Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KY SKukkola/TNurmela/W-TNykänen/ RSovijärvi/OK/25.4.2012 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän LAADUNHALLINTASUUNNITELMA Laadittu: 2.2.2012 Hyväksytty: Laadunvarmistustyöryhmässä 5.3.2012 Johtoryhmässä 20.3.2012 Yhteistyötoimikunnassa 9.5.2012 Yhtymähallituksessa 16.5.2012 Versio 1.0 / 2.2.2012/Sirkka Kukkola, Tiina Nurmela, Wirva-Tuulia Nykänen, Riitta Sovijärvi

Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TERVEYSKESKUSKUNTAYHTYMÄN LAADUNHALLINNAN STRATEGISET TAVOITTEET... 2 3 LAADUNHALLINNAN JOHTAMINEN... 3 3.1 LAADUNHALLINTA ON PROSESSIEN JOHTAMISTA... 3 3.2 ORGANISAATIO JA VASTUUHENKILÖT... 4 3.3 HENKILÖSTÖN OSALLISTUMINEN, PEREHDYTYS JA KOULUTUS... 4 4 TOIMINNASSA KÄYTETTÄVÄT LAADUNHALLINTA-ASIAKIRJAT... 5 5 LAATUPOIKKEAMIEN RAPORTOINTI... 5 6 ASIAKKAIDEN/POTILAIDEN JA HEIDÄN LÄHEISTENSÄ ROOLI LAADUN KEHITTÄMISESSÄ... 7 6.1 MENETTELYTAVAT ASIAKKAIDEN/POTILAIDEN HAVAITSEMIEN LAATUPOIKKEAMIEN KIRJAAMISESSA... 7 6.2 ASIAKKAIDEN/POTILAIDEN JA HEIDÄN OMAISTENSA INFORMOINTI... 8 7 YHTEISTYÖ LAADUNHALLINNASSA MUIDEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAYKSIKÖIDEN JA YHTEISTYÖTAHOJEN KANSSA... 8 LÄHTEET... 9

1 (9) 1 Johdanto Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut terveydenhuoltolain (1326/2010) 8 :n 4 momentin nojalla laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta asetuksen (6.4.2011). Suomen Kuntaliitto on julkaissut terveydenhuollon laatuoppaan (2011) edellä mainitun asetuksen toimeenpanon tueksi. Tämä Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän laadunhallintasuunnitelma pohjaa sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen, Kuntaliiton oppaaseen sekä kuntayhtymän laatupolitiikkaan (9.2.2010), sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelmaan (SHQS) ja laadun kehittämisen kirjallisiin periaatteisiin ja laadunhallinnan asiakirjoihin. Laadunhallinnalla tarkoitetaan toiminnan johtamista, suunnittelua, arviointia ja parantamista asetettujen laatutavoitteiden savuttamiseksi. Ne perustuvat terveyskeskuskuntayhtymän strategiaan ja kirjattuun laatupolitiikkaan. Laadunhallinta on luonteva osa jokapäiväistä työtä, jossa asiakaslähtöisyys on keskeisenä periaatteena. Organisoitu ja määrätietoinen laadunhallinta on keino saada aikaan pysyviä muutoksia terveyskeskuksen tuottamissa palveluissa. Se on pienten askelten jatkuvaa kehittämistyötä, jolla tavoitellaan säilyviä parempia laadullisia tuloksia ja toimintayksikön laajuista kulttuurimuutosta. Maailman Terveysjärjestön asiantuntijaryhmän laatimassa "Terveyttä kaikille vuoteen 2000" -ohjelman Suomen tavoiteasiakirjassa (1991) kehotetaan terveydenhuollon organisaatioita kiinnittämään huomiota toiminnan tuloksellisuuteen ja hoidon laatuun. 2000-luvulla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat olleet mittavien haasteiden edessä. Laadunhallinnasta on tullut keskeinen toiminnan kehittämisen työväline. Se tarjoaa mahdollisuuden suunnata voimavarat parhaalla mahdollisella tavalla väestön terveyden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymässä aloitettiin systemaattinen laadunarviointi- ja kehittämistyö vuonna 1992, jolloin perustettiin myös laadunvarmistustyöryhmä ohjaamaan ja tukemaan laadunhallintaa. Kokonaistoiminnan laadun kehittämisessä on vuodesta 1999 hyödynnetty SHQS -laatuohjelmaa. Kuntayhtymän laatujärjestelmälle on myönnetty laaduntunnustus vuosina 2005, 2007 ja 2010.

2 (9) 2 Terveyskeskuskuntayhtymän laadunhallinnan strategiset tavoitteet Terveydenhuollon lainsäädäntö edellyttää, että toiminta on näyttöön ja hyviin hoito- ja kuntoutuskäytäntöihin perustuvaa, laadukasta ja turvallista. Terveydenhuollon toimintaa ohjaavat useat lait kuten perustuslaki 731/1999, kansanterveyslaki 1972, terveydenhuoltolaki 2011, laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992, ammattihenkilölaki 559/1994, potilasvahinkolaki 879/1998, henkilötietolaki 523/1999 ja julkisuuslaki 621/1999. Laatutyötä ohjaavat arvot Toiminnan arviointi- ja kehittämistyö perustuu kuntayhtymän kirjattuihin arvoihin: ihmisarvo - arvo jokaiselle terveys - terveys yksilölle ja ympäristölle, vastuu - vastuu kaikilla. Laatutyön toiminta-ajatus Terveyskeskus käyttää resurssit parhaalla mahdollisella tavalla, turvallisesti, korkeatasoisesti ja kustannustehokkaasti. Laatutyön visio vuoteen 2015 Asiakasta/potilasta hoidetaan terveyskeskuksessa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan hänen yksilölliset tarpeensa ja toiveensa huomioiden. Ammattitaitoinen henkilökunta toteuttaa ennaltaehkäisyn, varhaisen puutumisen, hoidon ja kuntoutuksen sujuvana prosessina ja turvallisesti soveltaen näyttöön ja hyviin hoitokäytäntöihin perustuvia ja vaikuttavia menetelmiä. Laatutyön tavoitteet 1. Laatu toteutetaan ja sitä kehitetään moniammatillisesti. Toiminnan perustana on käsitys asiakkaan/potilaan kokonaishoidosta, joka edellyttää monitieteistä lähestymistä. Kuntayhtymässä on vallalla kulttuuri, jossa kokonaistoiminnan laatua pidetään tärkeänä asiana. 2. Laadun kehittäminen on jokaisen työntekijän työhön kuuluvaa. Työntekijän oman työn arviointi on lähtökohta laatutyölle. Valinnat laadun kehittämiskohteista ja menetelmistä tehdään yksiköissä yhteistyössä koko henkilökunnan kanssa. Laadun valvonta ei saa jäädä pelkästään ulkopuolisen valvonnan varaan. 3. Laatutyö on järjestelmällistä, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Työlle on ominaista vaiheittainen eteneminen, jossa edellisen vaiheen tulokset ovat seuraavan vaiheen lähtökohtana.

3 (9) 3 Laadunhallinnan johtaminen 4. Laatutyö on jatkuvaa. 3.1 Laadunhallinta on prosessien johtamista Siinä arvioidaan ja parannetaan tekemisen tapaa jatkuvasti. Asiat pyritään ratkomaan ennakoivasti. Samalla myös pohditaan, voidaanko rakenteita tai toimintatapoja muuttaa, jotta laatu olisi entistä parempaa. 5. Asiakaslähtöisyys on laadun kehittämisen painopiste. Toiminnan tulee olla asiakkaasta/potilaasta lähtevää. Asiakas/potilas ja hänen läheisensä otetaan mukaan laatutyöhön. Asioita hoidetaan yhteisymmärryksessä heidän kanssaan. Asiakkaalle/potilaalle tulee antaa ymmärrettävällä tavalla tietoa hänen hoidostaan ja erityisesti lääkehoidosta. Mikäli asiakas/potilas haluaa, myös hänen omaiselleen tai läheiselleen annetaan tietoa. 6. Ensisijaiseksi tavoitteeksi asetetaan terveyshyödyn saavuttaminen. Tarkastellaan, mitä vaikutuksia saadaan aikaan potilaan terveydentilassa ja toimintakyvyssä. 7. Laadun käsitteeseen sisältyy myös kustannusvaikuttavuus. Tavoitteena on toiminta, joka on kustannusvaikutuksiltaan edullisinta. 8. Laatutyö edellyttää tilastointi- ja seurantajärjestelmää, jossa on yhteisesti sovitut mittarit. Tavoitteena on, että yhteenvetotiedot tuotetaan osana atk-pohjaista tilastointi- ja sairauskertomusjärjestelmää. Prosessien kehittäminen ja tiedonkulun parantaminen ovat osa laadunhallintaa. Niiden avulla voidaan hahmottaa annettavat palvelut kokonaisuutena ja vähentää toiminnassa havaittuja epäkohtia. Kuntayhtymän kuusi ydinprosessia on kuvattu ja niille on asetettu tavoitteet. Näitä ovat terveyden edistämisen, vastaanottotoiminnan, osastohoidon, työterveyshuollon, suun terveydenhuollon ja terveysvalvonnan ydinprosessi. Ydinprosessien hallinnointia varten on nimetty prosessin omistaja ja hänen tehtävänsä on määritelty kirjallisesti. Kun hoitoprosesseja kehitetään, tulee samalla miettiä, miten vaikutetaan annettavan hoidon laatuun. Erityisesti potilaan yhteydenotto, hoidon saatavuus, tulotilanne, hoitojakson aikana tapahtuva hoito ja kohtelu sekä tiedon jakaminen ovat tärkeitä kohtia varmistaa, että kaikki sujuu laadukkaasti. Hankittaessa palveluja ulkopuolisilta toimijoilta tulee arvioida, miten laadukasta palvelu on. Samalla tulee määritellä menettelytapa, jolla palvelun laatu varmistetaan.

4 (9) 3.2 Organisaatio ja vastuuhenkilöt Yksikön työtapoja suunniteltaessa toimintatavan tulee olla sellainen, että laatunäkökohdat tulevat huomioon otetuksi. Toimintaan liittyvä ohjeistus on oltava selkeää, ajantasaista ja kaikkien saatavana. Laadun kannalta kriittisiä työvaiheita arvioidaan säännöllisesti SHQS - laatuohjelman kriteereihin perustuen. Kaikkien ammattiryhmien tietotaidon hyödyntäminen on tärkeää laadunhallinnassa. Terveyskeskuksen johtoryhmällä on vastuu laatutyön kokonaisuudesta ja toteutuksesta. Se vastaa suunnittelusta, seurannan järjestämisestä, toimintalinjoista ja resursseista. Kuntayhtymän suun terveydenhuollon osastonhoitaja tai muu johtoryhmän nimeämä henkilö toimii laatutyön koordinaattorina. Kokonaisvastuu toiminnan laadusta on johtajaylilääkärillä. Hänen vastuullaan on varmistaa, että laadunhallinta toteutuu yhdenmukaisesti koko organisaatiossa. Tulosalueiden esimiehet ja lähiesimiehet vastaavat yksiköidensä laatutyöstä. Heidän tehtävänä on varmistaa toiminnan sujuvuus, seuranta ja kehittäminen. Heidän vastuulla on varmistaa, että hoidossa ja muussa toiminnassa noudatetaan näyttöön perustuvia käytäntöjä ja että hoitolinjassa huomioidaan laatu yksikön sisällä sekä yksiköiden välisessä yhteistyössä. Kuntayhtymään on nimetty laadunhallinnan sisäiset auditoijat (sissit), jotka suorittavat käytännössä toiminnan arviointia ja laadun kehittämistä yhteistyössä toimipisteiden kanssa. Kuntayhtymässä toimii moniammatillinen laadunvarmistustyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii johtajaylilääkäri ja jäseninä siihen kuuluu lääketieteen, hoitotyön, taloushallinnon ja ympäristöterveydenhuollon edustajia. Kokouksiin osallistuvat myös kaikki sisäiset auditoijat. Suun terveydenhuollon osastonhoitaja tai muu johtoryhmän valitsema henkilö on laatutyötä koordinoiva henkilö ja työryhmän sihteeri. Laatutavoitteet nousevat SHQS -laatuohjelman nostamista kehittämiskohteista ja ne kirjataan vuosittaiseen toiminta- ja taloussuunnitelmaan ja arvioidaan toimintakertomuksessa. 3.3 Henkilöstön osallistuminen, perehdytys ja koulutus Kuntayhtymän työntekijät toteuttavat ennaltaehkäisyä, sairaanhoitoa ja kuntoutusta laadukkaasti. He arvioivat jatkuvasti omaa työskentelyään ja kehittävät sitä. Yksiköiden työpaikkakokouksissa arvioidaan toiminnan laatua säännöllisin väliajoin SHQS -ohjelmaan kuuluvien itsearviointien, ylläpitoarviointien ja ulkoisten auditointien mukaisesti. Jotta laadunhallinta toteutuu hyvin, henkilöstöllä tulee olla riittävä perehdytys laatutyöskentelyyn. Esimiehet varmistavat, että työntekijällä on riittävä perehdytys laatutyöhön ja heitä kannustetaan oman työn seurantaan ja arviointiin. Vuosittain toistuvat kehityskeskustelut tukevat laatuajattelun kehittymistä.

5 (9) Jokaiselle uudelle työntekijälle nimetään perehdyttäjä, joka käy läpi laadunhallintaan liittyviä asioita. Näitä ovat muun muassa laatutyön periaatteet ja menetelmät, oman työn seuranta ja arviointi, SHQS - laatuohjelman esittely sekä moniammatillinen yhteistyö laadun edistämisessä. Perehdytystä tukee sähköinen tai kirjallinen ohjeistus ja esitemateriaali terveyskeskuksen laadunhallinnasta. Laadunhallintaan liittyvä täydennyskoulutus perustuu kirjattuun tarpeeseen. Sisäiseen koulutusohjelmaan sisällytetään puolivuosittain vähintään yksi kokonaistoiminnan laatuun liittyvä koulutustilaisuus yksikköä kohti ja sen toteutumista seurataan. Ulkopuoliseen laatutyön täydennyskoulutukseen osallistutaan työtehtävien edellyttämässä laajuudessa. Terveyskeskuskuntayhtymän sisäiset auditoijat tekevät esityksiä laadunhallinnan lisäkoulutuksesta ja tarvittavasta asiantuntija-avusta laadunvarmistustyöryhmälle. Kuntayhtymä jakaa vuosittain laatutekopalkinnon ansioituneesta työstä laadun kehittämisessä. Palkinnon hakija laatii kirjallisen hakemuksen johtoryhmälle, joka arvioi ja pisteyttää määräaikaan mennessä saapuneet hakemukset. Palkinto on suuruudeltaan 1000. 4 Toiminnassa käytettävät laadunhallinta-asiakirjat 5 Laatupoikkeamien raportointi Kuntayhtymä on rakentanut laadunhallintajärjestelmänsä sosiaali- ja terveyspalveluiden laatuohjelman (SHQS) mukaisesti. Siihen sisältyvät asiakirjat löytyvät sähköisenä kuntayhtymän sisäisestä verkosta, Y:asemalta. Toiminnan laadusta kerätään säännöllisesti tietoa muun muassa SHQS -laatuohjelman avulla. Tiedon kerääminen perustuu ohjelman sisältämiin laatuvaatimuksiin ja kriteereihin. Poikkeamista raportoidaan kriteerikohtaisesti ja niistä laaditaan kehittämistoimenpiteiden luettelo. Siinä sovitaan korjaavat toimenpiteet, vastuuhenkilöt ja aikataulu. Johdon katselmuksissa käydään läpi tapahtuneet muutokset. SHQ - laadunhallintajärjestelmässä laaditaan itsearviointien, ylläpitoarviointien ja laaduntunnustusarviointien tuloksista kirjalliset raportit. Laatupoikkeamien käsittely on vastuutettu yksiköiden lähiesimiehille, joiden kautta tapahtuu tiivis yhteistyö ja tiedonvälitys toisaalta työntekijöihin ja toisaalta laatuasiantuntijoihin ja johtoon päin. Kokonaisvastuu laatutyöstä on johtoryhmällä. Analysoimalla auditointien tuloksia johtoryhmä saa tietoa niin toiminnan suunnitteluun, voimavarojen ohjaamiseen, laadun parantamiseen kuin talous- ja henkilöstöhallintoon. Tiedon avulla voidaan tunnistaa kehittämiskohteet. Kuitenkin jokaisella työntekijällä hyvään ammattitaitoon kuuluu vastuu oman työnsä laadusta, sen arvioinnista ja kehittämisestä.

6 (9) Myös asiakkaiden/potilaiden antamaa suoraa palautetta, muistutuksia, potilasvahinkoilmoituksia ja kanteluita hyödynnetään laadun kehittämisessä. Vuosittaisissa johdon katselmuksissa käydään vastuualuekohtaisesti läpi saatu palaute. Kuntayhtymässä hyödynnetään seuraavia laadun indikaattoreita sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 1 :n määrittelemissä kohteissa: Laadun indikaattori Palvelujen tarkoituksenmukainen saatavuus ja jonojen hallinta Asiakas-/potilaspalautteet ja potilasasiamiehen palautteet SHQS -laatuohjelman mukaiset laatuvaatimukset ja kriteerit: yhteiset kriteerit, johtamisjärjestelmä, henkilöstön johtaminen ja kehittäminen, toimintaperiaatteet ja ohjeet, tilat, laitteet ja tarvikkeet, asiakkaan palvelu/potilaan hoito, laadunhallinta Hoitoketjujen ja ydinprosessien seuranta Infektioiden seuranta - poikkileikkausseuranta - infektioiden määrä ja tyyppi - riskitekijät - mikrobilääkkeiden käyttö Lääkehoito ja lääkehuollon järjestäminen - lääkehoidon vaaratapahtumien kokonaismäärä - merkittävimmät tapahtumatyypit Seurantamenettely Neljä kertaa vuodessa tehdään vastaanottopalvelujen saatavuudesta ja yhteydensaannista poikkileikkaustilasto terveysasemittain, tiedot internetissä. K-Hshp:n tilasto siirtoviiveistä /kk, kotisairaanhoidon jonotieto tarvittaessa. Asiakaspalautejärjestelmä (Y:asema/palautteet) Asiakastyytyväisyyskyselyt Potilasasiamiehen yhteenvetotilastot Muistutukset ja kantelut SHQS -laatuohjelman poikkeamaraportit ja kehittämisehdotukset (Y:asema / SHQS) Prosessin omistajan määrittelemä seurantamenettely. Kotiutuksen tarkistuslista on käytössä kaikessa toiminnassa Infektioilmoitukset yhteenvetoraportit hygieniatyöryhmän selvitykset Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO) Kaksoistarkistusmenettely

7 (9) Laadun indikaattori Toimintayksikön fyysinen ympäristö - Vaaratapahtumien kokonaismäärä - Vakavat tapahtumat - Merkittävimmät tapahtumatyypit Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet - Laitteiden toimintakunto ja turvallisuus - Laitteiden toimintakuntoon liittyvät poikkeamat - Laitteiden käyttö - Laitteiden käyttöön liittyvien vaara-tapahtumien määrä - Merkittävimmät tapahtumatyypit Henkilöstön työnjako ja osaaminen Tietojärjestelmät ja potilasasiakirjamerkintöjen tekeminen Tiedonkulku toimintayksikön sisällä ja toimintayksikköjen välillä Seurantamenettely Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO) Työsuojelun toimintasuunnitelma Laiterekisteriin kirjautuvat ilmoitukset Laitteita koskevat ilmoitukset ( Lääkintälaiterekisteri) Vaaratapahtumailmoitukset (HAIPRO) Johtajaylilääkäri vahvistaa lääkäreiden ja hoitajien välisen työjaon. Osaamiskartoitukset Tietoturvapolitiikka, -suunnitelma Tietosuojaohjeet Kirjaamisen auditoinnit Henkilöstökyselyt Tiedottamisesta erillinen ohje, Henkilöstölehti Halori Muutoksista tiedottaminen esimerkiksi yhteistyötoimikunnassa. 6 Asiakkaiden/potilaiden ja heidän läheistensä rooli laadun kehittämisessä 6.1 Menettelytavat asiakkaiden/potilaiden havaitsemien laatupoikkeamien kirjaamisessa Toiminnan laadun kehittämisessä asiakas/potilas on keskeisessä roolissa. Hänen mielipiteensä palvelujen laadusta ja saadun hoidon tuloksellisuudesta ovat ensiarvoisen tärkeitä ja niihin suhtaudutaan myönteisesti. Asiakas/potilas ja hänen omaisensa antavat palautetta ollessaan puhelinyhteydessä terveyskeskukseen tai henkilökohtaisesti käynnin tai hoitojakson yhteydessä. Välittömän palautteen asiakas/potilas kirjaa kuntayhtymän palautelomakkeelle, internetsivuilla olevaan palautekansioon tai muistilapulle. Toiminnassa tapahtuneista läheltä piti -tilanteista tai vahingoista asiakas/potilas laatii johtajaylilääkärille muistutuksen tai viranomaisille osoitetun kantelun. Asiakas-/potilaspalautteiden kerääminen kuuluu arkipäivän työhön. Asiakkaalta/potilaalta saatu suora palaute kirjataan muistilapulle tai sähköiseen palautejärjestelmään. Lisäksi kuntayhtymässä tehdään viiden vuoden välein asiakastyytyväisyyskyselyjä, ruuhkahuippujen analyysejä, palvelujen saatavuuden ja peittävyyden selvityksiä.

8 (9) Palautteen keräämisestä ja käsittelystä on laadittu yleistetty vuokaavio. Palautteen käsittelee yksikön lähiesimies ja vastauksen antamista varten on laadittu vastauskirjelomake. Yksikössä yhdessä sovitaan, miten palautteet yhdessä käsitellään esimerkiksi henkilöstöpalavereissa, johdon katselmuksissa tai yksiköiden kehittämispäivillä. Kuntayhtymän asiakaspalautejärjestelmä on kuvattu. Sen mukaan asiakaspalautteen kerääminen on osa terveyskeskuksen normaalia toimintaa. Kerran vuodessa yhtymähallitus käsittelee vuoden aikana sähköiseen palautejärjestelmään kirjatut palautteet ja päättää korjaavista toimenpiteistä. 6.2 Asiakkaiden/potilaiden ja heidän omaistensa informointi Kaikissa kuntayhtymän tiloissa on huoneentaulu, joka kertoo kuntayhtymän noudattamasta avoimesta vuorovaikutuskulttuurista. Siinä todetaan, että Toivomme Teidän antavan palautetta silloin, kun näette sen tarpeelliseksi. Lisäksi samalla tekstillä on yksiköihin hankittu käyntikortteja. Niitä voi jakaa niin asiakkaille/potilaille kuin heidän omaisilleen. Yhtymässä toimii potilasasiamies, joka auttaa asiakasta/potilaita toiminnassa tapahtuneiden vahinkojen tai läheltä piti -tilanteiden kirjaamisessa, muistutusten ja kanteluiden laadinnassa. Näistä on olemassa henkilökunnalle johtajaylilääkärin kirjalliset ohjeet. Informaatio potilasasiamiestoiminnasta annetaan yksiköiden ilmoitustauluilla. Asiakastyytyväisyyskyselyjen ja sähköisen palautejärjestelmän yhteenvedot sekä SHQS -laatuohjelman auditointien raportit käsitellään yhtymähallituksessa ja aiheen kiinnostuksen mukaan myös paikallislehdissä. 7 Yhteistyö laadunhallinnassa muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden ja yhteistyötahojen kanssa Laadunhallinta ja parantaminen ovat tapahtuneet pääosin yhteistyössä muiden SHQS -laatuohjelmaa hyödyntävien terveyskeskusten ja järjestelmän asiantuntijoiden ja kehittäjien kanssa. Lisäksi tehdään vuosittain vertaiskäyntejä (benchmarking) saman alan toimintayksiköihin. Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirin tai seudun kuntien kanssa yhteistyötä ei ole ollut. Tulevaisuudessa olisi tarkoituksenmukaista sopia terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa yhteisistä laatumittareista, laadunhallinnan koulutuksesta ja asiantuntija-avusta.

9 (9) Lähteet Kuntaliitto 2011. Terveydenhuollon laatuopas. Kuntaliiton verkkojulkaisu. www.kunnat.net. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä 2006. Laatupolitiikka. Y:\Laatu\SHQS Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä 1999. Asiakaspalautejärjestelmä. Y:\Laatu\SHQS SHQS 2011. Sosiaali- ja terveydenhuollon laatuohjelma 2011. www.qualitor.fi Sosiaali- ja terveysministeriön asetus laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta 6.4.2011. Terveydenhuoltolaki (30.12.2010/1326)