KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI SYYSKUU 2015 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-syyskuussa 2015 on kirjattu henkilöstökuluja n. 1,5 milj. euroa (1,2 %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella palkattujen ja sijaisten palkkamenojen kasvusta. Viime vuoteen verrattuna työllistämispalkkoja on maksettu sivukuluineen n. 0,85 milj. enemmän ja sijaisten palkkoja n. 1,3 milj. enemmän. Vakituisen henkilökunnan palkkoja on kirjattu syyskuun loppuun n. 817.000 euroa edellistä vuotta vähemmän. Vastaavalta ajalta palkattomilla vapailla on saavutettu 454.170 euron säästö (ei sisällä henkilösivukuluja). Lyhytaikaisten sijaisten käyttöä loppu vuoden aikana tulee rajoittaa. Työllistetyt Sijaiset ja määräaikaiset yhteensä v. 2015 v. 2014 Muutos Muutos % v. 2015 v. 2014 Muutos Muutos % Tammi -134 866-51 752-83 114 160,6 Tammi -1 227 690-1 235 987 8 297-0,7 Helmi -151 191-55 097-96 094 174,4 Helmi -1 410 821-1 249 756-161 065 12,9 Maalis -174 062-76 075-97 987 128,8 Maalis -1 533 934-1 312 139-221 795 16,9 Huhti -160 117-95 446-64 671 67,8 Huhti -1 547 070-1 432 450-114 620 8,0 Touko -178 375-87 243-91 132 104,5 Touko -1 711 343-1 588 396-122 947 7,7 Kesä -227 486-137 546-89 940 65,4 Kesä -1 762 960-1 705 813-57 147 3,4 Heinä -194 241-127 995-66 246 51,8 Heinä -1 403 150-1 289 593-113 557 8,8 Elo -158 713-90 540-68 173 75,3 Elo -1 481 151-1 382 469-98 682 7,1 Syys -120 254-90 215-30 039 33,3 Syys -1 546 336-1 370 655-175 681 12,8 Yhteensä -1 499 305-811 909-687 396 84,7 Yhteensä -13 624 455-12 567 258-1 057 197 8,4 (yllä olevat taulukot eivät sisällä sivukuluja).
KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI SYYSKUU 2015 KAUPUNKI/KONSERNI Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: MONIPUOLINEN ELINKEINOELÄMÄ JA HYVÄ TYÖLLISYYS 1. Kaupungin palvelurakenne sopeutetaan toimintaympäristön muutokseen. Vuosien 2015-2018 taloustavoitteiden toteutuminen edellyttää valtuuston hyväksymän sopeuttamisohjelman täysimääräistä toteuttamista. Asukasluvun laskemisesta ja huonosta työllisyystilanteesta johtuen tarvitaan uusia sopeuttamistoimia toiminnan ja talouden tasapainoon saamiseksi. 2. Kaupungin elinvoima vahvistuu, työllisyys paranee ja väestökehitys kääntyy positiiviseksi. Perustetut ja lakanneet yritykset Lähde: Kaupparekisterin kuulutustietopalvelu ja Asiakastiedon Myyntioptimi - Kaupparekisterin aloituspäivämäärän mukaan 2015 2014 2013 2012 2011 2010 tammi-syyskuu tammi-syyskuu tammi-syyskuu tammi-syyskuu tammi-syyskuu tammi-syyskuu perustetut 179 204 213 223 237 237 lakanneet 102 103 107 99 142 99 nettolisäys 77 101 106 124 95 138 Lähde: Kaupparekisterin kuulutustietopalvelu ja Asiakastiedon Yritysfiltteri - Kaupparekisterin aloituspäivämäärän mukaan 2015 2014 2013 2012 2011 2010 tammi-syyskuu koko vuosi koko vuosi koko vuosi koko vuosi koko vuosi perustetut 179 284 268 323 319 293 lakanneet 102 138 128 149 177 181 nettolisäys 77 146 140 170 142 112 vuosi 2015 verrattuna edellisiin vuosiin verrattuna 2014 verrattuna 2013 verrattuna 2012 verrattuna 2011 verrattuna 2010 tammi-syyskuu tammi-syyskuu tammi-syyskuu tammi-syyskuu tammi-syyskuu perustetut -12 % -4 % -9 % -14 % -14 % lakanneet -1 % -4 % 4 % -27 % 4 % nettolisäys -24 % -5 % -19 % 6 % -27 % aktiivisia yrityksiä Salo päätoimipisteitä sivutoimipisteitä 3.8.2015 5016 4930 86 Työttömyys oli syyskuussa 15,3 % eli työttömiä 3.831 henkilöä (elokuussa 3.935 ja vuosi sitten syyskuussa 3.843). Salon työllisyysasteen kehitys on edelleen erittäin huolestuttavia. Sillä on merkittävä vaikutus veropohjaan ja sitä kautta lopulliseen verokertymään. Väestön ikärakenne on vanhentunut ja huoltosuhde heikentynyt, koska aktiiviväestön osuus on pienentynyt. 3. Kaupungin talous tasapainossa vuoteen 2017 mennessä. Vuosikate Syyskuun ennuste mukaan lisätalousarviolla vahvistelussa budjetissa on mahdollisuus pysyä. Tuloja on kertymässä jonkin verran budjetoitua enemmän ja ilman suuria yllätyksiä toimintamenoihin varatut määrärahat riittävät. Verotuloennusteen mukaan sekä kunnallisveroja että yhteisöveroja on kertymässä budjetoitua enemmän. Kiinteistöverot ja valtionosuudet tarkistettiin lisätalousarviossa oikealle tasolle. Verokertymistä johtuen vuosikate on toteutumassa budjetoitua parempana. Loppuvuoden tulo- ja menokehitykseen vaikuttavat työllisyystilanteen ja väkiluvun muutoksen kehitys. Microsoftin irtisanomiset eivät ehdi merkittävästi vaikuttamaan kuluvan vuoden tulokertymään. Veroprosentti Verotuloja kertyy budjetoitua enemmän. Heikosta työllisyystilanteesta johtuen anoimme viime vuonna alennusta kunnan jako-osuteen. Tästä johtuen tämän vuoden oikaisutilitys tulee olemaan lievästi positiivinen, kun se viime vuonna oli negatiivinen. Väkiluvun jatkuva väheneminen ja heikko työllisyystilanne heijastuvat ensi vuoden oikaisuun. Todennäköisesti ensi vuoden kokonaiskertymä tulee olemaan tätä vuotta pienempi. Tilikauden yli- /alijäämä Verorahoituksen suotuisa kehitys vaikuttaa myös alijäämäennusteeseen. TYÖLLISTÄMISTUKI 2015 (syyskuu) Kaupungin työllistämistuki pitkäaikaistyöttömille max 300,- /kk/työllistettävä. TA 2015 määräraha ( ) 250 000,00 Hyväksytty tuki yhteensä ( ) 61 119,17 Määrärahaa jäljellä ( ) 188 880,83 Toteutunut maksatus yhteensä ( ) 44 881,99 Hyväksytty tuki yhteensä (hlö) 43 Hylätyt yhteensä 12 Velka/ asukas Lyhytaikaista kassalainaa ei ole otettu. Pitkäaikaisia lainoja on lyhennetty tammi-syysuussa 7,9 milj. euroa. Pitkäaikaisesta lainaa ei ole nostettu. Pitkäaikaista lainaa oli syyskuun lopussa 106,0 milj. euroa eli 1 962 euroa/asukas Suhteellinen velkaantuneisuus Rahavarat olivat 23,8 milj. euroa. Nettokassavirta oli 20,5 milj. euroa positiivinen. Muita havaintoja: Kaupunginhallitus on 9.2.2015 hyväksynyt esityksen henkilöstöön kohdistuvien säästötoiminen jatkamisesta vuosille 2015-2018. Hallitus korosti erityisesti eläköitymisen täysimääräisen hyödyntämisen huomioimista sopeuttamistyössä. Henkilökuntaa kannustetaan pitämään palkattomia vapaita aina, kun se toiminnallisesti on mahdollista. Edellisten lisäksi varsinkin lyhytaikaisia sijaisuuksia tulee välttää. Salon kaupungin talouden liikkumavara on todella kapea. Tiukkaa kulukuria on jatkettava kaikkien menolajien osalta.
KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI SYYSKUU 2015 KAUPUNKI/KONSERNI
KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI SYYSKUU 2015 KAUPUNKI/KONSERNI Tuloslaskelma (ulkoinen) 30.9.2015 TA2015 Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu TP ennuste LTA2015 Toimintatuotot 52 801 5 280 4 606 4 435 6 670 53 975 52 801 Myyntituotot 19 376 2 640 1 141 1 413 3 000 18 329 19 376 Maksutuotot 18 156 1 583 1 641 1 810 1 496 18 038 18 156 Tuet ja avustukset 4 450 386 425 388 1 043 6 390 4 450 Muut toimintatuotot 10 819 671 1 399 824 1 131 11 219 10 819 Toimintakulut -324 953-26 467-26 596-26 248-30 200-329 061-330 854 Henkilöstökulut -157 384-12 912-12 400-12 400-13 700-160 638-159 804 Palkat ja palkkiot -120 946-9 895-9 500-9 500-10 500-123 295-122 916 Henkilösivukulut -36 438-3 017-2 900-2 900-3 200-37 343-36 888 Palvelujen ostot -123 860-10 355-10 243-10 169-12 000-125 922-126 840 Aineet, tarvik. tavarat -18 175-1 278-1 512-1 679-2 000-17 421-18 175 Avustukset -20 618-1 607-1 876-1 674-2 000-19 838-21 119 Muut toimintakulut -4 916-315 -565-326 -500-5 242-4 916 Toimintakate -272 152-21 187-21 990-21 813-23 530-275 086-278 053 Verotulot 180 500 21 188 16 000 0 13 826 184 251 181 200 Kunnallisverot 158 500 13 757 139 228 158 500 Kiinteistöverot 13 500 6 684 7 062 14 200 Yhteisöverot 8 500 747 8 135 8 500 Valtionosuudet 99 500 8 617 8 617 8 617 8 617 103 404 103 400 Rahoitustuotot ja -kulut -2 635-280 -366-314 -777-2 328-2 635 Korkotuotot 100 0 5 5 32 80 100 Muut rahoitustuotot 275 4 6 6 215 352 275 Korkokulut -3 000-284 -375-324 -1 021-2 739-3 000 Muut rahoituskulut -10 0-2 0-3 -20-10 Vuosikate 5 213 8 338 2 260-13 511-1 864 10 242 3 912
VEROTUOTOT; ENNUSTE 2015 KUNNALLISVERO Ennuste 2015 Tot 2015 Ennuste 2015 (kumulatiivinen) Tot 2015 (kumulatiivinen) Tammi 15 825 15 466 15 825 15 466 Helmi 15 183 17 534 31 008 33 000 Maalis 15 667 14 818 46 675 47 818 Huhti 14 187 14 966 60 862 62 784 Touko 15 018 16 486 75 880 79 270 Kesä 13 740 14 376 89 620 93 646 Heinä 15 817 16 610 105 437 110 256 Elo 14 976 15 214 120 413 125 470 Syys 13 327 13 757 133 740 139 227 Loka 13 241 146 981 139 227 Marras -1 442 145 539 139 227 Joulu 12 959 158 498 158 500 139 227 1 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 15 825 15 466 15 183 17 534 VEROTUOTTOENNUSTE v. 2015; Kunnallisvero (1 000 ) 15 667 14 818 Ennuste 2015 Tot 2015 14 187 14 966 15 018 16 486 13 740 14 376 15 817 16 610 14 976 15 214 13 327 13 757 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 15 825 15 466 31 008 33 000 Verotuottoennuste v. 2015; Kunnallisvero (1 000 ) Ennuste 2015 (kumulatiivinen) 46 675 47 818 60 862 62 784 75 880 79 270 Tot 2015 (kumulatiivinen) 89 620 93 646 105 437 110 256 120 413 125 470 1 2 3 4 5 6 7 8 9 133 740 139 227 YHTEISÖVERO Ennuste 2015 Tot 2015 Ennuste 2015 (kumulatiivinen) Tot 2015 (kumulatiivinen) Tammi 595 817 595 817 Helmi 699 1 065 1 294 1 882 Maalis 526 771 1 820 2 653 Huhti 385 500 2 205 3 153 Touko 1 522 2 457 3 727 5 610 Kesä 1 029 445 4 756 6 055 Heinä 548 648 5 304 6 703 Elo 657 685 5 961 7 388 Syys 660 747 6 621 8 135 Loka 623 7 244 8 135 Marras 518 7 762 8 135 Joulu 738 8 500 8 500 8 135 1 000 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 595 817 699 1 065 VEROTUOTTOENNUSTE v. 2015; Yhteisövero (1 000 ) 526 771 Ennuste 2015 Tot 2015 385 500 1 522 1 029 445 548 648 657 685 660 747 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys 2 457 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 595 817 1 294 1 882 Verotuottoennuste v. 2015; Yhteisövero (1 000 ) Ennuste 2015 (kumulatiivinen) 1 820 2 653 2 205 3 153 3 727 5 610 Tot 2015 (kumulatiivinen) 4 756 6 055 5 304 6 703 5 961 7 388 1 2 3 4 5 6 7 8 9 6 621 8 135 KIINTEISTÖVERO Ennuste 2015 Tot 2015 Ennuste 2015 (kumulatiivinen) Tot 2015 (kumulatiivinen) Tammi 58 46 58 46 Helmi 13 17 71 63 Maalis 27-6 98 57 Huhti 43 88 141 145 Touko 24 44 165 189 Kesä 21 44 186 233 Heinä 9 33 195 266 Elo 54 112 249 378 Syys 3 070 6 684 3 319 7 062 Loka 4 397 7 716 7 062 Marras 6 108 13 824 7 062 Joulu 376 14 200 14 200 7 062 1 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0-1 000 58 46 13 17 VEROTUOTTOENNUSTE v. 2015; Kiinteistövero (1 000 ) 27-6 Ennuste 2015 Tot 2015 43 88 24 44 21 44 9 54 112 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys 33 3 070 6 684 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 58 46 71 63 98 57 Verotuottoennuste v. 2015; Kiinteistövero (1 000 ) Ennuste 2015 (kumulatiivinen) 141 145 165 189 Tot 2015 (kumulatiivinen) 186 233 195 266 249 378 1 2 3 4 5 6 7 8 9 3 319 7 062
KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI SYYSKUU 2015 HYVINVONTIPALVELUT / TERVEYS-, VANHUS- JA SOSIAALIPALVELUT TOIMINTATUOTOT JA KULUT YHTEENSÄ JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Kaupungin talous tasapainossa vuoteen 2017 mennessä Sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarvio tulee ylittymään. Palvelualueiden toimintakulukertymä ajalta 2015 / 1-9 ylittää viime vuoden vastaavan ajan toteutuneet kustannukset 2 780 000. Tuottoja on kertynyt vastaavalta ajalta 300 000 edellisvuotta vähemmän, joten toimintakate on 3 080 000 suurempi kuin vuonna 2014. Sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarvioon on toimintakulujen katteeksi vuodelle 2015 budjetoitu lisätalousarvion jälkeen määrärahaa 190,2 M (TP 2014 190,0 M ). Toimintatuottoihin 22,5 M (TP 2014 22,9 M ). Toimialan talousarvion toimintakate on 167,7 M (TP 2014 167,1 M ). Vuoden 2015 /1-9 toteutuneiden kulujen ja tuottojen perusteella sosiaalija terveyspalvelujen toimintakate on vuoden lopulla n. 170 M. Lisämäärärahasta huolimatta toimintakate tulee ylittämään talousarviovarauksen. Talousarvion ylitys johtuu pääosin henkilöstökulujen kasvusta. Henkilöstökulujen kasvun taustalla on päätösten mukaiset uudet rekrytoinnit sekä vapaana olleiden vakanssien parempi täyttöaste. Lisäksi esim. terveydenhuollon palveluissa on kuluvan vuoden aikana ollut 1751 sairauspoissaolopäivää edellisvuotta enemmän.
TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN SEKÄ ITSENÄISEN SUORIUTUMISEN EDISTÄMINEN Terveyspalvelut 9/2014 9/2015 Muutos % Tyks (alue) hoitojaksot 5729 5464-4,6 Tyks (alue) pkl-käynnit 63614 59821-6,0 EPLL pkl-käynnit 875 6058 Psykiatria hoitojaksot 277 356 28,5 Psykiatria pkl-käynnit 19188 19899 3,7 Avohoitokäynnit 104758 107017 2,2 Tk vuodeosaston hoitopäivät 32553 32485-0,2 Päivystys 19903 21557 8,3 Hammashoitokäynnit 36631 41281 12,7 Siirtoviivepäivät -/213277 851/467535 - Vanhuspalvelut 9/2014 9/2015 Muutos % Kotihoidon käynnit 296456 297687 0,4 Tehostettu palveluasuminen 52536 51630-1,7 Hoitokotien hoitopäivät 65888 65584-0,5 Sosiaalityön palvelut 9/2014 9/2015 Muutos % Toimeentulotuki kotitaloudet 959 951-0,8 Lastensuojelun huostaanotot /avohuollon sij. 22/116 25/77-26,1 Lastensuojelun asiakkaat 636 571-10,2 Palveluasumisen asiakkaat 59 64 8,7 Erikoissairaanhoito Suoritteet: 2014 2015 Muutos % Hoitojaksot 6 006 5 820-3,1 Poliklinikkakäynnit 82 802 79 720-3,7 Erikoissairaanhoito Toteutuneet kustannukset 1-9: 2014 2015 muutos Tyks alue 36 463 252 36 175 674-287 578 Psyk 6 799 931 6 966 139 166 208 Muut 835 798 2 939 312 2 103 514 Yhteensä 44 098 981 46 081 125 1 982 144 Erikoissairaanhoidon kohdalla suoriteperusteiset kustannukset ovat viime vuoden vastaavaa aikaa suuremmat. Suoritemäärien lasku ei näy kustannuksissa, koska yksikkökustannukset ovat edelleen kasvussa. Sairaanhoitopiiri on kohdistanut edellisvuotta tarkemmin kustannuksia ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen tulosalueelle, muutos näkyy taulukon kohdassa muut kustannusten kasvuna. Terveyspalvelut Tot 2014/1-9 Tot 2015/1-9 TA 2015 Ennuste 2015 Toimintatuotot 6 193 904 5 841 864 7 716 535 7 953 323 Toimintakulut -83 638 526-81 315 721-110 963 278-111 684 009 Toimintakate -77 444 622-75 473 857-103 246 743-103 730 680 TASAPAINOINEN TALOUS TOIMINTAKULUT: TOIMINTATUOTOT: Talousarvion toimintakulujen toteumaprosentti on 75,4 %. Alkuvuoden käytön perusteella talousarvio tulee ylittymään. Toimintakulujen kasvu selittyy suurelta osin henkilöstömenojen kasvulla. Palvelujen ostojen kohdalla määräraha riittänee. Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö ylittää tammi-syyskuun osalta ennakkolaskutetun 2,1 %, mutta sairaanhoitopiiri on kokouksessaan lokakuussa päättänyt alentaa laskutushintoja, joten hinnanalennus kattanee eron. Henkilöstökulujen kasvun taustalla on avoterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon vakinaisten lääkärien rekrytointitilanne. Vapaana olleet vakanssit on saatu täytettyä. Lisäksi avoterveydenhuollon sijaisuuksiin on onnistuttu rekrytoimaan lääkäreitä normaalisti (vrt. vuonna 2014 keikkalääkäreitä ostopalveluina). Henkilöstökuluja nostaa osaltaan myös tk-sairaalan uusi lääkärin vakanssi, pitkäaikaistyöttömien terveydenhoitaja sekä viisi varhaisen perhetyön määräaikaista työntekijää. Vanhuspalvelut Tot 2014/1-9 Tot 2015/1-9 TA 2015 Ennuste 2015 Toimintatuotot 7 157 324 7 367 419 10 138 205 10 109 764 Toimintakulut -29 732 054-30 112 767-39 343 187-39 795 649 Toimintakate -22 574 730-22 745 348-29 204 982-29 687 377 Vanhuspalvelujen talousarvio ylittyy. Palvelualueen henkilöstökulut ylittävät talousarviovarauksen, mutta ovat edellisvuoden tasolla. Palvelujen ostoja on toteutunut n. 550 000 vuoden 2014 vastaavaa aikaa vähemmän. Vanhuspalvelujen suoritemäärät ovat edellisvuoden tasolla. Suunnitellut palvelurakennemuutokset on saatu valmiiksi ja palvelumuotojen suoritemäärät vakiintuneet.
Sosiaalityön palvelut Tot 2014/1-9 Tot 2015/1-9 TA 2015 Ennuste 2015 Toimintatuotot 2 658 455 3 128 490 4 678 200 4 366 448 Toimintakulut -30 635 194-29 566 275-39 762 992-41 292 928 Toimintakate -27 976 739-26 437 785-35 084 792-36 907 413 Sosiaalityön palvelujen kohdalla talousarvioon varatut määrärahat eivät riitä. Osaston toimintakate 2015/1-9 on n. 1,5 M edellisvuotta suurempi. Toimintakuluissa on kasvua 1 M ja tilitetyt tulot 0,5 M pienemmät. Henkilöstökuluja on kertynyt 480 000 enemmän. Palvelualueelle rekrytoitiin kuluvana vuonna 5 uutta työntekijää työvoimanpalvelukeskukseen tukemaan työllistämistoimia sekä 2 määräaikaista etuuskäsittelijää sosiaalikeskukseen. Palvelujen ostoja on toteutunut n. 520 000 enemmän. Tulosyksiköistä eniten kasvua toimintakatteessa on tapahtunut vammaistyön palveluissa 970 000. Lastensuojelutyön toimintakate on kasvanut 314 000 ja aikuissosiaalityön 265 000. Vammaispalvelujen asiakasmäärä on edellisvuoden tasolla. Vanhoja laitossijoituksia on purettu, mutta muutama uusi vaikeasti vammainen ja samalla kallishoitoinen asiakkuus pitää kulut kasvussa. Kustannuksia lisää myös lakisääteisen henkilökohtaisen avun kasvu. Lastensuojelussa on vuoden aikana tehty huostaanottoja edellisvuoden malliin, mutta avohuollon sijoituksia selvästi vähemmän. Lastensuojelun asiakkuudet ovat laskussa. Ennalta ehkäisevän työn vaikutus näkyy avohuollon sijoitusten määrän laskuna. Lastensuojelussa on kartoitettu alkusyksyn aikana erityisesti ostopalveluja saavien asiakkaiden tilanteita ja ostopalvelujen myöntämiselle on laadittu ohjaavia kriteeristöjä. Aikuissosiaalityön toimintakulujen kasvu selittyy työvoiman palvelukeskuksen ja sosiaalikeskuksen uusilla rekrytoinneilla.
KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI SYYSKUU 2015 HYVINVOINTIPALVELUT / LASTEN JA NUORTEN PALVELUT JA VAPAA-AJAN PALVELUT TOIMINTATUOTOT JA KULUT YHTEENSÄ: JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ:
1. Kaupungin palvelurakenne sopeutetaan toimintaympäristön muutokseen ASIAKKAAT, PROSESSIT Opetusltk 9/2014 9/2015 Muutos% Päivähoitopaik. täyttöaste% 94,47 90,47 Päivähoitopaik. käyttöaste % 77,73 77,12 Lapset varh. kasv. piirissä 2 240 2 195-2,0% Perhepäivähoitajien määrä 87 71 Lapsia/päivähoitaja 3,06 3,48 syksy/14 syksy/15 Erityisopetuksen oppilaat/kaikki oppilaat 12,2 % 12,14 % Oppilasmäärä/luokkien määrä 17,66 18,64 per.op.oppilaat./henkilöstö 10,56 10,51 lukio: opiskelijat./ opetushlöstö 16,36 16,25 Lukio: opisk./opisk. paikat 900/1011 878/1011 Kansal. opist. opiskelijat 6 433 6 328 31.12 Vapaa-ajan ltk 1-9/2014 1-9/2015 Muutos % Veturitallin kävijämäärä 12 362 43 246 249,8% 9/2014 9/2015 Muutos % Kirjaston lainojen määrä 108 533 99 057-8,7% Uimahallin kävijämäärä 19 539 20 538 +5,1% 8/2014 8/2015 Muutos % Nuorisotilojen kävijämäärä 1 885 2 882 +52,9% Varhaiskasvatuspalveluissa aloitettiin syyskuun alussa tuntiperusteisen hoitomaksun pilotointi ajalla 1.9.2015-31.7.2016. Tuntiperusteista mobiilikirjaukseen perustuvaa asiakasmaksua pilotoivat Kärävuoren,Suomusjärven ja Torikadun päiväkodit. Porrastettua päivittäiseen hoitoaikaan perustuvaa asiakasmaksua kokeillaan Asemakadun, Palometsän ja Paltan päiväkodeissa. Päiväkotihoidon palvelusetelin sääntökirja hyväksyttiin opetuslautakunnassa. Rekijoen koulun toiminta loppui 31.7.2015. Opetuspalveluiden osalta sopeuttamisohjelmaa käsitellään lokakuun lautakunnassa Musiikkiopiston palvelut tavoittavat kuntalaiset keskustan alueella. Sivutoimipisteitä ei ole perustettu. Tarjonnan laajuus ei vastaa valtakunnallista keskiarvoa. Varsinaisten oppilaiden, eli perusja opistotason oppilaiden, määrä on noin 0,5 % väestöpohjasta valtakunnan keskiarvon ollessa noin 0,8%. Nuorisopalvelut kehittävät toimintaa yhdessä nuorten kanssa olemassa olevin voimavaroin monialaista yhteistyötä hyödyntäen. Kirjastopalvelut tavoittavat kuntalaiset sekä keskusta-alueella että entisissä kuntakeskuksissa. Kirjastoautopalvelut täydentävät joustavasti palveluiden saatavuutta kaupungin eri alueilla. Tarjonnan laajuutta, aukioloaikoja ja autojen reittejä mukautetaan suhteessa muiden palvelualojen toiminnoissa tapahtuviin muutoksiin. Aineistomäärärahojen pienentyminen on vähentänyt mahdollisuuksia hankkia uutuuksia. Tämä näkyy osaltaan vähentyneenä lainauksena. Samanaikaisesti kirjaston asiakaskoneiden käyttö päivittäisten asioiden hoitamiseen on ollut vilkasta. Asiakkaiden ottamien tulosteiden ja kopioiden määrä on kasvanut. Tämä näkyy lisääntyneinä myyntituottoina. Liikuntapalveluissa on käynnistetty toimet Halikon liikuntahallin valvonnan automatisointiin yhteistyössä tilapalveluiden kanssa. Kansalaisopiston opintotarjonta pyritään pitämään käytettävissä olevien resurssien puitteissa mahdollisimman laajana, laadukkaana ja monipuolisena. Tarvittavat sopeutumistoimet pyritään toteuttamaan siten, että opetustarjonta ei supistu nykyisestä. Opintotoiminnan laatua ja osuvuutta sekä kustannustehokkuutta pyritään parantamaan kehittämällä yhteistyötä kaupungin muiden toimialojen ja yksiköiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Toimintaympäristön muutos korostaa kansalaisopiston merkitystä hyvinvointia ja elämään mielekkyyttä luovana toimintana. Opiston toiminnan vaikuttavuutta pyritään vahvistamaan kohdennettujen palveluiden avulla. Kansalaisopisto on hakenut ja saanut hankerahoituksia toiminnan kehittämiseen. Opisto on alkuvuonna saanut Opetushallitukselta rahoitusta 30 000 euroa maahanmuuttajakoulutuksen kehittämiseen sekä yhdessä useiden varsinaissuomalaisten kansalaisopistojen kanssa 24 000 euroa Osaava-rahoitusta, joka on tarkoitettu pedagogiseen kehittämiseen. 2. Kaupungin elinvoima vahvistuu, työllisyys paranee ja väestökehitys kääntyy positiiviseksi Esiopetus muuttui velvoittavaksi elokuun alusta, samoin varhaiskasvatusta koskevan lainsäädäntöuudistuksen ensimmäisen vaiheen lakimuutokset ja uudistuvat säännökset astuivat voimaan 1.8.2015. Lasten päivähoidosta annetun lain nimi muuttui varhaiskasvatuslaiksi. Varhaiskasvatus määritellään ensimmäistä kertaa lain tasolla ja sille on asetettu kattavat tavoitteet. Subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen on ensisijaisesti lapselle kuuluva oikeus ja sillä tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Laissa korostetaan lapsen etua toiminnan järjestämisessä. Varhaiskasvatus korvaa käsitteenä lasten päivähoidon. Opetuspalveluissa tarjotaan laadukasta perusopetusta. Perusopetuksen hankkeiden avulla ehkäistään koulupudokkuutta ja syrjäytymistä, kehitetään koulujen toimintaympäristöjä, pienennetään opetusryhmien kokoa ja tuetaan koulujen digitalisaatiota. Musiikkiopiston opetustarjonta osaltaan, osana muuta opetustoimintaa, toimii vetovoimatekijänä. Tammi- elokuussa nuorten pajatoimintaan osallistuneiden nuorten määrä oli 48 nuorta. Tammi- elokuussa etsivällä nuorisotyöllä ohjattujen nuorten määrä oli 102 nuorta. Archi di Salo -kamarikonsertti Veturitallissa sai 110 kuulijaa. Laatuelokuva Kyyhkynen oksalla istui, olevaista pohtien sai 62 katsojaa ja oopperan Aida valkokangasesitys 36 katsojaa. OTSO - ja PARTY-ryhmille toteutetut opastetut kaupunkikävelykierrokset (2 kpl) saivat yhteensä 25 osallistujaa. Kulttuuriasiain yksilön omat ja kolmannen sektorin toimijoiden kansa solmituilla palvelusopimuksilla tuotetut kulttuuritapahtumat vahvistavat kaupungin elinvoimaa. Taidemuseo Veturitallissa jatkui 30.5. avattu Leena Luostarinen, Kaukainen rakkaus - muistonäyttely. Syyskuun loppuun mennessä se keräsi 8524 katsojaa. Näyttely oli tuotettu valtakunnallisesti vetovoimaiseksi kesänäyttelyksi ja lisäsi matkailijoiden määrää Salossa ja kuntalaisten hyvinvointia. Syyskuussa kirjastopalvelujen saavutettavuus asukkaiden aktiivista elämäntapaa edistävänä palveluna säilyi hyvänä. Lainaamisen ja muun asiakaspalvelun lisäksi kirjastopalveluiden yksiköissä oli muun muassa lukupiirejä, näyttelyitä, yleisöluentoja, kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetusta koululaisryhmille sekä päiväkotien ja perhepäivähoitajien vierailuja. Pääkirjastossa oli kerran kuukaudessa pidettävä lastenteatteriesitys. Myös lähikirjastoissa on järjestetty erityisesti lapsille suunnattua ohjelmaa. Kirjastot ovat suosittuja järjestöjen ja yhdistysten kokouspaikkoja. Kirjastopalveluiden VHS-DVD- digitointilaite oli Perttelin kirjastossa syyskuussa. Laitetta on käytetty ahkerasti. Asukkaita lähellä oleva kirjasto tavoittaa eri-ikäiset kuntalaiset tarjoten virikkeitä niin työhön, opiskeluun kuin vapaa-aikaankin. Kansalaisopiston monipuolinen opetustarjonta on osaltaan, osana muita vapaa-ajanpalveluita, omiaan toimimaan vetovoimatekijänä.
TASAPAINOINEN TALOUS: TOIMINTAKULUT: 3. Kaupungin talous on tasapainossa vuoteen 2017 mennessä Opetuslautakunnan toimintakuluja kertyi syyskuussa 72,7 % - 64 784 096 euroa) talousarvioon verrattaessa. Ulkoisten toimintakulujen toteutumaprosentti oli syyskuussa 75,4 % talousarviosta (vuonna 2014 ulkoisten toimintakulujen toteuma oli samana ajankohtana 72,7 %). Esiopetus- ja koulukuljetusmäärärahojen kirjauskäytännön muutoksen vuoksi vuosien 2014 ja 2015 talousraportit eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Toimintatuottoja on kertynyt 111,2 % (5 717 400 euroa) talousarvioon verrattaessa. Tulojen määrä on ollut ennakoitua suurempi, koska opetus- ja kulttuuriministeriöltä on saatu isot avustukset ryhmäkokojen pienentämiseen ja koulutukselliseen tasa-arvon parantamiseen. Avustukset ovat käytettävissä useampana vuotena ja sen vuoksi 616 000 euroa avustusmäärärahoista siirretään tilinpäätöksen yhteydessä vuoden 2016 tuloihin, mikä tulee pienentämään lopullisen toimintakatteen määrää. TOIMINTATUOTOT: Vapaa-aikalautakunnan toimintakuluja kertyi syyskuussa 76,3 % (-9 385 223 euroa) talousarvioon verrattaessa. Ulkoisten toimintakulujen toteutumaprosentti oli syyskuussa 75,5 % (vuonna 2014 ulkoisten toimintakulujen toteuma oli samana ajankohtana 72,7 %). Toimintatuottoja on kertynyt 85,9 % (1 258 670 euroa) talousarvioon verrattaessa. Vapaaajanlautakunnan toimintamenojen palkki on taulukossa punainen. Taulukko vertaa menoja viime vuotiseen tilanteeseen suhteessa talousarvion toteumaan ja tänä vuonna prosentuaalinen käyttö on syyskuussa noin kaksi prosenttia korkeampi kuin vuonna 2014. Viime vuonna vapaa-aikalautakunnan toimintakate alitti lopullisessa tilinpäätöksessä talousarvion noin 366 000 eurolla. Henkilöstömäärärahoja leikattiin vuoteen 2014 verrattuna noin 190 000 eurolla (3,5%). Henkilöstömenojen käyttö on kuitenkin euromääräisesti lähes samalla tasolla vuoteen 2014 verrattuna. Ennusteen mukaan näyttää siltä, että vapaaaikapalvelujen talousarvio ei ylity tilinpäätöksessä 2015.
TOIMINTATUOTOT JA KULUT KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI SYYSKUU 2015 KAUPUNKIKEHITYSPALVELUT, RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖVALVONTA JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Henkilöstön osalta ei ole tapahtunut erityisiä muutoksia seurantakaudella.
INVESTOINNIT KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI SYYSKUU 2015 KAUPUNKIKEHITYSPALVELUT, RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖVALVONTA MONIPUOLINEN ELINKEINOELÄMÄ JA HYVÄ TYÖLLISYYS Tekninen toimi 1-9/2014 1-5/2015 Muutos-% Ravitsemispalvelut/suoritteet 2 186 000 2 325 000 6,3 % Lupa- ja valvonta 1-9/2014 1-5/2015 Muutos-% Rak.valvonta: Myönnetyt luvat 609 541-11,2 % Uudet lupahakemukset 617 544-11,8 % Ympäristönsuojelu: 1-9/2014 1-9/2015 Muutos-% jätevesi- yms. lausunnot 168 129-23,2 % Muut päätökset ja luvat yms. 225 208-7,5 % Terv.valvonta sekä eläinlääkintähuolto: Valvontasuunnitelman mukaiset tarkastukset 402 497 +23,6 % PROJRYH1 MENOT TA 2015 TOT 2015 Tot % 160 Kiinteistöt -980 000-3 921 540 400,2% 210 Sos.ja terv.toimen hankkeet -1 000 000-387 596 38,8% 220 Sivistystoimen hankkeet -500 000-2 940 0,6% 230 Teknisen toimen hankkeet -750 000-202 741 27,0% 410 Kaava-alueet -430 000-42 857 10,0% 420 Liikenneväylät -700 000-600 362 85,8% 430 Katuinfran saneeraus -1 090 000-500 397 45,9% 431 Katuvalaistus -3 570 000-344 449 9,6% 432 Tielaitoksen hankkeet -1 150 000-11 709 1,0% 440 Puistot -400 000-234 611 58,7% 450 Sivistystoimen muut kohteet -1 114 000-941 264 84,5% 620 Sos.ja terv.toimen irtain -280 000 0 0,0% 630 Sivistystoimen irtain -340 000-75 863 22,3% 640 Teknisen toimen irtain -275 000-66 646 24,2% YHTEENSÄ -12 579 000-7 332 976 58,3% PROJRYH1 TULOT TA 2015 TOT 2015 Tot % 1 160 Kiinteistöt 500 000 7 906 358 581,3% 432 Tielaitoksen hankkeet 700 000 0 0,0% 450 Sivistystoimen muut kohteet 293 000 240 000 81,9% THTEENSÄ 1 493 000 8 146 358 545,6% 1. Kaupungin palvelurakenne sopeutetaan toimintaympäristön muutokseen. Lautakuntien talousarviot käsiteltiin syyskuun lautakunnissa. Talousarvio perustuu pitkälti vuoden 2014 tilinpäätökseen, joten menot ja tulot pyritään pitämään siltä osin entisellään. Tämä tarkoittaa myös toiminnan tehostamistarvetta edelleen sopeuttamisohjelman lisäksi. 2. Kaupungin elinvoima vahvistuu, työllisyys paranee ja väestökehitys kääntyy positiiviseksi. Kaavoitusohjelmaa on toteutettu suunnitellusti. Tonttien kysyntä on ollut edelleen hyvin hiljaista. Kaupunki teki kaupat ns. Hansan tontista syyskuussa. Kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuuden maksuperuste muuttui vuoden alussa. Vuodelle 2015 haettiin lisämäärärahaa noin 0,5 milj. euroa. Lisäksi määrärahaa haettiin työllistämistoimenpiteisiin Microsoftin tilanteen vuoksi. 3. Kaupungin talous tasapainossa vuoteen 2017 mennessä. Kaupunkikehityspalvelut on jatkanut edelleen tiukkaa kulukuria. Kaupunkikehityspalvelujen talous näyttää seurantajakson perusteella toteutuvan lähes arvioidusti. Arviota heikentää se, että yleisesti ottaen kaupunkikehityspalvelujen kulut nousevat vuoden loppua kohti johtuen pitkälti kunnossapito- yms. kuluista. Henkilöstökulut saattavat ylittyä hieman, lähinnä teknisen lautakunnan osalta. Teknisen lautakunnan osalta sekä menot että tulot ovat seurantakauden toteutuman mukaan ylittymässä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan osalta talousarvio tulee toteutumaan arvioidusti tai alittumaan hieman. Toteuman kehitystä seurataan edelleen seuraavissa raporteissa. Rakennus- ja ympäristölautakunnan toteuma on toteutunut arvioidusti. Tulojen toteuma on ennakoitua alhaisempi, mikä on kuitenkin riippuvainen myönnettyjen lupien määrästä ja voi siten muuttua seuraavilla raportointikausilla. Muita havaintoja: Syyskuussa on käsitelty rakennuslupia, jotka ovat saapuneet sekä Lupapiste.fi :n kautta että paperisena. Päivittäisten töiden ohella on välitetty rakennustietojen korjauksia väestötietojärjestelmään Väestörekisterikeskuksen saatua tiedonsiirron toimimaan. Investointien osalta Perniön kehitysvammaisten asuntolan rakentamistyöt jatkuvat edelleen. Suurimpina hankkeina kunnallistekniikan osalta jatkuivat Kantatie 52:n rakentamistyöt sekä katuvalaistuksen led-valaisimien vaihto. Mariankadun kiertoliittymän rakentamistyöt ovat myös loppusuoralla ja liittymä valmistunee lokakuun loppuun mennessä.
KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI SYYSKUU 2015, LIIKELAITOS SALON VESI TOIMINTATUOTOT JA KULUT TOIMINTAKATE TA2015 Tot 1-9/2015 Käyttö-% Vesilaitos 5 175 924 3 489 464 67,4% TA2014 Tot 1-9/2014 Käyttö-% Vesilaitos 5 071 728 3 154 155 62,1% INVESTOINNIT PROJEKTIRYHMÄ TA 2015 TOT 2015 Tot % 810 Uusien al.vesih. -400 000-51 432 12,9% 820 Vesih.saneeraus -2 210 000-936 782 42,4% 840 Haja-asutusal.vesih. -1 750 000-783 334 44,8% 870 Vesihuollon irtain -40 000-9 290 23,2% TULOT 250 000 0 0,0% NETTO -4 150 000-1 780 838 42,9% SUORITTEET Liikelaitokset 1-9/2014 1-9/2015 Muutos- % Veden myynti 1000m3 1 801,8 1 837,5 +1,9 % Salon Vesi / liittymät 14 300 14 368 +0,5 % Liikelaitos Salon Veden investoinneista jatkuu edelleen Salo-Muurla, Karjaskylän, Kantatie 52: vesihuoltotyöt. Teijo-Matilda meriviemärin urakka on luovutettu liikelaitokselle. Vesihuollon toiminta on muutoin ollut normaalia. Vesijohtoverkoston uusi puhdistustekniikka on otettu käyttöön. Jätevesiviemärin savukokeet luvattomien sadevesiputkitusten selvittämiseksi ovat käynnissä. Henkilöstömenojen runsas kuluminen ajankohtaan nähden johtuu verkoston huonosta kunnosta ja siitä seuranneista normaalin työajan ulkopuolella tehdyistä ylitöistä. Liikelaitos Salon Veden osalta menot ovat toteutuneet seurantakaudella yli arvioidun. Ylitystä on havaittavissa henkilöstö- että muissa kuluissa. Henkilöstökuluja arvioidaan kuitenkin koko kaupungin tasolla. Tuloja on kertynyt hieman arvioitua vähemmän, mutta taksan korotuksen vaikutus näkyy vasta loppuvuoden laskutuksen yhteydessä. Mikäli toteuma jatkuu tasaisena, määrärahat Liikelaitoksen osalta tulevat ylittymään.
Henkilöstömäärä 2015 2015 Vakinainen Määräaikaiset Sijaiset Työllistetyt Yhteensä Tammikuu 3 060 362 298 95 3 818 Helmikuu 3 059 370 303 102 3 837 Maaliskuu 3 056 380 350 106 3 895 Huhtikuu 3 065 311 341 109 3 829 Toukokuu 3 058 204 288 106 3 658 Kesäkuu 3 062 204 368 110 3 747 Heinäkuu 3 054 163 381 90 3 691 Elokuu 3 053 251 285 75 3 668 Muutos edelliseen kuukauteen -1 88-96 -15-23 4500 Henkilöstön määrä 2015 4000 3500 3000 95 102 106 109 298 303 350 341 362 370 380 311 106 110 90 75 288 368 381 285 204 204 163 251 2500 2000 1500 3060 3059 3056 3065 3058 3062 3054 3053 1000 500 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Työllistetyt 95 102 106 109 106 110 90 75 Sijaiset 298 303 350 341 288 368 381 285 Määräaikaiset 362 370 380 311 204 204 163 251 Vakinainen 3060 3059 3056 3065 3058 3062 3054 3053 Sairauspoissaolot, tammikuu - elokuu 2015 Sairauspoissaolot tammikuu - elokuu 40000 35000 Yhteensä 35 404 kalenteripäivää, 1-8/2014 2914 3868 Yhteensä 37 155 kalenteripäivää 1-8/2015 K a l e n t e r i p ä i v ä t 30000 25000 20000 15000 10000 4750 5397 535 838 27205 27052 palkaton esimiehen lupa muu todistus lääkärintodistus 5000 0 2014 2015 palkaton 2914 3868 esimiehen lupa 4750 5397 muu todistus 535 838 lääkärintodistus 27205 27052
Salon terveyskeskus RAPORTTI 13.10.15 Työterveyshuolto Toimistosihteeri Anni Hatakka RAPORTTI SALON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÖIDEN SAIRAUSPOISSAOLOISTA 2/2015 (1.5.-31.8.2015) Vuodesta 2009 työterveyshuollossa tehtiin Salon kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolojen syistä ensimmäisen kerran selvitys. Aiemmin raportointia oli tehty vain Salon seudun kansanterveystyön kuntayhtymän työntekijöiden osalta. Vuonna 2009 yhteenvedot sairauspoissaoloista tehtiin puolivuosittain 1.1. - 30.6.2009 ja 1.7. 31.12.2009. Vuodesta 2010 tehtiin koonti koko vuoden ajalta. Vuodesta 2011 alkaen raportointi on tehty kolmessa osassa eli neljä kuukautta kerrallaan. Nyt tehtiin vuoden 2015 sairauspoissaolot toisen vuosikolmanneksen osalta. Sairaudet on jaoteltu viiteen eri ryhmää, kuudenneksi muodostui ryhmä muut. 1 = tuki- ja liikuntaelinsairaudet 2 = mielenterveysongelmat 3 = naistentaudit ja raskaudet 4 = verenkiertoelinsairaudet 5 = hengityselintulehdukset ja sairaudet 6 = muut Työntekijät on jaoteltu yhdeksään eri ryhmään, työn laadun mukaan. Ryhmä 1 Terveyspalvelut Ryhmä 2 Varhaiskasvatus Ryhmä 3 Vanhuspalvelut Ryhmä 4 Sos. työnpalvelut ja psykosos.palvelut Ryhmä 5 Perusopetus, 2.aste ja vapaa sivistystyö, liikunta-, nuoriso-, kulttuuri- ja museotoimi, kirjastopalvelut Ryhmä 6 Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut Toimitilapalvelut, yhdyskuntatekniikka, kiinteistö- ja mittauspalvelu, teknisen toimen hallinto, kehittämis- Ryhmä 7 ja elinkeinotoimi ja liikelaitokset, maaseutuyksiköt Ryhmä 8 Lomituspalveluyksikkö Ryhmä 9 Lupa- ja valvonta-asiat, taloushallinto, tietohallinto, hallinto- ja tukipalvelut ja henkilöstöhallinto Vuoden 2015 toisen vuosikolmanneksen aikana sairauspoissaolopäiviä oli 15652 työterveyshuollon tilastojen mukaan. Vuonna 2014 vastaavana aikana sairauspoissaolopäiviä oli 15542. Työntekijämäärä lisääntyi 37 henkilöllä eli 1,1 prosenttia (työterveyshuollon tilastojen mukaan). Sairauspoissaolopäivät lisääntyivät 0,7 prosenttia. Tilastoon on otettu mukaan ne sairauspoissaolopäivät, joista on joko lääkärin tai terveyden-/sairaanhoitajan todistus. Kaikki sellaiset todistukset, jotka ovat kirjoitettu muu-
alla kuin meidän omassa terveyskeskuksessa, on toimitettu työterveyshuoltoon Kunnan Taitoa Oy:stä. Työterveyshuollossa tiedot näistä poissaoloista on lisätty Efficatietojärjestelmään, josta alustavat sairauspoissaolotiedot tilastoja varten on saatu. Tiedon seulonnan, lajittelun ja käsittelyn jälkeen on päästy lopullisiin tilastoihin. Vuoden 2015 toisena vuosikolmanneksena sairauspoissaolopäivistä 50,2 prosenttia aiheutui tuki- ja liikuntaelinsairauksista. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat sairauspoissaolopäivät vähenivät 3,7 prosenttia vuoden 2014 vastaavasta ajasta. Poissaolopäiviä oli kuitenkin 7,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013 vastaavana aikana. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvia sairauspoissaolopäiviä suhteutettuna työntekijämäärään oli eniten ryhmässä 3 (Vanhuspalvelut). Seuraavaksi eniten sairauspoissaolopäiviä oli ryhmässä 6 (Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut) ja kolmanneksi eniten ryhmässä 8 (Lomituspalveluyksikkö). Ryhmä 1 Terveyspalvelut Ryhmä 2 Varhaiskasvatus Ryhmä 3 Vanhuspalvelut Ryhmä 4 Sos. työnpalvelut ja psykosos.palvelut Ryhmä 5 Perusopetus, 2.aste ja vapaa sivistystyö, liikunta-, nuoriso-, kulttuuri- ja museotoimi, kirjastopalvelut Ryhmä 6 Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut Toimitilapalvelut, yhdyskuntatekniikka, kiinteistö- ja mittauspalvelu, teknisen toimen hallinto, kehittämis- Ryhmä 7 ja elinkeinotoimi ja liikelaitokset, maaseutuyksiköt Ryhmä 8 Lomituspalveluyksikkö Ryhmä 9 Lupa- ja valvonta-asiat, taloushallinto, tietohallinto, hallinto- ja tukipalvelut ja henkilöstöhallinto Vuonna 2015 toisena vuosikolmanneksena sairauspoissaolopäivistä 16,5 prosenttia aiheutui mielenterveysongelmista. Mielenterveysongelmista johtuvat sairauspoissaolot lisääntyivät 8,3 prosenttia verrattuna vuoden 2014 vastaavaan aikaan. Lisäys vuoden 2013 vastaavasta ajasta oli 52,8 prosenttia. Mielenterveysongelmien vuoksi aiheutuvia sairauspoissaolopäiviä suhteutettuna työntekijöiden määrään oli eniten 2 (Varhaiskasvatus), toiseksi eniten ryhmässä 3 (Vanhuspalvelut) ja kolmanneksi eniten ryhmässä 6 (Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut). Vuoden 2015 toisena vuosikolmanneksena naistentaudit ja raskaudet aiheuttivat 1,8 prosenttia kaikista sairauspoissaoloista. Vuoden 2015 toisena vuosikolmanneksena verenkiertoelinsairaudet aiheuttivat 3,1 prosenttia kaikista sairauspoissaoloista. Vuoden 2015 toisena vuosikolmanneksena sairauspoissaoloista 7,9 prosenttia aiheutui hengitystulehduksista ja sairauksista. Vuoden 2015 toisena vuosikolmanneksena muut sairaudet aiheuttivat 20,5 prosenttia sairauspoissaoloista. Muihin sairauksiin luettiin esimerkiksi vatsataudit, hammasoireet, silmäsairaudet ja syövät. Kaikki sairauspoissaolot huomioiden työntekijämäärään suhteutettuna eniten sairauspoissaoloja oli ryhmässä 6 (Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut), toiseksi eniten ryhmässä 3 (Vanhuspalvelut) ja kolmanneksi eniten ryhmässä 8 (Lomituspalveluyksikkö).
Tilastojen luotettavuuden arviointi Henkilöstölistojen ajan tasalla pito on työterveyshuollolle iso ongelma. Tämä aiheuttaa virheitä sairauspoissaolotilastoon. Tilastoon voi tulla sellaisten työntekijöiden sairauspoissaoloja, jotka eivät ole enää työntekijöinä. Meille ei välttämättä tule tietoa, jos työntekijä ei ole enää Salon kaupungin työntekijä tai on jäänyt eläkkeelle. Myös uusien työntekijöiden sairauspoissaoloja saattaa puuttua. Ainakin siinä tapauksessa, jos sairausloma on kirjoitettu Salon terveyskeskuksessa muualla kuin työterveyshuollossamme. Muualla kuin Salon terveyskeskuksessa kirjoitetut sairauslomatodistukset pyydämme kopioina työterveyshuoltoomme ja lisäämme ne itse työnantajakertomuksen poissaololuetteloon, joten nämä tulevat mukaan tilastoihin. Mahdollista on tietenkin, että kaikkia muualla kirjoitettuja sairauslomatodistuksia ei toimiteta meille tai ne toimitetaan liian myöhään, että tilastot on jo ehditty tehdä. Lääkärit kirjoittavat usein päällekkäisiä sairauslomia eli uusi sairausloma alkaa vaikka vanhaa on vielä jäljellä. Nämä päällekkäisyydet on käsityönä pyritty poistamaan. Sairauslomatodistuksissa on virheitä esim. 3.1.2002-4.1.2020. Tällöin esim. vuoden 2010 tilastoon tulee tieto, että henkilö on ollut koko vuoden poissa, vaikka välttämättä ei ole ollut päivääkään. Myös nämä on pyritty poistamaan ja myös korjaamaan työnantajakertomuksen poissaololuetteloon. Varsinaisia lääkärin tekemiä todistuksia ei pysty korjaamaan. Vuosikolmannesten yli menevät poissaolojaksot ilmenevät lyhyempinä, koska tilastoihin jakso katkaistaan päiviin 1.1., 30.4., 1.5., 31.8., 1.9. ja 31.12.11 Usein sairauslomat on kirjoitettu niin, että ensin maanantaista perjantaihin, sitten viikonloppu ei ole sairauslomaa ja sitten uusi sairausloma alkaa taas maanantaista. Tällöin poissaolot ilmenevät kahtena tai useampana lyhyenä poissaolona, vaikka käytännössä työntekijä olisi ollut yhden pitkän jakson poissa. Varmuudella ei voi kuitenkaan sanoa, onko työntekijä ollut viikonloppuna työssä. Varmuudella ei voi tietää, onko työntekijä ollut poissa työstä, vaikka hänelle on kirjoitettu sairauslomaa.