Koulutusteknologian perusopinnot 25op. - Opintojen aloitus Pirkko Hyvönen, Essi Vuopala ja Jaana Tolonen Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö http://let.oulu.fi/
Ohjelma 1.9.2010 10.15-11.00 kahvit ja orientaatio koulutusteknologian perusopintoihin 11.00-11.30 Lyhyt johdatus opintojen portfoliotyöskentelyyn 11.30-12.00 lounastauko 12.00-12.30 Koulutusteknologia muuttuvassa yhteiskunnassa- kurssin aloitus 12.30-13.45 Blogiympäristöön tutustuminen ja oman blogin aloittaminen (blogiohjaus jatkuu apukahveilla 8.9. klo 13)
Orientaatio koulutusteknologian perusopintoihin
Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö Learning and Educational Technology Research Unit LET edtech.oulu.fi Hanna Järvenoja Markus Vainionpää Johanna Bluemink Essi Vuopala Sanna Järvelä Pirkko Hyvönen Niina Impiö Jonna Malmberg Jari Laru Raisa Suominen Pirkko Hyvönen, tutkijatohtori
TUTKIMUS - Käsitteellinen ymmärrys - Empiiriset aineistot 1. Itsesäätely motivaatio, emootiot, kognitio 2. Yksilönjayhteisönoppimisprosessit (esim. kollaboraatio, asiantuntijuus) - Design-tutkimus - Pitkäaikainen aineistonkeruu - Perustuu yliopiston ja LET:n strategiaan - Strategian tarkistus määräajoin
LET STUDIES -RESEARCH-BASED Postgraduate education Master s programme (Edutool) Haku kandivaiheessa! Seuraa LET:n sivuja. Introductory studies (25 ects) T e a c h i n g R e s e a r c h
LET-OPISKELU Opinnotpohjautuvatymmärtävänoppimisen(the learning sciences) näkemykseen oppimisesta ja ne tarjoavat käytäntöön sovellettavaa pedagogista tietoa siitä miten teknologiallavoidaantukeaoppimista. Oppimista tarkastellaan ja tutkitaan oppijan ja opettajan sekäyksilönettäyhteisönnäkökulmasta. Blended learning Hyödynnetään erilaisia oppimisympäristöjä ja työkaluja Yhdistetään kasvokkaisia ja virtuaalisia menetelmiä
RSS-feeds and starting pages Google Reader ja RSS-syötteet igoogle- aloitussivu Netvibes- aloitussivu Collaboration and discussion Google Docs- jaetut asiakirjat, laskentakaaviot ja esitykset Google Sites- wiki/oma www-sivusto Wikispaces- wiki Ning- yhteisösivusto, keskustelut, blogit, ryhmät Edu20.org-"web 2.0 -oppimisympäristö" Plum Groups- ryhmäkeskustelut, muistiinpanot, yms. Google Groups- keskusteluryhmät Edmodo-ryhmäkeskustelut, tehtävät, kalenteri, tiedostot, yms. Twitter- mikroblogi ja yhteisö Moodle- verkko-oppimisympäristö Knol - collaborative writing and discussion For information structuring and prosessing Mind42- miellekartat Bubbl.us- miellekartat MindMeister- miellekartat Creately- diagrammien ja kuvioiden piirtäminen Spicynodes- animoidut miellekartat Diigo-jaetut kirjanmerkit ja www-sivuihin liittyvät muistiinpanot, myös yhteisöpalvelu Evernote-muistiinpanojen hallinta kuvien tekstintunnistuksella, muistiinpanojen jakaminen Presentations Slideshare- esitysten ja dokumenttien jakaminen sekä upottaminen esim. blogiin VoiceThread- puheella kommentoidut esitykset Prezi-"zoomaava" esitystyökalu esitysten tekoon Box.net- tiedostojen jako Podcastit Photo editing and drawing DabbleBoard - piirto-ohjelma, sopii myös käsitekarttojen tekoon Splashup - Photoshop netissä SUMO Paint - Photoshop netissä Resourse banks and learning objects LeMill - oppimisaihiopankki + ryhmät Wikipedia ja WikiMindMap - avoin tietosanakirja Wikiopisto - avoimet verkkokurssit Wikikirjasto - avoin kirjasto Time tables and projects Google Calendar - kalenteri Doodle - aikataulujen sopiminen (myös muista vaihtoehdoista päättäminen) Scrumy - minimalistinen projektinhallinta Katsaus ilmaisiin projektinhallintaohjelmiin Communication Google Talk - monikäyttöinen viestintäohjelma Adobe Connect Pro (ACP) - verkkokonferenssit, videoluennot, etäopetus Skype ja MSN Messenger - pikaviestimet Other Google tools Google Map - kartat, myös ryhmän omat kartat Google Earth - maapallo-ohjelma Mobile devices enhancing learning ShoZu (käyttö esim. YouTuben tai Flickrin kanssa) Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikössä tehdyt mobiilin oppimisen tutkimukset (Lehtiset, FLE3 mobile, Campus Suite, jne.) Sharing media files Flickr - kuvat Youtube - videot Delicious.com - sosiaaliset kirjanmerkit
LET-OPISKELU OpetusyhteistyöLET:ssäon monikulttuurista: Universitiesof Tarto(Estonia), Leiden (Netherlands), Ramon Llull(Spain), Barcelona (Spain), University of Victoria (Canada) and Nordic universities
Miksi koulutusteknologiaa? Osaamisvaatimukset opetushenkilöstölle: Opetusministeriö, TIEKE (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus) (samoin mm. pohjoismaissa ja EU:ssa) a)tvt:n käyttötaidot b)tvt:n pedagoginen käyttö eri oppimiskonteksteissa!! Rekrytointikysymys! Osaamisvaatimukset muussa työelämässä
Oppimisen tutkimuksen näkökulma Tutkimukset ovat osoittaneet, että tieto- ja viestintätekniikan tukemana oppimisympäristö voidaan järjestää uudella ja innovatiivisella tavalla ja että opiskelemalla tällaisessa ympäristössä on mahdollista syntyä oppimista jollaista voisi olla vaikeaa toteuttaa ilman tietokonetta (mm. Kearsley & Shneiderman, 1998). Sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteiseen toimintaan osallistuminen ovat keskeisiä tekijöitä syvällisessä oppimisessa. Yksi verkko-oppimisympäristöjen kehittämisen ja soveltamisen peruste onkin niiden mahdollisuus edistää ja tukea sellaista vuorovaikutusta, joka auttaa oppijaa hänen sisäisessä tiedonrakenteluprosessissaan. (Häkkinen & Arvaja, 1999, 218-219.)
KOULUTUSTEKNOLOGIA: Monitieteisen oppimisen tutkimuksen kohde (FinnSight 2015). YKSILÖN OPPIMINEN -Biologia - Aivot + mieli - Psykologia Yksilön oppimista ja tiedon luomista tukevat tietotekniset välineet, visualisoinnit, jne. YHTEISÖN/ORGANISAATION OPPIMINEN -Tiedonmuodostusprosessit - Verkostot TEKNOLOGIA Jakamisen teknologia, Social software -Internet - Wikit, blogit, jne. -Tiedon luomista tukevat välineet, esim. Second Life
Perusopintojen oppimistavoitteet Koulutusteknologian perusopintojen jälkeen opiskelija ymmärtää koulutusteknologian tutkimusaluetta ja siihen liittyviä oppimisteoreettisia perusteita, tunnistaa teknologiatuetun opiskelun ja opetuksen perustana olevia oppimisen teorioita, osaa perustella teknologian hyödyntämistä oppimisen tukena oppimisen tutkimuksen näkökulmasta, hallitsee perusasiat oppimisprosessin suunnittelusta ja tukemisesta teknologiaperustaisissa oppimisympäristöissä, osaa suunnitella ja toteuttaa digitaalisen portfolion blogi ympäristöön, osaa käyttää keskeisiä hyötyohjelmia ja tietoverkkoja sekä arvioida niiden pedagogista käytettävyyttä. tunnistaa projektityöskentelyn vaiheet, osaa toteuttaa ja arvioida koulutusteknologian tutkimusalueeseen liittyvän projektin, pystyy kehittämään tieto- ja viestintätekniikan pedagogiseen hyödyntämiseen liittyviä käytäntöjä.
Koulutusteknologian perusopintojen kurssit Koulutusteknologia muuttuvassa yhteiskunnassa, syys-marraskuu Pedagogisia näkökulmia tvt:n soveltamiseen, marrashelmikuu Designing e learnnig helmitoukokuu Digitaalinen portfolio oppimisen tukena, syys- toukokuu Projektiopiskelu, loka- toukokuu Syyskuu 2010 Toukokuu 2011
Koulutusteknologia muuttuvassa yhteiskunnassa Kurssin laajuus 4op Ajankohta: 1.9.-16.11.2010 Kurssi tarjoaa näkökulmia koulutusteknologiaan, tietoyhteiskuntaan ja koulutusteknologian oppimisteoreettisiin perusteisiin Kurssin suoritus: luennot yksilötyöskentelyä (blogit) verkkotyöskentely (blogi ja wiki) pienryhmän yhteisen oppimateriaalin tuottaminen (Knol) suullinen pienryhmätentti Apukahvit
Digitaalinen portfolio oppimisen tukena Kurssin laajuus 4 op Kurssi alkaa ke 1.9. blogikoulutuksella ja jatkuu kevääseen saakka Opintojaksolla opiskelija kirjoittaa omaa oppimistaan ja opiskeluaan koulutusteknologian perusopinnoissa kuvaavaa ja reflektoivaa oppimispäiväkirjaa, eli digitaalista portfoliota (blogi). Kurssin workshopeissa tutustutaan portfoliotyöskentelyyn sekä koulutusteknologian kannalta tärkeimpiin hyötyohjelmiin ( perinteiset ja uudet) Kurssin suoritus: Workshopit, oman portfolion työstäminen koko opintojen ajan, muiden opiskelijoiden portfolioiden aktiivinen kommentointi, kurssin reflektointi omassa blogissa, päätösseminaari Kurssin aikana apukahvit tarjoavat apua ja tukea oppimiseen
Projektiopiskelu Kurssin laajuus 6 op Ajankohta: marraskuu 2010 toukokuu 2011 Opiskelijat toteuttavat projektiryhmissä koulutusteknologian alaan liittyvän projektityön, jossa hyödynnetään uusia teknologisia sovelluksia sekä esim. arvioidaan ja kehitetään niiden käyttöä oppimisen välineinä. Kurssin suoritus: Luentoja, seminaareja, pienryhmätyöskentelyä Kurssin reflektointi omassa blogissa Apukahvit
Pedagogisia näkökulmia tieto ja viestintätekniikan soveltamiseen Kurssin laajuus 6op Ajankohta: joulukuu 2010- helmikuu 2011 Kurssin aiheena on mm. oppimisen tukeminen ja opetuksen suunnittelu, ohjaus ja arviointi teknologiaperustaisissa oppimisympäristöissä. Kurssin suoritus: luennot pienryhmätapaamiset Verkkotyöskentely verkkotentti kurssin reflektointi omassa blogissa Kurssin aikana apukahvit tarjoavat apua ja tukea oppimiseen
Designing e-learning Kurssin laajuus 5 op Ajoitus: maaliskuu toukokuu 2011 Kurssin suoritus: Kurssi toteutetaan kokonaan tai osittain kansainvälisenä verkkokurssina Kurssin aiheina mm. verkko-opetuksen käsite, verkkoopetuksessa käytettävät teknologiat, tvt tuetun opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi. Apukahvit tarjoavat apua ja tukea oppimiseen
Digitaalinen portfoliooppimisen tukena (4op)
Tavoitteet ja toteutus Osaamistavoitteet Kurssin jälkeen opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa digitaalisen portfolion blogi ympäristöön, osaa käyttää keskeisiä hyötyohjelmia ja tietoverkkoja sekä arvioida niiden pedagogista käytettävyyttä. Toteutus Työpajatyöskentelyä, portfolion työstäminen itsenäisesti Oman portfolion tuottaminen Syyskuu 2010-toukokuu 2011 Kurssiympäristönä Wikispaces
Opintojen kuormittavuus Luennot 1h Pienryhmätapaamiset Työpajat 30h Portfolioiden arviointitilaisuudet 4h Itsenäinen työskentely Kirjallisuuteen perehtyminen: suomenkielinen kirjallisuus n. 200s = 40h Portfolion työstäminen 32h
Oppimateriaali Ydinmateriaali Linnakylä, P. & Kankaanranta, M. 1999. Digitaaliset portfoliot asiantuntijuuden osoittamisessa ja jakamisessa. Teoksessa (toim.) Eteläpelto, A. & Tynjälä, P. Oppiminen ja asiantuntijuus. WSOY. s. 223-240. Kalliala, E. & Toikkanen, T. 2009. Sosiaalinen media opetuksessa. Tampere: Esa Print Oy. Oheismateriaali Niikko, A. 2000. Portfolio oppimisen ja kasvun tueksi. Teoksessa Enkenberg, J., Väisänen, P. & Savolainen, E. (Toim.) Opettajatiedon kipinöitä. Kirjoituksia pedagogiikasta. (WWW-dokomentti). http://sokl.joensuu.fi/verkkojulkaisut/kipinat/annelin.htm Marttila & Rantanen, 2002. Digitaaliset verkkoportfoliotoppimisen tukena. http://www.cs.uta.fi/ipopp/www/ipopp2001/mara/aluksi.html Linnankylä, P., Pollari, P., Takala, S. (Toim.) 1994. Portfolio arvioinnin ja oppimisen tukena. Kasvatustieteiden tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto. Pollari,P., Kankaanranta, M. Linnankylä, P. 1996. (Toim.) Portfolion monet mahdollisuudet. Kasvatustieteiden tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Richardson, W. 2006. Blogs, Wikis, Podcasts and Other Powerful Web Tools for Classrooms. California: Corwin Press. Erityisesti sivut 17-58. Nettielämää: Sosiaalisen median maailmat (Aalto & Uusisaari, 2009)
PORTFOLIO Porfolio= portare kantaa + folia lehti, suom. ansio/kasvunkansio tai oppimissalkku Portfolio tarkoittaa oman osaamisen dokumentointia ja itsearviointia
kokoelma tuotos PORTFOLIO väline, keino, menetelmä prosessi (Niikko, 2001, 13)
1. Perusportfolio 2. Näyteportfolio PORTFOLIO:n muodot 3. Arviointiportfolio 4. Kasvun ja oppimisen prosessiportfolio http://sokl.joensuu.fi/verkkojulkaisut/kipinat/annelin.htm#portfolion%20 muotoja
Digitaalinen portfolio Digitaalinen portfolio eroaa ns. perinteisestä portfoliosta ainoastaan toteutusmenetelmiltään. Digitaalinen portfolio on elektronisessa muodossa oleva kokoelma tekijänsä töistä ja toimintaa kuvaavista dokumenteista. Voi sisältää tekstin lisäksi ääntä, kuvaa, videoita, animaatioita ym. elementtejä, joita voi tietokoneelle tallentaa.
Digitaalisen portfolion edut verrattuna perinteiseen portfolioon Portfolioon voi liittää monipuolisia multimediakokonaisuuksia. Portfolioprosessia on helppo hallita: arkistointi, osien kopiointi, esittäminen ja jakelu ovat helpompia. Opiskeluprosessin tuotokset säilyvät myöhempää käyttöä varten, mikäli ne on taltioitu digitaaliseen muotoon. Digipofossa viittaaminen muuhun aineistoon on helppoa linkkien avulla. Digipofon tuottaminen edistää ja ylläpitää multimediavalmiuksia. interaktiivisuus, yhteistyö ja jakamisen mahdollisuus laajemmillekin ryhmille mahdollisuus osoittaa myös tietoteknologinen osaaminen kommunikoinnin, keskustelun ja yhteisen uudelleenrakentamisen mahdollisuus (Linnakylä & Kankaanranta, 1999, 231-232)
Miksi digipofo osa koutekin perusopintoja? Portfolio toimii opintokokonaisuuden arvioinnin perustana. Nivoo yhteen opintojaksot opintojen punainen lanka Itsearviointi Oman osaamisen dokumentointi Oppimisprosessin kuvaus Tvt:n käytön soveltaminen
Digitaalisen portfolion sisältö KT 25 op opinnoissa Oman oppimisen kuvaus eri opintojaksojen aikana, näkemyksiä omasta tieteenalasta/työalueesta ja sen suhteesta koulutusteknologiaan, tunnelmia opintojen aikana (esim. alkutunnelmia, päätöstunnelmia), palautetta ja arviointia itseltä ja muilta; pohdintaa missä olen hyvä (vahvuudet), mihin suuntaan haluaisin kehittyä (kehittämiskohteet), työnäytteitä taitotyöpajoista.
Ohjeita koutekin blogin työstämiseen Koulutusteknologian perusopinnoissa portfolio on eräänlainen oppimispäiväkirja, jossa kuvataan oman ajattelun kehittymistä opintojen aikana. Portfoliossa kuvaillaan, miten opintojaksolla asetetut oppimistavoitteet toteutuvat omalla kohdalla (huomioiden sekä opettajan asettamat että itse asetetut oppimistavoitteet). Kuvaus osaamistavoitteen täyttymisestä on hyvä kuvata silloin, kun kriteeri täyttyy. Kuvauksen tulee osoittaa oppimista ja asian ymmärtämistä (oma pohdinta), eikä olla vain kertaus luennolla/artikkeleissa esitetyistä asioista. Portfolioon voi liittää opintojaksojen aikana tehtyjä tuotoksia/raportteja, jotka voi suojata salasanoin.
Koulutusteknologia muuttuvassa yhteiskunnassa (418010P)
Johdanto Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelija koulutusteknologian käsitteeseen ja tutkimusalueeseen. Ajankohtaisen tutkimuksen kautta tarkastellaan miten teknologisia sovelluksia käytetään ihmisten älyllisten, sosiaalisten toimintojen ja oppimisen tukena. Opintojakson aikana perehdytään myös koulutuksen ja tietoyhteiskunnan kehitystrendeihin ja strategisiin linjauksiin, joista koulutusteknologian peruskysymykset nousevat.
Kurssin osaamistavoitteet Kurssin jälkeen opiskelija ymmärtää koulutusteknologian tutkimusaluetta ja siihen liittyviä oppimisteoreettisia perusteita, osaa nimetä koulutusteknologian tutkimusalueeseen keskeisesti liittyviä käsitteitä, tunnistaa koulutusteknologian tutkimusalueeseen vaikuttavia yhteiskunnallisia kehityssuuntia ja strategisia linjauksia.
Kurssin suoritustavat (kuormittavuuslaskelma perustuen Asko Karjalaisen malliin) Opintojakson laajuus 4op = 107h opiskelijan työtä Kontaktiopetus, yht. 18h 12h (+ oman työn osuus 12 x 0,5= 6h) 18h Verkkotyöskentely, 47h itsenäisen työskentelyn vaihe, 12h yhteisöllisen työskentelyn vaihe, 35h Itsenäinen työskentely, yht. 30h artikkeleihin perehtyminen, noin 150s = n. 30h Tentti, yht. 12h tenttiin valmistautuminen 10h tentti 2h
Kurssimateriaali Ydinaines: Häkkinen, P. & Arvaja,M. (1999.) Kollaboratiivinen oppiminen teknologiaympäristöissä. Teoksessa A. Eteläpelto & P. Tynjälä (Toim.) Oppiminen ja asiantuntijuus. Työelämän ja koulutuksen näkökulmia. Juva: WSOY. s. 206-221. Finnsight 2015 - Tieteen, teknologian ja yhteiskunnan näkymät (laaja raportti) / Kappale 1. Oppiminen ja oppimalla uudistuva yhteiskunta Lisäksi yhteisölliseen työskentelyvaiheeseen liittyvät artikkelit Oheismateriaali: Suositeltava: Arvaja, M. & Mäkitalo-Siegel, K. (2006.) Yhteisöllisen oppimisen kognitiiviset, sosiaaliset ja kontekstuaaliset tekijät: verkkovuorovaikutuksen näkökulma. Teoksessa S. Järvelä, P. Häkkinen & E. Lehtinen (Toim.) Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. Porvoo: WSOY. s. 125-146. Arjen tietoyhteiskunta: http://www.arjentietoyhteiskunta.fi/files/48/arjen_tietoyhteiskunta.pd f Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia: http://www.arjentietoyhteiskunta.fi/files/34/kansallinen_tietoyhteisku ntastrategia.pdf Kansallinen innovaatiostrategia: http://www.innovaatiostrategia.fi/
Yleistä Kurssilla järjestetään neljä luentoa luennot alkavat TASAN klo 14.00! Tentti ti 16.11. Kurssilla työskennellään itsenäisesti ja yhteisöllisesti tiimeissä virtuaalisissa oppimisympäristöissä: Opintojakson oppimisympäristönä on WIKI http://koutek-1011.wikispaces.com/ Yksilöllisen työskentelyn alustana BLOGI Oppimateriaalin yhteisöllisen tuottamisen alustana KNOL Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista tiimityöskentelyyn, luentoihin ja lähitapaamisiin sekä oman oppimisen reflektointia blogissa
Kurssin pedagoginen malli: WEB- WEAVING Web-weaving on työskentelytapa, jossa yhteisesti rakennetaan ja kudotaan verkkoon tiettyyn aihealueeseen liittyvää resurssia. Tunnusomaista työskentelyssä on informaation ja tiedon jakaminen, lisääminen, analysointi ja organisointi tietoverkkoja hyödyntäen. Yhteisöllisesti resurssia koottaessa toimintaan liittyy sellaisia sosiaalisen vuorovaikutuksen muotoja, kuten yhteisen päämäärän sopiminen, merkitysneuvottelut sekä argumentointi, jotka tukevat oppimista.
Kurssilla tehtävänä on tiedekirjan toimittaminen pienryhmissä eli tiimeissä jokainen tiimi kirjoittaa yhden luvun tiedekirjaan (jokaisella oma aihe). Tiimit toimittavat popularisoidun tiedekirjan luentojen ja artikkeleiden pohjalta. Työskentelyn eteneminen Yksilöllisen työskentelyn vaihe vko 36-39 Yhteisöllisen työskentelyn vaihe vko 40-44 Tentti ja arviointi vko 45-46 Yksilöllisen työskentelyn vaihe Asiantuntijapuheenvuorot Jokaisen luennon jälkeen opiskelija kirjoittaa reflektiota luennosta seuraavien kysymysten pohjalta: mm. Mikä luennon aiheesta kiinnosti eniten, miksi? Mitä opin? Millaisia kysymyksiä minulle heräsi luennon teemasta? Mitä lisätietoa haluaisin luennon aiheesta?
Yhteisöllisen työskentelyn vaihe vko 40-43 Tiedekirjan tekeminen Knoliin tiimeissä 5 teemaa (luentojen sisällöt + johdanto ja pohdinta) 5 tiimiä Opettaja jakaa ryhmät yksilötuotoksissa ilmenneiden mielenkiinnonkohteiden mukaan, ryhmät ilmoitetaan viikon 43 lopulla. Jokaiselle pienryhmälle annetaan otsikko ja lisämateriaalia, joiden pohjalta artikkeli kirjoitetaan. Arviointi vko 44-45 Suullinen ryhmätentti, jossa tenttimateriaalina yhdessä kirjoitettu tiedekirja.
Lähteet: Bransford, J., Brown, A., & Cocking, R. (Eds.) (1999). How people learn: Brain, mind, experience, and school. Washington, DC: Natioanl Academy Press. Lehtinen, E. & Otala, L. (2006). Oppiminen ja oppimalla uudistuva yhteiskunta. Teoksessa FinnSight 2015 (ss.27-64). Helsinki: Suomen Akatemia, Tekes. Vuopala, E. (2007). ColLab-hankkeen materiaalit
Seuraavaksi Oman blogin aloittaminen.