ESISELVITYS SUUNNITELMASELOSTUS 30.04.2012



Samankaltaiset tiedostot
SUUNNITELMASELOSTUS

HÄMEENLINNAN SEUTU RAAKAPUUKUORMAUSPAIKAN SIJAINTISELVITYS

PIEKSÄMÄEN PUUTERMINAALIN RAIDEYHTEYKSIEN SUUNNITTELU

Riskiraportti. Akaan raakapuuterminaali, ratasuunnitelma

MUISTIO. Lähtökohdat ja suunnitteluratkaisut

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LAKARIN TEOLLISUUSRAITEISTON TILAVARAUSTARKASTELU Rauman kaupunki

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Atte Vartiamäki Opinnäytetyö: Puutavaran kuormausalueet inventointi ja kehitys Pirkanmaan alueella

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Imatra Imatrankoski raja suunnittelu

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Siru Koski

Itä-Immanen Vaihe 2 LIITE 5 ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA JA MELUSELVITYS SUUNNITELMASELOSTUS

Hyvinkää Hanko sähköistys ja tasoristeyksien turvallisuuden parantaminen, ratasuunnitelma. Vihdin yleisötilaisuus

Akaan raakapuukuormausalue Ratasuunnitelman meluselvitys. Päiväys Tilaaja Liikennevirasto Projekti RR52233

Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus

MUISTIO. Lähtökohdat ja suunnitteluratkaisut

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus

3-Kulman puuterminaali vaikutusten arviointi ja terminaalin jatkosuunnittelun ohjeistus kaavaehdotuksessa


Ritavuoren ak:n melusuojaus vaihe 2, Lapua

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS

LENTORADAN LISÄTARKASTELUT KUUMA-KUNTIEN ALUEELLA TOINEN OSIO

Kouvolan Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan maanläjitysalueselvitys

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Kiteen uusi paloasema

Nykyinen rata (VE 0 ja VE 0+) VE 1 kaksoisraiteen sijaintivaihtoehdot. Liikennepaikka. Nykyinen yli- tai alikulku

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116

MAANKÄYTÖN TARKASTELUVAIHTOEHDOT A1, A2, B

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS

NURMIJÄRVEN KUNTA HEINOJAN KUNNALLISTEK- NIIKAN YLEISSUUNNITTELU

HARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

Rautateiden suunnittelu. Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto

Meluselvitys asemakaavamuutosta varten kiinteistöllä IKAALISTEN MYLLY OY

Kouvolan laskumäen käyttöohje

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja. voimajohtohankkeen alueella

Saarenmaa-Rusko kaavoitus, rakennemallit. Massatarkasteluselvitys

RAUMA, LEIKARIN SEISAKKEEN (MATKUSTAJALAITURI) ALUSTAVA YLEISSUUNNITELMA

Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri. Kalajoki

Melumallinnus Pellonreuna

METELINNIEMEN ASEMAKAAVA-ALUEEN RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS

HAAPAMÄEN MUSEOVARIKON RAITEISTON KUVAUS

Kokemäki-Rauma, esiselvitys mahdollisuudesta käynnistää henkilöjunaliikenne. Mikko A. Heiskanen, Liikennevirasto

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS Sweco Ympäristö Oy Helsinki

Kaavan 8335 meluselvitys

Tampereen Kansi ja areena - hanke

Vaikutukset luonnonolosuhteisiin Vaikutukset

Okeroisten eritasoliittymän kaakkoiskulman meluntorjunta

52691 MELUSELVITYS SÄRKIJÄRVEN ERITASOLIITTYMÄN VT3 TAMPERE

HEINJOEN YLIJÄÄMÄMAIDEN LÄJITYSALUE

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Kaupunki vastaa liityntäpysäköintialueen suunnittelusta aina rataalueenturva-aitaan

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN MELUSELVITYS

KIINTEISTÖ OY MERTEN TALO SELVITYS LIIKENNEJÄRJESTE- LYISTÄ SUUNNITELMASELOSTUS

Liittymän toiminta nelihaaraisena valo-ohjaamattomana liittymänä Ristikkoavaimentien rakentamisen jälkeen.

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

Turvesuonkadun hypermarketin liittymän toimivuustarkastelut WSP Finland Oy

LIIKENNEVIRASTO VT-010

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo

Miilukorpi II Asemakaavan osa-alueen meluselvitys

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma

Meijeritien asemakaavan meluselvitys

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

SWECO YMPÄRISTÖ OY t o.d o p re

Vt 6 parantaminen Kärjen kylän kohdalla ja rinnakkaistiejärjestelyt, Lappeenranta

ALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki LUONNOSVAIHE

PUMPTRACK- RATA SAVELA

LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ

PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS

ISKOLA-KULENNOINEN SÄHKÖLINJA KREOSOOTTIKYLLÄSTEEN VALU- MAN TARKKAILURAPORTTI 2017

Helsinki-Turku nopea junayhteys

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS Seinäjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

LAPUAN KAUPUNKI. Keskustan osayleiskaavat. Liikenneselvitys. Työ: Tampere

5 TUTKITTAVAT VAIHTOEHDOT

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen

RATAPIHAT monitoimijaympäristössä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

ORITKARIN KOLMIORAIDE, RATASUUNNITELMA, OULU. Yleisötilaisuus

LEHMON OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS

Lehmon alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelma

SUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU

Valtuutettu Veera Köpsin ym. valtuutettujen aloite koskien Iiroisentien turvallisuuden parantamista/kv

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset

Hannu Pesonen Strafica Oy

Helsinki-Turku nopea junayhteys

Valtuutettu Veera Köpsin ym. valtuutettujen aloite koskien Iiroisentien turvallisuuden parantamista

Transkriptio:

RAIDEYHTEYKSIEN SUUNNITTELU ESISELVITYS SUUNNITELMASELOSTUS 30.04.2012 Pieksämäki Suunn. Tark./Hyv. Pvm. 30.04.2012 Markku Leskinen Pvm. 30.04.2012 Jouni Mikkonen Arkisto Tsu L-S 3600/72

Sivu 2 (19) SISÄLLYS 1 HANKKEEN YLEISTIEDOT... 4 1.1 Hankkeen taustaa... 4 1.2 Suunnittelukohteet... 4 1.3 Suunnittelutehtävä... 4 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Raiteistomallit ja puunkuormaus... 5 2.2 Lähtöaineisto... 5 2.3 Kaavoitus ja maanomistus... 5 2.4 Ympäristö... 6 2.5 Ohjaus- ja turvalaitteet... 7 3 PUUTERMINAALIVAIHTOEHDOT... 9 3.1 Vaihtoehto 1a... 9 3.2 Vaihtoehto 1b... 9 3.3 Vaihtoehto 1c... 10 3.4 Vaihtoehto 2a... 11 3.5 Vaihtoehto 2b... 12 3.6 Vaihtoehto 2c... 12 3.7 Vaihtoehto 3... 13 3.8 Vaihtoehto 4... 14 3.9 Pohjaolosuhteet ja toimenpiteitä... 15 3.10 Johtopäätökset... 15 4 KUSTANNUKSET... 17 4.1 Yleistä... 17 4.2 Vaihtoehto1 a... 17 4.3 Vaihtoehto 1b... 17 4.4 Vaihtoehto 1c... 17 4.5 Vaihtoehto 2a... 17 4.6 Vaihtoehto 2b... 17 4.7 Vaihtoehto 2c... 17 4.8 Vaihtoehto 3... 18 4.9 Vaihtoehto 4... 18 5 AVOIMIA ASIOITA JATKOSUUNNITTELUUN... 18

Sivu 3 (19) 6 SUUNNITTELUORGANISAATIO... 18 7 LIITTEET... 19

Sivu 4 (19) 1 HANKKEEN YLEISTIEDOT 1.1 Hankkeen taustaa Valtakunnallisen raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkoston kehittäminen on aloitettu Liikenneviraston toimesta. Terminaali- ja kuormauspaikkaverkoston kehittämisen keskeisin tavoite on keskittää raakapuukuljetukset suuriin terminaaleihin. Tämä tehostaa vaunu- ja veturikaluston kiertoa sekä mahdollistaa suurten pendelimäisten kuljetusten käytön. Aikaisempien selvitystöiden perusteella Pieksämäen liikennepaikka olisi sijaintinsa puolesta yksi mahdollinen keskitetyn puunkuormauksen liikennepaikka. Tällä hetkellä puunkuormausta Pieksämäellä tehdään VR-Yhtymän raiteilla. Nykyinen tila ei tule olemaan riittävä kasvaville raakapuumäärille. Tässä työssä vertaillaan vaihtoehtoisia raakapuun kuormauspaikkoja Pieksämäen alueella, jotka on määritelty yhdessä Pieksämäen kaupungin ja Liikenneviraston kanssa. Tässä työssä on käytetty lähtötietona Liikenneviraston vuonna 2011 teettämässä selvityksessä "Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 31/2011)" esitettyjä asioita. Lisäksi on käytetty lähtötietona "Raakapuuselvityksen asiantuntijapalvelut, terminaalien ja kuormauspaikkojen mitoitus ja laajentamismahdollisuuksien esiselvitys 03/2011", jossa tarkasteltiin uuden raakapuun kuormausalueen sijaintia Pieksämäen seudulla. 1.2 Suunnittelukohteet Vaihtoehtoisia kuormauspaikkoja on viisi kappaletta. Vaihtoehdoista kolme sijoittuu nykyiselle lajitteluratapihalle. Vaihtoehdoista yksi sijaitsee Pieksämäen konepajan läheisyydessä ja yksi Pieksämäen keskustasta etelään teollisuuskylän läheisyydessä. 1.3 Suunnittelutehtävä Tämän työn tavoitteena oli selvittää Pieksämäelle kaavaillun raakapuuterminaalin mahdolliset sijoituspaikat ja tuottaa kyseisille paikoille toteutuskelpoinen ja toimiva alustava suunnitelma, jota voidaan hyödyntää puuterminaalin sijainnin valintaprosessissa sekä mahdollisissa jatkoselvityksissä. Työ sisältää geometriatarkastelun sekä tarvittavat toiminnalliset ja liikenteelliset selvitykset esiselvitystarkkuudella eri sijoituspaikoista. Suunnitelmat on laadittu karttatarkastelun ja maastoon tutustumisen pohjalta.

Sivu 5 (19) 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Raiteistomallit ja puunkuormaus Suunnittelussa on hyödynnetty VR Track Oy Suunnittelun (aiemmin: Oy VR-Rata Ab Rautatiesuunnittelu) vuonna 2009 tekemässä "Rataverkon raakapuuterminaalien ja - kuormauspaikkaverkon kehittäminen" -selvityksessä muodostettuja perusmallivaihtoehtoja. Kaikissa viidessä puuterminaalivaihtoehdossa on hyödynnetty alla esitettyä perusmallia VE4 ( Kuva 1). Raakapuun kuormausraiteistojen kuormauspituudeksi on raiteistomallin mukaisesti suunniteltu minimissään 650 m. Kuormausraiteiden ja puupinojen välinen ajotie tulee olla 10 metrin levyinen. Puupinojen leveys on joko 14 m (2 pinoa vierekkäin) tai 26 m (4 pinoa vierekkäin). Kuormausraiteiden päät sähköistetään. Kuva 1. Perusmalli VE4 2.2 Lähtöaineisto Suunnittelussa on käytetty pohjatietona Maanmittauslaitoksen peruskarttaaineistoa, Pieksämäen kaupungilta saatuja kaavanpohjakarttoja sekä vanhoja geometriatietoja nykyisistä raiteista. 2.3 Kaavoitus ja maanomistus Vaihtoehdossa Ve1a Radanvarsitien kunnostaminen sekä Pysäkkitien muutostyöt vaikuttaisivat 19 eri kiinteistöön mahdollisten lunastusten kautta. Ve1b:ssä Radanvarsitien kunnostaminen sekä Nikulanmäentien jatkaminen ylikulkusillalle vaikuttaisi 6 eri kiinteistöön.

Sivu 6 (19) Vaihtoehdoissa 2a, 2b Vaunupajatien kunnostaminen ja jatkaminen vaikuttaa yhteen kiinteistöön. Ve3:ssa kuormausalueen sijainti sekä siihen liittyvä Vaunupajatien kunnostaminen vaikuttaisi yhteen kiinteistöön. Ve4:n kuormausalue sekä siihen liittyvä raideyhteys ei vaikuttaisi yksityisten kiinteistöihin. Ve4 sijoittuisi Pieksämäen kaupungin keskustan eteläosan osayleiskaavaehdotuksen mukaan osin sekä suojaviheralueelle (EV) että varastoalueelle (TV), jonne saa sijoittaa myös välittömästi varastotoimintaan liittyviä palvelu-, toimisto- ja terminaalitiloja. Kaupungin aiemmin ehdottamaa olemassa olevan teollisuusraiteen hyödyntämistä ei tilatarpeen vuoksi voitu ottaa vaihtoehtotarkasteluun. 2.4 Ympäristö Puunkuormausvaihtoehtojen alueella tai niiden läheisyydessä ei ole merkittäviä luontokohteita tai pohjavesialueita. Ve1:stä on laadittu tarkempi meluselvitys (liitteenä), jonka mukaan puunkuormaustoiminnan sijoittaminen Pieksämäen lajitteluratapihalle ei aiheuta Valtioneuvoston päätöksen mukaisten päivä- ja yöaikaisten meluohjearvojen ylittymistä lähimpien asuinrakennuksien kohdalla. Tämän työn yhteydessä ei ole selvitetty kuormausalueen kuivatusasioita yksityiskohtaisemmin. Kuormausalueen rakentamisen yhteydessä toteutetaan normaalit hallitut kuivatusjärjestelyt öljynerotuskaivoineen. Päästöt vesistöön ovat normaaleja sade- ja sulamisvesiä. Kuormaustoiminnasta aiheutuu jonkin verran kuormausalueen ja lähialueen roskaantumista (puunkuorta, puun kappaleita ja säleitä), joka leviää jonkin verran ympäristöön tuulen ja puunkuljetusautojen myötä. Näiden haittojen lieventämiseksi alueen ja kuljetuskaluston (junavaunut, rekka-autot) kunnossa- ja puhtaanapitoa voidaan tarvittaessa tehostaa toimintaohjeistuksen avulla. Lisäksi kuormausalueen päällystäminen esim. asfaltilla helpottaa alueen puhtaana- ja kunnossapitoa (kuva Ykspihlajan puunkuormausalue, Kokkola).

Sivu 7 (19) Kuva: Puunkuormausalue Ykspihlaja Kokkola Raskaan liikenteen lisääntyminen alueella ja kaupungin liikenneväylillä (noin 43 rekka-autoa/vrk) lisää melu-, pöly ja ilmanpäästöhaittoja sekä vähentää viihtyisyyttä ja turvallisuutta kuljetusreittien varrella. Puunkuljetusautojen ajo-ohjeistuksella ja - määräyksillä voidaan ajoreitit ohjata vähiten haittaa aiheuttaville reiteille. Ve1:ssä ja Ve2:ssa puunkuljetusautot voidaan ohjata kulkemaan kaikista ilmansuunnista itäistä sisääntuloväylää pitkin joko Kaakinmäenkatua tai Joroistentien kautta radan yli Kukkaroniementielle. Joroistentien kautta haitat asutukselle olisivat pienemmät mutta se voi aiheuttaa liikenteen ruuhkautumista Joroistentien ja Kaakinmäentien risteyksessä. Mahdollisella yli- tai alikulkusillalla lajitteluratapihan pohjoispuolella voidaan raskasliikenne ohjata kokonaan kulkemaan kaupungin keskustan ulkopuolella ja siten vähentää raskaan liikenteen haittoja. Ve3:ssa ja Ve4:ssä autoliikenne voidaan ohjata myös kulkemaan keskustan ulkopuolelta ja eteenkin Ve3:ssa autoliikennejärjestelyt olisi nopein ja edullisin tapa toteuttaa. 2.5 Ohjaus- ja turvalaitteet Pieksämäen liikennepaikan turvalaitteet koostuvat kahdesta asetinlaitteesta, asetinlaite 1 ja asetinlaite 2 sekä niiden ohjaukseen tarkoitetusta kauko-ohjaus-

Sivu 8 (19) järjestelmästä. Lisäksi käytössä on laskumäkeä varten rakennettu laitteisto, jolla ohjataan lajitteluratapihan pohjoispäässä olevia vaihteita. Asetinlaitteet ovat tyypiltään Siemens ESTW Simis-C tietokoneasetinlaitteita ja kauko-ohjausjärjestelmä on tyypiltään Mipro Miso CTC. Laskumäen ohjauslaitteet ja vaihteenkääntölaitteet ovat Ericssonin valmistamia. Tietokoneasetinlaitteita ohjataan Pieksämäen ohjauskeskuksesta ja laskumäkeen liittyviä vaihteita paikallisesti lajitteluratapihalta. Vaihtoehdosta riippumatta raakapuun terminaalin toteuttaminen edellyttää Pieksämäen liikennepaikan turvalaitteisiin tehtäviä muutoksia. Vaihtoehdosta riippuen asetinlaitteita ja kauko-ohjauksesta päivitetään muun muassa uusien vaihteiden ja raiteiden turvalaitteilla sekä poistettavien raiteiden turvalaite-elementti muutoksilla. Tämän työn yhteydessä ei ole selvitetty eri vaihtoehtojen turvalaitemuutoksia yksityiskohtaisemmin.

Sivu 9 (19) 3 PUUTERMINAALIVAIHTOEHDOT 3.1 Vaihtoehto 1a Vaihtoehto 1a:ssa puunkuormausterminaali rakennetaan nykyiselle lajitteluratapihalle km+m 378-379+400. Puunkuormausalueen rakentaminen vaatii 14 raiteen purkamista lajitteluratapihalta. Lajitteluratapihan neljästä raiteistoviuhkasta lähes kolme purettaisiin puunkuormausterminaalin tieltä. Vaihtoehdossa 1a rekkaliikenne kiertäisi Pieksämäen keskustan. Raakapuuterminaalille liikenne kulkisi Partaharjuntien (15287) kautta noin 7 km matkan pohjoiseen, jonka jälkeen uuden ylikulkusillan kautta noin 4 kilometrin verran Radanvarsitietä pitkin. Yhteensä matkaa kertyisi Varkaudentien (4531) ja Partaharjuntien (15287) risteyksestä raakapuuterminaalille noin 12 kilometriä Valintaan positiivisesti vaikuttavia asioita: Rekkaliikenne raakapuuterminaalille kiertää Pieksämäen kaupungin keskustan Rautatieliikenteen kannalta toimiva sijainti o henkilöstön sijoittuminen ja tehokas käyttö o ei tarvitse tehdä ylimääräistä vaihtotyötä Valintaan negatiivisesti vaikuttavia asioita: Partaharjuntien on mutkainen ja etenkin talvella haastava raskaalle liikenteelle Maasto-olosuhteet haastavat ylikulkusillan rakentamiselle (pehmeikkö) Liikennemäärän kasvusta Radanvarsitiellä haittoja asukkaille (melu, pöly, turvallisuus) Kuormausalueen suuri tilan tarve vie suuren osan lajitteluratapihasta Raiteen 811 ottamiseksi puunkuormauksen käyttöön voi hankaloittaa liikennettä vaihdehallille Ei laajennettavuus mahdollisuutta Paljon olemassa olevan infran purkamista 3.2 Vaihtoehto 1b Vaihtoehdon 1b puuterminaalin raiteisto ratkaisu on identtinen Vaihtoehtoon 1a nähden. Vaihtoehdossa 1b on haettu mahdollista raiteen ylityspaikkaa lähempää lajitteluratapihaa. Vaihtoehdossa 1b radanylitys tulisi km+m 380+665 vaihteen V460 läheisyyteen. Ylikulkusillalle uusi tieyhteys tulisi Nikulanmäen kautta. Matkaa kertyisi Varkaudentien ja Partaharjuntien risteyksestä Nikulanmäentielle noin 3,6 kilometriä. Uutta tieyhteyttä Nikulanmäentieltä uudelle ylikulkusillalle tulisi noin 1650 metriä.

Sivu 10 (19) Vaihtoehdossa 1b Radanvarsitietä kunnostettaisiin ja linjausta muutettaisiin noin 1600 m matkalta. Varkaudentien ja Partaharjuntien risteyksestä matka raakapuuterminaalille olisi noin 7 km. Tällä hetkellä matka on noin 4,8 km. Valintaan positiivisesti vaikuttavia asioita: Rekkaliikenne raakapuuterminaalille kiertää Pieksämäen kaupungin keskustan Rautatieliikenteen kannalta toimiva sijainti o henkilöstön sijoittuminen ja tehokas käyttö o ei tarvitse tehdä ylimääräistä vaihtotyötä Tieyhteydellä vältetään Partaharjuntien vaativimmat kohdat. Valintaan negatiivisesti vaikuttavia asioita: Kuormausalueen suuri tilan tarve vie suuren osan lajitteluratapihasta. Raiteen 811 ottaminen puunkuormauksen käyttöön voi hankaloittaa liikennettä vaihdehallille. Ei laajennettavuus mahdollisuutta Uusi tieyhteys Nikulanmäentielle tulee lähelle Nikulanmäen Kuntoutumiskylää. o melu- ja pölyhaitat Huomioita mahdollista jatkosuunnittelua varten: Maaston pohjaolosuhteet selvitettävä Uuden tieyhteyden vaaka ja pystygeometrian tarkempi määrittäminen o minimoidaan häiriötekijät Nikulanmäen kuntoutumiskylän toiminnalle 3.3 Vaihtoehto 1c Vaihtoehdon 1c puuterminaalin raiteistoratkaisu on identtinen Vaihtoehtoon 1a ja 1b nähden. Rekkaliikenne käyttää Kukkaroniementietä raakapuuterminaalille pääsyyn. Vaihtoehdossa 1c tiejärjestelyjä ei tehdä. Rekkaliikenne käyttää nykyisiä väyliä. Kustannusarvioon on laskettu alustavat kustannukset Kukkaroniementien kunnostuksesta lajitteluratapihan pituudelta. Valintaan positiivisesti vaikuttavia asioita: Rautatieliikenteen kannalta toimiva sijainti o henkilöstön sijoittuminen ja tehokas käyttö o ei tarvitse tehdä ylimääräistä vaihtotyötä Valmiit tieyhteydet Kustannuksiltaan edullisin ratkaisu

Sivu 11 (19) Valintaan negatiivisesti vaikuttavia asioita: Rekkaliikenteen tuomat haitat kasvavat keskustassa o melu- ja pölyhaitat o roskaantuminen o turvallisuus o kasvava raskasliikenne rasittaa liikenneväyliä Kuormausalueen suuri tilan tarve vie suuren osan lajitteluratapihasta. Raiteen 811 ottaminen puunkuormauksen käyttöön voi hankaloittaa liikennettä vaihdehallille. Ei laajennettavuusmahdollisuutta Huomioita mahdollista jatkosuunnittelua varten: Rekkaliikenteelle kielto keskustanläpiajoon, rekkaliikenne käyttää Kukkaroniementietä, Kaakinmäentietä kuormauspaikalle tuloon 3.4 Vaihtoehto 2a Vaihtoehdossa 2a raakapuuterminaali sijaitsee lajitteluratapihalla kuten Vaihtoehdoissa 1a, 1b, ja 1c. Raakapuuterminaalin sijainti on lähempänä pääraidetta (005 Pieksämäki- Suonenjoki). Lajitteluratapihan neljästä raiteistoviuhkasta puunkuormausalueen vuoksi pitäisi purkaa kaksi viuhkaa, yhteensä 14 raidetta vaihteineen (18 kpl). Raiteet 835 ja 847 kunnostettaisiin kuormausraiteiksi. Kuormausraiteiden päät sähköistettäisiin. Vaihtoehdossa 2a tieyhteys kuormausraiteelle tulisi uuden ylikulkusillan (km+m 379+104) kautta. Vaunupajatien kunnostaminen ja jatkaminen mahdollistaisi kulun ylikulkusillalle. Vaunupajatie poikkeaa Partaharjun tiestä. Vaunupajatien pituus jatkamisen jälkeen olisi noin 2100 metriä. Varkaudentien ja Partaharjuntien risteyksestä on noin 1500 m Vaunupajatien risteykseen. Valintaan positiivisesti vaikuttavia asioita: Rautatieliikenteen kannalta toimiva sijainti o henkilöstön sijoittuminen ja tehokas käyttö o ei tarvitse tehdä ylimääräistä vaihtotyötä Hyvät tieyhteydet Kuormausraiteet eivät häiritse liikennettä vaihdehallille Olemassa olevan sähköistyksen purkutyöt vähäiset Rekkaliikenne raakapuuterminaalille kiertää Pieksämäen kaupungin keskustan

Sivu 12 (19) Valintaan negatiivisesti vaikuttavia asioita: Tieyhteyden ja ylikulkusillan hankalat maasto-olosuhteet o pehmeiköt / suuret massanvaihdot o vähäinen tila pääraiteen ja lajitteluratapihan välissä Kuormausalueen suuri tilan tarve vie suuren osan lajitteluratapihasta. Ei laajennettavuus mahdollisuutta 3.5 Vaihtoehto 2b Vaihtoehdossa 2b raiteisto ratkaisut ovat identtiset Ve2a kanssa. Poikkeavuus vaihtoehtoon 2a:h on ylikulkusillan korvaaminen alikulkusillalla. Alikulkusillan km+m on 379+407. Valintaan positiivisesti vaikuttavia asioita: Rautatieliikenteen kannalta toimiva sijainti o henkilöstön sijoittuminen ja tehokas käyttö o ei tarvitse tehdä ylimääräistä vaihtotyötä Hyvät tieyhteydet Kuormausraiteet eivät häiritse liikennettä vaihdehallille Olemassa olevan sähköistyksen purkutyöt vähäiset Rekkaliikenne raakapuuterminaalille kiertää Pieksämäen kaupungin keskustan Tieyhteys alikulkusillalta raakapuuterminaalille jouheampi kuin ylikulkusillalla Valintaan negatiivisesti vaikuttavia asioita: Tieyhteyden ja ylikulkusillan hankalat maasto-olosuhteet o pehmeiköt / suuret massanvaihdot o vähäinen tila pääraiteen ja lajitteluratapihan välissä Kuormausalueen suuri tilan tarve vie suuren osan lajitteluratapihasta. Ei laajennettavuusmahdollisuutta 3.6 Vaihtoehto 2c Vaihtoehdossa 2c raiteistoratkaisut ovat identtiset Vaihtoehtoon 2a ja 2b nähden. Vaihtoehdossa kuormauspaikan tieyhteydet rakennettaisiin siten, että kulku kuormauspaikalle tapahtuisi nykyisiä tieyhteyksiä käyttäen. Kukkaroniementietä kunnostettaisiin tarpeen vaatiessa.

Sivu 13 (19) Valintaan positiivisesti vaikuttavia asioita: Rautatieliikenteen kannalta toimiva sijainti o henkilöstön sijoittuminen ja tehokas käyttö o ei tarvitse tehdä ylimääräistä vaihtotyötä Hyvät tieyhteydet Kuormausraiteet eivät häiritse liikennettä vaihdehallille Olemassa olevan sähköistyksen purkutyöt vähäiset Valintaan negatiivisesti vaikuttavia asioita: Kuormausalueen suuri tilan tarve vie suuren osan lajitteluratapihasta. Ei laajennettavuusmahdollisuutta Rekkaliikenteen kasvu Pieksämäen keskustan alueella. 3.7 Vaihtoehto 3 Vaihtoehdossa 3 raakapuuterminaali sijoittuu Pieksämäen konepajan läheisyyteen, konepajan itäpuolelle. Pieksämäen konepajalle menevään raideyhteyteen lisätään uusi vaihde ja uutta raidetta rakennetaan 365 m. Uusi vaihde asennetaan vaihteen V591 läheisyyteen, konepajan puolelle. Raakapuuterminaaliin rakennetaan kolme kuormausraidetta. Vaihtoehto 3:ssa sähköistystä ei rakennettaisi. Vaihtoehdossa 3 täydet junat tuotaisiin Pieksämäen liikennepaikan osalle TEMU ja sen raiteelle 860, jossa sähköveturit voitaisiin tarvittaessa kytkeä. Tieyhteys raakapuuterminaalille kulkisi Vaunupajatien kautta. Vaunupajatien kunnostamista tulisi yhteensä noin 240 metriä. Valintaan positiivisesti vaikuttavia asioita: Rekkaliikenne raakapuuterminaalille kiertää Pieksämäen kaupungin keskustan Valintaan negatiivisesti vaikuttavia asioita: Rautatieliikenteen kannalta epätoimiva sijainti o henkilöstön sijoittamista eripuolelle Pieksämäkeä o ylimääräistä vaihtotyötä Haastavat maasto-ominaisuudet o suuret korkeuserot o paljon leikkausmassoja

Sivu 14 (19) Raakapuuterminaalille tulevan yhdysraiteen vaakageometria o Pieniä kaarresäteitä (R=200) tulisi välttää o kevyillä vaunuilla suistumisvaara pienisäteisissä kaarteissa o tuo lisäkustannuksia kunnossapitoon Ei laajennettavuus mahdollisuutta Huomioita mahdollista jatkosuunnittelua varten: Kuormausraiteiden määrän tarkastelu o riittääkö kaksi kuormausraidetta 3.8 Vaihtoehto 4 Vaihtoehdossa 4 raakapuuterminaali sijoitettaisiin Teollisuuskylän alueelle. Alustavassa tarkastelussa pyrittiin raakapuuterminaali sijoittamaan nykyistä kaupunginraidetta käyttäen. Kaupunginraide erkanee Teollisuuskylään päin liikennepaikan osan Asema vaihteelta V005 raiteelle 056. Tarkastelussa tuli esille, ettei nykyistä raideyhteyttä voida käyttää hyväksi, koska kuormausalueen mitoitusvaatimukset ja tulevaisuuden tilan tarve ei tule täyttymään. Teollisuuskylään sijoitettava raakapuuterminaali tulisi teollisuuskylän länsipuolelle, pääraiteen läheisyyteen (005 Haukipudas-Pieksämäki). Uusi raideyhteys poikkeaisi uudelta vaihteelta. Uusi vaihde asennetaan pääraiteen vaihteen V001 (375+456) läheisyyteen. Raakapuuterminaalille rakennetaan uusi raideyhteys, jonka pituus on noin 595 metriä. Raakapuuterminaaliin tulisi kaksi kuormausraidetta. Kulku raakapuuterminaalille tulisi Teollisuustien kautta. Teollisuustietä tulisi kunnostaan ja jatkaa noin 110 metrin verran. Teollisuustie haarautuu kantatiestä 23 (Mikkelintie) teollisuuskylän kohdalla. Valintaan positiivisesti vaikuttavia asioita: Rekkaliikenne raakapuuterminaalille kiertää Pieksämäen kaupungin keskustan Valintaan negatiivisesti vaikuttavia asioita: Rautatieliikenteen kannalta epätoimiva sijainti o henkilöstön sijoittamista eripuolelle Pieksämäkeä o ylimääräistä vaihtotyötä Haastavat maasto-ominaisuudet o pehmeiköt

Sivu 15 (19) o paljon leikkausmassoja Ei laajennettavuusmahdollisuutta Kuormaustoiminnan meluhaitat Puutarhatien asukkaille 3.9 Pohjaolosuhteet ja toimenpiteitä Vaihtoehtojen lajitteluratapihan pohjaolosuhteita on tarkasteltu aikaisempien pohjatutkimusten pohjalta sekä karttatarkastelulla. Vaihtoehdot 1 ja 2 lajitteluratapiha o rakennekerrosten alla voi olla turvetta o vaihteiden kohdilta turpeet poistettava o uusittavien raiteiden kohdilta turpeiden poisto ei ole välttämätöntä Vaihtoehto 3 konepajan ympäristö o kuormausalue todennäköisesti kantavalla maalla o kuormausalue ylittää laskuojan, rummun/sillan suunnittelu seuraavassa suunnitteluvaiheessa o Uusien vaihteiden kohdalla voi olla pehmeää Vaihtoehto 4 Teollisuuskylän ympäristö o kuormausraiteet ulottuvat loppupäästään suoalueelle (Tahinsuo). Ei tietoa turvekerroksen paksuudesta o kuormausalueen länsipuolella myös pehmeää o kuormausalueen itäpuolella kantavempaa o pääraiteelle tulevan uuden vaihteen kohdalla pehmeätä o selvitetään seuraavassa suunnitteluvaiheessa massanvaihdon määrä, turpeen poistaminen 3.10 Johtopäätökset Muita suunnittelun yhteydessä esiin nousseita huomioita: Kuormausalueen tarvittava pinta-ala on odotettua suurempi. o Vaihtoehdossa 1 purettavien raiteiden määrä liian suuri Kyseessä tulee olla koko juna eli 24 Sp-vaunua suoraan määräasemalle Liikennöinti tulee olla mahdollista vuorokauden ympäri

Sivu 16 (19) Henkilöstön sijoittuminen ja tehokas käyttö Puuterminaali Ve2C on suositeltavin vaihtoehto, koska: Toteutettavissa kohtuullisin kustannuksin Purettavan raiteiston määrä on pieni Liikenteellisesti paras vaihtoehto o kuormaussuunnan liikenne esteetön, joka helpottaa aikataulussa pysymistä

Sivu 17 (19) 4 KUSTANNUKSET 4.1 Yleistä 4.2 Vaihtoehto1 a 4.3 Vaihtoehto 1b 4.4 Vaihtoehto 1c 4.5 Vaihtoehto 2a 4.6 Vaihtoehto 2b Eri vaihtoehtojen raiteistojen, liikenneväylien ja turvalaitteiden alustavat rakentamiskustannukset on esitetty liitteen 1 kustannusarviossa. Vaihtoehdon 1a alustava kustannusarvio on n. 9,5 miljoonaa euroa. Vaihtoehdossa lisäkustannuksia aiheuttaa pääradan vieressä kulkevan Radanvarsitien kunnostaminen, Pysäkkitien muutostyöt sekä uusi ylikulkusilta. Lisäksi kuormausalueen tieltä poistettavien raiteiden määrä on suuri. Vaihtoehdon 1b alustava kustannusarvio on n. 9,1 miljoonaa euroa. Vaihtoehdossa lisäkustannuksia aiheuttaa pääradan vieressä kulkevan Radanvarsitien kunnostaminen sekä uusi ylikulkusilta. Lisäksi kuormausalueen tieltä poistettavien raiteiden määrä on suuri. Vaihtoehdon 1c alustava kustannusarvio on n. 7,7 miljoonaa euroa. Vaihtoehdossa kustannuksia ei synny uusien tieyhteyksien osalta, koska rekkaliikenne käyttäisi nykyistä tieverkostoa. Vaihtoehdon 2a alustava kustannusarvio on n. 6,7 miljoonaa euroa. Vaihtoehdossa tiejärjestelyiden kustannukset syntyvät uuden ylikulun lisäksi Pajatien kunnostamisesta ja jatkamisesta Vaihtoehdon 2b alustava kustannusarvio on n. 6,8 miljoonaa euroa. Vaihtoehdossa tiejärjestelyiden kustannukset syntyvät uuden alikulun lisäksi Pajatien kunnostamisesta ja jatkamisesta 4.7 Vaihtoehto 2c Vaihtoehdon 2c alustava kustannusarvio on n. 5,9 miljoonaa euroa.

Sivu 18 (19) 4.8 Vaihtoehto 3 Vaihtoehdon 3 alustava kustannusarvio on n. 7,9 miljoonaa euroa. 4.9 Vaihtoehto 4 Vaihtoehdon 4 alustava kustannusarvio on n. 8,1 miljoonaa euroa. 5 AVOIMIA ASIOITA JATKOSUUNNITTELUUN Avoimeksi jääneet asiat, joita tulee tarkentaa jatkosuunnittelussa: Puuterminaalin sijaintivaihtoehdon valinta jatkosuunnitteluun Maastomalli jatkosuunnittelualueelta Pohjaolosuhteiden tarkempi selvitys Turvalaitteiden, vahvavirran ja sähköradan tarkempi suunnittelu Ratapihatoiminnan simulointi ja toiminnallinen selvitys Tarvittavien raidevarausten selvitys mahdollisten tulevaisuuden lisäkapasiteettitarpeiden tyydyttämiseksi Kuivatus-, melu- ja muut ympäristöasiat kuten kaavoitus Tieyhteyksien tarkempi suunnittelu Terminaaliin liittyvät muut rakenteet 6 SUUNNITTELUORGANISAATIO Tilaajat: Toimittaja: Projektipäällikkö: Suunnittelijat: Liikennevirasto, Timo Välke Pieksämäen kaupunki, Tapio Turunen VR Track Oy, Suunnittelu Jouni Mikkonen Markku Leskinen (geometria-, alue- ja ratasuunnittelu) Pauli Ruokanen (melumallinnus) Timo Lähtevänoja (turvalaitesuunnittelu) Hannu Siira (pohjaolosuhteet) Jouni Mikkonen (ympäristöasiat)

Sivu 19 (19) 7 LIITTEET Kustannusarvio Meluselvitys Indeksikartta Suunnitelmakartat 1-8