HATTULAN KUNTA LEPAAN ALUE ASEMAKAAVA luonnos KUNTA: HATTULA KYLÄ: LEPAA SUUNNITTELU 2005 ALUE: KORTTELIT Air-Ix Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puh. (03) 2442 111 Fax (03) 2616019
HATTULAN KUNTA LEPAAN ALUE ASEMAKAAVA, luonnosvaihe 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot KUNTA: Hattulan kunta KYLÄ: Lepaa ALUE: Asemakaava koskee Lepaan alueen osaa tiloista 1:162, 1:168 ja 1:142. Asemakaavalla muodostuu korttelit sekä katualue ja virkistysalue. Asemakaavan selostus koskee 23.11.2005 päivättyjä luonnosvaihtoehtoja. 1.2 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Lepaan alueella noin 7 kilometrin etäisyydellä Parolan taajaman pohjoispuolella. Alue rajoittuu Tyrvännöntiehen (yhdystie 3091). Kaava-alueen pintaala on noin 20 hehtaaria. Suunnittelualue Liiteasiakirjat LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Aloituspäätös Hattulan kunnanhallitus, 28.2.2005. Vireilletuloilmoitus kaavoituskatsauksessa 2005. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtävillä..2005-..2006 (MRA30 ). Asemakaavaehdotus nähtävillä..-..2006 (MRA27 ). Hattulan kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan.. 2006(MRL52 ). 2.2 Asemakaava Asemakaavalla osoitetaan uutta asuinrakentamista sekä yritystoimintaan liittyvää rakentamista. Nykyinen hevostila osoitetaan tilakeskuksena. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava tulee voimaan kun lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan. Toteuttaminen voidaan aloittaa tämän jälkeen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Lepaan maisema muodostuu luode-kaakko suuntaisista drumliiniharjanteista sekä niitä ympäröivistä tasaisista peltoalueista. Asemakaava-alue on suurimmaksi osaksi harjannealueen metsää. Aivan tien vieressä on entinen saharakennus pihapiireineen ja alueen eteläosassa hevostila rakennuksineen ja avoimine hevoslaitumineen. Eteläistä peltoaluetta rajaa lehtikuusivyöhyke. Kuva1. Eteläreunaa rajaavalla lehtikuusivyöhykkeellä ja peltoalueella on maisemallista arvoa. 3
3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alueen maaperä on pääosin moreenia. Peltoalueet ovat savea. Maastonmuodoiltaan alue on pienipiirteistä ja loivasti kumpuilevaa. Korkeusvaihtelua on noin seitsemän metriä. Metsät ovat pääasiassa kuusivaltaisia lehtomaisia kankaita. Metsän pohjalla sammalten lisäksi kasvaa lähinnä käenkaalta ja satunnaisesti metsäorvokkia ja muita kasveja. Kuva 2. Kuusivaltainen metsäalue on melko tiheää, jossa aluskasvillisuutta on vähän. Tällä hetkellä talousmetsänä olevaa varjoisaa metsää on käytetty aikoinaan laiduntamiseen, mistä on merkkejä nähtävissä alueen vanhassa puustossa. Siellä täällä kasvaakin kauniita vanhoja pihlajia, tuomia ja mäntyjä. Alueella on kaksi koivuhakamaista pientä valoisaa harjannetta, joilta löytyy tammea, vaahteraa, katajaa ja mustikkaa. Valoisaa ruohopohjaista koivuhakamaista metsää löytyy myös alueen länsiosasta Tyrvännöntien ja Annalantien vierestä. Sen pohjoispuolella on kostea pohjoiseteläsuuntainen juotti, joka jatkuu kahden harjanteen välistä pienelle metsätielle ja hevoslaitumella saakka. Toinen kosteapohjainen painanne löytyy alueen pohjoisosasta. Myös saha-alueen ja hevoslaitumien väliltä löytyy kosteampaa maastoa. Annalantien viereisen koivuhaan ja sen pohjoispuolisen kostean alueen välillä on sekametsää. Kuva 3. Annalantien vieressä on valoisaa koivikkoa. Suunnittelualueen sisällä avoimia osia ovat ainoastaan vanhan sahan ympäristö, jota on käytetty puutarhajätteen läjittämisalueena. Avointa maisemaa on myös hevostilan pihapiiri ja hevoslaitumet. Tilan kaakkoispuoleinen harjanteen reuna on kivikkoinen. Alueelta ei ole todettu metsä-, vesi- tai luonnonsuojelulain mukaisia kohteita. Etelälaidan maisemaa rajaa lehtikuusivyöhyke, joka on luokiteltu maisemaa kehystäväksi arvokkaaksi metsäalueeksi. Eteläpuoleinen peltomaisema on luokiteltu arvokkaaksi avoimeksi viljelymaisemaksi. Suunnittelualueen ulkopuolella pohjois- ja itäpuolella maasto on vaihtelevaa metsä- ja peltomaata. Kaava-alue on arvioitu maisemaa kehystävänä arvokkaana metsäalueena (Vanajaveden laakson maisemaselvitys, Marja Mikkola, Hämeen ympäristökeskuksen 4
moniste 20/2002). Alue kuuluu osana laajempaa valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa ja maisema-aluetta (kohta 3.2.1). 3.1.3 Rakennettu ympäristö Lepaan vaiheita Kaava-alue liittyy Lepaan kulttuurimaiseman vaiheisiin. Lepaan rälssisäteri mainitaan ensikerran 1460-luvulla. Lepaa kuuluu Hämeen vanhimpiin kartanoihin. Kartano on ollut tunnettu jo 1760-luvulla kauniista puutarhaistutuksistaan. Lepaan kartano tuli testamentin kautta valtiolle 1902 ja puutarhaopisto aloitti aloitti vuonna1912. Nykyisin siellä toimii Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikkö. Lepaanvirran äärellä olevasta puutarhaoppilaitoskokonaisuudesta on suojeltu valtion rakennuksista annetulla asetuksella 1993 kahdeksan rakennusta, kellari, tuulimylly sekä puisto ja puutarha. Lepaan tilan vanhat tiilestä ja kivestä muuratut karjarakennukset sekä asuinrakennukset sijaitsevat kaava-alueen vieressä Tyrvännöntien länsipuolella. Rakennukset ovat 1930-luvulta. Rakennukset ovat nykyisin viinitilan sekä viereisen golfkentän käytössä Suunnittelualueen eteläpuolelta avautuvat kauniit avoimet peltomaisemat. Kaava-alueen pohjoispuolella on Lepaan kyläkeskus palveluineen. Kaava-alueen rakennukset Tyrvännöntien vieressä on puurakenteinen matala saharakennus noin 1970-luvulta. Saha on ollut oppilaitoksen käytössä. Sahan eteläpuolella on vanha puurakenteinen talousrakennus. Tilalla Kotimäki (RNo 1:168) on vanha 1 1/2 -kerroksinen puurakenteinen asuinrakennus sekä vanhoja puurakenteisia talousrakennuksia. Päärakennuksen harja on päädyistä viistetty. Samanlainen katkaistu aumakatto esiintyy kaava-alueen viereisessä asuinrakennuksessa. Rakennukset liittynevät ajallisesti 1930-luvun karjarakennusten yhteyteen. Kotimäki sijoittuu luode-kaakko suuntaiselle kapealle harjanteelle kahden peltoalueen väliin. Se on muodostettu omaksi tilaksi 1961. Alkuaan se on kuulunut Lepaan tilaan. Kotimäki toimii nykyään hevostilana. Kuva 4. Vanha saharakennus. Kuva 5. Talousrakennus sahan vieressä. 5
Kuva 6. Kotimäki. Alueelta ei ole tiedossa muinaismuistoja eikä jäänteitä. Alueella ei ole kunnallisteknistä verkostoa. Palvelut Kaava-alueen pohjoispuolella, Lepaan kyläalueella, on mm. pankki, kyläkauppa, asiamiesposti, parturi, ala-asteen koulu, päiväkoti. Suurin osa kunnan julkisesta ja yksityisestä palvelutarjonnasta on keskustaajamassa. Liikenne Alue rajoittuu Tyrvännöntiehen (yhdystie 3061) ja pohjoisessa Annalantiehen. Eteläpuolella on Ratontie (pt 13909). Häiriötekijät Liikenne Tyrvännöntiellä aiheuttaa melua. Muita erityisiä häiriötekijöitä ei ole tiedossa. Tekninen huolto Vesijohto tulee puutarhaoppilaitoksen sekä Lepaan kylätaajaman alueelle. Oppilaitoksella on oma puhdistamo, johon on johdettu jätevesiä myös kyläalueelta. Tulevaisuudessa jätevedet on tarkoitus johtaa Hämeenlinnan puhdistamoon. 3.1.4 Maanomistus Tila 1:168 on yksityisessä omistuksessa. Muut alueet omistaa kunta. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset lähtökohdat Kaava-aluetta koskevat valtioneuvoston 1.1.2002 voimaan tulleen periaatepäätöksen mukaiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Alue liittyy valtakunnallisesti arvokkaaseen Vanajaveden kapeikon kulttuurimaisemaan (Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, Museovirasto ja Ympäristöministeriö 1993). Lisäksi alue kuuluu Vanajaveden laakson valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemakokonaisuuteen (Maisema-aluetyöryhmän mietintö II, 1992,YM/YSO). 6
Maakuntakaava Hattulan kunta kuuluu Hämeen liiton seutukaava-alueeseen. Kanta-Hämeen 5. seutukaava on vahvistettu 1.10.1998. Seutukaavassa alue on osoitettu merkinnällä AT, kyläalue tai kylämäinen alue. Alue kuuluu arvokkaaseen maisemaaluekokonaisuuteen ma. Kartta 2. Ote seutukaavasta Maakuntavaltuuston (29.11.2004) hyväksymässä maakuntakaavassa alue kuuluu asuntovaltaiseen alueeseen As, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään. Alue kuuluu myös laajempaan maisemaaluekokonaisuuteen, ma ja lisäksi alue on merkitty osana maaseudun kehittämisen kohdealuetta. Kartta 3. Ote maakuntakaavasta. 7
Yleiskaava Kunnanvaltuusto on 28.1.2004 hyväksynyt alueelle oikeusvaikutteisen osayleiskaavan. Kaavasta on valitettu. Osayleiskaavamerkinnät: - Tyrvännöntien viereen on osoitettu palvelurakentamisen ja yritystoiminnan alueet P. - Palvelurakentamisen läheisyyteen on sijoitettu asuinpientalojen alueet AP. - Tyrvännöntiehen rajoittuva peltoalue on osoitettu maisemallisesti arvokkaana peltoalueena MA. - Maisemaa kehystävä metsäalue (lehtikuusialue) on maa- ja metsätalousvaltaisena alueena, jolla on erityisiä ympäristöarvoja MY. - Itäosa on maa- ja metsätalousvaltaisena alueena M. - Asutuksen väliin on osoitettu lähivirkistysalue VL. Kartta 4. Ote Lepaan osayleiskaavasta (pienennös). Asemakaava Suunnittelualueelle ei ole laadittu asemakaavaa. Rakennusjärjestys Hattulan kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 14.11.2001. Rakennuskielto Suunnittelualueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. Pohjakartta Pohjakarttana käytetään 1:2000 mittakaavaista Maanmittauslaitoksen laatimaa pohjakarttaa, joka on hyväksytty 28.8.1986. Muut suunnitelmat ja selvitykset - Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö. - Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museovirasto ja Ympäristöministeriö 1993. 8
- Mikkola, M. 2002: Vanajaveden laakson maisemaselvitys. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 20. Hattulan kunta, Hämeenlinnan kaupunki, Hämeen liitto, Hämeen ympäristökeskus. Hämeenlinna. - Mikkola, M., Jutila, H., Putkonen, L. & Seppälä, S-L. 2001: Vanajaveden laakson maisema, esihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö ja luonto. Alueelliset ympäristöjulkaisut. 245. Hämeen ympäristökeskus. Hämeenlinna. - Rakennettu Häme, maakunnallisesti arvokas rakennusperintö (Hämeen liitto, Lauri Putkonen. 2003). - Kyliä ja kortteleita, Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys (Lauri Putkonen ja Marja Ivars. 2003). - Lepaan osayleiskaava-asiakirjat - Maaperätiedot. Geokartta karttapalvelut 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kunnanhallitus on päättänyt asemakaavan laatimisesta yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Alueelle ei ole ennestään laadittu asemakaavaa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Hattulan kunnanhallitus on päättänyt 28.2.2005 asemakaavan laatimisesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo Viranomaiset Hämeen ympäristökeskus Museovirasto Hämeen liitto Tiehallinto, Hämeen tiepiiri Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy Kanta-Hämeen Pelastuslaitos Hämeen ammattikorkeakoulu, Lepaan yksikkö. Hattulan kunta - tekninen lautakunta - rakennuslautakunta Yritykset, yhdistykset ja järjestöt - Tyrväntö-seura ry Vaikutusalueen maanomistajat, kiinteistöjen haltijat ja asukkaat sekä yritykset työntekijöineen. Lisäksi kaavahankkeen osallisia ovat kaikki, jotka täyttävät osallisuuden määritelmän. Vireilletulosta on tiedotettu kaavoituskatsauksen yhteydessä 2005. 9
4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä luonnosvaihtoehtojen nähtävilläolosta ilmoitetaan Hämeen Sanomissa ja kunnan ilmoitustaululla. Vireilletulosta tiedotetaan kirjeitse naapurimaanomistajille ja niille viranomaisille ja yhteisöille, joiden toimialaa kaavassa käsitellään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävänä Hattulan kunnantalolla sekä kunnan internet -kotisivuilla. Osalliset ja kunnan jäsenet voivat esittää suunnitelmasta mielipiteitään, jotka tulee toimittaa kunnalle ennen nähtävänä olon päättymistä. Puutteellisena pitämästään osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta osallinen voi esittää neuvottelua Hämeen ympäristökeskukselle. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta päättää kunnanhallitus. Nähtävilläolosta ilmoitetaan Hämeen Sanomissa ja kunnan ilmoitustaululla. Asemakaavaehdotus pidetään nähtävänä Hattulan kunnantalolla ja kunnan internet-kotisivuilla 30 päivää. Osalliset ja kunnan jäsenet voivat esittää kaavaehdotuksesta muistutuksia, jotka tulee toimittaa kunnalle ennen nähtävänä olon päättymistä. Hattulan kunnanvaltuusto hyväksyy kaavamuutoksen (MRL 52 ). 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma toimitetaan viranomaisille tiedoksi. Vireilletulovaiheen viranomaisneuvottelu pidetään tarvittaessa. Kaavaluonnoksesta pyydetään viranomaisten kommentit. Viralliset lausunnot pyydetään asemakaavaehdotuksesta. Lausuntojen ja mahdollisten muistutusten jälkeen pidetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu. Kaavan hyväksymisestä ja voimaantulosta tiedotetaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisesti. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohtatavoitteet Kaavan tavoitteena on osoittaa yleiskaavan mukaisesti asuin- ja yritystoimintaan liittyvää rakentamista. Alueen sijainti puutarhaoppilaitoksen välittömässä läheisyydessä huomioidaan suunnittelussa. Rakennusten sopeutumisessa maisemaan tuetaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Alue tullaan liittämään kunnallistekniikan piiriin. Osallisten tavoitteet ja tavoitteiden tarkentuminen Aloitusvaiheen neuvottelussa oli esillä mm. piha- ja puutarhateeman huomioiminen jo osana kaavasuunnittelua, puutarha-alaa tukeva työpaikka- ja yritystoiminnan sekä matkailualueiden osoittaminen. Kyläkaupalle varataan alue Tyrvännöntien varresta. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Aluevaraukset noudattavat maakuntakaavan ja osayleiskaavan tavoitteita. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kaavatyössä huomioidaan alueen kulttuurihistoriaan ja maisemaan liittyvät tavoitteet. 10
4.5 Asemakaavan vaihtoehdot Alueelta laadittiin kolme alustavaa luonnosvaihtoehtoa(a, B ja C). Aluevarauksissa on huomioitu osayleiskaavan tavoitteet. Tyrvännöntien läheisyydestä on osoitettu korttelialueet palvelurakentamisen tarpeisiin. Asuinrakentamista on osoitettu alueen keskivaiheille sekä tilakeskuksen lounaispuolelle pellon reunaan. Rakentamisen määrässä ei vaihtoehdoissa ole merkittäviä eroja. Alueen maisema, luonnonympäristö ja nykyinen käyttö (maanomistus) rajoittaa suunnittelua jonkin verran. Vaihtoehdoissa on haettu alueen liikennöintiin ja rakennuspaikkojen sijoittumiseen erilaisia ratkaisumalleja. Korttelialueiden liikennöinti on pääsääntöisesti ohjattu Annalantien kautta. Poikkeuksena tieyhteys AM alueelle, jonka tie on nykyisellä kohdalla. Kaikissa vaihtoehdoissa on nykyinen hevostila maatilakeskuksena AM ja maatalousalueena MT. Vaihtoehdossa A on erillispientalotontteja eniten ja vastaavasti palveluja varten (PL) on varattu vähemmän. Vaihtoehdossa B on osoitettu alueet asuin- ja työpaikkarakentamista varten. Vaihtoehdossa C on lähipalveluja varten varattu enemmän tilaa. Rivitalorakentamiseen on varattu alueet kaikissa vaihtoehdossa. Pinta-alat vaihtoehdoittain (hehtaaria) A B C Asuminen (AO, AP,AR, AP/TP) 9,02 9,30 7,51 Palvelurakentaminen (PL) 1,51 1,42 2,66 Maatalous (MT) 1,07 1,07 1,07 Virkistys (VL, M, MY) 6,51 6,46 7,16 Katualueet 1,82 1,68 1,53 Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 19,93 hehtaaria. Ohjeellisten tonttien pinta-alat ovat keskimäärin yli 2000 m2. Luonnosvaihtoehtojen vaikutukset Kokonaisuutena rakentaminen tulee olemaan väljää, mikä sopii Lepaan kylärakenteeseen. Uudet alueet sijoittuvat pääosin metsäalueelle. Toteuttaminen lisää asukkaiden määrää. Palvelurakentamiseen varatut rakentamismahdollisuudet lisäävät työpaikkojen määrää alueella. Lisääntyvä asutus tukee lähialueen palveluja Pellon reunaan osoitettu asuinrakentaminen on maiseman kannalta arkaa. Rakentamisen sopivuudesta maisemaan laaditaan tarkempia määräyksiä ja ohjeita. Liikenteen melu vaikutukset kohdistuvat lähinnä Annalantien ympäristöön. Liikenteen määrän kasvu edellyttää Annalantien parantamista. Pysyvän asutuksen kasvu lisää ympäristön virkistyskäyttöä. Alueen virkistysmahdollisuudet säilyvät hyvinä jatkossakin. Alue tullaan liittämään keskitettyyn vesi- ja viemäriverkkoon. 11
Kohdat 5 ja 6 tarkentuu luonnosvaiheen jälkeen 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Palvelut 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet 5.3.2 Muut alueet 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4 Ympäristön häiriötekijät 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Tampereella 1.12.2005 Esko Hyytinen Rakennusarkkitehti Air-Ix Ympäristö Oy 12