ISOSUON JÄTEASEMA-ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVOJEN MUUTOS

KAYMP 14.06.2006 LIITE 3a. Maskun kunta Naantalin kaupunki Raision kaupunki ISOSUON JÄTEASEMA-ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVOJEN MUUTOS SELOSTUS LUONNOS 30.5.2006 3872-C5599

SELOSTUS, ASEMAKAAVALUONNOS 30.5.2006 2 / 24 Turku / Pasi Lappalainen & Oscu Uurasmaa & Emma Toivonen 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT 481 MASKUN KUNTA 529 NAANTALIN KAUPUNKI 680 RAISION KAUPUNKI ISOSUON JÄTEASEMA-ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVOJEN MUU- TOS xx.xx.2006 Asemakaavojen muutos koskee: Maskun kunnassa muutosalue kattaa tilojen 481-430-1-70 Kaatopaikka, 481-430-3-0 Koivulehto III, 481-438-1-26 Koivulehto II ja 481-440-1-7 Koivulehto IV alueet. Naantalin kaupungissa muutosalue käsittää tilat 529-24-9908-1001, 529-24-1-1, 529-419-1-9, 529-419-1-19 ja 529-416-1-14 sekä tiealueen 529-24-1-18. Raision kaupungissa muutos koskee tiloja 680-11-9908-101 ja 680-11-1-24 sekä tiealueet 680-11-1-8, 680-11-1-9 ja 680-11-1-26. Asemakaavojen muutoksella muodostuu: Maskun kunnassa jätteenkäsittelyaluetta ja suojaviheraluetta. Naantalin kaupungissa teollisuusaluetta, jätteenkäsittelyaluetta, suojaviheraluetta ja katualuetta. Raision kaupungissa jätteenkäsittelyaluetta, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten aluetta ja katualuetta. Asemakaavalla muodostuu: Naantalin kaupungissa teollisuusaluetta, suojaviheraluetta ja katualuetta. Suunnitteluorganisaatio Isosuon jäteasema-alueen asemakaavojen muutoksen on laatinut Suunnittelukeskus Oy:n Turun aluetoimisto. Maskun kunnan edustajina työtä on ohjannut kunnanjohtaja Jaakko Olenius sekä tekninen johtaja Esa Tuononen, Naantalin kaupungin edustajana kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila ja Raision kaupungin edustajana kaavoituspäällikkö Sirpa Salmi. Turun seudun Jätehuolto Oy:n edustajina ovat olleet toimitusjohtaja Markku Lehtokari ja tekninen päällikkö Kalle Karsten.

SELOSTUS, ASEMAKAAVALUONNOS 30.5.2006 3 / 24 Turku / Pasi Lappalainen & Oscu Uurasmaa & Emma Toivonen Kaavasuunnittelu: Jätehuolto: Liikenne: ATK-toteutus: Pasi Lappalainen, DI Oscu Uurasmaa, arkkitehti Emma Toivonen, arkkitehti yo Kari Vesterberg, ins AMK Kari Koski, ins. Satu Mäkelä, suunnitteluavustaja Kaavakäsittelyt Asemakaavan vireille tulosta on kuulutettu Maskussa.. 200 Asemakaavan vireille tulosta on kuulutettu Naantalissa.. 200 Asemakaavan vireille tulosta on kuulutettu Raisiossa.. 200 Maskun kunnanhallitus on hyväksynyt asemakaavan.. 200 Naantalin kaupunginhallitus on hyväksynyt asemakaavan.. 200 Raision kaupunginhallitus on hyväksynyt asemakaavan.. 200 Maskun kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan.. 200 Naantalin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan.. 200 Raision kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan.. 200 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Maskun kunnan, Naantalin kaupungin ja Raision kaupungin rajaalueilla. Etäisyys Raision ja Naantalin keskustaan on linnuntietä noin 4 kilometriä, Maskun keskustaan noin 5 kilometriä. Suunnittelualueen pinta-ala on 105,82 ha, josta Masku kunnan alueelle sijoittuu 22,28 ha, Raision kaupungin alueelle 14,74 ha ja Naantalin kaupungin maalle 66,47 ha. Naantalin maalla asemakaavamuutosalueen koko on 41,22 ha ja uutta asemakaavaa muodostuu 25,26 ha. (Liite 1.) 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS Kaavan nimi kuvastaa alueen merkittävintä toimintaa. Alueen vanhat kaavat ovat useilla eri nimillä, nimien viitatessa kaatopaikkatoimintaan. Isosuon jäteasema-alueen asemakaavojen muutoksen tarkoituksena on luoda jätehuoltotoiminnan nykytilaa ja ympäristölupahakemusta vastaava asemakaava sekä tarjota mahdollisuus jätteenkäsittelyalueen toiminnan tehostamiseen. Samalla Naantalissa laaditaan uutta asemakaavaa Isosuontien eteläpuolelle jonne sijoitetaan teollisuusaluetta ja viheralueita. Asemakaavamuutokset laaditaan kuntakohtaisesti siten, että kaavakartat laaditaan erillisinä kunnittain ja kaavaselostus on yhteinen.

SELOSTUS, ASEMAKAAVALUONNOS 30.5.2006 4 / 24 Turku / Pasi Lappalainen & Oscu Uurasmaa & Emma Toivonen SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT...2 1.1 TUNNISTETIEDOT...2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI...3 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS...3 2 TIIVISTELMÄ...6 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...7 2.1.1 Alueen yleiskuvaus...7 2.1.2 Luonnonympäristö...7 2.1.3 Rakennettu ympäristö...9 2.1.4 Maanomistus...13 2.2 SUUNNITTELUTILANNE...13 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset...13 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...16 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE, SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET...16 3.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ...16 3.2.1 Vireilletulo...16 3.2.2 Viranomaisneuvottelu...16 3.2.3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma...16 3.2.4 Asemakaavaluonnos...17 3.2.5 Asemakaavaehdotus...17 3.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET...17 3.4 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET...18 3.4.1 Täyttömäärälaskelma ja havainnekuvat...18 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS...19 4.1 KAAVAN RAKENNE...19 4.1.1 Mitoitus...19 4.1.2 Palvelut...19 4.1.3 Liikenne...19 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN...19 4.3 ALUEVARAUKSET...20 4.3.1 Yleistä...20 4.3.2 Korttelialueet...20 4.3.3 Jätteenkäsittelyalueet...20 4.3.4 Erityisalueet...21 4.3.5 Liikenne- ja katualueet...21 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET...21 4.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön...21

SELOSTUS, ASEMAKAAVALUONNOS 30.5.2006 5 / 24 Turku / Pasi Lappalainen & Oscu Uurasmaa & Emma Toivonen 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön...21 4.4.3 Vaikutukset maisemaan...22 4.4.4 Aluerakenne- ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset...22 4.4.5 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneverkkoon...22 4.4.6 Sosiaaliset vaikutukset...22 4.4.7 Vaikutukset ympäristön viihtyisyyteen...22 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...23 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT...23 5.2 TOTEUTTAMINEN, AJOITUS...23 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA...23 LIITTEET (Vain havainnekuvat liitteinä luonnosvaiheessa, liitteet 1 7 olivat osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa) 1. Sijainti 2. Ote Turun kaupunkiseudun maakuntakaavasta 3. Ote Varsinais-Suomen seutukaavojen yhdistelmäkartasta 4. Ote suunnittelualueen yleiskaavoista 5. Ote suunnittelualueen asemakaavoista 6. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen asemakaavan laatimisprosessi 7. Maanomistus 8. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9. Vesihuolto 10. Sähköverkko 11. Liito-oravaselvitys kevät 2004 12. Liito-oravaselvitys kevät 2006 13. Havainnekuvat A (kallioleikkaus) ja B (ei kallioleikkausta) 14. Leikkaus A-A ja B-B 15. Muistutukset ja vastineet 16. Seurantalomakkeet

SELOSTUS, ASEMAKAAVALUONNOS 30.5.2006 6 / 24 Turku / Pasi Lappalainen & Oscu Uurasmaa & Emma Toivonen MASKUN KUNTA NAANTALIN KAUPUNKI RAISION KAUPUNKI ISOSUON JÄTEASEMA-ALUEEN ASEMAKAAVOJEN MUUTOKSET 2 TIIVISTELMÄ Suunnittelualue sijaitsee Maskun kunnan, Naantalin kaupungin ja Raision kaupungin rajaalueilla. Etäisyys Raision ja Naantalin keskustaan on linnuntietä noin 4 kilometriä, Maskun keskustaan noin 5 kilometriä. Suunnittelualueen pinta-ala on 105,82 ha, josta Masku kunnan alueelle sijoittuu 22,28 ha, Raision kaupungin alueelle 14,74 ha ja Naantalin kaupungin maalle 66,47 ha. Naantalin maalla asemakaavamuutosalueen koko on 41,22 ha ja uutta asemakaavaa muodostuu 25,26 ha. Kuntien lisäksi alueella maata omistaa myös yksityinen maanomistaja. Alueella toimiva Isosuon jäteasema on hakenut ja saanut toimintansa laajentamiselle ympäristöluvan (Lounais-Suomen Ympäristökeskus 28.2.2006). Asemakaava-alueella on myös läjitysalueita sekä räjähdysainevarasto. Aluetta halkoo Isosuontie. Isosuon jäteasema-alueen asemakaavojen muutoksen tarkoituksena on luoda jätehuoltotoiminnan nykytilaa ja ympäristölupahakemusta vastaava asemakaava sekä tarjota mahdollisuus jätteenkäsittelyalueen toiminnan tehostamiseen. Alueelle annetaan lisää rakennusoikeutta jätteidenkäsittelyn rakennuksia varten sekä mahdollisuus korkeampaan jätetäytttöön. Alueelle sijoitettavien jätteiden kokonaismäärä rajataan alueen kokonaistäytön enimmäiskuutiometrimäärällä 4 000 000 m³. Naantalissa suunnitelmaan sisältyy myös uutta asemakaavaa Isosuontien eteläpuolelle jonne sijoitetaan teollisuusaluetta ja viheralueita. Isosuontie muutetaan yleiseksi tieksi. Alueelle tehdyissä liito-oravaselvityksissä ei ole havaittu liito-oravien esiintymistä suunnittelualueella. Asemakaavassa on pyritty ottamaan luontoarvoja huomioon säilyttämällä kallioisia kumpareita ja arvokas metsätyyppi (jyrkänne ja sen laki) alueen keskellä. Alueelle on kaavoitustyön aikana laadittu uusi pohjakartta. Asemakaavatyön alussa on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja pidetty viranomaisneuvottelu. Asemakaavasta on laadittu yksi yhteinen asemakaavaluonnos jotta alueen kokonaiskuva hahmottuisi mahdollisimman selkeästi. Asemakaavamuutokset laaditaan ehdotusvaiheessa kuntakohtaisesti siten, että kaavakartat laaditaan erillisinä kunnittain ja kaavaselostus on yhteinen. Asemakaavaluonnoksen liitteenä on havainnollistavia kuvia. Havainnekuva A näyttää jäteaseman jos sallitaan kallion luohinta. Havainnekuva B näyttää jäteaseman, jos kalliota ei saa hyödyntää. Muille alueille on näytetty suurin sallittu rakennusoikeus, pääasiassa yksikerroksisena rakennusmassana. Alueleikkaus näyttää viitteellisesti alueen eri suunnitteluvaihtoehtojen korkeusasemia.

SELOSTUS, ASEMAKAAVALUONNOS 30.5.2006 7 / 24 Turku / Pasi Lappalainen & Oscu Uurasmaa & Emma Toivonen 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Maskun kunnan, Naantalin kaupungin ja Raision kaupungin alueilla ja se kattaa Turun Seudun Jätehuolto Oy:n hallinnoiman jätteidenkäsittelyalueen sekä Naantalin kaupungin alueella ympäröiviä yleiskaavan mukaisia teollisuus- ja varastotoimintojen alueita ja suojaviheraluetta. Etäisyys Raision keskustaan on linnuntietä noin 4 kilometriä, Naantalin keskustaan noin 4 kilometriä ja Maskun keskustaan noin 5 kilometriä. Jäteaseman ympäristö on noin 1,5-2 kilometrin säteellä harvaan asuttua metsämaata ja lähimmät rakennetut kiinteistöt ovat vajaan kilometrin päässä jäteasemalta. Asemakaavan muutosalueella sijaitseva rakennuskanta muodostuu pääosin jäteaseman toiminnan edellyttämistä laitosrakennuksista. Suunnittelualueella sijaitsee koillinen-lounais-suuntainen Isosuontie, joka liittyy pohjoisessa Raisio-Kustavi maantiehen n:o 192:een (Kustavintie) ja etelässä maantiehen n:o 1893 (Maskuntie). Alueella toimiva Isosuon jäteasema on hakenut toimintansa laajentamiselle ympäristölupaa 31.12.2002 ja täydentänyt lupahakemusta 4.6.2004, 6.7.2004 sekä 1.10.2004 ja saanut luvan (Lounais-Suomen Ympäristökeskus 28.2.2006). Jätteiden lajittelua 2.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue on suurelta osin ihmisen muokkaamaa. Isosuon jätehuoltoalueen lähiympäristö on pääasiassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Jäteasema sijaitsee laajan kalliose-

SELOSTUS, ASEMAKAAVALUONNOS 30.5.2006 8 / 24 Turku / Pasi Lappalainen & Oscu Uurasmaa & Emma Toivonen länteen painanteessa. Isosuon jäteasema on saanut toimintansa laajentamiselle ympäristöluvan. Kaava-alueella on olemassa olevaa jäteasema-aluetta sekä varasto- ja läjitystoimintaa ja siten alueen ympäristö pääosin ei ole luonnontilaista. Kasvillisuus ja eläimistö ovat sopeutuneet vallitseviin olosuhteisiin. Ari Karhilahti on selvityksessään todennut metsälain 10 mukaisen metsän (liite 12). Alueella tai sen välittömässä lähiympäristössä ei sijaitse luontoarvoltaan muita merkittäviä kohteita. Laajennusalueen läheisyydessä ei ole Natura-2000 -alueita eikä luonnonsuojelualueita. Lähimmät luonnonsuojelualueet sijaitsevat Maskun Hallusvuorella (etäisyys noin 5 km), Maskun Karevansuolla (3,5 km) ja Raision Raisionlahdella (4,5 km). Ympäristöluvan hakemisen yhteydessä osalle kaava-aluetta tehdyssä liito-oravaselvityksessä (19.4.2004) ei havaittu merkkejä liito-oravista. Liito-oravaselvityksessä on suositeltu ekologisen käytävän jättämistä suunnittelualueelle. Naantalin kaupunki teetti liito-oravaselvityksen suunnittelualueestaan keväällä 2006, jossa todettiin liito-oravalle sopivia metsiä, mutta liito-oravista ei tehty havaintoja. Liite 11: Liito-oravaselvitys kevät 2004 Liite 12: Liito-oravaselvitys kevät 2006 Jätehuoltoalueen pintavesien luonnollinen valumissuunta on länteen ja etelään. Jäteaseman yläpuoliset vedet virtaavat ojassa länteen ja edelleen kallioselänteen poikki Vaarjokeen, joka sijaitsee noin kahden ja puolen kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Alueen alapuoliset vedet purkautuvat ojassa etelään ja virtaavat edelleen Orjanojan kautta Vaarjokeen. Jäteaseman suoto- ja valumavedet johdetaan Raision kaupungin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Pohjaveden muodostuminen on Isosuolla vähäistä maaperän laadusta johtuen. Pinta- ja pohjavesiä on tutkittu ympäristöluvan yhteydessä. Jäteaseman biokaasupumppaamo otettiin käyttöön elokuussa 2002 ja metaanin talteenottotehokkuuden arvioidaan olleen vuonna 2004 noin 65 % kaikesta jäteasemalla muodostuvasta metaanista. Jäteaseman päästökaasujen määriä on tutkittu ympäristöluvan yhteydessä.

SELOSTUS, ASEMAKAAVALUONNOS 30.5.2006 9 / 24 Turku / Pasi Lappalainen & Oscu Uurasmaa & Emma Toivonen Biokaasupumppaamo 2.1.3 Rakennettu ympäristö 2.1.3.1 Väestön rakenne ja kehitys Maskun kunnassa oli 5 843 asukasta 31.12.2004, kun heitä oli kolme vuotta aikaisemmin 5535. Tilastokeskus ennustaa Maskun väestönkehityksen pysyvän kasvusuuntaisena, sillä Maskun asukasluvun on ennustettu olevan 7 659 asukasta vuonna 2040. Maskun asukkaat ovat keskimäärin varsin nuoria. Alle 15-vuotiaita on kunnan asukkaista 22,9 % kun koko maan keskiarvo on 17,9 %. 15 64-vuotiaita on 66,1 %, mikä vastaa koko maan keskiarvoa. Maskun työpaikkarakenne vuonna 2004 oli seuraavanlainen: kauppa, liikenne ja palvelut 66,1 %, teollisuus ja rakennustoiminta 29,3 %, maa- ja metsätalous 3,6 % sekä muut 1,0 %. Naantalin kaupungin asukasluku oli 31.12.2004 13 818 henkeä. Kolme vuotta aikaisemmin heitä oli 13 360. Väestöennuste vuodelle 2010 on 14 596 asukasta. Alle 15-vuotiaita on 19,9 %, 15 64-vuotiaita on 67,8 % ja yli 65-vuotiaita on 12,3 %. Kaupungin työpaikkarakenne 23.3.2005 koostui alkutuotannosta 0,6 %, jalostuksesta 36,6 %, palveluista 60,7 % sekä muista 2,1 %. Raision kaupungissa oli 31.12.2004 asukkaita 23 594 henkeä, kun heitä kolme vuotta aiemmin oli 23 216. Väestöennuste vuodelle 2010 on 24 461 asukasta. Myös Raision asukkaat ovat nuorempia kuin suomalaiset keskimäärin. Alle 15-vuotiaita kaupungin asukkaista on 20 %, 15 64-vuotiaita on 73,2 % ja yli 64-vuotiaita on 6,8 %. Raision työpaikkarakenne oli vuonna 2003 seuraavanlainen: palvelut 63,4 %, jalostus 34,8 %, maa- ja metsätalous 0,4 % ja muut 1,4 %. Asemakaavan muutosalueella sijaitseva rakennuskanta muodostuu pääosin jäteaseman toiminnan edellyttämistä laitosrakennuksista.

SELOSTUS, ASEMAKAAVALUONNOS 30.5.2006 10 / 24 Turku / Pasi Lappalainen & Oscu Uurasmaa & Emma Toivonen 2.1.3.2 Yhdyskuntarakenne Asemakaavan muutosalue sijaitsee Raision ja Naantalin kaupungin sekä Maskun kunnan alueella. Suunnittelualueella sijaitsee jätehuoltoalue ja Fortum-Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitoksen Härkäsuon varastointi- ja läjitysalue. Alueen eteläosassa sijaitsee Naantalin kaupungin läjitysalue. Alueen koillispuolella sijaitsee Maskun kunnan pienteollisuusalue. Suunnittelualueen lähiympäristö on lähinnä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Alueen lähistöllä on yksittäisiä asuinrakennuksia. Fortumin läjitysaluetta 2.1.3.3 Maisemakuva Isosuon jäteasema sijaitsee Raision ja Naantalin kaupungin sekä Maskun kunnan alueella. Maskussa on viisi, Raisiossa yksi ja Naantalissa kolme valtakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista ympäristöä. Isosuon lähistössä ei kuitenkaan sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä. Suunnittelualueen lähiympäristö on suurelta osin ihmisen muokkaamaa. Isosuon jätehuoltoalueen ympäristö on pääasiassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Jäteasema sijaitsee laajan kallioalueen painanteessa. Ympäristössä on melko voimakkaita muotoja, lähimmän kilometrin säteellä maaston korkeudet merenpinnasta vaihtelevat välillä +20 - +55 metriä.

SELOSTUS, ASEMAKAAVALUONNOS 30.5.2006 11 / 24 Turku / Pasi Lappalainen & Oscu Uurasmaa & Emma Toivonen 2.1.3.4 Asuminen 2.1.3.5 Palvelut Suunnittelualueella ei ole asutusta. Lähimmät yksittäiset asuinrakennukset sijaitsevat pohjoisessa noin 250 metrin etäisyydellä, etelässä noin 300 metrin etäisyydellä sekä idässä ja lännessä noin puolen kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Suunnittelualue sijaitsee Maskun kunnan, Naantalin kaupungin ja Raision kaupungin alueilla, melko etäällä jokaisen kunnan palveluista. Alueella toimii Turun Seudun Jätehuolto Oy:n hallinnoima jäteasema. 2.1.3.6 Työpaikat ja elinkeinotoiminta 2.1.3.7 Virkistys 2.1.3.8 Liikenne Suunnittelualue kattaa Turun Seudun Jätehuolto Oy:n hallinnoiman jätteidenkäsittelyalueen sekä Naantalin kaupungin alueella ympäröivät yleiskaavan mukaiset teollisuus- ja varastotoimintojen alueet. Suunnittelualueen työpaikat sijaitsevat nykyisellä jätteidenkäsittelyalueella sekä Fortumin alueella. Asemakaava-alueen välittömässä läheisyydessä on metsä- ja maatalousalueita. Kaava-alueen toiminnot eivät aseta suuria vaatimuksia virkistykselle. Uudelta kaava-alueelta osoitetaan pieniä virkistysalueita. Jäteaseman itäinen osa on täyttynyt, siitä tulee kunnostaa ja maisemoida ulkoilu- / virkistysalue. Suunnittelualueella sijaitsee koillinen-lounais-suuntainen Isosuontie, joka liittyy pohjoisessa Raisio-Kustavi maantiehen n:o 192:een (Kustavintie) ja etelässä maantiehen n:o 1893 eli Maskuntiehen. 2.1.3.9 Ympäristöhäiriöt Isosuon jäteaseman ja kompostointitoiminnan hajupäästöjä tarkkaillaan urakoitsijan toimesta ympäristöluvassa määriteltyjen kriteerien mukaan. Jäteasemalla muodostuvan metaanin talteenottotehokkuuden arvioidaan olevan 65 % ja muodostuva kaasu poltetaan soihtupolttimessa. Tällä hetkellä paikallinen urheiluseura hoitaa Isosuon jäteaseman ympäristön siivouksen roskista kerran vuodessa. Tuholaistorjunnan hoitaa alan yrittäjä ja haitallista lokkikantaa harvennetaan lintuasiantuntijan suorittamalla häkkipyynnillä.

SELOSTUS, ASEMAKAAVALUONNOS 30.5.2006 12 / 24 Turku / Pasi Lappalainen & Oscu Uurasmaa & Emma Toivonen Alueen lokkikantaa Pohjaveden muodostus jäteaseman alueella on vähäistä paksusta savikosta johtuen. Pintavesien valunta suuntautuu länteen ja etelään. Vesien laatua tarkkaillaan ottamalla näytteitä useasta tarkkailupisteestä. Alueella on havaittavissa hallitsematonta jätteiden kasautumista. Kuva Naantalin kaupungin läjitysalueelta. 2.1.3.10 Sosiaalinen ympäristö Suunnittelualue sijaitsee etäällä keskusta-alueista. Alueella toimii Turun Seudun Jätehuolto Oy sekä Naantalin puolella alueen länsireunassa Fortum Oyj. Isosuontien eteläpuoleinen osa

SELOSTUS, ASEMAKAAVALUONNOS 30.5.2006 13 / 24 Turku / Pasi Lappalainen & Oscu Uurasmaa & Emma Toivonen Naantalissa on kaupungin omistuksessa ja se toimii tällä hetkellä Naantalin kaupungin läjitysalueena. 2.1.3.11 Tekninen huolto Suunnittelualueelle on toteutettua kunnallistekniikkaa. Kaava-alueella Raision kaupungin omistamalla maalla sijaitsee muuntamoasema. Alueen länsiosassa on Isosuontien myötäinen voimalinja. Jäteaseman jätevedet johdetaan Raision jätevedenpuhdistamolle. Liite 9 Liite 10 Vesihuolto Sähköverkko 2.1.4 Maanomistus Maskun kunta omistaa Maskun kaava-alueella sijaitsevan maa-alan. Raision kaupunki omistaa Raision kaava-alueella sijaitsevan maa-alan. Naantalin kaava-alueella maata omistavat sekä Naantalin kaupunki että Fortum Oyj. Jätehuoltoalueella toimii Turun Seudun Jätehuolto Oy. Liite 7 Maanomistus 2.2 SUUNNITTELUTILANNE 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 2.2.1.1 Maakuntakaava Suunnittelualueen kunnista Raisio ja Naantali kuuluvat 23.8.2004 vahvistettuun Turun kaupunkiseudun maakuntakaavaan. Maakuntakaavassa näiden kuntien alueelle on osoitettu seuraavia merkintöjä: E T M ERITYISALUE. Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät alueet puolustusvoimien ja jätehuollon toiminnoille. TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE. Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät teollisuus-, varasto- ja vastaavaan käyttöön osoitetut alueet niihin kuuluvine suojavyöhykkeineen sekä liikenne- ja yhdyskuntateknisen huollon alueineen. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: - Alueelle ei saa sijoittaa uutta asumista ilman erityisperusteita. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE.

SELOSTUS, ASEMAKAAVALUONNOS 30.5.2006 14 / 24 Turku / Pasi Lappalainen & Oscu Uurasmaa & Emma Toivonen Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetut alueet, joita voidaan käyttää myös hajaasutusluonteiseen pysyvään tai loma-asutukseen sekä jokamiehen oikeuden mukaiseen ulkoiluun ja retkeilyyn. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: - Suunniteltaessa loma-asutusta meren tai vesistön MRL 72 :n mukaiselle rantaalueelle tulee rakentamatonta rantaviivaa varata mahdollisimman yhtenäisiä kokonaisuuksia vähintään 40 % suunniteltavan alueen kokonaisrantaviivasta. - Olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan kuntakaavoituksella vähäisessä määrin osoittaa myös pysyvää asumista ja muita toimintoja, jotka eivät aiheuta ympäristöhaittoja. Liite 2 Ote Turun kaupunkiseudun maakuntakaavasta Alueelle on vahvistettu rakennuslain mukaisesti neljä vaiheseutukaavaa: Vaiheseutukaava 1 vahvistettu 21.2.1985, lainvoimainen 9.1.1986 Vaiheseutukaava 2 vahvistettu 3.4.1986, lainvoimainen 3.5.1986 Vaiheseutukaava 3 vahvistettu 7.10.1988, lainvoimainen 7.11.1988 Täydennysseutukaava vahvistettu 17.7.1991 Maakuntakaavan voimaantulon jälkeen seutukaava on lainvoimainen Maskussa. Varsinais- Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä on kaava-alueelle osoitettu seuraavia merkintöjä: MASKU: ER:1 551 Isosuo. Naantalin, Raision ja Maskun yhteinen kaatopaikka, suunniteltu. T 255 Teollisuustoimintojen alue. Liite 3 Ote Varsinais-Suomen seutukaavojen yhdistelmäkartasta. 2.2.1.2 Yleiskaava Maskun kunnassa ei ole suunnittelualuetta koskevaa yleiskaavaa. Naantalin osuudelle on laadittu Naantalin pohjoisten alueiden osayleiskaava, joka on vahvistettu 23.6.1993. Suunnittelualueelle on siinä osoitettu kaatopaikka-aluetta (EK), suojaviheraluetta (EV), teollisuusaluetta (T) sekä virkistysaluetta (V). Raision yleiskaava 2020 on hyväksytty 23.8.2004 ja kaava-alue on siinä merkitty jätteenkäsittelyalueeksi (EJ). Liite 4 Ote Suunnittelualueen yleiskaavoista.

SELOSTUS, ASEMAKAAVALUONNOS 30.5.2006 15 / 24 Turku / Pasi Lappalainen & Oscu Uurasmaa & Emma Toivonen 2.2.1.3 Asemakaava Maskun kunnan alueella on voimassa Maskun Isosuon kaatopaikka-alueen rakennuskaava (vahvistettu 13.3.1981), jossa alue on osoitettu kaatopaikka-alueeksi kunnallisen jätehuollon järjestämistä varten. (Täyttöalueiden likimääräinen korkeusasema on +33,00 m ja +36,00 m.) Naantalin suunnittelualueella on voimassa Naantalin kaupungin kaatopaikka-alueen asemakaava (vahvistettu 13.3.1981), jossa suunnittelualueen itäosa on osoitettu kaatopaikkaalueeksi kunnallisen jätehuollon järjestämistä varten (likimääräinen täyttökorkeus +31,00 m), sekä Naantalin 24. kaupunginosan asemakaava (vahvistettu 19.2.1992), jossa suunnittelualueen länsiosa on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (maanpinnan ylin sallittu korkeusasema +50,00 m). Suunnittelualueen eteläisellä osalla ei ole asemakaavaa. Raision kaupungin kaatopaikan asemakaava on vahvistettu 13.3.1981. Alue on siinä osoitettu kaatopaikka-alueeksi. Täytön likimääräinen korkeustaso on enintään +37 m. Liite 5 Ote Suunnittelualueen asemakaavoista 2.2.1.4 Rakennusjärjestys Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien, sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on noudatettava rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty (MRL 14 4 mom.). Maskun kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.6.2004. Naantalin kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.6.2001. Raision kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 5.5.2000. 2.2.1.5 Pohjakartta Suunnittelualueelle laadittiin asemakaavatyön yhteydessä kuntien yhteistyönä uusi kartta joka toimii kaavan pohjakarttana. Kartan on laatinut Sito Oy. Kartan on hyväksynyt Raision kaupungingeodeetti Paavo Häikiö... 2.2.1.6 Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole rakennuskieltoa.

SELOSTUS, ASEMAKAAVALUONNOS 30.5.2006 16 / 24 Turku / Pasi Lappalainen & Oscu Uurasmaa & Emma Toivonen 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE, SUUNNITTELUN KÄYN- NISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavan muutoksen laatimisen vaatimus on syntynyt tarpeesta kehittää Isosuon jäteasema-aluetta nykytarpeita vastaavaksi. Kaavatyöhön on ryhdytty jätehuollon osalta Turun Seudun Jätehuolto Oy:n aloitteesta sekä Isosuontien eteläpuoleisen osan osalta Naantalin kaupungin aloitteesta. Maskun kunnanhallitus päätti kokouksessaan 9.5.2005 todeta, että Isosuon jäteasema-alueen asemakaavan muutostyö on tullut vireille. ( 139) Naantalin kaupunginhallituksen kaupunkisuunnittelujaosto on tehnyt kaavoituspäätöksen 23.5.2005 ( 44). Raisio. 3.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 3.2.1 Vireilletulo Asemakaava-alue koostuu Naantalin ja Raision kaupungin, Maskun kunnan ja Fortum Oyj:n omistamista maista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on lueteltu osallisina olevia eri tahoja. Asemakaavan vireille tulosta on kuulutettu yhdellä yhteisellä kuulutuksella seuraavasti: Masku Naantali Raisio 3.2.2 Viranomaisneuvottelu Kaavatyön alkuvaiheessa järjestettiin maankäyttö- ja rakennuslain (MRA 26 ) mukainen viranomaisneuvottelu. Neuvottelu pidettiin 25.4.2005. Neuvottelussa täydennettiin alustavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä suunnittelun tavoitteita. Erityishuomiota kiinnitettiin luontoasioihin ja liito-oraviin sekä lähialueiden yritystoimintaan ja elinkeinoihin. 3.2.3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 26.4.2005. Suunnitelmassa on lueteltu osallisina olevia tahoja.

SELOSTUS, ASEMAKAAVALUONNOS 30.5.2006 17 / 24 Turku / Pasi Lappalainen & Oscu Uurasmaa & Emma Toivonen Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on käsitelty kunnissa seuraavasti: Maskun kunta: Maskun kunnanhallitus on hyväksynyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman kokouksessaan 9.5.2005 ( 139). Naantalin kaupunki: Kaupunkisuunnittelujaosto on saanut tietoonsa ja käsitellyt osallistumisja arviointisuunnitelmaa 25.4.2005 ja 23.5.2005 Raision kaupunki: Raision tekninen lautakunta on saanut tietoonsa ja käsitellyt osallistumisja arviointisuunnitelmaa 24.5.2005 ( 89). Liite 8: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.4.2005 3.2.4 Asemakaavaluonnos Asemakaavaluonnos on tehty kunkin kunnan alueesta yhteisenä jotta alueen ja asemakaavan kokonaisuudesta saisi mahdollisimman hyvän käsityksen. Luonnoksen käsittely Luonnoksen nähtävilläolo Luonnoksesta jätetyt muistutukset 3.2.5 Asemakaavaehdotus Asemakaavaehdotus tehdään kunkin kunnan alueesta erikseen. Ehdotuksen käsittely Ehdotuksen nähtävilläolo Ehdotuksesta jätetyt huomautukset 3.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Asemakaavojen tavoitteena on päivittää olemassa olevia asemakaavoja jätehuoltotoiminnan nykytilaa ja tulevaisuutta sekä ympäristölupaa vastaaviksi. Samalla Naantalissa laaditaan uutta asemakaavaa Isosuontien eteläpuolelle jonne sijoitetaan teollisuusaluetta. Raisiossa Isosuontie muutetaan yleiseksi tieksi. Asemakaavat laaditaan kuntakohtaisesti siten, että kaavakartat laaditaan erillisinä kunnittain ja kaavaselostus on yhteinen.

SELOSTUS, ASEMAKAAVALUONNOS 30.5.2006 18 / 24 Turku / Pasi Lappalainen & Oscu Uurasmaa & Emma Toivonen 3.4 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Kaavan laadinta perustuu olemassa olevaan rakentamiseen ja tavoitteiden mukaiselle kehittämiselle. Vaihtoehtoisia tarkasteluja tehdään mm. ympäristöllisistä näkökulmista. Kalliokumpare Jäteaseman ja Isosuontien välissä voidaan joko säilyttää, tai voidaan sallia sen hyödyntäminen jätetäytön reunana. 3.4.1 Täyttömäärälaskelma ja havainnekuvat Alueen täyttömäärää tutkittiin selvittämällä alueen täyttömahdollisuuksia ja tarpeita. Maksimissaan jätehuoltoalueella pystyttäisiin sijoittamaan yli 7 miljoonaa kuutiometriä täyttöä (luiska 1:4, täyttökorkeus +55,0 metriä). Täyttömäärään vaikuttaa täytettävän alueen laajuus sekä täyttöalueen reunan korkeus. Varsinaisella jätetäytöllä ei aluetta käytännössä pystyttäisi täyttämään aivan täyteen, mutta maatäytöillä koko alueen täyttäminenkin on mahdollista. Tarkastelujen pohjalta päädyttiin rajaamaan suurin sallittu täyttömäärä jätehuoltoalueella. Raision alueelle ei saa sijoittaa merkittävästi uutta täyttöä, alue on jo poistunut käytöstä. Naantalin ja Maskun puolella sallitaan enintään 4 000 000 m³ lisätäyttö, lähtökohtana asemakaavoituksessa käytetyn kartoitushetken tilanne. Jäteaseman täyttömäärää on tarkasteltu havainnekuva-vaihtoehtojen mukaisesti. Vaihtoehdossa A on sallittu etelänpuoleisen kallion osittainen luohiminen, vaihtoehdossa B on rinne säilytetty koskemattomana. Kallioleikkaus mahdollistaa huomattavasti tehokkaamman alueenkäytön, noin 700 000 m³ täyttö laajentaa täyttöaluetta muualla huomattavasti enemmän kuin kallion kyljessä. Kummun hyödyntäminen on teknisesti hyvä ratkaisu jos kallion pohjoisreuna louhitaan pois ja reuna käsitellään jätetäytön reunaksi. Kallion hyödyntäminen saattaa myös edesauttaa tulevan maisemointityön onnistumista koska se tarjoaa mahdollisuuden kytkeä jätetäyttö joustavasti ympäröivän maaston muotoihin. Asemakaavaluonnoksessa on sallittu kallion hyödyntäminen. Liitteissä on selvitetty kallion käsittelyn vaikutusta jätehuoltotoimintaan. Asiaa on havainnollistettu alueleikkauksen suurennoksessa ja havainnekuvien eri vaihtoehdoissa. Vaihtoehto A: Rakennusoikeus käytetty, kallioleikkaus sallittu, täyttömäärä noin 4 000 000 m³. Vaihtoehto B: Rakennusoikeus käytetty, kallio säilytetty, täyttömäärä noin 4 000 000 m³.:

SELOSTUS, ASEMAKAAVALUONNOS 30.5.2006 19 / 24 Turku / Pasi Lappalainen & Oscu Uurasmaa & Emma Toivonen Kallioleikkauksen antama lisätäyttötila noin 710 000 m³ eli +22,5 %. Kallion louhintamäärä noin 70 000 m³. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE 4.1.1 Mitoitus 4.1.2 Palvelut 4.1.3 Liikenne Kaavan rakenne perustuu suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä vallitsevaan nykytilanteeseen, sekä voimassa oleviin ylemmän asteen kaavoihin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 105,8 ha, josta Masku kunnan alueelle sijoittuu noin 24,6 ha, Raision kaupungin alueelle noin 14,7 ha ja Naantalin kaupungin maalle noin 66,5 ha. Kaava-alueen yksityiskohtaisempi mitoitus on esitetty seurantalomakkeissa (Liite 1). Alueella ei sijaitse palveluja. Alueen toiminnot eivät edellytä palvelujen lisäämistä. Alueen läpi kulkeva Isosuontie on asemakaavassa muutettu yleiseksi tieksi. Isosuontie täydentää tieverkkoa mahdollistamalla poikittaisliikenteen Raisio-Kustavi maantien n:o 192 (Kustavintie) ja maantien n:o 1893 (Maskuntie) välillä. Jätehuolto suurimpana tienkäyttäjänä palvelee lähiseudun kuntien tarpeita. 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Liito-oravaselvityksessä suositeltu ekologinen viherkäytävä on suunnitelmassa muodostettu jätehuoltoalueen länsireunalle. Suunnittelualueelle on muodostettu viheralueita, joiden maanpintaa ei saa merkittävästi muokata. Tällaiseksi on pyritty jättämään myös Ari Karhilahden osoittama metsälain 10 kohde. Jätehuoltoalueen ympärille on jätetty suojaviheralueita. Uudessa asemakaavassa on läjitysalueita ja -korkeuksia kasvatettu. Jätteenkäsittely vaatii erillisen ympäristöluvan. Ympäristölupahakemuksessa (31.12.2002) ja sen täydennyksissä on selvitetty tarkemmin jätteenkäsittelyn ympäristövaikutuksia. Hakemus

SELOSTUS, ASEMAKAAVALUONNOS 30.5.2006 20 / 24 Turku / Pasi Lappalainen & Oscu Uurasmaa & Emma Toivonen perustuu alueiltaan vanhaan rakennuskaavaan, mutta läjityskorkeuksiltaan tehokkaampaan maankäyttöön. Ympäristöluvassa (28.2.2006) on yksilöity vaatimuksia jätteenkäsittelyn osalta. 4.3 ALUEVARAUKSET 4.3.1 Yleistä Tälle asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa jätteidenpolttolaitosta. Maanpinnan ylin sallittu korkeusasema on osoitettu korko-merkinnällä. Läjitettäessä tulee huomioida mahdolliset tarvittavat suojakerrokset läjitettävän maa-aineksen päällä, korkomerkintä tarkoittaa lopullista maanpinnan korkoa. Pinnan muodossa tulee pyrkiä luonnonmukaiseen kumparemaisuuteen, pitkiä suoraviivaisia linjoja maisemassa tulee välttää. 4.3.2 Korttelialueet Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T-5) on suunnittelualueen länsi- ja eteläosassa. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla. Kerrosten lukumäärä on osoitettu roomalaisella numerolla. Alueille on osoitettu luonnonvaraisena säilytettäviä alueen osia i-1 merkinnällä kumpareisiin kohtiin maastonmuodon säilyttämiseksi ja suojaviheralueiksi. Merkintä on perua poistuvasta kaavasta, suojeltavia alueita on vähäisessä määrin täsmennetty nykytilannetta vastaavaksi. Korttelialueille saattaa muodostua toimintaa joka vaatii erillisen ympäristöluvan. 4.3.3 Jätteenkäsittelyalueet Jäte- ja maatäytöt peitekerroksineen tämän asemakaava-alueen EJ-alueilla saavat olla yhteensä korkeintaan 4 000 000 m³ laskettuna kaavoituksen pohjakartan tilanteesta. Käytön jälkeen tulee täyttynyt kaatopaikka-alue kunnostaa paikalleen suojaviheralueeksi: täyttöalue tasataan ja sille tehdään vettä huonosti läpäisevä pintarakenne. Täyttöalueen päälle istutetaan ympäröivän luonnon kaltaista puustoa ja kasvillisuutta. Kunnostettua kaatopaikkaaluetta ja sen ympäristöä tarkkaillaan mm. pohjavesinäyttein. Jätehuoltotoiminta vaatii erillisen ympäristöluvan.

SELOSTUS, ASEMAKAAVALUONNOS 30.5.2006 21 / 24 Turku / Pasi Lappalainen & Oscu Uurasmaa & Emma Toivonen Jätteenkäsittelyaluetta (EJ-1) on Raision, Naantalin ja Maskun alueilla. Jätteenkäsittelyaluetta (EJ-1 / EV) on Raision kaupungin alueella. Alue on jo täyttynyt ja poistunut käytöstä. Alueelle ei saa sijoittaa uutta jätettä. Jätteenkäsittelyaluetta (EJ-2) on Maskun kunnan alueella. 4.3.4 Erityisalueet Suojaviheralueita (EV) Naantalin kaupungin alueella. Viheralueet on osoitettu kumpareisiin kohtiin maastonmuodon säilyttämiseksi ja suojaalueiden luomiseksi jätehuolto- ja teollisuustoiminnan ympärille. Alueelle on osoitettu suojeltavia alueen osia s-6 merkinnällä. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten aluetta (ET) Raision kaupungin alueella. Alueella sijaitsee biokaasupumppaamo. Alueelle on varattu tilaa ja rakennusoikeutta myös mahdollisille tuleville laitetarpeille. 4.3.5 Liikenne- ja katualueet Kaavassa on osoitettu yleisen tien aluetta. Alueen sijainti perustuu olemassa olevaan tieverkkoon. 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET 4.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaava mahdollistaa nykyisen yhdyskuntarakenteen laajentamisen ja tiivistämisen. Jätteidenkäsittelyalueiden käyttöä tehostetaan ja Isosuontien eteläpuolelle luodaan uusi maakuntakaavan ja yleiskaavan mukainen teollisuusalue. 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksen luonnonympäristö on pääosin ihmisen muokkaamaa ja tällä hetkellä suurimmaksi osaksi jo asemakaavan osoittamassa käytössä. Kaavan toteutuessa Isosuontien eteläpuoleisen osan osittain metsäinen alue muuttuu teollisuusalueeksi. Alue on jo osin käytössä maankaatopaikkana.

SELOSTUS, ASEMAKAAVALUONNOS 30.5.2006 22 / 24 Turku / Pasi Lappalainen & Oscu Uurasmaa & Emma Toivonen Asemakaavamuutos suurentaa jätteenkäsittelyalueen pinta-alaa ja sallii korkeamman täytön. Samalla vaikutukset ympäristöön muuttuvat, toisaalta alueen koko kasvaa ja toisaalta käsiteltävän jätetyypin muuttuessa myös ympäristövaikutukset muuttuvat. Toiminnan tarkempia vaikutuksia ympäristöön on selvitetty ympäristölupahakemuksessa. Asemakaavassa on osa luonnontilaisista metsistä jätetty suojaviheralueiksi keskittyen merkittäviin maastonmuotoihin, liito-oraville sopiviin metsiin sekä luontoarvoiltaan muulla tavoin merkityksellisiin metsiin. Jätteidenkäsittelyn ja teollisen toiminnan vaikutuksia läheiseen luontoon tulee tarkkailla. 4.4.3 Vaikutukset maisemaan Suunnittelualueen luonnonympäristö on osin ihmisen muokkaamaa ja tällä hetkellä suurimmaksi osaksi jo asemakaavan osoittamassa käytössä. Kaavan toteutuessa Isosuontien eteläpuoleisen osan osittain metsäinen maisema muuttuu teollisuusalueeksi. Alue on jo pääosin käytössä maankaatopaikkana. Kaavan toteutuessa suunnittelualueen läjitysmahdollisuudet lisääntyvät, jolloin tulevan maiseman korkeusasemat muuttuvat merkittävästi. Läjitystä suunniteltaessa tulee huomioida lopullinen vaikutus maisemaan, pinnan muodossa tulee pyrkiä luonnonmukaiseen kumparemaisuuteen, pitkiä suoraviivaisia linjoja maisemassa tulee välttää. Alueesta on tehty kaksi alueleikkausta, joissa on havainnollistettu läjityksen vaikutuksia korkeusasemiin. Liite 14: Leikkaus A-A ja B-B 4.4.4 Aluerakenne- ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset 4.4.5 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneverkkoon 4.4.6 Sosiaaliset vaikutukset 4.4.7 Vaikutukset ympäristön viihtyisyyteen Jätehuollon alue on jo nyt kaavoitettu jätehuollon alueeksi. Jäteaseman vaikutukseen vaikuttaa suurelta osin jäteasemalla tapahtuva toiminta, joka tarvitsee erillisen ympäristöluvan. Tällä hetkellä suunnitelmissa on jäteaseman muuttuminen pääasiassa polttojätettä vastaanottavaksi asemaksi. Toisaalta suunnitelmissa varaudutaan myös lietteen käsittelyyn, mikäli muita ratkaisuja lietteenkäsittelylle ei löydy.

SELOSTUS, ASEMAKAAVALUONNOS 30.5.2006 23 / 24 Turku / Pasi Lappalainen & Oscu Uurasmaa & Emma Toivonen Alueelle suunniteltu toiminta saattaa aiheuttaa melu-, pöly- ja hajuhaittoja lähiympäristöön. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Liitteessä 9 on esitetty olemassa oleva ja suunniteltu vesihuoltoverkko. Liitteessä 10 on esitetty olemassa oleva sähköverkko. Liitteessä 14 on tutkittu ja leikkauksin havainnollistettu alueen korkeusasemia. 5.2 TOTEUTTAMINEN, AJOITUS Isosuon asemakaavan ja asemakaavan muutoksen toteuttaminen on tarkoitus aloittaa kaavan tultua lainvoimaiseksi. Kaava-aluetta toteutettaessa on ennen uudisrakennusten rakennustoimenpiteitä ja alueen muuta rakentamista tutkittava alueen maaperä ja valittava oikea perustamistapa. Jätteidenkäsittely vaatii erillisen ympäristöluvan. Lopullisen maisemoinnin suunnittelu tulee huomioida jo läjitysvaiheessa. 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Kaava-alueen toteutuksen arvioidaan ajoittuvan pidemmälle aikavälille. Alueen lisärakentaminen tulee lisäämään liikennettä alueella. Toteutuksen seurannassa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen toiminnan ympäristöhäiriöihin. Pohjaveden laatua ja vaikutuksia luonnonympäristöön tulee tarkkailla. Alueen toiminnan aiheuttamaa melu-, pöly- ja hajutasoa tulee tarkkailla. Lopullisen maisemoinnin suunnittelua ja toteutusta tulee seurata jo läjitysvaiheessa. Jätteenkäsittelyn vaatimassa ympäristöluvassa eritellään tarkemmin tarvittavia toimenpiteitä.

SELOSTUS, ASEMAKAAVALUONNOS 30.5.2006 24 / 24 Turku / Pasi Lappalainen & Oscu Uurasmaa & Emma Toivonen Jätteidenkäsittelyaluetta joka on jo täyttynyt, maisemointi käynnissä. Turussa, Suunnittelukeskus Oy:ssä 30.5.2006 Pasi Lappalainen dipl. ins. Oscu Uurasmaa arkkitehti