Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MTK:n Kylvösiementuotannon kehittämishanke, rahoittaja MMM Makera
Hehtaaria Lukumäärä Siemenviljelijöiden lukumäärä on selvästi alentunut 2000-luvulla. Tilojen siementuotantoala vastaavasti noussut, mutta rakennekehitys hitaampaa kuin kasvintuotantotiloilla keskimäärin. 45000 40000 35000 30000 Viljelijöiden lkm. kokonaisala 1800 1600 1400 1200 25000 1000 20000 15000 10000 5000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 800 600 400 200 0
Tanska Ruotsi Norja Ranska Saksa EU Suomi Slovakia Puola Liettua 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% EU:ssa käyttöaste keskimäärin 50 %. Pohjoismaisessa vertailussa Suomen luvut ovat erityisesti alhaisia.
milj.kg 300 Sertifioidun siemenen käyttöaste (%) % 60 250 50 200 45 44 49 49 42 40 150 100 37 27 Kokonaissiemenenkäyttö (milj. kg) 30 25 26 27 28 27 26 23 24 22 22 22 20 18 34 34 25 29 31 35 30 30 20 50 0 Sertifioidun siemenen käyttö (milj. kg) 10 0
Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Häme Uusimaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Pohjois-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Etelä-Savo Kainuu Ahvenanmaa Lappi 64% 21% 83% 61% 50% 50% 53% 24% 22% 14% 36% 42% 26% 27% Sertifioidun siemenen ala, ha Muu siemenala, ha 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 20027% tuhat ha 26% 22% 24% 14% 21% 33% Sertifioidun siemenen käyttöaste, % Sertifioidun siemenen käyttöaste on korkein karja-suomen ja alhaisin vilja-suomen alueella. Käyttöaste on alle maan keskiarvon juuri suuren volyymin viljantuotantoalueilla. alle 30 % 30 % - 39 % 40 % - 49 % 50 % - 59 % yli 60 % 24% 36% 33% 42% 50% 83% 61% 53% 24% 64% 50%
Pakkaamo Kasvinjalostus Siementuotanto Siemenjakelu Siementuotantoketjussa jokainen toimija on riippuvainen toisistaan. Jos siemenen laadussa on vajavaisuuksia, heikkenee myös muiden panosten hyötysuhde elintarvikeketjussa. Huoltovarmuus Ennen siementä on kasvinjalostus ja sen työn tuloksena syntynyt kasvilajike. Tuotantopanokset Kasvintuotanto Kauppa Elintarvike- ja rehuteollisuus Tukku- ja vähittäiskauppa Kulutus
Suomessa tarvitaan pääosin eri lajikkeita kuin Keski-Euroopassa. Ulkomaisten lajikkeiden soveltuvuus viljelyyn oloissamme on rajoitettu. Huolellinen testaus on ensiarvoisen tärkeää, ettei viljelijä kanna riskejä. Meille tärkeisiin kasvilajeihin vain rajoitetusti tarjontaa muualta. KASVUKAUDEN PITUUS VIIKKOINA POHJOISELLA PALLONPUOLISKOLLA Suomi Keski-Eurooppa
Siemenviljely on tiivistä sopimustoimintaa viljelijän ja siemenliikkeen kesken. Iso taloudellinen riski siemenviljelijälle ja suurin uhka siementuotannon jatkumiselle on hukkakaura. Uusien siementilojen aloittaminen ja vanhojen tilojen tuotannon laajentaminen on hukkakauran vuoksi vaikeaa. Siemenviljelijät ovat erittäin tarkkoja, hoitavat alueensa ja tarkkailevat hukkakauratilannetta kaiken aikaa. Siementuotannon ulkopuolella olevat alueet ovat riskialueita.
Kylvösiemenen kunnostus tapahtuu laitoksissa, jossa käsitellään vain viljelystarkastettuja siemenraakaeriä. Näin riski rikkakasvien, kuten hukkakauran, ja kasvitautien leviämisestä on mahdollisimmin pieni. Tällöin poistetaan myös surkastuneet tai muuten heikosti siemenkäyttöön soveltuvat siemenet. Suomessa on kunnostuskapasiteettia riittävästi ja siemenlaitokset voisivat tarvittaessa käsitellä nykyistä suurempia määriä. Kuva: Matti Teittinen
Viljelysuunnittelu ajoissa! Lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden suunnitelmallinen hankinta edellyttää myös tietoa lajikkeesta ja siemenen laadusta. Alalla toimii isoja liikkeiden omistamia pakkaamoja (HankkijaMaatalous, Kesko), kaksi suurta pakkaamoketjua (Peltoja Tilasiemen), Raisio sekä muutamia itsenäisiä pakkaajia.
Siemenhuollon tavoitteena on varmistaa siemenen saatavuus 2 vuodeksi kansainvälisestä häiriöstä tai poikkeuksellisista säistä huolimatta. Siemenliikkeet hoitavat käytännön varastoinnin HVK:n toimesta ja rahoituksesta. Viljan siemenhuollon perusta on kotimaisten lajikkeiden ja tuotannon varassa. Tuonti on pientä ja siihen voidaan turvautua vain rajoitetusti eikä sopivien lajikkeiden saatavuudesta ole takeita. Siemenviljaa varastoidaan 80 milj. kiloa, josta 30 milj. kiloa on sertifioitua ja 50 milj. kiloa on lajikkeellista siemenviljaa (30 % viljan siemenhuollosta). Sertifioitua nurmikasvien siementä on varmuusvarastoituna 75 000 tonnia ja sertifioitua rypsin siementä 18 000 tonnia (noin 30 % viljelyaloista).
Kantasiemenen hyväksyminen ja toimitus siemenviljelijälle Siemenerän viljely Viljelystarkastus Käyttösiemeneksi Erän markkinointi Siemenerän käsittely ja kunnostus pakkaamossa Virallinen näytteenotto Vakuustodistusten painaminen ja kiinnitys Näytteen laboratoriotutkimukset Siemenerän hyväksyminen
Siemenluokka on merkitty vakuustodistukseen ja sen tunnistaa myös väristä. Vakuustodistuksessa ilmoitetaan Laji ja lajike Siemenluokka Kauppaerän numero Pakkauksen netto- tai bruttopaino Käytetty peittausaine Itävyys Puhtaus Muiden lajien siementen määrä Tuhannen siemenen paino Vakuuden voimassaoloaika Pakkauksen sulkemisajankohta tai viimeisimmän näytteenoton aika.
Muissa EU-maissa sertifiointiprosessi on pääpiirteissään sama, mutta viljelystarkastuskäytännöissä on eroja. Suomessa on EU:n mittapuulla tiukka hukkakauralainsäädäntö, jossa on paljon vaatimuksia siemenviljelylle. Jos muualla Euroopassa puolen kilon viljanäytteessä on yksi hukkakaurasiemen, saman erän puhdas uusintanäyte riittää tekemään erän sertifiointikelpoiseksi. Suomessa yksikin hukkakaurasiemen estää erän sertifioinnin. Siementuotantoa ei pääsääntöisesti hyväksytä tilalta, jolla esiintyy hukkakauraa. Jos hukkakauraa löytyy, yksilöiden määrä ja sijainti ratkaisevat seuraamukset. Hukkakauraista lohkoa ei koskaan hyväksytä siementuotantoon. Siemenviljelys, joka on kahdessa tai useammassa kasvulohkossa, ja yhdellä lohkolla todetaan enintään 4 hukkakaurayksilöä, vapaaksi todetun lohkon sato hyväksytään siementuotantoon. Mikäli hukkakauraa löytyy lajikkeen viljelykseltä enemmän, koko lajikkeen siementuotanto hylätään. Jos hukkakauraa löytyy 2:lta tai useammalta lajikkeen lohkolta, koko lajikkeen siementuotanto hylätään.
Kuva: Evira Tarkkailulohkolla otettava huomioon seuraavat asiat: 1-4 hukkakauraa: lohko hylätään Lohkolla ei saa viljellä kauraa Lohkolla ei saa viljellä samaa lajiketta kuin mistä tuotetaan siementä Lohkon kokoa tai muotoa ei saa muuttaa muut lohkot hyväksytään yli 4 hukkakauraa yhdellä lohkolla koko siementuotanto hylätään hukkakaura esiintyy kahdella lohkolla Lohkolle ei saa perustaa monivuotista siemenviljelystä koko siementuotanto hylätään Hukkakauraisesta lohkosta tulee tarkkailulohko. Siementuotannon jatkaminen viljelmällä: Jos vanhalla siementilalla esiintyy hukkakauraa yhdellä kasvulohkolla (yksi tarkkailulohko) siementuotanto sallittu kaikilla lajeilla - muilla kuin tarkkailulohkolla. Jos hukkakauraa esiintyy kahdella lohkolla, tuotanto sallittu timoteilla, puna-apilalla, rypsillä ja rapsilla - muilla kuin tarkkailulohkoilla. Kolmen lohkon tapauksessa tuotantoa ei hyväksytä ennen kuin tila on vapautunut hukkakaurasta ja kunnan hukkakaurarekisteristä.
20 metriä yli 10 ha Viljelystä ei hylätä ensimmäisistä hukkakauroista, vaan kitkennän jälkeen voidaan tehdä uusintatarkastus. Jos kasvusto tällöin puhdas, se hyväksytään. Uusintatarkastukseen mahdollisuus, mikäli viljelykseltä löytyy ensimmäisellä tarkastuksella enintään 12 hukkakaurayksilöä 20 m säteellä yli 10 ha lohkolla edellisen lisäksi vielä toinen 5 hukkakaurayksilön ryhmä. Saastuneesta lohkosta ei muodosteta tarkkailulohkoa. Vastaavanlaiset käytännöt myös mm. Tanskassa ja Virossa.
Tilakohtainen varmuusvarastointi heikkojen satovuosien varalta. Valmiista tavarasta otettava edustava näyte ja teetettävä siemenanalyysi. Viljelykierto ja esikasvi. Käytettävän kantasiemenen aitous ja laatu varmistettava. Siemeneksi tarkoitettu sato valittava puhtaaksi todetusta, tasaisesti tuleentuneesta ja lakoutumattomasta kasvustosta. Siemenen lajittelua ja peittausta varten kunnolliset laitteet ja ammattitaitoa niiden käyttämiseksi Sato puitava ja kuivattava hellävaraisemmin ja varastoitava erikseen. Sadosta ennakkoanalyysi itävyyden varmistamiseksi
Yleisimmät oman siemenen tuotannon yhteydessä tehtävät viljelytoimenpiteet ovat rikkakasvien torjunta, kasvulohkon valinta sekä varastointi erikseen siemeneksi Kaikki 0% Muu kasvintuotanto Viljanviljely Sikatalous Muu nautakarjatalous Maidontuotanto Tuotantosuunta 0% Peltoala 100-50-99 24-49 0-24 Peltoala 0% Pohjois-Suomi Pohjanmaa Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi Alue 0% Ikä yli 60 40-60 alle 40 Kunnostetaan Otetaan suoraan kuivatuksen jälkeen varastosiilosta 52% 60% 63% 57% 71% 68% 66% 67% 75% 79% 79% 74% 76% 73% 82% 82% 88% 88% 25% 40% 18% 18% 37% 43% 12% 21% 29% 32% 48% 34% 33% 12% 21% 26% 24% 27% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: TNS Gallup TOS-siemenessä laadun varmennus jää yksin viljelijän tehtäväksi.
Viljelijällä on tietyin edellytyksin oikeus käyttää ja tuottaa lisäystarkoituksiin hallinnassaan olevalla tilalla suojattujen lajikkeiden lisäysaineistoa. TOS-siemenen käytöstä on maksettava korvaus kasvinjalostajanoikeuden haltijalle. Siemenkauppiaiden yhdistys ry. (SKY) neuvottelee tuottajajärjestöjen (MTK ja SLC) kanssa korvauksen suuruudesta. Järjestöillä on oikeus sopia maksun tasosta. Kylvöhetkellä viljelijän ottaessa TOS-siemenen käyttöön, hyväksyy hän samalla järjestöjen välisen sopimuksen sitoutuen sen ehtoihin. Syntyy sopimussuhde viljelijän ja kasvinjalostajan välille. Maksuvelvollisuutta ei ole: kansallisesti suojatuista viljakasvilajikkeista, kun tilan peltoala yht. alle 10 ha EU-suojatuista viljakasvilajikkeista, kun tilan koko kasvinviljelyala on pienempi kuin CAP-raja sillä alueella.
Ennen TOS-järjestelmää vain sertifioidun siemenen käyttäjät osallistuivat kasvinjalostuksen kustannusten kattamiseen. TOS-järjestelmän käyttöönoton jälkeen suojattuja lajikkeita käyttävät viljelijät ovat olleet velvollisia maksamaan tilan omasta sadosta kunnostetun siemenen käytöstä. Kasvinjalostajan saama TOSmaksu täydentää sertifioidussa siemenessä perittäviä kasvinjalostusmaksuja ja tasapainottaa sen kohdentumista erilaisten tilojen kesken. Maksu on tärkeä rahoituslähde etenkin Suomessa, jossa sertifioidun siemenen käyttö on vähäistä.
Lajike on jalostajan työn tulos ja jalostaja omistaa lajikkeeseen liittyvät oikeudet. Kasvinjalostajanoikeus luo perustan jalostusliiketoiminnalle. Kasvinjalostus toimii markkinaehtoisesti ja kustannuksia pyritään kattamaan sertifioidun siemenen hintaan sisältyvien rojaltien sekä tilan oman siemenen käyttömaksujen (TOS-maksu) avulla. Sertifioidun siemenen hintaan sisältyvät rojaltit ja TOS-maksut ovat Suomessa alhaisempia kuin muissa EU-maissa. Sertifioidun siemenen rojaltitasot Euroopassa Maa Euroa/t Suomi 40-60 Ruotsi 50-60 Tanska 60-70 Ranska 51-74 Saksa 58-92 UK 47-111 ESA, European Seed Association
Lähde: Tilastokeskus % 240 220 200 180 160 Maatalouden ostopanosten hinnat keskimäärin ovat nousseet kylvösiemenen hintoja nopeammin. Erityisesti lannoitteiden, energian ja rehujen hintakehitys on ollut vauhdikas. Lannoitteet ja maanparannusaineet Energia ja voiteluaineet Eläinten rehut Yhteensä Koneiden huolto ja korjaus Siemenet ja taimimateriaali 140 120 100 Sertifioidun siemenen käyttö (milj. kg) 80 I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Lähde: Tilastokeskus % 240 220 200 180 160 Kahden viime vuoden aikana kylvösiemenen hinnat ovat kuitenkin nousseet useiden muiden panosten kuten kasvinsuojeluaineiden tai eläinlääkintäkulujen hintoja nopeammin. Koneet ja muut laitteet Tarvikkeet Kuljetuskalusto Eläinlääkintäkulut Kasvinsuojelutuotteet ja torjunta-aineet Siemenet ja taimimateriaali 140 120 100 80 I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Sertifioidun siemenen tuotannossa on monta vaihetta, joista kertyy kustannuksia. Sertifioidun siemenen hintavaihtelu riippuu pääasiassa raakaerän hintamuutoksesta. EUR/t 600 500 Arvonlisävero +24 % Korko ja luottoriski yhteensä (1,8%) Välittäjän kiinteät kustannukset (8,8%) Hinta seuraa yleensä viljan markkinahintaa viiveellä ja hillitysti. Hintaheilahtelut eivät myöskään siirry täysmääräisesti siemenen hintaan. 400 300 200 Pakkaamon kiinteät kustannukset (13,8%) Pakkaamon muuttuvat kustannukset (4,9%) Kasvinjalostusmaksu/rojalti (9,5%) Viralliset analyysit (2,3%) Peittaus-/ ym. Käsittelyt (8,5%) Pakkauskustannus (2,8%) Isoimmat kustannuserät ovat siemenraakaerä, lajittelu ja pakkaus, välittäjän kulut ja rojalti. 100 0 Matala viljanhinta Korkea viljanhinta 150 /t 200 /t Viljelystarkastus (0,7%) Sopimustoiminnan hallinnointi (0,8%) Kompensaatio- ja realisointikulut (0,9%) Raaka-aine (45%) Huom. Prosentit kustannuserien jälkeen kuvaavat korkean viljanhinnan tilannetta. Osuudet ovat laskettu verottomasta hinnasta.
Tilan oma siemen (TOS), ohra Raakaerä (sis. 5% lajittelutappion) Lajittelu ja peittaus Käsittely ja varastointi Rahti ja välitys Analysointi KUSTANNUS ( /ha + tos-maksu) 150 /t 60 /t 20 /t -15 /t 20 /t 235 /t = 52 /ha Sertifioitu siemen, ohra Kylvömäärä Siemenen hinta KUSTANNUS Kustannusero sertifioidun ja oman siemenen välillä = 36 /ha 220 kg/ha 400 /t 88 /ha Tarvittava sadonlisä, joka kattaa siemenen hintaeron = 200-300 kg/ha
Siemenkauppalain mukaan kylvösiemeneksi saa markkinoida vain sertifioitua, virallisesti tarkastettua siementä. Muu siemenkauppa on lainvastaista. Markkinoinniksi luetaan myös tilojen välinen satunnainen siemenkauppa. Jos siemen on siis virallisesti tarkistamatonta, sen myynti tilalta toiselle on kiellettyä, vaikka omaa siementä luovuttaisi vastikkeetta. Jos kimpassa viljelevistä yksi ostaa sertifioitua siementä, sitä voidaan jakaa muille. Jos siemenen ostaja lisää tätä siementä itse ja jakaa seuraavan vuoden satoa, asia tulkitaan harmaan siemenen kaupaksi. Siemenkaupan markkinavalvonnan tavoite on estää virallisesti tarkastamattoman siemenen myynti ja poistaa markkinoilta siementavara, joka ei täytä asetettuja vaatimuksia. Siemenkauppalain mukaan siemenkaupparikkomuksesta voidaan tuomiota sakkoon.
Harmaan siemenen ostajalla ei ole takeita siemenen alkuperästä tai siitä onko siemen luvattua lajiketta. Hukkakaura vaanii harmaan siemenen käyttäjää ja harmaan siemenen ostaja vastaa itse syntyneestä vahingosta. Sadonmenetysten lisäksi hukkakaura voi johtaa tukien menetyksiin. Heikko itävyys voi yllättää. Harmaa siemenkauppa verottaa siementuottajien tilipussia.
Kuvat: Raimo nordman Sertifioitua siementä käyttämällä saadaan uutuudet viljelyyn ja uusien lajikkeen sato- ja laatupotentiaali parhaiten hyödynnettyä. Uusien lajikkeiden viljelyarvo selvitetään virallisissa lajikekokeissa. Vain kokeissa menestyneet lajikkeet voidaan hyväksyä lajikeluetteloon. Sertifioidun siemenen elinvoima on hyvä lyhyestä sukupolviketjusta johtuen. Ohranjalostaja tutkii mahdollista tulevaisuuden ohralajiketta.
Lähde: Lahti, T. 2010 sato kg/ha Viljelyssä olevien monitahoisten ohrien sadon kehitys 1994-2010 6000 5800 5600 5400 5200 5000 4800 4600 4400 4200 R 2 = 0,6736 4000 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Uusien lajikkeiden satotaso on noussut 10-20 % aiempiin lajikkeisiin nähden.
lako % Viljelyssä olevien monitahoisten ohrien korrenlujuuden kehitys 1994-2010 50 45 40 R 2 = 0,7473 35 30 25 20 15 10 5 0 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Lähde: Lahti, T. 2010
Hehtolitrapaino ja tuhannen siemenen paino ovat myös uusissa lukemissa. Hehtolitrapaino, kg Tuhannen jyvän paino (TJP), g 65 43 64 42 63 41 62 40 61 39 60 Voitto Aukusti 38 Voitto Aukusti
Erityisesti ohran taudinkestävyyden parantamiseen on panostettu viimeisen vuosikymmenen aikana ja tulokset näkyvät nyt uusissa lajikkeissa. Verkkolaikku % 30 25 20 15 10 5 0 Voitto Aukusti Viralliset lajikekokeet 2003-2010
Kuva: Pia Mäkinen Kuva: Raimo Nordman Kylvösiemenen joukossa olevat kaikki epäpuhtaudet, olivatpa ne sitten muiden viljely- tai rikkakasvien siemeniä, tai roskaa, ovat asiaan kuulumattomia. Siemenen puhtaus on tärkeää monesta syystä Puhdas siemen takaa tasaisen ja nopean orastumisen ja kilpailee tehokkaasti rikkakasvien kanssa. Tasainen tuleentuminen ja tasainen laatu helpottaa kuivausta ja vähentää kuivauskuluja. Estää hukkakauran leviämistä. Nurminadan puhtausmäärityksen tekoa Eviralla
Datalaaritutkimus 1997, K-maatalouden tutkimus 2003 ja MTT:n tutkimus 2010. Tulokset kaikissa tutkimuksissa samankaltaiset. Sertifioitu siemen tuotti vähintään 200 kg/ha enemmän satoa kuin oma, hyväksi kunnostettu, lajiteltu ja peitattu siemenerä. Kunnostamattomiin, vaikka itävyydeltään samanveroisiin eriin nähden satoetua kertyi 600 1 000 kg. Erot sertifioidun ja oman siemenen välillä selittyivät eroilla siemenen elinvoimassa, vararavintovarastojen riittävyydellä ja peittauksen hyödyllä. 7000 6500 6000 5500 5000 4500 4000 3500-640 kg -510 kg 3000 Lajittelematon TOS, lajiteltu > 2,7 mm Lähde: MTT 2010-215 kg TOS, lajiteltu > 2,7 mm ja peitattu -840 kg TOS, pienikokoinen siemen < 2,5 mm 6365 kg Sertifioitu siemen
Ohra, kaura, vehnä Esiperussiemen (PB) Perussiemen 1. sukupolvi (B1) Perussiemen 2. sukupolvi (B2) Perussiemen 3. sukupolvi (B3) Sertifioitu siemen 1. sukupolvi (C1) Sertifioitu siemen 2. sukupolvi (C2) TOS siemen 1. sukupolvi (TOS 1) TOS siemen 2. sukupolvi (TOS 2) TOS siemen 3. sukupolvi (TOS 3) TOS siemen 4. sukupolvi (TOS 4) TOS siemen 5. sukupolvi (TOS 5) TOS siemen 6. sukupolvi (TOS 6) Kun TOS-siementä käytetään samasta siemenkannasta, sen sukupolviketju venyy. Tällöin on suuri riski, että siemenkanta taantuu eli menettää elinvoimansa. Taantuneen siemenen orastuminen ja kasvuunlähtö on sertifioitua heikompaa ja se on herkempi kasvitaudeille, joista seuraa sadon laadun ja määrän alentumista sekä itävyyden heikentymistä ja tautien entistä nopeampaa lisääntymistä. Nämä ongelmat jäävät siemenen "muistiin kertautuen seuraavina vuosina. Siemenen elinvoima heikkenee heikkenemistään.
Kuva: Wheat Food Council Siemenen elinvoima keskeinen hyvän siemenen ominaisuus, jota itävyys kuvaa vain osittain. Huonosti itävä siemen on elinvoimaltaan heikompaa ja tuottaa lyhyempiä ja epätasaisempia ituja, jolloin itävän siemenen kompensointi lisäsiemenmäärälläkään ei onnistu. Elinvoimaan liittyy myös siemenerän heterogeenisyys, joka lisääntyy sukupolviketjun venyessä. Tällöin itävyys voi heikentyä rajusti hyvinkin lyhyessä ajassa, jolloin alkukevään itse tehdyt orastumiskokeet voivat olla harhaanjohtavia. Sertifioidussa siemenessä ei ole tällaisia piileviä riskejä ja itävyyden todentamismenetelmät ovat luotettavia. Oman siemenen imupaperi-idätys ja orastuminen pellolla voivat olla kaksi eri asiaa. Vehnäjyvän poikkileikkauskuva
Petri Lintukangas, Iitti Uudet lajikkeet ovat parempia hyödyntämään rajallisia ravinnemääriä eli ne ovat aiempia lajikkeita satoisampia. Tämä on tärkeä ominaisuus Suomen tukijärjestelmässä. Uudet lajikkeet ovat taudinkestävämpiä (esim. lumihome). Näin säästetään kasvinsuojeluainekustannuksissa. Uusilla lajikkeilla on aina paranneltuja ominaisuuksia, esim. parempi korrenlujuus. Jyvät kuivempia puidessa ja säästetään kuivauskustannuksissa. Yrjö Ehrnrooth, Mikkeli Sertifioitu siemen kuuluu ykkösluokan viljelijän keskeisiin tuotantopanoksiin. Yhdistettynä muihin hyvin tehtyihin toimenpiteisiin (maan kasvukunto, viljelytoimenpiteet, lannoitus, kasvinsuojelu jne) hyöty eli sadonlisä saadaan esiin. On tietoinen riski käyttää huonoa siementä ja on turha käyttää sertifioitua siementä, jos muut toimenpiteet ovat retuperällä. Sertifioitu siemen on vaivaton ja joustava hankkia ja käyttää.
1. satoisuus, 2. viljelyominaisuudet, 3. laatuominaisuudet Koetuloksissa viljelyominaisuudet ja laatu ovat melko pysyviä, mutta satoisuus voi vaihdella runsaastikin Viljelyvyöhykesuositukset ovat lajikkeen jalostajan antamia suosituksia ja perustuvat eri koepaikoilla eri vuosina tehtyihin testauksiin. Lajikevalinnassa tulee huomioida myös sadon käyttötarkoitus ja markkinatilanne.
Kuva: Raimo Nordman Paljon samantyyppisiä lajikkeita. Kaksi- ja monitahoisten satotaso sekä viljely- ja laatuominaisuudet lähentyneet. Rehuohralajikkeiden määrä 80 95 kpl ja mallasohran 45 55 kpl, kuitenkin viisi suosituinta lajiketta on vastannut noin 40 % ohran koko pinta-alasta.
Tuhat ha 600 Mallasohra lajikkeet 500 400 300 262 200 100 130 151 420 417 287 152 449 303 78 368 Rehuohra lajikkeet 87 101 378 401 257 264 262 Tärkkelystuotantoon soveltuvien lajikkeiden pinta-ala 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Mallasohralajikkeiden suosio on laskenut suhteessa rehuohraan. Tärkkelystuotantoon on soveltunut 70-75 % ohran pinta-alasta. Esimerkkinä lajikkeita: Edel, Erkki, Jyvä, Kunnari, Maaren, Olavi, Saana, Tolar, Vilde, Voitto. Lähde: Tike, Viljan viljelyalat lajikkeittain 2007-2012
Lajikkeiston kasvuaikaerot kasvaneet. Tavoiteltava valkuaispitoisuus varmistetaan usein lisätypen kautta. Vehnätyyppi Korkea valkuaispitoisuus, perussatopotentiaali Päätyypin vehnä Myöhäinen, korkea satopotentiaali, matala valkuainen Tunnusomainen valkuais- Yli 14 % 12-14 % Alle 12 % pitoisuus Merkittävimmät vehnälajikkeet Anniina, Bastian, Bjarne, Quarna, Tjalve, Wanamo Aino, Kruunu, Marble, Picolo, Vinjett, Zebra, Demonstrant, Wellamo, KWS Scirocco Syysvehnät: Urho, Arktika Amaretto, Bombona, Epos, Trappe, Puntari Syysvehnät: SW Magnifik, Skagen, Papageno, Ellvis, Olivin Lähde: Vilja-alan yhteistyöryhmä
100% 90% 80% 28,0 % 27,3 % 28,0 % 38,4 % 41,8 % 41,3 % Anniina, Bastian, Bjarne, Quarna, Tjalve, Wanamo 70% 60% 50% 40% 30% 20% 55,1 % Viime vuosien aikana myllyvehnälajikkeiden (korkea valkuaispitoisuus) suosio on kasvanut. Samalla korkean satopotentiaalin lajikkeiden jo ennestään pieni osuus on vähentynyt. 53,8 % 53,8 % Kuitenkin jälkimmäisen 47,3 % ryhmän 42,1 % lajikkeille 40,1 % tarjoutuu paitsi hyvät markkinat myös suotuisat tuloksentekomahdollisuudet. Aino, Kruunu, Marble, Picolo, Vinjett, Zebra, Demonstrant, Wellamo, KWS Scirocco Syysvehnät: Urho, Arktika Amaretto, Bombona, Epos, Trappe, Puntari 9,9 % 10,5 % 14,0 % 10% 14,3 % 10,2 % 10,6 % 6,4 % 4,9 % 3,9 % 3,7 % 6,0 % 8,7 % 0% 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Tike, Viljan viljelyalat lajikkeittain 2007-2012 Syysvehnät: SW Magnifik, Skagen, Papageno, Ellvis, Olivin
Tuhat ha 450 Lajikket ei mielellään vientiin 400 Vientiin soveltuvat lajikkeet 350 83 40 71 58 300 44 45 250 200 150 312 279 278 284 280 250 100 50 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Tike, Viljan viljelyalat lajikkeittain 2007-2012 Lajikkeiden kasvuaikaerot tasoittuneet, satoisuus ja korrenlujuus parantuneet. Vientiin soveltuvat kaikki lajikkeet, joilla on valkoinen kuori. Kelta- tai tummakuoriset lajikkeet eivät ole vientikelpoisia. Kauppiaat eivät mielellään ota vientiin esim. lajikkeita Veli, Ryhti ja Roope. Vientikauran tärkein ominaisuus on suuri jyväkoko. Vientikauran laadussa on vaihtelua ollut enemmän vuosien kuin lajikkeiden välillä.
Punainen osuus pylväässä osoittaa elintarvikeraja-arvon ylittävien näytteiden osuuden Vuonna 2012: 10 % näytteistä yli elintarvikeraja-arvon korkein pitoisuus 6 200 ug/kg Peppi Pohjois-Savo, tilojen välinen rehukauppa 7 näytettä 1 800-2 600 ug/kg Peppi, Fiia, Marika Lähde: VYR Viljan turvallisuustietoseuranta
Tuhat ha 35 30 25 20 0,3 0,7 Hybriidi Hybridilajikkeet Populaatiolajikkeet lajikkeet 0,6 3,6 3,7 Hybridilajikkeiden osuus on kasvanut. Ne ovat populaatiolajikkeita satoisampia. Hybridilajikkeet ovat saaneet jalansijaa Evolon suosion myötä. 15 10 5 31,6 22,3 0,4 16,0 Kotimaiselle rukiille on elintarviketeollisuudessa hyvä kysyntä. Rukiin viljely Suomessa edelleen liian vähäistä. 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 24,6 23,5 17,7 Tulossa uusia hybridilajikkeita markkinoille: Helltop, Brasetto ja Caspian. Hybridilajikkeiden torajyvän hallinta: tasainen kasvusto, ajourat, jälkiversonnan estäminen. Lähde: Tike, Viljan viljelyalat lajikkeittain 2007-2012