TRITONIAN VUOSIKERTOMUS 2011



Samankaltaiset tiedostot
TRITONIAN VUOSIKERTOMUS 2012 SISÄLLYS

TRITONIAN VUOSIKERTOMUS 2010

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi.

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

Opinpaletin koulutustarjonta

Tiedonlähteitä äidinkielen, kirjallisuuden ja mediakasvatuksen opetukseen ja oppimiseen

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistaminen

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Hyvinvoinnin tietotuotanto apunasi Pohjanmaan hyvinvoinnin ja tiedolla johtamisen kehittämisessä

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE

Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

IAB Finland. Vuosikokous Ammattikorkeakoulu Metropolian päärakennus

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta

TRITONIA 2012 KALVOT VUOKKO PALONEN & MARITA AHOLA

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi

Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ry. Maistuva ammatti -hanke Hankkeen kesto LOPPURAPORTTI Dnro 2089/325/2011

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Verkkokurssin suunnittelu

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3

Espoon hyvinvointialojen henkilöstö JHL ry. 587 PÖYTÄKIRJA 9/2015 Tiina Takala

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina

TOJ:n hankinta- ja käyttöönotto Espoon kaupunki Hannu Rajala (asiakirjahallinnon suunnittelija, asiakirjahallinto, Espoon kaupunki)

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Kielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa

Julkisen hallinnon linjaukset tiedon sijainnista ja hallinnasta työryhmän asettaminen

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Välkky-hanke. Työvalmennus ja työnetsinta Päätösseminaari. Työvalmennuksen ja työnetsinnän hyvät käytännöt sekä niiden jalkauttaminen

TERVEYSTOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS Toimikunnan kokoonpano. 2. Toimikunnan toiminta. 3. Tapahtumat VUOSIKERTOMUS 2011 LIITE 2

LOPPURAPORTTI VILUKKO hanke Hankkeen toteuttaja: KAAKON LUONTO JA KULTTUURI RY Hankkeen nimi ja nro: VILUKKO, 17353

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA

Kysely yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Pohjois-Pohjanmaan korkeakouluopiskelijoille

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN

Tilannekatsaus Eero Ehanti

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Hankeviestinnän suunnitelma

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Pirkanmaan AluePegasoksen ohjausryhmän kokous

RFID-tunnistus rengastuotannossa pilotin kokemuksia

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö

Jyväskylä Suomen INKA cyber-koordinaattori

ti klo 17:30 20:40 ISLO/Tiedepuisto, Joensuu

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

L KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO

Suomi 100 -tukiohjelma

Mediakasvatus ja tietoyhteiskunnan kansalaistaidot kirjastoissa

Julkisen hallinnon tietoliikennepalvelulinjaukset työryhmän asettaminen

Muistio. - aikataulu. Merja Ruotsalainen, projektipäällikkö

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti

KR-Tukefin Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan jäsenten ja varajäsenten sekä vaalitoimitsijoiden nimeäminen Kirkkonummella

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nro 5/2010 1/5

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2015

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

8. HELMIKUUTA 2016 STM:N HARVINAISET SAIRAUDET TYÖRYHMÄ RAPORTTI TYÖRYHMÄN TOIMINNASTA JUKKA SARIOLA HARVINAISET-VERKOSTO

Odotukset ja tavoitteet tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalveluille: yliopiston johdon näkökulma

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki

Kehittämistehtävän aihe PaKaste - työskentelyjakso 2011

Vastuullista liiketoimintaa (6)

Läsnäolijat: Kokoukseen osallistui 11 henkilöä. Osallistujalista liitteenä.

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Työsuhde- ja lakiasiain johtaja Jouni Valjakka

3. Institute for Advanced Management Systems Research (Carlsson)

Henkilöstöpalveluiden tiedote 5/2011

Euroopan muotoiluinnovaatioaloite - Asiantuntijaryhmän 21 suositusta Euroopan komissiolle

Kv 3/15. Kn 6/15 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? 37 Liite Liite 1

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen ( ) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Sopimus asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Liite 3 Käyttöönotto

SUOMENLINNAN HOITOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

1. Kansainvälisyysohjelman tarkoitus 2. Helsingin kaupungin kansainvälisyysstrategia ja kansainvälinen toiminta

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna Toteutettu Työsuojelurahaston tuella

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

Ministerineuvoston selonteko opetusministerien (MR-U) vuosia koskevan koulutus- ja tutkimusalan strategian tilasta ja etenemisestä

Koulutusalan ja -paikan valintaan vaikuttavat mielikuvat Case: Laurea Hyvinkää

Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen Liikkujan polku -verkosto

Transkriptio:

TRITONIA LIITE 5 Jhtkunta 3.52012/11.6.2012 TRITONIAN VUOSIKERTOMUS 2011 Vaasa 2012 1

Sisällys Tritnian kymmenes timintavusi Kirjastnjhtajan katsaus s. 3 Tietaineistt s. 5 Kulutus s. 7 Hallint s. 12 Verkstt s. 14 Prjektit s. 15 LIITTEET 1. Timielimet s. 17 2. Tilastt s. 19 3. Osallistuminen s. 21 2

TRITONIAN KYMMENES TOIMINTAVUOSI Kirjastnjhtajan katsaus Tritnia juhli kymmenettä timintavuttaan vunna 2011. Suuria akuutteja muutksia ei llut tekeillä. Edellisenä vunna tapahtunut Tritnian ja ammattikrkeakulujen kirjastjen timinnan yhdistyminen vakiintui, ja yhdistymiseen liittyneet tehtävät saatiin hidetuksi lppuun. Seuraavat muutkset, kuten Pietarsaaren timinnan laajentuminen ja Medibthniaan ajateltujen kirjastpalveluiden suunnittelu, kuuluvat ensisijaisesti seuraaville vusille. Juhlavusi Juhlavutta valmisteli jhtkunnan nimeämä juhlatimikunta, jssa livat mukana kaikkien viiden krkeakulun nimeämät edustajat sekä Vaasan kaupungin tiedttaja. Tritnian sisäiset työryhmät vastasivat yksittäisten tapahtumien suunnittelusta. Juhlavusi huipentui 22. syyskuuta pidettyyn juhlaseminaariin, jnka puheissa käsiteltiin mnikielisyyttä, petuksen kehittämistä ja kirjasttiminnan pp-upeja ja muita uusia mutja. Juhlan yhteydessä julkistettiin juhlakirja ja avattiin juhlanäyttely. Tritniana-sarjan numerna 11 ilmestyneen kkmateksen artikkelit sisältävät mielenkiintisen katsauksen yhteisen kirjastn syntyhistriaan ja kymmenvutisen timinnan eri alueisiin; ne myös kannustavat henkilökuntaa tuleviin haasteisiin. Juhlanäyttelyssä li esillä krkeakulujen prfessreiden ja ylipettajien alansa tärkeiksi lähteiksi katsmiaan kirjja sekä näistä eri aljen merkkiteslistista kttuja kirjanmerkkejä. Tritnia krkeakulukirjastjen verkstssa Tritnian 10-vutisjuhlan yhteydessä perustettiin yhteiskirjastjen verkst: verkstn kuuluvat Tritnian lisäksi Lapin krkeakulukirjast, Lappeenrannan tiedekirjast ja Lahden ammattikrkeakulua ja Lahden ylipistkeskuksen useita ylipistja palveleva Fellmannia. Myös Nvian kirjast sekä muutamia muita kirjastja li mukana. Kaikille avimessa verkstssa keskusteltiin erityisesti verkkaineistjen hankintaan liittyvistä ngelmista ja vaihdettiin kkemuksia hallinnllisista malleista. Valtakunnallisesti ylipist- ja ammattikrkeakulukirjastissa alettiin valmistautua uuden kirjastjärjestelmän suunnitteluun. Kun hankkeeseen sallistuvat myös yleiset kirjastt ja erikiskirjastt, n tehtävä laajempi kuin mikään aikaisempi hanke Sumen kirjastissa. Varsinaiseen järjestelmän hankintaan n tarkitus ryhtyä vusina 2013 2014. Tritnian edustajat livat mukana valmistelussa Linnea2-knsrtin hjausryhmän puheenjhtajana, yhteiskirjastjen edustajana valmisteluryhmässä sekä jäsenenä strategiaryhmässä ja kirjjen hankintaryhmässä. Ylipistkirjastissa keskeinen kehittämisaihe livat tutkijapalvelut. Tritnia alitti näiden palveluiden suunnittelun phtimalla Vaasan ylipistn tutkimus- ja julkaisupalveluiden kanssa tutkijiden tiednhankinnan kulutusta ja tutkimuksen arviinnin työkaluja. Vastaavaa timinta alitettiin yhteistyössä Åb Akademin kirjastn kanssa. Tutkijapalveluilla vastataan kaikkien emkrkeakulujen tutkijiden ja muun henkilökunnan kasvaneeseen mediapalvelun tarpeeseen. Mediatutant videkuvauksineen siirrettiin Vaasan ylipistn ylippilaskunnalta vapautuneeseen tilaan Tritnian aulan yhteyteen. 3

Tritnian jhtkunta ja EduLab-neuvttelukunta Tritnian jhtkunta perusti EduLab-neuvttelukunnan tukemaan EduLabin timintaa kaikkien viiden emkrkeakulun petuksen tukiyksikkönä; krkeakulut asettivat neuvttelukuntaan yhdestä kahteen edustajaansa. Krkeakuluknsrtille myönnetyn Vaasan kaupungin juhlarahan turvin suunniteltiin krkeakulujen yhteistä krkeakulupedaggiikan petusta. Klmikielisen sekä ylipistille että ammattikrkeakuluille sveltuvan petuksen tteuttaminen sittautui kuitenkin vaikeaksi. Syksyllä päätettiin alustavasti Åb Akademin tarjamasta petuksesta erityisesti Vaasan ylipistn pettajille. Tteutus siirtyi kevääseen 2012. Jhtkunta käsitteli ja hyväksyi Tritnian yhteiskunnallisen palvelun periaatteet, hallintpalveluiden timintalinjat sekä uusitut petuksen pedaggisen ja tiet- ja viestintäteknisen tuen periaatteet ja uusitut kkelmaperiaatteet. Vuden lpulla jhtkunta tarkasteli myös uudelleen Tritnian tietteknisiä palveluita, kun Tritnian atk-pääsuunnittelija siirtyi jhtamaan Vaasan ylipistn atk-keskusta ja käyttää sen jälkeen vain 20 prsenttia työajastaan Tritniaan. Tritnia krkeakulujen arviinnissa Krkeakulujen arviinnissa Tritnia sallistui marraskuussa sekä Vaasan ylipistn auditintiin että Nvian sisäiseen ja ulkiseen tarkastukseen. Tritnian suuksia ylipistn timinnanhjausjärjestelmässä täydennettiin ja kehitettiin. Auditintiaineistn tutettiin kaksi näyttöä: infrmaatilukutaidn petus ja asiakaspalvelun palautejärjestelmä. Krkeakulujen arviintineuvstn raprtin mukaan (julk. 2012) kirjastpalveluilla n merkittävä rli julkaisupalvelujen lisäksi timinnan tulksellisuuden ja henkilöstön tyytyväisyyden kannalta ja ne tukevat tutkimustiminnan prsessien hallintaa. Lisäksi raprtti tteaa tiedekirjast Tritnian edustavan verkstituneen timintatavan ja kumppanuussuhteiden kautta asiakkaille lisäarva tuttavaa hyvää käytäntöä. Nvian ISO 9001:n ja 14001:n mukaisessa jhtamisjärjestelmässä ltiin mukana sekä kirjasttiminnan sisäisessä tarkastuksessa että kk krkeakulun timinnan ulkisessa tarkastuksessa. Det Nrske Veritasin tekemän tarkastuksen jhtaja vieraili Tritniassa 25.11. Jatkuva timinta EduLab uudisti Learning in Netwrks kulutuksia ja lisäsi edelleen lyhytkurssien määrää. Mediatutannn kysyntä kasvi. Kirjastssa tietkannan kk sisällön saaminen valtakunnalliseen yhteisluetteln lisäsi Tritnian saamia kauklainapyyntöjä, vaikka tendenssi kirjastjen keskinäisessä lainauksessa muuten n laskeva. Kkelmat kasvivat nrmaalihankinnan hella Vaasan kaupungin juhlarahan turvin. Samaan rahitukseen kuulunut lukulaitteiden käyttöön liittyvä prjekti petuksessa jatkui, ja Tritnian edustajat pitivät tähän liittyneen esityksen Eurpan tieteellisten kirjastjen järjestön, LIBERin, knferenssissa Barcelnassa. Prjekti n herättänyt suurta kiinnstusta ja sitä tullaan seuraamaan myös virallisen prjektiajan lputtua. Kiitkset Juhlavutta tukivat taludellisesti Högsklestiftelsen i Österbtten, Svensk-Österbttniska Samfundet, Stiftelsen för Åb Akademi, Vaasan kaupunki ja Vaasan ylipistsäätiö sekä Kansalliskirjastn FinELibyksikkö. Tritnian timintaa laajemmin n edelleen tukenut Evald ja Hilda Nissin Säätiö. Tritnian pulesta kiitän lämpimästi kaikkia tukijitamme sekä juhlavunna että sitä edeltäneinä vusina. Vukk Palnen 4

TIETOAINEISTOT Tritnian strategian mukaan tietaineistkkelmat sisältävät Vaasan krkeakulujen tieteenaljen uusimman keskeisen kirjallisuuden ja tarvittavan ajantasaisen kurssikirjallisuuden. Hankinnan painpiste n kaikilla tieteenalilla yhä enemmän verkkaineistssa. Kaikkien viiden krkeakulun lisensiimien verkkkkelmien saatavuutta Tritniassa tulee parantaa ja kkelmien arviintia ja kkelmista tiedttamista kehittää. Kaikkia näitä tavitteita edistettiin vunna 2011. Kirjallisuuden tarjnta ja neuvnta Kkelmia kasvatettiin krkeakulukhtaisten kirjallisuusbudjettien mukaan vastaamaan krkeakulun tarvetta. Tritnia vastaa Vaasan ylipistn ja Vaasan ammattikrkeakulun verkkaineistjen hankinnasta ja tekee hankintaehdtuksia muiden krkeakulujensa kirjastille. Vaasan ylipistlle lisensiitiin mm. kansainväliset julkaisu- ja viittaustietkannat sekä sähköisiä hakuteksia. Vaasan ammattikrkeakulun elektrnisten aineistjen kkelma kasvi lähinnä elektrnisilla lehdillä. E-kirjja hankittiin mlemmille krkeakuluille sekä yksittäin että paketteina. Vaasan ylipist ja Vaasan ammattikrkeakulu hankkivat lisäksi yhteisellä lisenssillä ktimaisen verkkkirjapaketin, jssa n mukana myös krkeakulujen kurssikirjja. Tritnian kaikkia käyttäjiä kskevan yhteisen lisenssin hankintaa rutsinkieliseen e- kirjapalveluun suunniteltiin, ja palvelu päätettiin ttaa käyttöön vudesta 2012 alkaen. Tavitetta saada kaikkien viiden krkeakulujen verkkaineistt käyttöön Tritniassa edistettiin sallistumalla FinELibin prjektiin, jnka pyrkimyksenä n saatavuuden parantaminen yhteiskirjastissa yleisestikin. E-kirjjen saatavuutta ja käytettävyyttä lukulaitteissa ja tablet-tietkneissa testattiin. Tritnia sallistui myös Åb Akademin e-kirjjen saatavuuden kehittämisen kirjasttyöryhmään. Digitaalisten vapaakappaleiden saamista Tritniaan Åb Akademin vapaakappaleikeuden phjalta alettiin selvittää yhteistyössä Åb Akademin kirjastn kanssa. Kkelmien laadun kehittämistä aihealueittain tteutettiin lumalla ensimmäinen alakhtainen verkst tekniikan alalle. Kkelmien arviinti alitettiin sähkö- ja energiatekniikan kkelmista; arviinnissa livat mukana Nvian, Vaasan ammattikrkeakulun ja Vaasan ylipistn pettajat. Kkelmista ja niiden käytöstä tiedttamista lisättiin viemällä tietja uutuushankinnista virtuaalisiin kirjahyllyihin (Library Thing) ktisivuille. Kkelmien virtuaaliset kartat tettiin käyttöön Tria-tietkannassa Ylipistnrannan kkelmista. Itsepalvelua helptettiin Ylipistnrannassa myös yhdenmukaistamalla hyllypasteet klmikielisinä. Erityinen kirjastaamupäivä järjestettiin Vaasan ylipistn filsfiselle tiedekunnalle, jnka kanssa lutiin myös uusi yhdyshenkilöverkst. Tritnian kkelmien ja ammattikrkeakuluista siirtyneen kirjallisuuden yhtenäistäminen kkelmiin jatkuivat. Tria-kkelmatietkannan tietjen yhdenmukaistaminen saatettiin lppuu, niin että ammattikrkeakulujen kirjastjen kaikki tietueet vitiin siirtää yhteisluettel Lindaan. Karsintja kkelmien sisällä tehtiin jatkuvasti. Lehtitilausten kansallinen kilpailutus tehtiin Hanselin kautta. Åb Akademin lehtitilausten paikallinen arviinti tteutettiin Åb Akademin ppiaineiden edustajien kanssa Vaasassa. Tietpalvelu jatkui kuten aiemminkin tietpalvelupisteessä Ylipistrannassa sekä varaa tiednhaun hjausaika- ja kysy kirjastlta -palveluiden kautta. Raastuvankadun-, Sarjakadun- ja Pietarsaaren yksiköissä tietpalvelua tarjttiin lainauksessa. Tietpalvelun timeksiannt palvelupisteissä vat lisääntyneet jnkin verran verrattuna kahteen edelliseen vuteen. Tietpalvelun timeksiantjen dtetaan vähenevän nyt kuin ammattikrkeakulujen jäsenyys 5

Tritniassa n kestänyt tista vutta. Lisääntyminen saattaa myös jhtua tilastinnin muutksesta. Henkilökhtaisen hjauksen määrä n pysynyt suunnilleen ennallaan vudesta 2008. *asiakas n ttanut yhteyttä kirjastn varaamalla hjausajan, sittamalla tai lähettämällä s-pstia Uusi suuntaus asiantuntijapalveluiden tavitteissa li tutkijapalveluiden kehittäminen. Biblimetrisen analyysin apuvälineitä tarjavat tietkannat saivat entistä enemmän humita vuden aikana. Kansalliset prjektit, kuten kansallinen julkaisurekisteri (JuRe) ja tutkimuksen arviintiin liittyvä Julkaisufrumi (JuF) nusivat ajankhtaisiksi petus- ja kulttuuriministeriön, ylipistjen ja ylipistkirjastjen neuvstn timinnan perusteella. Tritnian henkilöstö sallistui aiheeseen liittyviin seminaareihin, ja erityisesti humita kiinnitettiin JuFn sana aikakauslehti- ja sarjakkelmien kehittämistä. Lainaus Lainjen määrä n verkkaineistn käytön kasvaessa vähenemässä, vaikka prsentuaalisesti kvin suuria muutksia edelliseen vuteen ei tapahtunutkaan. Kkelmatietkannasta tehtyjen tiednhakujen määrä kuitenkin nusi samaan aikaan. Strategisena tavitteena leva itsepalvelun lisääminen lainauksessa eteni hyvin. Autmaatilla tapahtuvan lainauksen suus Ylipistnrannan ja Raastuvankadun lainissa n lisääntynyt kk ajan. Kaikkien 6

timipisteiden lainauksessa itsepalvelun suus li vajaa 40 prsenttia vunna 2011, kun suus edellisenä vunna li nin 26 prsenttia. Kauklainauksessa Tritniasta annettujen lainjen määrä nusi yllättäen vajaa 20 prsenttia edellisestä vudesta. Syynä n ilmeisesti llut ammattikrkeakulujen kirjastn aineistn siirtyminen yhteisluetteln, jssa muiden ammattikrkeakulujen kkelmat eivät vielä lleet. Saatujen kauklainjen suus laski edelleen, mihin taas vaikuttanee verkkaineistn yhä laajempi tarjnta. Palvelun laadun varmistamiseksi palautejärjestelmää n systematisitu: sekä asiakkaiden että man henkilökunnan havaitsemat virheet ja ngelmat kirjataan muistiin, ja niistä tehty knti käsitellään lainauskkuksissa jka kuukausi. Ylipistnrannan lainauksessa n jatkettu ja kehitetty edelleen 5S Kaizen -järjestelmää työpisteen järjestyksen ja siisteyden ylläpidssa. Kpikneiden käyttöön asettaminen ja krttien myynti siirtyi syksyllä Tritnialle, kun Vaasan ylipistn ylippilaskunnan timinta Tritnian tilissa lppui. Tähän timintaan vukrattiin kaksi kpiknetulstinta, jllin myös tulstamismahdllisuudet paranivat. 7

KOULUTUS Kulutuksen strategisia tavitteita vat infrmaatilukutaidn kulutuksen tarjnta kaikkien viiden krkeakulun piskelijille pintjen eri vaiheissa. Opettajia ja krkeakulujen henkilöstöä tuetaan kulutuspalveluiden ja henkilökhtaisen hjauksen lisäksi kehittämällä petusmedian tutanta ja tukea sekä mediatutteiden arkistintia yhteistyössä pettajien kanssa. Laaja-alaisempana tavitteena n mudstaa Tritniasta viiden krkeakulun alueellinen petusteknlginen ja krkeakulupedagginen kulutuskeskus. Nrmaalitimintaan kuuluvia tavitteita edistettiin suunnitelmien mukaan vunna 2011; mediatutteiden arkistintia käsiteltiin mm. Nrdic Knwledge n the Web -prjektissa. Laajimpaan tavitteeseen alettiin pyrkiä suunnittelemalla krkeakulupedaggiikan pintkknaisuutta Vaasan kaupungin krkeakuluknsrtille myöntämän prjektirahituksen turvin. Tteutus siirtyi myöhempään ajankhtaan (ks. myös luku Prjektit). Edulab- verkk-petus ja hjaus Learning in Netwrks Uusittu LIN1 kulutus alki tammikuussa 2011. Kurssi tteutettiin sittain yhteistyössä UPC- (Utbildningspedaggiskt centrum vid Umeå universitet) yksikön kanssa. Verkk-petuksen työkalut (LIN2) kstui valinnaisista lyhytkursseista EduLabin lyhtykurssitarjnnasta. Kurssitarjnta sisälsi myös pettajille ja muulle henkilökunnalle suunnattuja kirjastn lyhytkursseja. Kurssitarjnnan lisäksi yksiköillä li mahdllisuus tilata räätälöityjä lyhytkursseja. Tritnia EduLabissa annettiin tukea verkkkurssien kehittämiseen kurssien-, Edukliniikan- ja mediatutannn kautta. Tärkeä sa työtä n llut seurata kehitystä, tutkimusta, uusia teknisiä ratkaisuja ja hjelmistja, jita vitaisiin käyttää verkk-petuksessa. Verkk-petuksen tutant -kurssi (LIN3) tteutettiin mentrikulutuksena, jssa pettajat tuttivat maa digitaalista materiaalia petukseensa. Prfessri Michael Uljens Åb Akademin pedaggisesta tiedekunnasta valittiin uudeksi kuulustelijaksi LIN-kursseille. Lyhytkursseja Edulab tarjsi Ylipist- ja krkeakuluhenkilökunnalle Vaasassa kaiken kaikkiaan 99 lyhytkurssia ja niihin sallistui 820 henkilöä. Lyhytkursseja li mm. Micrsft Office-paketti, Excel- ja PwerPint-hjelmat, Mdle-kursseja, Nelli-prtaali, Adbe Cnnect, videluentja, verkkpedaggiikkaa sekä ssiaaliset mediat petuksessa. 8

Webinaareja Yhteistyö Vaasan EduLabin ja Åb Lärcenterin välillä jhti siihen, että EduLab tarjsi kuusi yhteistä webinaaria syksyllä. Webinaarit vat saatavissa Tritnian ja Åb Lärcenterin ktisivujen kautta. Webinaarit tarjttiin kaikille krkeakuluyksiköille Vaasassa ja Åb Akademin henkilökunnalle Turussa. Kuuteen webinaariin sallistui 101 henkilöä. EduKliniikka Henkilökhtaisen hjauksen kysyntä n lisääntynyt kskien verkk-petuksen suunnittelua, ssiaalisten mediiden käyttöä, Mdle-hjelmista, e-kkuksia ja lukulaitteita. E-kkuksia käytetään yhä enemmän hjattaessa pettajia käyttämään hjelmistja pedaggisesti. Tritnia tarjsi henkilökhtaista hjausta vunna 2011. Tilaisuuksien määrä li 368 ja ne kestivät yhteensä 353 tuntia. Osallistujien määrä li yhteensä 513 henkilöä. Mediatutant, videneuvttelut Digitaalisten materiaalien kysyntä lisääntyy vähitellen sitä mukaan kuin niiden pedaggiset vaikutukset käyvät yhä selvemmiksi. Videluentjen-, videtutantjen- ja digitaalisten materiaalien tuttamista ei enää tehdä kkeilumielessä, vaan kaikki tehdään ainastaan hyötykäyttöön. Vuden aikana n tehty klme 9

täydellistä luentsarjaa talustieteistä. Yhtä tutettua luentsarjaa n esimerkiksi esitetty yhdellä usean sadan piskelijan kurssilla. Videluentphjaisen prjektinjhtamisen kurssin sallistujat vittivat kansallisen kilpailun prjektinjhtamisessa ja aikuispiskelijat markkininnin kurssilta saivat hyvää palautetta. Kalliimmat tutannt n humiitu kyseessä levien yksiköiden markkininnissa ja näin llen saaneet psitiivista julkisuutta. Prjektien dkumentinti ja markkininti n tunut mukanaan uusia piirteitä mediatutantn. Pedaggisia visualisinteja n tivttu ja tämä n jhtanut 3D- grafiikan käyttöönttn tavallisen 2Dgrafiikka-animaatiiden täydennykseksi. Myös uusia menetelmiä käsikirjitusten kirjittamiseen n kehitetty näissä prjekteissa, jihin n myös kuulunut kenttätyötä. Uudet avarammat tilat vat mahdllistaneet dialgimutisia, kahden tai neljän hengen videtallennuksia ja tämäntyyppisten keskustelunauhitusten metdiikan kehitys n alitettu. Videneuvtteluiden määrä n jnkin verran nussut. Käytössä n llut kaksi videneuvttelutilaa. 10

Kirjastn antama kulutus Infrmaatilukutaidn kulutus piskelijille Viiden krkeakulun piskelijille annettiin infrmaatilukutaidn kulutusta valtakunnallisten periaatteiden mukaisesti, kunkin krkeakulun kanssa svitulla tavalla sumeksi, rutsiksi ja englanniksi. Vunna 2011 lähipetukseen käytetty tuntimäärä väheni hieman ja verkkkurssin surittaneiden määrä lisääntyi Tritnian timintasuunnitelman mukaisesti. Käyttäjäkulutukseen sallistuneiden määrä laski nrmaalitaslle edellisvudesta, jllin ammattikrkeakulukirjastjen yhdistyminen Tritniaan lisäsi tilapäisesti pastuksen tarvetta. Infrmaatilukutaitkulutus tavitti kaiken kaikkiaan 4174 piskelijaa. Lähipetukseen käytettiin silti vain 402 tuntia, sillä sa kulutuksesta tteutetaan verkk-pintina. Opintpisteitä kertyi 1418. Infrmaatilukutaitkulutuksen sisältöä n kehitetty piskelijilta ja krkeakulujen henkilökunnalta saadun palautteen perusteella. Tritnian lyhytkurssiperiaatteet päivitettiin ja uusien piskelijiden perehdyttämisestä laadittiin prsessikaavit rganisaatiittain. Vunna 2011 alitettiin e-ppaiden ja videluentjen suunnittelu verkk-piskelun tueksi. Uusien piskelijiden perehdytystä n tehstettu järjestämällä Library Express Tur -kierrksia Ylipistnrannan yksikössä. Åb Akademin kirjast ja Lärcenter för scialvetenskapliga institutinen Turussa ja Vaasassa alittivat vunna 2011 jatk-kulutuksen suunnittelun (PK 2). Vaasan ylipistn filsfisen tiedekunnan tutkijille järjestettiin uusien viittaustietkantjen käyttäjäkulutusta. Kirjastn kulutukset krkeakulujen henkilökunnalle Vunna 2011 kirjast järjesti 20 mien krkeakulujen henkilökunnalle suunnattua tiednhankinnan lyhytkurssia, jiden yhteiskest li 34 tuntia. Näille lyhytkursseille sallistui yhteensä 78 pettajaa, tutkijaa tai krkeakulujen muuhun henkilökuntaan kuuluvaa. LIN1-pintkknaisuuteen sisältyi infrmaatilukutaita, tiednhakua ja e-aineistja käsittelevä lyhytkurssi. Erillisiä verkkaineistesittelyjä järjestettiin useista tietkannista. Viitteidenhaun ja -hallinnan työkaluista esiteltiin RefWrks, Scpus ja Web f Knwledge -palveluita. Näitä sekä muita tutkijan työssä hyödyllisiä palveluita esiteltiin myös 11

tutkijille suunnatuilla lyhytkursseilla, mm. Vaasan ylipistn Filsfisen tiedekunnan kirjastpäivässä. Lisäksi järjestettiin tiedtustilaisuuksia ajankhtaisista uutuusaineistista ja -palveluista. HALLINTO Henkilöstö Henkilöstön saamisen kehittäminen ja työtaitjen tukeminen, myös kansainvälistymisen avulla, sekä henkisen ja fyysisen kunnn ylläpitäminen vat Tritnian strategisia tavitteita. Lisäksi strategiassa tähdennetään yhteisöllisyyden vaalimista yhteisten tapaamisten ja ssiaalisen median avulla. Tavitteita tteutettiin ja samalla pyrittiin mahdllisuuksien mukaan yhtenäisiin käytäntöihin Tritnian sisällä eri krkeakulujen hjeita sveltaen. Ssiaalista mediaa käytettiin lähinnä asiakasviestinnässä. Vuden aikana tehtiin tarkentavia hjeita mm. työajasta krkeakulujen hjeistuksia yhtenäistäen. Svittiin henkilökunnan muistamisesta juhlahetkinä. Vuden aikana pidettiin viisi henkilökunnan kkusta ja seitsemän trstaitreffiä. Henkilökunnan kkukset vat tiedttavia ja trstaitreffit keskusteluphjaisia tapaamisia. Trstaitreffien keskustelut painttuivat kehityskeskusteluissa esiin tulleisiin asiihin ja lisäksi puhuttiin eri krkeakulujen henkilöstöhjeiden tulkinnasta ja yhteisistä linjauksista Tritniassa. Henkilökunnan intranet muutettiin selkeämmäksi ja päätettiin dkumenttien vastuualueista. Perinteeksi mudstuneeseen Nice Run -tapahtumaan 9.6. sallistui Tritniasta ennätyksellisesti klme jukkuetta, yhteensä 18 henkilöä. Virkistyspäivää vietettiin Jannen saluunassa ja virkistyksen hella phdittiin ryhmissä kehityskeskusteluissa ehdtettujen timenpiteiden knkretisintia; tätä knkretisintia jatkettiin vuden kuluessa sisäisissä työryhmissä. Henkilökunnan tiveiden mukaisesti yhteinen pikkujulu vietettiin Strampenilla 3.11. Tritnian 10-vutisjuhlaan henkilökunta sallistui mm. ideimalla ja kirjittamalla artikkeleita juhlakirjaan. Kansainvälistymistä tteutettiin sallistumalla kngresseihin, jista kahdessa Tritnian henkilöstöllä li esitykset, ja Erasmus-vaihtn. Palvelupäällikkö li Erasmus-vaihdssa Espanjassa ja kulutus- ja kkelmapäällikkö Kreikassa. Henkilöstön määrä li 50,4 työvutta (vunna 2010: 49,7), jista tistaiseksi vimassa levia tehtäviä li 48. Talus Tritnian taludessa krkeakulujen maksusuudet livat: Vaasan ylipist 48,7 %, Vaasan ammattikrkeakulu 19,5 %, Åb Akademi 17,2 %, Nvia 9,5 % ja Hanken 5,1 %. Vaikka henkilöstöment kasvivat palkkjen yleis- ja muiden krtusten vuksi, ment livat kaikkiaan pienemmät kuin vunna 2010. Tämä jhtui pääasiassa ennakitua pienemmistä tilakustannuksista, mutta myös muissa menissa säästettiin jnkin verran. 12

TRITONIAN KULUT 1000 TRITONIAN RAHOITUS 1000 Henkilöstökulut 2 076,30 Tilakulut 1 194,30 Krkeakulut 4 052,50 Tiettekniikka 85,40 Maksullisen palvelun tult 103,20 Muut kulut 141,60 Yksityinen rahitus 23,80 Kirjallisuus 681,90 YHTEENSÄ 4 179,50 4 179,50 Krkeakulujen rahitussuus li 95 prsenttia vunna 2011 (vunna 2010: 96 prsenttia). Maksullisen palvelun tult livat nin 105.000 eura, jssa kasvua li 16 prsenttia. Prjektirahituksena livat käytettävissä edelliseltä vudelta siirtyneet Vaasan kaupungin juhlavuden lahjitukset, jista krkeakulupedaggiikan suus käytettiin lähes kknaan vunna 2011 ja kirjallisuuden hankintarahastakin yli kaksi klmatta saa. Evald ja Hilda Nissin Säätiön lahjitusvarin hankittiin kauppatieteen kirjallisuutta, sekä kurssikirjja että muuta painettua aineista. Juhlavuden tapahtumia tukivat Vaasan kaupunki ja useat säätiöt yhteensä 7800 eurlla. Viestintä ja tiettekniikka Viestinnän tärkein tapahtuma li Tritnian 10-vutisjuhla 22. syyskuuta. Sen suunnittelusta vastasi erillinen työryhmä, ja sen yhteydessä julkaistiin Tritnian juhlakirja Viisi krkeakulua, kaksi äidinkieltä yksi yhteinen Tritnia. Lisäksi laadittiin kirjanäyttely ja sen phjalta tutettiin aihealueittaisia kirjanmerkkejä. Päivän hjelma ja juhlajulkaisun sisältö n mainittu liitteessä 3. Tritnia sallistui Phjanmaan suurmessuille 16.-17.4.2011. Tritnian näyttelysastlla messuvieraat saivat kkeilla eri lukulaitteita ja samalla esiteltiin myös lukulaite -prjektia. Osastlla li myös myytävänä ja selailtava krkeakulujen julkaisuja. Tritnia li näyttelysastn lisäksi esillä messuhjelmassa: lauantaina FT Gudrun Viergutz kerti Vaasan triviaalikulun ppilaiden pitkänperjantain messusta Vaasan kirkssa 300 vutta sitten aineista tähän li löytynyt Vasa svenska lyceumin kkelmasta Tritniasta ja sunnuntaina kirjastnhitaja Raija Löytölä esitteli Tritnian erikiskkelmia. 13

Tiedtusta krkeakuluille ja sidsryhmille hidettiin ensisijaisesti verkksivujen, Facebkin ja Twitterin avulla sekä krkeakulujen mien kanavien kautta. EduLabin henkilöstö n sallistunut krkeakulujen kkuksiin ja työryhmiin ja tiedttanut timinnasta, kursseista ja uusista ktisivuista. Kurssiesitettä n jaettu eri rganisaatiille tammikuussa ja elkuussa. Ktisivu, Facebk ja NWK-prjektisivuja n päivitetty. Tiettekniikan pulella ryhmätyötilat varustettiin isilla näytöillä, mikä n helpttanut merkittävästi niissä työskentelyä. Järjestelmähallintatute tettiin käyttöön työasemien ylläpidssa. Hankittiin verkklevyjärjestelmä, päivitettiin videneuvttelulaitteita ja saatettiin lppuun ristikytkentöjen vaiht. Materiaalitutannn tarpeisiin ja varmuuskpiintiin tehtiin vide. VERKOSTOT Missinsa mukaisesti Tritnia timii aktiivisesti timialjensa kansallisten ja kansainvälisten verkstjen jäsenenä ja välittää verkstjen yhteisiä palveluita käyttäjilleen. EduLabin verkstt ja yhteistyö Tritnian strategisiin tavitteisiin kuuluu edistää pettajien verkstitumista keskenään. EduLab n krdininut Vaasan ylipistn petuksen kehittämisen verksta. Krdinintityö n sisältänyt mm. kkn kutsumista, aineistn hankintaa ja tiedttamista ajankhtaisista asiista, jtka kskevat pettamista ylipistn Mdle-ympäristössä. Åb Akademin virtuaalipetusympäristön arviintiryhmällä li kaksi kkusta vuden aikana. Ohjelmistja n testattu mm. prtflityökalu Maharalla ja ÅA:n blgityökalulla ja ssiaalisten mediiden timintahjeista n käyty keskustelua. Åb Akademin verkk-petuksen jhtryhmällä li viisi kkusta vuden aikana. Ryhmä n mm. hakenut varja virtualisintia varten, jakanut resursseja pettajille ja/tai yksiköille ja seurannut ja arviinut kuinka verkkkurssit n tteutettu. EduLab n kehittänyt yhteistyötään yhä laajemmin Oulun ylipistn Kasvatustieteiden tiedekunnan Oppimisen ja kulutusteknlgian tutkimusyksikön (LET) kanssa. Uusi EduLab-neuvttelukunta krvasi aikaisemman EduLab-knsrtityöryhmän. Ensimmäinen kkus pidettiin 14.6.2011 ja se käsitteli EduLab-neuvttelukunnan työsuunnitelmaa ja tehtäviä. EduLabneuvttelukunnalla li klme kkusta vuden aikana. Kirjastn verkstt Tritnia sallistui entiseen tapaan aktiivisesti Sumen ylipist- ja ammattikrkeakulukirjastjen verkstihin, jissa alettiin mm. suunnitella uuden kirjastjärjestelmän käyttööntta. Ylipistkirjastt perustivat varajhtajien verkstn, jssa Tritniaa edustaa hallintpäällikkö. Myös neuvstn sisällönkuvailuverkst jatki timintaansa, ja vuden lpulla Tritnian kirjastnhitaja valittiin verkstn vetäjäksi. Tritnia n jäsenenä kahdessa kirjastalan kansainvälisessä järjestössä. Kulutus- ja kkelmapäällikkö piti esityksen Tritnian laatutyöstä kansainvälisessä kirjastalan kngressissa ja palvelupäällikkö li Vaasan ammattikrkeakulun edustajana kansainvälisessä vaihdssa. Myös artikkeleita hyväksyttiin alan kansainvälisiin lehtiin. 14

Tritnian 10-vutisjuhlan yhteydessä perustettu vapaamutinen yhteiskirjastjen verkst alitti timintansa Lapin krkeakulukirjastn puheenjhdlla. Tritnia li edelleen mukana Vaasan kaupunginkirjastn krdiniman Vaasa Littfest Vasa tapahtuman järjestämisessä. Alueellisen Sukkula-kirjastn kkus pidettiin Tritniassa kesällä. PROJEKTIT Vaasan kaupungin juhlaraha Vaasan krkeakuluknsrtille: kirjallisuuden hankinta ja krkeakulupedaggiikka Tritnialla li kaksi Vaasan kaupungin Vaasan krkeakuluknsrtille myöntämään juhlarahaan perustuvaa prjektia, jtka li alitettu 2010, mutta jiden pääasiallinen timinta sijittui vuteen 2011. Vaasan kaupungin juhlarahista saatu prjektiraha mahdllisti täydentäviä kirjallisuushankintja. Prjektirahan avulla hankittiin mnen alan ajankhtaista kirjallisuutta sekä klassikkkirjallisuuden sumenja rutsinkielisiä käännöksiä ja hakuteksia. Osa rahituksesta käytettiin lukualustjen käyttökkeiluun yhteistyössä pettajien kanssa krkeakulujen eri kursseilla. Tästä raprtitiin kansallisesti ja kansainvälisesti. Krkeakulupedaggiikan suunnittelu alitettiin vuden 2011 alussa. Prjektin tavitteena li luda kaikille Vaasassa timiville krkeakuluille yhteinen krkeakulupedagginen kulutus, jka vaaditaan ammattikrkeakulujen pettajilta ja jka n tullut yhä tärkeämmäksi myös ylipistjen petuksen laadun edistämisessä. Tritnia krdini prjektia, mutta tteutumisen ensivaihe siirtyi vuden 2012 pulelle. Tavitteena n kuitenkin rakentaa yhteinen pintpisteitä tuttava kulutus. E-aineistt yhteiskirjastssa Vunna 2011 Tritnissa käynnistyi kansallisen elektrnisen kirjastn FinELibin rakenteellisen kehittämisen pilttiprjekti, jssa etsitään ratkaisuja elektrnisten aineistjen käyttöön yhteiskirjastissa. Nykyiset FinELibin lisenssispimukset sallivat e-aineistjen paikalliskäytön aineistn lisensiineen rganisaatin kirjastssa. Paikalliskäyttö n kuitenkin ngelmallista, mikäli yhteiskirjastssa n käytössä vain yhden emrganisaatin verkk. Prjektin tavitteena n saada kaikkien Tritnian emkrkeakulujen FinELibin kautta lisensiidut elektrniset aineistt timimaan paikalliskäytössä Ylipistnrannan tilissa. Campus Allegr Pietarsaari (Nvia ja Åb Akademi) ÅA/Pietarsaaren yksikössä keskityttiin vuden aikana nrmaalin kirjasttiminnan lisäksi tulevan uuden kirjastn muutn valmisteluihin (karsinta, tietkantarekisteröinti). Lppusyksystä alki yhteisen kirjastn yksityiskhtaisempi suunnittelu Nvian, Uusikarlepyyn ja Pietarsaaren yksiköiden kanssa. Edelleen li epäselvää, sallistuuk Keski-Phjanmaan ammattikrkeakulu yhteistyöhön ja millin kirjastjen muutt tapahtuu. MediBthnia Prjekti Vaasa (Vaasan ammattikrkeakulu ja Nvia) Kirjast suunnittelee terveys- ja ssiaalialan kkelmien mahdllista muutta ammattikrkeakulujen yhteiseen MediBthniaan nin vunna 2016. Suunnitelmat etenivät vuden aikana. 15

Prjekti Bken i sklan (histriallinen kulukirjaprjekti) Prjekti käsitti Tritnian kulukirjastjen histriallisten kkelmien luettelintia ja tutkimusta ja ppimateriaalin laadintaa. Rahitusta ei saatu, mutta uusi anmus li tekeillä. Nrdic Knwledge n the Web Btnia Atlantica prjekti NKW-Nrdic Knwledge n the web n kehittänyt verkkperusteisen keskuksen, jka sisältää luentja, wrkshpeja, tutkimusmateriaalia ja käytännöllisiä svelluksia. Prjektin aikana Edulab ja Umeå universitet vat tehneet yhteistyötä kskien kursseja Learning in Netwrks ja Lärande ch IKT. Tavitteena n llut lisäarvn tuttaminen kurssien sallistujille ja vetäjille kurssisisällön kehittämiseksi. Lukulaitteita tettiin käyttöön syksyn aikana ja kaksi verkkseminaaria tteutettiin maiden välillä. Seminaareihin n sallistunut NKW-työntekijöitä, pedaggeja, tutkijita, median- ja jurnalistiikan asiantuntijita, kirjasthenkilökuntaa ja tekniikan asiantuntijita. NKW-prjektin lppuseminaari pidettiin Vaasan Akademillissa 24.11.2011. Seminaariin sallistui n. 70 henkeä. NKW-prjektille myönnettiin lisäaikaa 31.3.2012 saakka. 16

LIITE 1 TOIMIELIMET Tritnian jhtkunta 2011 Jäsenet prfessri Helena Hurme, Åb Akademi, puheenjhtaja petusjhtaja Raijaliisa Laakknen, Vaasan ammattikrkeakulu, varapuheenjhtaja prfessri Peter Björk, Svenska handelshögsklan piskelija Iida Kaseva, VAMOK vararehtri Birgitta Frsström, Yrkeshögsklan Nvia infrmaatikk Susanne Hlmlund, Tritnian henkilökunta sivistystimenjhtaja Christina Knkala, Vaasan kaupunki ylipistnlehtri Minnie Kntkanen, Vaasan ylipist ylipistnlehtri Olli-Pekka Viinamäki, Vaasan ylipist piskelija Viljami Wiirilinna, Vaasan ylipistn ylippilaskunta Varajäsenet: piskelija Marcus Ahlvik, Nvium hallintjhtaja Kjell Heir, Yrkeshögsklan Nvia piskelija Outi Kukknen, Vaasan ylipistn ylippilaskunta hallintjhtaja Veli-Matti Laitinen, Vaasan kaupunki timialajhtaja Elina Martin, Vaasan ammattikrkeakulu prfessri Christph Parry, Vaasan ylipist kirjastnhitaja Sari Seitamaa-Svenns, Tritnian henkilökunta ylikirjastnhitaja Pia Södergård, Åb Akademi suunnittelija Kristina Wallin, Svenska handelshögsklan prfessri Tim Vekara, Vaasan ylipist Esittelijä: Kirjastnjhtaja Vukk Palnen Sihteeri: Kääntäjä-tiedttaja Ann-Sfie Källund/ Yvnne Bartley EduLab-neuvttelukunta (suluissa varajäsenet) lehtri Tua Ericssn-Knif, Svenska handelshögsklan, puheenjhtaja (lehtri Märta Båsk) ylipist-epttaja Suvi Ishella, Vaasan ylipist (tutkijathtri Niina Mäntylä) lehtri Matti Laaksnen, Vaasan ylipist (ylipistn lehtri Minnie Kntkanen) jastpäällikkö Stefan Levander, Åb Akademi tiethallintpäällikkö Pekka Liedes, Vaasan ammattikrkeakulu pint-hjelman vastuuhenkilö Maj-Helen Nyback, Nvia timialajhtaja Jrma Tuminen, Vaasan ammattikrkeakulu amanuenssi Fredrik Åman, Åb Akademi lehtri Susanne Österhlm, Nvia kirjastnjhtaja Vukk Palnen (kulutus- ja kkelmapäällikkö Christina Flemming) pedaggi Peter Ahlrs, Tritnia pedaggi Maria Byhlm, Tritnia, sihteeri (pedaggi Anu Ylital) 17

10-vutisjuhlatimikunta jhtaja Tim Bäckman, Åb Akademi, puheenjhtaja yrityskrdinaattri Marlene Ahlberg / suunnittelija Kristina Wallin, Hanken pintasiiden jhtaja Anja Britschgi, Vaasan ylipist tiedtus- ja markkinintipäällikkö Tarja Grmv, Vaasan ammattikrkeakulu kirjastnjhtaja Ulrika Wikström, Nvia kirjastnjhtaja Vukk Palnen, Tritnia, sihteeri Asiantuntijat: markkinintipäällikkö Rita Kuha, Vaasan kaupunki kääntäjä-tiedttaja Ann-Sfie Källund/ infrmaatikk Jnna Haht, Tritnia Tritnian jhtryhmä kirjastnjhtaja Vukk Palnen, puheenjhtaja palvelupäällikkö Marita Ahla kulutus- ja kkelmapäällikkö Christina Flemming hallintpäällikkö Suvipäivi Pöytälaaks-Kistinen kirjastnhitaja Christian Nelsn, henkilöstön edustaja asiantuntijat: atk-pääsuunnittelija Ari Hvila/ atk-suunnittelija Ove Ritla kääntäjä-tiedttaja Ann-Sfie Källund/ infrmaatikk Jnna Haht 18

LIITE 2 TILASTOT Tritnian vusitilastt 2009 2011: KIRJASTO Tritnias årsstatistik 2009 2011: BIBLIOTEK 2009 2010 2011 Kirjastn käyttö ja käyttäjät - Bibliteksbruk & användare a) uudet asiakkaat - nya kunder 1665 2722 2741 Kirjastkäynnit - Bibliteksbesök 209 300 280 000 323 054 Lainaus Utlåning a) lainat lån 72 791 129 594 117 280 itsepalvelulainat - självbetjäningslån 19 053 34 027 45 530 lainat palvelutiskiltä - lån vid servicedisk 53 738 95 567 71 750 b) uusinnat - förnyade lån 380 995 532 109 523 868 itsepalvelu-uusinnat - självbetjäningsförnyelser 317 698 420 563 430 778 uusinta palvelutiskiltä - förnyelse vid lånedisk 26 963 39 697 41 438 autmaattiuusinnat - autmatförnyelser 36 334 71 849 51 652 SUMMA 453 786 661703 641148 Kauklainaus Fjärrlån a) annetut kauklainat - utlånade fjärrlån 964 988 1 150 b) saadut kauklainat - inlånade fjärrlån 1 986 1346 1 229 Kkelmatietkanta Tria - Samlingsdatabasen tiednhakujen määrä - antal sökningar 604 183 810 459 836 344 Käyttäjäkulutus - Användarutbildning a) petustunnit - undervisningstimmar 377 566 402 b) santtajamäärä - antal deltagare 2166 5309 4174 c) annettujen kurssien pintpistemäärä - kursernas sp 1347 1476 1418 19

Tritnian vusitilastt 2009 2011: EDULAB OPETUKSEN TUKI - HENKILÖSTÖKOULUTUS JA OHJAUS Kulutus 2009 2010 2011 Learning in Netwrks LIN1 sallistujat 17 0 19 LIN1 tdistukset 17 0 15 Opintpisteet 160 0 120 LIN2 sallistujat 108 109 28 LIN2 tdistukset 3 0 3 Opintpisteet 21 0 21 LIN3 sallistujat 9 12 8 LIN3 tdistukset 6 6 7 Opintpisteet 60 60 70 Lyhytkurssit sallistujat 772 636 824 tilaisuuksien määrä 86 90 99 tuntien määrä 209 227 202 Ohjaus sallistujat 184 267 513 tilaisuuksien määrä 152 199 368 tuntien määrä 216 193 353 Mediatutant & hjaus 2009 2010 2011 sallistujat * 522 243 304 tilaisuuksien määrä 208 82 112 tuntien määrä 260 278 290 Videneuvttelut sallistujat 418 370 ei lasketa enää tilaisuuksien määrä 116 117 145 tuntien määrä 270 345 392 20

LIITE 3, OSALLISTUMINEN Kansainvälinen yhteistyö 3rd Internatinal Cnference n Qualitative and Quantitative Methds in Libraries QQML2011, Athens Greece, 24-27.5 2011: Christina Flemming. Btnia-Atlantica: Nrdic Knwledge n the Web: Maria Byhlm, Peter Ahlrs IFLA: Wrld Library and Infrmatin Cngress 2012, suunnitteluryhmä: Isabel Jhanssn LIBER Annual General Cnference, Barcelna: Peter Ahlrs, Jnna Haht, Vukk Palnen Stckhlms universitet (Pedaggiska Institutinen, tidigare Lärum): Maria Byhlm Erasmus-vaiht: Universitat Autnòma de Barcelna: Marita Ahla University f Piraeus Library: Christina Flemming. Kansallinen yhteistyö AMKIT-knsrti: jäsen ja jhtryhmän varajäsen: Marita Ahla varajäsen: Vukk Palnen Finlands svenska bibliteksförening rf: hallitus: varajäsen Isabel Jhanssn Internatinella utskttet: Isabel Jhanssn IT-utsktt: Christian Nelsn Kansalliskirjast: FinELib yhteyshenkilö (VY & VAMK): Hanna Erkinheim FinELib, yhteiskuntatieteiden asiantuntijaryhmä: Katri Rintamäki (vv 2011) Linnea2-hjausryhmä: Vukk Palnen, pj Linnea2-system-pac-työryhmä: Ove Ritla Tieteellisten kirjastjen yhteistilast: Marita Ahla, Virva Tumist, yhteyshenkilö Peda-frum: yhteyshenkilö: Maria Byhlm; Anu Ylital Sumen standardisimisliitt SFS, Tiethultkmitea: Vukk Palnen, Sumen ylipistkirjastjen neuvstn edustaja Sumen tieteellinen kirjastseura ry: hallituksen jäsen: Suvipäivi Pöytälaaks-Kistinen infrmaatilukutaittyöryhmä: Katri Rintamäki (vv 2011) Sumen ylipistkirjastjen neuvst: jäsen ja työvalikunnan jäsen: Vukk Palnen Infrmaatilukutaitverkstn hjausryhmä: Christina Flemming Infrmaatilukutaitverkstn yhdyshenkilö: Linda-Marie Evertsn Sisällönkuvailun asiantuntijaverkst: Raija Löytölä (pj 11/2011-) Varajhtajien verkst: Suvipäivi Pöytälaaks-Kistinen 21

Uuden kirjastjärjestelmän valmistelu (kaikkien kirjastsektreiden yhteinen hanke) valmisteluryhmä: Marita Ahla, yhteiskirjastjen edustaja kirjjen hankintaryhmä: Isabel Jhanssn strategiaryhmä: Vukk Palnen, Sumen ylipistkirjastjen neuvstn ja Linnea2-knsrtin edustaja YHL (Pardia) Kirjasttimikunta: Rist Autti, varajäsen Tarja Yli-Karhu Alueellinen ja paikallinen yhteistyö Sukkula - alueellinen verkkkirjast: Vukk Palnen, Marita Ahla Vaasa LittFest Vasa: jhtryhmä: Vukk Palnen (varalla Christina Flemming) sisältötyöryhmä: Christina Flemming/ Raija Löytölä Vasa smmaruniversitet rf Vaasan kesäylipist ry, hallitus: Christina Flemming, Åb Akademin edustaja Ylipistjen työryhmät ja luttamustehtävät Hanken Förvaltningsmöte (Möte varannan vecka för Hankens stödfunktiner i Vasa): Susanne Hlmlund, Hanna Kuppala Vaasan ammattikrkeakulu hallinnn esimiesryhmä: Marita Ahla kehittämisryhmä: Marita Ahla, AKAVAn edustaja Vaasan ylipist Kansainvälisten asiiden työryhmä: Ann Carina Tihinen, varajäsen Jnna Haht Opetuksen kehittämisryhmä: Anu Ylital Työsujelutimikunta: Tarja Yli-Karhu Linkki,Vaasan ylipistn akavalaiset asiantuntijat ry, hallituksen varajäsen: Suvipäivi Pöytälaaks-Kistinen Fazer-Amican asiakastimikunta Vaasan ylipistssa: Tarja Yli-Karhu Åb Akademi (Åb, Vasa) Arbetsgrupp för förslag till utvecklingsplan för Åb Akademis kvalitetshantering 2011-2015: Christina Flemming Arbetsgruppens för studerandestöd i Vasa: Linda-Marie Evertsn Arbetsgrupp för att utreda frågeställningar ch framställa rekmmendatiner gällande e-böckers anskaffning ch tillgängliggörande vid Åb Akademis biblitek: Christina Flemming. Arkivnämnden vid ÅA: Berit Öhman/ Christina Flemming CLL - Centret för livslångt lärande ÅA & Nvia, direktinen: Christina Flemming, suppleant för en av Åb Akademis representanter Onsdagsmöten (förvaltningens, fakulteternas, fristående inrättningarnas ch studentkårens ledande tjänstemän): Christina Flemming, Maria Byhlm Persnalutbildningsarbetsgruppen vid ÅA i Vasa: Maria Byhlm, varajäsen Christina Flemming Utvärderingsgruppen vid DC/ÅA: Maria Byhlm 22

Virtualiseringsledningsgruppen vid ÅA: Maria Byhlm Åb Akademis persnalförening, luttamusmies Isabel Jhanssn Vaasan krkeakuluknsrtin Cninf-työryhmä: Ann-Sfie Källund Vaasan krkeakulujen atk-yhteistyöryhmä: Ari Hvila Tritnian mat työryhmät Virkistystimikunta: Rist Autti, Jnna Haht, Pirj Tepp, Gun Vestman Jhtkunta: henkilökunnan edustaja: Susanne Hlmlund; varajäsen Sari Seitamaa-Svenns Jhtryhmä: Vukk Palnen (pj), Marita Ahla, Christina Flemming, Suvipäivi Pöytälaaks-Kistinen; henkilöstön edustaja: Christian Nelsn (varalla Vesa Perkiömäki) Laatutyöryhmä: Vukk Palnen (pj), Marita Ahla, Christina Flemming, Ann-Sfie Källund, Christian Nelsn, Suvipäivi Pöytälaaks-Kistinen, Maria Byhlm Luentja ja esityksiä kngresseissa ja seminaareissa Ahlrs, Peter & Haht, Jnna, The e-reader an educatinal r an entertainment tl? e-readers in an academic setting. LIBER Annual Cnference, Barcelna 30.6.2011. Ahla, Marita, Uuden kirjastjärjestelmän valmistelun esittely. Vaasan kaupunginkirjast-maakuntakirjast 17.11.2011 Flemming, Christina, A jint university library visin and reality: Tritnia, Finland. 3rd Internatinal Cnference n Qualitative and Quantitative Methds in Libraries QQML2011, Athens Greece 26.5 2011. Haht, Jnna, Lukulaiteprjektin esittely ja wrkshpin vetäjä. Kansalliskirjastn kirjastverkkpäivät, Helsinki 26.- 27.10.2011. Nelsn, Christian & Seitamaa-Svenns, Sari, Utmaningar i samlingsarbetet på Tritnia i samband med integreringen av yrkeshögsklebibliteken. Kulutustilaisuus Vaasan kaupunginkirjast maakuntakirjastssa Trångt i hyllrna! Liikaa kirjja! 13.9.2011. Palnen, Vukk, Linnea2:n kkelmapliittinen seminaari; jhdant ja pj. Helsinki 2.11.2011. Tapahtumat Tritnian 10-vutisjuhla 22.9.2011 Knferenciär - Juntaja: direktinens rdförande jhtkunnan puheenjhtaja prfessr Helena Hurme Musik - Musiikkia: W.A.Mzart, Duet (Kv 423); I.Allegr Yrkeshögsklan Nvias musikutbildning, Magdalena Mattlar & Evelina Kskinen Seminaarin avaus Seminariet öppnas Vaasan krkeakuluknsrtinpuheenjhtaja Vasa högskleknsrtiets rdförande rehtri Matti Jakbssn Opetus- ja kulttuuriministeriön puheenvur Undervisnings- vh kulturminsiteriet har rdet Ylitarkastaja Anne Lut-Halvari Kaksi- ja mnikielisyys krkeakulumaailmassa Prfessri Pirkk Nulijärvi, Ktimaisten kielten keskus Pp-upit ja hubit tiedekirjastn palvelumaisema ja palveluiden mutilu Dsentti Eeva-Liisa Lehtnen, Aaltylipistn kirjast Högskleutbildning under 2000-talet några utmaningar Universitetslektr Tr Söderström, Umeå universitet Opiskelijan puheenvur Viljami Wiirilinna, Vaasan ylipistn ylippilaskunta Frskaren har rdet Kim-Erik Berts, Åb Akademi 23

Musik- Musiikkia: G. Kummer, Duett 1 (p.46); I.Allegr, II. Andante pc adagi - Yrkeshögsklan Nvias musikutbildning, Magdalena Mattlar & Evelina Kskinen Tritnian juhlakirjan julkistaminen Publicering av Tritnias festskrift Kirjastnjhtaja/Biblitekschef Vukk Palnen Utställningen öppnas Näyttelyn avaus Prfessr Jhan Knif, Hanken Nrdic Knwledge n the web (NKW), slutseminariet - lppuseminaari 24.-25.11. Academill: Tritnian EduLab mukana järjestämässä Julkaisut Tritnian juhlakirja (Tritniana 11): Viisi krkeakulua, kaksi äidinkieltä yksi yhteinen Tritnia / Fem högsklr, två mdersmål ett gemensamt Tritnia Yhteisen kirjastn suunnittelu Planeringen av ett gemensamt biblitek Sim Paavilainen, Kirjan kanssa rannalle Tritnia 10 vutta/ Med bken till stranden Tritnia 10 år Vukk Palnen, Kaksi vusikymmentä suunnittelua ja kasvu 10-vutiaaksi yhteisen kirjastn ideasta viiden krkeakulun Tritniaksi / Planering under två årtinden ch uppväxt till en tiåring från idén m ett gemensamt biblitek till ett Tritnia för fem högsklr Eila Rekilä, Pakkaviliitsta syntyi kaunis ja hyvinviva lapsi Vaasan tiedekirjastn syntyvaiheita/ Ur tvångsäktenskapet föddes ett vackert ch välmående barn m tillkmsten av Vasa vetenskapliga biblitek Helena Hurme, Tritnias planering ch verklighet/tritnian suunnittelu ja tdellisuus Kirjastpalvelut - Biblitekstjänster Christina Flemming, Bibliteksservicens utveckling i det gemensamma Tritnia / Kirjastpalvelun kehitys yhteisessä Tritniassa Tuula Hakmäki & Vesa Perkiömäki & Ann-Carina Tihinen, Myllerryksestä khti viiden tähden palvelua: lainauspalvelun kehitys vusien 2001-2011 aikana/från förvirring mt en femstjärnig service: utvecklingen av låneservicen under åren 2001-2011 Christian Nelsn & Sari Seitamaa-Svenns, Samlingsarbetet då yrkeshögsklrnas biblitek blev en del av Tritnia / Kkelmatyö ammattikrkeakulujen kirjastjen liittyessä saksi Tritniaa Berit Öhman, Från Trivialsklan till Tritnia: m specialsamlingar, deras tillkmsthistria ch framtid / Triviaalikulusta Tritniaan: erikiskkelmat, niiden syntyhistria ja tulevaisuus Opetuksen ja piskelun tuki Stöd för undervisning ch studier Maria Byhlm, Undervisningens Tritnia ett pedaggiskt resurscenter / Opetuksen Tritnia pedagginen resurssikeskus Linda-Marie Evertsn, Infrmatinskmpetens nyckeln till lyckade studier/infrmaatilukutait avain piskelun nnistumiseen Raijaliisa Laakknen, Krkeakulupedaggiikka/Högsklepedaggik Peter Ahlrs & Jnna Haht, The e-reader an educatinal r an entertaining tl? E-readers in an academic setting / Lukualusta kulutuksen vai viihteen väline? Lukualustat akateemisessa ympäristössä/läsplattan ett redskap för utbildning eller underhållning? Läsplattr i den akademiska miljön 24

Tritnia yhteisesti Tritnia gemensamt Ari Hvila, Yhteiskirjastn tiettekniikasta/ Om datatekniken i det gemensamma bibliteket Ann-Sfie Källund, Tvåspråkighet i Tritnia / Kaksikielisyys Tritniassa Suvipäivi Pöytälaaks-Kistinen, Miten me sen kimme Tritnian henkilökunnan näkökulma yhteiskirjastssa / Hur vi upplevde det Det gemensamma bibliteket ur persnalens perspektiv Rist Autti, Oven avaamisen filsfiaa Tritnia 10 vutta [Dikt m Tritnia] Henkilökunnan muita julkaisuja Flemming, Christina & Rintamäki, Katri. Kirjastn trendejä antiikin maisemissa QQML2011 Ateenassa. Signum, 4/2011. http://js.tsv.fi/index.php/signum/article/view/4449/4200 Tritnia kskeneet haastattelut ja lehtiartikkelit Att lägga till vid Frskarbryggan Meddelanden från Åb Akademi, nr. 12/2011 Haht, Jnna & Grmv, Tarja (text ch bild), Fem högsklr, två mdersmål ett gemensamt Tritnia. Merituuli/ Havsvinden 5/2011 Haht, Jnna & Grmv, Tarja (teksti ja kuvat), Viisi krkeakulua, kaksi äidinkieltä yksi yhteinen Tritnia. Merituuli/ Havsvinden 5/2011 I Tritnia finns studier Vasabladet 22.9.2011 Samarbetet fyller ti år: Vetenskapsbibliteket Tritnia samlar dagligen tusentals studerande från fem högsklr Vasabladet 22.9.2011 Tritnia ehtinyt j 10 vuden ikään. Phjalainen 16.9. 2011 Tritnia juhli 10.vutispäiväänsä - Signum 5/ 2011 Tritnia täytti 10 vutta Vaasan ylipistlehti, 2/2011 25