ilmoitusliite tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti ilmoitusliite ari hovi Informaatio Analysoinnilla suuntaviivoja tulevaan PIRJO STÅHLE Tietojohtaminen Kilpailuetua muuttuvassa maailmassa N:o 1. Maaliskuu 2009 liiketoimintatiedon hallinta 4 näkökulmaa toiminnan tehostamiseen Luotettavuus luotettavan tiedon merkitys korostuu juuri nyt Turvallisuus tiedolla johtaminen turvallisuuden toimintaympäristössä Tiedonhallinnan haasteet Tietoa johdettava kokonaisuutena business intelligence mika hannula Professori, Tietojohtamisen koulutusohjelman johtaja, Tampereen teknillinen yliopisto Tee perusteltuja päätöksiä. Viritä liiketoimintasi suorituskyky huippuunsa.
2 ilmoitusliite pääkirjoitus tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti Shakki on huono metafora nykyajan johtajalle. Kahdesta syystä: pelaajien liikkeet eivät ole etukäteen sovittuja eikä pelialusta pysy muuttumattomana. Tiedolla johtaminen turvallisuuden toimintaympäristöissä Päinvastoin globaali strateginen maisema on valtavassa muutoksen tilassa. Ja kun pelikenttä muuttuu, monet vanhoista ajatusmalleista menettävät toimivuutensa. Suomen kokonaisturvallisuus on rakentunut 1900-luvun aikana keskiluokkaisten ja vasemmistoporvarillisten arvojen varaan, joka osaltaan on vahvistanut sosiaalista konsensusta kun toimintaympäristöt ovat kylmän sodan jännitteistä huolimatta olleet melko mustavalkoisia, lineaarisia ja mekanistisia. Suomalaiset ovat pärjänneet savupiippuaikakaudessa hyvin. 1990-luvulla alkanut kehitys ja globalisaation tuomat haasteet kuitenkin muuttivat toimintaympäristöjä tavalla, jossa vanhat vahvuudet eivät enää päde. Turvallisuuden suhteen uhkat kyllä tunnistetaan uusiksi, mutta toimintatavat ovat edelleen mekanistisen maailmankuvan vankeja. Informaatioaikakausi Hokema, että elämme jälkiteollista informaatioaikakautta, pitänee paikkansa. Tiedon suhteen elämme vielä teollista aikaa monilla käytännön aloilla. Pitkään länsimaissa vallinnut tieteellisen tiedon ihanne on perustunut positivistiseen ajatusmalliin: tosiasiat ja arvolataukset on pidetty toisistaan erillään. Tänään sosiaaliset mediat ja erityisesti internetin nuoria osallistuttava vaikutus murentaa pohjaa ajatukselta, että tosiasioita voitaisiin käsitellä irti arvolatauksista. Millään tosiasialla ei ole sosiaalista merkitystä, jos sillä ei ole joko positiivista tai negatiivista arvolatausta. Tilastotiedot menettävätkin näin merkitystään vaikka niitä edelleen käytetään mediayleisön havaintojen hallintaan. Positivistiset tosiasiat ovat joutuneet yhä enemmän mukaan informaatiotaisteluun, jossa totuus on suhteellista ja perustuu viestijän retorisiin kykyihin saada vastaanottajat uskomaan sanomaan ja pitämään sitä arvokkaana. Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulu Professori Huhtinen on erityisesti perehtynyt informaatiosodankäynnin tutkimukseen. Mika Aaltonen on Helsingin yliopiston ja Lapin yliopiston dosentti. kuva:eeva Pitkälä Mika Aaltonen Tutkimusjohtaja, Teknillinen Korkeakoulu Informaatiosodankäynti Kriisitilanteissa joudutaan väistämättä päätöksentekotilanteisiin, joissa toiminnan suunta perustuu usein puutteelliseen ja jopa väärään tietoon. Tästä huolimatta johtaminen voi olla onnistunutta ja lopputulos tavoiteltua. Neutraali ja teknisesti riittävä informaatio ei takaa onnistunutta päätöksentekoa puhumattakaan toiminnan lopputuloksen hallinnasta. Toisen maailmansodan aikana sekä liittoutuneiden että natsien propaganda saavutti tiedollisesti nerokkaita ulottuvuuksia ja vihollisen leirissä väärään tietoon uskottiin. Harvoin uudet uskomukset kuitenkaan muuttivat totuttuja käyttäytymismalleja. Esimerkiksi saksalaisten keskuudessa uskottiin vahvasti maanalaisen Hitlerin vastaisen liikkeen olemassaoloon, mutta se ei kuitenkaan johtanut saksalaisten uskollisuuden näkyvään lopahtamiseen sodan tappionkaan häämöttäessä. Useat esimerkit historiasta ja nykyajasta osoittavat, että taistelu informaatiosta tai informaation hyödyntäminen johtamisessa perustuisi teknologiseen tai innovatiiviseen ylivoimaan. Mikäli kilpailuun osallistuvat kaksi symmetristä ja samalla kehitysasteella olevaa ryhmää, sosiaalista joukkoa tai vaikkapa kansallisvaltiota, voidaan lopputulosta arvioida matemaattisesti. Sen sijaan aikamme kriisit ja konfliktit ovat luonteeltaan epäsymmetrisiä, joten niissä lineaariset ja matemaattiset analyysit eivät toimi. Sen sijaan ihmisten havaintojen hallinta ja mediasuostuttelu ovat tärkeitä laadullisen analyysin kohteita. Yhdysvalloissa onkin huomattu, että kansallisen turvallisuuden tietojohtamisessa teknologiasta on tukevaa apua, mutta arvokkain tieto pitää edelleen kaivaa käsin ja jalkaisin vihamielisen kulttuurin keskuudesta. Valvontakamera ei kykene korvaamaan kadunkulmassa seisovaa agenttia. Kulttuurin arvotietoa ei voida nauhoittaa ja katsoa putkelta. suosittelemme sivu 6 Mika Hannula Tampereen teknisen yliopiston tietojohtamisen professori. Päätöksenteossa tarvittavasta tiedosta 90-95 % on saatavissa julkisista lähteistä, joten tätäkään puolta ei pidä laiminlyödä. Tietojohtaminen apuna innovoinnissa s. 10 Henkilöstö on organisaa tion uuden tiedon ja innovaatioiden lähde Autamme lukijoitamme onnistumaan! liiketoimintatiedon hallinta, n:o 1. maaliskuu 2009 Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy Unioninkatu 18, 00130 Helsinki Aslak de Silva, 09-565 84 025 Toimituspäällikkö: Jarmo Perälä Puhelin: 09-565 84 032 E-mail: jarmo.perala@mediaplanet.com Projektipäällikkö: Pietari Korhonen Puhelin: 09-565 84 020 E-mail: pietari.korhonen@mediaplanet.com Jaetaan Kauppalehden liitteenä 11.3.2009 info@mediaplanet.fi www.mediaplanet.com Mediaplanetin liikeidea on luoda yhteistyökumppaneilleen uusia asiakkaita. Konseptimme perustuu korkealaatuiseen toimitukselliseen sisältöön, joka saa lukijamme toimimaan.
tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti ilmoitusliite 3 Näkökulma kuva: Marcio Silva Suomi ja globaalin logistiikan muutos Kysymys: Voiko uusiin turvallisuusuhkiin vastata vanhoilla toimintatavoilla ja arvomaailmalla? Vastaus: Suomen tulevaisuuden turvallisuusvelvollisuus rakentuu sen varaan, millainen strateginen tekijä olemme globaalissa taloudessa. kannanotto pääkirjoituksen jatkoksi Totuimme väittämään, että tunnemme Neuvostoliiton. Kylmän sodan aika antoi mahdollisuuden ajatella pitkään lineaarisesti suuresta itäisestä naapuristamme. Tänään tilanne on muuttunut. Fyysinen maantieteellinen raja ei enää tee meistä idän tiedon mestareita, vaan tietämisen professiot vaativat globaalia verkottumista. Venäjän toiminnan asiantuntijat voivat olla fyysisesti missä verkostoissa tahansa. Geopoliittiset kaukoputket ovat menettäneet tiedon pätevyyttä informaatiokaukoputkille. Globaali logistiikka on muutoksen kourissa. Pohjoinen jäämeri on avautumassa ympärivuotiselle purjehdukselle ja uusimmat kooltaan valtavat energialöydöt sijaitsevat nimenomaan siellä. Suomi ei enää olekaan syrjässä, varsinkin kun meritie yhdistyy rautatiehen. Venäjän halki kulkeva strategisia raaka-aineita kuljettava rautatie päättyy tällä hetkellä Baltiaan. EU:n, Kiinan ja Japanin intresseissä voisi olla rakentaa Helsingistä (Tampereen ja Oulun kautta) edelleen strategisen radan Norjan jäämeren rantaan. Näin Euroopasta ja Aasiasta tulevat tarpeet yhdistyvät Suomenlahden rannoilla sulkien itämerestä uusi välimeri Tietämisen professiot vaativat globaalia verkottumista, jossa turvallisuus, talous, politiikka ja yhteiskunta ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa. kuva: kari turunen ympyräänsä Jäämeren reitit pohjoisten vesien lämmetessä ilmastomuutoksen johdosta. Itämerestä syntyy uusi välimeri. Malli vaatii aivan uudenlaisen turvallisuusajattelun. Ajattelun, jossa turvallisuus ei ole erillinen elementti vaan, niin kuin jokaisessa suuressa strategiassa, turvallisuus, talous, politiikka ja yhteiskunta ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa. Nato romantisoidaan Studio 55 uutena tv-ohjelmana on suunnattu kohta eläkkeellä oleville suurille ikäluokille. Ohjelmaa mainostetaan kahden aikansa poliittisen voimahahmon kautta: Ahti Karjalaisen ja Alexander Stubbin. Taloustutkimuksen johtajan Juho Rahkosen (HS, 7.2.2009) mukaan Natoon myönteisemmin suhtautuvat vanhukset ja suuret ikäluokat. Kuten Studio 55 voidaan nähdä, vanhuus merkitsee maailmankuvan romantisoitumista ja menneen kultaamista hohtavilla kehyksillä. Myös Nato katsotaan olevan kypsässä iässä ja olevan arvomahdollisuus vanheneville ihmisille. Sen sijaan 15 24 -vuotiaat suhtautuvat hyvin kriittisesti niin Natoon kuin muihinkin globaaleihin toimijoihin. Kun suuret ikäluokat näkevät todellisuuden menneiden vastakkainasettelujen sovintona ja että konsensus tuo turvallisuutta ja sen ennakoitavuutta, elävät nuoret informaatioajan epävarmuudessa keskellä ilmastomuutoksen, talouden heittelehtimisen, terrorismin, yhteiskunnan eriarvoistumisen monimutkaisessa verkostossa, jossa asiat näyttävät aidosti yhteen sovittamattomilta ja valintoja on pakko tehdä. Suomi informaatio(geo)- politiikassa Jos palaamme kuvitteelliseen tulevaisuuden malliin, jossa Suomea halkoo globaali strateginen putki, on ajatus varuskuntien, yleisen asevelvollisuuden ja aluepuolustuksen mallien hylkäämisestä kyseenalainen. Asevelvollisten väheneminen sulkee varuskuntia uutisen (HS 7.2.2009) ajatusmallin mukaan Suomessa pitäisi myös sulkea useita, jopa satoja, kirkkoja, koska ihmiset eivät enää käy niissä. Strateginen logistinen putki halkoessaan etelästä pohjoiseen tarvitsee vähintään ympärilleen nykyisen kaltaisen turvallisuusverkoston, jota on tietysti kehitettävä ja kansainvälistettävä vastaamaan EU:n ja globaalin talouden logistiikan turvaamisen tarpeita. Suomen ilmatila on ainutkertaisen avoin verrattuna Eurooppaan ja mahdollistaa näin ollen myös strategisen logistisen putken suojaamisen. Suomen turvallisuuden vahvuus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen. Vaikka Suomi joutuu teknologisoimaan asevoimiaan rauhan tiukka ja erikoistunut koulutus soveltuu huonosti huipputeknologiselle toiminnalle, koska teknologian elinkaari on lyhyt ja erikoisosaajan muuntokoulutus hidasta ja kallista. aikana rajusti eikä vakinaisen henkilökunnan osaaminen välttämättä riitä kaiken uuden teknologian hallitsemiseen, takaa juuri laaja kansalaisvelvollisuus puolustaa Suomea kriisin aikana riittävän osaamisen massan. Paradoksaalisesti juuri tiukka ja erikoistunut koulutus soveltuu huonosti huipputeknologiselle toiminnalle, koska teknologian elinkaari on lyhyt ja erikoisosaajan muuntokoulutus hidasta ja kallista. Ammattiarmeijat voivat olla nopeita lineaarisessa toimintaympäristössä, mutta ennalta-arvaamattomista tilanteissa tehottomia ja jopa turvallisuusriskejä. Yhdysvaltain asevoimien pitkälle erikoistetut tehtävät ovat tästä oiva esimerkki. Afganitanissa ja Irakissa riittää kyllä erikoisjoukkoja ja teknologiaa, mutta ne eivät adaptoidu kyseisiin toimintaympäristöihin. kun tarvittaisiin kulttuurin tuntijoita, on käytössä kyllä hyväkuntoisia kivääritaistelijoita. Yleinen asevelvollisuus uutena turvallisuusvelvollisuutena tarjoaisikin riittävän laajan osaamisen reservin, jolloin pyörätuolissa istuva nörtti tai maahanmuuttajataustainen kirjallisuustieteilijä saattaisivat olla puolustusvoimille elintärkeämpi strateginen korpraali kuin kauan, kalliisti ja pitkälle koulutettu erikoisjoukko. Näin ei tietysti aina ole tilanne. Tarvitsemme myös perinteisiä malleja, mutta uusiin uhkiin ei voi vastata vanhoilla toimintatavoilla, asenteilla ja arvomaailmalla. Suomen tulevaisuuden turvallisuusvelvollisuus rakentuu siis sen varaan, millainen strateginen tekijä olemme globaalissa taloudessa. Tämän perustalle meillä on valmiina toimivat lineaarisen ajan mallit keskiluokkaisen konsensuksen hengessä rakennetut aluepuolustuksen ja yleisen asevelvollisuuden mallit. Näitä kehittämällä informaatioteknologiaa hyödyntäen ja asevelvollisuutta kehittämällä kansalaisten turvallisuusvelvollisuudeksi voimme olla mukana rakentamassa Itämerelle uutta Välimeren kukoistusta. Jäämällä kylmän sodan hautoihin voi ilmastomuutos tehdä lähialueistamme myös painajaisen. Valinta on vielä meidän tai meidät valitaan. Aki-Mauri Huhtinen Mika Aaltonen
4 ilmoitusliite tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti ajassa informaatio - tulva aisoihin näkökulma 1 vakiinnuta bi-toiminnot Kysymys: Kuinka BI-toimintoja tulisi viedä eteenpäin hyödyn maksimoimiseksi? Vastaus: Koko henkilöstö tulisi sitouttaa BI-hankkeiden tavoitteisiin. Informaatiotulva lisää liiketoimintatiedon hallinnan tarvetta. Organisaatiot kohtaavat päivittäin uutta liiketoiminnan kannalta merkittävää tietoa, jota kerätään, muokataan, analysoidaan ja lopulta käytetään päätöksenteon apuvälineenä ja kilpailukyvyn edistämiseen. Nopeasti muuttuvat tilanteet ja liiketoimintaympäristö korostavat entisestään ajantasaisen ja luotettavan tiedon merkitystä. Organisaatioissa on alettu ymmärtää, että jos ei ole tietoa niin se on vähän niin kuin purjehtisi ilman merikarttaa. Tarkka tieto on erittäin tärkeää kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta ja myös päätöksenteon tueksi, ja sen merkitys kasvaa entisestään tällaisina heikompina taloudellisina aikoina, sanoo tiedonhallintakonsultti Ari Hovi Tieto- ja viestintäteknologian kehityksen myötä tiedon määrä on moninkertaistunut, ja tietoa kaipaavat yhä useammat organisaatiot sekä kotimaassa että EU:ssa. BI on keino, jolla selviytyä kiristyvässä kilpailuympäristössä, tiukentuneista raportointivaatimuksista ja Henri Engström Business Intelligence -yksikön johtaja, Affecto Finland kiristyneestä päätöksenteon tahdista, Hovi muotoilee. Tietoresurssien arvo on noussut huomattavasti myös julkisella sektorilla. Tietoa on välitettävä muille viranomaisille ja myös yleiseen käyttöön kansalaiset saavat jo nyt eri lähteistä, kuten Kelalta ja Stakesilta runsaasti heitä koskettavaa tietoa. Ongelmana on aiemmin ollut saada organisaatioiden hallussa oleva tieto ulos helposti ja nopeasti. Nykyisillä tietovarasto- ja BI-ratkaisuilla tämäkin onnistuu. Ari Hovi Tietovarastot & Business Intelligence kirjan kirjoittaja, tiedonhallintakonsultti Tueksi epävarmoina aikoina Talouden heikompina aikoina organisaatiot joutuvat tarkastelemaan omaa toimintaansa entistä tarkemmin. Tuloksenteko on ollut viime vuosina verraten helppoa, sillä markkinat ovat olleet yritysten puolella. Nyt kun markkinoiden tuen varaan ei enää voi laskea, tulee organisaatioiden kyetä tarkastelemaan omaa toimintaansa esimerkiksi kustannusrakennetta tai tarjontaa entistä tarkemmin, sanoo Affecto Finlandin BI-liiketoiminnasta vastaava johtaja Henri Engström. Engströmin mukaan suomalaiset organisaatiot ovat viimeisimpien vuosien aikana lähteneet kiitettävästi mukaan kehittämään BI-ratkaisujaan. Paljon on kuitenkin vielä tehtävä, jotta toiminta vakiintuisi kiinteäksi osaksi muuta liiketoimintaa. Aina, kun raportoidaan, suunnitellaan ja analysoidaan, on keskeistä, että pohjalla on organisaation oma ajantasainen tieto: Omat asiakkaat, tuotteet ja tekijät. Kysymys on siinä, että tietoa on mahdollista katsoa jouhevasti oikeasta näkökulmasta, että voidaan tehdä skenaarioita, what if -analyysejä ja päätösketjuja. Nämä ovat sellaisia kysymyksiä, joita joka ikisessä yrityksessä mietitään muutosta valmisteltaessa. Koska BI-hankkeet ovat yleensä osa laajempaa muutosprosessia, Engström kuuluttaa koko henkilöstön sitouttamista niiden tavoitteisiin. Monissa organisaatioissa kaivataan lisäksi BI-asiantuntijaa, joka ymmärtää syvällisesti organisaation tietotarpeen ja joka huolehtii siitä, että BI-toimintoja todella viedään eteenpäin niistä saatavan hyödyn maksimoimiseksi. Usein on niin, että BI on vain muutaman harvan hallussa. Peräänkuulutan roolia kunnianhimoiselle soihdunkantajalle, joka huolehtisi asian kunnolla eteenpäin viemisestä. Asiakaskannattavuusraportoinnissa tyydytään esimerkiksi usein siihen, että tiedetään paljonko asiakas osti ja paljonko siitä jäi katetta. Hedelmällisempää olisi kuitenkin kysyä, mistä kate muodostuu: mistä tuotteista, kuka möi, mille alueille ja esimerkiksi siitä, mistä raaka-aineet tulivat. BI-ratkaisuilla kerätyn tiedon avulla voidaan mennä paljon pidemmälle. Nina garlo-melkas toimitus@mediaplanet.com Vain olennainen on tärkeää Miten yrityksesi tunnistaa heikot signaalit? Ulkopuolisen business intelligence -tiedon kerääminen on haastavaa. Mitä jos antaisit meidän hankkia olennaisen tiedon puolestasi? Käy osoitteessa www.agentum.com/bi tai soita numeroon 020 752 9550 Only the Essential is Important
tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti ilmoitusliite 5 kuva: brano hudak kuva: rodolfo clix kuva: rihad covcic oikea tieto talteen Tieto- ja viestintäteknologian kehityksen myötä tiedon määrä on moninkertaistunut joka on korostanut saatavailla olevan tiedon ajantasaisuutta ja luotettavuutta.
6 ilmoitusliite tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti ajassa kuva: istock näkökulma 2 ole proaktiivinen kuva: Dmitriy Aseev faktaa Vuonna 2007 98 prosentissa suomalaisista suuryrityksistä tehtiin systemaattista liiketoimintatiedon hallintaa. Kilpailijoita koskeva tieto on noussut omaa toimialaa koskevan tiedon ohi tärkeimmäksi tietotarpeeksi, johon liiketoimintatiedon hallinnalla pyritään vastaamaan. Liiketoiminnan suunnittelu ja kehittäminen on tärkein liiketoimintatiedon hallinnan tuottamaa tietoa hyödyntävä toiminto. Lähes neljä viidestä tietotuotteiden pääasiallisesta käyttäjästä kuuluu ylimpään johtoon Business Intelligence on informaatiotulvan ratkaisu Kysymys: Miksi tiedonhallinta on tärkeää? Vastaus: Tieto on päätöksenteon ratkaisevin tekijä. katsaus Yritysten on entistä paremmin ymmärrettävä tiedon merkitys omalle liiketoiminnalleen. Aktiivinen tiedonhallinta avaa liiketoimintamahdollisuuksia ja vähentää riskejä. Tieto on päätöksenteon ratkaisevin tekijä. Nykyään liiketoimintatietoa kuitenkin suorastaan tulvii yritykseen niin sen sisä- kuin ulko puoleltakin. Business Intelligence merkitsee tiedon tietoista jalostamista ja hyödyntämistä päätöksenteon välineenä. Tietoteknisten järjestelmien lisäksi liiketoimintatiedon aktiivinen hallinta vaatii sekä liiketoimintaosaamista että ymmärrystä itse tiedon ja sen hallinnan luonteesta. Joku johtoryhmästä pitää vastuuttaa ottamaan tiedolla johtaminen vastuulleen. Mika Hannula Tampereen teknilisen yliopiston tietojohtamisen professori Tiedonhallinnan haasteet Nykyisessä tietoyhteiskunnassa on uskomattomia määriä tietoa saatavilla, ja yritysjohdon on mahdotonta keskittyä kaikkiin tietolähteisiin. Puhutaan tiedonhallinnan kuilusta. Joskus aiemmin yrityksen johto saattoi tuskailla saatavilla olevan tiedon riittämättömyyttä. Tiedonkäsittelykapasiteettia oli, mutta se ylitti saatavilla olevan tiedon määrän. Nykyään meillä on tietotaloudessa aivan valtavasti esimerkiksi avoimia lähteitä ja sähköisiä medioita. Tietoa on niin paljon, että tiedonhallinnan kuilu on kääntynyt ympäri. Nyt ei pystytä käsittelemään kaikkea saatavilla olevaa tietoa. Tämä kuilu kasvaa kovaa vauhtia, kertoo Tampereen teknillisen yliopiston tietojohtamisen professori Mika Hannula. Tiedonhallinnan kuilun ylittäminen lisäämällä jatkuvasti tietoteknistä kapasiteettia ei ole realistinen keino kehittää yrityksen toimintaa. Avainasemassa on liiketoiminnalle ratkaisevan tiedon tunnistaminen ja sen jalostaminen päätösten tueksi. Toimivasta Business Intelligencestä voi puhua vasta sitten, kun informaatiomassaa pystyy analysoimaan ja jalostamaan siten, että päätöstentekijät pystyvät perehtymään siihen oikeasti. Mitä tietotekniikkaan tulee, on muistettava, ettei Business Intelligence -toiminnassa olla pelkästään omien tietojärjestelmien tuottaman transaktiotiedon varassa. On arvioitu, että liiketoimintaympäristöön liittyvästä, päätöksenteossa tarvittavasta tiedosta 90-95 % on saatavissa täysin julkisista, organisaation ulkopuolisista lähteistä, joten tätäkään puolta ei pidä laiminlyödä, Hannula muistuttaa. Riskienhallintaa ja ennustettavuutta Aktiivisen tiedonhallinnan merkityksen pitäisi korostua taloudellisesti vaikeina aikoina. Yritysten niukat resurssit on kohdennettava entistä tarkemmin, mikä ei välttämättä onnistu ilman liiketoimintatiedon oikeaa käyttöä. On aika ilmeistä, että tällaisessa taloudellisessa tilanteessa liiketoimintatiedon hallintaan kiinnitetään huomiota erityisesti riskienhallinnan näkökulmasta. Toki Business Intelligencen kautta haetaan myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja etsitään keinoja kehittää omaa toimintaa, Hannula kertoo. Aktiivinen tiedonhallinta mahdollistaa myös toiminnan entistä tarkemman ennustettavuuden. Business Intelligencen avulla yritys saa paremman kuvan siitä, mitä markkinoilla ja omassa liiketoiminnassa on tapahtumassa. Näin ei pelkästään reagoida markkinoiden muutoksiin, vaan toimintaan saadaan mahdollisimman proaktiivinen ote, Hannula sanoo. Kysymys on tiedolla johtamisesta sanan varsinaisessa merkityksessä. Tiedon hallinta on hajallaan Valtaosa suurista suomalaisista suuryrityksistä harjoittaa järjestelmällistä liiketoimintatiedon hallintaa. Vaarana on kuitenkin tiedonhallinnan jähmettyminen nykyiseen muotoonsa. Tulevaisuudessa korostuva haaste on organisaation tietoresurssien hajanaisuus. Osa suomalaisyrityksistä katsoo, että niiden Business Intelligence -toiminnosta vastaa tietohallintoyksikkö. Osa ohjaa kääntymään bisnesanalyytikoiden puoleen, kertoo professori Mika Hannula. Samankaltainen jako näkyy Business Intelligencen työkalujen kohdalla. Meillä on organisaatioissa toisaalta tietovarastoja, toisaalta ulkoiseen liiketoimintaympäristöön keskittyneitä välineitä ja palveluita. Nämä eivät juurikaan keskustele keskenään, Hannula jatkaa. Tietoa johdettava kokonaisuutena Hannulan mukaan Business Intel- Yhä harvemmassa yrityksessä on BI-toiminnalle päävastuullinen henkilö tai sille osoitettu oma budjetti. Kuitenkin yritykset, joilla on vastuuhenkilö tai toiminnalle osoitettu budjetti, kehittävät liiketoimintatiedon hallintaa paremmin kuin yritykset, joilla näitä ei ole. Lähde: Petteri Halonen & Mika Hannula: Liiketoimintatiedon hallinta suomalaisissa suuryrityksissä vuonna 2007. www.ebrc.fi/ ligencen suuri, ratkaisemista odottava ongelma on tietoresurssien johtamisen keskittäminen. Suomalaisissa yrityksissä ei ole sellaista tietojohtajan toimenkuvaa, joka vastaisi tietoresursseista kokonaisuutena. Näkemykseni on se, että joku johtoryhmän jäsenistä pitää vastuuttaa selkeästi ottamaan tiedolla johtaminen vastuulleen, Hannula sanoo. Tiedon johtaminen kokonaisuutena tuo yhteen liiketoimintatiedon kannalta merkittävät toimijat. Esimerkiksi henkilöstöjohtajan vastuulla on henkilöstöosaaminen, joka on aineetonta pääomaa. Tietohallintojohtaja vastaa valitettavan usein vain tietotekniikan teknisestä ylläpidosta sen sijaan, että käsittelisi isoihin tietojärjestelmiin pesiytynyttä tietopääomaa. Kolmanneksi voi ottaa vaikkapa strategisen tason asioista vastaavan kehitysjohtajan, jolla on tiimissään tietoa jalostavia analyytikkoja. Tässä on jo kolme avainaluetta, joista jonkun pitäisi vastata kokonaisuutena, Hannula kuvaa. jussi tiihonen toimitus@mediaplanet.com
tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti ilmoitusliite 7 Logicalla on yli 2 000 Business Intelligence ja Corporate Performance Management -konsulttia ja asiantuntijaa Euroopassa. Olemme yksi alan johtavia toimijoita, jonka yhtenäiset toimintamallit yhdistävät globaalit ja paikalliset BI-ratkaisumme kilpailukykyisiksi palveluiksi asiakkaillemme. BI-teknologiayhteistyökumppaneitamme ovat mm. Microsoft, IBM/Cognos, SAP/BO, Oracle ja SAS. Meillä on eri toimialojen liiketoiminta- ja integrointiosaamista, joka mahdollistaa laajojen ja vaativien johtamisen, suunnittelun ja raportoinnin muutosprojektien toteuttamisen kokonaisvastuullisesti yhteistyössä asiakkaidemme kanssa. Logica on johtava IT- ja bisnespalveluja tuottava yritys, joka toimii 36 maassa. Maailmalla meitä on 39000, Suomessa noin 2900 henkilöä. www.logica.fi/bi
8 ilmoitusliite tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti inspiraatio Yksityinen Kaleva Travel on Suomen suurin matkatoimisto, jolla on 18 toimipistettä ympäri maan ja tytäryhtiöt Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Romaniassa. Noin 580 henkilöä työllistävä yritys siirtyi BI-ratkaisun käyttäjäksi syksyllä 2006. näkökulma 3 säästöjä läpinäkyvyydellä Läpinäkyvyyden merkitys korostuu case kaleva travel Työskentelymme on muuttunut siten, että siinä missä tietoa ennen suodatettiin isoista tietomassoista, voimme nyt keskittyä tiedon analysointiin tästä on syntynyt aika- ja kustannussäästöjä raportointiosastollamme, kertoo yhtiön varatoimitusjohtaja Sirpa Vahvelainen. Merkittävin oivallus liittyy tiedon yhdistelyyn uudella tavalla. Kaikki asiakaspalveluprosessimme tiedot ovat läpinäkyviä ja tarkasteltavissa eri tasoilla ja eri näkökulmista. Läpinäkyvyyden merkitys korostuu globaalissa kaupankäynnissä Asiakkaita palvellaan monissa palvelukanavissa, monilta paikkakunnilta ja useassa maassa. Ratkaisumme mahdollistaa uusien liiketoiminnan näkökulmien mukaan tuomisen ja toisten pois sulkemisen, Vahvelainen lisää. Sirpa Vahvelainen Jari Oinonen Katjuska Taht Monipuolista tiedonkäyttöä BI-järjestelmän avulla Kaleva Travelin myyntipäälliköt ja yritysasiakkaat saavat tietoja mm. matkakustannusten seurantaan ja budjetointiin, matkustussäännön seurantaan, matkustuksen ohjaamiseen ja sopimusneuvotteluihin. Sisäisesti yhtiö hyödyntää BI:tä esimerkiksi myyntitiimien tavoitteiden ja tehokkuuden seurannassa, ja ostotoiminnoissa antamaan tarkkoja tietoja mm. asiakkaiden ostoja matkustuskäyttäytymisestä tai markkinaosuuksista. Ratkaisumme mahdollistaa kaikkien konsernimme yritysten tiedonkäsittelyn erikseen ja yhdessä, eri valuutoissa, tiedon vastaanottamisen ja lähettämisen eri lähteisiin, tietojen oikeellisuuden sekä raporttien noutamisen joustavasti ja kellonajasta riippumatta. Tietokuutiopohjainen ratkaisu on sisältöjen ja toimintalogiikan osalta oman kehitystyömme tulos eikä se vaadi asiakkailta erillisiä lisenssejä tai asennuksia, yhtiön projektipäällikkö Katjuska Taht kertoo. Syksyllä 2007 Kaleva Travel sai Pääkaupunkiseudun päättäjätutkimuksessa (PEP) parhaat arvosanat raportoinnistaan. BI-ratkaisumme on pitkäjänteisen kehittämisen ja uusien innovaatioiden tulos, jossa asiakkailtamme oppiminen on ollut merkittävässä roolissa. Liikematka-asiakkaiden Round Table -tapaamiset ja raportoinnin asiakasinfot olivatkin tärkeässä roolissa tarvekartoituksen kannalta, myyntijohtaja Jari Oinonen sanoo. Siinä missä tietoa ennen suodatettiin isoista tietomassoista, voimme nyt keskittyä tiedon analysointiin. Sirpa Vahvelainen nina garlo-melkas toimitus@mediaplanet.com extra Kaleva Travel Kaleva Travel on yksityinen, riippumaton liike- ja vapaa-ajan matkatoimisto, jonka juuret juontavat vuoteen 1935. Omistuspohjaltaan täysin suomalaisen Kaleva Travelin pääomistaja on Juuranto-yhtiöt ja Kaleva Travelin johto. Liikevaihto tilikaudella 2007-2008 oli 31 539 878 euroa, tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 5 149 396 euroa sekä tilikauden tulos yhteensä 3 637 540 euroa. Kokonaismyyntitavoite tilikaudella 2008-2009 on 400 miljoonaa euroa. Kaleva Travelilla on Asiakastiedon korkein Rating Alfa luottoluokitus. Lähde: www.kalevatravel.fi/
tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti ilmoitusliite 9 KUVA:GRAIG JEWELL bi-ratkaisut haltuun 1 2 3 Panosta tiedon laatuun ja läpinäkyvyyteen Yritystoimintaa koskevaa tietoa on paljon, joten oikean ja käyttö kelpoisimman informaation seulominen on tärkeää. Virheellinen tieto aiheuttaa virheellistä päätöksentekoa, joten tiedon laatuun tulee panostaa. + 1 Myös pk-yritysten tueksi Yhä useammat kasvuun tähtäävät pk-yritykset ovat ymmärtäneet liiketoimintatiedon keräämisen ja analysoinnin tärkeyden. Pk-yritykset, jotka pyrkivät tehostamaan liiketoimintaansa, ovat jo pitkän aikaa investoineet tähän teknologiaan. Ne ovat huomanneet, että prosessien, päätöksentekokyvyn ja ketteryyden tulee olla ihan eri tasolla, Teljo sanoo. Sellaisiakin pk-yrityksia on, joissa mahdollisuutta ei ole lähdetty realisoimaan, kun on ajateltu, että se on vain suurempien yritysten juttu. Viime aikoina nekin ovat kuitenkin huomanneet, että liiketoimintatiedon hallinnan tarve ei riipu organisaation koosta eikä toimialasta. kokonaisvaltaisesti 1. Business Intelligence teknologian vaatimukset arvioidaan yrityskohtaisesti. 2. Toimiva liiketoimintatiedon hallintajärjestelmä on yrityksen strategian taktinen toteutus-, seurantaja ohjausväline. 3. Henkilöstön motivointi ja sitouttaminen on tärkeä osa liiketoimintatiedon hallintaprosessia. Kun tiedon laatu on kunnossa, pystyy ennakoimaan toimintaa paremmin ja tekemään oikeita päätöksiä. Siksi on tärkeää, että jo tietoja lähdejärjestelmiin syötettäessä varmistetaan tiedon tekninen ja sisällöllinen laatu, sanoo Information Management - tiimin vetäjä Minna Oksanen Digita Oy:sta Tiedon läpinäkyvyydellä on myös merkitys. Läpinäkyvyydellä tarkoitetaan sitä, että kukin organisaatiossa näkee kaiken sen tiedon, joka on omalle päätöksenteolle tärkeää. IBM:n Business Intelligence ja Performance Management liiketoiminnasta vastaava johtaja Juha Teljo sanoo, että yritysten tulisi valjastaa niin teknologia kuin organisaation henkilöstö mukaan liiketoimintatiedon hallintaprosessiin. Vain näin BI-toiminnoista voi saada kaiken irti. Enää ei ole niin, että BI:tä käyttää vain muutama ihminen siellä ja muutama täällä. Yrityksen täytyy oikeasti päättää, että ratkaisun käyttöönotto on yhtiön strateginen päätös ja että työkaluja ja tietoa käytetään läpi linjan. kuva: Catherine Yeulet
10 ilmoitusliite tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti inspiraatio näkökulma 4 kuva: Marcin Balcerzak signaalista strategiaksi tietojohtamisen luuranko Tietojohtamiseen liittyy vahvasti strateginen ulottuvuus eli se, millä tavalla yrityksen henkilöstö on organisoitu, jotta se pystyisi luomaan uutta tietoa ja hyödyntämään sitä. Tietojohtaminen innovaatioiden lähteenä Kysymys: Miksi niin sanottu potentiaalinen tieto on tärkeää? Vastaus: Vahvistamalla Heikkoja signaaleja strategiaksi, voidaan panostaa tavoitteelliseen ja systemaattiseen ennakointitoimintaan. tietojohtaminen Tietojohtamisessa hyödynnetään organisaation jäsenten hallussa olevaa tietoa organisaation suorituskyvyn ja strategisen osaamisen lisäämiseksi sekä uuden tiedon ja innovaatioiden luomiseksi. Tämä vaatii yhteistyötä ja vuorovaikutusta, jonka edellytyksenä on mm. tiedon tai tietämyksen jakaminen sekä viestintää edistävien strategioiden kehittäminen. Tietojohtaminen on perinteisesti ymmärretty tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisen ja elektronisten tietojärjestelmien näkökulmasta. Nykyisin yhä useammin kiinnitetään huomiota kuitenkin ihmisten ja tekniikan väliseen vuorovaikutukseen tiedon ja tietämyksen jakamisessa, tiedon prosessoinnissa sekä uuden tiedon tuottamisessa ja innovoinnissa. Tietojohtamisen luuranko on teknisissä järjestelmissä. Tietojohtamiseen liittyy vahvasti myös strateginen ulottuvuus eli se, millä tavalla yrityksen henkilöstö on organisoitu, jotta se pystyisi luomaan uutta tietoa ja hyödyntämään sitä. Mikään ei korvaa sitä, että henkilöstö yhdessä luo hyvän ja älykkään organisaation, sanoo tietojohtamisen asiantuntija, professori Pirjo Ståhle Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Faktaa Muuttuva maailma asettaa haasteita kasvavan tietomäärän osaavaan hallintaan ja johtamiseen. Organisaatiot tarvitsevat yhä enemmän asiantuntijoita hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologiaa, ymmärtämään Mikään ei korvaa sitä, että henkilöstö yhdessä luo hyvän ja älykkään organisaation. Pirjo Ståhle Professori, Turun kauppakorkeakoulu, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Kilpailuetua muuttuvassa maailmassa Tietojohtamisen päätavoite on kilpailuedun luominen. BI-ratkaisuja tarvitaan tiedon kokoamiseen ja analysoinnin apuvälineeksi, mutta ilman inhimillistä, kokemusperäistä tietoa ja hyvää päätöksentekokykyä organisaatiolla ei ole riittävästi välineitä menestymiseen nopeasti muuttuvissa olosuhteissa ja kiristyvässä kilpailuympäristössä. taloutta ja osaamista kehittää tietoyhteiskunnan organisaatioita kohti uusia mahdollisuuksia.! Lue lisää: www.tut.fi Ståhlen mukaan kokemusperäisen tiedon ohella erityisesti ns. potentiaalista tietoa tarvitaan innovaatioiden lähteeksi. Tehokas tietojohtaminen auttaa tunnistamaan ja jalostamaan markkinoiden muutoksia ja niiden luomia mahdollisuuksia. Pystytään nappaamaan heikkoja signaaleja ja vahvistamaan niitä organisaation sisäiseksi yhteisymmärrykseksi ja strategiaksi. Tämä edellyttää, että yrityksessä panostetaan tavoitteelliseen ja systemaattiseen ennakointitoimintaan. Tietojohtaminen innovaatioverkostoissa Organisaatioiden rajat ovat hämärtyneet ja yritysten välisiä verkostoja muodostuu yhä enemmän puhutaan ns. liiketoiminnan ekosysteemeistä. Yritysverkostoihin pohjautuva organisoitumismuoto liittyy läheisesti innovaatioiden kehittämiseen. Tietojohtamisen yksi tämän hetkinen ja tulevaisuuden haaste onkin johtaa asiantuntijaverkostoja. Koko arvoketjun hallinnan ja johtamisen kannalta on olennaista tunnistaa ja luokitella omassa verkostossa olevan toimijat. Luokittelu toimii pohjana mietittäessä, miten verkoston suorituskykyä voidaan kokonaisuutena parantaa, sanoo Vergo Oy:n toimitusjohtaja Asko Savolainen. Tieto on hyödyllistä vasta silloin, kun se on helposti käytettävissä. Savolainen korostaakin tiedon jakamisen merkitystä verkostojen tehokkaassa hallinnassa ja johtamisessa. Ei riitä, että tietoa kerätään ja jalostetaan jos sitä ei käytetä hyväksi johtamisessa ja päätöksenteossa. Talouden epävarmuus lisää kiinnostusta tiedonhallintaan ja tietojohtamista kohtaan. Verkostossa oleviin jäseniin liittyvän vastapuoliriskin arvioinnin merkitys korostuu merkittävästi. Luotettavan tilannekuvan saaminen verkostosta muodostuu yhdeksi kriittiseksi menestystekijäksi päätöksentekijöiden kannalta. Lisäksi verkostoihin liittyvät maineriskiasiat tulevat nousemaan yhä useampien johtajien agendalle kuluvan vuoden aikana, Savolainen ennustaa. nina garlo-melkas toimitus@mediaplanet.com
tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti VTT panostaa BI-palveluihin asiakkaiden ja henkilöstön eduksi VTT on tutkimus ja innovaatioorganisaatio, joka toimii useilla asiakastoimialoilla ja teknologia-alueilla ja työllistää noin 2 700 henkilöä. BI liitettiin osaksi organisaation toimintastrategiaa vuonna 2006, jotta VTT voisi palvella asiakkaitaan entistä paremmin toimimalla edelläkävijänä ympäristössä tapahtuvien muutosten havainnoinnissa, niihin reagoinnissa ja toimintojen fokusoinnissa. VTT:n kehitysjohtaja Petri Kallio kosken mukaan organisaatiolle on erityisen tärkeätä kyetä tunnistamaan toimintaympäristön muutokset, asiakkaiden tarpeet sekä teknologioiden mahdollisuudet nopeasti. Tämän avulla organisaatio pystyy kohdentamaan teknologian kehittämisen oikeille alueille ja näin tukea suomalaisia yrityksiä ja elinkeinoelämää liiketoiminnan uudistamisessa ja uuden liiketoiminnan synnyttämisessä. -BI-toiminnoilla VTT voi tuottaa tietämystä, hyödynnettäväksi sisäisen päätöksenteon lisäksi osana VTT:n asiakkuuksien ja palveluiden kehittämistä. BI:n avulla pyritään vahvistamaan koko organisaation tulevaisuussuuntautunutta ajattelua. ilmoitusliite 11 inspiraatio Laajaa palvelua VTT:n liiketoimintatiedon hallinta on kytketty vahvasti mukaan organisaation strategiaprosessiin ja toiminnan suunnitteluun. BI palvelee päätöksentekijöitä, ja se rakentuu ns. itsepalvelu- ja palvelutasosta. Itsepalvelu tarkoittaa uutisportaalia, talous- ja päivälehtiä, yritystiedonlähteitä ja valikoituja markkinatutkimusaineistoja, jotka löytyvät intranetissä ja ovat kaikkien VTT:läisten luettavissa. Tämän ns. BI-kirjaston tiedot ovat hyödyksi mm. projektivalmistelussa, asiakastapaamisissa ja roadmap-töissä, kertoo Business Intelligence päällikkö Irma Salovaara. Palvelutoiminnossa toimialakohtaiset tietoanalyytikot laativat johtajille ja päälliköille katsauksia, kuten erilaisia selvityksiä strategiaprosessin tueksi. case vtt Asiakkaiden huomioiminen BI mahdollistaa myös yritysanalyysien teon VTT:n tärkeimmistä asiakkaista. Näitä organisaatio voi käyttää tausta-aineistona valmistautuessa asiakastapaamisiin. - Asiakkaat kohtaavat luonnollisesti paremmin valmistautuneet asiakasjohtajamme ja -päällikkömme. Kun asiakastapaamisen lopulla olemme esitelleet konkreettiset ehdotuksemme jatkosta, asiakas on todennut parhaimmillaan: On kuin olisitte eilen olleet kuuntelemassa meidän keskusteluamme, sillä ehdotuksenne ovat juuri niiden linjausten mukaisia, kertoo toimialajohtaja Jouko Suokas. Talouden epävarmuus vaikeuttaa tulevaisuutta koskevien ennusteiden tekemistä, joten tarve BI-toiminnoille on yhä kasvanut. -Tiedon jano ja halu nähdä tulevaisuuteen ovat entisestään kasvaneet, mutta näkeminen on vaikeata, mistä esimerkkinä eri laitosten dramaattisesti heikentyneet ennusteet kuukauden parin välein, kunnes osa keskeytti koko ennustamisen. VTT:lle on tärkeää ymmärtää toimintaympäristön muutoksia asiakkaidensa näkökulmasta. Kaikki uutiset ja merkit, jotka kertovat suunnan muutoksesta, ovat tärkeitä,huomauttaa Business Intelligence päällikkö Irma Salovaara Lue lisää! netistä: -http://searchdatamanagement.techtarget.com/ -http://www.businessintelligence.com/ -http://www.tietoviikko.fi -http://www.globalintelligence.com/news/ whitepapers/marketintelligence-as-a-keysuccess-factor-in-an-
12 ilmoitusliite tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti Pelisäännöt BI-kentällä ovat muuttuneet: pitkän ja kalliin käyttöönoton vaatineiden, vanhentuneiden ja vaikeakäyttöisten ohjelmistoratkaisujen aika on ohi. Myös tiedon löytämisen tulee olla helppoa: yksityiskohtainen tieto klikataan esille jo alle sekunnissa. QlikView tuottaa nopeasti arvoa BI-investoinnille QlikView n käyttöönotto on tehostanut myös Fibox Oy Ab:n seurantaa ja raportointia vuoden päivät. QlikTechin lippulaivatuote QlikView auttaa sekä pieniä että suuria organisaatioita saamaan mahdollisimman paljon irti liiketoimintatiedoistaan. QlikTech on markkinoiden ainoa yritys, joka tarjoaa täyden 30 päivän palautus- ja hyvitysoikeuden. BI:n aidot bisneshyödyt liiketaloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna tulevat siitä, että yrityksessä oleva tieto saadaan hyödynnetyksi tarpeeksi nopealla syklillä ja niin käyttäjäystävällisesti, että sitä aidosti hyödynnetään läpi organisaation. Vuonna 2004 siirtyminen 64-bittisiin käyttöjärjestelmiin helpotti tietojenkäsittelyä: jättimäistäkään tietomäärää yrityksissä ei tarvitse enää siirtää tietovarastoihin ja summata tili-, kustannuspaikka- tai tuoteryhmiin. Yksityiskohtainen nippelitieto voidaan helposti napsauttaa esiin, alle sekunnissa. Tämä on jo trendi maailmalla. Yritykset siirtyvät muistissa tapahtuvaan tiedon analysointiin, mikä mahdollistaa vasteaikojen saamisen alle sekuntiin vaikka pyöritetään tapahtumatason tietoa. Bisnestason hyöty on huomattava: pienimmätkin poikkeamat havaitaan nopeasti. Toisaalta resurssit eli tarjonta voidaan helposti ohjata sinne, missä on kysyntää. Myös liiketoimintariskit ovat helpommin hallittavissa, kun normaaliin asiakaskohtaisen myynnin seurantaan voidaan yhdistää vaikkapa asiakaskohtaisten avoimien laskujen seuranta, kertoo maajohtaja Jarmo Rajala QlikTechistä. Nopeasti tuotantoon, kevyin kustannuksin QlikTech on kasvattanut nopeasti markkinaosuuttaan toteuttamalla projekteja, joilla on poikkeuksellisen lyhyt investoinnin takaisinmaksuaika tyypillisesti vain joitakin viikkoja. Myös alkuinvestointien kohdalla puhutaan huomattavasti pienemmistä luvuista kuin perinteisissä BI-investoinneissa. QlikTech toimii hyvien yhteistyökumppaneiden kanssa sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa. Asiakasyrityksistämme onkin tyytyväisinä todettu, että kerrankin hyötyjä saavutetaan jo ennen kuin toimittajan lasku saapuu, Jarmo Rajala naurahtaa. QlikView voi myös täydentää asiakkaan organisaatiossa jo olemassa olevia BI-työkaluja. Kannattaa kokeilla, mitä lisäarvoa avullamme voi saavuttaa. Tarjoamme veloituksetta 30 päivän QlikView-koekäytön, Rajala kehottaa. QlikTech n toiminta-ajatus sopii erityisen hyvin nykyiseen markkinatilanteeseen, jossa yritykset karsivat kulujaan. Ennen QlikView n käyttöönottoa lähtötilanteemme oli tyypillinen: raportointi oli hajanaista, luvuissa oli eroja eikä tiedon jakeluun ollut yhtä yhtenäistä, varmaa tapaa. Lisäksi olemassa olevaan, asiakkaita koskevaan perustietokantaan haluttiin tehdä lisäyksiä, joihin silloinen järjestelmä ei taipunut. Parannuksia tarvittiin nopeasti, meillä ei ollut varaa odottaa yli puolta vuotta, kertoo Business Controller Teppo Perkkiö Fibox Oy Ab:sta. Huima kasvuvauhti Maailman nopeimmin kasvavan BI-järjestelmien toimittajan QlikTechin vuoden 2008 liikevaihto on kasvanut merkittävästi. Liikevaihto kasvoi 120 miljoonaan dollariin eli huimat 50 % vuodesta 2007. Suomessa meillä on jo yli 130 merkittävää asiakasta, Jarmo Rajala toteaa. Noin 60 miljoonan vuosittaista liikevaihtoa pyörittävä suomalaisyritys Fibox Oy Ab QlikTech kasvoi vuonna 2008 50 %, on yksi niistä. Yrityksellä on tytäryhtiö kym- sillä on yli 10 500 asiakasta 92 maassa menessä maassa, neljä ja yli 700 liikekumppania maailmanlaajuisesti. polykarbonaatti-koteloiden tuotantolaitosta ja lukuisia paikalli- Lisätietoja osoitteesta www.qlikview.com sia jakelijoita jokaisella mantereella. Fiboxin sertifioidut muovikotelot olivat ensimmäiset laatuaan tullessaan markkinoille vuonna 1966. Ei siis ole ihme, että innovatiivinen yritys satsaa tosissaan myös tuotetietopalveluihin ja liiketoimintatietojensa ylläpitoon ja hyödyntämiseen. QlikView n avulla paitsi myyntisaamisten seuranta helpottui, myös toimittajien suorituskyvyn mittaaminen ja varastojen seuranta kohenivat huomattavasti. Päätöksentekoa on myös pystytty vyöryttämään organisaatiossa alaspäin, kun raportointi on helpottunut, kertoo Fiboxin liiketoimintayksikön vetäjä Esa Siljander. QlikTech Finland Oy:n maajohtaja Jarmo Rajala. QlikTech toimii korkealaatuisten yhteistyökumppaneiden kanssa maailmanlaajuisesti. Suomen yhteistyökumppaneita on mainittu ohessa. Soft@Idea