TOIMINTAKERTOMUS 2011 1
SISÄLLYSLUETTELO Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus... 3 Toimintalukujen toteuma vuonna 2011... 4 Henkilöstö... 5 Talous... 6 Toimintatuottojen toteutuma... 7 Toimintakulujen toteutuma... 8 Investointien toteutuma... 9 Rahoitus... 9 Yhteenveto jäsenkuntalaskutuksen toteutumasta vuonna 2011... 9 Kuntayhtymän tase... 10 Tulosalueiden toiminta ja talous... 11 Hallintokeskus... 11 Konservatiivin hoidon tulosalue... 15 Operatiivisen hoidon tulosalue... 18 Psykiatrian tulosalue... 21 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue... 23 Tukipalvelukeskuksen tulosalue... 26 Kuntayhtymän hallintoelimet... 28 2
Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Terveydenhuoltolaki tuli voimaan 1.5.2011. Terveydenhuoltolain tuomat muutokset, niiden toimeenpano ja myöhemmin voimaantulevien valmistelu, olivat leimallisia vuoden 2011 toiminnassa. Hoidon tarpeen arvioinnin määräaikojen tiukentuminen heti lain voimaantullessa, ensihoidon siirtäminen sairaanhoitopiirien vastuulle 2013 ja perusterveydenhuollon yksikön perustaminen vaativat kaikki resurssointia. Lapin liiton selvitys Lapin, Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien yhteistyöstä ja työnjaosta työllisti alkuvuonna laajasti. Selvitys ei tuonut sellaisia uusia avauksia, joita ei olisi jo useassa yhteydessä aiemmin pohdittu. Länsi-Pohjan strategiassa yhteistyö ja työnjako ovat jo vuosia olleet keskeisellä sijalla. Erva-alueella valmistui yhteinen strategia, joka käsiteltiin kaikissa erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien hallituksissa 2011. Strategian toimeenpanosta ja vastuuttamisesta sovittiin loppuvuonna 2011. Päätökset Pohjois-Suomen laboratoriokeskus liikelaitoskuntayhtymän perustamisesta tehtiin vuoden lopulla. Keminmaan ja Tornion laboratoriotoimintojen siirto 1.1.2012 alkaen osaksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin laboratoriotoimintaa tehtiin myös vuoden aikana. Uuden potilashallintojärjestelmän käyttöönotto 4.4.2011 työllisti merkittävästi ja vaati resurssien lisäämistä. Käyttöönotto saatiin toteutettua hyvin, ongelmia aiheutui kuitenkin raportointijärjestelmissä. Vanhan Sapon ja uuden Oberonin tilastointeja ei saatu yhteen sovitettua vuoden aikana. Lähetemäärät näkyivät johdon raportointijärjestelmässä virheellisinä. Hoitoon pääsytilastoja jouduttiin kokoamaan käsin. Hoitoon pääsyssä koko vuoden osalta saavutettiin kuitenkin lainsäätäjän tarkoittama taso, paitsi poliklinikkakäyntien osalta. Hoitojaksojen määrä laski 0,6 %, poliklinikkatoiminnan kasvu oli 7,8 %, hoitopäivien alenema oli 4,9 %. Hoitopäivien alenema on suunnitelman mukainen ja vuoden aikana tehtiin suunnitelma sairaansijamäärien alentamisesta kaikilla tulosalueilla vuosien 2012-2013 aikana. Hoitopäivien alenema oli keskimäärin 7,8 potilasta / päivä ja kun tuo määrä jakautuu useaan yksikköön, sen vaikutus resurssitarpeeseen jää melko vähäiseksi. Psykiatriassa muutos oli suurin, 5,2 potilasta keskimäärin päivää kohti vähemmän vuodeosastohoidossa. Rakennemuutos eteni myös siinä mielessä tavoitteen mukaisesti, että tuotetuista palveluista 36,3 % oli vuodeosastohoitoa ja 63,7 % avopalveluja. Alueen asukkaista erikoissairaanhoidon palveluja käytti vuoden aikana n. 38 %:ia, lisäksi yhteispäivystyksen palvelujen käyttäjät. Luku näyttää vakiintuneen samalle tasolle, lähelle 40 %:ia asukkaista. Keroputaan sairaalan ja psykiatrisen hoidon tulevaisuutta linjattiin ja tavoitteeksi asetettiin sairaansijojen siirtäminen somaattisen erikoissairaanhoidon yhteyteen lähivuosien aikana. Päivystyskäyntien määrä kasvoi 6,9 % ja päivystys sisäänottojen määrä peräti 9,4 %. Terveyskeskusten yhteispäivystyksen käyntimäärä kasvoi maltillisesti, 0,5 %. Taso näyttää asettuneen reiluun 23 000 käyntiin / vuosi. Tilinpäätös on alijäämäinen, mikä aiheutui menojen ylityksistä. Oman toiminnan osalta menojen kasvu oli 4,9 %, hoitopalvelujen ostot kasvoivat 9 %. Ostopalveluissa, samoin kuin omassa toiminnassa, poliklinikkakäyntien määrä kasvoi ja hoitopäivien määrä aleni. Henkilöstötilanne vaikeutui vuoden aikana. Lääkäreiden rekrytoinnissa riittää haastetta ja hoitotyössä erityisesti esimiestyöhön rekrytointi on vaikeutunut. Laaduntunnustuksen mukainen ylläpitoauditointi toteutettiin toukokuussa. Seuraava ulkoinen auditointi on 2013. Koulutukseen pääsy on mahdollistettu niin, että lainsäädännön edellyttämä täydennyskoulutus toteutuu. Johtamiskoulutusta jatkettiin, esimiesten toinen JET koulutusryhmä aloitti syksyllä 2010. 3
Toimintalukujen toteuma vuonna 2011 Suoritteet TOT 2010 TOT 2011 Vrt % TA 2011 Tot % Poliklinikkakäynnit, omat 114 926 122 196 6,3 113 450 107,7 Poliklinikkakäynnit, osto 7 003 7 581 8,3 6 840 110,8 Poliklinikkakäynnit yhteensä 121 929 129 777 6,4 120 290 107,9 Hoitopäivät, omat 57 509 54 664-4,9 58 782 93,0 Hoitopäivät, osto 12 878 12 649-1,8 12 895 98,1 Hoitopäivät yhteensä 70 387 67 313-4,4 71 677 95,2 Hoitojaksot, omat 11 748 11 678-0,6 11 766 99,3 Hoitojaksot, osto 1 788 1 845 3,2 1 932 95,5 Hoitojaksot yhteensä 13 536 13 523-0,1 13 698 98,7 Keskim. hoitoaika, omat 4,9 4,7-4,1 5 94,0 Keskim. hoitoaika, osto 7,2 6,9-4,2 7 98,6 Sairaansijat 1.1. 197 184-6,6 189 97,4 Kuormitus % vuoden alusta 80 81 1,2 85 95,3 Leikkaukset 1) 5 716 5 909 3,4 josta päiväkirurgia 2 223 2 735 23,0 Kirurgia 3 196 3 158-1,2 Naistentaudit/Synnytykset 381 458 20,2 Silmätaudit 956 1 222 21,8 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit 407 537 31,9 Hammas- ja suusairaudet 184 182-1,1 Plastiikkakirurgiset 44 26-40,9 Kaihileikkaukset 628 568-9,5 Lonkan ja polven tekonivelleikkaukset 259 329 27,0 Sepelvaltimoiden angiografiat 276 326 18,1 Sepelvaltimoiden pallonlaajennukset 93 97 4,3 Sairaanhoidolliset palvelut Laboratoriotutk.(omat+ostot) 615 332 693 300 12,7 619 400 111,9 Radiologian tutk. yhteensä 38 650 40 405 4,5 38 500 104,9 Patologian tutk. lausuntoineen 6 159 6 540 6,2 6 150 106,3 4
Henkilöstö Vakinaisen henkilöstön määrä 31.12.2011 oli 797, joista kokoaikatyötä teki 754 ja osa-aikatyötä teki 43. Määräaikaista henkilöstä oli vuoden lopussa 211, josta kokoaikatyössä 184 ja osa-aikatyössä 27. Palkkojen kokonaissumma henkilöstösivukuluineen oli 47,6 miljoonaa euroa. Henkilökunnasta naisia oli 86,71 % ja miehiä 13,29 %. Lääkärikunnassa naisten ja miesten osuus jakautui tasaisemmin. Teknisessä huollossa työskenteli pelkästään miehiä, kun taas siivoushuollossa pelkästään naisia. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä on 48,5 vuotta eli korkeampi kuin kunta-alalla keskimäärin 45 vuotta. Vakinaisesta henkilökunnasta 60,1 % sijoittuu ikähaarukkaan 45-59 vuotiaat. Sijaiset mukaan lukien henkilökunnan keski-ikä on 46,1 vuotta. Sairaanhoitopiirin vakinaisesta palveluksesta erosi vuoden 2011 aikana eläkkeelle siirtymisen vuoksi 22 henkilöä ja 30 omasta pyynnöstä. Työpanosta laskettaessa vakinaisten ja sijaisten kokonaistyöajasta on vähennetty kaikki poissaolot. Työpanoksen keskiarvo on 96,7 % (vuonna 2010 94,8 %). Esimerkiksi lääkärien kohdalla virkojen määrä on 81,4 % ja työpanos 82,7 %. Henkilökunnan sairauspoissaolot nousivat 5,2 %. Henkilöstökertomus vuodelta 2011 on annettu erikseen. Koko henkilökunta ammattiluokittain 2011 5
Talous Vuosi 2011 oli käyttötalouden kustannuskehityksen osalta vaikea, johtuen kysynnän voimakkaista vaihteluista erikoisaloittain ja ostopalvelujen kasvusta. Talousarvio ylittyi sekä toimintatuottojen että kulujen osalta. Ylityksiä syntyi kaikissa toimintakuluryhmissä. Tilikauden tulos muodostui 0,85 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Käyttötalouden toteutuminen (1000 euroa) vuonna 2011 Tili TP 2010 TP 2011 Vrt% TA 2011 TOT % Myyntituotot 77 046 81 194 5 75 543 107 Maksutuotot 3 444 3 546 3 3 792 94 Tuet ja avustukset 638 482-24 221 218 Muut toimintatuotot 466 452-3 630 72 Toimintatuotot yhteensä 81 593 85 675 5 80 186 107 Palkat ja palkkiot -36 001-37 449 4-35 251 106 Henkilöstösivukulut -9 629-10 128 5-9 926 102 Hoitopalvelujen ostot -13 106-14 298 9-12 153 118 Muiden palv ostot -7 480-8 027 7-7 438 108 Aineet, tarv ja tavarat -11 333-11 995 6-10 957 109 Muut toimintakulut -1 232-1 260 2-1 188 106 Toimintakulut yhteensä -78 781-83 158 6-76 912 108 Toimintakate 2 813 2 517-11 3 274 77 Rahoitustuotot 9 14 56 14 100 Rahoituskulut -131-239 82-483 49 Rahoitustuotot ja -kulut yht -122-225 84-469 48 Vuosikate 2 690 2 293-15 2 805 82 Poistot käyttöomaisuudesta -3 085-3 144 2-2 805 112 Tilikauden tulos -394-852 116 0 0 Yli/-Alijäämä -394-852 116 0 0 Pkl-käynnit omat 114 926 122 196 8 113 450 108 Pkl-käynnit ostopalvelu 7 003 7 581 8 6 840 111 Pkl-käynnit yhteensä 121 929 129 777 8 120 290 108 Hoitopäivät omat 57 509 54 664-5 58 782 93 Hoitopäivät ostopalvelu 12 878 12 649-2 12 895 98 Hoitopäivät yhteensä 70 387 67 313-4 71 677 94 Hoitojaksot omat 11 748 11 678-1 11 766 99 Hoitojaksot ostopalvelu 1 788 1 845 3 1 932 95 Hoitojaksot yhteensä 13 536 13 523 0 13 698 99 6
Toimintatuottojen toteutuma Toimintatuottojen toteutuma oli yhteensä 85,7 milj. euroa, jossa on nousua 5 %. Jäsenkuntalaskutuksen osuus toimintatuotoista oli 72,2 milj. euroa, jossa kasvua oli 4,9 %. Oman toiminnan jäsenkuntalaskutuksen muutos oli 3,9 %, kun taas ostopalvelut kasvoivat 7,3 %. Jäsenkuntalaskutuksen osuus toimintatuotoista oli 84,3 %. Muut myyntituotot kasvoivat 9,4 %. Suurin kasvu 59,6 % tapahtui ulkokuntien myyntituotoissa. Muita toimintatuottoja kertyi 0,45 miljoonaa euroa, joka on 0,5 % toimintatuotoista. Tukien ja avustusten osuus toimintatuotoista oli 0,6 %:a. Maksutuottoja kertyi 3,5 miljoonaa euroa eli 3 %.a enemmän kuin vuonna 2010. Maksutuottojen osuus toimintatuotoista on 4,1 %. Toimintatuottojen tulolajikohtaiset osuudet on esitetty alla. Maksutuotot 4,1 % Muut myyntituotot 10,5 % Tuet ja avustukset 0,6 % Muut toimintatuotot 0,5 % Jäsenkuntalaskutus 84,3 % 7
Toimintakulujen toteutuma Toimintakulut olivat tilinpäätöksen mukaan 83,2 milj. euroa, jossa on nousua edelliseen vuoteen 5,6 %. Oman toiminnan osalta toimintamenojen kasvu oli 4,9 %. Toimintakulut ylittivät talousarvion n 6,0 milj. eurolla. Talousarvioylitykset kohdentuivat kaikkiin toimintakuluryhmiin. Palkat ja henkilöstösivukulut ylittyivät 2,4 milj. eurolla. Hoitopalvelujen ostot kasvoivat vuoden 2010 tilinpäätöksen 13,1 milj. eurosta 14,3 milj. euroon. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ostot kasvoivat selvästi, kun taas Lapin keskussairaalan ja HUS:n ostot alenivat. Muut ostot olivat pääosin valtion mielisairaaloilta, joiden osuus oli 0,9 miljoonaa euroa. Talousarviomääräraha ylittyi kuitenkin lähes 2,2 miljoonalla eurolla. Alla oleva taulukko kuvaa ostopalvelujen muutosta: 1.000 euroa TP 2009 TP 2010 TP2011 PPSHP 8.855 8.972 10.511 LKS 1.143 1.684 1.390 HUS 565 733 696 Muut 1.590 1.936 1.701 Yhteensä 12.153 13.326 14.298 Muiden palvelujen ostoissa ylityksiä aiheutui konsultoivien lääkäreiden laskutuksista ja atk palvelujen ostoissa. Tarvikkeiden osalta menojen ylitystä tuli tutkimus- ja hoitotarvikkeissa ja apuvälinehankinnoissa. Tarvikemenot kasvoivat 5,8 % vuoteen 2010 verrattuna. Talousarvion ylitysoikeuksia valtuusto vahvisti nettomääräisesti 4.550.000 euroa. Toimintakulujen kululajikohtaiset osuudet ovat alla. Palkat ja palkkiot 44,2 % Muut toimintakulut 1,5 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 14,4 % Muiden palvelujen ostot 9,7 % Henkilösivukulut 13,0 % Hoitopalvelujen ostot 17,2 % 8
Investointien toteutuma Investointimenot toteutuivat kokonaisuutena talousarvion mukaisesti. Investointimenot bruttona olivat 3.117 miljoonaa euroa. Investointien toteutuivat talousarvioon nähden 97,7 %:sti. Merkittävin rakennushanke oli keskussairaalan 5-siiven peruskorjaus, johon käytettiin 455.182 euroa.. ATK ohjelmisto hankintoihin käytettiin 1.188.021 euroa (potilashallintojärjestelmään 979.527 euroa) ja kalustohankintoihin 1.287.804 euroa (radiologia 816.290 euroa). Investointimenojen toteutuma Toteutunut Talousarvio Tot % Atk-ohjelmat ja pitkävaik.menot brutto 1 188 021 960 000 124 Valtionosuus -10 060 Nettomenot 1 177 960 960 000 123 Rakennukset 606 182 665 000 91 Kiinteät rakenteet ja laitteet 34 186 85 000 40 Koneet ja kalusto 1 287 804 1 480 000 87 Investoinnit yhteensä 3 116 194 3 190 000 98 Valtionosuudet yhteensä -10 060 Investoinnit netto 3 106 134 3 190 000 98 Rahoitus Kassan riittävyys oli toimintavuoden lopussa 5 päivää, kun se vuotta aikaisemmin oli 4 päivää. Maksuvalmiutta ylläpidettiin Kuntarahoitus Oy:n myöntämillä kuntatodistuksilla, joita oli vuoden lopussa 3,5 miljoonan euron edestä. Korkokuluja kassalainoista ja pitkäaikaisista lainoista aiheutui 42.000 euroa, kun edellisvuonna korkokuluja oli 17.000 euroa. Uutta pitkäaikaista lainaa otettiin 528.000 euroa. Pitkäaikaista lainaa oli vuoden lopussa 813.720 euroa. Yhteenveto jäsenkuntalaskutuksen toteutumasta vuonna 2011 Oma toiminta, Ostopalvelut Yhteensä avo- ja vuodeos. yhteensä avo- ja vuodeos. yhteensä avo- ja vuodeos. yhteensä 2010 2011 vrt % 2010 2011 vrt % 2010 2011 vrt % Kemi 21 717 592 23 231 324 7 4 077 441 4 677 139 14,7 25 795 033 27 908 463 8,2 Keminmaa 6 206 520 7 213 843 16,2 1 413 675 1 834 779 29,8 7 620 195 9 048 622 18,7 Simo 2 697 439 2 676 591-0,8 739 125 758 394 2,6 3 436 564 3 434 985 0 Tervola 3 052 357 3 087 644 1,2 475 043 608 915 28,2 3 527 400 3 696 559 4,8 Tornio 18 929 852 18 464 523-2,5 4 380 940 4 787 392 9,3 23 310 792 23 251 915-0,3 Ylitornio 3 102 176 3 192 373 2,9 2 020 135 1 631 336-19,2 5 122 311 4 823 709-5,8 Yhteensä 55 705 936 57 866 298 3,9 13 106 360 14 297 955 9,1 68 812 296 72 164 253 4,9 (Apuvälinepalvelujen laskutus ei sisälly yllä oleviin lukuihin.) 9
Kuntayhtymän tase V A S T A A V A A 1.1-31.12.2011 1.1-31.12.2010 A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet 2 754 071 1 466 942 2. Muut pitkävaikutt.menot 29 274 39 032 *Taseryhmä yhteensä 2 783 345 1 505 974 II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa- ja vesialueet 1 478 304 1 478 304 2. Rakennukset 11 756 257 12 199 095 3. Kiinteät rak. ja laitteet 890 755 1 079 047 4. Koneet ja kalusto 2 960 383 2 315 038 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 66 222 1 395 826 *Taseryhmä yhteensä 17 151 920 18 467 310 III Sijoitukset 1. Osakkeet ja osuudet 386 026 386 026 *Taseryhmä yhteensä 386 026 386 026 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 20 321 291 20 359 310 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet 1 158 166 1 182 913 *Taseryhmä yhteensä 1 158 166 1 182 913 II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset 5 583 912 4 284 623 3. Muut saamiset 678 235 821 831 4. Siirtosaamiset 668 018 586 910 *Taseryhmä yhteensä 6 930 165 5 693 365 III Rahoitusarvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset 1 178 749 900 949 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS 9 267 080 7 777 227 VASTAAVAA YHTEENSÄ 29 588 371 28 136 536 V A S T A T T A V A A 1.1-31.12.2011 1.1-31.12.2010 A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma 14 002 940 14 002 940 III Muut omat rahastot 168 188 168 188 IV Ed.tilikaus. yli-/alijäämä -3 566 977-3 173 250 V Tilikauden yli-/alijäämä -852 007-393 726 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 9 752 145 10 604 151 B POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUK C PAKOLLISET VARAUKSET 2. Muut pakolliset varaukset 2 606 664 2 361 465 *Taseryhmä yhteensä 2 606 664 2 361 465 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Lahjoitusrahast.pääomat 114 337 81 392 *Taseryhmä yhteensä 114 337 81 392 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 2. Lainat rah- ja vak.laitok 565 264 285 720 *Taseryhmä yhteensä 565 264 285 720 II Lyhytaikainen 2. Lainat rah-ja vak.laitok. 3 748 456 2 842 856 5. Saadut ennakot 49 204 33 027 6. Ostovelat 4 639 829 4 227 041 7. Muut velat 1 654 305 1 565 477 8. Siirtovelat 6 458 168 6 135 407 *Taseryhmä yhteensä 16 549 962 14 803 808 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 17 115 226 15 089 528 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 29 588 371 28 136 536 10
Tulosalueiden toiminta ja talous Hallintokeskus Hallintokeskuksen tulosyksiköt ovat: luottamushenkilöhallinto, yleishallinto, suunnittelu, talous ja hankintatoimi, tietohallinto, henkilöstöhallinto, hoitotyön hallinto ja työterveyshuolto. Sairaanhoitopiirin johtaja oli virkavapaalla kahdeksan kuukautta. Talousjohtaja toimi sijaisena. Järjestely aiheutti alimiehityksen hallintokeskukseen, kaikista välttämättömistä tehtävistä on kuitenkin selvitty määräajassa. Yhteistyö Erva -alueella KPP hankkeessa sekä Lapin liiton selvitys yhteistyöstä vaativat huomattavasti hallinnon työpanosta. Laboratoriotoimintojen siirtäminen Erva -alueella yhteiseen liikelaitoskuntayhtymään oli myös hallintokeskuksessa keskeinen valmistelun alainen toiminta. Toiminnan itsearviointia tehdään yksiköissä vuosittain. Johdon katselmuskäytännöt on vakiinnutettu. Hoitotyö Loppuvuodesta 2010 valmistunut Hoitotyön toimintaohje vietiin sairaanhoitopiirin hallitukselle tiedoksi. Toimintaohje julkistettiin Hoitotyön päivän tapahtumassa toukokuussa. Rafaela hoitoisuusluokitusten avulla saatua tietoa käytetään jo osittain päivittäisessä henkilöstön resursoinnissa. Pienemmillä poliklinikoilla potilaat luokitellaan ja neurologian poliklinikalla on tehty myös rinnakkaisluokitukset. Osastonhoitajat ja ylihoitajat kokoontuvat muutaman kuukauden välein arvioimaan tuloksia yhdessä. Johtoryhmälle on ollut koulutusta marraskuussa hoitoisuusluokituksen käytöstä johtamisen apuvälineenä. Yksiköitten väliseen yhteistyöhön ja työkiertoon aloitettu hanke Jet-koulutuksessa jatkuu edelleen. Työaika-autonomiakokeilu jatkui edelleen päivystyksen osastonsihteereillä, sisätautien vuodeosastoilla 5A ja 5B sekä kirurgian vuodeosastolla 4B. Kokeiluun osallistuville tehtiin kysely, minkä avulla haluttiin selvittää, onko kokeilusta ollut hyötyä ja mitä kehitettävää vielä on. Lisäksi kysyttiin ideoita, miten työvuorosuunnittelun käytäntöjä voitaisiin parantaa. Suurin osa kyselyyn osallistuneista (62 %) halusi jatkaa kokeilua. Kyselyn tulokset on jaettu yksiköihin. Henkilöstöpankin toimintakäytäntöjä on muutettu varahenkilöiden varausjärjestelmässä. Toimintaa arvioidaan jatkuvasti. Prosessien mallintaminen ei ole vielä käynnistynyt kunnolla. Tarvitaan lisäkoulutusta ja prosessien mallintamisen työväline. Lyhytaikaisista osaavista sairaanhoitajista on ollut ajoittain puutetta. Kesäaikana 19.7.-21.8.2011 jouduttiin ottamaan käyttöön korotettu kutsuraha. Röntgenhoitajien ja laboratoriohoitajien pitkäaikaisia sijaisuuksia on korvattu edelleen sairaanhoitajilla ja eläkeläistyövoimalla. Kätilöiden lyhytaikaisissa sijaisuuksissa on myös ollut eläkeläistyövoimaa. Opiskelijakoordinaattorit on nimetty jokaiselle tulosalueelle ja heidän tehtäväkuvansa on laadittu. Opiskelijakoordinaattorit ovat olleet mukana ammattikorkeakoulun Opetussuunnitelmatyöryhmässä. Opiskelijakoordinaattoritoiminta käynnistyi elokuussa uusien opiskelijoiden tullessa käytännön harjoittelujaksoille. 11
Henkilöstön koulutus Ammattitaitoinen, hyvin kouluttautunut, työhönsä motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö on laadukkaan hoidon perusta. Henkilöstön hyvää osaamista ylläpidetään ja kehitetään suunnitelmallisella ja tarvelähtöisellä täydennyskoulutuksella sekä työnohjauksella. Koulutuksen suunnittelussa ovat apuna henkilökohtaiset kehityskeskustelut, osaamiskartoitus sekä yksikkökohtaiset koulutustarvekyselyt. Täydennyskoulutus Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin osaamisstrategiassa todetaan täydennyskoulutukseen osallistumisen yleisenä edellytyksenä olevan, että siitä on ilmeistä hyötyä asianomaisen henkilön toiminnalle sairaanhoitopiirin palveluksessa. Erityisen hyödyllisiä ovat pitkäkestoiset ja käytäntölähtöiset prosessikoulutukset, joihin osallistuminen edellyttää vahvaa sitoutumista oman osaamisen ja työyhteisössä toimimisen kehittämiseen. Oppisopimuskoulutus on osaamisstrategian mukaisesti hyvä vaihtoehto, kun sairaanhoitopiirissä on tarvetta kouluttaa henkilöstöä muuttuviin ja uusiin tehtäviin tai kun halutaan laajentaa henkilöstön ammatillista osaamista. Pitkäkestoisista prosessikoulutuksista erinomaisesti ammattitaitoa ja hoidon laatua kehittäviksi ovat osoittautuneet psykiatriassa toteutetut kolmivuotiset erityistason perheterapiakoulutukset, jotka ovat jatkuneet sairaanhoitopiirin omien terapiakouluttajien toteuttamina suunnitelmallisesti vuodesta 1989 lähtien. Syyskuussa 2010 alkaneeseen kolmivuotiseen koulutukseen osallistuu 18 psykiatrian työntekijää sekä lisäksi 6 muuta Länsi-Pohjan mielenterveystyössä toimivaa henkilöä. Joulukuussa 2011 alkoi lisäksi Muurolassa Lapin sairaanhoitopiirin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin yhteinen erityistason perheterapiakoulutus, jossa on L-PSHP:n psykiatriasta 6 työntekijää. Sairaanhoitopiiri on sitoutunut myös Lapin yliopiston ESR-rahoitteiseen psykodynaamisen yksilöterapian koulutukseen. Lyhytkestoisia täydennyskoulutuksia eri tarpeisiin on järjestetty sekä alueellisina koulutuksina 12 kpl että keskitettynä sisäisenä koulutuksena 27 kpl. Alueellisiin koulutuksiin osallistui 692 ja keskitettyyn sisäiseen koulutukseen 1834 henkilöä. Erityisvastuualueen videovälitteistä koulutusyhteistyötä on jatkettu entiseen tapaan. Johtamiskoulutus Pitkäjänteisen ja systemaattisen koulutuksen avulla on koko sairaanhoitopiirin strategiatyötä voitu yhtenäistää ja toiminnan mittareita konkretisoida. Kaksivuotinen johtamisen erikoisammattitutkinto (JET) on jatkunut oppisopimuskoulutuksena, johon osallistuu 21 keskussairaalan esimiestä tai asiantuntijaa. JET-koulutus on tapahtunut ammattiopisto Lappian puitteissa Johtamistaidon opiston kouluttajien toteuttamana. Osaamisen kartoittaminen Sähköinen koulutuksen hallintajärjestelmä (HRM) on vakiintunut koulutuksista tiedottamisen, ilmoittautumisten ja tilastoinnin välineenä. HRM:ää on mahdollista hyödyntää myös osaamiskartoitusten tekemisessä. Koko henkilöstön kattava osaamiskartoitus on kehittämistavoitteena. Osaamiskartoitus voi olla hyvänä apuna kehityskeskusteluissa pohdittaessa työntekijän koulutustarpeita, vahvuuksia ja koulutussuunnitelmaa. Koulutussuunnittelu Kuntayhtymässä on moniammatillinen koulutustyöryhmä, jonka tehtävänä on laajojen koulutuslinjauksien integrointi mahdollisimman hyvin organisaation strategisten suunnitelmien kanssa. Osaamisstrategian mukaisena keskimääräisenä täydennyskoulutuksen määränä työntekijää kohden on 3-10 koulutuspäivää vuodessa. Vuonna 2011 oli keskimäärin 3,71 täydennyskoulutuspäivää. Henkilöstön koulutusmenot olivat 311.682.65, mikä oli 0,84 prosenttia palkkasummasta. 12
Laadunhallinta Yksiköiden itsearvioinnit ja johdon katselmukset toteutuivat organisaatiossa laadunhallinnan vuosikellon mukaisesti. Sisäiset auditoinnit toteutettiin psykiatrisella, konservatiivisella ja tukipalveluiden tulosalueella. Auditointien painopistealueena oli johtamisjärjestelmä, henkilöstövoimavarat, arviointi ja kehittäminen. Qualitorin suorittamassa ylläpitoauditoinnissa 24.5.2011 arvioitiin laadunhallinnan etenemistä helmikuussa 2010 tehdyn ulkoisen auditoinnin jälkeen. Erityisesti arvioitiin itsearviointien, sisäisten auditointien ja johdon katselmusten käytäntöjä ja tuloksia, laatupoikkeamia, muistutuksia, kanteluita ja reklamaatioita sekä edellisessä auditoinnissa annettujen kehittämissuositusten johdosta tehtyjä toimenpiteitä. Keskeisistä prosesseista valittiin auditoinnin kohteiksi päivystyspotilaan prosessi ja depressiopotilaan hoitoketju. Johdon haastattelussa selvitettiin laadunhallinnan tilaa koko organisaation tasolla. Organisaation potilasturvallisuusstrategiaa ja suunnitelmaa on valmisteltu Potilasturvallisuuden johtoryhmän toimesta. Työryhmä on kokoontunut kolme kertaa. Lokakuussa toteutettiin organisaation laatujärjestelmän mukainen joka toinen vuosi suoritettava työtyytyväisyyskysely ja marraskuussa asiakaspalautejärjestelmän mukainen asiakastyytyväisyyskysely potilaille ja omaisille. Lisäksi osa yksiköistä on tehnyt sisäisiä asiakastyytyväisyyskyselyjä. Osassa yksiköitä on aloitettu organisaation mallin mukaisen toimintakäsikirjan laadinta ja jatkettu prosessien kuvaamista. Yksiköiden laatuyhdyshenkilöiden tapaamisia järjestettiin kolme, kaksi Länsi-Pohjan keskussairaalassa ja yksi Keroputaan sairaalassa. Laatutyöryhmä kokoontui kerran vuoden aikana. Tietohallinto Erikoissairaanhoidossa kauden merkittävin uudistus oli uuden potilashallinnon tietojärjestelmän käyttöönotto. Järjestelmän käyttöön siirryttiin suunnitelman mukaisesti huhtikuun alusta alkaen kerralla koko sairaanhoitopiirissä. Järjestelmän vaihdosta johtuen koko vuoden kattavien raporttien tekemisessä oli ongelmia ja joiltakin osin niistä luovuttiin. Potilaslaskutus, potilasreskontra ja kuntalaskutus saatiin toimimaan ilman mainittavia viiveitä. Tietojen kirjaamiseen kiinnitettiin huomiota ja ongelmiin puututtiin. Yli 800 henkilöä koulutettiin järjestelmän käyttäjiksi ja tämä edellytti lukuisia koulutus- ja informaatiotilaisuuksia ennen ja jälkeen käyttöönoton. Länsi-Pohjan alueen terveyskeskukset ja keskussairaalassa sijaitseva yhteispäivystys alkoivat tehdä sähköisiä reseptejä (e-reseptejä) 16.6 alkaen kolmantena alueena Suomessa. Käyttöönotossa olivat mukana alueen kaikki apteekit. Käyttöönoton etenemistä seurattiin valtakunnanlaajuisesti ja siitä kerrottiin eri tiedotusvälineissä. E-reseptin käyttöönotto edellytti Väestörekisterikeskuksen ylläpitämän terveydenhuollon varmennekortin käyttöä ja ilman sitä sähköistä reseptiä ei voi tehdä. Erikoissairaanhoidossa siirrytään sähköisiin resepteihin vuonna 2013, mutta varmennekortit jaettiin henkilöstölle jo nyt. Muiden pohjoisten sairaanhoitopiirien kanssa yhteistyönä valmistui erityisvastuualueen tietohallintostrategia, jonka toteuttamiseen nimettiin vastuuhenkilöt. Erityisvastuualueen yhteistyönä valmisteltiin myös yhteistä laboratorion tietojärjestelmää, sekä drg tuotteistuksen mahdollistavaa tietokantaratkaisua. 13
Hallintokeskus Tili TP 2010 TP 2011 Vrt% TA 2011 TOT % Myyntituotot 49 139 184 198 70 Maksutuotot 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 527 329-38 145 227 Muut toimintatuotot 105 107 2 260 41 Sisäinen myynti 0 0 0 0 0 Vyörytyserät (tulot) 4 316 5 060 17 4 852 104 Toimintatuotot yhteensä 4 997 5 634 13 5 456 103 joista ulkoiset tuotot 681 574-16 603 95 Palkat ja palkkiot -1 635-1 791 10-1 740 103 Henkilöstösivukulut -547-598 9-505 118 Muiden palv ostot -1 575-1 873 19-1 809 104 Aineet, tarv ja tavarat -184-231 26-215 107 Muut toimintakulut -135-164 21-169 97 Sisäiset palvelut -156-148 -5-39 379 Vyörytyserät (menot) -136-137 1-119 115 Toimintakulut yhteensä -4 369-4 943 13-4 597 108 joista ulkoiset kulut -4 076-4 657 14-4 439 105 Toimintakate 628 691 10 859 80 Rahoitustuotot 9 14 56 14 100 Rahoituskulut -131-239 82-483 49 Rahoitustuotot ja -kulut yht -122-225 84-469 48 Vuosikate 506 467-8 391 119 Poistot käyttöomaisuudesta -506-467 -8-391 119 Tilikauden tulos 0 0 0 0 0 Yli/-Alijäämä 0 0 0 0 0 14
Konservatiivin hoidon tulosalue Tulosalueen toiminnassa myyntituotot kasvoivat 3 % vastaten 107 %:n toteutumaa. Kokonaistoimintakulut kasvoivat 5 % vastaten 106 %:n toteutumaa ja ulkoisten kulujen kasvu oli 4 %. Vuosikate jäi 260 000 euroa tappiolliseksi ollen poistojen jälkeen 526 000 euroa alijäämäinen. Kulut ylittyivät tasaisesti eri sektoreitten osalla. Suurimmat ylitykset olivat palkka-, hoitopalveluiden osto- ja aineiden ja tarvikkeiden budjetissa. Hoitopäivät vähenivät 2 % vastaten 94 %:n toteutumaa. Vuodeosastojen kuormitus asettui hieman alle 80 %:iin. Sen sijaan poliklinikkakäynnit lisääntyivät yli 10 % ylittäen 39 000 käynnin rajan. Erikoissairaanhoidon päivystyksen käyntimäärä lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna noin 7 %. Lisääntyneen käytön takia tulot ylittyivät suunnitellusta, samoin menot etenkin lisääntyneiden laboratorio- ja radiologisten tutkimusten takia. Osastonylilääkärin virka on edelleen täyttämättä, minkä takia erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikalla on jouduttu edelleen turvautumaan väliaikaisratkaisuihin lääkärityövoiman käytössä. Kehittämishankkeena toteutettiin kriittisesti sairaan potilaan hoidon ja tunnistamisen parantaminen. Tähän liittyen hankittiin hengitysvajauspotilaan kaksoispaineventilaattori, verikaasuanalyysi vieritestilaite ja 12 kytkentäinen EKG seurantamonitori. Aiheeseen liittyvää henkilökunnan kouluttamista toteutettiin suunnitellusti. Uusia toimintaohjeita luotiin yhteystyössä sisätautien erikoislääkärien kanssa (hematologis-onkologinen potilas päivystyksessä, peritoneaalidialyysipotilaan peritoniitti). Terveyskeskusyhteispäivystyksen käyntimäärien kasvu näytti taittuvan kuluneen vuoden aikana. Tilastoidut käyntimäärät pysyivät kutakuinkin ennallaan, varsinaisissa potilaskäynneissä tapahtui jopa hienoista laskua. Päivystyksen puhelinpalvelu toimi nyt ensimmäisen kerran koko vuoden, ja käyntimäärien kasvun taittuminen saattaa selittyä toimivalla puhelinneuvonnalla. Käynnit ylittivät kuitenkin selvästi ennustetun käytön, joten myyntituotoista muodostui kohtalainen ylijäämä. Yhteispäivystyksen ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa vuoden aikana. Lääkäripalvelujen tuottajana jatko Mediverkko Oy, jonka kanssa sovittiin optiovuoden käyttöönotosta. Tarkkailupaikkojen käyttö jatkui vilkkaana edeltävän vuoden tapaan. Sisätautien toimintatuotoissa ja ulkoisissa kuluissa pysyttiin hyvin budjetissa, mutta sisäisten palvelujen, etenkin teho-osaston, laskutuksen kasvu vei tuloksen alijäämäiseksi. Omat hoitopäivät lisääntyivät 3 %, poliklinikkakäynnit 14 % ja hoitopalvelujen ostoissakin tapahtui 9 %:n väheneminen. Kardiologinen toiminta vilkastui ja monipuolistui toisen, tahdistinhoitoihin ja eletrofusiologiaan perehtyneen kardiologin myötä. Tämä vähensi selvästi yliopistosairaalan ostopalveluja ja lisäsi vastaavasti laite- ja tarvikemenoja. Dialyysiosaston hallittu hemodialyysien vähentäminen ja peritoneaalidialyysien suhteellinen lisääminen etenivät suunnitellusti. Muiden sisätautien erikoispoliklinoiden (gastroenterologia, endokrinoligia, reumatologia, hematologia) toiminta jatkui suunnitellusti. Vuodeosastojen 5A ja 5 B toiminta ehti jo vakiintua, kun loppuvuonna toimintaan alkoi heijastua tuleva os. 5A:n remontti mm. henkilökunnan koulutuksen ja uusien tilaratkaisujen vuoksi. Infuusiopoliklinikka siirtyi joulukuussa syöpäpoliklinikan yhteyteen. Siirtoviivepotilaitten määrä asettui edellisen vuoden tasolla. Keuhkoklinikan vuodeosastolla alkuvuosi oli kiireinen, kesä ja alkusyksy puolestaan olivat rauhalliset. Loppuvuonna toiminta jälleen vilkastui. Kokonaisuutena vuodeosastotoiminta jäi 5 % alle edellisvuoden. Hoitopäivät jäivät alle talousarvion tavoitelukujen vastaten 93 %:n toteumaa. Päivystyspotilaat muodostavat suurimman potilasryhmän. Ostopalvelut pysyivät edellisvuoden tasossa ja reilusti talousarvion puitteissa. Toimintatuotot laskivat kolme prosenttia toimintaa vastaten. Toimintakulut kasvoivat 2 % ja ulkoiset kulut pysyivät ennallaan. Alijäämää selittävät laskeneet hoitopäivät ja vyörytysmenot. Keuhkosairauksien vuodeosastolla hoidettiin aiempaan tapaan myös korvatautien osastopotilaat sekä elektiiviset ihotautipotilaat. 15
Keuhkopoliklinikan lääkäritilanne oli hyvä. Käyntimäärät nousivat edellisestä vuodesta kolme prosenttia ja samalla ylittyivät myös myyntituotot. Toimintatuottojen nousu selittyy lisääntyneellä toiminnalla ja ostopalvelujen nousulla. Vuoden 2011 toiminnassa ei sisällöllisesti tapahtunut muutoksia vuoteen 2010 verrattuna. Neurologian vuodeosaston kuormitus on ollut korkea, 91 %. Sekä hoitopäivät (3 %) että jaksot (16 %) lisääntyivät selvästi. Toimintatuotot ja kulut kasvoivat vastaavasti ja tilinpäätös toteutui budjetin mukaisesti. Telestroke -toiminta HYKS:n kanssa jatkui ja vuoden liuotushoitojen määrä on nyt kaksinkertainen aloitusvuosiin verrattuna. Poliklinikkakäynnit lisääntyivät 18 % hyvästä lääkäritilanteesta johtuen. Neuropsykologi ja kaksi erikoissairaanhoitajaa jatkoivat vakiintuneitten käytäntöjen mukaisesti. Ihotautiklinikan toiminnassa edettiin toimintasuunnitelman mukaisesti budjetissa pysyen. Lastentaudeilla vuodeosastotoiminta oli epätavallisen rauhallista hyvästä epidemiologisesta tilanteesta johtuen. Hoitopäivissä laskua tapahtui 19 % aiheuttaen myyntituottojen 2 %:n laskun. Poliklinikkakäynnit sen sijaan lisääntyivät 9 %. Toimintakuluissa tapahtui 6 %:n nousu sekä kasvaneiden hoitopalvelujen ostojen että omien henkilöstömenojen nousun vuoksi. Hoitotakuun ja lähetteiden seuranta ei ollut loppuvuodesta luotettavaa uuden potilastietojärjestelmän käyttöönoton vuoksi. Tietyissä kardiologisissa tutkimuksissa (sydän UÄ) jouduttiin turvautumaan jononpurkutoimintaan. Yhtymähallituksen puheenjohtaja Ritva Sonntag sekä sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi kättelevät vieraita sairaalan 70 -vuotisjuhlissa 16
Konservatiivisen hoidon tulosalue Tili TP 2010 TP 2011 Vrt% TA 2011 TOT % Myyntituotot 31 680 32 514 3 30 510 107 Maksutuotot 1 498 1 566 5 1 688 93 Tuet ja avustukset 0 0 0 0 0 Muut toimintatuotot 21 8-62 9 89 Sisäinen myynti 1 136 1 210 7 1 475 82 Toimintatuotot yhteensä 34 335 35 297 3 33 682 105 joista ulkoiset tuotot 33 199 34 087 3 32 207 106 Palkat ja palkkiot -10 068-10 465 4-9 740 107 Henkilöstösivukulut -2 647-2 789 5-2 736 102 Hoitopalvelujen ostot -3 980-4 114 3-3 827 107 Muiden palv ostot -2 009-1 955-3 -1 799 109 Aineet, tarv ja tavarat -2 444-2 653 9-2 335 114 Muut toimintakulut -116-72 -38-41 176 Sisäiset palvelut -10 027-10 746 7-10 350 104 Vyörytyserät (menot) -2 494-2 765 11-2 597 106 Toimintakulut yhteensä -33 785-35 559 5-33 425 106 joista ulkoiset kulut -21 264-22 048 4-20 479 108 Toimintakate 550-262 -148 256-102 Vuosikate 550-262 -148 256-102 Poistot käyttöomaisuudesta -273-264 -3-256 103 Tilikauden tulos 277-526 -290 0 0 Yli/-Alijäämä 277-526 -290 0 0 Pkl-käynnit omat 58 742 62 252 10 56 300 111 Pkl-käynnit ostopalvelu 2 059 2 103 2 1 810 116 Pkl-käynnit yhteensä 60 801 64 355 9 58 110 111 Hoitopäivät omat 24 218 23 754-2 25 250 94 Hoitopäivät ostopalvelu 2 969 2 897-2 3 145 92 Hoitopäivät yhteensä 27 187 26 651-2 28 395 94 Hoitojaksot omat 6 109 5 841-4 5 860 100 Hoitojaksot ostopalvelu 683 608-11 727 84 Hoitojaksot yhteensä 6 792 6 449-5 6 587 98 17
Operatiivisen hoidon tulosalue Kuluneen vuoden aikana toimintaa ohjasivat vuonna 2010 laaditut strategiset päämäärät. Toimintaa linjattiin neljään eri päästrategiaan. Strategiaa jalkautettiin yksiköihin ns. päiväkahvitoiminnalla. Toiminta aloitettiin helmikuussa, ja kesäkuun alkuun mennessä kaikki yksiköt oli läpikäyty. Tulosaluejohtajan ja ylihoitajan päiväkahvikäyntien tarkoituksena oli vaihtaa kuulumisia ja kuulla samalla henkilöstön näkemyksiä ja kokemuksia kehittämistarpeista sekä vahvistaa keskinäistä luottamusta ja tiedonkulkua sekä yhteisöllisyyttä tulosalueen sisällä. Käynneistä tehdyssä yhteenvedossa yksiköiden esiin tuomia asioita tarkasteltiin suhteessa operatiivisen tulosalueen strategian painopistealueisiin. Lapin liiton tilaaman yhteistoimintaselvityksen sekä valtuuston esittämän ponnen myötä tulosalueella laadittiin sopeuttamistoimenpiteet, jotka osaltaan säätelevät toimintaa ja sen kehittämistä. Sopeuttamistoiminnan perustana ovat kirjaamisen tehostaminen, yksikkö- ja tulosaluetason kustannusten oikea kohdentaminen, kustannustietoisuuden lisääminen sekä oman toiminnan analysoiminen. Yhteistyöllä ja työnjaolla järjestämme ja tuotamme operatiivisen hoidon palvelut alueen asukkaille /vaikuttavuus: OYS ERVA tason työnjakosopimusta päivitettiin erikoisaloittain. Työnjaon uudistamista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä valmisteltiin siten, että esim. keinonivelpotilaiden seuranta siirretään jatkossa perusterveydenhuolto painot-teiseksi, ja erikoissairaanhoidon haavapoliklinikka aloitti toimintansa loppukesällä. Uusi yhteistoimintamuoto aloitettiin yhdessä konservatiivisen tulosalueen kanssa: joulukuun alusta alkaen reumatautien ja hematologian infuusio- sekä keuhkosyövän solunsalpaajahoidot. siirtyivät toteutettaviksi syöpätautien poliklinikalla. Silmätaudeilla hoitajien tehtäväkuvaa laajennettiin edelleen siirtämällä mm. karsastus- ja glaukoomapotilaiden kontrolleja sairaanhoitajille. Asiakkaamme saavat tarpeitaan vastaavat operatiivisen hoidon palvelut laadukkaina, sujuvina ja terveyttä edistävinä /asiakas: Uuden potilastietojärjestelmä Oberonin käyttöönotto heikensi vuoden 2011 tilastojen luotettavuutta. Lähetteiden käsittelyssä hoitotakuu on toteutunut hyvin, mutta polikliinisten käyntien osalta on suuria ongelmia hoitotakuun toteutumisessa. Myös leikkaustoiminnan osalta hoitotakuun toteutuminen vaikeutui loppuvuodesta. Palveluiden myynti shp:n ulkopuolelle jatkui edelleen. Asiakas- /potilastyytyväisyysmittaus toteutettiin koko sairaalassa marraskuussa 2011, tulosten perusteella suurin osa asiakkaista oli erittäin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Lisäksi polikliinisten potilaiden odotusaikamittaus toteutettiin joulukuussa 2011. Potilasturvallisuuden parantamiseksi tulosalue -tasolla analysoitiin HaiPro- raportit ja yksiköiden toimintaa ohjeistettiin niistä saatujen tulosten perusteella. Tulosalueen sisäistä tiedottamista tehostettiin mm. avaamalla intranettiin operatiivisen tulosalueen sivusto ja henkilökunnan tapaamisilla. Asiakastiedottamista parannettiin asentamalla sähköisiä ilmoitustauluja kirurgian poliklinikalle. Resurssien oikealla kohdentamisella kehitämme toimintaamme vastaamaan muuttuvia tarpeita huomioon ottaen jäsenkuntien taloudellinen tilanne /prosessit: Operatiivisen toiminnan ydinprosessia (leikkaustoiminta) analysoitiin ja sitä verrattiin vastaavankokoisiin sairaaloihin. Vertailuissa leikkaus-, poliklinikka- ja vuodeosastontoiminnan tuotokset ovat resursointiin nähden erinomaiset ja siitä saatuja tuloksia hyödynnetään edelleen toiminnan kehittämisessä. Resurssien kohdentaminen etenkin kirurgialla oli ongelmallista kysynnän epätasaisuuden, työvoimansaatavuuden ja päivystyspainotteisuuden vuoksi, mikä ilmeni myös koko päivystystoimintaa selvittäneessä raportissa. 18
Operatiivisen tulosalueen sisällä eri toimintatapoja ja palveluketjuja on tarkasteltu kriittisesti. Tämän seurauksena esim. naistenpoliklinikan toimenpiteet on siirretty leikkaus- ja anestesiaosastolle. Eri tulosyksiköissä avohoitopainotteisuutta on lisätty; esim. synnytys- ja naistentaudeilla sekä kirurgian yksikössä siirrettiin hoitajaresursseja vuodeosastolta poliklinikalle. Päiväkirurgian osuus kaikista elektiivisistä toimenpiteistä on 54,7 %. Vuodeosastoilla tehostettiin hoitoisuusluokituksen hyödyntämistä tavoitteena hoitotyön resurssien oikea kohdentaminen. Hoitoketjuja on päivitetty, esim. rintasyöpä- ja suolistosyöpähoitoketjut. Päivitetty, alueellinen saattohoitoketju toimii hyvin ja sen toteuttaminen on vähentänyt erikoissairaanhoidon kuormitusta. Hammas- ja suusairauksien uudet tilat otettiin käyttöön edellisen vuoden lopulla. Syöpä- sekä KNK tautien poliklinikoiden remontti valmistui keväällä ja täten osasto 2C palasi normaaliin toimintaansa. Kesällä kirurgiset vuodeosastot toimivat osasto 4B:n tiloissa 3B:n potilashuoneiden oviremontin vuoksi. Syksyllä osasto3b:n tiloihin siirrettiin osa tekstinkäsittelijöistä. Hyvänä työnantajana varmistamme asiantuntevan ja osaavan henkilöstön: Lääkäriresurssin turvaaminen on haasteellista: kirurgialla ortopedien työpanos väheni selkeästi syksyllä, syöpätautien erikoislääkäri vaje pysyi ennallaan ja anestesialääkäreissä oli vajausta. Henkilökuntaa vaihtui sekä eläköitymisen että työpaikkavaihdosten vuoksi. Henkilöstön rekrytoinnin parantamiseksi on panostettu opiskelijaohjaukseen. Hoitotyön opiskelijaohjauksen kehittämiseksi tulosalueelle nimettiin koordinaattori ja lisäksi yksiköihin koulutettiin opiskelijaohjaajia yhteistyössä AMK:n kanssa. Lääketieteen kandidaattien tutustuminen työelämään jatkui ennallaan operatiivisen tulosalueen ylihoitajan koordinoimana ja lisäksi eri tulosyksiköissä työskenteli amanuensseja. Pääsääntöisesti opiskelijoilta saatu palaute on ollut positiivista. Erikoistuvia lääkäreitä työskentelee tulosalueella eri yksiköissä. Työyhteisöjen ja työntekijöiden hyvinvointiin kiinnitettiin huomiota yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Eri ammattiryhmille tarjottiin mahdollisuus osallistua erilaisiin työkykyä ylläpitäviin kuntoutuksiin. Työhyvinvointimittaus toteutettiin marraskuussa ja mittaustuloksia hyödynnetään vuoden 2012 aikana. Johtamisen erikoisammattitutkinto koulutukseen (JET) osallistui laaja-alaisesti esimiehiä. Ylempää AMK tutkintoa suorittavien opiskelua tuettiin myöntämällä koulutusvapaata ja opinnäytetöitä kohdennettiin toiminnan kehittämiseen. Lääkehoidon osaaminen on varmistettu kaikkien ammattiryhmien osalta. Operatiivisen tulosalueen johtaja Outi Nyberg sekä sairaanhoitopiirin valtuuston jäsen Sven Nyberg saapuvat sairaalan 70 vuotisjuhlaan 19
Operatiivisen hoidon tulosalue Tili TP 2010 TP 2011 Vrt% TA 2011 TOT % Myyntituotot 32 494 35 202 8 31 834 111 Maksutuotot 1 677 1 751 4 1 819 96 Tuet ja avustukset 1 0-100 0 0 Muut toimintatuotot 16 10-38 9 111 Sisäinen myynti 10 792 10 893 1 10 209 107 Vyörytyserät (tulot) 1 128 1 216 8 1 146 106 Toimintatuotot yhteensä 46 108 49 072 6 45 017 109 joista ulkoiset tuotot 34 188 36 963 8 33 662 110 Palkat ja palkkiot -11 969-12 205 2-11 403 107 Henkilöstösivukulut -3 026-3 199 6-3 203 100 Hoitopalvelujen ostot -7 204-8 086 12-6 422 126 Muiden palv ostot -1 490-1 658 11-1 522 109 Aineet, tarv ja tavarat -4 684-4 916 5-4 536 108 Muut toimintakulut -67-65 -3-53 123 Sisäiset palvelut -13 489-13 683 1-13 205 104 Vyörytyserät (menot) -3 819-4 317 13-4 067 106 Toimintakulut yhteensä -45 749-48 129 5-44 411 108 joista ulkoiset kulut -28 441-30 129 6-27 139 111 Toimintakate 359 943 163 606 156 Vuosikate 359 943 163 606 156 Poistot käyttöomaisuudesta -661-668 1-606 110 Tilikauden tulos -302 275-191 0 0 Yli/-Alijäämä -302 275-191 0 0 Pkl-käynnit omat 34 566 37 068 7 34 600 107 Pkl-käynnit ostopalvelu 4 351 4 838 11 4 500 108 Pkl-käynnit yhteensä 38 917 41 906 8 39 100 107 Hoitopäivät omat 20 909 20 432-2 21 532 95 Hoitopäivät ostopalvelu 4 723 5 259 11 4 950 106 Hoitopäivät yhteensä 25 632 25 691 0 26 482 97 Hoitojaksot omat 5 237 5 398 3 5 476 99 Hoitojaksot ostopalvelu 882 1 040 18 965 108 Hoitojaksot yhteensä 6 119 6 438 5 6 441 100 20
Psykiatrian tulosalue Aikuis- ja nuorisopsykiatrian tulosyksikkö Lastenpsykiatrian tulosyksikkö Psykiatrian toiminnan periaatteita olivat mielenterveyssairauksien hyvä hoito ja ennaltaehkäisy. Väestölle tarjottiin laadukkaita psykiatrisia tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalveluita kehitetyn hoitomallin mukaisesti. Perusterveydenhuollolle, sosiaali- ja koulutoimelle annettiin konsultaatioita nopeasti ja joustavasti. Alueellinen mielenterveys- ja päihdeneuvosto kokoontui neljä kertaa ja kokouksiin osallistuivat aktiivisesti myös kokemusasiantuntijoita. Kaste-hanke Tervein mielin Länsi-Pohjassa loppui lokakuussa. Hankkeessa tehtiin Mielenterveys-, perheneuvola- ja päihdetyön alueellinen toimintamalli, jonka alueellinen ohjausryhmä hyväksyi. Nyt toimintamallin käyttöönotto odottaa kuntien päätöksiä. Hankeen aikana nuorten päihteidenkäytön vähentämiseen painottuva Info-ryhmä jatkoi toimintaansa ja järjesti nuorille päihteettömän tapahtuman toukokuussa. Hankkeen aikana yksi psykiatrinen sairaanhoitaja oli koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajien työparina vastaanotoilla. Kokeilu todettiin erittäin hyödylliseksi. Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikoiden toiminnassa jatkui laadukkaan hoidon lisäksi tiivis yhteistyö terveydenhoitajien, sosiaali- ja koulutoimen kanssa. Lastenpsykiatrinen osastohoito lisääntyi, koska kolme vaikeasti hoidettavaa lasta oli OYS:ssa. Nuorisopsykiatriset ostot vähenivät. Vauvaperhetyötä jatkettiin. Yleissairaalapsykiatrian poliklinikka kehitti yhteistyötä somaattisten yksiköiden kanssa painottaen konsultaatioita ja työkyvynarviointeja. Seudullinen kuntoutustyöryhmä kokoontui säännöllisesti. Aloitettu muutos jatkui Keroputaan sairaalassa. Osastolla kuormitus väheni vuoden aikana, kun useita pitkään sairaalassa olleita potilaita pääsi siirtymään tehostetun palveluasumisen piiriin. Vuoden 2011 lopulla sairaalassa oli enää vain 5 potilasta, joilla ei ole muuta osoitetta. Paikkalukua laskettiin kesän aikana 35 paikkaa ja lokakuun alusta pysyvästi. Sairaalan osastorakenteen muutos jatkui ja tämä kuormitti henkilökuntaa paljon. Vuodeosastolla hoitopäivien määrä väheni edellisestä vuodesta 15 % ja avohoitokäynnit lisääntyivät 6 %. Sairaalan potilaskuormitus oli n. 77 %. Valtion sairaaloista siirtyi kaksi potilasta Keroputaalle sekä valvottuun avohoitoon kotiutettiin kaksi potilasta. Liikkuva alueellinen vanhuspsykiatrinen työryhmä toimi auttaen kuntien vanhustyössä antaen konsultaatioita, tutkimusta ja hoitoa. Työ tapahtui osana muuta työtä. Psykogeriatrin palveluita ei saatu. Neuropsykiatrinen työryhmä kouluttautui ja aloitti toimintansa. Lääkäritilanne parani huomattavasti, paitsi kesän aikana pitkät sairaslomat hankaloittivat erityisesti loma-ajan toimintaa. Henkilöstön sairauslomat lisääntyivät ja selittyy kuuden henkilön pitkien sairauspoissa-olojen takia. Henkilökunnan osaaminen ja valmius hoitaa vaikeita psykososiaalisia ongelmia vaatii erityistason terapiakoulutusta. Aloitetut terapiakoulutukset jatkuivat ja lisäksi aloitettiin joulukuussa Lapin sairaanhoitopiirin kanssa perheterapiakoulutus. Henkilöstölle järjestettiin perehdytys- / täydennyskoulutuksena ensiapu-, lääkehoito- sekä tietoturvakoulutusta. Psykiatriassa koko ajan tapahtuvat muutokset ovat henkilökunnalle rasittavia. Työturvallisuuteen kiinnitettiin huomiota sairaalan muutoksessa. Aktiivisen aikaisen puuttumisen ohjelma otettiin käyttöön. Tykytoiminta jatkui yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Potilastietohallintojärjestelmä Oberon otettiin käyttöön. Keroputaan hallintorakennuksen yläkerran remontoiminen ja pihasuunnitelmat eivät toteutuneet. 21
Psykiatrian tulosalue Tili TP 2010 TP 2011 Vrt% TA 2011 TOT % Myyntituotot 9 415 9 564 2 9 516 101 Maksutuotot 250 203-19 261 78 Tuet ja avustukset 102 108 6 55 196 Muut toimintatuotot 2 2 0 1 200 Sisäinen myynti 46 25-46 55 45 Toimintatuotot yhteensä 9 815 9 902 1 9 889 100 joista ulkoiset tuotot 9 769 9 877 1 9 834 100 Palkat ja palkkiot -4 275-4 581 7-4 229 108 Henkilöstösivukulut -1 190-1 211 2-1 188 102 Hoitopalvelujen ostot -1 904-2 077 9-1 892 110 Muiden palv ostot -559-430 -23-489 88 Aineet, tarv ja tavarat -181-131 -28-165 79 Muut toimintakulut -160-161 1-162 99 Sisäiset palvelut -403-391 -3-341 115 Vyörytyserät (menot) -1 246-1 373 10-1 340 102 Toimintakulut yhteensä -9 919-10 354 4-9 805 106 joista ulkoiset kulut -8 270-8 590 4-8 125 106 Toimintakate -104-452 335 84-538 Vuosikate -104-452 335 83-545 Poistot käyttöomaisuudesta -94-98 4-84 117 Tilikauden tulos -197-549 179 0 0 Yli/-Alijäämä -197-549 179 0 0 Pkl-käynnit omat 17 033 18 010 6 17 500 103 Pkl-käynnit ostopalvelu 508 553 9 450 123 Pkl-käynnit yhteensä 17 541 18 563 6 17 950 103 Hoitopäivät omat 12 382 10 478-15 12 000 87 Hoitopäivät ostopalvelu 5 186 4 493-13 4 800 94 Hoitopäivät yhteensä 17 568 14 971-15 16 800 89 Hoitojaksot omat 402 439 9 430 102 Hoitojaksot ostopalvelu 222 197-11 240 82 Hoitojaksot yhteensä 624 636 2 670 95 22
Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue Laboratorio Laboratoriotutkimusten määrä vuonna 2011 oli 693 300 kpl, jossa oli lisäystä edelliseen vuoteen 12,5 %. Laboratoriosta sairaalan ulkopuolelle myytyjä tutkimuksia oli 151 800 kpl, jossa oli kasvua 18 %. Ulkopuolelta ostettuja tutkimuksia oli 22 100 kpl. Omassa laboratoriossa tutkimuksia tehtiin 613 400 kpl, jossa oli kasvua 13,5 % ja vieritutkimuksia oli sairaalassamme 58 000 kpl. Päivystystutkimuksia oli 132 800 kpl, jossa laskua edelliseen vuoteen 14 %. Tehtiin yötyöaikakokeilu, jonka perusteella siirryttiin vuorotyöhön. Mikrobiologian bakteeriherkkyysmäärityksissä otettiin käyttöön Eurooppalainen standardi, joka on maassamme vallitseva käytäntö. Uusittiin veriviljelyautomaatit, hyytymistutkimuslaitteet ja toinen hematologian analysaattori. Radiologia Vuonna 2011 tutkimuksia tehtiin 40405 kpl eli 4,5 % suunniteltua enemmän. Terveyskeskuksille tutkimuksia myytiin lähes sama määrä kuin vuonna 2010. Tuotot ylittyivät reilusti, mutta kulut vain vähän ja ulkoiset kulut laskivat. Erikoistutkimukset (TT-, ultraääni- ja angiografiatutkimukset sekä toimenpiteet) lisääntyivät suhteellisesti eniten eli työpäivät olivat entistä kiireisempiä. Myös päivystysaikaiset työt lisääntyivät edelleen. Heinäkuussa päivitettiin magneettikuvauslaite. Tämä aiheutti tutkimusjonojen kasvua, mutta jono saatiin ennalleen lisätöitä tekemällä. Magneettihuoneen anestesiapotilaiden käyttöön hankittiin valvontamonitori ja osastokuvauksiin liikuteltava röntgenkuvauslaite vanhojen toimimattomien laitteiden tilalle. Kuntoutusyksikkö Selvitettiin kuntien sosiaalitoimien viiden apuvälineryhmän hankinta, neuvonta, ohjaus ja huolto sekä korjaus, joka olisi tarkoitus jatkossa hoitaa apuvälinekeskuksen kautta, mikäli kunnat hyväksyvät yhteistyötarjouksen. Vakansseja on kolme. Fysioterapia: Apuvälinekeskuksen kanssa yhteinen fysioterapeutin ja apuvälinealan asiantuntijan toimen 50 % fysioterapeutin osuus muuttui vuoden alusta kokopäiväiseksi. Trauma- ja kipupoliklinikan toimintaa on kehitetty nykyisillä henkilöstöresursseilla. Sijaisia on ollut hyvin saatavilla. Apuvälineyksikön ja fysioterapiaosaston yhteinen varahenkilö on ollut fysioterapiaosaston käytössä koko vuoden elokuuta lukuun ottamatta. Kuntoutustutkimusyksikössä 50 % osastosihteerin palvelut ovat tukeneet yksikön ja myös apuvälinekeskuksen toimintaa. Syksyn ajan oli käytössä 75 % jolloin os. sihteerin päivittäinen läsnäolo selkeästi paransi toimintaa mm. asiakaspalvelun suhteen. 1.9.2011 alkoi uusi toiminta, kun työterveyshuoltoon erikoistuvat lääkärit voivat palvella kuntoutustutkimusyksikössä 3 kk ajan. Toimintaterapiassa esim. lastenneurologipalvelujen aiempaa suurempi saatavuus ja erityispoliklinikan asiakasmäärien kasvu ovat vaikuttaneet toimintaterapeutinkin arviointipyyntöjen määrään. Patologia Patologian osaston toiminta on ollut aktiivista vuonna 2011. Osasto on tarjonnut diagnostisia palveluja oman sairaalan lisäksi Simon kunnalle, ja vähäisessä määrin myös muille alueen kunnille. Tutkittujen näytteiden määrä on kasvanut 3.5%. Talous on ollut vakaata, vaikkakin kulut ovat nousseet odotettua enemmän, ja tuotoissa näkyy ulkoisten tuottojen väheneminen THL:n avausten loppumisen myötä. Suurin ylitys on tullut henkilöstökuluissa. Osastolla on ollut loppuvuodesta kolme täysipäiväistä patologia, joista kolmannen palkka ei ollut budjetoitu. Positiivinen kehitys hoitohenkilökunnan puolella näkyy vähentyneinä sijaiskuluin. Hyvän lääkäritilanteen myötä ostopalvelujen määrä on laskenut minimiin. 23
Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö Sairaalan tulosyksiköiden hygienia-auditointeja on jatkettu ja henkilökunnan hygieniataitoja on pyritty kehittämään erilaisin hygieniakampanjoin ja ohjeistoja päivittämällä. Haavanhoitokäytäntöjä on yhtenäistetty kouluttamalla henkilöstöä alueellisesti yhteistyössä kirurgian klinikan kanssa. Alkuvuoden aikana sairaanhoitopiirissä on ollut laaja norovirusepidemia. Yhteistyö avohuollon yksiköiden ja infektio- ja sairaalahygieniayksikön välillä on vakiintunut. Erva alueella esiintynyt VRE -epidemia on aiheuttanut tartuntoja myös keskussairaalassa ja alueen terveyskeskuksissa. Epidemiatilanne on kuitenkin vuoden loppua kohden rauhoittunut. SAI -raportoinnissa ollaan siirtymässä yksikkökohtaiseen ilmoitusten tarkistamiseen, mikä lisää ilmoitusten luotettavuutta. Sairaala on osallistunut kansainväliseen infektioprevalenssitutkimukseen. Hoitoon liittyviä infektioita esiintyi 2.9 %:ssa hoitojaksoista. Arkisto Arkiston lisätilojen remontti aloitettiin loppuvuodesta. Sen valmistumisen odotetaan tuovan helpotusta kauan vaivanneeseen tilanahtauteen. Arkistossa on tehty seulontaa ja aineistoja, joiden vähimmäissäilytysaika on umpeutunut, on hävitetty paljon. Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen ohjeita on päivitetty. Arkistopäällikkö on toiminut sairaanhoitopiirin tietosuojavastaavana ja tietosuojaohjeet on saatettu ajan tasalle. Sosiaalityö Sosiaalityönyksikön toiminta on jatkunut kahden aikuispuolen ja yhden lastenpuolen sosiaalityöntekijän sekä kehitysvammaisten erityispoliklinikan palveluohjaajan voimin. Erityisosaamisen tarve on kasvanut väestön ikääntymisen, lapsiperheiden erityisen tuen lisääntymisen, ongelmien monimutkaistumisen ja maahanmuuttaja-asiakkaiden lisääntymisen seurauksena. Erityispoliklinikan toiminta on vilkastunut. Uusi lääkäri on aloittanut vuoden alusta. Kunnat ohjaavat koko ajan uusia asiakkaita. Päällekkäisyyksiä on pyritty yhdessä kuntien kanssa karsimaan erityispoliklinikkan ja Kolpeneen kuntayhtymän toiminnoista. Asiakkaita on ohjautunut myös OYS:sta. Sosiaalityöntekijät toimivat yhteyshenkilöinä Saarenvireen kuntoutuskotiin, josta on kaksi kuntoutuspaikkaa käytössä. Lääkekeskus Vuoden 2011 aikana Lääkekeskus on pyrkinyt aktiivisesti osallistumaan sairaalan tapahtumiin ja koulutuksiin. Lääkekeskuksen työ on painottunut lääkkeiden toimittamisen ohella huumausainekirjanpidon tehostettuun seurantaan, osastoyhteistyön kehittämiseen ja osastojen ja terveyskeskusten lääkekaappien tarkastuksiin ja uusien työntekijöiden kouluttamiseen. Lääkekeskuksen tavoitteena on muuttua sairaala-apteekiksi lähivuosien aikana. Fimean tarkastuksen (vuoden 2010 lopulla) mukaisesti toimintaohjeita on päivitetty, tilat ja muut resurssit selvitetty. Uusien tilojen suunnittelutyö on aloitettu. Tekstinkäsittely Tekstinkäsittelykeskuksessa kirjoitustyön määrä on vuosien varrella lisääntynyt, kun lääkäreiden määrä ja sanelujen pituus on kasvanut. Hoitajat sanelevat myös tekstejä. Tekstinkäsittelijöiden vakanssimäärä (8) on pysynyt samana. Töiden ruuhkautumisen takia yksikköön on palkattu ylimääräisiä työntekijöitä ja vakituiset työntekijät ovat tehneet ylitöitä iltaisin ja viikonloppuisin tilanteen ratkaisemiseksi. Käytössä on edelleen nauhasanelut, joskin digisanelujen määrä on hiljalleen kasvanut. Dicteonohjelmaan on saatu sanelujen sujuvuutta helpottava päivitys. Nauhasaneluista on tarkoitus luopua 2012 aikana. Kuntoutusyksikössä sijaitsevasta tekstinkäsittelijöiden kahdesta huoneesta toinen on luovutettu kuntoutustutkimusyksikön tarpeisiin. Korvaavaksi tilaksi on saatu osasto 3B:ltä yksi potilashuoneista. Päiväkirurgisella osastolla on pieni kahden työpisteen kanslia käytössä. 24