KANGASALAN KUNTA PAKKALAN KYLÄYLEISKAAVA KAAVALUONNOKSESTA SAATU PALAUTE 06.10.2014 Sisältö: Saapuneet palautteet... 2 1 Kotieläintalouden suuryksiköt... 2 2 Asuinrakennuspaikat, mitoitus ja kaavamääräykset... 7 3 Kulttuuriympäristö... 10 4 Luonto ja Pakkalanjärvi... 12 5 Muu palaute... 14 Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen 1
Saapuneet palautteet Palautteen antaja Pvm Palautetyyppi Pirkanmaan ELY-keskus 10.9.2014 Kirjallinen lausunto Pirkanmaan liitto 18.6.2014 Kirjallinen lausunto Pirkanmaan maakuntamuseo 20.8.2014 Kirjallinen lausunto Oriveden maaseutupalvelut 1.7.2014 Kirjallinen lausunto Tampereen kaupunki, apulaispormestari 5.6.2014 Kirjallinen lausunto Oriveden kaupunki, ympäristölautakunta 1.7.2014 Kirjallinen lausunto Pälkäneen kunta, kunnanhallitus 26.6.2014 Kirjallinen lausunto Valkeakosken kaupunki 25.8.2014 Kirjallinen lausunto Kuhmoisten kunta 27.6.2014 Kirjallinen lausunto Kangasalan kunta, terveysvalvonta 30.6.2014 Kirjallinen lausunto Kangasalan kunta, yhdyskuntatekniikka 24.6.2014 Kirjallinen lausunto Kangasalan kunta, rakennusvalvonta 28.5.2014 Kirjallinen lausunto Kangasalan kunta, ympäristöterveysvalvonta 30.6.2014 Kirjallinen lausunto Kangasalan Vesi-liikelaitos 15.8.2014 Kirjallinen lausunto Sahalahden Tursolan vesiosuuskunta 17.7.2014 Kirjallinen lausunto MTK Kangasala ry 17.6.2014 Kirjallinen mielipide Kantri ry 28.7.2014 Kirjallinen mielipide Pakkalanjärven suojeluyhdistys 1.6.2014 Kirjallinen mielipide Kangasalan luonto ry 16.6.2014 Kirjallinen mielipide Timo Jalava ja Anneli Pekkala-Jalava 4.6.2014 Kirjallinen mielipide Vilpeilän Valpas ry 1.7.2014 Kirjallinen mielipide Anja Kaljadinin perikunta 13.6.2014 Kirjallinen mielipide Kari Elkelä 1.7.2014 Kirjallinen mielipide Tuula Ahonen 15.6.2014 Kirjallinen mielipide Raimo Rantala 30.6.2014 Kirjallinen mielipide Kirsi Saksala 13.5.2014 Kirjallinen mielipide Petri ja Auli Laurila 12.6.2014 Tapaaminen Juhani Mäkijärvi 12.6.2014 Tapaaminen 21.5.2014 Erkki ja Annele Mäkijärvi 12.6.2014 19.5.2014 19.9.2014 Juha-Pekka ja Virve Toukola 19.5.2014 12.6.2014 5.9.2014 Puhelu Tapaaminen Yleisötilaisuus Puhelu Yleisötilaisuus Tapaaminen Puhelu Janne Hampaala 12.6.2014 Tapaaminen Eino Ahonen 19.5.2014 Yleisötilaisuus Tuomas Bährend 19.5.2014 Yleisötilaisuus Jorma Urkko 16.6.2014 Puhelu Tarmo Keskinen 13.6.2014 Puhelu Pertti Aakkula 12.6.2014 11.8.2014 Puhelu Puhelu 1 Kotieläintalouden suuryksiköt Pirkanmaan ELY-keskus: Kaavaselostuksessa esitetyn hajuhaitta-alueen määrittely ei ELY-keskuksen näkemyksen mukaan kaikilta osin noudata alueelle laaditun hajuselvityksen tuloksia. Kaavaluonnokseen merkityn hajuhaitta-alueen (hh) ulottuvuus jää liian suppeaksi erityisesti Pakkalan kylän keskeisimmällä alueella, jolla hajualueen kattavuus on noin kilometrin luokkaa. Uusille yksiköille määriteltyä hajuhaitan leviämistä 200 metrin etäisyydelle ei ole kaavaselostuksessa erikseen perusteltu. ELY-keskus esittää, että uusien ja laajentuvien suuryksiköiden alueille hajuhaitta-alueen määrittely tehdään ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan ottaen huomioon sekä kaavamerkinnät ja -määräykset -oppaassa määritetyt kotieläintalouden suuryksikön eläinmäärät että kotieläintalouden ympäristösuojeluohjeen mukaiset eläinsuojien vähimmäisetäisyydet. Näin esimerkiksi 1000 lihasian tai 50 000 broilerin eläinsuojien minimietäisyys häiriintyvästä kohteesta olisi 300 metriä. Lisäksi ELY-keskus esittää, että eläinsuojien toiminnan laajennukset otetaan kaavassa huomioon siten, että varattavat etäisyydet vastaavat sekä nykyisen eläinsuojan että laajennuksen aiheuttamien hajuhaittojen yhteisvaikutuksia. Kyläyleiskaavaan merkittävät uudisrakennuspaikat on ELY-keskuksen näkemyksen mukaan perusteltua sijoittaa kaavassa sellaiselle etäisyydelle ympäristöhaittaa aiheuttavista kotieläintalouden suuryksiköistä, että eläinsuojien toiminta- ja laajentamismahdollisuudet ovat olemassa myös tapauskohtaisessa ympäristölupamenettelyssä. 2
Edullisuusvertailussa yhtenä kriteerinä tulisi ELY-keskuksen mielestä käyttää myös asuinrakentamisen sijoittumista riittävän etäälle ympäristövaikutuksia aiheuttavista eläinsuojista. Oriveden maaseutupalvelut: Uuden asutuksen sijoittaminen alueelle tulee olla vasta toissijainen tavoite eikä uutta asumista tule sijoittaa siten, että se aiheuttaa rajoituksia kotieläintuotannon kehittämismahdollisuuksille. Hajuhaittta-alueen kaavamääräyksen tavoite ja vaikutukset jäävät epäselviksi, kun otetaan huomioon, että kaavaluonnosmateriaalista ei esimerkiksi ilmene, sovelletaanko määräystä vain eläinsuojista aiheutuvaan hajuun vai myös lannanlevityksestä aiheutuviin hajuhaittoihin. Ympäristönluvanvaraisesta toiminnasta aiheutuvan hajuhaitan sallittavuus ja rajoittamistarpeet ovat ympäristölupamenettelyssä harkittavaksi kuuluvia asioita eikä niistä tule antaa yksityiskohtaisia määräyksiä yleiskaavassa. KHO:n vuosikirjaratkaisusta ilmenevien oikeusohjeiden perusteella Pakkalan kyläyleiskaavaluonnoksen hhmerkintä siihen liittyvä kaavamääräys on maankäyttö- ja rakennuslain sekä ympäristönsuojelulain vastainen ja tulee poistaa kaavaluonnoksesta. Ympäristöterveysvalvonta, Kangasalan kunta: Uusia tai laajentuvia kotieläintalouden suuryksikköjä ei tulisi sijoittaa kaavassa niin että niiden aiheuttama hajuhaitta-alue laajenee olemassa olevan asutuksen alueelle. Hajuhaitta-alue tulisi myös huomioida rakentamisessa, mikäli alueelle kaavoitetaan uutta asutusta. Kaavan laatijan vastine: Hajualueen määrittämisen lähtökohtia ja hajualueen kaavamääräyksen perusteita tullaan täydentämään kaavaselostukseen. Hajualueen määrittämisen lähtökohtana on ollut hajuselvityksen mukaisen lyhytkestoisen selkeän ja tunnistettavissa olevan hajukynnyksen (3 hy/m3) yli 3% kokonaisajasta käsittävä aluee selvityksen liitekuvan 2 rajauksen mukaisesti piirrettynä. Hajualue muodostuu 4 erillisestä alueesta. Kylän keskustassa olevan alueen laajuus on pohjois-eteläsuunnassa mitattuna noin 1 km ja itälänsisuunnassa noin 500-800 m. Yksittäisten tilojen ympärillä hajualueen laajuus vaihtelee hajuselvityksen liitekuvan 2 rajauksen mukaisesti siten, että etäisyydet tuotantorakennuksista ovat enimmillään 150m ja pienimmillään etäisyydet ovat noin 50m. Nykyisten tuotantorakennusten, joiden tuotanto vastaa nykyisin selvityksen ajankohtaa, osalta hajualueen määrittämisessä on käytetty selvityksen mukaista rajausta siten, että etäisyys on määritetty nykyisistä tuotantorakennuksista 150 metrin päähän. Alue kattaa silloin vähintään hajuselvityksen liitekuvan 2 yli 3% alueen. Uusien yksiköiden osalta hajuselvitystä voidaan pitää suuntaa-antavana. Uusien yksiköiden osalta hajun leviämissuunta on samankaltainen kuin olemassa olevien. Sen sijaan hajupäästöt yksittäisten tilojen kohdalla voivat vaihdella riippuen mm. tuotantosuunnasta ja käytettävästä tekniikasta. Myös erilaiset lannankeräysjärjestelmät vaikuttavat hajupäästöihin ja niiden leviämiseen. Uusilla alueilla hajualueen määrittämisessä on käytetty hyväksi selvityksen tietoa, jonka mukaan hajukynnys ylittyy noin 200 metrin alueella yksittäisten tilojen ympäristössä. Koska tuotantorakennusten sijaintia uusilla alueilla ei tunneta, on hajualueen raja määritetty 200 metrin päähän MEu-alueiden rajoista. Laajennuksien ei tiedetä aiheuttavan muita yhteisvaikutuksia, jotka laajentaisivat hajualuetta vielä tätä laajemmaksi. Kotileläintalouden suuryksiköiden laajennusalueet on sijoitettu selvitystä hyödyntäen siten, että alueet sijaitsevat olemassa olevien tuotantoalueiden yhteydessä tuulen alapuolella sekä vastakkaisella puolella olemassa olevaan asumiseen nähden, jolloin lisääntyvien hajuhaittojen voidaan olettaa jäävän ainakin osittain hajukatveeseen. Lietteen ja lannan varastointi tapahtuu tiloilla tuotantorakennusten läheisyydessä, jolloin niiden hajupäästöt noudattavat pääosin samaa leviämisaluetta kuin tuotantorakennuksista tuleva haju. Lannan ja lietteen levittämistä pelloille ja siitä aiheutuvia hajuhaittoja on kaavassa lähes mahdotonta huomioida, koska peltoalueita sijaitsee kylässä kaikkialla ja siitä johtuvia hajuhaittoja voi esiintyä siten kaikkialla. Sikala sijaitsee broilerikasvattamoiden ympäröimänä kylän keskellä siten, että sen hajupäästöt ja hajualueenlaajuus eivät ulotu laajemmalle kuin ympäröivien broilerikasvattamoiden. Koska Pakkalan alueelle on laadittu hajuselvitys, josta saadaan täsmällistä tietoa alueen hajupäästöistä ja niiden leviämisestä, ei kaava-alueella ole tarkoituksenmukaista käyttää ympäristöministeriön yleistä ohjeistusta eikä muodoltaan pyöreitä, tuuli-olosuhteet huomioimattomia hajualueen määrityksiä. Maanomistajia kohtaan olisi kohtuutonta määrittää eläinsuojan etäisyydeksi häiriintyvästä kohteesta joka suuntaan vähintään 300m, kun alueelta laaditun selvityksen mukaan hajupäästöt ulottuvat huomattavasti pienemmälle alueelle eivätkä leviä säteittäin kohteesta joka suuntaan yhtä laajalle. 3
Hajuhaitta-alueen kaavamääräyksestä poistetaan lause: Kotieläintalouden suuryksikön nykyisessä ja suunnitellussa toiminnassa sekä ympäristölupamenettelyssä tulee huomioida, että toiminta ei aiheuta osoitettua hajuhaitta-aluetta laajempia merkittäviä hajuhaittoja. Hajuhaitta-alueen kaavamääräys jää sen jälkeen muotoon: Alueella voi esiintyä kotieläintuotannosta aiheutuvaa ajoittaista merkittävää hajuhaittaa.. Merkintä on silloin ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti alueen erityisominaisuutta ilmaiseva ja merkitys informatiivinen. Toteutus tapahtuu erityislainsäädännön kautta. (1) KHO:n vuosikirjaratkaisun 5.5.2006/1043 KHO:2006:24 mukaan yksityisen alueen käyttöä ei voida rajoittaa toisen yksityisen harjoittaman, ympäristölupaa edellyttävän toiminnan turvaamiseksi eikä kaavassa voida ratkaista kiinteistön naapurille tai lähistöllä asuvalle aiheutuvaa rasitusta (Laki eräistä naapuruussuhteista 17 ). KHO:n päätöksen mukaan haavassa ei voida asettaa rajoituksia, jotka ovat voimassa riippumatta mahdollisessa ympäristöluvassa asetetuista, kulloinkin voimassa olevista lupamääräyksistä ja luvan voimassaoloajasta sekä siitä, harjoitetaanko eläintuotantotoimintaa vai lopetetaanko se mahdollisesti kokonaan. Asuinrakentamisen sijoittumista ei voida kaavassa siten kieltää hajuhaitta-alueella. Kaikkien edun mukaista luonnollisesti on, että asuinrakennuspaikat eivät sijaitse hajuhaitta-alueella. Kaavaa laadittaessa on mahdollisuuksien mukaan pyritty sijoittamaan sekä kotieläintalouden suuryksiköiden laajennusalueet että uudet asuinrakennuspaikat siten, että sekä nykyisistä hajuhaitoista että mahdollisista uusista hajuhaitoista olisi mahdollisimman vähän haittaa asumiselle ja asuinrakennuspaikoista mahdollisimman vähän haittaa kotieläintalouden suuryksiköiden laajentamiselle. Maanomistajilla on ollut mahdollisuus osallistua asuinrakennuspaikkojen sijainnin määrittämiseen ja kotieläintalouden suuryksiköiden omistajat ovat osallistuneet laajennusalueiden määritykseen. Petri ja Auli Laurila: Huonosta rakennettavuudesta johtuen Laurilan MEu-alueen rajausta olisi tarkistettava siten, että aluetta laajennettaisiin länteen, luoteeseen ja pohjoiseen ja supistettaisiin itäosasta Jorma Urkon rajalta. Laurilat esittävät, että Kaakimaantien varrella oleva asuinrakennuspaikan rakennusoikeus poistettaisiin ja liitettäisiin osaksi MEu-aluetta. Erkki ja Annele Mäkijärvi, Kunni: Kunnin ME-aluetta tulisi laajentaa. Välimäen MEu-aluetta tulisi pienentää ja siirtää alue Kunniin. MY-alueen rajausta tarkistaa pienemmäksi. MY-alueelle olisi sallittava talousrakentaminen. Välimäen MEu-aluetta tulisi siirtää metsään päin. Juha-Pekka ja Virve Toukola: ME-aluetta tulisi laajentaa siten, että työntekijän asunto voidaan rakentaa sopivalle paikalle. MEu-aluetta tulee tarkistaa siten, että alue on tarkoituksenmukaisempi tuotantorakennuksia ja niiden toimintaa varten. Tuomas Bährend: MEu-alueet tulisi tarkistaa suorakaiteen muotoisiksi, jolloin niiden rakennettavuus paranee ja peltolohkojen viljeltävyys säilyy hyvänä. Anja Kaljadinin perikunta: Perikunta haluaa, että Vuorelan tila osoitetaan kaavassa MEu-alueeksi. Kari Elkelä: Elkelä haluaa, että omistamansa AM-alue osoitetaan kaavassa MEu-alueeksi. Janne Hampaala/Suurimäki: MEu-aluetta tulisi laajentaa ME-alueen eteläpuolelle. MEu-aluetta tulisi tarkistaa pohjoisessa metsään päin, vähennetään idästä. Tarmo Keskinen/Iivari: MEu-alueelle tulisi sallia asuinrakentaminen. Iivarin MEu-aluetta tulisi laajentaa pohjoiseen ja länteen. Iivarin kantatila on Iivari. Jorma Urkko, Hampaala: MEu-aluetta siirrettävä Karhumäen hallien itäpuolelle. 4
Kaavan laatijan vastine: Laurilan tilan MEu-alueen rajausta voidaan laajentaa ja tarkistaa. Peruste: MEu-alueen laajentaminen on mahdollista eikä lisää hajuhaittoja. Maaperän vuoksi tarkistaminen myös perusteltua. (2) Kunnin ME-alueen rajausta voidaan tarkistaa ja laajentaa pienentämällä Välimäen MEu-aluetta. Peruste: Maanomistajan kanssa käydyn keskustelun mukaisesti Kunnin tilan kehittämisen turvaamiseksi on perusteltua pyrkiä etsimään laajennusalueita nykyisen Kunnin tilan yhteydestä. (3) Tarkistetaan MY-alueen kaavamääräystä seuraavasti: Alueella sallitaan MY-alueella maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Rakennusten etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 50m. Poistetaan lauseet: Alue tulee säilyttää rakentamattomana. Rakennusoikeus alueelta on siirretty AT-, AP-, AM- ja ME-alueille. Peruste: alueelle sallitaan rantamitoituksen mukainen rakennusoikeus ja talousrakentaminen. (4) Välimäen MEu-aluetta voidaan siirtää metsään päin. Peruste: Siirtäminen vähentää asumiselle aiheutuvia haittoja. (5) Toukolan tilan ME-aluetta voidaan laajentaa. MEu-aluetta voidaan tarkistaa. Peruste: Laajentamalla MEaluetta on mahdollinen työntekijän asunto mahdollista rakentaa tilan yhteyteen. MEu-alueen tarkistaminen ei vaikuta mahdollisiin haittavaikutuksiin eikä sillä ole maisemallista merkitystä. (6) Tuomas Bährendin omistamien MEu-alueiden muotoa voidaan tarkistaa. Peruste: Alueen tarkistaminen ei vaikuta mahdollisiin haittavaikutuksiin eikä sillä ole maisemallista merkitystä. (7) Vuorelan tila voidaan osoittaa kaavassa MEu-alueeksi. Peruste: Alue on pinta-alaltaan riittävän suuri osoitettavaksi MEu-alueeksi. Alue sijaitsee olemassa olevan ME-alueen ja esitettyjen uusien MEualueiden välissä ja soveltuu siten hyvin kotieläintuotannon alueeksi. (8) Kari Elkelän omistama AM-alue voidaan osoittaa kaavassa MEu-alueeksi. Peruste: Alue on pintaalaltaan riittävän suuri osoitettavaksi MEu-alueeksi. Alue sijaitsee olemassa olevan ME-alueen ja esitettyjen uusien MEu-alueiden välissä ja soveltuu siten hyvin kotieläintuotannon alueeksi. Peruste: Alueen tarkistaminen ei vaikuta mahdollisiin haittavaikutuksiin eikä sillä ole maisemallista merkitystä. (9) Suurimäen tilan MEu-aluetta voidaan laajentaa ME-alueen eteläpuolelle ja tarkistaa pohjoisessa metsään päin, idästä vähentäen. Peruste: Alueen tarkistaminen ei vaikuta mahdollisiin haittavaikutuksiin eikä sillä ole maisemallista merkitystä. (10) Asuinrakentaminen voidaan sallia myös MEu-alueille. Kaavamääräystä voidaan muuttaa muotoon: Kotieläintalouden suuryksikön alueelle saa rakentaa sallitun rakennusoikeuden puitteissa kaksi asuinrakennusta, eläinsuojia ja talousrakennuksia sekä työntekijöille tarkoitettuja asuntoja. Asunnot tulee sijoittaa olemassa olevan tilan pihapiirin yhteyteen. Peruste: Iivarin ja Elkelän tilalle, jotka ovat kaavassa osoitettu kokonaan MEu-alueiksi, on mahdollistettava kaavassa myös asuinrakennusoikeus. (11) Iivarin tilan MEu-aluetta voidaan laajentaa pohjoiseen ja länteen. Iivarin kantatila tarkistetaan lähtötietoihin. Peruste: Peruste: Alueen tarkistaminen ei vaikuta mahdollisiin haittavaikutuksiin eikä sillä ole merkittävää maisemallista merkitystä. Iivarin kantatilan selvittämisessä on tapahtunut virhe. (12) Hampaalan tilan MEu-aluetta on mahdollista siirtää Karhumäen hallien itäpuolelle. Peruste: Hampaalan tilan laajennusalueen varaaminen Karhumäen eläintuotantorakennusten viereen on perustelua, koska siten voidaan minimoida mahdolliset haittavaikutukset ja maisemalliset vaikutukset. (13) Kangasalan luonto ry: Niinpä asiakirjassa osoitetaan uusia kotieläintalouden suuryksiköitä sekä varataan tilaa olemassa olevien laajentamiselle (s. 29-30, 34). Tulkitsemme määrät siten, että tuotanto alueella voitaisiin kaksinkertaistaa nykyisestä. Emme löydä esittelyaineistosta minkäänlaista arviota miten alueen ympäristö kestäisi vielä nykyistäkin laajemman tuotannon. Teollinen toiminta alueella on niin huomattavaa, että YVA-menettely olisi pitänyt jo tehdä. Kuitenkin lähtöaineiston s. 31 lupaa ristiriitaisesti, että tuetaan Pakkalanjärven suojelua ja rehevöitymisen estämistä. Timo Jalava ja Anneli Pekkala-Jalava: AM alueet mahdollistavat rakentaa eläinsuojia ja ME alueet mahdollistavat laajentaa kotieläintalouden suuryksiöitä. Kaksinkertaista mahdollisuutta ei tule sallia, koska se on vastoin kuntalaisten tasapuolista kohtelua. Siksipä uudet laajennusalueet MEu tulee poistaa kyläkaavasta ja noudattaa niiden sallimisessa tekeillä olevaa Sahalahden osayleiskaavaa. Teollisuuden kriteerit täyttävät laajennukset tulee osoittaa muualle kuin kyläkaavan alueelle. 5
Kyläkaavan teossakin tulisi käyttää lainmukaisia nimikkeitä: siipikarjan ja sikojen tehokasvatuslaitokset, silloin kun kriteerit täyttyvät, kuten Pakkalan kylässäkin moninkertaisesti. Alueella esiintyy todella karseaa hajuhaittaa, jopa mädänneiden raatojen käryä päiväkausia, eikä se lemu todellakaan rajoitu mihinkään hajuhaitta-alueelle eikä edes 200 m alueelle, joka nyt on laitettu uusien yksiköiden etäisyydeksi. Hajuhaitta leviää laajalti, joten vähimmäisetäisyys tulisi olla vähintään 1 km, mikäli haju- ym. ongelmia tuottavia laitoksia olisi vain yksi. Nyt kun niitä on useampi, tulee etäisyys suhteuttaa vielä suuremmaksi. Hajuhaitta on vain yksi haitta, muiden haittojen lisäksi eikä kokonaishaittoja ole missään laajennusvaiheessakaan tutkittu eikä ympäristövaikutusten arviointia tehty. Olisi syytä tehdä. Eikä missään tapauksessa lisätä ongelmia kaavoittamalla lisää ongelmia tuottavia laitoksia jo niitä täyteen ahdettuun Pakkalan kylään. Haitta-alue on tehty tuulien mukaan, jotta se on saatu näyttämään mahdollisimman pieneltä ja siinäkin haju muka pysähtyisi naapurien rajalla. Kaavaa laadittaessa tulee huomioida miten ongelmia voitaisiin pienentää ei suurentaa. Ympäristölupaehtoihin vetoaminen kaavanlaadinnassa on täysin turhaa, koska niillä ei näitä ongelmia poisteta. Kaavassa on osoitettu 20 ha alueita olemassa olevia kotieläintalouden suuryksiköitä varten ja 22 ha alueita kotieläintalouden laajennuksia ja uusia yksiköitä varten. Kaavassa on osoitettu 2 kokonaan kotieläintalouden suuryksikköä. Tämä tarkoittaisi sitä, että tehokasvatuslaitokset lisääntyisivät yli kaksinkertaisiksi. Kaavan laatijan vastine Kotieläintalouden suuryksiköiden laajennusalueille ja uusille yksiköille osoitettu alueiden pinta-alasta ei ole tulkittavissa toteutuva kotieläintuotannon määrä tai laatu. Kaksinkertaisesta pinta-alasta ei voida arvioida tulevaa tuotannon määrää. Yleiskaavassa ei ole mahdollista määrittää eläinten määrää tai lajia tai antaa yksityiskohtaisia ympäristönsuojelumääräyksiä. Alueille mahdollisesti tuleva kotieläintuotanto edellyttää ympäristölupamenettelyä, jonka yhteydessä määritetään alueille soveltuva tuotannon määrä ja eläinlajit sekä ympäristönsuojelutoimenpiteet. Väljät laajennusalueet mahdollistavat paremmin alueiden suunnittelussa ja ympäristölupamenettelyssä tehtävää tuotantolaitosten sijoitteluun ja ympäristövaikutusten minimoimiseen liittyvää harkintaa ja parantaa siten mahdollisuuksia sijoittaa tuotanto siten, että siitä on mahdollisimman vähän haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Väljät laajennusalueet parantavat myös mahdollisuuksia kehittää tilojen toimintaa uusille tuotantosuunnille. Maatilojen talouskeskusten alueelle voidaan sijoittaa eläinsuojia, jotka eivät ylitä ympäristölupamenettelyssä määritettyä eläinmäärää. Lähtökohtaisesti kotieläintalouden suuryksiköiden laajennuksille on pyritty löytämään sijainti olemassa olevan kotieläintilan yhteydestä. Etuna tällöin on mm. jatkuvan valvonnan mahdollisuus sekä saman lämpövoimalan ja muun tekniikan hyödyntäminen laajennusalueilla. Uuden tuotannon sijoittuminen kylään parantaa myös kylän elinvoimaisuutta. Nimike kotieläintalouden suuryksikkö perustuu ympäristöministeriön 31.3.2000 antamaan asetukseen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kaavoissa käytettävistä merkinnöistä. Hajuhaitta-alueiden määrittäminen perustuu Ilmatieteen laitoksen tekemään selvitykseen hajupäästöjen leviämismalleista. Kotileläintalouden suuryksiköiden laajennusalueet on sijoitettu tätä selvitystä hyödyntäen siten, että alueet sijaitsevat olemassa olevien tuotantoalueiden yhteydessä tuulen alapuolella sekä vastakkaisella puolella olemassa olevaan asumiseen nähden, jolloin lisääntyvien hajuhaittojen voidaan olettaa jäävän ainakin osittain olemassa olevan hajun peittoon. Muut tehtävät tarkistukset: ME-alueen kaavamääräystä muutetaan muotoon: Kotieläintalouden suuryksikön alueelle saa rakentaa sallitun rakennusoikeuden puitteissa kaksi asuinrakennusta, eläinsuojia ja talousrakennuksia sekä työntekijöille tarkoitettuja asuntoja. Asunnot tulee sijoittaa olemassa olevan tilan pihapiirin yhteyteen. (14) AM-alueen kaavamääräystä muutetaan muotoon: Maatilalle saa rakentaa sallitun rakennusoikeuden puitteissa korkeintaan kaksi asuinrakennusta, maatilamatkailua palvelevia rakennuksia, eläinsuojia ja muita tarpeellisia talousrakennuksia. (15) Peruste: Tilalle sopiva rakennusoikeuden määrä on tarkoituksenmukaista ratkaista tapauskohtaisesti rakennuslupamenettelyssä, ei kaavassa. 6
2 Asuinrakennuspaikat, mitoitus ja kaavamääräykset Pirkanmaan ELY-keskus: Lisäksi mitoituksen perusteena käytetyn vesi- ja viemäriverkoston sijoittumista suhteessa uusiin rakennuspaikkoihin on syytä vielä selvittää. Erkki ja Annele Mäkijärvi, Kunni: Päärakennus ei ole rantavyöhykettä eikä siten kuuluu laskettavaksi Pakkalanjärven rakennusoikeuslaskelmaan. Järven rantaan tulisi osoittaa yksi AO-paikka. AO-paikka on perusteltavissa sillä, että alue on osa Pakkalan keskeistä kylää, missä ei voi olla käytössä loma-asutusmitoitus. Kiinteistössä Mooses oleva asuinrakennuspaikka siirrettävä Myllyvainioon. Eino Ahonen/ Anttila: Eino Ahonen esittää, että Anttilan Pakkalanjärven rannassa oleva lomarakennuspaikka osoitettaisiin pysyvään asumiseen. Ahonen esittää, että eteläisintä Anttilalle osoitetuista rakennuspaikoista siirrettäisiin pohjoisemmaksi lähelle AM-alueen rajaa. Tuula Ahonen: Pakkalanjärven rannassa olevia rantaosayleiskaavan rakennusoikeuslaskelman mukaista 2 rakennuspaikkaa ei tule vähentää tilan muunnettujen hehtaarien perusteella määritetystä mitoituksesta. Kyläkaavaehdotukseen tulee lisätä 2 rakennuspaikkaa Anttilan tilalle. Toinen lähinnä tilakeskusta osoitetun rakennuspaikan pohjoispuolelle ja toinen Niemi-Välimäentien varteen. Koska suunnittelulla rakennuspaikalla Pakkalanjärven rannassa on märkä, ajoittain veden alla oleva notkelma, ehdotan AO-rakennuspaikan minimietäisyyden muuttamista 30-40 metriin, jolloin päästään kuivalle maalle. Rakennusoikeuksien siirto emätilojen välillä ja siirto lähisukulaisille tulee poistaa kaavaehdotuksesta. Rantaosayleiskaavassa kaikenlaiset siirrot on kielletty. Kaavoissa tulee olla samat perusteet ja yhtenäinen käytäntö. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi AM-maatiloille tulisi antaa mahdollisuus rakentaa työntekijöille asuntoja samoin kuin kotieläintalouden suuryksiköille. Mahdollisten työntekijöiden asuntojen pysyminen tilan hallinnassa on varmistettava ja voimakkaammin kiellettävä lohkomasta tai myymästä niitä. Ei voi olla tilannetta, että mahdollisuus työntekijöiden asuntoihin annetaan vain tietyille tiloille ja näin arvotetaan keinotekoisesti tilojen arvoa myös tilanteessa, jossa suureläintuotanto syystä tai toisesta loppuu. Juha-Pekka ja Virve Toukola: Palkeenmäessä oleva AT-paikka tulisi siirtää Kirkkosillanojantien varteen. AT-alueen kaavamääräystä tulisi tarkistaa rakennusoikeuden osalta. Merkintä on sekava ja sisältää päällekkäisyyden. Kari Elkelä: Elkelä esittää, että Kivelän tilalle osoitettu asuinrakennuspaikan rakennusoikeus liitetään osaksi MEu-aluetta. Pertti Aakkula: Tilan Mäntymäki 4:10 rakennusoikeus on tarkistettava. Tilalle kuuluu laskelman mukaan 1 uusi asuinrakennuspaikka. Jorma Urkko, Hampaala: Harkittava mahdollisuutta sijoittaa osa asuinrakennuspaikoista Yli-Toukolantien varteen. Timo Jalava ja Anneli Pekkala-Jalava: Vaadimme kaavaan merkittäväksi tilallemme Katajamäki 7:136 talousrakennuksen autotalleineen kahdelle autolle. Miten voi olla mahdollista, että alueelta, joka ei salli rakentamista siirrettäisiin rakennusoikeutta muualle, koska sillä ei ole sitä? Rakennusoikeutta on siirretty, mutta millä perusteella? Kuka valvoo ja selvittää kenelle on siirretty mitäkin? Ja kuinka monta kertaa rakennusoikeutta voidaan siirtää alueelta toiselle? Emätilatarkastelussa tulee selvittää ne tilat, jotka ovat jo käyttäneet rakennusoikeutensa ja pitää huoli siitä, että kaikkea rakennusoikeutta ei käytetä yksinomaan emätilojen hyväksi. Mitoituksessa käytetty emätilan painotettu pinta-ala tulee poistaa ja käyttää todellista pinta-alaa. Rakennusoikeuksia ei tule määritellä progressiivisesti, koska se ei ole kuntalaisten tasapuolista kohtelua. Rakennusoikeus tulee määritellä 1959 emätilojen pohjalta ja siten, että tilojen jäljellä olevaa rakennusoikeutta vähentävät niistä erotetut rakennetut ja rakentamattomat rakennuspaikat. Mikäli emätiloilla vielä on rakennusoikeutta jäljellä tulee 7
rakennusoikeutta turvata myös emätiloista erotetuille tiloille eikä vain ja yksinomaan sallia sitä jo täyteen ahdetuille emätiloille. Rakennusoikeuksien siirtoa saman maanomistajan ja lähisukulaisten omistamalle toista emätilaa olevalle kiinteistölle ei tule sallia, koska silloin turvattaisiin vain ja ainoastaan emätilojen rakennusoikeuksia ja emätiloista erotetut määräalat/tontit jäisivät ilman. Pakkalanjärven rantaan ei kuitenkaan tule sallia yhtään uutta rakennuspaikkaa sen paremmin AP kuin RA merkinnälläkään. Varsinkin luo -merkinnällä varustetut rannat tulee jättää rakentamatta. Sen sijaan kyläkaavaan tulee merkitä kylän yhteiset ranta-alueet niiden alkuperäisiin paikkoihin. Nyt ne on karsittu pois. Kokonaisuudessaan rantarakentamiset tulee käsitellä Sahalahden rantaosayleiskaavassa ei Pakkalan kyläyleiskaavassa. Nykyisiä loma-asumiskäytössä olevia rakennuspaikkoja, jotka ovat Pakkalanjärven rannassa ei tule myöskään osoittaa pysyviksi asuinpaikoiksi. Suuryksiköiden rakennusoikeuksia tarkastellessa tulee ne suhteuttaa yrittäjien käytössä oleviin peltopinta-aloihin. 88 rakennuspaikkaa pienen kylän alueelle on aivan liian paljon, varsinkin koska ne sisältävät teollisuuden luokituksen täyttäviä rakennuksia. ME alueille sallitaan laajennukset, uudet eläinsuojat, talousrakennukset, monet asuinrakennukset ja jopa 5kpl työntekijöiden asuntoja/tila. Suunnitellut rakennukset tulee merkitä kaavaan ja huomioida rakennusoikeutta määrittäessä. Lähes kaikille maatiloille ja kotieläintalouden suuryksiköille on lisäksi kaavassa osoitettu rakennusoikeutta, mitä voidaan myös hyödyntää sukupolvenvaihdoksissa ja perinnönjaossa. Onko tämä todella Kangasalan kunnan näkemys kuntalaisten tasapuolisesta kohtelusta? Tietyille tiloille lisäysten lisäksi annetaan vielä lisää rakennusoikeutta keinolla jos toisella. Oikeusvaikutteiseen kaavaan, jonka ajatellaan olevan voimassa vuosikymmeniä, ei tule sisällyttää tämäntapaisia rakennusoikeuksia. Kaikkien kyläläisten oikeudet tulee turvata ja ne turvataan vain aidosti tasapuolisella kohtelulla. Omaisuuden suojan luulisi koskevan kaikkia kuntalaisia, eikä sitä tule kaavoituksella heikentää toisilta kyläläisiltä silläkään varjolla, että suurtilalliset saisivat omaa omaisuuttaan kartutettua. Rantarakentamista yritetään toteuttaa nyt hatarin perustein jopa siten, että rannoilla ja rantojen läheisyydessä olevat rakennukset jätetään laskematta, kuten esim. Tursolantien varren rakennukset. Ja kaikki tämä ajamalla Pakkalan kyläyleiskaavaa valmiiksi ohi Sahalahden rantaosayleiskaavan ja ohi Sahalahden osayleiskaavan, jotka nekin ovat vasta tekeillä. Vilpeilän Valpas ry: Emätilatarkastelun perusteet eivät tunnu olevan enää ajanmukaisia, koska tarkasteluvuosi on niin kaukana historiassa, että maanomistusoloissa on ehtinyt tapahtua isoja muutoksia. Se johtaa myös siihen, että kylärakenteen kannalta hyviä rakennuspaikkoja joudutaan jättämään käyttämättä. Rakennuspaikka nykyisen jätepisteen vieressä ei tule kyseeseen, ellei jätepistettä kyetä muuttamaan uuteen paikkaan. Se voi osoittautua hankalaksi. Rakennuspaikka juhlatalo Kontulan viereisellä parkkipaikalla ei tule kyseeseen, koska parkkipaikkaa ei ole yhtään varaa pienentää. Parkkipaikan pieneneminen merkitsisi liikenneturvallisuuden vaarantumista viikoittain, koska Kontulassa on jatkuvasti autoliikennettä kerääviä tapahtumia. Tästä aiheutuisi merkittävää haittaa sekä alueen asukkaille että Kontulassa vieraileville. Haittaa aiheutuu myös paikalliselle elinkeinotoiminnalle, koska vilkkaan kylätien varten pysäköidyt autot tukkisivat tietä suurilta maatalouskoneilta. Asuinrakennusten rajaus ei ole onnistunut. Asuinrakennukset on rajattu nyt maksimissaan 200 neliömetrin kokoiseksi, tontin koosta riippumatta. Samalla kokonaisrakennuspinta-ala rajattu maksimissaan 300 neliömetriin per asuintontti. Maalle muuttavilla voi olla tarvetta saada tilaa työlleen tai harrastuksille. Emme kannata neliöperusteista rajausta vaan esimerkiksi 15 prosentin säännön käyttöä. Samoin rajoitus koskee kotieläintalouden suuryksiköille sallittua asuinrakentamista, esimerkiksi joustavan sukupolvenvaihdoksen tarpeisiin. Asuinrakennuksen kooksi on rajattu vain 100 neliömetriä. On vaikeaa kuvitella että esimerkiksi tilan uusi sukupolvi haluaisi asua niin pienessä asuinrakennuksessa. Kaavan tarkasteluajaksi ei riitä 10 vuotta vaan tämän pitää tähdätä pidemmälle tulevaisuuteen. Kyseessä on pitkän ajan kylärakenteen ohjaus, ja 10 vuodessa mitä ilmeisimmin kaava ei tule toteutumaan. Rakentaminen ajoittunee pidemmälle, 20-30 vuoden tähtäimelle. Toive on kuitenkin että se nopeutuisi nykyisestä. Kaavan toteutuminen on kuitenkin lopulta kiinni yksityisten maanomistajien tahdosta myydä rakennuspaikkoja, eikä ketään voida velvoittaa siihen. MTK Kangasala: Ei ole mitään perusteita rajata tilan toisen asuinrakennuksen eli ns. vaarin-/mummunpirtin enimmäiskokoa 100 m²:iin. Koon rajaaminen johonkin neliömäärään on perusteetonta ja tarpeetonta, koska jokaisen tilan tarpeet saattavat vaihdella merkittävästi. On perusteetonta ja tarpeetonta määritellä maatilan toisen asuinrakennuksen sijaintipaikkaedellytykseksi juuri tilakeskuksen yhteys. Monessa tapauksessa sekä maisemallisesti että maatilan toiminnan kannalta paras ratkaisu on sijoittaa ns. vaarin-/mummunpirtti muualle maatilan alueelle kuin aivan tilakeskuksen yhteyteen. Mahdollisuus rakentaa työntekijöille asuntoja tulee merkitä koskemaan lähtökohtaisesti kaikkia maatiloja. Työntekijöiden asuntoja koskeva määrärajoitus tulee poistaa. Kaavaluonnosta tulee muuttaa siten, että kotieläintalouden suuryksiköt eivät vähennä asuinrakennusoikeutta. 8
Maatilojen koko tulee ottaa huomioon rakennusoikeutta määritettäessä siten, että myös metsäalueiden määrä tuo laskennallisesti yhtä paljon rakennusoikeutta kuin lähellä ns. kyläkeskusta oleva alue. Edullisuusvyöhykkeisiin liitetyt pinta-alakertoimet johtaa maanomistajien epätasapuoliseen kohteluun ja rakennusoikeuksien alimitoitukseen. Edullisuusvyöhykkeitä on järkevää käyttää rakennusten varsinaisessa sijoittamisessa alueelle siten, että metsäalueiden rakennusoikeutta siirretään sijainniltaan toimivampaan paikkaan. Pakkalan kyläyleiskaava tulee toteuttaa ns. vaihekaavoituksena, eli siten, että sellainen rakennuspaikka, jota ei ole otettu rakentamiseen osayleiskaavan 10 vuoden voimassaoloaikana, siirtyy automaattisesti olemassa olevana rakennuspaikkana uuteen kaavaan. Kaavassa on tarpeen ja myös järkevää ylimitoittaa rakennusoikeuksien määrä. Ei ole mitään syytä olettaa, että kaikki mahdolliset rakennuspaikat tosiasiassa läheskään tulisivat rakennetuiksi esimerkiksi 10 vuoden ajanjakson aikana vaan aikaa kuluu kymmeniä vuosia. Muita huomioita: Ryälintien varrella oleva rakennuspaikka 15/1 (maanomistaja Tero Kuivanen) olisi hyvä siirtää etelämmäksi paremmin asumiseen sopivaan paikkaan. Kaavan laatijan vastine: Edullisuusvyöhyketarkastelussa ja asuinpaikkojen sijoittamisessa on kiinnitetty erityistä huomiota vesi- ja viemäriverkon läheisyyteen. Kaavan vaikutusten arviointiin lisätään kartta, jonka perusteella voidaan arvioida asuinpaikkojen sijaintia suhteessa vesi- ja viemäriverkkoon. Rantavyöhykkeeseen lasketaan mukaan ne kiinteistöt, joiden kantatilat ulottuvat Pakkalanjärven rantaan. Pakkalalanjärven rantarakennusoikeuteen lasketaan mukaan näiden kiinteistöjen ne rakennuspaikat, jotka sijaitsevat korkeintaan 200 metrin etäisyydellä rannasta. Rakennusoikeuslaskelmaa tarkistetaan siten, että kyläyleiskaavan mitoitus ja ranta-alueen mitoitus lasketaan molemmat erikseen toisiaan vähentämättä. Kyläyleiskaavan pinta-alaperusteinen mitoitus lasketaan vain alueelta, joka ei kuulu ranta-alueen mitoitukseen. Peruste: Kyläyleiskaavan pintaalaperusteinen rakennusoikeus ja rantaviivan pituuteen perustuva rantarakennusoikeus eivät saa vaikuttaa toisiinsa maanomistajan tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi. Kiinteistön Mooses alueelle osoitettu uusi asuinrakennuspaikka siirretään Myllyvainioon. Peruste: Maanomistajan toiveelle ei ole esteitä. Paikka sopii asuinrakentamiseen. (16) Anttilan rantaan sijoittuva lomarakennuksen rakennusoikeus voidaan osoittaa pysyvään asumiseen. Rakennusoikeuden mukaiset 2 rakennuspaikkaa voidaan osoittaa Ahosen esittämällä tarvalla. Peruste: Lähistöllä sijaitsee pysyvää asumista ja lähelle tullaan osoittamaan kaavassa uutta asuinrakentamista. Vesi- ja viemäriverkko on lähellä. (17) Poikkeamista kaavan mukaisesta rakentamisen etäisyydestä rantaviivasta voidaan harkita rakennuslupavaiheessa. Peruste: Yleiskaavatasolla ei osoiteta tarkempia rakennusten paikkoja tai rakennusaloja. Rakennusoikeuksien siirrolla voidaan vaikuttaa siihen, että rakennusoikeus saadaan kohdentumaan asumisen kannalta parhaiten soveltuviin paikkoihin kylässä. Menettely vähentää sitä, että uusia asuinrakennuspaikkoja osoitettaisiin kyläkeskuksen ulkopuolelle peltoalueille ja peltojen ulkopuolille metsiin, ja parantaa mahdollisuuksia hyödyntää kylän keskustassa olevia hyvin asumiseen soveltuvia rakennuspaikkoja. Lähtökohtaisesti ulkopuolisen työvoiman tarpeen on arvioitu olevan kotieläintalouden suuryksiköissä suurempi kuin maatiloilla. Mikäli yksittäisillä maatiloilla syntyy tarvetta työntekijöiden asuntojen rakentamiseen, on se harkittavissa rakennuslupakäsittelyssä. Peruste: Tilalle sopiva rakennusoikeuden määrä on tarkoituksenmukaista ratkaista tapauskohtaisesti rakennuslupamenettelyssä, ei kaavassa. Yli-Rantalan ja Ali-Rantalan kantatilaan kuuluva rakennuspaikka Palkeenmäessä siirretään Kirkkosillanojantien varteen. Peruste: Maanomistajan toiveelle ei ole esteitä. Paikka sopii asuinrakentamiseen. (18) Kivelän kantatilaan kuuluva asuinrakennuspaikan rakennusoikeus siirretään osaksi MEu-alueen rakennusoikeutta. Peruste: Maanomistajan toiveelle ei ole esteitä. (19) Kantatilan Mäntymäki 4:10 rakennusoikeus tarkistetaan. Perustelu: Kantatilaselvityksessä on ollut virhe Mäntymäen osalla. Mäntymäen tilalle lisätään 1 uusi asuinrakennuspaikka. (20) 9
Yleiskaavassa ei osoiteta yksittäisten rakennusten rakennusaloja. Rakennusoikeus ilmoitetaan rakennuspaikkakohtaisesti. Rakennusoikeus lasketaan kaikkien emätilaan ja siitä lohkottujen kiinteistöjen omistamien maa-alueiden pinta-alan perusteella ja jaetaan kiinteistöjen kesken niiden pinta-alan mukaisesti. Emätila on määritetty 1.7.1959 tilanteen mukaan. Kaavassa voidaan antaa esim. luonnon tai maiseman kannalta erityisen arvokkaille alueille määräys, jonka mukaan kiinteistölle kuuluvaa rakennusoikeutta ei ole mahdollista sijoittaa tälle alueelle vaan se on siirrettävä muualle paremmin rakentamiseen sopivalle saman maanomistajan omistamalle alueelle. Kotieläintalouden suuryksiköiden rakennusoikeus perustuu samaan emätilatarkasteluun kuin asuinrakennuspaikat. ME-alueisiin käytetty rakennusoikeus vähentää tilan uusiin asuinrakennuspaikkoihin käytettävää rakennusoikeutta, eikä ME-alueille ole annettu mitään mitoituslaskelmaan perustumatonta rakennusoikeutta. Painotetun pinta-alan ja progressiivisen mitoituksen tavoitteena on saada rakennusoikeus kohdentumaan asumisen kannalta parhaiten soveltuviin paikkoihin kylässä. Menettely vähentää sitä, että uusia asuinrakennuspaikkoja osoitettaisiin kyläkeskuksen ulkopuolelle peltoalueille ja peltojen ulkopuolille metsiin, ja parantaa mahdollisuuksia hyödyntää kylän keskustassa olevia hyvin asumiseen soveltuvia rakennuspaikkoja. Runsaalla rakennuspaikkojen määrällä pyritään parantamaan mahdollisuuksia, että kylään muuttaisi uusia asukkaita. 88 rakennuspaikkaa jakautuu noin 40 eri maanomistajan omistamalle maalle, mikä tarkoittaa, että niiden toteutumismahdollisuus vaihtelee suuresti, sillä eri maanomistajien halukkuutta myydä rakennuspaikkoja ei tunneta. Vaikka mitoitus ylittää todellisen kysynnän, riskiä haitallisesta yhdyskuntakehityksestä ei ole, koska kasvun potentiaali puuttuu. Toteutuessaan edes osittain kaava mahdollistaa kylän asukasmäärän kääntymisen kasvuun. Jätepisteen kohdalle ja Kontulan juhlatalon viereen osoitetut asuinrakennuspaikat ovat Kangasalan kunnan omistamalla maalla. Emätilatarkastelun perusteella Kangasalan kunnalla on rakennusoikeutta kaava-alueella. Muita asuinrakentamiseen soveltuvia alueita ei kunnan omistuksesta alueelta löydy. Asuinrakennuspaikkojen toteuttamisella Kangasalan kunta voi tukea Pakkalan kyläyleiskaavan toteutumista. Toteuttaminen edellyttää olemassa olevien toimintojen uudelleenjärjestelyä. AT-rakennuspaikkojen rakennusoikeutta koskevaa kaavamääräystä tarkistetaan muotoon: Rakennuspaikalle yhteensä rakennettavaksi sallittu kerrosala saa olla enintään 15% rakennuspaikan pinta-alasta, enintään kuitenkin 300 kem². (21) ME-alueen kaavamääräystä muutetaan muotoon: Kotieläintalouden suuryksikön alueelle saa rakentaa sallitun rakennusoikeuden puitteissa kaksi asuinrakennusta, eläinsuojia ja talousrakennuksia sekä työntekijöille tarkoitettuja asuntoja. Asunnot tulee ensisijaisesti sijoittaa olemassa olevan tilan pihapiirin yhteyteen. Kyläyleiskaava on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan, minkä jälkeen tarvitaan kunnanvaltuuston päätös kaavan voimassa olon jatkamisesta. Muut tehtävät tarkistukset: Ryälintien varrella olevaa rakennuspaikkaa 15/1 siirretään etelämmäksi. Peruste: Sijainti soveltuu paremmin asumiseen. (22) 3 Kulttuuriympäristö Pirkanmaan maakuntamuseo: Suojelumerkintään sr ei suositella yhdistettäväksi purkamisluvan edellyttämiseen liittyvää määräystä Museoviraston tai Pirkanmaan maakuntamuseon sijasta olisi parempi käyttää muoto museoviranomainen Muinaisjäännösten kohdeluetteloa tulee täydentää lisäämällä siihen jokaisen muinaisjäännöksen kohdalle sen muinaisjäännösrekisteri nro, jonka saa inventointiraportista Kaavaselostukseen lauseeseen: Alueen/kohteen ja sen lähiympäristön kaivaminen tulee lisätä kursivoitu kohta. Kiinteisiin muinaisjäännöksiin, joita ei merkitä kaavaan alueina, tulee lisätä määräys: Muinaisjäännöksen laajuus on selvitettävä museoviranomaiselta. Kirkkosillanojan (muinaisjäännösrekisteri nro 730010009) kivikautisen asuinpaikan rajaus on laajentunut vuoden 2014 inventoinnissa (inventointiraportin kohde nro 1). Uusi rajaus tulee merkitä kaavakarttaan inventointiraportin kartan mukaisesti. Kohde on Pakkalan kyläyleiskaavassa merkinnällä SM 9. 10
Rauksianmäki (mj. rek.nro 1000002001) on kiinteä muinaisjäännös, historialliseen aikaan sijoittuva kiviaita (raportin kohde nro 3). Kohde on Pakkalan kyläyleiskaavassa merkinnällä SM 46. Sen kaakkoispuolelle on merkitty uusi rakennuspaikka. Kohteen merkityksen ja säilyvyyden varmistamiseksi, tämä rakennuspaikka olisi syytä siirtää kauemmaksi muinaisjäännöksestä. Käytöstä pois jäänyt osa Pälkäne Kuhmalahti Pakkala historiallisesta tiestä on kiinteä muinaisjäännös (raportin kohde nro 4). Kohdetta ei ole merkitty Pakkalan kyläyleiskaavaluonnokseen. Kohde tulee merkitä kaavakarttaan inventointiraportin mukaisesti ja varustaa kohdemerkinnällä SM ja lisätä tietoineen kaavaselostuksen muinaisjäännösluetteloon. Kirkkosillanoja 2 on vuoden 2014 inventoinnissa löydetty kivikautinen asuinpaikka (raportin kohde nro 5), se tulee merkitä kaavaan inventointiraportin mukaisesti merkinnällä SM ja lisätä tietoineen muinaisjäännösluetteloon. Laurilanmäki on vuoden 2014 inventoinnissa löydetty kiinteä muinaisjäännös, historiallinen kivirakenne (raportin kohde nro 6), se tulee merkitä kaavaan inventointiraportin mukaisesti kohdemerkinnällä SM ja lisätä tietoineen muinaisjäännösluetteloon. Kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi alueella on neljä muuta arkeologista kulttuuriperintö kohdetta (kohteet 7-10). Niitä koskevat merkinnät puuttuvat kaavakartasta tai eivät ole riittäviä. Edelleen asutut historialliset kylätontit ovat arkeologisia kulttuuriperintökohteita, joihin saattaa sisältyä muinaismuistolain rauhoittamia maanalaisia kerrostumia ja rakenteita. Tämän vuoksi osa Pakkalan (inv. kohde 7) ja Taustialan (inv. kohde 8) historiallisista kylätonteista tulee merkitä kaavaan esimerkiksi rasterimerkinnällä: Alue, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja. Merkintään on liitettävä selitys ja määräys: Historiallisen kylätontin alue. Alueella saattaa sijaita muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Aluetta koskevista maankäyttösuunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Vallitseva maankäyttö on sallittu. Yhä käytössä oleva Pälkäne Kuhmalahti tielinja on historiallisesti merkittävän maan-tielinjan jakso (raportin kohde nro 9) ja muu arkeologinen kulttuuriperintökohde. Se on kaavassa merkinnällä ht SM 49 ja merkitty karttaan viivamerkinnällä. Koska kyseessä ei ole kiinteä muinaisjäännös, merkintä SM tulee poistaa. Tielinjan merkintä puuttuu kaavakartan eteläosassa. Tämä osa tulee lisätä kaavaan inventointiraportin mukaisesti. Tielinjan vahvistaminen tummalla violetilla ei ole hyvä ratkaisu, koska näin ollen se ei erotu riittävästi muista teistä. Tielinja voidaan merkitä esim. katkoviivalla. Muuten merkintään liittyvä selitys ja määräys ovat asianmukaisia. Yhä käytössä oleva Pakkala - Sahalahti tielinja on historiallisesti merkittävän maantielinjan jakso (raportin kohde nro 10). Se tulee merkitä kaavaan samalla tavalla kuin Pälkäne Kuhmalahti tielinja. Arkeologinen inventoinnin lisäselvitystarve on vuoden 2014 inventoinnissa löydetyn Tursolantien asbestikeramiikan palasen (varhaismetallikausi) kohdalla (raportin kohde nro 17). Löytöpaikan kohdalle on suunniteltu erillispientalon rakennuspaikka. Inventoinnin aikana pellolla kasvoi viljaa ja sitä ei voitu tarkistaa. Maakuntamuseon tietoon on tullut tänä kesänä, että kaava-alueen luoteispuolella sijaitsee suojelukunnan ampumarata, jonka täsmällisiä sijaintitietoja museolla ei vielä ole. Museo tulee tekemään paikalla maastokatselmuksen, jonka jälkeen sen mahdollisesta vaikutuksesta Pakkalan kyläyleiskaavaan ilmoitetaan. Kirsi Saksala: Saksalan tilan nimeksi on kaavamääräyksissä kirjattu virheellisesti Möhkölä. Vuonna 2005 tehdyn rakennusinventoinnin jälkeen asuinrakennuksen ilme on muuttunut, eikä rakennus enää edusta perinteistä talonpoikaista rakennustapaa (katto korotettu, ikkunat uusittu, kuisti rakennettu, kattoikkunat). Sen sijaan kaikki talousrakennukset ovat edelleen alkuperäisen näköisiä. Toiveena on, että riihelle ei osoitettaisi kaavassa purkukieltoa. Riihen sijasta liiteri olisi suojeluarvoltaan suurempi. Tulevaisuudessa sen paikalle voisi rakentaa joko kokonaan tai osittain uuden rakennuksen, joka palvelisi paremmin käyttötarkoitustaan (esim. hakevarasto tai jokin muu maatalouden talousrakennus). Vanhoja arvoja kunnioittavasti suunnitellen tästä rakennuksesta saisi yhtä hyvin/paremmin maisemaan sopivan rakennuksen kuin nykyinen. Navetta-tallin purkukieltoa tulisi harkita. Erityisesti navetan katto + seinät ovat tällä hetkellä hyvin huonokuntoisia ja vaatisivat korjausta. Rakennuksen purkamista ei olla harkittu, sen sijaan olemme miettineet kuinka rakennusta voisi tulevaisuudessa hyödyntää. Vilpeilän Valpas ry: Metsäsaarekkeiden muodostamia peltoalueita olisi syytä ollut määrittää maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi enemmän kuin nyt, koska ne ovat kulttuurishistoriallisesti juuri tyyppimaisemaa Pirkanmaan tässä osassa. Jo tähän mennessä maatalouden suurkoneellistuminen on johtanut niiden raivaamiseen ja maaston erityispiirteiden osittaiseen häviämiseen. Timo Jalava ja Anneli Pekkala-Jalava: Ihmettelemme kuitenkin, ettei yhtään pientä asuinrakennusta ns. entistä torppaa ole hyväksytty kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin, vaikka niitäkin rakennuksia vielä kylältä löytyisi. Esitämme myös, että muinaismuistoalueet vaadittaisiin kaavassa aidattaviksi niiden säilymisen turvaamiseksi. Kaavan laatijan vastine: Kangasalan kunnan yhtenäisen kaavakäytännön vuoksi sr-kaavamääräykseen on haluttu sisällyttää purkamisluvan velvoite. 11
Museovirasto ja Pirkanmaan maakuntamuseo muutetaan muotoon museoviranomainen. (23) Muinaisjäännösten kohdeluetteloa täydennetään kohteiden muinaisjäännösrekisterinumerolla. (24) Kaavaselostukseen lauseeseen: Alueen/kohteen ja sen lähiympäristön kaivaminen lisätään kursivoitu kohta. Kiinteisiin muinaisjäännöksiin, joita ei merkitä kaavaan alueina, lisätään määräys: Muinaisjäännöksen laajuus on selvitettävä museoviranomaiselta. (25) Kirkkosillanojan muinaisjäännöksen rajausta tarkistetaan. (26) Rauksamanojanmäen muinaisjäännöksen (kohde 46 kaavakartalla) osalta tarkistetaan, että uusi asuinrakennuspaikka sijaitsee kokonaan kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen ulkopuolella. (27) Pälkäne- Kuhmalahti Pakkala tielinjauksen kaavamääräystä tarkistetaan siten, että käytöstä pois jäänyt osa tiestä osoitetaan kiinteäksi muinaisjäännökseksi ja muu osa osoitetaan kaavassa merkinnällä Historiallisesti merkittävä tielinja ja sen osalta SM-määräys poistetaan. Historiallisen tielinjauksen kaavamerkintää muutetaan paremmin kartalta erottuvaksi. Myös Pakkala-Sahalahti tielinjaus osoitetaan vastaavalla merkinnällä. (28, 29) Laurilanmäki lisätään kaavaan inventointiraportin mukaisesti kohdemerkinnällä SM ja lisätään muinaisjäännösluetteloon. (30) Pakkalan ja Taustialan historialliset kylätontit merkitään kaavaan maakuntamuseon esittämällä tavalla. (31) Tursolantien varren asuinrakennuspaikan kaavamääräystä tarkistetaan siten, että rakennuspaikan rakennusoikeus on ehdollinen riippuen siitä, onko alueella rakentamisen estäviä muinaisjäännöksiä ja kuuluuko rakennuspaikka kiinteän muinaisjäännöksen suoja-alueeseen. Rakennuslupaa haettaessa tulee olla yhteydessä museoviranomaiseen ja selvittää mahdollinen arkeologisen selvittämisen tarve. Saksalan osalta tarkistetaan kaavamääräyksen teksti. Peruste: Kaavamääräyksessä on virheellinen nimi. (33) Saksalan osalta säilytettäviksi osoitetaan asuinrakennus ja liiteri. Peruste: Tallin ja navetan kunnoksi on inventointiraportissa määritetty kohtalainen. Vaikka kohteen kaikki rakennukset ovat säilyttämisen arvoisia, voidaan arvioida, että kohteen kulttuurihistorialliset arvot säilyvät riittävästi, jos asuinrakennus ja liiteri säilyvät ja muiden rakennusten osalta uudisrakentamisessa ja korjaamisessa huomioidaan erityisesti rakennusten maisemallinen merkitys Pakkalantien ja viljelymaiseman suunnasta. Pakkalan peltomaiseman erityispiirteiden säilyttämiseksi MA- ja MT-1-alueen kaavamääräystä tarkistetaan siten, että kerrotaan metsäsaarekkeiden säilymisen merkityksestä alueen maisema-arvojen säilymiseksi. Yleismääräyksiin lisätään määräys maiseman ja olemassa olevan ympäristön huomioimisesta. Peruste: Kertomalla alueen ominaispiirteistä kaavamääräyksen yhteydessä välitetään tietoa alueen toteuttajille. Koska alueella on yhtenäisiä maisema-arvoja, on ne kätevää tarkoituksenmukaista esille kaavan yleismääräyksissä. (34) Kulttuuriympäristöä koskevat kaavamääräykset perustuvat alueelle laadittuihin selvityksiin ja asiantuntijan tekemiin kohteiden arvotuksiin. Yleiskaavassa ei ole mahdollista antaa määräystä muinaisjäännösalueiden aitaamisesta. 4 Luonto ja Pakkalanjärvi Pirkanmaan ELY-keskus: Pakkalan ranta-alueen luontoarvoja on selvitetty viimeksi vuonna 2012 Sahalahden rantaosayleiskaavoitukseen liittyen. ELY-keskus esittää, että selvyyden vuoksi mainittu aineisto liitetään Pakkalan kyläyleiskaavan kaava-aineistoon siten, että myös selvityksiin liittyvät karttaliitteet ovat kokonaisuudessaan mukana. Kauppilantien ja Moltsiantien läheisyyteen sijoittuvat liito-oravaesiintymät on luontoselvityksen jatko-osuudessa kuvattu aluemaisina kohteina ja todettu parhaat latvusyhteydet ja niiden suuntautuminen. ELY-keskus esittää, että liitooravaesiintymät merkitään kaavaan pistemäisen merkinnän sijasta osa-aluemerkinnöin ja selvitykseen perustuen myös lajille tarpeelliset viheryhteydet osoitetaan kaavassa. Liito-oravan suojelun osalta maiseman muuttamista koskevaan määräykseen on tarpeen liittää viittaus maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ään. 12
Kangasalan luonto ry: Arvostelemme kaavoitusta ympäristöarvoja vähätteleväksi. Pakkalanjärven tilasta annetaan linnuston perusteella lähtöaineistossa kaunisteleva kuva, vaikka luotettavaa tutkimustietoa on saatavilla. Käsityksemme mukaan kaava on ristiriidassa vesipuitedirektiivin (VPD, 2000/60/EY) kanssa. Lähivaluma-alueella on kuusi suurta broilerikasvattamoa ja sikala, kaikki Saarioinen Oy:n sopimustuottajia. Pakkalanjärven suojeluyhdistys: Suojeluyhdistys painottaa mahdollisuutta ottaa kaavassa huomioon Pakkalanjärven veden tilan parantamiseen esimerkiksi veden pinnan vakioimiseksi tietylle tasolla rakentamalla säännöstelypadon Rantosillan ojan suuhun. Timo Jalava ja Anneli Pekkala-Jalava: Ympäristöasiat tulee laittaa kaavanlaadinnassa ensisijalle: esim. Pakkalanjärvi, ojat, suojakaistat, päästöt, hajut, melut jne. eli luoda kylästä niin viihtyisä, että sinne edes jotenkin saataisiin uusia asukkaita ja matkailijoita. Kun laaditaan oikeusvaikuttaista kaavaa tulee siinä asioiden kuntoon laittaminen aloittaa niistä paikoista, jotka saastuttavat Pakkalanjärveä ja siihen laskevia ojia sekä Pakkalanjärvestä Kirkkojärveen laskevan ojan. Näillä toimenpiteillä voidaan tukea vesipuitedirektiivin toteutumista. Merkintöjen selitys -kohdassa todetaan: Liito-oravien havaintoalueella tulee kohdetta tai sen lähiympäristöä muuttavien toimenpiteiden yhteydessä tarkistaa liito-oravien esiintyminen alueella ja biotoopin soveltuminen liito-oravan elinympäristöksi. Mikäli alue todetaan liito-oravan elinympäristöksi, aluetta ei saa muuttaa niin, että lajin esiintyminen alueella vaarantuu. Edellä ole kohta tulee poistaa. Kun kerran liito-orava jollakin paikalla on havaittu se on sen esiintymisalue ja sille myös biotoopiltaan sopiva alue. Kaavassa tulee ennen kaikkea kiinnittää huomio viheralueiden ja metsien säilymiseen myös kyläalueella eikä kaavottaa niitä vähiäkin tehokasvatusrakennusten ja niiden oheisrakennusten tarpeisiin, jolloin se viimeisinkin haittasuoja viedään nykyisiltäkin asukkailta. Kaavan laatijan vastine: Luontoarvoja koskeva selvitysaineisto liitetään Pakkalan kyläyleiskaavan kaava-asiakirjoihin. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon ympäristöhaittojen vähentäminen ja luonnonarvojen vaaliminen siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Laadittaessa oikeusvaikutteista, suoraan rakennuslupiin oikeuttavaa yleiskaavaa, on ohjaustarve ja tarkkuus yleispiirteistä yleiskaavaa tarkempia. Kaavan laatiminen perustuu alueelta tehtyihin selvityksiin. Yleiskaavoitusta varten Pakkalan alueelta on laadittu luontoselvitys, johon luontoa koskevat kaavamääräykset perustuvat. Tämä selvitys on nähty riittäväksi alueen yleiskaavatasoista suunnittelua varten ja jotta voidaan arvioida kaavan toteuttamisen merkittävät vaikutukset luontoon. Linnuston osalta luontoselvityksessä mainitaan erityisesti Pakkalanjärven alue: Rehevyytensä takia järvi ylläpitää selvästi keskimääräisiä pirkanmaalaisia järviä runsaampaa vesilinnustoa. Järvellä pesii mm. ruskosuohaukka (silmälläpidettävä laji, lintudirektiivin liitteen I laji), 2 paria harvinaista heinätavia ja härkälintu. Yhteensä järvellä pesii noin 45 paria vesilintuja runsaimpien lajien ollessa telkkä (Suomen kansainvälinen vastuulaji) (15) ja tukkasotka (Suomen kansainvälinen vastuulaji) (10). Lisäksi järvi on tärkeä muutonaikainen levähdyspaikka. Liito-oravahavainnot perustuvat Sahalahden osayleiskaavan luontoselvitykseen ja erillisiin havaintotietoihin. Pakkalan kyläyleiskaava ei syrjäytä lakeja ja oikeuta jättämään noudattamatta niitä. Vesipuitedirektiivi ja muu ympäristönsuojelua koskeva lainsäädäntö on voimassa yleiskaavassa annetuista määräyksistä huolimatta. Kaavan varsinainen toteutus tapahtuu erityislainsäädännön kautta. Vesiensuojelua koskevien yksityiskohtaisten kaavamääräysten antaminen jo rakennetulla kyläalueella on haasteellista, koska määräysten pitäisi olla yleispiirteisiä ja aikaa sekä muuttuvaa lainsäädäntöä kestäviä. Merkittävimmin kaavoituksella voidaan vaikuttaa vesistöihin ottamalla vesiensuojelu huomioon sijoittamalla vesistöjä kuormittavat uudet toiminnot siten, että niiden vaikutukset vesistöön ovat mahdollisimman vähäiset. Pakkalan kyläyleiskaavassa on Pakkalanjärven ranta-alue osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Uudet rakennuspaikat ja kotieläintalouden suuryksiköt on pyritty sijoittamaan muualle kuin rantaalueille. Kaavassa on annettu yleismääräykset, joiden mukaan kaikki uudet asuin- ja lomarakennukset, maatilat ja kotieläintalouden suuryksiköt tulee liittää vesi- ja viemäriverkkoon ja vesistöjen ja ojien rannoilla tulee huomioida alueelle laaditut hoitosuunnitelmat ja toteuttaa toimenpiteitä, joilla voidaan parantaa vesiensuojelua. Kaavoitusta tarkemmin ja yksilöidymmin vesiensuojeluun voidaankin paneutua alueelle tekeillä olevassa vesienhoitosuunnitelmassa. Yleiskaavan määräys antaa vesienhoitosuunnitelmalle lisää painoarvoa ja oikeusvaikutuksensa kautta velvoittaa viranomaisia ottamaan hoitosuunnitelman ja vesiensuojelun huomioon. Kotieläintalouden suuryksiköiden toiminta edellyttää ympäristölupamenettelyä, jonka yhteydessä arvioidaan toiminnan vaikutuksia ympäristöön ja vesistöön. 13
Maanomistajilla, joilla on maata Pakkalanjärvellä, on olemassa emätilaperusteinen rakennusoikeus järven rantaan osoitettuihin rakennuspaikkoihin. Pakkalan kylän kohdalla rantavyöhyke on kylään selkeästi kuuluvaa aluetta ja sen vuoksi mukana kyläyleiskaavassa. Kylän alueella on yksi yhteisalue, joka on kaavassa osoitettu VU-alueeksi, mikä tarkoittaa julkista virkistyskäyttöön osoitettua aluetta. Muita yhteisomistuksessa olevia ranta-alueita ei ole. Kotieläintalouden suuryksiköiden laajennukset ja uudet yksiköt sijaitsevat pääosin peltoalueilla. Olemassa olevat metsät on säilytetty mahdollisimman paljon yhtenäisinä ja rakentamattomina tai osoitettu niille yksittäisiä asuinrakennuspaikkoja. Kauppilantien varren liito-oravaesiintymä sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella. Siihen liittyvät viheryhteystarpeet voidaan osoittaa kaavassa. Liito-oravan havaintoaluetta koskevaa kaavamääräystä muutetaan seuraavasti: Liito-oravan havaintoalue. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon liito-oravan elinympäristön säilyttämisedellytykset. Poistetaan maisematyöluvan tarve. Peruste: Koska liito-orava on suojeltu erityislainsäädännöllä, ei kaavassa ole tarvetta antaa erityisiä määräyksiä alueen toteuttamista varten. Merkintä on silloin ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti alueen erityisominaisuutta ilmaiseva ja merkitys informatiivinen. Toteutus tapahtuu erityislainsäädännön kautta. 5 Muu palaute Pirkanmaan ELY-keskus: ELY-keskus esittää, että lausunnolla olevan Pakkalan kyläyleiskaavan jatkotyössä otettaisiin jo ehdotusvaiheeseen edenneen Sahalahden yleiskaavan maankäyttövaraukset huomioon ja niitä tarkentaen Pakkalan alueen maankäyttö esitettäisiin yksinomaan kyläyleiskaavassa. ELY-keskus katsoo tarpeelliseksi, että kaavaselostukseen liitetään vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden sijoittumista kuvaava kartta ja kaavaan liittyen arvioidaan keskitettyyn järjestelmään liittymisen vaikutukset myös kustannusten ja toteuttamisvastuun osalta. Mikäli selvityksiin perustuen AT-alueilla sijaitsevilla rakennuspaikoilla vesihuolto katsotaan tarpeelliseksi järjestää kiinteistökohtaisesti, tulee kaavamääräyksessä annettua 2000 m2:n rakennuspaikkakokoa kasvattaa. Kaavassa osoitettavien kotieläintalouden suuryksiköiden sijoittamisessa on katsottava, että vesihuolto on taloudellisesti ja ympäristöterveyden kannalta tarkoituksenmukaisesti toteutettavissa. Lisäksi kaava-suunnittelussa on otettava huomioon Kangasalan kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2030 esitetyt vesihuollon kehittämistarpeet ja - toimenpiteet. Kaava-alueen tiestö esitetään eri paksuisilla viivamerkinnöillä. Paksuimman viivan selitystekstinä on luonnoksessa Seututie. Kaava-alueella ei ole seututie-tasoisia maanteitä, joten teksti tulee muuttaa ja oikea teksti on Yhdystie. Pirkanmaan liitto: Pirkanmaan liitto toteaa, että teknisluonteisena tarkistuksena tulisi maakuntakaavaan merkitty runkoviemärin linjaus näyttää myös yleiskaavakartalla, mikäli alueen viemärilinja erkanee kaavassa osoitetuista tielinjauksista. Kangasalan kunta, yhdyskuntatekniikka: Uusien rakennuspaikkojen liittymätiet on hyvä rakentaa yksityisteinä. Raimo Rantala: Raimo Rantala esittää osayleiskaavan rajauksen muuttamista liitteenä olevan kartan mukaisesti. Perusteeksi hän esittää seuraavaa: - rajaus on tehty niin, että se noudattelee järveltä Kauppilantielle emätilojen Seppälä RNo 3: ja Eskola RNo 7: välistä rajaa - rajauksen sisällä on kunnallistekniikka; paineviemäri ja vesijohto - omistamamme kiinteistö RNo 7:131 vakituisine asuinrakennuksineen sopii paremmin osaksi "kyläkaavaa" kuin rantaosayleiskaavaa - tiekunnan ylläpitämä Iltarannantie päättyy kantatilojen väliselle rajalle - Mäkifarmin koko tila rakennuksineen sijoittuu uudelleen rajatulle alueelle - olen keskustellut molempien tilanomistajien kanssa esityksestäni etukäteen ja sekä Martti Seppälä että Juhani Mäkijärvi puoltavat tätä esittämääni uutta rajausta - Lopuksi vielä totean, että emme ole hakemassa lisärakennusoikeutta omistamallemme tilalle. Tiedämme jo entuudestaan, että Eskolan tilan rakennusoikeus ylittyy muutoinkin. 14
- Tilojen mahdollisuus kehittää toimintaansa esim. puutarhatalouteen tai erikoisviljelyyn on kaavassa turvattava vähintään selostusosassa tekstimaininnoin. MTK Kangasala ry: Maatilojen sukupolvenvaihdosten joustavan toteuttamisen mahdollisuuksien lisääminen rakennuspaikkoja kaavoitettaessa ja sijoitettaessa on syytä nimenomaisesti kirjata yhdeksi arvioinnin painopisteeksi. Osayleiskaavaluonnoksessa kaavoitettavaksi esitetty alue on edelleen ehdottomasti liian pieni ja se on rajattu liian suppeaksi. Osayleiskaavoitettava alue tulee laajentaa käsittämään huomattavasti suurempi alue, joka on Pakkalan kyläkokonaisuuden vaikutuspiirissä ja lähialueella. Järkevänä osayleiskaava-alueen rajauksena voi pitää ns. koulupiirijakoa. Osayleiskaava-aluetta tulee siis edelleen laajentaa huomattavasti siten, että osayleiskaavoitettavaksi alueeksi tulee säteeltään vähintään noin kolmen kilometrin laajuinen alue. o Sahalahden osayleiskaavalla ei voida asianmukaisesti ja riittävästi ratkaista asiaa kaava-alueen ulkopuolella. o Sahalahden osayleiskaava ei mahdollista metsäalueiden kerryttämän rakennusoikeuden huomioon ottoa. o Alueen laajentaminen mahdollistaa asuinrakennukset voidaan sijoittaa maisemallisesti järkevämpiin paikkoihin ja maatilojen toiminnan kannalta otollisimpiin sijaintipaikkoihin. o Ympäristöministeriön ohjeen mukaan kyläkaava tulisi aina kattaa myös kaavoitettavaan alueeseen maisemallisesti ja toiminnallisesti liittyvät pellot ja metsät. o Laajentamalla kaava-aluetta mahdollista sopeuttaa asuinrakentaminen maisemaan ja välittömässä läheisyydessä sijaitsevan maatalouden ja metsätalouden toimintaan siten, että maa- ja metsätalouden toiminta ei häiriinny. Laajenemismahdollisuus tulee kaavaan varta myös sellaisille maatiloille, joita ei ole luokiteltu suuryksiköiksi ja myös sellaisille, joilla voisi olla mahdollisuus aloittaa eläintenpito uudelleen tai kehittää ja muuttaa toimintaansa muutoin merkittäväsi. Rakennusten minimietäisyydeksi M-alueilla MA-alueen reunasta tulee osoittaa 10 metriä. Vilpeilän Valpas ry: Kaava-alueen olisi ollut syytä olla laajempi, koska nyt osa toiminnallisesti kyläyhteisöön kuuluvia alueita on jäänyt sen ulkopuolelle. Tulevaisuudessa huomioon otettavaa: Energiaratkaisut saattavat muuttua ja kylän lämpökeskuksien merkitys kasvaa energian saannin turvaamisessa. Kaavassa ei saa asettaa esteitä sille, että lämpövoimalat voivat laajeta ja turvata paikallista energiansaantia. Kangasalan luonto ry: Arvostelemme kaavoitusta näennäisdemokraattiseksi. Päällekkäinen valmistelu vaikeuttaa arviointia. Kolme kaavoitusprosessia tulisi erotella. Ensin tulisi valmistella Sahalahden osayleiskaava, sen jälkeen rantaosayleiskaava ja Pakkalan kaava lopuksi. Ymmärrämme, että ongelmat johtuvat osin Sahalahden kunnan kaavoituksesta, mutta Kangasalan tulisi edetä hallintolain mukaisesti demokraattisemmin ja kuunnellen. Laajentaminenkin siis halutaan toteuttaa vain yrittäjien ehdoin muita asukkaita tai ympäristöjärjestöjä kuulematta. Kaavan laadinnan lähtökohta on ollut näiden yritysten etujen puolustaminen. Muiden mielipiteillä tai vesipuitedirektiivillä ei näytä olleen merkitystä. Pakkalan kyläyleiskaava nro 30 ei tue kestävän kehityksen mukaista rakentamista, asumista ja elämäntapaa. Sen ensisijainen tavoite on elinkeinotoiminnan tukeminen ympäristöarvot sivuuttaen. Kantri ry: Kantri ry pitää ensiarvoisen tärkeänä, että maaseutuasuminen säilyy edelleen seutukunnan kilpailukykyisyyttä parantavana tekijänä ja että myös uusien asukkaiden sekä uudis- ja täydennysrakentamisen suunniteltu lisääminen on entistä paremmin mahdollistettu. Timo Jalava ja Anneli Pekkala-Jalava: Kaava tulee laatia ihmisiä ei eläimiä (broilereita) varten. Tehokasvatuslaitosten sijasta tulee kaavassa säilyttää Vilpeilän kyläkoulu, kyläkauppa, Kontula, jätepiste, urheilu- ja tenniskentät sekä luoda uusia yleisiä virkistysalueita. Se edellyttää pientalorakentamista, uusia asukkaita ja matkailijoita sekä kyläläisten tasapuolista kohtelua kaavaa laadittaessa. Kaava tulisi tehdä siten, että siihen myöhemminkin voitaisiin lisätä pientalorakentamista, matkailutoimintaa, luomumaataloutta tai muuta sellaista toimintaa, joka täyttää kestävän kehityksen. Vieressä on Laipan erämaa, joka kaavanlaadinnassa tulisi huomioida ja ohjata kylän toimintaa matkailuun. 15
Kaavanlaadinta tulee olla rehellistä ja tasapuolista. Ennen kuin maatalous/tehokasvatuslaitoksia edes suunnitellaan tulee selvittää, kuinka paljon peltoa heillä on käytettävissä eli peltopinta-alat suhteutettuna broileryritystoimintaan pitää olla kaavanlaadinnan pohjana ja ne tulee selvittää ennen kuin edes suunnitellaan minkäänlaisia laajennuksia. Kun kyläkaavaa tarkastelee tarkemmin huomaa, että sitä ollaan nyt tekemässä vain seitsemän (7) tehokasvatustilan tarpeisiin ja heidän laajennussuunnitelmiinsa. Tämä ei liene ole KYLÄkaavan perimmäinen tarkoitus, koska tällä tavalla ei turvata kylän palvelujen säilymistä eikä asukkaiden viihtymistä kylässä. Eikä kylän vetovoimaisutta uusien kyläläisten saamiseksi kylälle asumaan. Tämä kaava ei todellakaan houkuttele kylään uusia asukkaita, pikemminkin karkoittaa entisetkin, jotka jo todella hyvin tietävät arkipäivässään kylän ongelmat. Kaavan laatijan vastine: Tarkoituksena on, että Pakkalan alueen maankäyttö ratkaistaan kyläyleiskaavassa. Kaavaselostukseen lisätään kartta, josta on arvioitavissa kaavassa esitettyjen uusien asuinrakennuspaikkojen ja kotieläintalouden suuryksiköiden liittyminen vesi- ja viemäriverkkoon. Kaikki kaavan uudet rakennuspaikat ovat lähtökohtaisesti liitettävissä vesi- ja viemäriverkkoon. Mikäli vesihuolto aiotaan toteuttaa kiinteistökohtaisesti, on maanomistajalla mahdollisuus hakea määräyksestä poikkeamista. Tällöin edellytetään myös suurempaa rakennuspaikan kokoa. Seututien kaavamääräys muutetaan muotoon Yhdystie. (35) Pakkalanjärven itäpuolella on kaava-alueeseen otettu mukaan Kauppilantien tiiviimmin rakennettu pohjoispää. Koska emätilatarkastelun perusteella alueelle ei tulisi uutta rakennusoikeutta, voidaan maankäyttöä etelämpänä Kauppilantien varrella ohjata riittävällä tarkkuudella Sahalahden osayleiskaavalla ja Sahalahden rantaosayleiskaavalla. Maatilojen sukupolvenvaihdosta on arvioitu kaavan vaikutusten arvioinnissa seuraavasti: Maatiloille ja olemassa oleville kotieläintalouden suuryksiköille on kaavassa annettu mahdollisuus rakentaa kaksi asuinrakennusta. Määräys mahdollistaa esim. joustavan sukupolvenvaihdoksen toteuttamisen. Lähes kaikille maatiloille ja kotieläintalouden suuryksiköille on lisäksi kaavassa osoitettu rakennusoikeutta, mitä voidaan myös hyödyntää sukupolvenvaihdoksissa ja perinnönjaossa. Kaava-alueen rajausta laajennettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadun palautteen perusteella. Uudesta rajauksesta päätettäessä arvioitiin myös ympäröivien metsäalueiden suhdetta kaavaalueeseen ja todettiin, että näillä alueilla maankäyttöä voidaan ohjata riittävällä tarkkuudella Sahalahden osayleiskaavalla. Kaava-alueen rajausta määritettäessä tavoitteena on ollut tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden muodostaminen. Tavoitteena on ollut saada rakennusoikeus kohdentumaan asumisen kannalta parhaiten soveltuviin paikkoihin kylässä. Tavoitteena on ollut vähentää sitä, että uusia asuinrakennuspaikkoja osoitettaisiin kyläkeskuksen ulkopuolelle peltoalueille ja peltojen ulkopuolille metsiin, ja parantaa mahdollisuuksia hyödyntää kylän keskustassa olevia hyvin asumiseen soveltuvia rakennuspaikkoja. Maatilojen osalta on ne maatilat, joilla on maataloustuotantoa tai joilla on edellytyksiä maataloustuotantoon, osoitettu AM-alueiksi. AM-alueiden rajauksessa on huomioitu tilakeskuksen nykyinen laajuus. Maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen on sallittu myös M- ja MT-1 alueilla. M-alueen kaavamääräystä tarkistetaan muotoon: Rakennukset tulee sijoittaa vähintään 20 metrin etäisyydelle MA-alueen rajasta. Peruste: 20 metrin metsäisellä vyöhykkeellä voidaan riittävästi huomioida, että MA-alueen reunat säilyvät ehjinä. (36) Kaavassa ei oteta kantaa siihen, ovatko liittymätiet yksityisteitä. Kaavassa tulee kuitenkin näyttää, mistä kullekin rakennuspaikalle tulee mahdollinen liittymätie rakentaa. Liittymätien paikalla on maisemallistakin merkitystä ja senkin vuoksi on tärkeää osoittaa niiden paikat kaavassa. Uusien asuinrakennuspaikkojen sijoittamisessa on huomioitu mahdollisuudet hyödyntää maatilojen tuottamaa lämpövoimaa. Kaavoituksen yhteydessä ei ole kuitenkaan selvitetty rakennuspaikkakohtaisesti mahdollisuuksia maatilojen tuottaman energian hyödyntämiseen. Olemassa olevan kapasiteetin ja resurssien tarkempi selvittäminen yhdessä maatilojen ja maanomistajien kanssa parantaisi kaavan toteutumisen onnistumisen edellytyksiä. Kaavahankkeen aikana on toteutettu erittäin avointa ja aktiivista vuorovaikutusta maanomistajien ja kyläläisten kanssa. Hankkeesta on järjestetty kaksi yleisötilaisuutta ja kyläpyöräily-tapahtuma, joissa on ollut mahdollista kertoa oma mielipiteensä. Lisäksi kaavan laatija on tavannut henkilökohtaisesti kaikki ne henkilöt, jotka ovat tapaamista pyytäneet. Kaikilla alueen maanomistajilla ja asukkailla on ollut tasapuoliset mahdollisuudet osallistua kaavan valmisteluun. 16
Pakkalan kyläyleiskaavassa on osoitettu Vilpeilän kyläkoulu, kyläkauppa, Kontula, jätepiste sekä urheiluja tenniskentät. Kaavoituksella ei voida määrätä näitä toimintoja säilytettäviksi, mutta sillä voidaan tukea niiden säilymistä. Yleisiä virkistysalueita ei kyläalueille yleensä osoiteta yksityisten omistamille maaalueille. Kyläalueella on runsaasti virkistykseen sopivia teitä ja metsäalueita, joilla on mahdollista ulkoilla jokamiehenoikeuteen vedoten. Kaavalla ei ole mahdollista ohjata kylän toimintaa matkailuun, ellei yksittäiset maanomistajat esitä toivomuksia osoittaa omistamiaan alueita matkailutoimintoja varten. Alue on Pirkanmaan maakuntakaavassa osoitettu maaseutuelinkeinojen kehittämisen kohdealueeksi. Kaavamääräyksellä on osoitettu aluekokonaisuus, jossa sijaitsee merkittävää kotieläintuotantoa. Alueen kehittämissuosituksena on, että alueen suunnittelussa ja käytössä tuetaan ja vahvistetaan alueelle luonteenomaista erikoistuotannon toimintamahdollisuuksia. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa yleiskaavaa ja sitä kautta kaavamääräys velvoittaa Pakkalan kyläyleiskaavan tavoitteiden asettelua ja kaavan sisältöä. Pakkalan kyläyleiskaavaa varten on osoitettu maaseutuelinkeinojen tukemisen ja vahvistamisen lisäksi useita muitakin tavoitteita, mm. luontoon, kulttuuriympäristöön, maisemaan, uusiin rakennuspaikkoihin, kestävään kehitykseen ja vesiensuojeluun liittyviä tavoitteita. Haasteena onkin ollut näiden eri tavoitteiden yhteensovittaminen. Pakkalan kyläyleiskaavan ratkaisuilla on pyritty luomaan mahdollisuuksia saada kylään uusia asukkaita, tukemaan kylän elinvoimaisena pitämiä elinkeinoja sekä luomaan mahdollisuuksia säilyttää luontoon, maisemaan ja kulttuuriympäristöön liittyvät arvot. Kaavoituksella voidaan luoda mahdollisuuksia ja pyrkiä estämään ei-toivottua kehitystä, mutta kylän todellinen kehittyminen on sen maanomistajista, asukkaista ja toimijoista itsestään kiinni. Muut lausunnot: Lisäksi Pälkäneen kunnanhallitus, Kuhmoisten kunta, Oriveden kaupungin ympäristölautakunta, Tampereen kaupunki, Valkeakosken kaupunki, Kangasalan kunnan rakennusvalvonta, Kangasalan Vesi-liikelaitos, Sahalahden Tursolan vesiosuuskunta toteavat lausunnoissaan, ettei niillä ole lausuttavaa Pakkalan kyläyleiskaavasta. Nokialla, 3.10.2014 Helena Väisänen Arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen 17