SAPPIRAKON POISTO LASTEN JA NUORTEN SAPPIKIVITAUDIS- SA TARKASTELUSSA IKÄ- JA SUKUPUOLIRIIPPUVAINEN PAI- NOINDEKSI (ISO-BMI) JA SAPPIRAKON TULEHDUKSELLINEN TILA Eveliina Kiuru Syventävien opintojen tutkimusraportti Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / kirurgian oppiaine Helmikuu 2014
2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Lääketieteen koulutusohjelma KIURU, EVELIINA: Sappirakon poisto lasten ja nuorten sappikivitaudissa tarkastelussa ikä- ja sukupuoliriippuvainen painoindeksi (ISO-BMI) ja sappirakon tulehduksellinen tila Opinnäytetutkielma, 14 sivua, 1 liite (1 sivu) Tutkielman ohjaajat: pääohjaaja professori Matti Eskelinen ja professori Hannu Kokki Helmikuu 2014 Avainsanat: sappikivitauti, sappirakon poisto, kolekystektomia, ylipaino, ISO-BMI, lapsi, nuori Viime vuosikymmeninä lasten ja nuorten ylipaino on lisääntynyt, erityisesti länsimaissa. Ylipainoon liittyy runsas oheissairastavuus ja sen tiedetään altistavan tuki- ja liikuntaelinsairauksille, sydän- ja verisuonitaudeille sekä erilaisille aineenvaihdunnan häiriöille, joten ylipaino kasvattaa huomattavasti myös terveydenhuollon kuluja. Sappirakon tulehduksen eli kolekystiitin suurin riskitekijä lapsilla on hematologiset sairaudet. Lasten ja nuorten sappirakon poistoleikkaukset eli kolekystektomiat ovat tutkimusten mukaan viime vuosina lisääntyneet. Leikkaukseen johtavan sappikivitaudin lisääntymisen syyksi arvellaan muun muassa parantunutta kuvantamistekniikkaa sekä lasten ylipainon yleistymistä. Lasten ja nuorten painon ja etenkin ikä- ja sukupuoliriippuvaisen painoindeksin (ISO-BMI) assosiaatiosta kolekystektomiaan ei ole aikaisempia julkaisuja. Tutkimuksessa tarkasteltiin kolekystektomian läpikäyneiden lapsien ja nuorten ISO- BMI:n assosiaatiota sappirakon tulehdukselliseen tilaan ja leikkaustuloksiin. Etsimme kansallisesta tietokannasta (THL) kaikki Savossa vuosien 1997 ja 2013 välillä kolekystektomian läpikäyneet 2 18-vuotiaat potilaat, joita oli yhteensä 59. Potilaat jaettiin kahteen ryhmään ISO-BMI:n perusteella käyttäen ylipainon rajaa (ISO-BMI 25 kg/m 2 ). THL:n tietokannan mukaan tutkimuksen aikana Suomessa tehtiin yhteensä 840 kolekystektomiaa lapsille ja nuorille eli vuodessa keskimäärin 4,8 leikkausta/100 000 henkilöä (vaihteluväli 3,9 6,1 / 100 000). Leikatuista 77 % oli tyttöjä. Tutkituista 59 potilaasta 31 (53 %) oli ylipainoisia (ISO-BMI 25 kg/m 2 ) ja 52 oli nuoria (12 18-vuotiaita). Nuorista suurin osa oli tyttöjä (46/52, 88 %). Matalan ISO-BMI:n ryhmässä (n = 28) oli taipumusta korkeampaan seerumin bilirubiiniarvoon (p = 0,16) ja seerumin alkaliseen fosfataasiin (p = 0,19) kuin korkean ISO-BMI:n ryhmässä. Matalan ISO-BMI:n ryhmässä 28 sappirakosta 19 (68 %) oli eriasteisesti tulehtuneita, kun taas korkean ISO-BMI:n ryhmässä tulehdusta oli 26:ssa 31:stä (84 %) sappirakosta (p = 0,16). Yhteenvetona tästä tutkimuksesta voidaan todeta, että naissukupuoli ja ylipainoisuus ovat kolekystektomialle altistavia tekijöitä erityisesti 12 18-vuotiailla potilailla.
3 UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Faculty of Health Sciences School of Medicine Medicine KIURU, EVELIINA: The impact of the age and sex adjusted body mass index (ISO-BMI) and the inflammation of the gallbladder in the obese versus non-obese children and adolescent with cholecystectomy Thesis, 14 pages, 1 appendix Tutors: main tutor Matti Eskelinen, professor, and Hannu Kokki, professor February 2014 Key words: cholelithiasis, cholecystectomy, obesity, ISO-BMI, adolescent, child In the past decades the proportion of overweight children and adolescent has increased nationwide. This is a concern because obesity is associated with some health problems, of which diseases of the musculoskeletal system, cardiovascular disease and metabolic disorders most often recognized. Thus overweight also considerably adds the expenses of primary health care. The main risk factors for pediatric cholelithiasis are hemolytic disorders. Previous studies suggest that increased number of cholecystectomies is performed for paediatric or adolescent patients mainly because of advanced imaging and an increase in childhood overweight. However, there are no previous publications of the impact of age and sex adjusted body mass index (ISO-BMI) in the obese vs. non-obese children and adolescent with cholecystectomy for cholelithiasis. The national database (THL) was searched for cholecystectomies performed in patients aged 12 18 years between 1997 and 2013. There were 59 paediatric and adolescent patients having cholecystectomy in Savo. The patients were divided in two groups by age and sex adjusted BMI (ISO-BMI) using the cut-off point of overweight (ISO-BMI 25 kg/m2) based on Finnish growth standards. According to THLs database a total of 840 cholecystectomies were performed nationwide during the 15 years study period in Finland, most of which (77 %) for females, resulting in a mean of annual frequency of 4.8 (range: 3.9 to 6.1) procedures/100 000 population. In the study sample, a total of 31 patients (53 %) had ISO-BMI 25 kg/m2, and among 52 adolescent, of which most were females (46/52, 88 %). The patients in the low ISO-BMI-group (n = 28) vs. high ISO-BMI-group (n = 31) had a trend of higher serum bilirubin (p = 0.16) and serum AFOS values (p = 0.19). Nineteen of the 28 gallbladders (68 %) in the low ISO-BMI-group had inflammation vs. 26/31 (84 %) in the high ISO-BMI-group (p = 0.15), respectively. There was a trend of higher serum AFOS values in the no-inflammation vs. inflammation group (p = 0.16). As a conclusion, being female and being overweight were risk factors for cholecystectomy among adolescent. The prevalence of overweight and obesity has increased among children and adolescent as it is the case in adults.
4 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO.5 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...6 3. TULOKSET.8 4. POHDINTA.10 5. LÄHTEET...12 6. LIITTEET Taulukko 1..14
5 1. JOHDANTO Lasten ja nuorten ylipaino on lisääntynyt länsimaissa, kuten on tilanne aikuistenkin kohdalla. Kolmen viime vuosikymmenen aikana Yhdysvalloissa ylipainoisten lasten osuus on kasvanut 7 %:sta 18 %:iin ja ylipainoisten nuorten 5 %:sta 18 %:iin (Ogden 2012). Suomessa nuorista naisista 12 % on ylipainoisia ja 2 % lihavia, vastaavasti nuorista miehistä 22 % on ylipainoisia ja 4 % lihavia (Saari 2011). Tilanne on huolestuttava, sillä ylipainoon liittyy runsas oheissairastavuus. Ylipainoisia vaivaavat yleisimmin sydän- ja verisuonisairaudet ja erilaiset aineenvaihdunnan häiriöt (Saari 2011). Tutkimuksissa on havaittu, että ylipaino ja naissukupuoli ovat aikuisilla sappikivitaudin riskitekijöitä. Aikuisilla on myös tutkittu ylipainon vaikutusta sappirakon poiston leikkaustulokseen (Harju 2006), mutta lapsilla ja nuorilla vastaava tieto on puutteellista (Garey 2010). Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella sappirakon poiston esiintymistä Suomessa sekä arvioida ISO-BMI:n (Cole 2000, Saari 2011) vaikutusta normaalipainoisten ja ylipainoisten lasten ja nuorten sappirakkoleikkauksiin. Tutkimuksen hypoteesina oli, että kolekystektomian vaativa sappikivitauti on yleisempi ylipainoisilla nuorilla naisilla verrattuna vastaavan ikäisiin ja samaa sukupuolta oleviin normaalipainoisiin.
6 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimukselle saatiin hyväksyntä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tutkimuseettiseltä toimikunnalta (Dnro 140/1997, 17.10.1997). Tutkimukseen otettiin kaikki Etelä- ja Pohjois- Savon sairaanhoitopiireissä lapsille ja nuorille tehdyt kolekystektomiat aikavälillä 1.1.1996 31.3.2013. Sairaanhoitopiireissä lapsia (0 11-vuotiaita) oli 46 000 ja nuoria (12 18-vuotiaita) 35 000. Kaikki kolekystektomiat (n=59) olivat erikoistuneiden kirurgien suorittamia. Laparoskooppiset kolekystektomiat (n=51) suoritettiin vakiintuneella neljän troakaarin tekniikalla (kaksi 10 mm ja kaksi 5 mm troakaaria). 12 mmhg:n pneumoperitoneum luotiin käyttäen Veressin neulaa (Cahn 2008). Avoin kolekystektomia (n=8) tehtiin vakiintuneella tekniikalla. Ennen leikkausta ei suoritettu rutiinia kolangiografiaa. Molemmissa ryhmissä käytettiin endotrakeaalista anestesiaa ja leikkauksen jälkeinen hoito oli ryhmien välillä yhtenevää (Harju 2013). Kirurgi arvioi leikkaussalissa sappirakon makroskooppisesti ja huomioi mahdolliset sappikivet sekä merkit akuutista, subakuutista tai kroonisesta sappirakon tulehduksesta. Kaikki sappirakot tutkittiin myös histopatologisesti. Kroonisen tulehduksen kriteerit olivat kirurgin arvioima sappirakon seinämän paksuuntuminen sekä histopatologiset merkit selvästä kroonisesta tulehduksesta. Tutkimustuloksissa kiinnitettiin huomiota ylipainon merkitykseen leikkauksen lopputulokselle ja kolekystektomian yleisyydelle. Potilaat jaettiin kahteen ryhmään ISO-BMI:n perusteella käyttäen ylipainon raja-arvoa (ISO-BMI 25 kg/m 2 ), joka pohjautui Saaren ym. (2011) luokitukseen. Potilaista 28 oli normaalipainoisia (ISO-BMI < 25 kg/m 2 ) ja 31 ylipainoisia (ISO-BMI 25 kg/m 2 ). Tiedot tehdyistä sappirakkoleikkauksista kerättiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansallisesta terveystietokannasta, johon kerätään vuosittain kaikki sairaalahoitoa tai kirurgista toimenpidettä vaatineet tapahtumat kaikista Suomen sairaaloista. Tietokannassa esitetään potilaan ikä, sukupuoli, hoitojakso, leikkaustoimenpiteen päivämäärä ja leikkauskoodit NOMESCOn toimenpideluokituksen mukaisesti (NSCP) (NOMESCO 2013). Haussa käytettiin toimenpidekoodeja JKA20 Kolekystektomia ja JKA21 Laparoskooppinen kolekystektomia. Tutkimuksen aikavälillä Suomessa oli keskimäärin 715 000 lasta ja 453 000 nuorta.
7 Tiedot syötettiin tilastonkäsittelyä varten SPSS-ohjelmaan (IBM SPSS statistics 19, IBM, Somerset, USA). Tilastollista vertailua varten käytettiin Mann-Whitneyn U-testiä, Pearsonin khiin neliö -testiä ja Fisherin eksaktia testiä. Merkittäväksi luokiteltiin kaksitahoinen p-arvo 0,05. Tiedot esitetään keskiarvona ja keskihajontana, keskilukuna ja pienimpänä ja suurimpana arvona tai tapausten lukumääränä ja prosentuaalisena osuutena.
8 3. TULOKSET Sappirakon poistoleikkauksia, sekä avoimesti että laparoskooppisesti, tehtiin lapsille ja nuorille yhteensä 840 kappaletta Suomessa vuosien 1997 ja 2013 välillä. Lapsia leikattiin harvemmin, yhteensä 89 operaatiota kohdistui alle 12-vuotiaisiin, ja loput 751 tehtiin nuorille, 12 18-vuotiaille.. Toimenpiteistä selvästi suurin osa tehtiin tytöille (n=648). Keskimääräinen vuotuinen pediatristen sappirakkoleikkausten määrä oli 4,8 [3,9 6,1] toimenpidettä/100 000 henkilöä. Alle 12-vuotiailla lapsilla vastaava toimenpiteiden lukumäärä oli 0,5 [0,3-1,7] ja nuorilla 11,1 [8,2 14,8] toimenpidettä/100 000 henkilöä. Kaikkien Etelä- ja Pohjois-Savossa leikattujen pediatristen potilaiden (n=59) tiedot analysoitiin ja tulosten tarkastelussa keskityttiin ylipainon ja lihavuuden merkitykseen kolekystektomian yleisyydessä ja leikkaushoidossa. Taulukossa 1 (liite) tutkimustulokset on esitetty numeerisena. Seitsemän potilasta (7/59, 12 %) oli lapsia (2 11-vuotiaita) ja 52/59 (88 %) oli nuoria (12 18-vuotiaita). Suurin osa sappikivipotilaista oli tyttöjä (50/59, 85 %). Lasten sukupuolijakauma oli tasainen, mutta murrosiän jälkeen tyttöjen määrä potilaina kasvoi merkitsevästi. Seitsemästä lapsesta kolme oli poikia (43 %) ja neljä tyttöä (57 %), kun taas nuorista selkeä enemmistö oli tyttöjä (46/52, 88 %). Potilaista normaalipainoisia (ISO-BMI < 25 kg/m 2 ) oli 28/59 (48 %). Ylipainoisten ryhmään (ISO-BMI 25 kg/m 2 ) kuului 31 potilasta (31/59, 52 %). Lapsista vain yksi oli ylipainoinen (1/7, 14 %). Poikia tutkimusjoukossa oli yhdeksän (15 %), joista normaalipainoisia oli viisi (66 %) ja ylipainoisia neljä (44 %). Tyttöjä oli yhteensä 50, joista 23 kuului matalan ISO-BMI:n ryhmään (23/50, 46 %) ja 27/50 (54 %) korkean ISO-BMI:n ryhmään. Matalan ISO-BMI:n ryhmässä kolme potilasta oli alipainoisia (ISO-BMI < 18 kg/m 2 ). Korkean ISO-BMI:n ryhmässä 17 potilasta oli ylipainoisia (ISO-BMI 25 29.9 kg/m 2 ) ja 14 potilasta lihavia (ISO-BMI 30 kg/m 2 ). Kaksi 18-vuotiasta tyttöä oli vaikeasti lihavia (ISO-BMI 35 40 kg/m 2 ). Lihavuus ei vaikuttanut leikkausparametreihin. Koko tutkimusjoukon keskimääräinen leikkausaika oli 70 minuuttia (30 155 min), ylipainoisilla vastaava luku oli 66 minuuttia [44 130 min]. Leikkauksesta toipuminen oli samanlaista molemmissa ryhmissä, painosta riippumatta keskimääräinen hoitoaika sairaalassa oli 4 päivää. Normaalipainoisten ryhmässä mitattiin ennen leikkausta hieman korkeampia arvoja seerumin bilirubiinille (S-Bil, p = 0,16) ja seerumin alkaaliselle fosfataasille (S-AFOS, p = 0,19).
9 Sappirakkoresekaattien histologisessa tutkimuksessa normaalipainoisten ryhmässä havaittiin tulehdusta 19 sappirakossa (19/28, 68 %). Vastaavasti ylipainoisten ryhmässä tulehdusta löytyi 26 potilaan sappirakosta (26/31, 84 %). Tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p = 0,15). Niillä potilailla, joilla sappirakosta ei löytynyt tulehdusta, oli hieman korkeampi S-AFOS-keskiarvo 273 U/l, (keskihajonta 197 U/l) verrattuna potilaisiin, joilla sappirakossa oli osoitettavissa tulehdus, S-AFOS-keskiarvo 183 U/l (154 U/l). Tulos ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä (p = 0,16). Sappirakon tulehduksellisen tilan ja seerumin bilirubiinipitoisuuden välillä ei havaittu korrelaatiota, tulehduksellisissa sappirakoissa S-Bil 19 (13) µmol/l ja terveissä sappirakoissa S-Bil 18 (22) µmol/l (p = 0,83).
10 4. POHDINTA Tulokset osoittavat, että lasten kolekystektomia on Suomessa harvoin tehtävä toimenpide, eikä sen kohdalla havaita eroja sukupuolten välillä. Murrosiästä lähtien kolekystektomiat lisääntyvät etenkin tytöillä. Lisäksi tuloksista voidaan havaita ylipainon olevan kolekystektomian riskitekijä. Suomalaisista nuorista tytöistä 12 % ja pojista 22 % on ylipainoisia, mutta tutkimuspopulaatiossa ylipainoisten osuus oli huomattavasti suurempi, nuorista tytöistä 27 (59 %) ja pojista kolme (50 %) oli ylipainoisia tai lihavia (ISO-BMI 25 kg/m 2 ). Lasten kolekystektomian yleisyys oli samaa tasoa kuin Yhdysvalloissa (Balaguer 2006) mutta kaksinkertainen Britanniaan nähden (Kang 2003). Lähes kaikki kolekystektomiat tehtiin laparoskooppisesti, eikä konversioita avoimeksi leikkaukseksi raportoitu. Laparoskooppinen kolekystektomia on osoittautunut turvalliseksi ja tehokkaaksi toimenpiteeksi lasten ja nuorten sappikivitaudin hoidossa, eikä ylipaino vaikuta leikkaustuloksiin. Se myös lyhentää sairaalajakson pituutta avoleikkaukseen verrattuna (Chan 2008, Esposito 2009, Harju 2013). Kolekystektomian esiintyvyys kasvaa iän myötä. Muita riskitekijöitä kolekystektomialle ovat hemolyyttiset sairaudet, sukurasite, IgA-puutos, kystinen fibroosi, vatsan alueen leikkaukset, keftriaksonihoito ja Gilbertin tauti (Della Corte 2008, Wesdorp 2000). Nuoruusiässä ylipaino ja naissukupuoli ovat selviä kolekystektomian riskitekijöitä (Chan 2008, Esposito 2009, Kaechele 2006). Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että kolekystektomiat potilailla, joilla ei ole hemolyyttistä sairautta, ovat lisääntyneet lähes kaksinkertaisiksi kaikkialla maailmassa. Huomattavaa on, että myös ylipainoisten lasten määrä maailmassa on kaksinkertaistunut (Garey 2010). Vuonna 2000 Cole ym. (Cole 2000) esittelivät ISO-BMI:n lasten ja nuorten ylipainon objektiiviseen määrittämiseen sekä luodakseen kansainvälisen mittayksikön lasten ja nuorten ylipainon yleisyyden tutkimista ja vertailua varten. Skandinaviassa Holmbäck ym. (Holmbäck 2007) ja Sola ym. (Sola 2010) esittivät raja-arvot pohjautuen Colen ym. (2000) ISO-BMI-luokitukseen. Vuonna 2011 Saari ym. esittelivät uudet suomalaiset kasvukäyrät lapsille ja nuorille. Suhteellisen pituuden ja pituuspainon päivitettyjen viitearvojen lisäksi tutkimus toi suomalaisten käyttöön ikä- ja sukupuoliriippuvaisen painoindeksin (ISO- BMI), joka ei aiemmin ole ollut käytössä lasten ja nuorten kasvun arviointiin Suomessa (Saari 2011).
11 Lihavuus on usein leikkausta komplisoiva tekijä, ja sen on todettu pidentävän leikkauksen kestoa, leikkaussalissa vietettyä aikaa ja sairaalajakson pituutta sekä lisäävän leikkauksen jälkeisten infektioiden määrää aikuisilla (Hawn 2005). Huolimatta lasten ja nuorten lisääntyvästä ylipainosta on ylipainon vaikutus laparoskooppiseen kolekystektomiaan ja sen komplikaatioihin pediatrisessa populaatiossa huonosti dokumentoitu (Chan 2008, Garey 2010). Laparoskooppinen leikkaustekniikka vaikuttaisi olevan hyödyllinen niin ylipainoisilla lapsipotilailla kuin aikuisillakin. Tämän tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia Gareyn ym. (2010) tutkimuksen kanssa, jossa ei myöskään havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja leikkausajassa tai sairaalajakson pituudessa normaalipainoisten ja ylipainoisten ryhmän välillä. Yhteenvetona voimme todeta, ettei pediatrisilla sappikivipotilailla havaittu eroja leikkausparametreissa normaalipainoisten tai ylipainoisten ryhmien välillä. Ylipaino ja naissukupuoli olivat kuitenkin selkeitä riskitekijöitä sappirakon poistoon johtavassa sappikivitaudissa.
12 5. LÄHTEET Balaguer EJ, Price MR, Burd RS. National trends in the utilization of cholecystectomy in children. J Surg Res 2006; 134: 68-73. Chan S, Currie J, Malik AI, Mahomeds AA. Paediatric cholecystectomy: Shifting goalposts in the laparoscopic era. Surg Endosc 2008; 22: 1392-1395. Cole TJ, Bellizzi MC, Flegal KM, Dietz WH. Establishing a standard definition for child overweight and obesity worldwide: international survey. BMJ 2000; 320: 1240-1243. Della Corte C, Falchetti D, Nebbia G, et al. Management of cholelithiasis in Italian children: A national multicenter study. World J Gastroenterol 2008; 14: 1383 1388. Esposito C, Alicchio F, Giurin I, Perricone F, Ascione G, Settimi A: Lessons learned from the first 109 laparoscopic cholecystectomies performed in a single pediatric surgery center. World J Surg 2009; 33: 1842-1845. Garey CL, Laituri CA, Keckler SJ, et al. Laparoscopic Cholecystectomy in obese and nonobese children. J Surg Res 2010; 163: 299 302. Hawn MT, Bian J, Leeth RR, et al. Impact of obesity on resource utilization for general surgical procedures. Ann Surg 2005;241:821 826 Harju J, Aspinen S, Juvonen P, Kokki H, Eskelinen M. Ten-year outcome after minilaparotomy versus laparoscopic cholecystectomy: a prospective randomized trial. Surg Endosc 2013; 27: 2512-2516. Holmbäck U, Fridman J, Gustafsson J, Proos L, Sundelin C, Forslund A: Overweight more prevalent among children than among adolescents. Acta Paediatr 2007; 96: 577-581. http://nomesco-eng.nom-nos.dk/filer/publikationer/ncsp%201_15.pdf Accessed 30th September, 2013 Kaechele V, Wabitsch M, Thiere D, Kessler A, Haenle M et al. Prevalence of gallbladder stone disease in obese children and adolescents: Influence of the degree of obesity, sex and pubertal development. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2006; 42: 66-70. Kang JY, Ellis C, Majeed A, Hoare J, Tinto A, Williamson RC, Tibbs CJ, Maxwell JD. Gallstones--an increasing problem: a study of hospital admissions in England between 1989/1990 and 1999/2000. Aliment Pharmacol Ther 2003; 17:561-569. Ogden CL, Carroll MD, Kit BK, Flegal KM. Prevalence of obesity and trends in body mass index among US children and adolescents, 1999-2010. JAMA 2012; 307: 483-490. Saari A, Sankilampi U, Hannila M-L, Kiviniemi V, Kesseli K, Dunkel L. New Finnish growth references for children and adolescents aged 0 to 20 years: Length/height-for-age, weight-for-length/height and body mass index-for-age. Ann Med 2011; 43: 235-248.
13 Sola K, Brekke N, Brekke M. An activity-based intervention for obese and physically inactive children organized in primary care: feasibility and impact on fitness and BMI. Scand J Prim Health Care 2010; 28: 199-204. Wesdorp I, Bosman D, de Graaff A, Aronson D, van der Blij F, Taminiau J. Clinical presentations and predisposing factors of cholelithiasis and sludge in children. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2000; 31: 411-417.
14 6. LIITTEET Taulukko 1. Tutkimus- ja leikkausparametrit jaoteltuna potilaiden ikä- ja sukupuoliriippuvaisen painoindeksin (ISO-BMI) mukaan. Luvut on esitetty seuraavasti: keskiarvo ja keskihajonta, keskiluku ja otoksen pienin ja suurin arvo sekä tapausten lukumäärä ja prosentuaalinen osuus. Muuttuja ISO-BMI < 25 n=28 Ikä (v.) 13.6 (4.9) 16 [2-18] Sukupuoli (tyttö/poika) 23/5 Paino (kg) 48 (16.5) 54 [14-71] Pituus (cm) 154 (23.1) 162 [93-183] BMI (kg/cm 2 ) 19.4 (3.2) 19.0 [11.0-24.7] ISO-BMI (kg/cm 2 ) 20.8 (2.9) 21.2 [11.5-24.9] S-AFOS (U/l) 249 (210.7) 151 [53-723] S-Bil (µmol/l) 20.3 (20.2) 13 [2-75] Leikkausaika (min) 70 (32.0) 60 [30-155] Aika leikkaussalissa (min) 121 (45.7) 115 [60-270] Sairaalahoidon kesto (vrk) 4.4 (2.6) 3 [2-14] Tulehdus sappirakossa (kpl) 19/28 Ei tulehdusta sappirakossa (kpl) 9/28 ISO-BMI 25 n=31 15.7 (2.5) 17 [11-18] 27/4 80 (15.9) 83 [49-103] 164 (8.9) 167 [145-183] 29.4 (4.1) 29.6 [23.3-38.9] 30.1 (3.6) 30.1 [25.1-38.9] 156 (114.4) 136 [41-527] 9.0 (5.0) 8 [2-21] 66 (24.1) 43 [44-130] 113 (41.8) 112 [65-196] 3.5 (1.4) 3 [1-8] 26/31 5/31 p-value 0.060 0.57 0.0010 0.040 0.0010 0.0010 0.19 0.16 0.69 0.49 0.13 0.15 0.19