Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke

Transkriptio

1 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke

2 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään siirtymään 24 vaunun kokojunakuljetukset mahdollistamaan 14 terminaalin ja 32 kuormauspaikan verkkoon (nyt 95 kuormauspaikkaa ja 9 terminaalia). Tämä edellyttää 5 uuden terminaalin toteutusta ja usealla kuormauspaikalla raiteen jatkamista sekä alueiden laajentamista. Nykyiset terminaalit ovat VR:n omistuksessa. Yhteinen suunnitelma parantaa metsäteollisuuden raakapuukuljetusten kustannustehokkuutta ja toimitusvarmuutta. Toimenpiteitä valittaessa etsittiin ratkaisuja, joiden avulla voidaan saavuttaa säästöjä myös rataverkon ylläpidon kustannuksissa. Kehittämisohjelma jaettiin kahteen kiireellisyysluokkaan eli vuosina ja vuosina toteutettaviin toimenpiteisiin.

3 Kehittämisohjelman tausta Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen kaikki kuljetusmuodot kattava selvitys (julkaisu 31/2011) Apuvälineenä Liikenneviraston kehittämä raakapuuvirtojen valtakunnallinen optimointimalli (julkaisu 29/2010) Optimointimalli laskee raakapuun tarjontapisteiden ja metsäteollisuuden tuotantolaitosten väliset puuvirrat tavaralajeittain ja reiteittäin kuljetus- ja terminaalikustannuksiin perustuen. Optimitilanne saavutetaan tilanteessa, jossa kuljetusvirtojen kustannukset ovat valtakunnan tasolla pienimmät.

4 Optimointimallia voidaan soveltaa Puuvirtojen muutosten tarkastelussa erilaisissa toimintaympäristön muutostilanteissa (tuotantolaitosten lakkautukset, puun tuonti, kuljetuskustannukset, terminaaliverkko jne.) Rautateiden ja vesitieterminaalien kehittämisselvityksissä, joissa mallin avulla voidaan arvioida esimerkiksi erilaisten terminaaliverkostovaihtoehtojen edullisuutta kuljetus- ja/tai yhteiskuntatalouden näkökulmasta. Rataverkon peruskorjaus- ja kehittämishankkeiden vaikutusten arviointi ja kannattavuuslaskelmissa. Yleisten liikenneverkkojen tavaraliikenne-ennusteissa, joissa mallilla tuotetaan raakapuun kuljetusennusteet.

5 Tavoitetilan 2018 terminaali- ja kuormauspaikkaverkko Tavoitetilan terminaali,14 kpl Tavoitetilan kuormauspaikka, 32 kpl Vuonna 2011 käytössä oleva, mutta tavoitetilaan kuulumaton kuormauspaikka, 44 kpl

6 Keskeiset asiat Siirrytään kokojuna kuljetuksiin (24 Sp vaunua) sekä terminaaleista että kuormauspaikoilta - Vaunutarve vähenee jopa % - Vakiomittaiset junat vähentävät vaihtotyötarvetta - Rautatiekuljetukset tehostuvat merkittävästi - Kelirikon ja leutojen talvien aiheuttamat riskit metsäteollisuuden raakapuuhuollolle vähenevät - Metsäteollisuudelle selkeä kuljetusjärjestelmä Siirrytään 14 terminaalin ja 32 kuormauspaikan verkkoon - Kuljetukset keskittyvät pääosin hyväkuntoisille sähköistetyille rataosille - Kunnossapito ja perusparannustarve vähenee

7 Kehitetään uusi toimiva kuljetusjärjestelmä Uusien raakapuuterminaalien ja kuormauspaikkojen kehittäminen riittävän pitkille kokojunille ensivaiheessa 40 milj.. Raakapuun kuormausalueiden ja terminaalien kehittäminen aloitetaan toteuttamalla nykyisten kuormauspaikkojen ja terminaalien pienet investoinnit sekä Kemijärven terminaali kuten myös Kontiomäen laajennus ja Kiteen raiteen jatkaminen. Kemijärven terminaalin yhteydessä, jonka suunnittelu on käynnissä Liikenneviraston, metsäteollisuuden ja Kemijärven kaupungin yhteistyönä, on tarkoitus kehittää samalla terminaalien toimintamalli ja määrittää osapuolten vastuut Kuormauspaikoilla Liikennevirasto ja metsäteollisuus sekä metsähallitus ottivat vuonna 2011 käyttöön uuden valtakunnallisen toimintamallin kunnossapidon ja perusparannusten osalta

8 Vuosina kehitettävät raakapuuterminaalit ja kuormauspaikat Kuormauspaikat Alavus Haapamäki Hammaslahti Humppila Hyrynsalmi Hämeenlinna Kerimäki Kurkimäki Lapinlahti Lohja Orivesi Oulainen Porokylä Sukeva Sysmäjärvi Sänkimäki Toijala Turku Vaskiluoto Vuokatti Terminaalit Kemijärvi Kitee Kontiomäki Parkano Pieksämäki Seinäjoki Timo Välke <Toimialue>

9 Alustava terminaalien toimintamalli Liikennevirasto omistaa terminaalin liikenneinfran, jonka rakennuttaminen rahoitetaan kokonaisuudessaan budjettivaroin. Terminaali-infran irtaimen osan (kuten siltavaaka ja rekisteröintijärjestelmät) voivat hankkia terminaalin käyttäjät. Metsäyhtiöt ja Metsähallitus sitoutuvat terminaalien käyttöön vuokrasopimuksin ja vastaavat terminaalialueen kunnossapidosta. Terminaalin operoinnista vastaa erillinen operaattori (urakoitsija), jolta metsäyhtiöt ja metsähallitus ostavat kuormauksen ja siihen liittyvät palvelut sekä terminaalialueen huollon ja kunnossapidon. Terminaalin toimintamalli on avoin. Terminaaleja voivat käyttää kaikki yhteiseen toimintamalliin sitoutuvat yhtiöt Timo Välke

10 Onnistuminen edellyttää hyvää yhteistyötä terminaalien toteutuksen jatkuva yhteinen priorisointi terminaalien oikea aikainen rahoitus yhdessä tehokas toimintamalli terminaaliin autojen purku ja vaunujen kuormaus sähköveturilla suoraan terminaalista välivarastojen hallinta metsäteollisuuden ja rautatieyrityksen yhteistyö terminaalissa toimijoiden yhteistyö

11 Kuormauspaikkojen toiminta valtakunnallinen sopimus kuormauspaikan käyttöoikeus- ja vuokra-alueista 2011 Liikennevirasto hoitaa käyttöoikeusalueiden kunnossapidon ja käyttäjät maksavat kustannukset sähköveturin käytön mahdollistaminen kokojunien kuormauksen kehittäminen riittävän suuret välivarastoalueet häiriötön raakapuun tarjonta tuotantolaitoksille

12 Energiapuukuljetuksista Uusien raakapuuterminaalien toteutuksessa aluevarauksin ja raiteistosuunnitelmin edistetään sitä, että terminaalin viereen voi toteuttaa energiapuuterminaalin Rataverkon energiapuuterminaalien tarve ja sijainti selvitys yhdessä toimijoiden kanssa ml. biopolttoaineiden jalostamot vuonna 2013 Energiapuuvirtojen valtakunnallinen optimointimalli (julkaisu 25/2011)

13 KEMIJÄRVEN RAAKAPUUTEMINAALI Sähköistys ulotetaan vain lastausraiteiden päähän. Aluetta voidaan laajentaa energiapuuterminaaliksi