Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen -hanke
Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen -hanke Kohdistuu alituotantokasveihin, kasveihin, joiden tuotanto on liian pientä Alituotantokasveja koko EU:ssa ovat etenkin rehuvalkuaista tuottavat kasvit: öljykasvit valkuaisen osalta ja palkokasvit Suomessa alituotantokasveja ovat lisäksi esim. ruis ja myös öljyn osalta öljypellava Öljypellavan kehitystyö Satafoodissa tapahtuu toisen hankkeen, Liiketoimintaa luonnonkuitukomposiiteista, kautta
Hankkeeseen osallistuneet Hanketta rahoittaa Satakunnan, Varsinais- Suomen ja Pirkanmaan ELY-keskukset Hanketta toteutetaan 2007-2010 Hankkeeseen ovat osallistuneet Yritysrahoittajina Mildola Oy, Agrimarket (Suomen Rehu) ja Ravintoraisio Oy Satakunnan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen viljelijät MTT kasvitautien määrittämiseen ja juuristoanalyysien suoritukseen MTT:n Rypsinoste projektin puitteissa
Hankkeen kasvit Kevätrypsi ja Kevätrapsi Pienessä määrässä syysrypsi ja syysrapsi Syys- ja kevätruis ja niiden vertailuna kevät- ja syysvehnä Härkäpapu ja herne vuodesta 2009
Kerätyt lohkotiedot ja suoritetut analyysit v. 2009 Satonäytteitä on saatu seuraavasti: Kevätrypsi: 63 näytettä Kevätrapsi: 16 näytettä Syysruis: 28 näytettä Kevätruis: 8 näytettä Syysvehnä: 3 näytettä Kevätvehnä: 19 näytettä Herne: 7 näytettä Härkäpapu: 6 näytettä Näytteet analysoitu saatujen tarjousten perusteella Lohkotietoja on saatu yhteensä 302 lohkolta Kasvustonäytteitä kerätty kasvitautimäärityksiin 42 näytettä 27 viljelijältä
Viljelijöille annetut tiedot vuoden 2009 kasvustoista ja sadosta Kerättyjen kasvustonäytteiden kasvitautitiedot Analysoitujen näytteiden analyysitiedot Järjestetty viljelijämatka SKW Lochowin kasvinjalostuspaikoille Saksaan aiheina: hybridiruis, rapsi ja sokerijuurikas Pellonpiennarpäivät: Hybridipäivä (hybridiruis ja hybridirapsi) Nousiaisissa ja Härkäpavun pellonpiennarpäivä Porissa yhdessä Agrimarketin kanssa
Kevätrypsin satovaihtelu viljelijöiden lohkoilla vuonna 2009
Rypsin ja rapsin sato vuonna 2009 Öljykasvien sato oli hyvä vuonna 2009 Kevätrypsin sato oli keskimäärin 200 kg/ha korkeampi kuin vuonna 2008 hankkeeseen osallistuneiden viljelijöiden lohkoilla Kevätrapsin sato oli hiukan parempi keskimäärin kuin kevätrypsin
Kevätrypsilajikkeiden sato vuonna 2009 3000 Kevätrypsilajikkeiden sato, kg/ha, vuonna 2009, viljelijöiden lohkoilla 2500 2000 1500 1000 Sato, kg/ha 500 0
Kevätrypsilajikkeiden satovaihtelu vuonna 2009 viljelijöiden lohkoilla
Kevätrapsilajikkeiden sato vuonna 2009 viljelijöiden lohkoilla 3000 Kevätrapsilajikkeiden sato, kg/ha, vuonna 2009 viljelijöiden lohkoilla 2500 2000 1500 Sato, kg/ha 1000 500 0 Highlight Marie Dorothy Ilves Trapper
Kevätrapsilajikkeiden mediaanisadot ja satovaihtelu vuonna 2009
Rypsin ja rapsin satovaihtelu vuonna 2009
Rypsin sato eri viljelytavoissa v. 2009
Rypsin sato eri maakunnissa v. 2009
Kevätrypsin sato eri kylvötiheyksissä viljelijöiden lohkoilla v. 2009
Rypsin sato eri multavuustasoa olevilla mailla v. 2009
Rypsin sato eri ph-tasoa olevilla mailla v. 2009
Rypsin sato maan eri muokkaustavoissa v. 2009
Rypsin sadon riippuvuus kylvöpäivästä v. 2009
Rypsin satotason riippuvuus maan multavuudesta v. 2009
Rypsin satotason riippuvuus maan Catasosta v. 2009
Torjunta-aineiden käyttö rypsillä ja rapsilla v. 2009
Kevätrypsin sadon riippuvuus käytettyjen torjunta-aineiden määrästä viljelijöiden lohkoilla v. 2009
Kevätrypsin ja rapsin laatu v. 2009 Kevätrypsinäytteiden laatu oli erinomainen: Öljypitoisuudet olivat korkeat Rikkapitoisuudet olivat keskimäärin hyvin matalat Lehtivihreäpitoisuudet olivat alhaalla Kevätrapsin laatu oli myös hyvä Öljypitoisuudet olivat korkeita Rikkapitoisuudet olivat matalat Lehtivihreäpitoisuus oli korkeampi kuin rypsillä, mutta ei ollut kovin korkeita arvoja
Kevätrypsilajikkeiden laatu vuoden 2009 viljelijänäytteissä Lajike Näytteitä Roskia Kosteus Valkuaispitoisuus Öljypitoisuus Lehtivihreä- % % % k. a. ravaton % k. a. 9 %.n pitoisuus, sato kosteus ppm % k. a. Kulta 1 3,0 7,7 19,2 36,6 47,6 43,3 1,8 Valo 2 2,8 8,3 21,8 38,0 42,6 38,8 5,7 Hohto 3 5,4 8,5 19,2 35,4 45,7 41,6 1,4 SW Petita 9 2,2 7,3 19,4 37,9 48,8 44,4 5,3 SW Rebus 4 1,9 7,7 20,9 34,0 45,4 41,3 1,55 Apollo 32 3,3 6,8 19,4 36,2 44,8 42,1 2,5 EOS 4 1,6 7,5 20,8 38,8 46,5 42,4 2,6 IMI 4003 4 1,6 7,5 22,7 40,3 43,7 39,8 3,0 Cordelia 1 0,1 7,6 19,9 38,9 48,8 44,4 1,8
50 Kevätrypsilajikkeiden rasvattoman sadon valkuaispitoisuus ja öljypitoisuus v. 2009 viljelijänäytteissä 45 40 35 30 25 Valkuaispitoisuus rasvaton sato, % k. a. 20 15 10 5 Öljypitoisuus, 9 % kosteus 0
Rapsilajikkeiden laatu v. 2009 viljelijöiden näytteissä Lajike Näytteitä Roskia Kosteus Valkuaispitoisuus Öljypitoisuus Lehtivihreän % % % k. a. rasvaton % k. a. 9 % pitoisuus sato, kosteus ppm % k. a. Marie 2 1,8 7,4 23,3 43,2 46,2 42,1 6,3 Highlight 1 0,1 6,5 20,3 40,0 49,2 44,8 2,2 Dorothy 5 5,1 5,7 18,6 35,8 48,1 43,8 12,0 Ilves 2 3,1 7,9 21,1 40,8 48,0 43,7 2,8 Trapper 1 10,9 7,3 21,2 36,8 42,4 38,6 7,5
Kevätrapsilajikkeiden laatu v. 2009 viljelijöiden näytteissä 50 45 40 35 Öljypitoisuus, 9 %.n kosteus 30 25 20 15 10 Valkuaispitois uus, rasvaton sato, % k. a. 5 0 Marie Highlight Dorothy Ilves Trapper
Syysruislajikkeiden sato vuonna 2009 viljelijöiden lohkoilla 5000 Syysruislajikkeiden sato, kg/ha 4500 4000 3500 3000 2500 2000 Sato, kg/ha 1500 1000 500 0 Akusti Riihi Elvi Amilo Picasso Evolo
Syysruislajikkeiden satovaihtelu v. 2009
Kevät- ja syysruis- sekä syysvehnälajikkeiden sato vuonna 2009 6000 Kevät- ja syysrukiin sekä syysvehnän sato, kg/ha, vuonna 2009 5000 4000 3000 2000 Sato, kg/ha 1000 0 Juuso Arantes Akusti Riihi Elvi Amilo Picasso Evolo Olivin Urho Kevätruis Syysruis Syysvehnä
Juuso Arantes Akusti Riihi Elvi Amilo Picasso Evolo Olivin Urho Kevät- ja syysruis- sekä syysvehnälajikkeiden kylvösiemenmäärä 2008-09 250 Kevät- ja syysruis- sekä syysvehnä-lajikkeiden kylvösiemenmäärä, kg/ha 200 150 100 50 Kylvösiemenmäärä, kg/ha 0 Kevätruis Syysruis Syysvehnä
Kevätvehnälajikkeiden mediaanisadot ja satovaihtelu viljelijöiden lohkoilla vuonna 2009
Rukiin ja vehnän sadot viljelijöiden lohkoilla vuonna 2009 6000 Rukiin ja vehnän sadot, kg/ha, vuonna 2009, viljelijöiden lohkoilla 5000 4000 3000 2000 Sato, kg/ha 1000 0 Kevätruis Ei-hybridi syysruis Hybridisyysruis Syysvehnä Kevätvehnä
Syys- ja kevätrukiiden ja vehnien kylvösiemenmäärät viljelijöiden lohkoilla v. 2009 350 Kylvösiemen, kg/ha 300 250 200 150 100 50 Kylvösiemen, kg/ha 0
Käytettyjen torjunta-aineiden määrä kevät- ja syysrukiilla sekä kevät- ja syysvehnällä v. 2008-09
Syysrukiin sadon riippuvuus kylvöpäivästä viljelijöiden lohkoilla v. 2008-09
HYBRIDIRUKIIDEN SADON JA KYLVÖPÄIVÄN VÄLINEN RIIPPUVUUS V. 2008-09
Kylvösiemenmäärän ja sadon välinen suhde syysrukiilla vuonna 2009
Maan multavuuden vaikutus syysrukiin satoon vuonna 2009
Hybridirukiin viljely Hybridirukiin voi kylvää pienellä siemenmäärällä, noin 90-100 kg/ha Kylvösiemenen hinta tulee samaksi kuin tavallisella rukiilla Hybridiruis on hyvä kylvää aikaisin, ennen 25.8., jolloin se ehtii pensastua Pensastuminen korvaa pienemmän kylvösiemenmäärän 5 tähkää/kylvetty siemen, hyvä pensastuminen
Syys- ja kevätruislajikkeiden laatu v. 2009 viljelijöiden näytteissä Kasvi Lajike Näytteitä Roskia Kosteus Hl-paino Valkuais- Sakoluku n % % kg pitoisuus % k. a. Kevätruis Juuso 7 0,2 12,1 77,5 9,8 207 Arantes 1 0,4 11,8 77,4 9,8 182 Syysruis Riihi 2 0,2 12,1 75,5 9,8 159 Elvi 6 0,3 13,2 75,9 10,5 172 Amilo 7 0,4 13,4 78,1 9,3 262 Picasso 1 6,8 12,5 78,0 9,1 256 Evolo 6 1,4 12,5 77,1 9,5 262 Akusti 1 0,4 12,1 76,5 10,6 212 Walet 1 0,0 13,2 78,9 9,4 163
Juuso Arantes Riihi Elvi Amilo Picasso Evolo Aukusti Walet Kevät- ja syysruislajikkeiden valkuaispitoisuus vuonna 2009 viljelijöiden näytteissä 11 Valkuaispitoisuus, % k. a. 10,5 10 9,5 9 8,5 Valkuaispitoisuus, % k. a. 8 Kevätruis Syysruis
Kevät- ja syysruislajikkeiden hehtolitrapaino ja sakoluku v. 2009 viljelijöiden näytteissä 300 250 200 150 100 Hl-paino Sakoluku 50 0 Juuso Arantes Riihi Elvi Amilo Picasso Evolo Aukusti Walet Kevätruis Syysruis
Kevätvehnälajikkeiden sadot viljelijöiden lohkoilla v. 2009 8000 Sato, kg/ha 7000 6000 5000 4000 3000 Sato, kg/ha 2000 1000 0 Anniina Kruunu Aino Quarna Amaretto Zebra Epos
Syys- ja kevätvehnälajikkeiden laatu v. 2009 viljelijöiden näytteissä Kasvilaji Lajike Näytteitä Kosteus Hl-paino Valkuas- Sakoluku % kg pitoisuus NIR % k. a. Kevätvehnä Amaretto 7 12,7 83,3 10,9 254 Quarna 1 13,4 82,9 13,7 284 Anniina 3 12,9 83,0 13,0 329 Kruunu 3 12,6 52,9 11,9 257 Zebra 2 12,5 82,5 12,8 320 Epos 1 14,1 80,3 12,3 297 Aino 1 12,4 80,1 10,4 266 Tjalve 1 12,8 82,0 11,2 355 Syysvehnä Urho 2 12,5 82,8 11,2 347 Olivin 1 11,7 84,2 12,3 328
Herneen ja härkäpavun sato vuonna 2009 viljelijöiden lohkoilla 4000 Sato, kg/ha 3500 3000 2500 2000 1500 Sato, kg/ha 1000 500 0 Herne Härkäpapu
Herneen ja härkäpavun satovaihtelu viljelijöiden lohkoilla v. 2009
Hernelajikkeiden sato vuonna 2009 4000 Sato, kg/ha 3500 3000 2500 2000 1500 Sato, kg/ha 1000 500 0 Karita Stok Hulda Keskiarvo
Herne- ja härkäpapulajikkeiden sato v. 2009 viljelijöiden näytteissä 4000 Sato, kg/ha 3500 3000 2500 2000 1500 1000 Sato, kg/ha 500 0 Karita Stok Hulda Kontu Herne Härkäpapu
Herne- ja härkäpapulajikkeiden laatu v. 2009 viljelijöiden näytteissä Kasvilaji Lajike Näytteitä Kosteus Raakavalkuais- % pitoisuus % kuiva-aine Herne Karita 3 11,4 22,6 Stok 2 12,2 23,7 Hulda 1 13,0 26,6 Härkäpapu Kontu 6 11,7 30,7
Rypsin ja rapsin kasvitautitilanne v. 2009 viljelijöiden lohkoilla Kasvi Näyt- Pahkahome Kalkkihome Lehtihome Mustalaikku Härmä teitä Verso Lehdet lidut varret Lehdet Varret Lidut Lidut Varret kpl % max min % % % % % % % % % % Rypsi 40 14,7 42,6 0,0 0,2 0,0 0,1 1,0 0,0 19,9 48,0 3,7 2,2 0,7 Rapsi 3 28,3 48,0 13,1 0,0 0,0 0,2 0,0 0,0 4,2 24,3 3,3 0,2 0,0 Kasvi Näyt- Harmaahome Möhöjuuren esiintyminen Tyvi- Mustat juuret teitä Lidut Varret % näyt- Möhöjuuriset näytteet laikku Ei mus- Lievä Voimakas kpl % % teistä Ei Lievä Kohtalainen Voimakas % tia juuria Rypsi 40 9,5 5,9 32,5 74,7 2,7 3,2 19,3 8,7 79,4 15,0 5,3 Rapsi 3 21,4 2,4 33,3 94,0 2,0 4,0 0 12,9 78,1 17,7 4,2