Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Siru Koski

Transkriptio

1 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Siru Koski

2 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään siirtymään 24 vaunun kokojunakuljetukset mahdollistamaan 14 terminaalin ja 32 kuormauspaikan verkkoon (nyt 95 kuormauspaikkaa ja 9 terminaalia). Tämä edellyttää 5 uuden terminaalin toteutusta ja usealla kuormauspaikalla raiteen jatkamista sekä alueiden laajentamista. Nykyiset terminaalit ovat VR:n omistuksessa. Yhteinen suunnitelma parantaa metsäteollisuuden raakapuukuljetusten kustannustehokkuutta ja toimitusvarmuutta. Toimenpiteitä valittaessa etsittiin ratkaisuja, joiden avulla voidaan saavuttaa säästöjä myös rataverkon ylläpidon kustannuksissa. Kehittämisohjelma jaettiin kahteen kiireellisyysluokkaan eli vuosina ja vuosina toteutettaviin toimenpiteisiin.

3 Kehittämisohjelman tausta Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen kaikki kuljetusmuodot kattava selvitys (julkaisu 31/2011) Apuvälineenä Liikenneviraston kehittämä raakapuuvirtojen valtakunnallinen optimointimalli (julkaisu 29/2010) Optimointimalli laskee raakapuun tarjontapisteiden ja metsäteollisuuden tuotantolaitosten väliset puuvirrat tavaralajeittain ja reiteittäin kuljetus- ja terminaalikustannuksiin perustuen. Optimitilanne saavutetaan tilanteessa, jossa kuljetusvirtojen kustannukset ovat valtakunnan tasolla pienimmät.

4 Optimointimallia voidaan soveltaa Puuvirtojen muutosten tarkastelussa erilaisissa toimintaympäristön muutostilanteissa (tuotantolaitosten lakkautukset, puun tuonti, kuljetuskustannukset, terminaaliverkko jne.) Rautateiden ja vesitieterminaalien kehittämisselvityksissä, joissa mallin avulla voidaan arvioida esimerkiksi erilaisten terminaaliverkostovaihtoehtojen edullisuutta kuljetus- ja/tai yhteiskuntatalouden näkökulmasta. Rataverkon peruskorjaus- ja kehittämishankkeiden vaikutusten arviointi ja kannattavuuslaskelmissa. Yleisten liikenneverkkojen tavaraliikenne-ennusteissa, joissa mallilla tuotetaan raakapuun kuljetusennusteet.

5 Tavoitetilan 2018 terminaali- ja kuormauspaikkaverkko Tavoitetilan terminaali,14 kpl Tavoitetilan kuormauspaikka, 32 kpl Vuonna 2011 käytössä oleva, mutta tavoitetilaan kuulumaton kuormauspaikka, 44 kpl

6 Keskeiset asiat Siirrytään kokojuna kuljetuksiin (24 Sp vaunua) sekä terminaaleista että kuormauspaikoilta - Vaunutarve vähenee jopa % - Vakiomittaiset junat vähentävät vaihtotyötarvetta - Rautatiekuljetukset tehostuvat merkittävästi - Kelirikon ja leutojen talvien aiheuttamat riskit metsäteollisuuden raakapuuhuollolle vähenevät - Metsäteollisuudelle selkeä kuljetusjärjestelmä Siirrytään 14 terminaalin ja 32 kuormauspaikan verkkoon - Kuljetukset keskittyvät pääosin hyväkuntoisille sähköistetyille rataosille - Kunnossapito ja perusparannustarve vähenee

7 Miten edetään Uusien raakapuuterminaalien ja kuormauspaikkojen kehittäminen riittävän pitkille kokojunille ensivaiheessa 40 milj.. Sisältyy liikennepoliittinen selonteon hankeohjelmaan ( ) sekä suunnittelua ohjaavassa ohjelmassa on mainittu raakapuukuljetusjärjestelmän kehittäminen. Raakapuun kuormausalueiden ja terminaalien kehittäminen aloitetaan toteuttamalla nykyisten kuormauspaikkojen ja terminaalien pienet investoinnit sekä Kemijärven terminaali kuten myös Kontiomäen laajennus ja Kiteen raiteen jatkaminen. Kemijärven terminaalin yhteydessä, jonka suunnittelu on käynnissä Liikenneviraston, metsäteollisuuden ja Kemijärven kaupungin yhteistyönä, on tarkoitus kehittää samalla terminaalien toimintamalli Kuormauspaikoilla Liikennevirasto ja metsäteollisuus sekä metsähallitus ottivat vuonna 2011 käyttöön uuden valtakunnallisen toimintamallin kunnossapidon ja perusparannusten osalta

8 Vuosina kehitettävät raakapuuterminaalit ja kuormauspaikat Kuormauspaikat Alavus Haapamäki Hammaslahti Humppila Hyrynsalmi Hämeenlinna Kerimäki Kurkimäki Lapinlahti Lohja Orivesi Oulainen Porokylä Sukeva Sysmäjärvi Sänkimäki Toijala Turku Vaskiluoto Vuokatti Terminaalit Kemijärvi Kitee Kontiomäki Parkano Pieksämäki Seinäjoki <Toimialue>

9 Alustava terminaalien toimintamalli Liikennevirasto omistaa terminaalin liikenneinfran, jonka rakennuttaminen rahoitetaan kokonaisuudessaan budjettivaroin. Terminaali-infran irtaimen osan (kuten siltavaaka ja rekisteröintijärjestelmät) voivat hankkia terminaalin käyttäjät. Metsäyhtiöt ja Metsähallitus sitoutuvat terminaalien käyttöön vuokrasopimuksin ja vastaavat terminaalialueen kunnossapidosta. Terminaalin operoinnista vastaa erillinen operaattori (urakoitsija), jolta metsäyhtiöt ja metsähallitus ostavat kuormauksen ja siihen liittyvät palvelut sekä terminaalialueen huollon ja kunnossapidon. Terminaalin toimintamalli on avoin. Terminaaleja voivat käyttää kaikki yhteiseen toimintamalliin sitoutuvat yhtiöt.

10 Onnistuminen edellyttää hyvää yhteistyötä terminaalien toteutuksen jatkuva yhteinen priorisointi terminaalien oikea aikainen rahoitus yhdessä tehokas toimintamalli terminaaliin autojen purku ja vaunujen kuormaus sähköveturilla suoraan terminaalista välivarastojen hallinta metsäteollisuuden ja rautatieyrityksen yhteistyö terminaalissa toimijoiden yhteistyö

11 Kuormauspaikkojen toiminta valtakunnallinen sopimus kuormauspaikan käyttöoikeus- ja vuokra-alueista 2011 Liikennevirasto hoitaa käyttöoikeusalueiden kunnossapidon ja käyttäjät maksavat kustannukset sähköveturin käytön mahdollistaminen kokojunien kuormauksen kehittäminen riittävän suuret välivarastoalueet häiriötön raakapuun tarjonta tuotantolaitoksille

12 Energiapuukuljetuksista Uusien raakapuuterminaalien toteutuksessa aluevarauksin ja raiteistosuunnitelmin edistetään sitä, että terminaalin viereen voi toteuttaa energiapuuterminaalin Rataverkon energiapuuterminaalien tarve ja sijainti selvitys yhdessä toimijoiden kanssa ml. biopolttoaineiden jalostamot vuonna 2013 Energiapuuvirtojen valtakunnallinen optimointimalli (julkaisu 25/2011)

13 Kontiomäen raakapuuterminaali

14 Hankkeen tausta Tavoitteena lisätä Kontiomäen raakapuun kuormauskapasiteettia Nykyinen kuormausalue ei täytä nykyisiä mitoitusvaatimuksia Nykyinen kuormauspaikka liian ahdas, tarvetta puskurivarastolle Tilantarvetta myös eri puulajeille Ympäristön liikennepaikkojen (Vuokatti, Paltamo) raakapuun kuormaustoiminnan keskittäminen Kontiomäen liikennepaikalle Raakapuun junakuljetusten lisääntyminen

15 Nykytilanne suunnitellulla paikalla Ratasuunnitelma koskee Kontiomäen liikennepaikan itäpuolista aluetta, joka rajautuu etelässä ratapihaan ja ulottuu ratapihalta noin 1 km pohjoisen suuntaan Alue pääosin Liikenneviraston omistamaa rautatiealuetta ja Paltamon kunnan metsämaata Vuosittain kuormataan juniin k-m3 raakapuuta Raakapuun kuormausta juniin ma - la klo 7-16 Raakapuuvaraston täyttö ympäri vuorokauden Raskasta liikennettä alueelle ajon. / vrk

16 Kontiomäki suunnitelmat Suunnitelmakartta_lehti1_2.pdf

17 Hankkeen sisältö Yksi uusi n. 800 metriä pitkä kuormausraide, nykyisten raiteiden järjestelyjä, viemärin ja välipumppaamolle johtavan tien siirtäminen ja kuormausalueen tien leventäminen Puskurivarastokenttiä Kuormaus- ja varastoalueen laajuus noin 6,5 ha (varastokenttien laajuus m2 n m2) Liikenne kuormausalueelle 5- tien (Puutteenperän) kautta, jota parannetaan noin 0,5 km matkalta lisääntyvän liikenteen sujumiseksi Kuormausraiteet sähköistetään siten, että liikennöinti onnistuu sähkövetoisesti Kuormausalueen valaistusta parannetaan Kajaanin ja Paltamon raakapuunkuormaus siirretään Kontiomäkeen, jolloin raakapuumäärä nousee k-m3 Raskas liikenne kasvaa raakapuumäärien suhteessa, jopa 200 yhdistelmäajoneuvoa/vrk Juniin kuormaaminen tapahtuu klo 6 22 välisenä aikana Kustannusarvio yhteensä 4,2 M

18 Aikataulu Maanrakennusurakka: aloitus syksyllä 2012 Päällysrakenneurakka toukokuu marraskuun 2013 Neuvottelut rakentamisaikataulusta ja kuormaustoiminnan yhteensovittamisesta on käynnissä

19 Työvaihesuunnitelma (luonnos) Työvaiheet Kontiomäki.pdf Toteutusaikataulu: 1: 05-06/2013 2: 06/13 loppupuoli, viikonloppukatko 3: 07/13 alkupuoli, viikonloppukatko 4: 07/13 puoliväli - 08/13 alku 5: 08/13 alku - 09/13 puoliväli Turvalaite- ja sähköratatyöt marraskuussa

20 Lisää tietoa Raakapuuvirtojen valtakunnallinen optimointimalli Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle: PDF Liikenneverkon kehittäminen kenneverkon_kehittaminen_ _web.pdf