Adecco Finland Oy:n asiakaslehti 2 10 Urheilu-ura kantaa työelämään Mikaela Ingberg ja Anna Heiramo kertovat miten Rekrytoinnin ulkoistaminen kannattaa Nuoret haluavat töihin Säästä aikaa ja rahaa
PÄÄKIRJOITUS I Heli Mende Työkokemusta etsimässä soile kallio Työkokemus on valttia työnhaussa. Aina sitä ei kuitenkaan ehdi karttua ennen työelämään siirtymistä, mutta liian usein siitä on puutetta. Sekä huippu-urheilijat että nuoret painiskelevat monesti saman ongelman parissa. Huipulla urheilu on täyspäiväistä työtä, jolloin muun työkokemuksen hankkimiselle jää harvoin aikaa. Nuorten työllisyystilanne taas on taantuman jäljiltä heikompi kuin muilla ikäryhmillä. Adecco Finland on toteuttanut vuodesta 2004 yhdessä Suomen Olympiakomitean kanssa huippu-urheilijoille ja valmentajille suunnattua ohjelmaa, Athlete Career Programme (ACP). Ohjelman avulla tuemme heidän urasuunnitteluaan sekä sijoittumistaan työelämään urheilu-uran jälkeen. Huipulta tutut urheilijat, keihäänheittäjä Mikaela Ingberg, lumilautailija Anna Heiramo ja kumparelaskija Tapio Luusua kertovat nyt uraohjauksen tarpeellisuudesta sekä omista kokemuksistaan. Tulevaa työelämää pohtivat myös beach volley -ammattilaiset Emilia ja Erika Nyström. Urheilu-ura nähdään tänä päivänä varteenotettavana työkokemuksena, joka kartuttaa niitä ominaisuuksia, joita tarvitaan työelämässä. Vaikeammassa asemassa ovat vastavalmistuneet nuoret, joiden työttömyystilanne on varsin hälyyttävä. Nuorisotyöttömyyttä käsittelevästä artikkelista käy ilmi, että lähes 70 prosenttia nuorista valitsee mieluummin tilapäisen työn kuin työttömyyden. Henkilöstöpalvelualan yrityksillä onkin monia mahdollisuuksia tarjota kaivattua työkokemusta. Adecco kantaa kortensa kekoon mm. työllistämällä nuoria asiakasyrityksiinsä sekä tarjoamalla harjoittelupaikkoja. Yhteistyö on tärkeää palvelujen kehitystyössä. Asiakkaan toimialan ja tarpeiden aito ymmärtäminen, saumaton kanssakäyminen, asiakasta lähellä oleminen sekä kansainvälinen tuki luovat vahvan perustan. On ilo kuulla asiakkaiden kertovan, että he voivat keskittyä olennaiseen, kun henkilöstöratkaisut ovat hyvissä käsissä. n Heli Mende päätoimittaja Adecco Finland Oy:n asiakaslehti sisältö Soile Kallio 3 8 10 Tiedosta on moneksi Datasetin uusi päällikkö Sirpa Halonen johtaa yksikköä, joka siirtää informaatiota asiakkaan toivomaan muotoon. Asiakkaalle työn ulkoistaminen on vaivaton vaihtoehto. 4 Huippu-urheilusta työelämään Mikaela Ingberg, Anna Haaramo, Tapio Luusua sekä Emilia ja Erika Nyström kertovat, mitä huippu-urheilu opettaa ja miten urheilu-uralta siirrytään työelämään. Ulkoistaminen kannattaa Vahvalla kansainvälisellä kasvu-uralla oleva Epec Oy ulkoisti rekrytoinnit. Yrityksessä arvostetaan henkilökohtaisia tapaamisia, aktiivisuutta ja paikallista toimintaa. 10 12 Nuoret haluavat töihin Nuorison työtilanne vaikeutui taantuman aikana. Työkokemuksen saaminen on usein kiven takana. Jani Berg on työllistynyt joustavasti Adeccon kautta vuodesta 2009. Aikaa ja rahaa säästöön Tampereen Ateria toimii alalla, jossa kausivaihtelut ovat suuret. Henkilöstöratkaisujen ulkoistaminen on tuonut kaivattua henkilöstöjoustoa sekä suunnitelmallisuutta. 6 14 15 12 Ilmoitus rakentaa mielikuvaa Myönteinen työnantajamielikuva korostuu, kun kilpailu ammattitaitoisesta henkilökunnasta kiristyy. Siksi ei ole sama, miten avoimista työpaikoista ilmoitetaan. Työhyvinvointi nyt Työpaikkakiusaaminen on yllättävän yleinen ongelma. Organisaatiososiologi Camilla Reinboth kertoo, miten siihen voi ja kannattaa puuttua. Emploi on Adecco Finland Oy:n asiakaslehti Julkaisija: Adecco Finland Oy, Malminkatu 30, 00100 Helsinki, puh. 046 710 2500 (vaihde), www.adecco.fi Toimitusneuvosto: Heli Mende (päätoimittaja), Sari Okko Toimitus: Viestintä Stooripoint Oy Kannen kuva: Juha Törmälä Taitto: Innocorp Oy Paino: Erweko Painotuote Oy Hannu Jukola 2 Emploi
Tietoa toivottuun muotoon Dataset tekee sen helpoksi Adecco Dataset toimii siellä, missä tietoa siirretään asiakkaan toivomaan muotoon tai järjestelmään. Sovitamme työt ja resurssit joustavasti yhteen, yksikön päällikkö Sirpa Halonen sanoo. Ovi käy aamusta alkaen tiuhaan Helsingin Pasilassa. Halonen seuraa trafiikkia aitiopaikalta seinän mittaisen ikkunan kautta, läheltä ulko-ovea. Ovikello soi jälleen: töitä tulee ja menee päivän aikana laatikkokaupalla. Datasetissä on liki neljänkymmenen vuoden kokemus tallennuspalvelujen tuottamisesta yrityksille ja julkisen sektorin asiakkaille. Vaikka tekniikka on kehittynyt vuosien varrella, avainasiat, kuten nopeus, virheettömyys ja joustavuus pysyvät, Halonen toteaa. Asiakkaan puolesta Dataset tarjoaa ratkaisuja pysyvään, kausiluonteiseen tai ulkoistettuun asiakirjojen, rekisterien ja kyselyiden tallennukseen, skannaukseen ja hallinnointiin. Teemme työtä, josta moni yritys haluaa päästä mahdollisimman helpolla. Työn siirtäminen oman talon ulkopuolelle on hyvä vaihtoehto, Halonen tiivistää. Yrityksissä on eri muodoissa paljon tietoa, joka pitää saada helposti hyödynnettävään tai arkistoitavaan muotoon. Dataset hoitaa työn asiakkaan puolesta joko Palvelut räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan, Dataset-yksikön päällikkö Sirpa Halonen kertoo. Taustalla Pirjo Porttilahti ja Raija Suhonen. omissa tiloissaan tai asiakkaan luona asiakkaan järjestelmillä. Asiakasyrityksen ei tarvitse käyttää aikaa töiden resursointiin, kun teemme sen hänen puolestaan vastaten myös työnjohdosta, työnohjauksesta ja työsuhteisiin liittyvistä asioista. Potentiaalia riittää Datasetin palvelut ovat vuosien saatossa kehittyneet ja monipuolistuneet asiakirjojen tallennuksesta ja skannauksesta sopimusten hallinnointiin, materiaalien painatuspalveluihin sekä puhelinvaihdepalveluihin. Uutta potentiaalia ja uusia palvelutarpeita löytyy jatkuvasti. Syyskuussa Adeccolla aloittaneella ja Hämeenlinnasta kotoisin olevalla Halosella on pitkä työkokemus mm. energia- alalta, henkilöstöpalvelualalta sekä ulkoistamispalveluista. Oli kotoisaa tulla Adeccoon, sillä viihdyn suuressa ja kansainvälisessä yhtiössä, jossa kohtaa paljon ihmisiä sekä monipuolisia tehtäviä, haasteita ja mahdollisuuksia. n Adecco Datasetin palveluja asiakirjojen esikäsittely ja lajittelu tallennus skannauspalvelut viivakooditallennus manuaalipostitus painatuspalvelut ja -yhteydet puhelinvaihdepalvelut Soile Kallio Emploi 3
Urheilu-uralta työelämään mutta miten? Juha Törmälä Anna Heiramo ja Mikaela Ingberg ovat vaihtaneet urheiluasut jakkupukuihin. Kuvauksessa vaihdettiin kuulumisia uudesta työelämästä ja otettiin samalla tuntumaa urheilu-uran aikaisiin työvälineisiin. 4 Emploi
Mikaela Ingbergillä ja Anna Heiramolla on takanaan mittava huippu-urheiluura. Nyt energiset naiset auttavat muita urheilijoita ja valmentajia valmistautumaan urheilu-uran jälkeiseen työelämään Huippu-urheilijoiden uraohjelman avulla. Suomen Olympiakomitean kanssa toteutettava Athlete Career Programme (ACP) on tärkeä osa Adecco Finland Oy:n yhteiskuntavastuullista ohjelmaa. Vuodesta 2004 käynnissä olleen ohjelman tarkoituksena on tukea huippu-urheilijoiden ja valmentajien urasuunnittelua sekä auttaa heitä sijoittumaan työelämään. Kohderyhmänä ovat Olympiakomitean ohjelmien piirissä olevat yksilö- ja joukkuelajien urheilijat ja valmentajat. Projektista hyötyvät niin urheilu-uransa päättämistä pohtivat urheilijat kuin opiskelevat tai opintojaan vasta suunnittelevat urheilijat. Urheilu-uralta työelämään siirtyminen voi olla vaikeaa mm. siksi, että urheilijalta puuttuu koulutusta, urheilun ulkopuolista työkokemusta tai ylipäätään työnhakuun liittyvää osaamista. Uraohjauksen ja työnhakuvalmennuksen avulla urheilija ei joudu kohtaamaan näitä haasteita yksin, Athlete Career Program -koordinaattori Anna Heiramo korostaa. Urheilu on työtä Yksi tärkeimmistä tavoitteista on saada urheilija oivaltamaan, että hänellä on jo työuraa takanaan, vaikka sitä on kertynyt vain urheilusta. Urheilu huipulla on työtä ja urheilijalta löytyy paljon ominaisuuksia, joita työnantajat arvostavat kuten pitkäjänteisyyttä, tavoitteellisuutta, kunnianhimoa, sitoutumiskykyä, ahkeruutta ja kielitaitoa, Anna sanoo. Autamme urheilijoita ja valmentajia tunnistamaan ne vahvuudet ja osaamisalueet, joita he ovat kartuttaneet urheilu-uransa aikana ja jotka ovat arvokkaita työmarkkinoilla. Autamme heitä myös soveltamaan vahvuuksiaan työnhaussa. Keskeisellä sijalla ovat suunnitelmien laatiminen, omien kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden analysointi sekä opastus työnhakuprosessissa. Ohjelma luo kontakteja työnantajiin ja oppilaitoksiin sekä kannustaa ja ohjaa omatoimiseen tiedonhakuun ja verkostojen luomiseen. Työnantajille kerromme huippu-urheilu-uran aikana karttuvista ja työssä sovellettavista ominaisuuksista sekä esittelemme muiden kandidaattien joukossa myös huippu-urheilutaustaisia henkilöitä, kun asiakkaan toiveet ja urheilijan osaaminen kohtaavat. Vuodesta 2004 lähtien ohjelmaan on osallistunut Suomessa yli 250 urheilijaa ja valmentajaa. Ohjelma on aktiivisena 25 maassa, joissa se on tavoittanut yhteensä yli 5000 osallistujaa. Lähes kaikki työnhaussa olleet huippu-urheilijat ovat työllistyneet. Vahvuudet esiin Menestyneenä lumilautailijana tunnetulle Annalle urheilijoiden parissa työskentely oman huippu-urheilu-uran päättymisen jälkeen on mieluisa tehtävä. Omakohtainen kokemus auttaa ymmärtämään urheilijoiden tarpeita. Monia lajeja harrastanut Anna löysi lumilautailun lukiossa ja innostui niin, että muutti opiskelemaan Espoosta Ouluun, josta oli mahdollisuus matkata Rukalle laskemaan opintojen lomassa. Anna opiskeli Oulun kauppakorkeakoulussa ja reissasi kymmenen vuotta kilpaillen pitkin maailmaa. Vuonna 2005 Anna valmistui ja osallistui uraohjaukseen. Ohjelman avulla opin tunnistamaan omat vahvuuteni sekä tuomaan niitä esiin työhaastatteluissa. Seuraavana vuonna Anna aloitti työt Adeccossa. Kehityspäällikkönä nyt toimivalle Annalle urheilu-uran lopettaminen ei ollut ihan helppo päätös. Nautin kovasti treenaamisesta. Vaikeinta on ollut oppia olemaan paikoillaan, Anna nauraa. Haluan rohkaista nuoria urheilijoita heittäytymään urheilu-uralle ja osoittaa, että urheilun, opintojen ja työelämän joustava yhteensovittaminen on mahdollista. Urheilu on hyvä tapa kehittää itseään. Yllättäen uudelle uralle Keihäänheittäjänä 15-vuotisen ja menestyksellisen urheilu-uran tehnyt Mikaela Ingberg on ollut mukana ACP-ohjelman ohjausryhmässä alusta asti Suomen Olympiakomitean Urheilijavaliokunnan jäsenenä. Mikaela on tuonut ohjelmaan aktiiviurallaan olevan huippu-urheilijan näkökulmaa ja kokemusta. Ohjelma on erittäin tervetullut ja tarpeellinen. Urheilu-ura on ratkaiseva osa Menestyminen urheilussa vaatii samoja taitoja kuin menestyminen työelämässä tavoitteellisuutta, kunnianhimoa, kurinalaisuutta tiimityötä, omatoimisuutta, sosiaalisia taitoja paineensietokykyä käytännön kielitaitoa, kulttuurituntemusta pitkäjänteisyyttä, vaikeuksien voittamiskykyä esiintymiskykyä, mediataitoja uuden oppimiskykyä ja oppimishalua strategian luomista ja sen merkityksen ymmärtämistä >> Emploi 5
>> urheilijan työuraa. On hyvä, että urheilija saa tukea, apua ja opastusta urheilu-uran jälkeiseen työelämään, Mikaela kiittää. Mikaela lennähti huippu-urheilusta itsekin yllättäen uudelle työuralle. Vaikka suunnitelmat uran päättämisestä oli jo tehty, ura keskeytyi loukkaantumiseen keväällä 2010. Olin huhtikuussa salilla treenaamassa, kun penkkipunnerruksessa oikeassa olkapäässä rusahti. Arvasin heti, että kyseessä oli vakava vamma. Loukkaantuminen oli aikamoinen pysähdyksen paikka. Viimeistään silloin ymmärsin, kuinka paljon urheilu itselleni merkitsee. Olin panostanut viimei- Yksi tärkeimmistä tavoitteista on saada urheilija oivaltamaan, että hänellä on jo työuraa takanaan, vaikka sitä on kertynyt vain urheilusta. seen vuoteen paljon. Kisat jäivät kuitenkin käymättä, joten kilpailukausi loppui ennen kuin ehti alkaakaan. Lottovoitolla valmentajaksi Mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin: Mikaela sai pehmeän laskun työelämään. Samalla viikolla, kun loukkaannuin, minulle soitettiin ja kysyttiin olenko kiinnostunut aloittamaan työt Helsinki 2012 European Athletics Championships -organisaatiossa yhteyspäällikkönä. Työt Mikaela aloitti syyskuussa. Vastuualueeseeni kuuluu kaikki joukkueisiin liittyvät asiat ruokailusta ja majoituksesta harjoittelu- ja kisapaikkoihin. Jonkin ver- ran toimin myös markkinoinnissa. Itselläni on takana 15 arvokisaa, joten kokemuksesta on hyötyä. Hyötyä on myös tradenomin opinnoista, jotka Mikaela sai päätökseen 2009. Opinnot venyivät urheilun takia. Kun jo 21-vuotiaana Göteborgissa 1995 tuli MMpronssia, oli selvää, missä mennään. Olen tyytyväinen siihen, että kokeilin rahkeiden riittävyyttä. Eipä tarvitse nyt jossitella, olisiko minusta tullut urheilijana jotain. Nelinkertaisena olympiaedustajana, seitsemänkertaisena MM-edustajana ja nelinkertaisena EM-edustajana Mikaela voi lukuisine arvokisamitaleineen sanoa päässeensä pitkälle. Olen onnekas saadessani olla edelleen tekemisissä huippu-urheilijoiden kanssa. Nykyinen työ on kaksivuotinen projekti, jonka aikana varmasti selkiintyy, mitä tulevaisuudelta haluan, Mikaela pohtii ja lisää hymyillen: Jos saan lottovoiton, ryhdyn keihäsvalmentajaksi. n Kumparelasku vaihtui työnhakuun Kansainvälisissä rinteissä menestystä niittänyt kumparelaskija Tapio Luusua päätti urheilu-uransa huhtikuussa 2010. Uraohjauksen ja pitkän kesäloman siivittämänä mies lähti etsimään töitä. Innolla ja uteliaana odotan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tapio Luusuan urheilu-uran kohokohta osui vuoden 2009 MM-kisoihin, jolloin palkintokaappiin tuli tuomisina sekä kumparehopeaa että parikumparepronssia. Tapio edusti Suomea Salt Lake Cityn olympialaisissa 2002 sekä Vancouverissa 2010. MM-kisoissa Tapio nappasi Japanin Inawashirossa kumpareitten hopeaa ja parikumpareitten pronssia 2009. Palkintokaapista löytyy myös nuorten MM-kulta vuodelta 2000. Maailmancupissakin mies ehti laskea lähes sata kilpailua, ensimmäisen jo vuonna 1999. Takana on suhteellisen pitkä ura ja riittävä määrä vuosia yhdelle miehelle. Tavoitteet tuli täytettyä ja nyt oli hyvä hetki lopettaa, Tapio kertoo. Vuonna 2002 Lapin yliopistossa aloitetut opinnot Tapio sai valmiiksi viime kesänä. Vastavalmistuneena ekonomina Tapiolla ei ole alan työkokemusta, mutta tavoitteena on saada töitä taloushallinnosta. Erityisesti rahoitusja osakemarkkinat kiinnostavat. ACP-ohjelmassa Tapio sai apua mm. työnhakemiseen, CV:n laatimiseen ja työhakemusten kirjoittamiseen. Yhdessä pohdittiin ominaisuuksiani ja vahvuuksiani sekä sitä, minkälaisiin työtehtäviin kannattaisi hakeutua. Näistä asioista minulla ei ollut mitään tietoa aiemmin, joten apu tuli tarpeeseen. Odotan mielenkiinnolla ja vähän jännitykselläkin elämää, jossa asetutaan paikoilleen ja käydään säännöllisesti töissä. Kun on riittävästi reissannut, pysähtymistä osaa arvostaa. n 6 Emploi
Mitä beach volleyn jälkeen? Emilia ja Erika Nyström jatkavat urheilua niin kauan kuin jaksavat ja siitä pitävät. Tulevaa työelämää pitää ryhtyä jossain vaiheessa suunnittelemaan. Silloin on hyvä saada ulkopuolista apua, Emilia toteaa. Ateenassa jo vuosia asuneet ja treenanneet suomalaiset beach volley -tähdet kokivat uransa tähänastisen huippuhetken voittamalla elokuussa EM-pronssia. Uran aikana on tullut mitaleja, mutta aikuisten arvokisamitali on ehdottomasti upein saavutus, Emilia korostaa. Emilia ja Erika ovat alallaan Suomen ainoat ammattilaiset. Lentopallo tuli vuonna 1983 syntyneiden siskosten elämään 1995. Seuraavana vuonna siirryimme beach volleyn pariin ja heti lukion jälkeen lähdimme ammattilaisiksi. Sillä tiellä ollaan edelleen. Opintoja Emilia ja Erika eivät vielä ole ehtineet aloittamaan. Urheilun ulkopuolista työkokemusta ei varsinaisesti ole, mut- ta laskemme urheilun työksi. Teemme päivittäin samoja asioita, joita tehdään työelämässäkin. Urheilu on opettanut sosiaalisuutta, oma-alotteisuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Meillä ei mene sormi suuhun vaikeissakaan tilanteissa. On osattava järjestää asioita ja suunnitella etukäteen. Urheilu tuo myös yhdessäoloa ja -tekemistä. Maailmalla oppii ja näkee asioita. Huippu-urheilijoille suunnattua uraohjausohjelmaa Emilia ja Erika pitävät hyvänä. Ammattilaisena ei välttämättä ehdi miettiä, mitä tekisi urheilu-uran jälkeen. Uskon, että tulevaisuuden suunnittelu onnistuu helpommin ammattilaisten ohjauksessa, Emilia toteaa. n Emilia ja Erika Nyström ovat Suomen ainoat beach volley -ammattilaiset. Haluamme aina nauttia peleistä ja pelaamisesta, mikä tuo myös tulosta. FIVB World Tour Emploi 7
Rekrytoinnin ulkoistaminen kannattaa Vahvalla kasvu-uralla olevassa Epec Oy:ssä riittää rekrytoitavaa. Ulkoistimme palvelun, koska rekrytoinnin hoitaminen omin voimin olisi ollut liian raskasta. Näin voimme keskittyä ydinliiketoimintaamme, toimitusjohtaja Jouni Matikainen sanoo. Älykkäisiin teknologioihin erikoistunut ratkaisutoimittaja kehittää ja valmistaa koneenohjaus- ja informaatiojärjestelmiä, elektroniikkaa sekä ohjelmistoja vaativiin olosuhteisiin. Autamme asiakkaitamme suunnittelemaan ja rakentamaan tehokkaita, ympäristöystävällisiä ja turvallisia liikkuvia työkoneita, Matikainen kuvaa. Seinäjoella ja Kajaanissa toimiva yritys on Adeccon asiakkuuspäällikkö Kimmo Siukolan mukaan positiivinen kummajainen. Siinä missä muut teknologia-alan yritykset siirtävät toimintojaan ulkomaille, Epec investoi Suomeen. Kasvava ja kansainvälistyvä yritys on Etelä-Pohjanmaan kirkkaimpia tähtiä ja omaa vahvan markkina-aseman muun muassa Kiinassa. Valoisat näkymät Epecin ja Adeccon yhteistyö käynnistyi vuonna 2005, jolloin Adecco avasi Seinäjoella uuden yksikön. Epec oli ensimmäisiä asiakkaitamme, Siukola muistelee. Yrityksessä elettiin tuolloin kiireisiä aikoja rekrytointien suhteen. Tunnettu metsäkoneyritys Ponsse Oyj oli ostanut Epecin osakekannan vuosina 2004 2005, mikä merkitsi vahvaa sysäystä kasvulle ja kansainvälistymiselle. Tarvitsimme nopealla aikavälillä paljon Pelkkä rekrytoitavan osaaminen ei riitä. Hänen pitää olla meille sopiva. osaajia. Olimme hoitaneet rekrytoinnit pääsääntöisesti itse, mutta tässä vaiheessa totesimme, että ulkoistaminen kannattaa, Matikainen kertoo. Epecin toiminta on kasvanut vahvasti viimeisen viiden vuoden aikana, taantumavuodesta 2009 huolimatta. Tämä vuosi näyttää huomattavasti paremmalta kuin viime vuosi ja markkinatilanteen ennakoidaan jatkuvan tasaisena myös jatkossa älykkäiden koneenohjausteknologioiden kysynnän lisääntymisen myötä. Matkalla maailmalle Maanrakennuskoneita valmistavalla sektorilla Epecillä on tänä päivänä Kiinassa vahva markkinaosuus. Menimme markkinoille oikeaan aikaan oikeiden tuotteiden kanssa. Kiinassa automaation ja älykkäiden koneiden tarve kasvaa voimakkaasti. Tänä vuonna vietämme Kiinan markkinoiden 10-vuotisjuhlaa, Matikainen toteaa. Monet kansainväliset yritykset ovat valinneet Epecin avaintoimittajakseen, ja yritys toimii yhteistyössä eri alojen johtavien kansainvälisten koneenrakentajien kanssa. Yhteistyökumppanit eri maissa toimivat tuotteiden jälleenmyyjinä tarjoten konsultointi- ja projektipalveluita kohdemarkkinoillaan. Kimmo Siukola (vas.) ja Jouni Matikainen tapaavat usein. Molemmat arvostavat henkilökohtaista ja aktiivista yhteistyötä. 8 Emploi
Tärkeimpiä vientimaitamme ovat Kiinan lisäksi Ruotsi, Saksa, Italia, Yhdysvallat ja Kauko-itä. Venäjän markkinoiden vilkastumista odotamme, kunhan automaatiobuumi käynnistyy sielläkin. Lähellä asiakasta Epec työllistää tällä hetkellä noin 120 henkilöä ja uusia osaajia haetaan jatkuvasti. Adeccon avulla yritykseen on rekrytoitu osaajia muun muassa ohjelmistosuunnitteluun, tuotekehitykseen, elektroniikkatuotantoon, myyntiin ja markkinointiin sekä taloushallintoon. Rekrytointi on Matikaisen mukaan ajoittain hyvinkin vilkasta. Adecco on oppinut tuntemaan meidät, toimialamme, tuotteemme, tarpeemme, yrityskulttuurimme ja henkilöstöpolitiikkamme hyvin. Pelkkä rekrytoitavan osaaminen ei riitä, vaan hänen pitää olla meille sopiva. Istumme Adeccon kanssa paljon saman pöydän ääressä. Arvostan henkilökohtaisia tapaamisia, aktiivisuutta ja paikallista toimintaa. Adecco on lähellä asiakasta. Kun kemiat kohtaavat, homma toimii. Vilkas rekryvuosi Vuosi 2010 on ollut jälleen vilkas rekrytointivuosi. Esimerkiksi suunnittelijoita on rekrytoitu sekä Seinäjoelle että Kajaaniin. Lisäksi olemme käyttäneet tuotannossamme vuokratyövoimaa, josta osa on vakinaistettukin, Matikainen sanoo. Tänä vuonna henkilöstöhallintoon panostetaan myös siten, että Epecissä aloitti syksyllä yrityksen historian ensimmäinen täysipäiväinen henkilöstöpäällikkö. Aiemmin henkilöstöasiat oli yhdistetty talousjohtajan pestiin, mutta yhdistelmä kävi kasvun myötä liian työlääksi. Myös henkilöstöpäällikön valinta sujui jouhevasti Adeccon kautta. n Tiina Ritari Emploi 9
Nuoret haluavat töihin Lähes 70 prosenttia nuorista valitsee ennemmin tilapäisen työn kuin työttömyyden. Nuorten työllisyystilanne on kuitenkin taantuman jäljiltä heikompi kuin muilla ikäryhmillä. Mihin suuntaan nyt ollaan menossa? Nuorisotyöttömyys vaikeutui syksyllä 2009 selvästi aiempien vuosien vastaavaan tilanteeseen verrattuna. Tilanne jatkui huonona myös keväällä 2010. Esimerkiksi toukokuussa tilastokeskuksen luvut näyttivät 35 prosentin työttömyysastetta 15 24 -vuotiailla. Kesän mittaan nuorten tilanne normalisoitui tavanomaiselle, keskimääräistä työttömyyttä korkeammalle tasolle. Elokuussa 2010 työttömänä oli noin 38 000 nuorta, pääsihteeri Liisa Sahi Valtion nuorisoasian neuvottelukunnasta kertoo. Viimeisten kuukausien luvut ovat pa- rempia kuin vuosi sitten, mutta tilanteen kehittymistä on vaikea ennustaa. Lisätukea tarvitaan Eduskunta päätti vuoden 2010 ensimmäisessä lisäbudjetissa useista lisämäärärahoista nuorten työllisyystilanteen parantamiseksi. Suoran palkkatuen ja nuorisojärjestöille myönnetyn erityisen työllistämistuen lisäksi myönnettiin mm. kohdennettua tukea nuorten ohjauksen, oppisopimuskoulutuksen ja erilaisten täydentävien koulutusten lisäämiseksi. Sahin mukaan budjettikauden tähtäimellä tehdyt lyhytaikaiset toimenpiteet eivät kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan pitkäjänteisiä toimia. Nuorisoasiain neuvottelukunta onkin esittänyt yli hallituskauden ulottuvaa kokonaisvaltaista ohjelmaa. Työkokemuksen puute on usein nuorten työllistymisen esteenä. Oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä tulisi lisätä, jotta saadaan riittävästi koulutusta vastaavia harjoittelupaikkoja. Tarvitaan myös uudenlaista tulkintaa vaikkapa työllistämistukien käyttämisestä. Asenteet muuttuvat Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan ja Nuorisotutkimusverkoston Nuorisobarometri on selvittänyt nuorten suhtautumista työttömyyteen jo 15 vuoden ajan. Barometrin mukaan asenne pysyi 10 Emploi
Vaikka nuorten työttömyysluvut ovat korkeat, Jani Berg uskoo, että etsivä löytää. Jos viitsii aktiivisesti hakea töitä, niin kyllä jotain löytyy. Kukaan ei tule kotoa hakemaan. Hyvä työkokemus! Jani Berg (22 v) sai ylioppilaslakin syksyllä 2007 ja lähti lähes saman tien armeijan harmaisiin. Tammikuussa 2009 hän ryhtyi etsimään töitä. Laitoin hakemuksen netin kautta myös Adeccolle, jota kautta sainkin nopeasti töitä varastotyöntekijänä. Työ on enimmäkseen auton varaosien keräämistä, mutta välillä olen työskennellyt myös inventaarioryhmässä. On mukavaa tehdä erilaisia töitä. Jani on työskennellyt auton varaosia ja lisävarusteita maahantuovalla Örum Oy Ab:lla keväästä 2009 asti täyspäiväisesti pääsykoeaikaa lukuun ottamatta. Kun Jani haki Kauppakorkeaan, hän sai töistä lukulomaa tehden kaksipäiväistä työviikkoa. Opiskelupaikka ei vielä tärpännyt, joten ensi keväänä edessä on uusi lukuloma. Jani arvostaakin suuresti työnantajan joustavuutta, joka mahdollistaa myös haaveen pitkästä, kymmenen viikon lomasta Aasiaan. Tähän on jo luvattu joustoa, kun vain ajoissa ilmoittaa. Työkokemusta Jani pitää tärkeänä tulevaisuuden kannalta. Varastotyö ei ehkä ole intohimoni, mutta olen viihtynyt hyvin. Työn saamisella ja työkokemuksella on iso merkitys. Kaikki työkokemus on plussaa jatkoa ja tulevaa työelämää ajatellen. n Soile Kallio Kilometrit työllistävät Win4Youth on Adecco Groupin liikunnallinen hyväntekeväisyyskampanja, jolla kerätään rahaa vaikeissa olosuhteissa elävien nuorten työllistämiseen. Adecco maksaa kolme euroa jokaista kertynyttä viittä kilometriä kohden. Adeccolaiset ovat ottaneet haasteen vastaan niin innokkaasti, että tavoitetta on nostettu kahteen otteeseen. Lokakuun puolivälissä kilometrejä oli kertynyt liki 91 000. Uusimman 100 000 kilometrin tavoitteen odotetaan täyttyvän vuoden loppuun mennessä. Suomessa Adeccon yksiköt ovat lähteneet mukaan erittäin hyvin. Kansainvälisessä rankingissä olemme kuudensia kaikista 60 Adecco-maasta. Osallistumisprosentti on todella korkea, henkilöstöjohtaja Virpi Ojakangas-Palmunen iloitsee. Kilometrejä on kerätty maratoneilta ja muista juoksutapahtumista sekä itse järjestetyistä liikunta- ja ulkoilutapahtumista. Jo toteutuneita hyväntekeväisyyskohteita löytyy mm. Intiasta, Haitista, Chilestä, Ranskasta, Espanjasta ja Yhdysvalloista. n koko 90-luvun samanlaisena: enemmistö koki työttömyyden kielteisenä. 2000-luvun alussa tapahtui nopea asennemuutos: vuonna 2007 enemmistö ei enää pitänyt työttömyyttä pahana asiana, Sahi toteaa. Taantuma kasvatti jälleen kriittisyyttä. On palattu 90-luvulle. Nuoret pitävät työttömyyttä taas lähtökohtaisesti kielteisenä, vaikka talous olisi muuten turvattu. Näyttää siltä, että työttömyyteen suhtaudutaan hyväksyvämmin silloin, kun se on harvinaisempaa. Sitoutua vaiko ei? Jopa 40 prosenttia nuorista on huolissaan tulevaisuuden työtilanteesta. Erityisen huolissaan asiasta ovat työttömät nuoret. Koska työttömyys voi aiheuttaa monenlaisia ongelmia, siihen pitäisi tarttua mahdollisimman varhain työelämästä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Sahi sanoo, että työelämän muutos ja nuorten asenteet työtä kohtaan liittyvät kiinteästi yhteen. Samalla, kun työn vaativuus on kasvanut, opiskeluajat ovat pidentyneet ja kokemukset tai uskomukset työelämän kuluttavuudesta yleistyneet. Perusasenne työn tekemiseen ei kuitenkaan ole muuttunut 15 vuodessa. Nuoret pitävät työtä edelleen tärkeänä, joskaan se ei ole heille elämän koko sisältö. Pätkätöiden aikakautena nuoret haluavat sitoutua työpaikkaan, mutta myös vaihtaa sitä useasti työuransa aikana. Yritykset apuun Adecco Finland Oy:n toimitusjohtaja Tommi Törmälä pitää nuorisotyöttömyyttä akuuttina ongelmana, jota pitäisi ratkoa pitkällä aikavälillä tulevaisuuteen katsoen. Ne toimenpiteet, joita nyt tehdään tai jätetään tekemättä, vaikuttavat paitsi tämän päivän nuoriin, myös monen tulevan nuoren työnsaantimahdollisuuksiin. Yritykset voivat tukea työllistymistä monin tavoin. Henkilöstöpalveluyritykset ja eri alojen muut yritykset voisivat tuoda uudenlaisia mahdollisuuksia kehittämällä yhteistyössä esimerkiksi työharjoittelumahdollisuuksia nykyistä pidemmälle. Lyhyetkin työjaksot tarjoavat nuorille heidän kaipaamaansa arvokasta työkokemusta, Törmälä korostaa. Adeccossa autamme nuoria työllistämällä heitä ennakkoluulottomasti asiakasyrityksiimme sekä tarjoamalla harjoittelupaikkoja ja projektiluontoisia töitä omassa organisaatiossamme. n Emploi 11
Säästämme aikaa ja rahaa Kun Tampereen Ateriasta tuli liikelaitos vuonna 2007, henkilöstöratkaisuja alettiin ulkoistaa. Uusi toimintamalli toi kaivattua henkilöstöjoustoa alalle, jossa kausivaihtelut ovat suuret. Samalla toiminnan suunnitelmallisuus lisääntyi. Tampereen Ateria on alueensa suurimpia toimijoita ja työnantajia. Noin 550 työntekijän voimin hoidetaan päivittäin noin 35 000 ruokailijan ateriat päiväkoteihin, kouluihin, sairaaloihin, vanhainkoteihin, palvelukeskuksiin sekä virastoihin. Uutena ja kasvavana trendinä on siivouspalvelujen tarjonta ateriapalvelun ohella. Toimintamme on hyvin sesonkiluoteista esimerkiksi koulujen pitkien lomien takia, joten henkilöstöratkaisuihin tarvitaan jatkuvaa joustoa, toimitusjohtaja Tarja Alatalo sanoo. Jotta esimiehet voisivat keskittyä olennaiseen, ulkoistimme henkilöstöratkaisut. Toimintamalli oli talossa uusi, mutta se osoittautui nopeasti erittäin toimivaksi. Kuin omaa väkeä Tampereen Aterian henkilöstöpalvelujen tarpeet ovat monenlaisia, sijaisuuksia, lisätyövoiman tarpeita, erilaisia projekteja ja rekrytointeja. Osa tarpeista tulee lyhyellä varoitusajalla, mutta enenevässä määrin niitä pystytään myös ennakoimaan hyvissä ajoin. Toimeksiantojen pituudet vaihtelevat tilanteen ja tarpeiden mukaan. Henkilöstöratkaisujen ulkoistaminen on lisännyt toiminnan pitkäjänteisyyttä, suunnitelmallisuutta ja työvoiman saatavuutta. Koska haluamme varmistaa palvelumme laadun, ennakointi ja vaihteluihin ajoissa varautuminen on tärkeää. Yhteistyön avulla saamme töihin sopivat tekijät ja osaajat, asiakkuuspäällikkö Tiina Tamiola korostaa. Sekä Alatalo että Tamiola korostavat Adeccon kautta tulevien työntekijöiden olevan kuin omaa väkeä. He eivät ole aputyövoimaa tai ulkopuolisia työntekijöitä, vaan osa meitä ja tapaamme toimia. Osaavaa työvoimaa Esimiehille henkilöstöpalvelujen ulkoistaminen on helpotus. He eivät enää joudu käyttämään aikaansa jatkuvaan työntekijöiden tai sijaisten hakemiseen, vaan voivat keskittyä olennaiseen, vaikka asiakaspalveluun ja sen kehittämiseen, Tamiola sanoo. Ulkoistaminen on kannattava ratkaisu. Turhaan luullaan, että henkilöstöpalvelujen ostaminen on kallista tai etteivät vuokra- työntekijät osaa mitään. Me näemme asian toisinpäin: säästämme aikaa ja rahaa sekä saamme osaavaa työvoimaa. Tamiola pitää tänä päivänä liki mahdottomana ajatuksena elämää ilman yhteistyötä. Tuskin esimiehet ihan hevin lähtisivät taas tuntilistoja laatimaan ja työvoiman saatavuutta varmistelemaan. Olemme päässeet niin pitkälle, että tiedämme yhteistyömallin tukevan toimintaamme. Kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä ja kaikki on sujunut hyvin, Alatalo lisää. Hyvää mieltä asiakkaalle Tampereen Ateria ja Adecco solmivat kokonaisvaltaisen yhteistyösopimuksen vuonna 2008. Jo tätä ennen yhteistyötä oli tehty pienemmässä mittakaavassa. Olemme kehittäneet räätälöityä kumppanuusmalliamme vuosien varrella siten, että molemmat kokevat sen win-win -yhteistyöksi, yksikönpäällikkö Elina Vakkala Adecco Tampereen toimistosta kuvaa. Tapaamme sovituin ja säännöllisin väliajoin ja käymme läpi kulunutta jaksoa yhteenvetoineen, raportteineen ja palautteineen. Pyrimme löytämään jatkuvasti uusia ideoita yhteistyön kehittämiseksi ja näin asiakaspalvelun edelleen parantamiseksi. Alatalo korostaakin, että Tampereen Aterian tärkein tehtävä on asiakkaasta huolehtiminen. Emme tee vain ruokaa tai siivoa, vaan helpotamme asiakkaidemme elämää, lisäämme hyvinvointia ja tuotamme hyvää mieltä. Tämän lupauksen lunastamme jokaisena päivänä. Aurinkoinen syysperjantai on sujahtanut Tampereen Aterian sisäisessä koulutustilaisuudessa vanhan Finlaysonin tehtaan tunnelmallisessa miljöössä. Kehitämme koko ajan hyvinvointikonseptiamme. Tätä työtä on tehty tänäänkin esimerkiksi asiakaspalvelua näytelmien muodossa hiomalla, Tamiola sanoo. n 12 Emploi
Hannu Jukola Tarja Alatalo (vas.) ja Tiina Tamiola Tampereen Ateriasta sekä Elina Vakkala Adeccosta tapaavat säännöllisesti kehittääkseen yhteistyötä. Emploi 13
Houkuttele parhaat osaajat Hyvä työantajakuva on yrityksen kilpailuvaltti. Siksi ei ole sama, miten avoimista työpaikoista ilmoitetaan. Nyt panostetaan monikanavaisuuteen, mielikuvien luomiseen, erottautumiseen ja kohdentamiseen. Työpaikkailmoittelu on hyvä taloudellisen tilanteen kehittymisen mittari. Jos työpaikkailmoittelu loppui keväällä 2009 kuin seinään, tänä vuonna tilanne on virkistynyt. Piristyminen alkoi alkuvuodesta ja nyt mennään vauhdilla eteenpäin: Ilmoituksia on jo 75 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, Sanoma Digital Markkinapaikat -myyntiryhmän päällikkö Marja Sirén kertoo. Laatu korvaa määrän Myönteisen työnantajamielikuvan ja yrityskuvan luominen korostuvat, kun kilpailu ammattitaitoisesta henkilökunnasta kiristyy. Hiljaisina aikoina ja etenkin nousukauden alla on tärkeää turvata kriittisten osaamisresurssien saatavuus panostamalla työnantajamielikuvaan. Työnantajan on hyvä pysyä tulevien hakijoiden mielessä myös silloin, kun varsinaisia rekrytointeja ei ole, tuotepäällikkö Johanna Uusitalo näkee. Tuloksia on helppo mitata. Hyvä mielikuva tuottaa enemmän ja laadukkaampia työhakemuksia sekä vie vähemmän aikaa, rahaa ja resursseja sopivien henkilöiden etsimisessä. Hakemusten määrä ei rekrytoinneissa välttämättä korvaa laatua. Tänä päivänä yritykset näkyvät ilmoittelun kautta sekä lehdissä että netissä, mutta myös tv:ssä ja radiossa. Pitkän aikavälin lisäksi ollaan mukana erilaisissa kampanjoissa ja tapahtumissa sekä panostetaan brändinäkyvyyteen kuvin, vi- deoin ja uratarinoin. Ilmoittelua voidaan myös räätälöidä eri kohderyhmille, mikä tehostaa rekrytointia. Nopeaa kehitystä Tutkimuksen mukaan jopa 89 prosenttia työnhakijoista on kiinnostunut työnantajamielikuvapalveluista verkossa. Oikotie tavoittaa viikoittain liki 80 000 työntekijää. Lokakuun alussa palvelussa oli yli 2200 ilmoitusta avoimista työpaikoista. Kehitys verkossa on nopeaa, joten myös meidän on kehityttävä nopealla Työpaikkailmoittelu verkossa kasvaa nopeasti. Monipuolistuvat palvelut pyrkivät vahvistamaan työnantajamielikuvaa. syklillä. Pyrimme tuomaan asiakkaillemme jatkuvasti uusia ja innovatiivisia tuotteita, Uusitalo kertoo. Adecco Finland Oy:n ja Oikotien yhteistyö käynnistyi vuoden 2010 alusta. Kaikki Adeccon nettisivuilla olevat työpaikkailmoitukset julkaistaan automaattisesti myös oikotie.fi-palvelussa. Autamme löytämään oikeita tekijöitä oikeisiin paikkoihin, tarjoamme monipuolista näkyvyyttä sekä tuemme hyvän työnantajamielikuvan rakentamista, Sirén sanoo. n 14 Emploi
työhyvinvointi nyt Nyt puhutaan työpaikkakiusaamisesta Varhainen puuttuminen kannattaa Kiusaaminen on työpaikoilla yllättävän yleinen ongelma. Organisaatiososiologi Camilla Reinboth kertoo, mitä kiusaaminen on, miten kiusaamisen voi tunnistaa ja miten siihen tulisi puuttua. Työturvallisuuslaki edellyttää työnantajaa puuttumaan työpaikalla esiintyvään kiusaamiseen. Silti tutkimusten mukaan joka viides suomalainen joutuu jossakin vaiheessa työuraansa kiusatuksi. On myös sanottu, että suomalaiset ovat kiusaamisen kärkikaartia Euroopassa. Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä työpaikkakiusaamisen tutkimuksessa ja osittain kyse voi olla ilmiön tunnistamistaidoista. Suomalainen kulttuuri on kuitenkin hyvin tasapäistävää, mikä luo otollisen pohjan vertailulle. Kateus saa ihmisen kiusaamaan, Reinboth sanoo. Mikä on kiusaamista? Työpaikkakiusaaminen on Reinbothin mukaan epäasialliseksi luokiteltavaa käyttäytymistä, joka vahingoittaa toista. Kiusaamisessa voidaan kiinnittää koros- tettua huomiota toiseen siten, että kaikki viestintä tapahtuu huutamalla, arvostelemalla, mitätöimällä tai haukkumalla. Kiusaamista on myös se, ettei toista huomioida lainkaan. Häntä ei tervehditä eikä hänen kysymyksiinsä vastata. Hänet jätetään keskustelujen ulkopuolelle ja hänestä voidaan juoruta jopa hänen läsnä ollessaan. Kiusaamista on myös toisen mustamaalaaminen selän takana. Tavoitteena on saattaa kiusattu mahdollisimman kielteiseen valoon muiden silmissä. Mikä ei ole kiusaamista? Esimiehellä on työnjohto-oikeus, joten esimiehen antamat työhön liittyvät ohjeet ja määräykset tai perustellut kurinpitotoimet eivät ole kiusaamista. Myöskään oman mielipiteen sanominen ei ole kiusaamista, kunhan se kohdistuu työhön. Toisen toimintaa saa arvostella, kunhan mielipiteensä perustelee, mutta toisen persoona on koskematon. Samalla pitää olla valmis itse vastaanottamaan palautetta omasta toiminnastaan, Reinboth muistuttaa. Ongelma- ja ristiriitatilanteiden ratkaiseminen ei ole kiusaamista, vaikka tilanteet voivat joskus olla kiusallisia. Jos ongelmia ei osata työpaikalla ratkoa, niistä yritetään päästä irti etsimällä syntipukki. Silloin mennään taas jo kiusaamisen puolelle. Kenellä on vastuu? Vastuu kiusaamisesta on viime kädessä yrityksen ylimmällä johdolla. Kun sieltä tulee selkeä viesti, että tässä organisaatiossa työpaikkakiusaamista ei suvaita, mahdollisuudet kiusaamisvapaaseen työpaikkaan ovat erinomaiset. Työnantajan tehtävänä on löytää keinot myös kiusaamisen lopettamiseksi. Kiusaaminen vaikuttaa koko työyhteisöön. Siksi koko työporukan on syytä purkaa tilanne ja yhdessä pohtia, miten kiusaaminen voidaan jatkossa estää. Lisätukea ja apua voi saada henkilöstöosastolta ja työterveyshuollosta. Myös työpaikan ulkopuolisia sovittelijoita voidaan käyttää, mutta silloinkin esimiehen vastuulla on, että työrauha säilyy sovittelijan lähdettyä. Miksi puuttuminen kannattaa? Työpaikkakiusaamisesta pitäisi työpaikalla puhua niin paljon, että jokainen kiusatuksi itsensä kokeva sen tunnistaa. Työntekijän muuttunut käytös voi olla merkki kiusaamisesta, samoin sairauslomien lisääntyminen. Tutkimuksen mukaan kiusaaminen lisää sairauslomia keskimäärin viidenneksellä. Tämän pitäisi olla riittävä syy kehittää työpaikkakiusaamiseen puuttumisen käytäntöjä, Reinboth näkee. Työpaikkakiusaamisen painopisteen tulisi olla ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa. Kun kiusaamiseen puututaan varhain ja esimies on sitoutunut työilmapiirin kehittämiseen, tulokset ovat hyviä. n Emploi 15
Adecco on maailman johtava henkilöstöpalveluyritys. Rekrytoimme ja vuokraamme ammattilaisia ja asiantuntijoita vakituisiin sekä määräaikaisiin tehtäviin. Tuotamme myös ulkoistus- ja tukipalveluita asiakkaidemme liiketoiminnan tueksi. Joustavia henkilöstöratkaisuja Tarjoamme joustavia ja monipuolisia henkilöstö- ja rekrytointiratkaisuja määräaikaisiin ja vakituisiin tehtäviin. Tavoitamme päivittäin laajan kirjon eri alojen ammattilaisia ja tulevaisuuden kykyjä sekä haemme ennakkoluulottomasti ratkaisuja muuttuvien työmarkkinoiden tarpeisiin. Ulkoistamisratkaisuissa asiakasyrityksemme voivat antaa hoidettavaksemme osan sisäisistä toiminnoistaan tai yksikön kaikki henkilöstöratkaisut. Kun otamme vastuun ulkoistettavasta toiminnasta, vastaamme myös laadusta ja työnjohdosta. Näin asiakkaamme voivat keskittyä ydinliiketoimintaansa. Perinteisen ulkoistamisen lisäksi toteutamme laajoja Managed Services Program (MSP)- ja Recruitment Process Outsourcing (RPO) -ratkaisuja. Palvelemme asiakkaitamme henkilökohtaisesti ja kokonaisvaltaisesti. Pyrimme sataprosenttiseen tyytyväisyyteen ja annamme kirjallisen takuun palvelustamme. Kerromme palveluistamme mielellämme lisää. Ollaan yhteydessä. Adecco Finland Oy Malminkatu 30, 00100 Helsinki p. 046 710 2500 www.adecco.fi