Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana



Samankaltaiset tiedostot
Esitelmän sisältö. Pohjois-Suomen nurmiseminaari 2015 Seppänen.

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä

Seleeninpuutos ja sen ennaltaehkäisy tuotantoeläintilalla. Yara Suomi Oy yhteistyössä Emovet Oy / Eläinlääkäri Sanni Värränkivi

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Ruoka ja ilmastonmuutos

Pohojalaanen lupi. Tervetuloa Kotkaniemeen!

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Ilmastolounas-esittely

Jalostuspäivät, Mikkeli Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Rikinpuute AK

Uusien kasvilajien mahdollisuudet

Lisälannoitus kasvukaudella

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi

Ravinteiden kierrätys

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Terveyslannoituksella metsä tuottokuntoon. Savonlinna

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

VILJELYSUUNNITELMA 2008

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Vaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy Kokemäki

MegaLab tuloksia 2017

Kierrätysravinnetuotteita jätevesilietteen lämpökemiallisella käsittelyllä?

EMOLEHMIEN KIVENNÄISRUOKINTA. Emopäivät Peurunka Milla Frantzi

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Nurmen lannoitusohjelmat

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset Riitta Korpela

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Peltokuivatuksen tarve

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Typen vapautumisen arviointi. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Miten kasvit saavat vetensä?

Ruokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Hamppu viljelykiertokasvina

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Mittatikun uudet sovellukset

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous

Miten kasvit saavat vetensä?

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017

Luomuperunalajikkeita alkutuotantoon ja suurkeittiöihin. Anu Kankaala ja Jaakko Nuutila

Kasvuohjelmaseminaari

Ruoan elinkaariarviointi. Kaisa Manninen Juha Grönroos Suomen ympäristökeskus

Myllyvehnän lannoitus AK

Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure

Rasvahappokoostumuksen optimointi kalatuotteissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

KAIKKI MUUTTUU - RUOKAJÄRJESTELMÄKIN. VAI MUUTTUUKO?

Ikäryhmä / Proteiini. Ikäryhmä /

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

ILMASE-hanke Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

Maa- ja metsätalousministeri

Mallasohranviljelijän puheenvuoro TAMPERE Esa Similä

Luomuliitto vie luomua eteenpäin.

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

CASE BENELLA INNOTORI

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Täsmäviljelyyn, eläinten paikantamiseen ja eläinten terveyden seurantaan liittyvä teknologia. Mtech Digital Solutions Mikko Hakojärvi

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Tulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus Säätytalo Frans Silvenius, MTT

Avainsanat: apila, maamikrobit, orgaaninen seleeni, rapsi, seleeni, timotei, vehnä.

Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta

Tutkittua tietoa luomusta

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Kustannuslaskelmat ja ravinteiden hyödyntäminen - tuloksia HYKERRYShankkeesta

Yhdyskuntalietteen käyttö

Transkriptio:

Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana Mervi Seppänen Maataloustieteiden laitos, Helsingin yliopisto

Terveys tulee maatilalta, ei apteekista Health comes from the farm, not from the pharmacy Ravinnerikkaat viljelykasvit = ravinnerikas maaperä Endeemiset sairaudet ja geolääketiede

Piilonälkä Hidden hunger Lähde: Alloway 2004 Ruoan laadullinen ongelma Paikallinen ruoka: maailman väestöstä yli 3 miljardia altistuu Zn, Fe, vitamiini A, I Se puutteelle (FAO 2009) HarvestPlus ravinnerikkaat viljelykasvit Yksipuolinen ruokavalio Alueellinen ongelma Puutos- ja toksisuusalueet Kansanterveyden ongelma Brittien Se-saanti 60 > 30 ug/pv kotimainen vehnä

Ihmisten hivenravinteiden saanti Mineral improved crop production for healthy food and feed (COST FA0905) hivenravinteet Zn, Fe, Se ja raskasmetallit kuten Cd Viljelykasvin ravinteiden otto Maaviljelykasvi Ruoanvalmistus Ruoka Pitoisuus maassa, käyttökelpoisuus -Oton tehokkuus - Jyvään/siemeneen kuljetuksen tehokkuus - Yhteys raskasmetallien oton kanssa (Zn, Cd) - Hävikki valmistuksessa (jauhaminen, keittäminen) - Arvokkaiden yhdisteiden stabiilisuus Käyttökelpoisuus ihmisille ja eläimille (fytaatti-fe) Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta / Mervi Seppänen / Maataloustieteiden laitoksen opetus 21.10.2013 4

Suomalainen seleenitarina Osa 1: Ongelman havaitseminen Maaperän seleenipitoisuus alhainen 0.04 to 0.7 mg kg -1 Kotieläimillä lihasrappeumaa Ensimmäiset raportit 1933 Lannoitteiden seleenilisäys 1984- Ainutlaatuinen ratkaisu

Viljelykasvien biofortifikaatio = rikastaminen hivenaineilla ja vitamiineilla Kasvi sitoo hivenravinteet orgaanisiksi yhdisteiksi Geneettinen biofortifikaatio Kasvinjalostus mahdollista jos Ominaisuudessa esiintyy vaihtelua tai pullonkaulat tunnetaan Maaperässä on ao.kasviravinnetta Kasvijalostus on kannattavaa Agronominen biofortifikaatio Lannoitus Joustava ratkaisu

Ratkaisuja ongelmaan Agronominen biofortifikaatio Geneettinen biofortifikaatio Monipuolinen ruokavalio Funktionaaliset ruoat Lisäravinteet

Suomalainen seleenitarina Osa 2: Ihmisten ja eläinten seleeninsaannin turvaaminen Se mg/day /10 MJ 0,14 0,12 0,1 0,08 0,06 0,04 Milk Meat Fish Cereal Vegetables Other 0,02 0 1975 1984 1987 1991 1994 1996 1999 2001 2004 2006 2008 2009 2010 2011 2012 Year Maa- ja metsätalousministeriön seleeniseurantaryhmä, Ekholm 2013

Vehnän seleenipitoisuus

Viljelytoimenpiteiden valinta Viljelyjärjestelmä Kestävä tuotanto ja mahdollisimman suljetut ravinnekierrot Ravinteiden määrä ja käyttökelpoisuus kasville

Ihmisten ja eläinten hivenravinteiden tarve suurempi Heinät, kriittinen mg/kg ka Nauta, kriittinen mg/kg ka Nauta suositus mg/kg ka Fe 50 40-60 100 Cu 4 8-10 10 Zn 10-14 30 50 Mn 20 8-20 40 Co - <0,06 1.0 Mo <0,1-0.9 Se - 0,02-0,04 0.1 Holopainen maisteritutkielma 2013, MMM Keste projekti Lähteet: Lindström 2012, Whitehead 2000, MTT ruokintataulukot

Suomalainen seleenitarina Osa 3: terveys- ja ympäristövaikutukset Orgaanisten seleeniyhdisteiden funktionaaliset ominaisuudet Vain alle 10% lannoiteseleenistä korjataan sadon mukana mihin seleeni päätyy?

Biofortifikaation pullonkaulat Haihtuminen lehdistä ja kuolleet lehdet 5-15% Siemenet: Vehnä 6% Rypsi 8 % Lannoiteseleeni 7 g Se/ha Puintijäte ja juuret Vehnä 90 % Rypsi 88 % Lidut: Rypsi 53% Siemenet: Rypsi 8 %

Seleenin kierto peltoekosysteemissä Lannoite- Se Haihtuvat Seyhdisteet (5-15%) Maan orgaaninen ja epäorgaaninen Se Viljelykasvien Se-otto (30-70%) Sadon mukana poistuva Se (5-15%) Ruokaketjun Se Maahan jäänyt lannoite- Se Maamikrobien haihduttama Se(20%?) Maamikro -bien sitoma Se Puintijätteen Se (60-80%) (kasveille käyttökelpoista alle 5%) 60-90 % lannoiteseleenistä voidaan jäljittää

2011 Vuodet eivät ole veljeksiä.. Sääolot aiheuttavat vaihtelua paitsi sadon määrän myös ravitsemukselliseen laatuun 2012

Lopuksi Terveys alkaa maatilalta, mutta koko ketju ratkaisee ruoan ravitsemuksellisen laadun Muutokset viljelytoimenpiteissä, elintarvikkeiden kaupassa, kuluttajien valinnoissa vaikuttavat saantiin Terveys- ja ympäristöriskien arviointi tärkeää

Kiitos! Maj ja Tor Nesslingin Säätiö Maa- ja metsätalousministeriö Yara-Suomi Oy, RaisioAgro, Emil Aaltosen Säätiö, Tiuran Säätiö Maataloustieteiden Department of Agricultural laitos Mervi Sciences Seppänen Mervi Seppänen