KOKEITA JA KOKEMUKSIA KESTORIKKAKASVIEN TORJUNNASTA



Samankaltaiset tiedostot
Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta

Tehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa

Rikkakasvien hallinta viljelytekniikka haltuun

Kestorikkakasvien torjunta kokemuksia tiloilta ja koetoiminnasta. Timo Lötjönen, MTT Ruukki

Edistystä luomutuotantoon hanke

Edistystä luomutuotantoon hanke

Kasvinsuojelun luomukeinoja. Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo

Edistystä luomutuotantoon loppuraportti. Arto Huuskonen (toim.)

Ruis ja vehnä luomussa

1 Kestorikkakasvien torjunta vilja- ja valkuaiskasvien viljelyn näkökulmasta

Kevytmuokkaus- ja suorakylvökokeet keveillä mailla

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Timo Lötjönen MTT Ruukki

Kevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen. Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos

Rikkakasvien hallinta luomuviljoilla. Petri Leinonen Elomestari Oy Mäkikierintie Tornio

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Rikkakasvien suorat torjuntamenetelmät Kaffe Alma Jukka Saarinen

Kuminan kasvinsuojelua

Reijo Käki Luomutarkastaja

Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa Maiju Pesonen

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Viljely ilman glyfosaattia

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Rikkakasvien hallinta ja lannoitusvaihtoehdot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Johdatus päivän teemaan

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Juolavehnän torjunta luomuviljelyssä

Kasvuohjelmaseminaari

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Muuruveden koulutilan luonnonmukainen tuotanto. Nousiainen Jari MMM, agronomi, lehtori Savon ammatti- ja aikuisopisto

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Koneet ja työtekniikka luomuvihannesviljelyssä

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Kuminan kasvinsuojelu

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Rypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kerääjä- ja aluskasvit

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie Tornio

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LOHKOKOHTAINEN SATO. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

ÖLJYKASVIEN TUOTANTO

Valkuaisrehu kokeiden satotuloksia 2017

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Ajankohtaista kasvinsuojelusta

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

6 KASVINSUOJELUN SUUNNITTELU

Nurmien rikkakasvien hallinta Gratililla

Suorakylvöseminaari 2019

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Luomuviljely ja lannoitus Mustiala

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie Tornio

Viherryttämisen ekologinen ala Pauli Pethman Haikula Oy 1

Kevytmuokkaus ja suorakylvö kevyillä maalajeilla

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

LOIMAAN SUORAKYLVÖKOE

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua

Kuminan perustaminen suojakasviin

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Luomutuotteiden elinkaariarviointi. Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.

Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 2. tapaaminen 27.2.

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?

Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi

Transkriptio:

KOKEIT J KOKEMUKSI KESTORIKKKSVIEN TORJUNNST Timo Lötjönen Luonnonvarakeskus, Ruukki -Edistystä luomutuotantoon- hanke 2012-2014 (Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus) -tulokset löytyy netistä: google => mtt raportti 175 -tulevaa tekemistä rahoittaa Luonnonmukaisen tuotannon edistämissäätiö 1 30.9.2015

-viljelytekniset ja ennaltaestävät toimet ovat luomussa välttämättömiä, mutta silti tarvitaan myös suoraa torjuntaa -tässä oli tavoitteena verrata eri kesannointistrategioiden ja muokkauskoneiden tehoa erityisesti juolavehnän torjunnassa turvemaalla Sisältö: 1) Nurmen lopetus loppukesän kesannolla 2) Pikakesanto ennen viljan kylvöä 3) Tulevaa koetoimintaa peltovalvatin ja ohdakkeen osalta 2 30.9.2015

3 30.9.2015

4 30.9.2015

5 30.9.2015

1) Nurmen lopetus puolikesannoinnilla ensimmäisen säilörehun korjuun jälkeen (turvemaa) Muokkauskäsittelyt tehtiin heinä - syyskuussa 2012 ja -13. 6

Juolavehnää (k.a) g/m2 350.0 300.0 250.0 200.0 B 150.0 2013 2014 100.0 50.0 C C C B C 0.0 1) Ei muokkauksia edellisvuotena D C 2) Lapiorullaäes + Kvick-FINN D 3) Kvick-FINN 4) Kultivaattori 5) Lapiorullaäes 6) Tiheä niitto Juolavehnän määrä (g ka /m 2 ) syksyllä ennen puintia, kun nurmi oli lopetettu edellisvuonna eri menetelmin. Keskihajonta on merkitty janalla (n=4). 7 30.9.2015

Sato, kg/ha (14 %) 4500 4000 3500 B B 3000 2500 B 2000 1500 B 2013 2014 1000 500 0 1) Ei muokkauksia edellisvuotena 2) Lapiorullaäes+ Kvick-FINN 3) Kvick-FINN 4) Kultivaattori 5) Lapiorullaäes 6) Tiheä niitto Ohrasadon määrä (kg/ha) nurmen lopetuskokeessa. Keskihajonta on merkitty janalla (n=4). 8 30.9.2015

2) Pikakesanto ennen viljan kylvöä (turvemaa) Kvick-Finn juolannostokultivaattori Kyntöä esiauroin varustetulla auralla Lautasmuokkain tai lapiorullaäes Kyntöä kuorimin varustetulla auralla

Juolavehnää (k.a) g/m2 300 B B 250 200 B B 150 2012 2013 100 50 0 1) Kevät- tai syyskyntö 2) Kevätkyntö, ei esiauroja 3) Kevätkyntö esiauroin 4) Lautas- tai rullaäes keväällä 5) Kvick-FINN 2 krt keväällä 6) Kvick-FINN 2-3 krt keväällä Juolavehnän määrä (g ka /m 2 ) syksyllä ennen puintia pikakesantokokeessa. Keskihajonta on merkitty janalla (n=4). 10 30.9.2015

Sato, kg/ha (14 %) 4000 3500 3000 B BC C C BC 2500 2000 1500 B B 2012 2013 1000 500 0 1) Kevät- tai syyskyntö 2) Kevätkyntö, ei esiauroja 3) Kevätkyntö esiauroin 4) Lautas- tai rullaäes keväällä 5) Kvick-FINN 2 krt keväällä 6) Kvick-FINN 2-3 krt keväällä Ohrasadon määrä (kg/ha) pikakesantokokeessa. Keskihajonta on merkitty janalla (n=4). 11 30.9.2015

Johtopäätöksiä: -ennen viljan kylvöä tehdyn pikakesannon teho juolavehnään ei tässä kokeessa ollut riittävä -teho voisi olla parempi helpommilla maalajeilla tai eteläisemmässä Suomessa -myös edeltävä syyssänkimuokkaus voisi parantaa tehoa -todennäköisimmin parempaan tulokseen päästäisiin kesannoimalla toukokesäkuu, jonka jälkeen kylvettäisiin viherlannoituskasvusto -nurmen lopetuskokeessa varsinkin Kvick-Finnin teho oli hyvä -kultivoimallakin saatiin melko hyvä teho, mutta pellon pinta muuttui röykkyiseksi -ajokertojen lukumäärän optimointi ja ympäristövaikutukset kaipaisivat lisätutkimusta -ravinnehuuhtoutumien minimoimiseksi voitaisiin lopetettavalla nurmellakin käyttää touko-kesäkuun kesantoa 12 30.9.2015

Kuva sieviläiseltä luomupellolta, jossa valvatintorjuntakoe kesällä 2014. Koelohko 13 elokuussa 2013 (herne-vehnä). 30.9.2015

3) Tulevaa koetoimintaa peltovalvatin ja ohdakkeen osalta (Sievi, hietamaa & hiesusavi) 1) Vuonna 2014 puolikesannoidun valvattilohkon seuranta - touko-kesäkuussa 2014 alue muokattiin juolannostimella: 0, 2, 3 tai 4 ajokertaa - kesäkuun lopussa kylvettiin virna rehurapsi raiheinäseos - valvatin määrää seurataan tänä vuonna viljeltävästä viljasta 2) Puolikesannointikoe ohdakkeisella lohkolla kevätkesästä 2015 - Käsittelyt: 1) ajetaan juolannostimella esim. 4 kertaa touko-kesäkuun aikana, jonka jälkeen kylvetään viherlannoitus 2) kylvetään viherlannoitusseos, jota niitetään 1-2 krt. - ohdakkeen määrän seuranta 2016 3) Puinnin jälkeisen sänkimuokkauksen vaikutus valvattiin ja ohdakkeeseen - tavoitteena selvittää sänkimuokkauksen teho, kun tilanne ei vielä ole kovin paha - Käsittelyt: 1) sänkimuokkaus juolannostimella 2 krt syksyllä +1 krt keväällä 2) syyskyntö + äestykset keväällä 14 30.9.2015

Kiitokset mielenkiinnosta! 15 30.9.2015

Valvatin määrä, (k.a) g /m2 140 120 100 80 60 40 20 0 0 ajokertaa 2 ajokertaa 3 ajokertaa 4 ajokertaa Peltovalvatin määrä 9.9.2014 mitattuna eri käsittelyissä (kuiva-ainetta g/m 2 ). Kultakin koekaistalta otettiin 3 osanäytettä ja näistä laskettiin keskiarvot. Suurin ja pienin arvo on merkitty janalla. Kvick-Finn käsittelyjen päivämäärät Sievin kokeella: 0 ajokertaa 2 ajokertaa 3 ajokertaa 4 ajokertaa 8.5.2014 4.6.2014 4.6.2014 18.6.2014 18.6.2014 18.6.2014 16 30.6.2014 30.6.2014 30.6.2014 30.9.2015