Alkusanat Julkaisusarja Yleiset Tietmallivaatimukset 2012 n laajaphjaisen kehittämishankkeen, COBIM, tuls. Tarve vaatimuksille juntaa rakennusalalla npeasti kasvavasta tietmallintamisen käytöstä. Rakennushankkeen kaikissa vaiheissa sapulilla n tarve määritellä entistä täsmällisemmin mitä ja miten mallinnetaan. Yleiset Tietmallivaatimusten 2012 lähtökhtana vat lleet tilaajarganisaatiiden aikaisemmat hjeet ja niistä saadut käyttökkemukset sekä hjeitten kirjittajien seikkaperäinen kkemus malliphjaisesta timinnasta. Hankkeen sapulet: Rahittajat: Aitta Oy, Arkkitehtitimist Larkas & Laine Oy, buildingsmart Finland, Espn kaupunki Tekninen palvelukeskus, Future CAD Oy, Helsingin kaupunki Asunttutanttimist, Helsingin kaupunki Tilakeskus, Helsingin ylipist, Helsingin Ylipistkiinteistöt Oy, HUS-Kiinteistöt Oy, HUS-Tilakeskus, ISS Palvelut Oy, Kupin kaupunki Tilakeskus, Lemminkäinen Tal Oy, M.A.D. Oy, NCC Rakennus Oy, Sebicn Oy, Senaattikiinteistöt, Skanska Oy, SRV Rakennus Oy, SWECO PM OY, Tampereen kaupunki, Vantaan kaupunki Tilakeskus, ympäristöministeriö. Kirjittajat: Finnmap Cnsulting Oy, Gravicn Oy, Insinööritimist Olf Granlund Oy, Lemminkäinen Tal Oy, NCC Rakennus Oy, Pöyry CM Oy, Skanska Oyj/VTT, Slibri Oy, SRV Rakennus Oy, Tieta Finland Oy. Jht: Rakennustietsäätiö RTS. Vaatimukset n hyväksynyt Rakennustietsäätiön timikuntana TK 320 timinut hankkeen sapulista kstuva jhtryhmä, jka n myös itse aktiivisesti sallistunut vaatimusten sisällön kehittämiseen sekä lausuttamiseen niin massa kuin sidsryhmiensä keskuudessa. COBIM - hankkeen sapulet Versi 1.0 27.03.2012 COBIM - hankkeen sapulet
Osan 9 laatija Insinööritimist Olf Granlund Oy Ter Järvinen, Tumas Laine Sisällysluettel 1 Tietmallivaatimusten päätavitteet 4 2 Jhdant 6 3 Taltekniikan analyysit 6 3.1 Energia- ja lsuhdesimulinnit 6 3.2 Virtaussimulinti 6 3.3 Taltekniikan elinkaarikustannusten analyysi 8 3.4 Ympäristövaikutusanalyysi 9 3.5 Tekniset havainnllistamiskuvat 10 3.6 Valaistuslaskenta ja -visualisinti 12 3.7 Valaistussimulinti 13 3.8 TATE-järjestelmäanalyysit 15 3.9 Analyysien surittaminen ja tulsten esittäminen 15 Versi 1.0 27.03.2012 COBIM - hankkeen sapulet
Sivu 4 / 15 1 Tietmallivaatimusten päätavitteet Kiinteistöjen ja rakennusten mallinnuksen tavite n suunnittelun ja rakentamisen laadun, tehkkuuden, turvallisuuden ja kestävän kehityksen mukaisen hanke- ja elinkaariprsessin tukeminen. Tietmalleja hyödynnetään kk rakennuksen elinkaaren ajan, lähtien suunnittelun alusta ja jatkuen vielä rakennusprjektin jälkeenkin käytön ja ylläpidn aikana. Tietmallit mahdllistavat mm: investintipäätöksien tuen vertailemalla ratkaisujen timivuutta, laajuutta ja kustannuksia energia-, ympäristö- ja elinkaarianalyysit ratkaisujen vertailua, suunnittelua ja ylläpidn taviteseurantaa varten suunnitelmien havainnllistamisen ja rakennettavuuden analysimisen laadunvarmistuksen, tiednsiirrn parantamisen ja suunnitteluprsessin tehstamisen rakennushankkeiden tietjen hyödyntämisen käytön ja ylläpidn aikaisissa timinnissa. Mallinnuksen nnistumiseksi n malleille ja mallien hyödyntämiselle asetettava hankekhtaiset painpistealueet ja tavitteet. Tavitteiden ja tämän julkaisusarjan yleisvaatimusten phjalta määritetään ja dkumentidaan prjektikhtaiset vaatimukset. Yleisiä mallinnukselle asetettuja tavitteita vat esimerkiksi: tukea hankkeen päätöksentekprsesseja situttaa sapulet hankkeen tavitteisiin mallin avulla havainnllistaa suunnitteluratkaisuja auttaa suunnittelua ja suunnitelmien yhteensvittamista nstaa ja varmistaa rakennusprsessin ja lppututteen laatua tehstaa rakentamisaikaisia prsesseja parantaa turvallisuutta rakentamisen aikana ja elinkaarella tukea hankkeen kustannus ja elinkaarianalyysejä tukea hankkeen tietjen siirtämistä käytönaikaiseen tiednhallintaan. Yleiset Tietmallivaatimukset 2012 kattavat uudis- ja krjausrakentamiskhteet sekä rakennusten käytön ja ylläpidn. Mallinnusvaatimuksissa esitetään vähimmäisvaatimukset mallinnukselle ja mallien tietsisällölle. Vähimmäisvaatimukset n tarkitettu nudatettavaksi kaikissa rakennushankkeissa, jissa näitä vaatimuksia halutaan käyttää. Vähimmäisvaatimusten lisäksi vidaan esittää lisävaatimuksia tapauskhtaisesti. Mallinnusvaatimukset ja sisältö n esitettävä kaikissa suunnitteluspimuksissa sitvasti ja yhdenmukaisesti. Versi 1.0 27.03.2012 COBIM - hankkeen sapulet
Sivu 5 / 15 Julkaisusarja Yleiset Tietmallivaatimukset 2012 kstuu seuraavista dkumenteista: 1. Yleinen suus 2. Lähtötilanteen mallinnus 3. Arkkitehtisuunnittelu 4. Taltekninen suunnittelu 5. Rakennesuunnittelu 6. Laadunvarmistus 7. Määrälaskenta 8. Mallien käyttö havainnllistamisessa 9. Mallien käyttö taltekniikan analyyseissä 10. Energia-analyysit 11. Tietmalliphjaisen prjektin jhtaminen 12. Tietmallien hyödyntäminen rakennuksen käytön ja ylläpidn aikana 13. Tietmallien hyödyntäminen rakentamisessa 14. Tietmallien hyödyntäminen rakennusvalvnnassa Jkaisen tietmallihankkeen sapulen n tutustuttava man alansa vaatimusten lisäksi ainakin yleiseen suuteen (sa 1) sekä laadunvarmistuksen periaatteisiin (sa 6). Prjektia tai prjektin tiednhallintaa jhtavan henkilön n hallittava tietmallivaatimusten periaatteet kknaisuutena. Versi 1.0 27.03.2012 COBIM - hankkeen sapulet
Sivu 6 / 15 2 Jhdant Tämä sa käsittelee taltekniikkasuunnittelijan tekemiä analyysejä tarjlla levien rakennuksen tietmallien avulla. Analyyseihin käytettäviin työkaluihin ei teta kantaa. Analyysit khdistuvat jk kk rakennukseen, yksittäisiin tyyppi- tai mallitilihin tai taltekniseen järjestelmään tai sen saan. 3 Taltekniikan analyysit Mnet muiden suunnittelijiden tekemät ratkaisut, esimerkiksi arkkitehdin valitsema rakennuksen mut tai rakennesuunnittelijan rakennevalinnat, knkretisituvat elinkaarivaikutuksiksi talteknisen järjestelmän kautta, esimerkiksi lisääntyneenä energiankulutuksena. Mahdllisia virheitä tai epätaludellisia ratkaisuja ei kuitenkaan vida krjata pelkän talteknisen järjestelmän avulla enää siinä vaiheessa, kun tila- ja rakenneratkaisut n j lyöty lukkn. Päinvastin, usein tällöin myös talteknisiltä järjestelmiltä vaaditaan erikisratkaisuja, jtka entisestään lisäävät kustannuksia. Siksi taltekniikkasuunnittelijan tulee lla hankkeen suunnittelussa mukana alusta lähtien. Taltekniikan analyysien avulla saadaan tieta mm. suunnitteluratkaisun energiatehkkuudesta ja elinkaarikustannuksista. Rakennuksen tietmallit tehstavat taltekniikan analyysien tekemistä. Analyysejä vidaan tehdä hyvin yksinkertaisten ja alustavienkin rakennuksen tietmallien avulla. Tästä syntyy humattavaa lisäarva suunnittelua hjaavaa päätöksenteka ajatellen. Suunnittelun alkuvaiheessa analyysien painpiste n vaihtehtjen vertailussa ja myöhemmissä vaiheissa suunnitteluratkaisun tavitteenmukaisuuden arviinnissa. 3.1 Energia- ja lsuhdesimulinnit Energia- ja lsuhdesimulintien hjeistus löytyy sasta 10. Energia-analyysit. 3.2 Virtaussimulinti Sisäilmastn lsuhteisiin vaikuttaa merkittävästi tulilmasuihkujen, erilaisten kurmien ja rakenteiden yhteisvaikutus. Virtaussimulinti (CFD, cmputatinal fluid dynamics) analysi ilman virtausta ja lämpötilan jakautumista yksittäisen tilan sisällä. Sillä saadaan yksityiskhtaista tieta lämpötila- ja ilmavirtauslsuhteista. Sitä käytetään lähinnä erikiskhteissa, kuten krkeissa tai muuten vaativissa tilissa ja suurissa yleisötilissa. Virtaussimuilinnissa hyödynnetään lähtötietna arkkitehdin IFC-mallia. Mikäli saatavilla n TATE-järjestelmämalli, vidaan sitä hyödyntää virtaussimulintimallin laatimisessa. Virtaussimulinnin tavitteena n ennakida sisäilman virtauksia sekä tuttaa laskennallista tieta helpttamaan järjestelmävalintjen tekemistä. Versi 1.0 27.03.2012 COBIM - hankkeen sapulet
Sivu 7 / 15 Virtaussimulintien avulla n mahdllista selvittää tilan lämpötilalsuhteita, viihtyvyyttä, ilman laatua, npeutta, ksteutta, hiilidiksiditasa, ikää ja muita sisäilmalsuhteisiin vaikuttavia tekijöitä havainnllisten kuvien ja animaatiiden avulla. Kuva 3.2.1: Lasitetun aulatilan lämpötilajakauma Kuva 3.2.2: Auditrin lämpötilajakauma, kun vertaillaan kahta erilaista ilmanjaktapaa (syrjäyttävä ilmanvaiht / sekittava ilmanvaiht) Versi 1.0 27.03.2012 COBIM - hankkeen sapulet
Sivu 8 / 15 Kuva 3.2.3: Auditrin ilman npeus kahdella ilmanjaktavalla (syrjäyttävä ilmanvaiht / sekittava ilmanvaiht) Kappaleen 3.2 viitteet TATE-Suunnittelun tehtäväluettel 2012 : D 0 Ehdtussuunnittelu, Erikseen tilattavat tehtävät: Khta D 2.11, Virtaussimulinti (CFD), tas c (LVI) E Yleissuunnittelu, Erikseen tilattavat tehtävät: Khta E 3.7, Virtaussimulinti (CFD), tas c (LVI) Hanketietkrtti: Khta 2.4.5 Olsuhde / sisäilmast, tas c 3.3 Taltekniikan elinkaarikustannusten analyysi Yleensä tärkeimmät rakennuksen käyttöikään, muunneltavuuteen ja energiataluteen liittyvät päätökset tehdään hanke- tai ehdtussuunnitteluvaiheessa. Tällöin määritellään rakennuksen kk, mut, tiljen sijainti, rakenteelliset pääratkaisut ja sisälsuhteiden laatutas. Myöhemmissä suunnitteluvaiheissa hankesuunnitteluvaiheen päätökset rajaavat ratkaisumahdllisuuksia kun vertaillaan esimerkiksi talteknisiä järjestelmäratkaisuja. Usein päätökset perustuvat letuksiin, kkemusperäisiin arviihin ja tilastllisiin tunnuslukuihin mm. energiankulutuksen ja ektehkkuusminaisuuksien salta. Näillä tiedilla ei usein le suraa kytkentää suunnitteilla levaan khteeseen ja sen erityispiirteisiin. Vertailemalla mahdllisimman varhaisessa suunnittelun vaiheessa arkkitehdin laatimia lunnksia lutettavien elinkaarilaskelmien avulla vidaan nykyistä paremmin hjata suunnittelua ja tteutusta elinkaariedullisiin ratkaisuihin. Elinkaarisuunnittelussa mallinnetaan rakennus lunnsten phjalta hanke- tai lunnssuunnitteluvaiheessa. Rakennuksen tilahjelman ja letettujen käyttöaikatietjen perusteella lasketaan ensimmäinen arvi lämpö- ja sähköenergian kulutuksista. Energia- ja Versi 1.0 27.03.2012 COBIM - hankkeen sapulet
Sivu 9 / 15 lsuhdesimulintien avulla vertaillaan mm. erilaisia rakennuksen mutja, ikkunakkjen ja ratkaisujen vaikutuksia, sisäilmastn laatutasja jne. Khteen erityispiirteet humiivilla energiankulutuksen ja sisäilmast-lsuhteiden simulinneilla n keskeinen merkitys elinkaaritarkasteluissa. Kustannus- ja ektehkkaaksi suunnitellun ja tteutetun khteen energiakustannukset vat ptimissaan ja sisäilmast khteen tarpeiden mukainen. Kun elinkaarikustannustarkastelut tehdään kattavasti ja j suunnittelun alkuvaiheessa, päätöksenten tueksi vidaan esittää vertailuja erilaisilla järjestelmäratkaisuilla saavutettavista sisäilmastn laatutasista ja näiden kustannuksista rakennuksen elinkaaren aikana. Tyypillisesti vertailuja tehdään seuraavilla sa-alueilla: ikkuniden kk, minaisuudet, aurinksujaukset vaihtehtiset rakenneratkaisut, eristyspaksuudet ilmanvaihdn ja jäähdytyksen periaateratkaisu (ilmavirtaan perustuva, jäähdytyspalkit, puhallinknvektrit, jne) ilmanvaihdn lämmöntalteenttratkaisu (mikä talteenttmut valitaan) ilmanvaihdn hjausratkaisut (tarpeenmukainen ilmanvaiht läsnäl- tai hiilidiksidihjauksella, jne) valaistusratkaisut (valaisimet, lampputyypit, tarpeenmukainen hjaus, jne.) päivänvaln hyödyntäminen valaistuksessa muuntjustn tteutuminen erilaisin rakennusteknisin ja talteknisin ratkaisuin Usein tarkastellaan rajattua järjestelmän saa eri vaihtehtjen vertailemiseksi tai tietyn rakenneratkaisun (esim. ulkseinä, ikkunat) vaikutusta rakennuksen kk elinkaaren aikajänteellä. Kappaleen 3.3 viitteet TATE-Suunnittelun tehtäväluettel 2012 : E Yleissuunnittelu, Erikseen tilattavat tehtävät: Khta E 3.9, Elinkaarikustannuslaskenta Hanketietkrtti: Khta 2.4.8 Elinkaarikustannukset (LCC) 3.4 Ympäristövaikutusanalyysi Ympäristövaikutuksia analysidaan arkkitehdin rakennussamallin ja taltekniikan järjestelmämallin phjalta. Ympäristövaikutusanalyysillä vidaan arviida energiankulutusta, raaka-aineiden kulutusta, rakennuksen päästöjä ja rakennussien käyttöikää. Tulkset havainnllistavat suunnitteluratkaisun näitä minaisuuksia. Analyysissä vidaan hyödyntää TATE-mallien ja rakennussamallien määrätietja. Rakennuksen energiankulutuksen suus n usein jpa yli 80 % rakennuksen kk elinkaaren ympäristövaikutuksista, jten suurimpaan saan ympäristövaikutuksia päästään Versi 1.0 27.03.2012 COBIM - hankkeen sapulet
Sivu 10 / 15 käsiksi myös pelkän kulutetun energian analysinnilla. On kuitenkin humattava, että energiankulutuksen pienentyessä rakennusrunkn ja talteknisiin järjestelmiin situtuneiden ympäristövaikutusten suhteellinen merkitys kasvaa vastaavasti. Kappaleen 3.4 viitteet TATE-Suunnittelun tehtäväluettel 2012 : E Yleissuunnittelu, Erikseen tilattavat tehtävät: Khta E 3.10, Ympäristövaikutukset Hanketietkrtti: Khta 2.4.10 Ympäristövaikutukset (LCA) 3.5 Tekniset havainnllistamiskuvat Yhdistämällä taltekniikan mallit arkkitehdin tai rakennesuunnittelijan rakennussamalliin vidaan arviida taltekniikan päätelaitteiden (sekittimet, pistrasiat, kytkimet, patterit, IV-päätelaitteet, valaisimet, jne.) speutumista sveltumista rakennuksen arkkitehtuuriin khteissa, jissa tämä n kriittistä. Tarkastelu vidaan tehdä kuvien tai animaatiiden kautta. Tarkasteluun vidaan käyttää myös kehittyneitä, materiaalit sittain humiivia yhdistelmämallien katseluhjelmistja. Tekniset havannillistamiskuvat tuvat erityisesti labratri- ja sairaalaympäristössä teknisten TATE-laitteiden sijitukset ja ulkmudn helpsti käyttäjälle havaittaviksi ja ymmärrettäviksi. Teknisissä havainnllistamiskuvissa ei le tarkitus tutkia tilan valaistusta tai värimaailmaa, vaan kiinnittää humi teknisiin yksityiskhtiin. Havainnllistamisen tehtäväjasta arkkitehdin ja TATE-suunnittelijan kesken sekä siihen tarvittavien lähtötietjen tarkkuudesta n svittava suunnitteluspimuksissa. Versi 1.0 27.03.2012 COBIM - hankkeen sapulet
Sivu 11 / 15 Kuva 3.5.1: Havainnillistamiskuva labratritilasta (saneerauskhde) Kuva 3.5.2: Havainnillistamiskuva pesuhuneen putkistista Kappaleen 3.5 viitteet TATE-Suunnittelun tehtäväluettel 2012 : Hanketietkrtti: Khta 2.4.1 Suunnittelijan tuttama havainnemateriaali Versi 1.0 27.03.2012 COBIM - hankkeen sapulet
Sivu 12 / 15 3.6 Valaistuslaskenta ja -visualisinti Valaistuslaskennassa lasketaan ja esitetään numeerisessa mudssa huneen valaisinten antama valaistusvimakkuus ja häikäisyindeksi tilassa ja tilan eri pinnilla. Valaistuslaskentaan käytetään arkkitehdin rakennussamallia ja sähkösuunnittelijan järjestelmämallia, js hjelmist siihen kykenee. Kska yleensä halutaan tarkastella valaistuslsuhteita erityisesti esim. työpöydän pinnalla, tulee arkkitehdin mallissa lla laskentaa varten myös tilan kalusteet. Laskenta vidaan tehdä mallitilaan tai kaikkiin tarpeellisiin tilihin. Valaistuslaskenta n leellisesti pienitöisempi kuin valaistussimulinti, mutta vähemmän havainnllinen. Valaistusvisualisinnilla havainnllistetaan valittujen valaisinten vaikutusta tiljen lemukseen ja huneen valaistukseen. Lisäksi vidaan tarkastella suuntaa-antavasti päivänvaln vaikutuksia ja häikäisyä. Kuva 3.6.1: Esimerkki valaistuslaskennasta ja -visualisinnista Kappaleen 3.6 viitteet TATE-Suunnittelun tehtäväluettel 2012 : D 0 Ehdtussuunnittelu, perustehtävät: Khta D 3.8, Valaistuslaskenta D Ehdtussuunnittelu, Erikseen tilattavat tehtävät: Khta D 2.13, Valaistuksen visualisinti E Yleissuunnittelu, Erikseen tilattavat tehtävät: Khta E 3.6, Valaistuksen visualisinti Hanketietkrtti: Khta 2.4.6 Valaistus, tast a ja b Versi 1.0 27.03.2012 COBIM - hankkeen sapulet
Sivu 13 / 15 3.7 Valaistussimulinti Valaistussimulinnissa käytettävän hjelmistn n pystyttävä laskemaan tdenmukainen valaistus useista valnlähteistä ja pintamateriaalien aiheuttamista heijastuksista. Simulinnissa tarvitaan tiedt pintjen materiaaleista ja heijastusminaisuuksista sekä tiljen kalusteista. Tulksena saadaan varsin hyvin tdellisuutta vastaavia valkuvamaisia näkymiä sekä leellisena erna visualisintiin myös valaistustast eri pinnilla. Jillain hjelmilla vidaan tutkia myös häiritsevien kiiltjen ja häikäisyn aiheuttamia ergnmisia ngelmia. Kuva 3.7.1: Timisttilan valaistus lunnnvalssa. lux -määrät numeerisena Valaistussimulintiin käytetään arkkitehdin rakennussamallia ja sähkösuunnittelijan järjestelmämallia. Haluttaessa tarkastella lpullista vaikutelmaa tai valaistuslsuhteita esimerkiksi työpisteessä, tulee arkkitehdin mallissa lla myös tilan kalusteet. Jtta valaistussimulinti lisi lutettava, judutaan tilan tai rakennuksen 3D-mallia usein mukkaamaan tai mallintamaan uudelleen vastaamaan simulintihjelmien vaatimuksia. Arkkitehdin ja sähkösuunnittelijan mallit vat kuitenkin tarpeellisia tilan sisällön hahmttamiseksi simulinnin tekijälle. Valaistussimulinti tehdään yleensä svituille mallitilille tai rakennuksen julkisivuvalaistukselle. Versi 1.0 27.03.2012 COBIM - hankkeen sapulet
Sivu 14 / 15 Kuva 3.7.2: Rakennuksen julkisivuvalaistuksen simulinti Simulinnilla vidaan myös tutkia päivänvaln käyttäytymistä erityyppisissä tilissa. Kuva 3.7.3: Keinvalaistuksen ja päivänvaln vertailu valhyllyä hyödyntäen Valaistussimulintimallista vidaan tehdä tarvittaessa myös animaatiita. Simulinnin tassta, tarvittavien lähtötietjen tarkkuudesta sekä tehtäväjasta arkkitehdin, valaistussuunnittelijan ja simulinnin tekijän kesken n svittava suunnitteluspimuksissa. Kappaleen 3.7 viitteet TATE-Suunnittelun tehtäväluettel 2012 : D Ehdtussuunnittelu, Erikseen tilattavat tehtävät: Khta D 2.14, Valaistuksen visualisinti, tas c E Yleissuunnittelu, Erikseen tilattavat tehtävät: Khta E 3.6, Valaistuksen visualisinti, tas c Hanketietkrtti: Khta 2.4.6 Valaistus, tas c Versi 1.0 27.03.2012 COBIM - hankkeen sapulet
Sivu 15 / 15 3.8 TATE-järjestelmäanalyysit TATE-järjestelmämallia vidaan hyödyntää mniin eri järjestelmien timinnan analysinteihin, tyypillisesti suraan TATE-järjestelmämallinnushjelmassa. Tämä edellyttää, että malli sisältää riittävät dynaamiset, verkstjen timintaa kuvaavat tiedt. TATE-järjestelmäanalyyseillä vidaan tdentaa ennen rakennusvaihetta verkstjen elinkaaritaludellinen timinta sekä vaatimusmallin mukaisten suunnitteluarvjen tteutuminen. Virtaus- ja paineteknisesti ikein laadittu ja laskettu LVI-järjestelmämalli lu edellytykset verkstjen säätötyölle. Oikein suritettu verkstjen säätötyö mahdllistaa tiljen teknisten vaatimustenmukaisuuden tteutumisen (ilmamäärä, jäähdytys- ja lämmitysteht jne.). Vaadittavat TATE-järjestelmien analysinnit n esitetty sassa 4. Taltekninen suunnittelu. 3.9 Analyysien surittaminen ja tulsten esittäminen Kaikkien lähtötietjen tulee lla samasta suunnitelmaversista ja niiden ristiriidattmuus pitää lla tarkistettu. Tarvittavien lähtötietjen lemassal varmistetaan ennen simulintiin ryhtymistä, ja käytetyt lähtötiedt tai letusarvt dkumentidaan, jtta ne vat saatavilla tulksia tarkasteltaessa. Kaikki analyysitulkset n edelleen liitettävä käytettyyn tiedstpakettiin, kska yksinään tai jnkin muun aineistn yhteydessä ne eivät enää tarja ikeaa tieta suunnitelmasta. Tulkset tulee mukata havainnlliseen mutn, jka n mahdllista ymmärtää myös henkilölle, jka ei le taltekniikan tai edes rakentamisen asiantuntija. Datan määrä tulee rajata lennaiseen, ja tulsten esittämisessä tulee pyrkiä hyödyntämään taulukita ja kaaviita, js analyysihjelma ei tuta suraan havainnllistuksia. Myös analyysin lähtökhtana levia malleja vidaan hyödyntää tulsten havainnllistamisessa. Tilamallin avulla n mahdllista havainnllistaa lsuhdesimulinnin tulksia; esimerkiksi punaisella tilat, jtka eivät yllä tavitteeseen. Samin väreillä vidaan krstaa rakennussia, jtka vat analyysin tulsten mukaan kriittisiä. Ensimmäisiä analyysejä tehtäessä n hyvä tuda esille erilaisia ratkaisuvaihtehtja, jtta jatkpäätösten tekeminen yksinkertaistuu. Kun llaan valittu yksi vaihteht mnien juksta, vidaan tätä vaihtehta jalstaa pidemmälle ja varmistaa sen timivuus jatksuunnittelun lähtökhtana. Analyysitulsten havainnllistamisella n merkitystä, kska ne auttavat kaikkia prjektin sapulia ymmärtämään npeammin analyysien tulksen. Versi 1.0 27.03.2012 COBIM - hankkeen sapulet