GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/2744/-80/1/10 Koskee: 3722 Kittilä Jyskälaki Veikko Helppi 21.4.1980 SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979
Johdanto Tutkimusten perusteena ovat olleet geologisen tutkimuslaitoksen geokemian osaston vuosina 1972 ja 1973 ottamista orgaanisista purosedimenttinäytteistä sekä vuosina 1975 ja 1976 ottamista moreeninäytteistä ilmenneet uraanianomaliat. Tutkimustöitä tehtiin varsinaisesti kahdessa eri kohteessa, nimittäin Jyskälaen koillispuolella ja Pokan kylän luoteispuolella (liite 1). Jyskälaen alue koostuu keskimäärin pohjoinen-etelä -suuntaisesta "liuskeisesta" Hetan graniittivyöhykkeestä, joka lännessä rajoittuu terävärajaisena amfiboliitteihin ja itäreunalla migmatiittisiin graniittigneisseihin (Mikkola 1941). Pokan luoteispuolella on myös "liuskeista" Hetan graniittia, jota kapeat amfiboliittiosueet leikkaavat (Mikkola 1941). Kenttätyöt Aikana 6. - 28.6.1977 suoritimme anomaliakohteilla säteilymittauksia ja samalla otimme rakoista ja lohkareista lisänäytteitä, jotka myöhemmin analysoitiin (liite 4). Mittauksissa käytimme kahta 1" x1"- ja yhtä 2" x 2"-kiteillä varustettua Wallac-skintillometriä. Tutkimuksiin osallistuivat kesäapulainen Markku Kilpelä ja tutkimusapumiehet Veijo Magga ja Lauri Kenttälä allekirjoittaneen johdolla. 4.- 7.9.1979 välisenä aikana suoritimme mittauksia Jyskälaen alueella Disa 400A spektrometriä käyttäen (mittaustuloksista liite 5). Em. tutkimuksiin osallistuivat tutkimusapumiehet Antti Pakonen ja Jarmo Haavikko sekä allekirjoittanut. Tutkimustulokset Pahtalaki - Jyskälaki - Neitiselkä linjalla (alue, mihin U-anomaliat sijoittuvat) on runsaasti rakkoja ja kivikoita. Varsinaisia paljastumahavaintoja saimme vähän. Rakkoihin ja kivikkoihin liittyy poikkeuksetta tason nousua, jopa niin, että mittausarvot vaihtelivat 600 1 200 CPM:ään,
tyy poikkeuksetta tason nousua, jopa niin, että mittausarvot vaihtelivat 600 1 200 CPM:ään, taustan ollessa keskimäärin 200 UM (Wallac 1" x1"). Rakat ja kivikot koostuvat pääasiallisesti suuntautuneista graniiteista. Seuraavassa taulukko muutamasta hiemäärityksestä. Taulukko 1. Kittilän Jyskälaen alueen eräiden säteilevien kivilajien mineraalikoostumus. (Näytteiden ottopaikat on liitteessä 3.) Näyte n:o Kivilaji Päämineraalit Aksessoriset P37/VH-79 suuntautunut graniitti KMAA, KVAR, BIOT, PLAG, SARV EPID APAT, TITA, ZIRK rad.akt. VH-79-20 " KMAA, PLAG, KVAR, SARV, BIOT GOET APAT, TITA, ZIRK. rad.akt. VH-79-21 " KMAA, PLAG, KVAR, SARV, BIOT EPID, HYKI, MAGN, APAT, TITA, ZIRK rad.akt. Kysymyksessä on ilmeisesti sama kivilajityyppi, jota Mikkola kutsuu "liuskeiseksi" Hetan graniitiksi. Kahdessa em. näytteessä (VH-79-20 ja -21) tavataan korkeimmat U-pitoisuudet (U = 60 ppm ja 30 ppm). Hieistä löytyi radioaktiivisia mineraaleja metamiktisina sulkeumina titaniitissa (titaniitti ja zirkoni sinänsäkin ovat jonkin verran radioaktiivisia). Jyskälaen anomaliakohteella Disa 400A spektrometrillä saamamme mittaustulokset on laskettu ppm:ksi (liite 5) käyttäen Jalle Tammenmaan kehittämiä laskentakaavoja seuraavasti: Th ppm = 6.663 x Th p/s - 0.389 x U p/s U ppm = -1.92 x Th p/s + 3.332 x U p/s p/s = pulssia/sekunti
Pokan luoteispuolen (karttalehtien 3722 OS B ja D sekä 3722 09 A ja C) anomalia-alueella suorittamissamme säteilymittauksissa löysimme ainoastaan muutamia heikosti säteileviä lohkareita tai rakkoja, joista tietoja oheisessa taulukossa. Taulukko 2. Pokan luoteispuolen eräitä analyysi- ja mittaustuloksia Tunnus Kivilaji kl x Y MX U ppm Th ppm Wallac 1 " x 1 " CPM Ll/VH-77 graniitti 3722 08 7565.37 446.98 2492 13 37 500-600. L3/VH-77 liusk. He- 3722 09 7571.32 441.08 2494 14 10 600 tan gr L4/VH-77 " 2744 06 7578.97 561.59 2495 14 20 600 L5/VH-77 9r " 7578.45 561.75 2496 20 105 800 L6/VH-77 " 3722 08 7564.03 448.93 2497 10 30 500 L7/VH-77 " " 7565.36 446.67 3525 40 54 600 L8/VH-77 " 3722 08 7564.86 446.10 3526 12 19 600 Rl/VH-77 liusk. He- " 7565.25 447.27 2498 10 26 500-600 tan gr Rll/VH-77 " " 7565.31 442.70 3533 14 <10 200 R16/VH-77 gr 3722 09 7570.20 441.63 3538 17 <10 300 Tausta graniittialueella 150 CPM Päätelmiä Jyskälaen U-anomalioiden aiheuttaja on mielestäni "liuskeinen" Hetan graniitti, jota esiintyy lähes anomalioiden suuntaisina, suurina rakkoina ja kivikkoina. Säteilytason nousu tausta-arvoihin verrattuna on 3-6 -kertainen, mutta tämä taas johtuu suurista laaja-alaisista kivirakoista. Kivinäytteissä on analyysien mukaan sen verran uraania mukana, että U-anomaliat ovat mahdollisia moreenissa ja purosedimenteissä. Pokan luoteispuolen anomaliat kuvastavat suhteellisen vähäisiä alueellisia thorium- ja uraanipitoisuuksien vaihteluja, jotka voivat johtua pienistä säteilypesäkkeistä graniittisissa kivissä.
Mielestäni kumpikaan em. kohteista ei aiheuta jatkotoimenpiteitä. Rovaniemellä 21. päivänä huhtikuuta 1980 LIITTEET 1. Tutkimusalueiden sijaintikartta 1 : 200000 2. Geokemiallinen kartta 1 : 20 000 2744 03, 06 3. Näytekartta M 1-1.8/2744/-80/1 4. Analyysiluettelo Jyskälaen alueen eräistä kivinäytteistä 5. Jyskälaen alueen Disa 400A spektrometrin mittaustuloksia ppm:ksi laskettuina