kvartsidioriittia,vglimuoto kvartsidioriitin ja myloniitin

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "kvartsidioriittia,vglimuoto kvartsidioriitin ja myloniitin"

Vilho Tapio Aho
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Y[eta&teknikko Sulo PUinen oli llhett-t Ahlaisten pitiju Lampin kylhsta Poriin radioaktiivisia a&ytteit&,joisaa todettiin olevan uraania,parhaaesa 0.14$. Keaglla 1957 V.O,pohjanlehto $a P,Lammi suorittivat alueella stiteilymittaukeia $a J,Kujarrp& & geologisea kartoitukeen ja n&ytc teenoton, Geigemittareita kliyttiien sitattiin noin 50 neliokilometrin auuruinen alue,mutta sen suurempaa sllteilyg (kahdeksauertainen pohjaellteilyyn uerrattuna) kuin mity oli niias8 kahdeerea paikassa,~osta MaPkinen oli nllytteensi ottanut,ei ~uualta laytynyt.sbtei1ykartta on liitteenl 1. Liitteenl 2 on Kujanp8iii.n tekeml kallioper&kartta,vanhan yleiskartan nukaan ereutu kuuluu kiille~neisrnialueeseen~kiillegneiaaia onki~r jonkin verran,mutta auurin oea kallioperll on kvart- 8idioriittia.Kivilaji on tasa- ja keekirakeista,suuntautunutta kiveh,jossa plhineraaleina ovat plagioklaasi' An35,kvartsi, biotiitti ja sarvivalke. pohjoiseen on ainakin 6 loa pitkl $a leveiauakiltli kohdaltaan melkein 1.5 km leveii mgloniittiutunut vy8hyke.suurinunalta osaltaan kvartsidioriitti on t&ssh vyahykkeessll muuttunut tumaksi hisnorakeisekei liuekeieeksi kiveksi,josaa plagioklaasi on porfyyrising hajarakeina.llkuperainen kvartsidioriitin rakeme on paremmin elilyneissl kohdissa kuitenkin selvgsti &yvissl, Mikroekooppisestikin on myloniittiutuminen hyvin todettavieea. Sarvivkilke on hlvinnyt kokonaan ja biotiitti on osittain muuttunut kloriitiksi.plagiok1aaeirakeet ovat osittain slirkyneit8 ja kiertyneitli,ja kloriitti ja biotiitti myi5tkiilevtit nititll rakeita.kvartei on osittain uudestikiteytynyttg ja ttiyttal muiden mineraalien vi%lipaikkoja. Osa kvartsidioriitista on karttaan merkitty nimikkeellti "porfyyrinen kvartaidioriittin.mineraalikokoomukseltaan tiima kivilaji on samanlaista kuin muukin alueen kvartaidioriitti,mutta rakeme on erilainen.plagiok1aasi nakyy kallion pimasea porfyyria,inti hajarakeina ja mikroakooppiaesti voidaan todeta,etta kivilaji oh heikosti myloniittiutunutta. wporfyyrinen kvartsidioriittin on heikosti myloniittiutunutta kvartsidioriittia,vglimuoto kvartsidioriitin ja myloniitin

2 valilla.paikoitel1en tata kivea on ep&nkiaraisin&i laiskina myos seka myloniitissa etta kvartsidioriitissa myloniittivyohykkeen reunoilla. ~egmatiittigraniittijuonia(pasmineraa1i mikrokliini ja kvartsi) on kaikissa kivilaj eissa. Radioaktiivineh sateily liittyy myloniittivyohykkeeseen.ko1- messa palja,st~assa(258,215 ja 220) vyohykkeen keskivaiheilla on sateilevia pegmatiittigraniittijuonia,joista otetuissa kolmessa,noin kg painoisessa naytteessa Porissa suoritettujen maar&ysten mukaan uraanipitoisuudet olivat 0.018$,0.018% ja 0.028$..Myohemmin on Kouvo kuitenkin todennut,etta kyseessa ei ole uraaaimineraali,vaan ferritoriitti(rautapitoinen Thsi04), joka liswsi sisaltaa merkittavasti Y,Ce,La,Pr,Nd,Sm,Gd,Tb,Dy, Ho ja Er,mutta ei juuri nimeksikah U. Ferritoriitti esiintyy pegmatiiteissa mustina hienorakeisina taplina ja juovina(suurimpien lapimitta pari cm),jotka mikroskoopilla tarkasteltaessa osoittautuvat olevan metamiktisesti hajaantunutta miltei amorfista massaa,jossa ei kiderakenteista ole mitakin jaljella.metamiktisessa tavarassa on hyvin pienig (b 0.01 mm) kiisu- ja oksidihiukkasia, joita ei toistaiseksi ole voitu tarkemmin identifioida. Paljastumasta 215 on liitteena 3 erillinen detaljikartta mittakaavassa 1 : 200. Edellisista poikkeavalla tavalla on radioaktiivinen sateily paljastumassa 225 myloniittivyohykkeen itapuolella Haapajarven pohjoisrannalla, ja kuten on osoittautunut, tassa aiheuttaa siiteilyn uraani eika togrium. Paljastuman SW-puoli on kvartsidioriittia ja NE-puoli kiillegneissia,joiden valissa on pegmatiittigraniittijuonia.uraani ei kuitenkaan ole pegmatiitissa,vaan kiillegneississa,jossa on pienia rakoja,joiden taytteena on rikkikiisua.useiden kiisurakeiden keskella,joka puolelta rikkikiisun ympar6imana,on hyvin pienia(al1e 0.01 mm) uraniniittirakeita,joiden ymparilla on usein reaktiosauma.uraniniittia on vain kapealla vyohykkeella paljastuman reunalla ja tasta otetusta ntiytteestti on maaratty aikaisemmin mainittu 0.14$U.~aljastumzsta on det aljikartta mittakaavassa 1 : 500 liitteena 4. Ottaen huomioon suhteellisen korkean U-pitoisuuden ja todetun uraniniittimaaran vahaisyyden tuntuu silta,etta taytyisi 0lla olemassa joku toinenkin uraanin kantaja,mutta sellaista ei ole toistaiseksi voitu loytaa.

4 Tutkirnuskohde no 3 / A,Ruhma / 1957 A h 1 a i n e n,lamppi.. Metsateknikko Sulo Makinen oli lahettanyt Ahlaisten pitajiin Lampin kylasta Poriin radioaktiivisia naytteita,joissa todettiin olevan uraania,parhaassa 0.14%. Kesalla 1957 V,O.pohjanlehto ja P,Lammi suorittivat alueella sateilymittauksia ja J,Kujanpaa geologisen -kartoituksen ja naytteenoton, Geigermittareita kayttaen mitattiin noin 50 neliokilornetrin suuruinen alue,mutta sen suurempaa sateilya (kahdek~an~kertainen pohjaeateilyyn verrattuna) kuin mitti oli niissti kahdessa paikassa,josta Makinen oli naytteensa ottanut,ei muuzlta lcytynyt.satei1ykartta on liitteena 1. Liitteena 2 on Kujanpaan tekema kal1ioperakartta.vanhan yleiskartan mukaan seutu kuuluu kiillegneissialueeseen.kiillegneissia onkin jonkin verran,mutta suurin osa kallioperga on kvartsidioriittia.kivilaji on tasa- ja keskirakeista,suuntautunutta kivea,jossa paamineraaleina ovat plagioklaasi' An35,kvartsi, biotiitti ja sarvivalke. Poikeljarvelta Baapajiirven lansipuolitse maantien suunnassa pohjoiseen on ainakin 6 krn pitka ja leveimmalta kohdaltaan melkein 1.5 km levea myloniittiutunut vyohyke.suurimmalta osaltaan kvartsidioriitti on tassa vyohykkeessa muuttunut tummaksi hienorakeiseksi liuskeiseksi kiveksi,jossa plagioklaasi on porfyyrisina hajarakeina.alkuperainen kvartsidioriitin rakenne on paremmin sailyneissa kohdissa kuitenkin selvasti nakyvissa. Mikroskooppisestikin on myloniittiutuminen hyvin todettavissa. Sarvivalke on havinnyt kokonaan ja biotiitti on osittain muuttunut kloriitiksi.plagiok1aasirakeet ovat osittain sarkyneita ja kiertyneita,ja kloriitti ja biotiitti myoti3ilevat niiita rakeita.kvartsi on osittain uudestikiteytynytta ja tayttaa muiden mineraalien valipaikkoja. Osa kvartsidioriitista on karttaan merkitty nimikkeella "porfyyrinen kvartsidioriitti~.mineraalikokoonukseltaan tiima kivilaji 03 samanlaista kuin muukin alueen kvartsidioriitti,nutta rskenne on erilainen.plagioklaasi nakyy kallion pinnassa porfyyrisinii hajarakeina ja mikroskooppisesti voidaan todeta,ettii kivilaji on heikosti nyloniittiutunutta. "Porfyyrinen kvartsidioriitti" on heikosti myloniittiutunuftz kvartsidioriittia,valimuoto kvartsidioriitin ja myloniitin

5 valilla.paikoitel1en tat& kivea on epiimkikiraisina laiskina myos seka myloniitissa etta kvartsidioriitissa myloniittivyohykkeen reunoilla. ~egmatiittigraniittijuonia(paamineraa1it mikrokliini ja kvartsi) on kaikissa kivilajeisea. Radioaktiivineh sateily liittyy myloniittivyohykkeeseen.ko1- messa pal ja.~tumassa(258,215 ja 220) vyohykkeen lceskivaiheilla on sateilevia pegmatiittigraniittijuonia,joista otetuissa kola messa,noin kg painoisessa naytteessa Porissa suoritettujen maarkysten mukaan uraanipitoisuudet olivat 0.018$,0.018% ja 0.028$,Myohemmin on Kouvo kuitenkin todennut,etta kyseessa ei ole uraanimineraali,vaan ferritoriitti(rautapit0inen ThSi04), Joka lisasi sisaltaa merkittavasti Y,Ce,La,Pr,Nd,Sm,Gd,?b,Dy, Ho ja Er,mutta ei juuri nimeksikaa U. Ferritoriitti esiintyy pegmatiiteissa mustina hienorakeisina taplina ja juovina(suurimpien lapimitta pari cm),jotka mikroskoopilla tarkasteltaessa osoittautuvat olevan metamiktisesti hajaantunutta miltei amorfista massaa,jossa ei kiderakenteista ole mitaiin jaljella.metamiktisessa tavarassa on hyvin pienia (d 0.01 mm) kiisu- ja oksidihiukkasia,joita ei toistaiseksi ole voitu tarkemmin identifioida, Paljastumasta 215 on liitteena 3 erillinen detaljikartta mittakaavassa 1 : 200. Edellisista poikkeavalla tavalla on radioaktiivinen sateily paljastumassa 225 myloniittivyohykkeen itapuolella Haapajarven poh,joisrannalla,ja kuten on osoittautunut,tassa aiheuttaa s&- feilyn uraani eika todrium. Paljastuman SW-puoli on kvartsidioriittia ja NE-puol'i kiillegneissia,joiden valissa on pegmatiittigraniittiju~nia~uraani ei kuitenkaan ole pegmatiitissa,vaan kiillegneississa,jossa on pienia rakoja,joiden taytteena on rikkikiisua.useiden kiisurakeiden keskella,joka puolelta rikkikiisun ympgroimana,on hyvin pienia(al1e 0.01 mm) uraniniittirakeita,joiden ymparilla on usein reaktiosawna.uraniniittia on vain kapealla vyohykkeella paljastuman reunalla ja tasta otetusta naytteestz on maaratty aikaisemmin mainittu 0.14$U.Paljastumzsta on detaljikartta mittakaavassa 1 : 500 liitteena 4. Ottaen huomioon suhteellisen korkean U-pitoisuuden ja todetun uraniniittimaarw vahaisyyden tuntuu silta,etta taytyisi 0lla olemassa joku toinenkin uraanin kantaja,mutta sellaista ei ole toistaise-ksi voitu loytaa.

Samankaltaiset tiedostot

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia