Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus Kasvinsuojelun syyspuinti Ilmajoki 1.11.2011 LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön LIFErahoitustukea.
Kuminan viljely Suomessa Erikoiskasvi, maustekasvi Vientituote (> 20 maahan) Useampi sato samasta kasvustosta, monivuotiset kasvustot Viljelyala kasvanut voimakkaasti Kuminan viljelyala (ha) 25000 20000 15000 10000 5000 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde Tike
SUPERIOR CARAWAY CHAIN Ylivoimainen Kuminaketju -hanke Kuminan tuotannon kehittämisen yhteishanke 2010-2013 Rahoitus: 5 ELY-keskuksen yhteisrahoitus (Häme, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa) Toteuttajina Agropolis Oy, MTT ja ProAgria Keskusten liitto Koetoiminnasta vastaa MTT Kasvintuotannon tutkimus Hankkeen tavoitteena on suomalaisen kuminaketjun kilpailukyvyn ja osaamisen parantaminen kuminan vientimahdollisuuksien turvaamiseksi www.agronet.fi/kumina Osana hanketta toteutettiin kesällä 2011 tilakierrokset 5 ELY-keskuksen alueella
Tilakierroksen tavoitteet Selvittää satovaihteluiden ja sadon alenemisen syyt ja yhteydet viljelykäytäntöihin Kartoitetaan kuminapeltojen kunto, kasvintuhoojien esiintyminen & viljelykäytännöt Kuva A. Hannukkala Kuva Transfarm Esiselvitys kesällä 2010 Varsinainen toteutus 2011 ja 2012
Kuminan tuhoeläimet Kuminakoi Kuminan pahin tuhoeläin Ensimmäiset havainnot 1950 luvulla Yleistynyt 1990-luvulla kuminan viljelyn yleistymisen myötä Kuminanrengaspunkki Kuminan viljelyn uusi uhka Havaittu luonnon kuminalla jo 1940-luvulla Ongelma noussut esiin v. 2003
Kuminanrengaspunkki Aceria carvi pieni (< 0.2 mm) äkämäpunkki Eriophyidae-heimo lisääntyy erittäin nopeasti Kuva: Rostislav Zemek monta sukupolvea vuodessa ei tapa isäntäkasvia esiintyy vain kuminalla Kuva: Rostislav Zemek yleinen alueilla, joilla kuminaa viljellään vakituisesti
Kuminanrengaspunkki Aceria carvi leviää ilmavirtausten mukana kasvustoon jo kylvövuonna talvehtii kuminan lehtiruusukkeissa Kuva: Rostislav Zemek alkutiheys pieni, mutta populaatio yleensä moninkertaistuu nopeasti maksimi heinäkuussa n. 3 viikkoa ennen sadonkorjuuta
Kuminanrengaspunkin vioitukset Oireet lehdissä persiljamaisia epämuodostumia usein huomaamattomia
Kuminanrengaspunkin vioitukset Oireet kukinnoissa kukkakaalimaisia epämuodostumia kukkarakenteiden kehitys estyy, tilalle lehtimäisiä klorofylliä tuottavia epämuodostumia siemeniä ei kehity
Kuminanrengaspunkin vioitukset Oireet erottuvat tuleentuvasta kasvustosta vaaleina tai vaaleanpunertavina laikkuina
Kuminanrengaspunkin merkitys satotappiot enimmillään jopa 80-90% enemmän kukintoja, mutta vähemmän siemeniä kasvuston epätasaisuus Erityisongelmana: torjuntakeinojen puute leviämisvaara läheisille lohkoille riski kasvaa viljelyn yleistyessä? säilyminen monivuotisissa kasvustoissa
Tilakierrokset 2010 (esiselvitys 24 lohkoa) kuminanrengaspunkkia 80%:lla lohkoista yleensä vain yksittäisissä kasveissa tai laikuittain lohkon reuna-alueella muutamalla lohkolla erittäin runsaasti ja kauttaaltaan Rengaspunkin esiintyminen ei lainkaan yksittäin pesäkkeinä kauttaaltaan 5 13 2 4 rengaspunkin vioitusta
Tilakierrokset 2011 (102 lohkoa) kuminanrengaspunkkia 85 %:lla tutkituista lohkoista yli 40 %:lla lohkoista kauttaaltaan kasvustossa etenkin E-Suomessa, mutta myös Pohjanmaalla Rengaspunkin esiintyminen ei lainkaan yksittäin pesäkkeinä kauttaaltaan 15 28 16 43 rengaspunkin vioitusta
Miksi kuminanrengaspunkkia runsaasti? Vuonna 2010 runsaasti punkkivioitusta etenkin Etelä-Suomessa Myös 1. satovuoden lohkoilla ja muuten hyväkuntoisilta näyttävissä kasvustoissa Punkkia usein kauttaaltaan kasvustossa, ei pelkästään lohkon reunaosissa Syynä suotuisat sääolosuhteet? Edelliskesän kuivuus vaikeutti uusien kasvustojen perustamista ja kasvuun lähtöä Paksu lumipeite mahdollisti punkkien talvehtimisen Keväästä alkaneet hellejaksot nopeuttivat punkkien lisääntymistä
Kuminanrengaspunkin tarkkailu ja torjunta Tehokasta kemiallista torjuntaa ei tällä hetkellä ole Ainoana keinona riittävä kasvinvuorotus Riski punkkivioitukseen kasvaa, jos kuminaa viljelty samalla alueella pitkään Kuminakasvuston kyntö lopetusvaiheessa Uusi kasvusto riittävän kauas vanhasta kasvustosta Mitkä tekijät vaikuttavat punkkikannan kasvuun ja vioitusten aiheutumiseen? Punkin säilyminen kasvustossa? Kannanvaihtelut? Leviäminen? Torjuntakeinot? Torjunta-ainevaihtoedot? Torjunnan ajoitus? Myöhästetty kylvö? Kylvö suojaviljaan? Lannoitus?
Kiitos!