KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS TOIMINTAKERTOMUS

Liite 5/Pela 21.3.2013 9 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS TOIMINTAKERTOMUS 2012

Sivu 2 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS Sisältö: Pelastusjohtajan katsaus 3 Yleistä, pelastuslaitoksen organisaatio 4 Kanta-Hämeen pelastuslautakunta 6 Riskienhallinta 8 Pelastustoiminta 10 Ensihoitopalvelut 12 Tapahtumia v. 2012 14 Kannen kuva. Pelastuslaitos aloitti ansioituneiden kuntalaistensa palkitsemisen.

Sivu 3 PELASTUSJOHTAJAN KATSAUS Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella on ollut toiminnan vakiinnuttamisen ja uudistusten vuosi 2012. Uudella organisaatiorakenteella on pyritty toiminnan laadun parantamiseen, tehostamiseen sekä palveluiden tasapuoliseen tuottamiseen Suunnitellut muutokset ja toiminnan uudelleenjärjestelyt saatiin valmiiksi syyskuun loppuun mennessä.. Ensihoitopalveluiden uudistamista jatkettiin aina vuoden lopulle saakka. Toukokuussa käynnistettiin uudistettu pelastustoiminnan johtamisjärjestelmä, jonka keskeisenä tehtävänä on tehostaa pelastustoiminnan johtamista koko maakunnan alueella. Samassa yhteydessä kehitettiin yhteistyössä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kanssa pelastustoimintaa siten, että Forssa Loimaa yhteistoiminta -alueella aloitti työn jatkuvassa toimintavalmiudessa oleva päivystävä palomestari. Kokemukset uudesta järjestelmästä ovat olleet myönteiset. Paloasemaverkostomme uudistuu. Pelastuslautakunta hyväksyi osaltaan joulukuun kokouksessaan Riihimäen paloasemahankeen toteuttamisen yleisperikatteet. Alustavaa hankevalmistelua tehtiin myös Janakkalan paloaseman ja harjoitusalueen uudistamiseksi. Toteutuessaan hanke toisi uuden paloaseman ja harjoitusalueen Janakkalan Rastikankaan alueelle. Esa Pulkkinen pelastusjohtaja Pelastuslaitoksen rooli ensihoitopalvelujen tuottajana vahvistui. Kanta-Hämeen pelastuslaitos on tuottanut ensihoitopalveluita ensihoidon yhteistoimintasopimuksella koko maakunnan alueelle. Ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisia ensihoitopalveluita tuotettiin koko laajuudessaan lokakuun alusta alkaen. Organisaatiomme ja toimintamallimme muutos aidosti maakunnalliskesi toimijaksi on ollut pitkä prosessi ja vaatinut koko henkilöstöltämme osallistumista muutospronssien läpiviemiseen. On vielä ennenaikaista arvioida miten organisaatiomuutoksemme on kokonaisuudessaan onnistunut, sen aika on aikaisintaan kahden tilinpäätöskauden jälkeen. Arvioitaessa kuluneen vuoden toimintaa ja tuloksia voidaan todeta, että olemme selviytyneet meille asetetuista tavoitteista varsin hyvin kiitos siitä kuuluu koko henkilöstöllemme. Toimintamme tehostamiseen tähtäävät rakenteelliset muutokset on tehty ja mahdolliset tulevat talouden sopeuttamistoimet edellyttävät palvelurakenteemme uudelleen arviointia. Talouden osalta toimintavuotemme on ollut haastava. Kokonaisbudjettimme ja henkilöstömäärämme ovat kasvaneet lähivuosien aikana noin viidenneksellä. Resurssien kasvun myötä tuottamamme palvelut ovat laajentuneet erityisesti ensihoitopalveluiden tehtävien osalta. Toiminnan kasvu ei ole tuonut liikkumavaraa käyttötalouteemme. Pelastustoimen valtakunnallisten toiminta- ja talousselvitysten mukaan pelastuslaitoksemme tuottaa pelastustoimen ja ensihoidon palvelut varsin kustannustehokkaasti. Pienet kustannukset eivät sinällään ole tavoiteltava itseisarvo, vaan toimintaa on arvioitava tuottamiemme palveluiden laadun, laajuuden ja kustannusten kautta. Sopimuspalokuntien aluesopimusten uudistaminen kertomusvuotemme lopulla luo hyvän pohjan palokuntatoiminnan edelleen kehittämiselle ja varsinaisten palokuntakohtaisten sopimusten uudistamiselle. Kiitos hyvästä yhteistyöstä ja vuodesta 2012. pelastusjohtaja Esa Pulkkinen

Sivu 4 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS YLEISTÄ, PELASTUSLAITOKSEN ORGANISAATIO MAAKUNNAN TUNNUSLUKUJA (TOIMINTAYMPÄRISTÖ) Kanta-Hämeen maakunnan ja pelastustoimen alueen muodostavat 11 kuntaa, jotka jakaantuvat kolmeen seutukuntaan: - Forssan seutukunta, 5 kuntaa (Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä), - Hämeenlinnan seutukunta, 3 kuntaa (Hämeenlinna, Hattula ja Janakkala) ja - Riihimäen seutukunta, 3 kuntaa (Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi). Maakunnan asukasluku oli 1.1.2012 oli 175 230 henkilöä ja pinta-ala 5 707 km². Pelastustoimen järjestämisen kannalta merkittäviä riskejä maakunnassa ovat muun muassa vaarallisten aineiden kuljetukset, laajat pohjavesialueet, poikkeuksellisen suuri määrä kulttuurihistoriallisia kohteita, laajat yhtenäiset metsäalueet, sisävesiliikenne, kokoontumistilat sekä teollisuus. ORGANISAATIO Kanta-Hämeen pelastuslaitos on hallinnollisesti sijoitettu Hämeenlinnan kaupungin organisaatioon kuntalain 77 :n tarkoittamana ns. isäntäkuntamallina. Tässä isäntäkunnalta hankitaan hallinnollisia palveluja, kuten työterveys, palkanmaksu, reskontra, henkilöstö- ja taloushallintojen ohjeistus, tarkastustoimi, toiminnan riskienhallinta, vakuutuspolitiikka, puhelin- ja atk-palvelut sekä muut yleishallinnolliset palvelut. Varsinainen toiminta toteutetaan pelastuslautakunnan päätösvallalla ja alaisuudessa. 1.1.2012 lukien pelastuslaitos on organisoitunut johto ja kehittämisyksikköön ja kolmeen maakunnalliseen tulosvastuulliseen tulosyksikköön: riskienhallinta ja tekniikka, pelastustoiminta sekä ensihoito, joka toteutetaan sairaanhoitopiirin hyväksymän ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen mukaisesti. HENKILÖSTÖ Vuoden 2012 päättyessä pelastuslaitoksen vakinaisilla vakansseilla oli 244 henkilöä (vuonna 2011; 215). Vakanssit jakaantuivat seuraavasti: Tehtävänimike Johto- ja kehittämisyksikkö Riskienhallinta ja tekniikka Pelastustoiminta Ensihoitopalvelut Yhteensä Pelastusjohtaja 1 1 Pelastuspäällikkö 1 1 2 Palopäällikkö 2 2 Ensihoitopäällikkö 1 1 Tekninen päällikkö 1 1 Lääkintäpäällikö 1 1 Lääkintämestari 1 1 Palomestari 4 10 14 Paloinsinööri 4 4 Paloesimies 17 17 Ylipalomies 15 15 Palomies-sairaankuljettaja 5 5 Palomies 54 33 87 Ensihoitoesimies 8 8 Ensihoitaja 51 51 Sairaankuljettaja 26 26 Kalustonhoitaja 2 2 Suunnittelija 1 1 2 Palvelusihteeri 1 1 1 1 4 Yhteensä 2 14 106 122 244 Taulukko 1. Vakanssien jakautuminen tulosyksiköittäin.

Sivu 5 Forssassa, Hausjärvellä, Janakkalassa, Jokioisilla, Lopella ja Ypäjällä on yhteensä 65 toimenpidepalkkaista sammutusmiestä eli sivutoimista palomiestä. Pelastuslaitoksella on erilliset palokuntasopimukset 26 sopimuspalokunnan (VPK ja TPK) kanssa. Nämä sopimukset uudistettiin 1.1.2008 alkaen. Sopimuspalokuntien hälytysosastoissa on 347 palokuntalaista käytettävissä pelastustoimintaan. TALOUS Kanta-Hämeen pelastuslaitos saa hallinnon, pelastustoiminnan ja öljyvahinkojen torjunnan kustannusten kattamiseen kunnilta niiden asukaslukuun ja riskiarviointiin perustuvan kuntamaksuosuuden. Kuntien maksuosuus on valtuustoon nähden sitova. Tilausbudjetissa kuntien maksuosuudet pelastustoiminnan käyttömenoihin olivat 9.731.660. Käyttötalouden tarkalla kuukausittaisella seurannalla kustannukset näyttivät pysyvän annetussa raamissa, mutta tilinpäätöksessä lopullinen maksuosuus nousi 9.810.549, joka oli 0,8 % arvioitua suurempi. Maksuosuuden muutos johtui mm. lomapalkkavelasta sekä joulukuun useista arkipyhistä aiheutuneista haittalisistä. Käyttötalousmenojen lisäksi kunnat ovat maksaneet investointirahaa 3,70 /asukas, joka on käytetty pääomakaluston (hankintahinta yli 10 000 euroa) hankintaan erillisen investointisuunnitelman mukaisesti. Investointimääräraha on budjetoitu v. 2011 asukasluvun mukaisesti. Toimintakate on 648.351 euroa, joka muodostuu sopimuksen mukaisesta, v. 2012 asukaslukuun perustuvasta laskutuksesta. V. 2012 talousarviovalmistelun yhteydessä ensihoidon ja ensivastetoiminnan kustannukset arvioitiin v. 2011 kustannusrakenteen mukaisesti. Organisointitavan selvittyä ensihoidon osalta tehtiin käyttösuunnitelman muutos, joka oli sitovuussääntöjen puitteissa mahdollista, sillä ensihoidon lisäys ei muuta toimintakatetta eikä muuta kuntien pelastustoimen maksuosuutta. Käyttösuunnitelmassa on huomioitu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen yhteistoimintasopimuksen mukaiset kustannukset 7.874.500. Ensihoitopalveluiden osalta käyttösuunnitelman mukainen raami ylitettiin ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirille lähetettiin 507.353,45 euron lisälasku. KANTA-HÄMEEN PELAS- TUSLAITOS TP 2011 TB 2012 TB 2012 muutokset TB 2012 + muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 16 108 203 16 380 000 16 380 000 18 838 717 2 458 717 Myyntituotot 13 018 389 13 297 000 13 297 000 14 644 062 1 347 062 Maksutuotot 256 468 390 000 390 000 570 635 180 635 Tuet ja avustukset 2 820 845 2 655 000 2 655 000 3 611 578 956 578 Muut toimintatuotot 12 500 38 000 38 000 12 442-25 558 Toimintakulut -15 462 351-15 735 000-15 735 000-18 190 366-2 455 366 Palkat ja palkkiot -9 024 782-9 069 500-9 069 500-10 411 157-1 341 657 Henkilöstökorvaukset 168 864 53 000 53 000 212 278 159 278 Henkilösivukulut -2 219 954-2 252 000-2 252 000-2 605 472-353 472 Muiden palvelujen ostot -1 466 825-1 547 600-1 547 600-2 007 835-460 235 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -732 803-707 000-707 000-1 002 303-295 303 Avustukset -735 923-692 100-692 100-654 966 37 134 Vuokrakulut -1 408 057-1 508 400-1 508 400-1 702 670-194 270 Muut toimintakulut -42 870-11 400-11 400-18 242-6 842 Toimintakate 645 852 645 000 645 000 648 351 3 351 Poistot ja arvonalentumiset -409 264-430 100-430 100-442 267-12 167 Tilikauden tulos 236 588 214 900 214 900 206 084-8 816 Taulukko 2. Talouden toteuma v. 2012.

Sivu 6 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS PELASTUSLAUTAKUNTA Jarmo Kulmala puheenjohtaja KOKOONPANO Kanta-Hämeen pelastuslautakunta toimii kuntalain (365/1995) 77 :n tarkoittamana yhteisenä toimielimenä sekä pelastuslain (379/2011) 4 luvun tarkoittamana monijäsenisenä pelastusviranomaisena. Perustamissopimuksen mukaan lautakunnan 11 jäsenestä Forssan ja Riihimäen seutukunnan kunnat valitsevat kolme jäsentä kumpikin ja Hämeenlinnan seutukunnan kahdeksan kuntaa 5 jäsentä. Puheenjohtajana toimii Hämeenlinnan kaupungin valitsema edustaja ja varapuheenjohtajana toiseksi suurimman kunnan (Riihimäki) edustaja. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa on toiminut Anna-Kaisa Häppölä. Pelastuslautakunnan johtosäännön 2 :n mukaan lautakunnan kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii lautakunnan määräämä henkilö. Hallintosäännön 9 luvun 2 :n mukaisesti kaupungin lautakuntien päätöksenteon valmistelu-, sihteeri ja täytäntöönpanotehtävät on keskitetty konsernipalvelujen talouden ja hallinnon vastuualueelle. Lautakunnan pöytäkirjanpitäjänä on toiminut päätösvalmistelupäällikkö Yrjö Pispala, sijaisenaan vs. kaupunginlakimies Tommi Hietanen ja esittelijänä pelastusjohtaja Esa Pulkkinen. Jäsen Varajäsen KOK Kulmala Jarmo, Hämeenlinna, pj (4) Roive-Viteli Jari, Hämeenlinna KOK Tarkkonen Marja, Riihimäki (3) Ylipekka Satu, Riihimäki KOK Hopearuoho Sirpa, Loppi (4) Toivonen Sami, Loppi KOK Kannisto Pekka, Tammela (3) Stenholm Ossi, Forssa (1) KESK Viitala Ritva, Hattula (4) Lamberg Jaana, Janakkala KESK Penttilä Mika, Forssa (2) Rämö Jari, Ypäjä SDP Höök Jorma, Riihimäki, vpj (1) Masalin Kari, Hausjärvi SDP Ranta-Porkka Raija, Janakkala (4) Perkiö Marjatta, Hattula SDP Virtanen Tapio, Hämeenlinna (3) Appelroth Irja, Hämeenlinna VAS Kirkkola-Helenius Tarja, Jokioinen (4) Satola Marjo, Humppila VAS Stolt Veikko, Janakkala (2) Leppänen Matti, Hattula Taulukko 3. Pelastuslautakunta vaalikaudella 2009-2012. Suluissa osallistumiskerrat kokouksiin v. 2012.

Sivu 7 KOKOUKSET JA TÄRKEIMMÄT ASIAT Lautakunta piti vuoden 2012 aikana 4 kokousta, joissa käsiteltyjen asiakohtien määrä oli 44. Lautakunnan käsittelemistä asioista mainittakoon: - Ensivastetaksan vahvistaminen - Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen erheellisten paloilmoitusten maksuperusteiden vahvistaminen - Nuohousyksikön hinnan tarkistaminen - Pelastuslaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus v. 2011 - Pelastustoiminnan johtamisjärjestelyt ja yhteistoimintasopimus pelastustoiminnan johtamisesta Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen kanssa - Ensihoitopalveluiden kalustostrategia 2012-2015 - Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen toimintasäännön täydentäminen käyttösuunnitelman muutosoikeuden osalta - Vesipelastustoiminnan tehostaminen Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen alueella - Pelastuslaitoksen talousarvio 2013 - Pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma vuodelle 2013 - Pelastuslaitoksen käyttö ja investointisuunnitelma 2013 - Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen 2010-2013 toteutuminen - Pelastuslaitoksen palvelumaksut 1.1.2013 - Riihimäen paloasemahankkeen hyväksyminen Kokoukset pidettiin Hämeenlinnan paloasemalla 3 kertaa ja kerran kokoonnuttiin Hämeenlinnan Raatihuoneella. Kuva 1. Pelastuslautakunta vaalikaudella 2009-2012

Sivu 8 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS RISKIENHALLINTA Petri Talikka pelastuspäällikkö Vuonna 2011 voimaan tullut uusi pelastuslaki näkyy pelastuslaitoksen toiminnoista ehkä selvimmin onnettomuuksien ehkäisytyössä. Palotarkastus tai muun valvontatoiminnan suunnittelussa sekä valvontakohteiden ja välien määrittelyssä pyritään huomioimaan kohteiden riskit aiempaa paremmin. Vuonna 2012 valvontatoimintaa tehtiin ensimmäistä kertaa pelastuslain 79 :n mukaisen valvontasuunnitelman mukaisesti. Valvontasuunnitelmassa huomioitiin pelastuslaitosten kumppanuusverkoston asettaman työryhmän tekemä valtakunnallinen ohjeistus. Ohjeistusta laativan työryhmän jäsenenä toimi Kanta-Hämeestä paloinsinööri Raimo Niemi, loppuvuodesta hänen tilalleen valittiin paloinsinööri Seppo Lucenius, myöskin Kanta-Hämeestä. TURVALLISUUSVIESTINTÄ Turvallisuusviestinnässä (entisen määritelmän mukainen valistus ja neuvonta) jäätiin määrällisesti edellisvuoden tasosta merkittävästi eikä palvelutasopäätöksen mukaista viestintää saatu toteutettua (maakunnan asukkaille annettavaa valistusta ja neuvontaa lisätään siten, että n. 10 % lähtötilanteesta päästään 15 %:iin vuoteen 2013 mennessä). Koulutus- ja valistustilaisuuksiin osallistuneiden määrä Kanta- Hämeessä oli kertomusvuonna 14247 henkilöä eli n. 8 % koko maakunnan väestöstä (v. 2011 22160 hlöä/13%). Valistus- ja neuvontatilaisuuksia järjestettiin yhteensä 251 kpl (vuonna 2012 308 kpl). LAUSUNNOT MAANKÄYTTÖÖN JA RAKENTAMISEEN LIITTYEN Pelastuslaitos antoi asiantuntijalausuntoja kuntien kaavoitus-, rakennusvalvonta ja ympäristöviranomaisille yhteensä 282 kpl. Tämän lisäksi annettiin viranomaisille, suunnittelijoille ja muille tahoille useita lausuntoja ja kannanottoja kirjallisesti, sähköpostitse ja puhelimen välityksellä sekä neuvotteluissa tai katselmuksissa. Määrä kasvoi merkittäväsi edellisvuosien tasosta. Taulukko 4. Onnettomuuksien ehkäisyn tilastot v. 2011.

Sivu 9 PALONTUTKINTA Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen koulutettujen palotutkijoiden määrä laski toimintavuoden aikana kriittisen alhaiseksi henkilömuutosten vuoksi. Pelastuslaitos oli kuitenkin mukana palontutkinnan valtakunnallisessa kehittämistyössä palomestari Heikki Harrin kuuluessa työryhmään vuoden loppupuolelle saakka. PALOTARKASTUKSET Määräaikaiset palotarkastukset (aiemmin ns. erityiskohteiden tarkastukset) saatiin ensimmäisen kerran pelastuslaitoksen historiassa tehtyä suunnitellusti. Valvontasuunnitelmassa määritettyjen tarkastusten määrä nousi määrällisestikin huomattavasti edellisvuoteen verrattuna. Tätä voidaan pitää erittäin hyvänä tuloksena huomioiden organisaatiomuutoksen mukanaan tuoma tehtävien uudelleen järjestäminen ja sen vaatima resursointi. Asuinkiinteistöjen valvontatoiminnassa aloitettiin ns. omavalvonta, jossa massapostituksena kiinteistöjen omistajille/haltijoille lähetetään tarkastuslomake ja pyydetään omatoimisen tarkastuksen jälkeen palauttamaan lomake pelastuslaitokselle. Valvontakirjeen mukana lähetetään myös ohjekirjanen turvallisuustarkkailua ja omavalvontalomakkeen täyttöä helpottamaan. Omavalvontalomakkeiden havaintojen tai niiden palautumattomuuden perusteella voidaan kohdentaa pelastuslaitoksen toteuttamaa asuinkiinteistöjen varsinaisia palotarkastuksia. Omavalvontakirjeiden postitus viivästyi suunnitellusta ja ajoittui aivan vuoden loppuun, joten tulosten analysointi ja mahdolliset jatkotoimenpiteet siirtyivät seuraavalle vuodelle. MÄÄRÄAIKAISET PALOTARKASTUKSET SAATIIN ENSIMMÄISEN KERRAN TEHTYÄ SUUNNITELLUSTI. VAARALLISET AINEET Pelastuslaitos hoitaa vaarallisten kemikaalien vähäisen käsittelyyn ja varastointiin liittyvät valvontatehtävät alueellaan. Lisäksi laitoksen edustaja on osallistunut Turvallisuusja kemikaaliviraston tekemiin tarkastuksiin. Kanta-Hämeessä oli v. 2012 kaksi pelastuslain 48 :n mukaista erityistä vaaraa aiheuttavaa kohdetta, joihin tulee laatia ulkoinen pelastussuunnitelma. Nämä molemmat suunnitelmat päivitettiin toimintavuoden aikana. NUOHOUS Nuohoustoiminta järjestetään Kanta-Hämeessä piirinuohousjärjestelmään perustuen. Toimintavuoden aikana yksi nuohouspalvelusopimus irtisanottiin ja tämän johdosta nuohouspiirijakoa muutettiin palveluiden turvaamiseksi alueella. pelastuspäällikkö Petri Talikka

Sivu 10 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS PELASTUSTOIMINTA ONNETTOMUUKSIEN MÄÄRÄN KEHITTYMINEN Maria murtola pelastuspäällikkö Pelastustehtävät vähenivät maakunnan alueella 284 kappaletta eli 7 % yhteensä 3831:een. Väheneminen on poikkeuksellista ja selittyy pääosin sillä, että vuonna 2012 jäi myrskyjen ja muiden luonnonilmiöiden aiheuttamien onnettomuuksien määrä useita satoja edellisvuotta pienemmäksi. Mutta myös kaikkien tulipalolajien määrät vähenivät (taulukko 5). Tulipalojen vuosittaisen määrän noin viidessäsadassa pysyminen tai väheneminen, vaikka asukas-, kerrosala- ja liikennemäärät samanaikaisesti kasvavat, kertoo suotuisasta kehityksestä pelastuslaitoksen vaikutuskeinoin vähennettävissä olevien onnettomuuksien määrässä. Vuoden 2012 poikkeuksellisen huomattavasta vähentymisestä selittyy osa viileän ja sateisen kesän aiheuttamalla maastopalojen määrän putoamisella. Rakennuspalovaarat eli tulipalon alut rakennuksissa on eritelty omaksi onnettomuustyypikseen vuodesta 2009 alkaen. Tämä vähensi rakennuspalo- ja muu tulipalo kategorioiden tehtäviä. kaikkien tulipalolajien määrät vähenivät 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Rakennuspalo 138 120 154 95 87 85 79 Rakennuspalovaara - - - 130 126 137 109 Maastopalo 187 107 96 77 88 107 32 Liikennevälinepalo 82 88 94 88 62 85 81 Muu tulipalo 199 175 161 113 107 117 77 yhteensä 606 490 505 503 470 531 378 Taulukko 5. Tulipalot Kanta-Hämeessä vuosina 2006-2012. Sen sijaan liikenneonnettomuuksien ja ensivastetehtävien määrät kasvoivat edelleen, liikenneonnettomuudet 25 % 626 kappaleeseen ja ensivasteet 32 % 1335 tehtävään. Vahingontorjuntatehtävät vähenivät maltillisempien myrskyjen ansiosta huippuvuoden 2011 määrästä 61 %. Erilaiset tarkastustehtävät ovat lisääntyneet vuosien mittaan ihmisten pyytäessä apua yhä herkemmin ja valvontatekniikan yleistyessä. Kanta-Hämeessä on tämä kehitys saatu rauhoitettua niin, että vuonna 2012 vähenivät sekä automaattisten paloilmoittimien tarkastustehtävät 4 %, palovaroittimien tarkastustehtävät 17 % ja muut tarkastustehtävät 26 %. Yhteensä näitä tarkastustehtäviä oli silti edelleen 841 kappaletta. Poikkeukselliset laajoilta, pitkäkestoisilta tai useita kuolonuhreja aiheuttaneilta onnettomuuksilta vältyttiin vuoden 2012 aikana. Tulipaloissa kuoli kaksi ihmistä, toinen omakotitalossa ja toinen rivitaloasunnossa. Palokuolleiden ja tulipaloissa vakavasti loukkaantuneiden määrät ovat olleet Kanta-Hämeessä laskusuunnassa (taulukko 6), mutta voivat vaihdella yksittäisten onnettomuuksien vuoksi vuosittain suurestikin. 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuolleet 4 3 3 1 2 1 2 Vakavasti loukkaantuneet 8 0 1 2 4 2 0 yhteensä 12 3 4 3 6 3 2 Taulukko 6. Tulipaloissa kuolleet ja vakavasti loukkaantuneet Kanta-Hämeessä vuosina 2006 2012.

Sivu 11 PELASTUSTOIMINTA Toimintavalmiusaika eli ensimmäiseltä pelastusyksiköltä onnettomuuskohteen saavuttamiseen kuluva aika kehittyi kokonaisuutena maakunnan alueella suotuisasti. Pyrkimyksenämme on tavoittaa vähintään 80 % onnettomuuspaikoista Sisäasiainministeriön asettamissa tavoiteajoissa (valtakunnallisena ohjeena on 50 %). Toimintavalmiusaikamme toteutuivat keskimäärin 90 %:ssa onnettomuuksista (vuonna 2011 89 %). I- riskialueella putosi toteutumamme kuitenkin 78 %:een (vuonna 2011 82 %) ja alitti asettamamme tavoitteen. Alitus selittyy Hämeenlinnan kaupungin kasvamisella länteen yhä etäämmälle paloasemasta, jolloin ajoajat pitenevät, ja jäämme yhä useammassa pelastustehtävässä tavoitettamme hitaammiksi. Hämeenlinnan I-riskialueella saavutimme tavoiteajan vain 67 %:ssa kiireellisistä tehtävistä. Taulukko 7. Toimintavalmiusaikojen toteutumisprosentit (tavoite 80%) Kanta-Hämeessä vuonna 2012. Lopen kunnan alueella tapahtuneet poikkeamat ovat ajoittuneet päiväsaikaan, jolloin Lopen vapaaehtoishenkilöstöllä on heikommat mahdollisuudet päästä lähtemään hälytyksiin. Muiden punaisella merkittyjen alitusten kohdalla on kyse 1-4 tehtävästä, jotka ovat esimerkiksi käynnistysongelman tai saaressa sijaitsemisen vuoksi viivästyneet. Pelastustoiminnan johtamisjärjestelyt uudistettiin vuoden 2012 aikana. Varsinais- Suomen aluepelastuslaitoksen kanssa solmittiin sopimus yhteistyössä Forssan ja Loimaan alueella päivystävästä palomestarista, Hämeenlinnan ja Riihimäen alueen palomestarit yhdistyivät ja päivystävä päällikkö aloitti toimintansa. Kaikille johtamistasoille järjestettiin johtamiskoulutusta, myös sopimuspalokuntien yksikönjohtajille. Vuoden alusta voimaan astunut uusi organisoitumistapa tuotti paljon tarvetta tehtävänkuvien työstämiselle ja yhteisten käytäntöjen luomiselle. Yhteisiä toimintatapoja kartoitettiin ja määriteltiin päivitettyyn ohjeistukseen, kuten pelastustoiminta- ja tiedotusohjeeseen. Sopimuspalokuntien kanssa laadittiin ja allekirjoitettiin uusi, nykypäivän vaatimuksia vastaava aluesopimus. Myös heihin liittyviä toimintamalleja yhtenäistettiin. Sopimuspalokuntalaisten ja sivutoimisten palomiesten kursseja järjestettiin tarpeen mukaan. Pitkään odotettu yksikönjohtajakurssi oli käynnissä koko vuoden ajan ja jatkuu vielä 2013. Vesistöissä tapahtuvien öljyvahinkojen torjuntavalmiudet paranivat Vanajavedelle sijoitetun uuden veneen käyttöharjoittelun myötä. Pelastuspäällikkö Maria Murtola

Sivu 12 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS ENSIHOITOPALVELUT 2012 uusi järjestämismalli LASSE HAKALA VS. ensihoitopäällikkö Kanta-Hämeen pelastuslaitos toteutti ensihoitopalvelua koko maakunnan alueella vuonna 2012. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä otti ensihoitopalvelun järjestämisvastuun vuoden 2012 alussa. Vuoden 2011 loppupuolella sairaanhoitopiiri vahvisti ensihoidon palvelutasopäätöksen ja samassa yhteydessä pelastuslaitos ja sairaanhoitopiiri allekirjoittivat yhteistoimintasopimuksen koskien koko ensihoitopalvelun järjestämistä Kanta-Hämeen maakunnan alueella, mukaan lukien siirtokuljetukset. Ensihoitopalvelun toteuttamisesta pelastuslaitoksella vastaa ensihoitopalveluiden tulosyksikkö. Järjestämistapana yhteistoimintasopimus ja yhden toimijan malli on luonut yhtenäisyyttä ja tasalaatuisuutta ensihoitopalveluun sekä aitoa kustannushyötyä esimerkiksi siirtokuljetustoiminnan integroimisella ensihoitopalveluun. Organisaatiorakenne on pyritty pitämään mahdollisimman matalana ja päällekkäisyyksiä on vältetty mm. kuntalain 76 mukaisesti perustamalla yhteisvirkoja, joita ovat ensihoitopäällikkö ja ensihoidon kenttäjohtajat. Pelastuslaitoksen ensihoitopalvelun toteutuksen kulmakivinä ovat laatu ja ehdoton luotettavuus. 1.10.2012 alkaen siirryttiin varsinaiseen palvelutasopäätöksen mukaiseen palvelurakenteeseen. Terveydenhuoltolaki (1326/2011) ja asetus ensihoitopalveluista (340/2011) määrittelevät ensihoitopalvelun järjestämistavasta siten, että viimeistään vuoden 2013 alusta sairaanhoitopiirien on otettava ensihoitopalvelun järjestämisvastuu. Kanta-Häme on toiminut tässä edelläkävijänä ja ollut yksi ensimmäisistä sairaanhoitopiireistä, jossa lain tarkoittama järjestämisvastuu on otettu jo ennen lain edellyttämää takarajaa. Ensihoidon palvelutasopäätöksessä on määritelty ensihoitopalvelun palvelurakenne ja palvelun taso. 1.1. 30.9.2012 palvelua toteutettiin siirtymäsäännöksen mukaisella palvelurakenteella ja 1.10.2012 alkaen siirryttiin varsinaiseen palvelutasopäätöksen mukaiseen palvelurakenteeseen. Tämä tarkoittaa yhteensä 17 ambulanssia sekä ensihoidon kenttäjohtajaa omalla yksiköllään, jotka ovat sijoitettuna väestön tavoittamisen kannalta optimaalisiin paikkoihin. 13 yksiköistä on hoitotason yksikköjä ja neljä on perustasoista. Hoitotason yksiköistä kymmenen on ympärivuorokautisia, samoin kuin ensihoidon kenttäjohtaja. Palvelurakenteen laajentuminen on edellyttänyt henkilöstön rekrytointeja siten, että vuoden alusta perustettiin lääkintäpäällikön virka sekä rekrytoitiin muuta ensihoitohenkilöstöä yhteensä 26 henkilöä. Palvelutasopäätöksen mukaiseen toimintaan siirryttäessä 1.10.2012 perustettiin lääkintämestarin virka ja rekrytoitiin yhteensä 20 muuta henkilöä ensihoitopalveluihin. Tämän lisäksi Riihimäellä ja Forssassa on muutettu kahdeksan ensihoitajan toimea ensihoitoesimiehen toimiksi; ensihoitoesimiehet toimivat lähiesimiehinä oman alueensa ensihoitohenkilöstölle. Hämeenlinnan ensihoitoalueen työnjohdollisina esimiehinä toimivat ensihoidon kenttäjohtajat. Pelastuslaitoksen lääkintäesimiehet siirtyivät kenttäjohtajien virkoihin vuoden 2012 alusta. ENSIHOITOTEHTÄVÄT Ensihoidon tehtäviä vuoden 2012 aikana oli yhteensä 30 655 kappaletta, jakautuen siten, että A-tehtäviä oli 1748, B-tehtäviä 5879, C-tehtäviä 7315, D-tehtäviä 8687 ja siirtokuljetuksia 7026 sekä ensivastetehtäviä 1335. Tehtävämäärät olivat arvioidun mukaisia, pl. ensivastetehtävien määrä, joka ylitti arvion yli 300 tehtävällä. 2012 2011 2010 Ensihoitotehtävät (kpl) 30 655 25 858 21 129 Ensivastetehtävät (kpl) 1335 1033 754 Taulukko 8. Ensihoidon tehtävämäärät v. 2010-2011.

Sivu 13 Vuoden aikana hankittiin yhteensä yhdeksän ambulanssia ja kenttäjohtoyksikkö. Ensihoitopalveluun laadittiin myös kalustostrategia, jonka mukaisesti kalustohankintoja pyritään tasaamaan tulevien vuosien aikana. Ensihoitopalvelun toteutumista suhteessa palvelutasopäätökseen ei vielä ole mahdollista analysoida, mutta ensihoidon tietojärjestelmiä on kehitetty siten, että vuoden 2013 alusta alkaen saadaan luotettavia raportteja palvelujen toteutumisesta riskialueluokittain. Sairaanhoitopiiri on ottanut aktiivisen roolin ensihoitopalvelun kehittämiseen ja loppuvuodesta 2012 ensihoidon osastonylilääkärin virassa aloitti Ari Alaspää. Suuntaviivat toiminnan kehittämiseksi on piirretty ja organisaatiorakenteen ollessa siinä määrin valmis kuin tämän hetkisen tiedon perusteella tiedämme, voimme keskittyä ensihoitopalvelun kehittämiseen laadullisesti, tietotaidollisesti ja vaikuttavuudeltaan paremmaksi. Tämä tarkoittaa koulutusta, ohjeistusta ja tutkimusta sekä jatkuvaa laadunseurantaa. Kaavio 1. Tehtävien jakautuminen kiireellisyysluokittain. Kaavio 2. Tehtävämäärät/kk, tehtäväluokittain.

Sivu 14 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS TAPAHTUMIA V. 2012 Hämeenlinnan vakinaisen palokunnan historiikki Ihminen, joka ei tunne historiaa, ei tiedä mistä on tulossa Palomies Niki Haake sai kahden vuoden urakan valmiiksi kokoamalla ja kirjoittamalla Hämeenlinnan vakinaisen palokunnan historian kirjaksi. Kirja on näyttävä kokoelma valokuvia, haastatteluita, värikästä historiaa ja monenlaisia käänteitä, ja kirjoitettu mukaansatempaavalla tyylillä. Töihin, poistu! on kertomus palokunnan taipaleesta sadan viime vuoden ajalta sen vaivalloisista ensiaskeleista modernin alueellisen pelastuslaitoksen syntyyn saakka. Teos pyrkii kuvaamaan historiallisia tapahtumia henkilökunnan ja aivan tavallisen palomiehen näkökulmasta unohtamatta valtakunnallisen palotoimen kehitystä ja suomalaisen yhteiskunnan muutoksia. Historiikki julkaistiin Hämeenlinnan paloasemalla 19.12. pidetyssä tilaisuudessa. Paikalla tarinoimassa oli Nikin haastattelemia veteraaneja ja muutamia yhä palveluksessa olevia mutta paljossa mukana olleita konkareita. Myös media oli kiinnostunut tapahtumasta ja se ylitti uutiskynnyksen lehdistössä ja Radio Hämeessä. Niki ei tiennyt työhön ryhtyessään minkälainen työmäärä edessä odotti, mutta kaiken vaivannäön jälkeen on kasassa kiinnostava paketti meille alle sata vuotta pelastustoimen palveluksessa olleille luettavaksi. Esittelypuheensa lopuksi Niki siteerasi edesmennyttä pelastusjohtajaamme Jouko Allinniemeä siitä, miten ihminen, joka ei tunne historiaa, ei tiedä mistä on tulossa eikä minne menossa. eikä minne menossa. Kuva. Hämeenlinnan vakinaisen palokunnan historiikki julkaistiin 19.12.2012.

Sivu 15 Ansioituneiden kuntalaisten palkitseminen Kanta-Hämeen pelastuslaitos aloitti vuonna 2012 ansioituneiden kuntalaisten palkitsemisen. Petri Välkkynen loi alipäällystötutkintonsa kehittämishankkeena pelastuslaitokselle toimintamallin palkitsemista varten. Ensimmäinen palkitsemistilaisuus pidettiin syyskuussa. Seitsemälle nuorelle ihmisen vedestä pelastaneelle henkilölle luovutettiin 28.9. pidetyssä palkitsemistilaisuudessa kunniakirjat ja yksilöidyt kristallituikut osoituksena poikkeuksellisen rohkeasta toiminnasta ihmishengen pelastamiseksi. Tilaisuus keräsi runsaasti positiivista mediahuomiota. Kyseessä oli kolme erillistä tapausta, joissa mukana olleet viranhaltijat arvioivat teot poikkeuksellisiksi: Hämeenlinnan uimahallilla 15-vuotias tyttö sukelsi uhrin uima-altaan pohjasta Hämeenlinnassa Vanajaveden rannalla kaksi parikymppistä poikaa pelasti ihmisen vedestä Lopella neljä 13-14 vuotiasta tyttöä pelasti henkilön uimarannalla vedestä. Myös muun tyyppisiä ansioitumisia kuin hengen pelastamisia voidaan palkita, kriteereinä on erityinen tai poikkeuksellinen toiminta turvallisuuden hyväksi. Tällaista voi olla esimerkiksi ansiokas toiminta onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Kuva. Janita Salo, Mea Lahtinen, Rosa Nurmi ja Tia Järvinen palkittiin hukkuvan miehen hengen pelastamisesta toukokuussa. Kuva: Heidi Kononen / Yle

KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS Kutalantie 1b 13210 Hämeenlinna p. (03) 6211 kanta-hame@pelastuslaitos.fi www.pelastuslaitos.fi ASIAKASLÄHTÖISTÄ ARJEN TURVALLISUUTTA, LUOTETTAVASTI