesti suhtautuvat toisiinsa. Euroopan komissio voi myötävaikuttaa tähän malliin antamalla tukea e-cf:n ja siihen liittyvien palveluiden tukemiseen CEN-mekanismin avulla. Merkkejä yhteisestä kampanjasta e-osaamisen puutteiden selvittämiseksi ilmeni Brysselissä 24. tammikuuta 2013 pidetyssä konferenssissa. Se toi yhteen teollisuuden, ICT-toimittajien, koulutussektorin, itsenäisten sertifiointi- ja tutkimuslaitosten, kansallisten työvoimatoimistojen ja henkilöstöalan edustajat kuten myös neljän tärkeän Euroopan komission pääosaston virkamiehet: Yritykset ja teollisuus, koulutus ja kulttuuri, työllistämis- ja sosiaalitoimi ja tietoliikenneverkot, sisältö ja teknologia. Siellä vallitsi yksimielisyys periaatteista kehittää e-skills laatumerkkejä, työkaluja ja palveluita, jotka voivat vahvistaa työllisyyttä - ja työllistymistä - Euroopassa. Eri sektorien asiantuntijat, jotka ovat kohdanneet tämän haasteen, olivat yksimielisiä, että laatumerkki ICT-alan koulutukselle ja sertifioinnille voi auttaa läpinäkyvyyden luomisessa eri tuottajien tällä hetkellä monimutkaiseen tarjontaan. Se voi myös edistää liikkuvuutta ICT-ammattilaisten piirissä ja innostaa uusia lahjakkuusvarantoja ICT-ammattiin. Seurauksena voisi olla nopea osaamisvajeen väheneminen - kiireellinen kehitys, jos nykyinen ICT-osaamisen ja ICT-tarpeiden välinen vastaamattomuus halutaan korjata, ja vaje muuttuu vieläkin kriittisemmäksi EU:ssa vuodesta 2015 lähtien. Muodostui suuri yksimielisyys siitä, että laajalti hyväksytty laatumerkki voisi auttaa nostamaan polttopisteen uudelle tasolle uhkaavan osaamisvajauksen korjaamiseksi Se tulisi perustumaan Euroopan tietotekniikan osaamisen viitekehykseen (e-cf), jonka on kehittänyt European Committee Standardisation (CEN), ja yhdessä itsearviontityökalun kanssa se tarjoaisi ohjeet monimutkaiselle ICT-sertifioinnin ympäristölle auttaen selkeiden ammattipolkujen kehittymistä ICT:ssä ja tuoden uudet ja selkeämmät profiilit ICT-ammattilaisille. Sidosryhmien keskusteluja jatkettiin seuraavassa vaiheessa Brysselissä 4-5. maaliskuuta pidettävän tilaisuuden "Grand Coalition for Digital Jobs" yhteydessä. Sivu 26
Hyväksynnät Euroopan komission yritystoiminnan ja teollisuuden pääosasto on tämän tutkimuksen toimeksiantaja. André Richier, Euroopan komission yksikkö Keskeiset mahdollistavat teknologiat ja ICT, oli yhteyshenkilömme koko tutkimuksen ajan. Projekti ei olisi ollut mahdollinen ilman monien asiantuntijoiden avokätistä osallistumista, erityisesti Jutta Breyer (Breyer public), Terry Hook (Clock-IT- Skills), mutta myös Fabianne Ruggier ja Daniela Busuttil Dougall (Talent Consulting), Clementina Marinoni (Fondazione Politecnico die Milano), Fiona Fanning (CEPIS), Dudley Dolan (Chair of CEN Workshop on e-skills), Frank Mockler (ECDL), Roberto Bellini (AICA) ja Andrea Parola (European e-skills Association). Olemme kiitollisia saamastamme tuesta ja rahallisista avustuksista valmistelukomitealle koostuen seuraavista henkilöistä: Frits Bussemaker (CIONet), Carsten Johnson (Cisco Networking Academy Program), Milton Goldschmidt (Comp- TIA), Thomas Michel (CERT-IT), George Sharkov (European Software Institute - Center Eastern Europe), Martin Sherry (Innovation Value Institute (IVI)) ja Peter Weiss (ISS International Business School of Service Management). John McGlinchey Varapääjohtaja, CompTIA, Europe and Middle East Kiitokset Gabriella Cattaneolle, Marianne Koldingillle ja Rosanna Litontille IDC Europesta ja Euroopan konferenssin European "Towards European e-skills Quality Labels for ICT Industry Training and Certifications" asiantuntijoille ja osallistujille, joka pidettiin Brysselissä 24. tammikuuta 2013 ja erityisesti esitelmöitsijöille ja paneelien vetäjille: Silvia Leal, vastaava teknologiajohtaja, Geoban ja ICT-ohjelmien johtaja, IE Business School, Madrid, Wilfried Berlin, ICT-koulutusjohtaja, AIRBUS, Gert De Laet, liiketoiminnan kehitysjohtaja, Cisco Systems, Sebastiano Toffaletti, pääsihteeri, PIN SME, Prof. Dr. Helmut Krcmar, Technical University Munich, John McGlinchey, varapääjohtaja, Europe CompTIA, Ana-Carla Pereira, yksikönpäällikkö, koulutuksen ja kulttuurin PO, Euroopan komissio, Jonathan Murray, johtaja, DIGITALEUROPE, CompTIA tukee Euroopan tietotekniikan osaamisen viitekehystä. Toivotamme tervetulleeksi hankkeen luoda e-skills laatumerkki ja online-itsearviointityökalu sekä ohjaustyökalu ihanteellisten ammatinvalintojen tunnistamiseksi ja niihin liittyviin IT-sertifiointeihin. IT-sidosryhmät tarvitsevat näitä työkaluja läpinäkyvyyttä ja ryhmittelyä varten IBTC-markkinoilla ja nämä työkalut tukevat Euroopan tietotekniikan osaamisen viitekehyksen onnistunutta käyttöönottoa. Työnantajat luottavat sertifikaatteihin, kun he palkkaavat IT-henkilökuntaa, koska sertifioiduilla työntekijöillä on paremmat kyvyt ymmärtää uusia, monimutkaisia tekniikoita, näin ollen he ovat tuotteliaampia ja edistävät oivaltavaa ongelmanratkaisua työpaikoilla." Peter Hagedoorn, pääsihteeri, European CIO Association, Karl-Heinz Hageni, IG Metall, Fiona Fanning, pääsihteeri, CEPIS, Dr. Wolfgang Müller, johtaja, Euroopan edustusto, Saksan liittotasavallan työvoimapalvelu, Richard Narine, johtaja, IT-teollisuus, Randstad, Wallis Goelen, yksikönpäällikkö, työllisyys- ja sosiaaliasioiden PO, Euroopan komissio, Martin Ulbrich, vastaava virkamies, tietoyhteiskunnan ja viestinten PO, Euroopan komissio. Haluamme myös erityisesti antaa tunnustusta arvokkaille näkemyksille, joita saimme koota yli 100 asiantuntijoiden ja ammatissa työskentelevien haastatteluista ja yli 220 asiantuntijan tutkimuksista. Olemme kiitollisia niille monille ammattilaisille, jotka käyttivät aikaansa esittämällä näkemyksiään. Sivu 27
Yhteystiedot Lisätietoja ja esitteen kopioiden pyytämistä varten, ota yhteyttä: European Commission Enterprise and Industry Directorate-General Unit D4 Key Enabling Technologies and ICT 1040 Brussels, Belgium Faksi: (32-2) 2967019 Sähköposti: ENTR-KET-AND-ICT@ec.europa.eu empirica GmbH Oxfordstr. 2 53111 Bonn, Germany Sähköposti: info@empirica.com Web: www.eskills-quality.eu Tutkimus yhdessä: