Keski-Savon elintarvikealan yritysten tuotekehitysohjelma 2015 2022

1 Keski-Savon elintarvikealan yritysten tuotekehitysohjelma 2015 2022

2 Sisällysluettelo Tiivistelmä 1. Taustaa 1.1 Mistä ohjelma lähti liikkeelle 1.2 Taustahankkeen keskeiset huomiot 1.3 Ohjelman tavoitteet 2. Yhteistyö 3. Verkostoista esille nousevat kehittämistarpeet ja niiden työstäminen 3.1 Kuluttajan tarpeet ja toiveet, kyselyn satoa 3.2 Yritysten verkostotapaamiset 3.3 Yritysneuvonnan kautta esille tulevien kehittämistarpeiden eteneminen 3.4 Elintarviketuotteen tuotekehitys, lähtökohtia 3.5 Prosessin kulku 3.6 Tuotekehitysprosessin rahoitus 4. Suurten asiakasyksiköiden tarpeista nousevat kehitysaihiot 4.1 Kaupat 4.2 Ravintolat ja kahvilat 4.3 Suurkeittiöt 5. Jatkojalostustilat ja markkinointikanavat 5.1 Jatkojalostustilat ja laitteet 5.2 Markkinointikanavat 6. Valmennus ja koulutus 7. Tuoteinnovaatiot perinteisen jalostuksen rinnalle 8. Logistiikka ja jakelukanavat 8.1 case Järvikylä, Varkauden Aito, Hyvätuuli Highland 8.2 Logistiikan pullonkaulat 9. Yhteinen markkinointi ja brändit 9.1 Brändien merkitys 9.2 Kokeilujen satoa 9.3 Lähiruokaa keskeltä Savoa 10. Ohjelman toteutuminen 10.1 Hyvinvointia elintarvikkeista hankkeesta uusia ideoita 10.2 Suositukset 11. Liitteet ja lähteet 11.1 Kuluttajakysely 11.2 Kauppiaskysely 11.3 Kahvila- ja ravintolakysely 11.4 Suurkeittiökysely 11.5 Eri raaka-aineryhmien tuotekehitysmalleja 11.6 Lähdeluettelo

3 TIIVISTELMÄ Lähiruoalla on monia vahvuuksia: maaseudun elinvoimaisuuden vahvistaminen, asiakkaan lähellä toimiminen, joustavuus, mahdollisuus vaikuttaa ympäristökuormitukseen, ruoan jäljitettävyyden parantaminen sekä lisäarvon tuottaminen kauppojen ja ravintoloiden valikoimiin. Selvitysten mukaan lähiruoan käyttöä lisäämällä voidaan merkittävällä tavalla parantaa myös oman alueen paikallistaloutta, työllisyyttä, elinkeinojen monipuolisuutta ja verovarojen tehokkuutta yhteiseksi hyväksi. Valtakunnallisessa lähiruokaohjelmassa on tavoitteet vuoteen 2020. Näitä tavoitteita ovat: 1) monipuolistaa lähiruoan tuotantoa ja lisätä sitä kysyntää vastaavaksi sekä nostaa lähiruoan jalostusastetta, 2) parantaa pienimuotoisen elintarvikejalostuksen ja myynnin mahdollisuuksia lainsäädännön ja neuvonnan keinoin, 3) kasvattaa lähiruoan osuutta julkisissa hankinnoissa parantamalla hankintaosaamista ja laadullisia kriteerejä, 4) parantaa alkutuotannon mahdollisuuksia, 5) tiivistää lähiruokasektorilla toimivien yhteistyötä ja 6) lisätä ruoan ja ruokaketjun toimijoiden arvostusta. Ruoantuotanto on nyt ja tulevaisuudessa kasvava toimiala. Kasvuun tarvitaan koko ruokaketjun hyvinvointia. Alkutuotannon on oltava tekijälleen kannattavaa ja myös alana vetovoimainen. Jatkojalostuksessa tulee olla tiedossa eri asiakasryhmien tarpeet ja tulevaisuuden näkymät. On löydettävä uusia logistiikkaratkaisuja ja lisättävä yhteistyötä jo olemassa olevien kesken. Lähiruoalle on oltava monia kannattavia myyntikanavia, joista asiakas löytää tuotteet itselleen parhaiten sopivalla tavalla. Tarvitaan myös tutkimusta, neuvontaa ja viestintää sekä valistuneita kuluttajia ja rohkeita päättäjiä. Valtakunnallisen ohjelman tavoitteiden toteuttaminen vaatii koko ruokaketjun toimenpiteitä ja yhteistyötä. Myös maakunnallisia, seudullisia ja paikallisia lähiruokastrategioita ja suunnitelmia tarvitaan. Nämä ovat tärkeitä työkaluja kaikille alan toimijoille ja niissä voidaan linjata haluttu tahtotila mm. lähiruoan tuotantoon, jatkojalostukseen ja julkisiin hankintoihin. Keski-Savon alueella on hyvää raaka-ainepohjaa. Tulevaisuuden haasteita tulevat olemaan jatkojalostuksen ja liiketoimintaosaamisen lisääminen sekä uusien yrittäjien löytyminen vanhenevien tilalle. Lähiruoan osuutta voitaisiin selkeästi lisätä alueemme julkisissa hankinnoissa tiedotuksen, kilpailutusosaamisen lisäämisen, jatkojalostuksen ja tuotekehityksen kautta. Täsmätarpeiden selvittäminen tulisi olla jatkuvaa vuoropuhelua toimijoiden kesken. Osaamisen turvaaminen on taattava tarvelähtöisen ja saavutettavan koulutuksen avulla. Lähiruokatoimijoiden yhteistyötä tulee lisätä ja tukea. Nämä verkostot ovat keskeisessä roolissa ruokaketjumme kehittymisessä aina uusista innovaatioista kestäviin hankintoihin ja ruokaturvallisuuden ylläpitämiseen. Viime vuosien hankeyhteistyön kautta on lähdetty suunnittelemaan laajempaa kehittämisyhteistyötä jonka keskiössä on tuotekehitys, hyvinvointia edistävät elintarvikkeet ja markkinointi. Armi Nissinen projektipäällikkö Lähiruoasta bisnekseksi toimijaverkoston kehittäminen Navitas kehitys Oy Wredenkatu 2, Navitas 1 Pl. 1, 78201 Varkaus, www.navitaskehitys.fi

4 1. TAUSTAA 1.1 Mistä ohjelma lähti liikkeelle Navitas Kehitys Oy on ollut toteuttajana kolmessa lähiruokaan liittyvässä seutukunnan yhteishankkeessa. Ensimmäisessä tehtiin esiselvityshanke Mansikka ry:n rahoituksella v.2012. Siinä korostuivat toimijoiden tarpeet lisätä kannattavuutta, lähiruoan tunnettuutta ja yhteistyötä alueella. Esiselvityksen jälkeen toteutettiin Lähiruoasta bisnekseksi toimijaverkoston kehittäminen (Lähiruokahanke) 1.8.2013 17.10.2014. Hankkeen keskeisiä toimenpiteitä olivat yhteistyöverkoston rakentaminen ja lähiruoan tunnettuuden lisääminen. Myös uutta liiketoimintaa erilaisten verkostokokeilujen kautta syntyi. Hankkeen aikana huomattiin, että alueella on hyvää alkutuotantoa ja raaka-ainepohjaa, mutta lisää tuotekehitystä ja täsmätarpeisiin vastaavia jatkojalosteita tarvitaan. Ajalla 1.10.2014 17.4.2015 toteutettiin Keski-Savon elintarvikealan yritysten tuotekehitysohjelman suunnittelutyö. Kummankin viimeksi mainitun kehittämishankkeen päärahoitus tuli ELY-keskukselta. Kaikissa vaiheissa mukana olivat myös Varkauden, Leppävirran ja Joroisten kunnat. 1.2 Taustahankkeen keskeiset huomiot Tuotekehityksen nykytilannetta arvioidessa on huomattu, että vain pienellä osalla yrityksiä liiketoiminta pohjautuu tai on lähtenyt liikkeelle systemaattisesta tuotekehityksestä. Toiminta on usein käynnistynyt perinteisen maatalouden sivuelinkeinona ja kasvanut pikkuhiljaa päätoimialaksi (maitotilasta hunajantuottajaksi, maitotilasta lihantuottajaksi). Tuotteet ovat usein hyvin lähellä alkutuotantoa tai itsekehitettyjä. Useimmat toimijat ovat pieniä perheyrityksiä, joissa ulkopuolista työvoimaa käytetään vain sesongeissa (marjatilat, vihannesten viljely). Yrityksillä ei riitä panoksia yritystoiminnan ja jakelukanavien kehittämiseen, markkinointiin ja verkostoyhteistyöhön. Tästä johtuen yritystoiminta ei pääse kasvamaan eikä tuotekehitystoiminta vakiintumaan. Keski-Savon alueella on hyvää raaka-ainepohjaa monimuotoiselle tuotekehitykselle. Alueella on vahvaa maidontuotantoa, marjan- ja avomaankasvien viljelyä, kalankasvatusta sekä lihantuotantoa. Lisäksi löytyy mm. järvikalaa, lammasta, viljanviljelyä, kananmunia ja hunajaa. Elintarvikeyritykset ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta melko pieniä, joskin tuotekirjo on aika laajaa esimerkiksi pitkälle erikoistunutta ruukkusalaattien ja yrttien tuotantoa, kaviaaria, salaattikastikkeita, kala- ja lihajalosteita ja leipomotuotteita. 1.3 Ohjelman tavoitteet Valtakunnallisen Lähiruokaohjelman tavoitteiden toteuttaminen vaatii koko ruokaketjun toimenpiteitä ja yhteistyötä. Myös maakunnallisia, seudullisia ja paikallisia lähiruokastrategioita ja suunnitelmia tarvitaan. Ne ovat tärkeitä työkaluja kaikille alan toimijoille ja niissä voidaan linjata haluttu tahtotila mm. lähiruoan tuotantoon, jatkojalostukseen ja julkisiin hankintoihin.

5 Tässä Keski-Savon elintarvikealan yritysten tuotekehitysohjelmassa keskitytään erityisesti aiempien vaiheiden kautta esille tulleisiin aiheisiin, täsmätarpeisiin, verkostoihin ja niiden kehittämiseen. 2. YHTEISTYÖ Avoimen yhteistyön ja toimivien verkostojen kautta yritys saa paljon toimintaansa tukevaa ja kehittävää tietoa myös tuotekehitykseen. On tärkeää tunnistaa ja hyödyntää sellaiset ulkopuolelta tulevat ideat, jotka edesauttavat yrityksen omissa tavoitteissa. Yrityksessä on tärkeää pohtia yhteistyökumppaneita niin paikallisesti, seudullisesti kuin laajemminkin. Yhdessä voidaan tehdä esim. hankintoja (raaka-aineet, pakkaukset), investointeja (yhteistyö tila-, kone- ja laitehankinnoissa) tai markkinoinnissa (yhteinen myyntiesittelytoiminta, messumatkat jne.). Yhdessä pystytään usein hankkimaan myös osaamista, esim. täsmäkoulutuksia. Toimiva yhteistyö toisen yrityksen kanssa tuo yritykseen myös uutta osaamista ja tarjoaa jopa vertaistukea ja siten osaltaan lisää pienyrittäjän jaksamista. 3. VERKOSTOISTA ESILLE NOUSEVAT KEHITTÄMISTARPEET JA NIIDEN TYÖSTÄMINEN 3.1 Kuluttajan tarpeet ja toiveet, kyselyn satoa Tuotekehityksen tulee aina pohjautua asiakkaan tarpeisiin, joten on mietittävä kuinka yritys kerää tarvittavat tiedot. Kohtaamiset asiakkaan kanssa esimerkiksi tuoteesittelyissä sekä yrityksen toimivat sähköiset palautekanavat ovat avainasemassa. Kysy asiakkaaltasi: - mitä tuotetta tarvitaan, mitä markkinoilta puuttuu, miten nykyinen tuotteesi voisi olla parempi - mikä olisi sopivin pakkaus ja koko - paljonko tuote voi maksaa Marras-joulukuussa 2014 tehdyssä kuluttajakyselyssä esille nousi kuluttajien kiinnostus lähiruokaa kohtaan. Ruokaostopäätöksiin vaikuttivat eniten tuoreus, laatu, kotimaisuus ja terveellisyys. Lähiruokaa käytetään monipuolisesti ja sen käyttöä ollaan valmiita lisäämään, joskin saatavuus koettiin osin ongelmalliseksi. Kuluttajat kokivat, että lähiruokaa tulisi olla enemmän tarjolla ja sen löytymisen pitäisi olla helpompaa. 3.2 Yritysten verkostotapaamiset Elintarvikeyritysten yhteiset verkostotapaamiset tarvitsevat jatkuvuutta ja voivat osaltaan toimia hyvinä uuden tiedon (esim. lainsäädäntö ja yritysosaaminen) päivittämisen väylänä. Yritysten verkostotapaamisia pidettiin tärkeinä myös keskinäisen yhteistyön kannalta, tapaamiset voivat olla tie vaikkapa alihankinta- tai markkinointiyhteistyöhön. Yhteisistä

6 tapaamisista syntyi myös toimialakohtaisia verkostoja mm. markkinointiin popuplähituotemyymälän yritykset sekä liha-alan työryhmä. Yrityksiltä tuli paljon viestiä siitä kuinka erilaiset hankkeet ovat olleet hyviä sillanrakentajia ja herättelijöitä yhteistyöhön. Koettiin, että ilman näitä sysäyksiä yhteistoimintaa (puotikokeilut, yritysten väliset toiminnot) ei olisi syntynyt. 3.3 Yritysneuvonnan kautta esille tulevien yksittäisten kehittämistarpeiden eteneminen. Uusyrityskeskus Wäläkky tarjoaa yritysneuvontapalveluita aloittaville ja toimiville yrityksille. Palveluihin kuuluvat mm. liikeidean testaus ja liiketoimintasuunnitelman laatimisessa avustaminen sekä rahoitus ja avustusmahdollisuuksista tiedottaminen. Wäläkyn toimisto on Varkaudessa, mutta ajanvarauksella palvelut ovat saatavissa myös Leppävirran, Heinäveden, Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnantaloilla. Wäläkyn neuvojat ohjaavat tarvittaessa myös eteenpäin kunnallisille asiantuntijoille, maaseutuasiamiehelle tai ProAgriaan. Lisää tietoa toiminnasta löydät osoitteesta www.walakky.fi Tuotesuunnitteluun on saatavilla myös ulkopuolista apua jota kannattaa tarvittaessa käyttää esim. tutkimuksiin, pakkaussuunnitteluun toteutukseen, markkinointiin, tuotantotekniikkaan yms. yrityksen oman ydinalueen ulkopuolisiin tehtäviin. Liiketalouteen liittyviä selvityksiä voi kysyä Savonia-ammattikorkeakoulun liiketalouden yksiköstä tai Itä-Suomen yliopiston kauppatieteen laitokselta. Savon ammatti- ja aikuisopisto järjestää täydennyskoulutusta ja harjoittelijoita yrityksiin. Opiskelijat tarvitsevat aitoja yrityslähtöisiä aiheita opiskeluunsa, joten yhteydenotot yrityksiltä ovat tervetulleita. 3.4 Elintarviketuotteen tuotekehitys Usein riippuu yrityksen koosta millainen tuotekehitysprosessi on. Suurilla yrityksillä tähän voidaan helpommin panostaa, jolloin myös koko tuotekehitystoiminta on systemaattisempaa. Pienissä yrityksissäkin on hyvä tehdä tuotekehitystä toistettavalla toimintamallilla, vaikka kokeilut todellisessa tuotannossa tapahtuisivat nopeasti ja pienin resurssein. Tuotekehityksen lähtökohdat voidaan jakaa asiakkaasta, viranomaisista ja omista tavoitteista ja resursseista tuleviin tavoitteisiin, vaatimuksiin ja rajoituksiin. 1. Asiakastarve ja -hyöty: Ostaja-asiakkaalla ja kuluttaja-asiakkaalla voi olla erilaiset tarpeet. Ostajan tavoitteena voi olla parempi kate tiettyyn kategoriaan sisältyvästä tuotteesta (esim. tietty hyllypaikka tai paikka lounaslinjastossa) ja kuluttajan toiveena saada uusia vaihtoehtoja ruokavalioonsa. Asiakastarpeina voisi silloin olla juuri omalle paikalleen suunniteltu pienihävikkinen tuote, joka miellyttää haluttua kuluttajaryhmää. 2. Yrityksen strategiset tavoitteet: esimerkiksi lähiruoka, luomu, omien raaka-aineiden hyödyntäminen, tuoteperhe, halutut asiakasryhmät. 3. Resurssien riittävyyden arviointi: o Henkilöstö: osaaminen, ajankäyttö

7 o Raaka-aineet: saatavuus ja hinta o Tilat: raaka-aineen, valmiin tuotteen ja pakkausmateriaalin varastointitilat o Koneet ja laitteet: laitteiden soveltuvuus ja tuotantokapasiteetin riittävyys o Markkinointiin käytettävät varat ja markkinointitavat o Yhteistyökumppanit o Investointien tarve 4. Tuotteelle, sen tuotantoon tai markkinointiin asetetut viranomaisvaatimukset: o tilat (laitosvaatimukset vai ilmoitettu elintarvikehuoneisto) o pakkausmerkinnät: pakolliset, vapaaehtoiset, luomu o koostumus: määräykset ja suositukset nimeämisestä, erityisvaatimukset esim. lastenruokia koskien o tuoteanalyysit ja -laskelmat o markkinointiväitteet (ravitsemus- ja terveysväitteet, kohderyhmämarkkinointi esim. lapset) 5. Asiakkaan tai kuluttajan asettamat vaatimukset: o laatujärjestelmät (esim. Lidl vaatii BRC-tasoisen järjestelmän) o toimitusvarmuus o kotimaisuusaste o jakelukanava o markkinointikanava, josta asiakkaan tavoittaa 6. Hinnoittelu: asiakkaan maksukyky ja siitä laskettu maksimi omakustannushinnalle 7. Haluttu markkinointi- ja myyntikanava Tuotekehitysprosessin suunnittelussa on käytössä erilaisia malleja esim. a) SET-factors (Social, Economical, Technical) joka ottaa huomioon millaisia tarpeita tuotteille on, uuden teknologian hyödyntäminen, trendit, rahankäyttökohteiden muutokset, psykologinen kulutusvalmius ja ostovoima; b) Järjestelmällinen suunnittelu, sisältää tehtävän asettelun, luonnostelun, kehittelyn ja viimeistelyn; c) Rinnakkaissuunnittelussa suunnitteluun osallistuu jäseniä jokaisesta tuotteen elinkaaren vaiheesta (asiakas, tuotannon edustaja, raaka-aineen toimittaja jne.); d) DEA (Design for Manufacturing) soveltuu vanhan tuotteen kehittämiseen. Tähdätään tuotantokustannusten vähentämiseen, tuotantoprosessin yksinkertaistamiseen ja raaka-aineiden optimointiin. Tuotekehitysprosessia voidaan kuvata peräkkäin tapahtuvina vaiheina, vaikka harvoin se etenee juuri niin. Käytännössä eri vaiheiden välillä voi olla usein erilaisia tarkistuksia ja analysointeja, jotka voivat vaikuttaa prosessin kulkuun. Prosessin aikana seurataan mahdollisia muutoksia kaikilla tuotekehityksen tasoilla. Jos tulokset eivät vastaa tavoitteita tulee prosessia muuttaa tai tarvittaessa lopettaa kannattamattomana. Vain osa tuotekehitysprojekteista päätyy markkinoille ja on kannattavia. 3.5 Tuotekehitysprosessin kulku 1. Tuoteidea tulee yrityksen sisältä tai esim. asiakkaalta. Kirjataan idea mahdollisimman tarkkaan.

8 Tuotestrategian kehittäminen Tuoteperheiden ja tuotantokokonaisuuksien suunnittelu Yksityiskohtainen tuotesuunnittelu Testaus ja viimeistely Tuotannon käynnistäminen 2. Selvitellään idean toteuttamiskelpoisuutta. Ennen varsinaista tuotekehitysprojektia on hyvä tehdä/teettää myös esitutkimus, jossa selvitetään tuotteen markkinat, hintalaatusuhde, lainsäädännölliset ja rahoitukseen liittyvät asiat. Mikäli tuoteidea katsotaan toteuttamiskelpoiseksi, tehdään päätös tuotekehityksestä. 3. Asetetaan tuotteelle tavoitteet (taloudelliset, laadulliset jne.). 4. Mietitään erilaisia ratkaisuja tuotteen valmistamiseksi ja kokeillaan niitä. Arvioidaan ja analysoidaan tuotevariaatioita ja valitaan paras. Tehdään/ päivitetään tuotanto- ja markkinointisuunnitelmat. 5. Valmistetaan koe-erä ja tehdään tarvittaessa muutoksia, viimeistellään tuote (pakkaus yms.). 6. Aloitetaan tuotanto, markkinointi ja myynti. Tuotekehitykseen osallistuvien tehtäväjakoa pk-yrityksessä Markkinointi Suunnittelu Tuotanto Muut markkinasegmenttien määrittely käyttäjien tunnistaminen kilpailevien tuotteiden kartoitus tuotemuutosten ja tuoteperheen määrittely markkinointiargumentit (pakkausmerkinnät, muu materiaali) -markkinointisuunnitelman laatiminen (sis. myös tuotteen hintatason määrittelyn) lanseerauksen suunnittelu kuluttajatestauksien suunnittelu ensimmäiset tuotteet asiakkaille palautteiden kerääminen tuotekonseptin määrittely pakkaussuunnittelun käynnistäminen koetuotteiden valmistaminen tuotteen muodon ja pakkauksen suunnittelu pääraaka-aineiden määrittely tuotteen muut ominaisuudet esim. terveellisyys raaka-aineiden (valmistus ja lisäaineet) valinta ravitsemuksellisen laadun suunnittelu mikrobiologiset rajaarvot haluttu säilyvyysaika tuotteen koon, muodon ja pakkauksen päättäminen tuotteen testaus mm. aistinvarainen, säilyvyys, käytettävyys, hinta muutosten toteuttaminen ensimmäisten tuotteiden arviointi ja tarvittavat muutokset valmistuskustannusten arviointi tuotantovaihtoehtojen vertailu tärkeimpien tavarantoimittajien tunnistaminen alihankinnat/oma valmistus tilaresurssit, koneet ja laitteet valmistuksen prosessien määrittely koneiden, laitteiden ja välineiden suunnittelu laadun varmistuksen prosessin suunnittelu sopimukset toimittajien kanssa valmistusprosessin viimeistely työvoiman opastus lopullisen tuotannon käynnistäminen taloudelliset tarkastelut tuotesuojaus taloudelliset tarkastelut vaikutukset omavalvontaan tarvittavat luvat (esim. luomu, erityisruokavaliotuotteet, ympäristöluvat omavalvontasuunnitelman päivittäminen Tuotekehityksen työkaluksi voidaan käyttää myös seuraavaa tehtävälistaa. Suunniteltavia ja selvitettäviä asioita: - asiakastarve, johon tuotetta kehitetään (mahdollisimman tarkasti) - asiakashyöty kaikilla asiakastasoilla (loppukäyttäjä, sisäänostaja)

9 - tuoteominaisuudet, jolla em. asiakashyötyyn päästään - asiakassegmentin koko, joka hyötyisi tuotteesta - kilpailijat ja kilpailevat tuotteet (samaan tarpeeseen tai samassa tilanteessa käytettävät) ja niiden hintataso sekä arvio kysynnästä - asiakkaan maksukyky suhteessa tuotteen hintaan - tuoteturvallisuus, riskitekijöiden kartoitus, tarvittavat tutkimukset - lainsäädäntö, joka voisi rajoittaa ko. tuotetta tai sen markkinointia - oma ydinosaaminen tuotteessa, mitä voi hankkia ostopalveluna - tuotekehityskumppanit (esim. asiakas), testimarkkinointi - idean suojaaminen (esim. salassapitositoumus kumppaneiden kanssa, tuotantotekniikan patentointi yms.) - resurssien riittävyys - oma työ, alihankinnan mahdollisuus - investointi- ja kasvuhalukkuus - tuotekehityksen vaiheistaminen ja lanseerauksen ajankohta - markkinointisuunnitelma 3.5 Tuotekehityksen rahoitus Yrityksessä kannattaa varata budjettiin vuosittain rahaa myös tuotekehitykseen. Ulkopuolista tukea rahoitukseen voi saada eri tahoilta. Esimerkiksi ELY-keskuksilta, Finnveralta, Tekesiltä tai rahoituslaitoksilta. Tuki voi olla suoraa tukea tai lainaa. Rahoituksen suunniteluun vaikuttavia tekijöitä: - prosessin kesto (ideasta valmiiksi tuotteeksi) - työajan tarve (prosessiin osallistuvilla) - raaka-aine kustannukset - tarvittavat uudet koneet ja laitteet - ulkopuoliset palvelut (esim. markkinointi, laite- ja tuotetestaukset, laboratoriopalvelut, pakkaussuunnittelu, koulutus, vuokrat jne.) - paljonko on prosessin kokonaiskustannukset omarahoitus = ulkopuolisen rahoituksen tarve - mistä voidaan/haetaan ja mitkä ovat ulkopuolisen rahoituksen ehdot 4. SUURTEN ASIAKASYKSIKÖIDEN TARPEISTA NOUSEVAT KEHITYSAIHIOT 4.1 Kaupat Haastatteluun osallistui 10 kauppiasta/myymäläpäällikköä alueelta. Kaikki vastaajat olivat lähiruoasta kiinnostuneita, mutta noin kolmannes koki, että lähiruokaa ja sen tuottajia ei ole kovin helppoa löytää. Suurimpina lähituoteryhminä kaupoissa olivat leipomotuotteet, kasvikset ja juurekset, kala- ja kalajalosteet sekä marjat. Näitä ryhmiä useimmat halusivat myös lisätä. Valikoimiin haluttiin lisätä myös liha- ja lihajalosteita, kananmunia, maitovalmisteita ja myllytuotteita. Kysyttäessä, onko lähiruokaa helppo pitää valikoimissa,

10 osa vastaajista koki sen haasteelliseksi. Syitä olivat mm. tuote-esittelyjen vähäisyys, tuottajan aktiivisuus puuttuu, tilaus- ja toimitusrutiinit ovat usein puutteellisia ja tuotteet tai pakkaukset eivät ole vielä valmiita. Lähiruokaa pidettiin haastavana myös hinnan takia, kuluttajilla tulee olla vahva tieto tuotteen erinomaisuudesta ollakseen valmis maksamaan korkeampaa hintaa. Kauppiaat näkivät, että lähiruokaa saataisiin parhaiten lisättyä heidän kaupoissaan seuraavasti: - lisää tarjontaa, tuotteita, tuote-esittelyjä ja markkinointia - toimivat tuotteet, määrät ja logistiikka - lisää tuottajien yhteydenottoja + jatkohoito tuotteelle - uuden tyyppisiä tuotteita: mm. lounasruoat - toimitusvarmuus, toimiva laskutus - pakkaukset ja ENA-koodit kuntoon - tuottajan tuoretoripäiviä, esim. kalasta ja lihasta Oleellista on myös jatkuva asiakaspalautteiden kerääminen. Kauppiailla on paljon ideoita ja lähiruoka selkeästi kiinnostaa. Osa ketjuliikkeistä hoitaa hankintansa hyvin keskitetysti, jolloin myymälässä ei voida tehdä suoria hankintoja vaan halutaan tuotteiden tulevan olevan volyymiltaan sellaisia, että menevät valtakunnalliseen jakeluun. Kauppiasvetoiset liikkeet voivat tehdä suoria hankintoja, jolloin siipiään kokeilemaan pääsee pienempikin toimija. Alueella toimii myös kaksi isojen ketjujen ulkopuolista yritystä, jotka tekevät yhteistyötä lähiruokatoimijoiden kanssa. 4.2 Ravintolat ja kahvilat Kyselyyn osallistui 6 ravintola- ja kahvilayrittäjää alueelta. Kaikki vastaajat olivat lähiruoasta kiinnostuneita. Neljä vastaajaa piti lähiruokaa helposti löydettävänä ja kaksi ei. Kysyttäessä, onko lähiruokaa helppo käyttää, vastaukset menivät tasan, puolet vastasi kyllä ja puolet ei. Ei-vastausten perusteita olivat mm. korkea hinta ja epävarma/satunnainen saatavuus sekä löytämisen vaikeudet. Vastaajilla oli eniten käytössä lähiruokaa seuraavista ryhmistä: leipomotuotteet, juurekset, kasvikset, marjat ja liha. Myös kalaa ja kalatuotteita(2) sekä kananmunia (2) oli osalla käytössä. Kahdessa paikassa oli käytössä myös sieniä ja villivihanneksia ja yhdellä lähijäätelöä ja lihajalosteita. Kaikki vastaajat ovat valmiita lisäämään lähituotteiden käyttöä. Erityisesti haluttaisiin lisää lihaa ja lihajalosteita sekä kalaa. Myös kasvikset, juurekset ja marjat kiinnostavat, näissä kuitenkin tärkeintä olisi esikäsittely, halutaan valmiiksi kuorittuja ja sopiviksi paloiteltuja juureksia (5). Paikallisia juustoja, kananmunia, hilloja ja sieniä kaipaili 3 ravintolaa. Villikasveja, paikallisia avomaan vihanneksia ja viljatuotteita oltiin myös valmiita lisäämään. Kysyttäessä kuinka lähiruokaa saataisiin lisättyä, ravintoloissa haluttiin, että tuottajat itse kävisivät esittelemässä tuotteitaan. Myös yhteiset tapaamiset, jossa tuotteita olisi esillä koettiin hyviksi. Hyvät tuotteet ja valmis suunnitelma toimituksista tarvitaan.

11 Kilpailukykyinen hinta ja toimitusvarmuus vaikuttavat (3), samoin se, onko tuotteita saatavissa tukun kautta (1). Yhteistä tuotekehittelyä (mm. talon omat tuotteet) halusi tehdä 4 vastaajaa. Myös omaperäistä reseptiikkaa kaivattiin (3) lähiraaka-aineen tueksi. Toiveina hankkeelle nousivat esille mm. tuotekokeilut, raadit, apua taloudelliseen suunnitteluun ja apua lähituotteiden löytämiseksi. Kaksi vastaajaa vastasi heillä käytettävän satunnaisesti luomutuotteita (mm. hunaja). Kolme vastaajaa mainitsi lähiruoan merkittävämmäksi. Kaksi vastaajaa olisi valmis lisäämään luomutuotteiden käyttöä koskien erityisesti viljatuotteita 4.3 Suurkeittiöt Haastatteluun osallistui neljä suurkeittiötoimijaa alueelta. Kaikki vastasivat olevansa kiinnostuneita lähiruoasta ja yksi koki lähiruoan löytämisen olevan vaikeaa. Lähiruoan käyttöä vaikeuttaa esikäsittelyn puuttuminen, väärät pakkauskoot ja toimitusvarmuus. Vastaajilla oli eniten käytössä lähiruokaa leipomotuotteista, kasviksista ja juureksista (4), sekä marjoista(3). Kalaa ja kalajalosteita sekä maitotuotteita oli käytössä kahdella ja lihaa ja sieniä yhdellä. Kaikki olivat valmiita lisäämään leipomotuotteita, kasviksia, juureksia ja marjoja. Kalaa, kalajalosteita ja lihaa ja lihajalosteita lisäisi kolme vastaajaa ja kaikkia yksi vastaaja. Kysyttäessä, miten lähiruokaa saataisiin teillä parhaiten lisättyä, vastattiin seuraavasti: tietoa ja tarjontaa lisää, parempaa saatavuutta ja toimitusvarmuutta. Sopivia myyntieriä ja pakkauskokoja. Mukaan hankintarenkaisiin. Kaikki vastaajat olivat kiinnostuneita tuotekehitysyhteistyöstä (ajan sallimissa puitteissa). Hankkeelta toivottiin seuraavia asioita jatkossa: - uusia suurkeittiöille sopivia tuotteita, tietoa tuotteista ja yrittäjistä - tuonti raaka-aineita ja bulkkia korvaavia kilpailukykyisiä kotimaisia vaihtoehtoja lisää - reseptiikkaa lähiruoasta suurkeittiöille Kolme vastasi käytettävän luomua satunnaisesti esim. teemoissa. Kaksi vastaajaa ilmoitti, etteivät halua lisätä luomun käyttöä, ja kaksi piti lisäämistä ehkä mahdollisena. 5. JATKOJALOSTUSTILAT JA MARKKINOINTIKANAVAT 5.1 Jatkojalostustilat ja laitteet Tilojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon tilan vaatimukset niin koon, eri työvaiheiden, logistiikan, varastoinnin, muunneltavuuden, liiketoiminnankasvun yms. mukaan. Tiloille asettaa vaatimuksia myös laki (kts.evira, Asetus elintarvikehuoneistosta). Tilojen suhteen kannattaa olla yhteydessä jo toiminnan suunnitteluvaiheessa oman kunnan elintarvikevalvontaan.

12 Pienimuotoisen tai kausituotannon ollessa kyseessä kannattaa myös miettiä, ovatko omat tilat ja laitteet välttämättömät vai voisiko ne vuokrata. Tiloja kannattaa kysellä myös oman kunnan elinkeinotoimesta, jossa usein on tietoa tarjolla olevista, sopivista tiloista. Seuraavassa listassa on alueella olevia jatkojalostustiloja ja -laitteita (koonnut Urpo Hirvonen, Savogrow Oy). Pohjois-Savossa: Suonenjoki, yrityspuisto Futuria, Jalkalantie 6 Tarjottavana kaksi tuotekehitystilaa, kasvispaja ja leipomo.lisäksi käytettävissä perusvälineistöä sisältävä käyttölaboratorio välineistöineen (esim. pipettimittakaavan annostelu, lämpökaapit). Yritykset voivat vuokrata tiloja lyhytaikaiseen tarpeeseen joko itsenäiseen käyttöön tai tuotekehittäjän kanssa. Yhteyshenkilö Urpo Hirvonen, Kehitysyhtiö Savogrow, tai itsenäiseen vuokraukseen Terttu Nuutinen, Savogrow Oy. Kasvispajan koneet: - Pystykutteri 30 l - Vihannesleikkuri RG-250 (kapasiteetti esim. raastetta n.20 kg/h) - Paseerauslaite Robot 120 (kapasiteetti n.120 kg/h) - Pikajäähdytys - ja pakastuskaappi - Autoklaavi (40 kpl 400 g:n säilykepurkkia kerrallaan, max.lämpotila +135 C) - Kiertoilmauuni (puolikorkea) - Sähköliesi +uuni (4 levyä) - Kippikattila sekoittimella 60 l - Pastörointilaitteisto + pumppu (kapasiteetti n.850 l/h) - Vesipaineella toimiva mehunpuristin 30 l - Hillonannostelulaite (kapasiteetti n.30 kg/h, purkki 250 g) - Patapesukone - Kylmävarastot valmiille tuotteille ja raaka-aineille - Perunankuorimakone - Pieniä sekoittimia ja monitoimikoneita - Vakuumikone, yksikammioinen (Metos Oy) - Mikroaaltouuni Leipomon koneet: - Taikinakoneet 3 kpl (2-35 l) - Kaulauskone - Sämpyläntekokone (pitkä riivari) - Nostatuskaappi - Arinauuni(2 arinaa) - Pinnavaunu-uuni (yhden pinnan, sähkölämmitys, höyry) - Rasvakeitin (esim. 12 munkkia kerralla) - Astianpesukone - Kylmävarasto raaka-aineille ja maustevarasto Savonia-AMK:n tuotekehityskeittiö Kuopio, Microkatu 1,S-siipi - Sekoittava kippikattila - Friteerauslaite - Mikroaaltouuni

13 - Yleiskone - Pöytäkutteri - Vihannesleikkuri - Henkovac T 4 - Henkovac, kalvotuskone - Makkararuisku 5 l - Arinauuni - Pitsauuni - Kiertoilmauuni - Nostatuskaappi - Erilaisia vaakoja - Purkinsulkija - Temperointilaite - Autoklaavi - Tehosekoitin - Laboratoriotilan laitteistot Vanhamäen Hyvinvointikeskus, Vanhamäentie 122, 77600 Suonenjoki Suorittaa rahtityönä mehujen valmistusta sekä kasvien, vihannesten ja marjojen kuivausta. Valmistuttaja ei pääse itse tekemään tuotteita. Marjatila Argillander, Marjatie 32,71800 Siilinjärvi Suorittaa rahtityönä omenamehujen valmistusta. Valmistuttaja ei pääse itse tekemään tuotteita. Kivelän Marjatila, Kurkiharjuntie 250, 71130 Kortejoki Suorittaa rahtityönä mehujen valmistusta. Valmistuttaja ei pääse itse tekemään tuotteita. Sinikasvis Ky, Rahonmäentie 49, 74340 Sukeva (Sonkajärvi) Suorittaa rahtityönä mehujen valmistusta. Valmistuttaja ei pääse itse tekemään tuotteita. Kolaripellon marjatila, Kolarinpellontie 173, 79255 Kurjala Suorittaa rahtityönä mehujen valmistusta. Valmistuttaja ei pääse itse tekemään tuotteita. Väisäsen Kotiliha Oy,Kuopiontie 1056 A, 74520 IISALMI Lampaan ja sian rahtiteurastus. Pekan palvi Oy, Heinäjoentie 20, 74520 IISALMI Säilykkeiden, palvien ja makkaran valmistus liharaaka-aineesta. Etelä-Savo: Aten Marja-Aitta, Liito-oravantie 2, 52510 HIETANEN Suorittaa rahtityönä mehujen valmistusta. Valmistuttaja ei pääse itse tekemään tuotteita. Rapion Tuote Oy / Rapion Mylly, Rapiontie 175, 51930 PAATELA Viljojen jauhatusta alihankintana. Savumaja K. Nevalainen, Mäyrätie 2, 19410 Kuortti Lihan ja riistan rahtipalvaus.

14 Vavesaaren Tila,Ohensalontie 1023, 51340 HÄNNILÄ Suorittaa rahtityönä mehujen valmistusta. Valmistuttaja ei pääse itse tekemään tuotteita. 5.2 Markkinointikanavat Pienessä yrityksessä markkinointikanavia kannattaa miettiä suhteessa resursseihin. Yrityksen näkyvyyteen kannattaa kiinnittää huomiota, löydettävyys on usein kaupankäynnin ehto. Hyvät nettisivut ovat tärkeät. Kannattaa myös laittaa yrityksensä näkyviin www. aitojamakuja.fi sivuille sekä muihin omalle toiminnalle sopiviin verkostoihin. Sosiaalinen media tarjoaa hyviä ja edullisia vaihtoehtoja näkyvyyden lisäämiseen, tarvitaan myös omaa some-aktiivisuutta. Usein uuden kuluttajille tähdätyn tuotteen saa esille erilaisten suoramyyntikanavien kautta: esim. torimyynti, myyjäiset, ja erilaiset tapahtumat. Ruokapiiritoiminta on myös yleistymässä ja tarjoaa uudenlaisen tavan saada tuotteelle markkinoita. Myös perinteiset kaupat ovat kiinnostuneita lähiruoasta ja erityisesti pienempiin yksiköihin pystytään ottamaan vastaan pieniäkin myyntieriä kiinnostavia tuotteita. Tuotteitaan kannattaa käydä esittelemässä myös ravintoloille ja kahviloille, jolloin samalla voi saada selville asiakkaan täsmätarpeita, joiden pohjalta osaa entistä paremmin kehittää tuotantoaan. Hyvin suunniteltu on tässäkin asiassa puoliksi tehty, eli markkinointisuunnitelmaan kirjataan tarvittavat tehtävät, joille on mietitty aikataulu, kanavat ja budjetti. 6. VALMENNUS JA KOULUTUS Elintarvikealan osaaminen Elintarvikealan yritysten koulutustarpeita on selvitetty Ruralia-insituutin tekemässä selvityksessä: Riitta Kaipainen: Itä-Suomen elintarvikealan pk-yritysten koulutustarveselvitys, 2012 (http://tyotekijaansaopettaa.fi/kopsu/selvitykset_ja_raportit/kopsukoulutustarveselvitys.pdf) - Savon ammatti- ja aikuisopisto (www.sakky.fi): elintarvikealan perustutkinnot, elintarvikejalostajan ammattitutkinto, elintarviketekniikan erikoisammattitutkinto, EkoCentrian hankkeet ja koulutukset - Ylä-Savon ammattiopisto (www.ysao.fi): elintarvikeala, hotelli-, ravintola- ja cateringala - Kuopion talouskoulu (www.kuopiontalouskoulu.fi): hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto - Etelä-Savon ammattiopisto (Mikkeli, Pieksämäki, Juva) - Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto - Bovallius-ammattiopisto (Pieksämäki) - Savonia-ammattikorkeakoulu: liiketalous-, hotelli- ja ravitsemisala, luonnonvara-ala, hankkeiden järjestämät seminaarit ja koulutukset (mm. TradeIt-hankkeen avoimet seminaarit) - Mikkelin ammattikorkeakoulu o Ympäristötekniikka (elintarviketurvallisuus ja -valvonta) o Restonomikoulutus - Itä-Suomen yliopisto:

15 o elintarvikebiotekniikka o ravitsemustiede o Aducate (tilauskoulutukset, korkeasti koulutettujen harjoittelujaksot, täydennyskoulutukset) o hankkeet (seminaarit) - Helsingin yliopisto/ Ruralia-instituutti Mikkeli (luonnonvara-ala, elintarvikkeet) - ELY-keskusten tarjoamat yritysten kehittämispalvelut on kuvattu nettisivuillawww.yritystenkehittamispalvelut.fi. Palveluihin haetaan sähköisesti ja ne ovat huomattavasti edullisempia kuin konsulttityönä ostettavat palvelut. o analyysipalvelu (kokonaiskuva yrityksen tilanteesta) o konsultointipalvelut: kasvu, uudistaminen, tuottavuus ja talous, markkinointi ja asiakkuudet, johtaminen ja henkilöstö, innovaatioiden kaupallistaminen o koulutuspalvelut kasvuun johtaminen, talouden ja tuottavuuden johtaminen, markkinoinnin ja asiakkuuksien johtaminen - koulutushankkeet (esim. edellisellä hankekaudella Oppiva yritys) - Food from Finland ohjelma: http://www.exportfinland.fi/food-from-finland :kansainvälistymiseen ja vientiin tähtäävää tukea ja valmennusta, vienninedistämismatkoja, markkinaselvityksiä Hygieniosaamistestejä järjestävät useat eri tahot, mm. ammatti-ja aikuisoppilaitokset. Useilla elintarvikealan hankkeilla on merkittävä rooli osaamisen kehittäjänä ja ne palvelevat yrityksiä hyvin tarvelähtöisesti. Liiketoimintasuunnitelman laatiminen Uusyrityskeskukset, ProAgria, maakunnalliset ja valtakunnalliset yrityskonsultointiyritykset, yrityskoulutukset mm. yrittäjän ammattitutkinto ja yrittäjän erikoisammattitutkinto AMMK, Liiketalouden ammattikoulutukset Laatujärjestelmän muutokset Laatujärjestelmät päivityksineen. Oikean laatujärjestelmän valitsemiseen vaikuttaa yrityksen koko, toiminnan luonne, asiakasvaatimukset (esim. alihankinnassa) sekä lainsäädännön asettamat vaatimukset. Hyvä järjestelmä on joustavasti päivitettävä ja tarjoaa paljon tietoa päivittäisen toiminnan lisäksi myös markkinointiin ja tuotekehitykseen. Oiva-laatumalli auttaa asiakasta tunnistamaan hyvän laadun ruokapaikkoja. 7. TUOTEINNOVAATIOT PERINTEISEN JALOSTUKSEN RINNALLE Innovaatiolla tarkoitetaan kaupallisesti hyödynnettävissä olevaa ideaa tai keksintöä. Tuoteinnovaatiot löytyvät harvoin sattumanvaraisesti, yleensä siihen tarvitaan aktiivista etsimistä sekä markkinoiden ja asiakastarpeiden kartoittamista. Idea tai keksintö voi perustua esimerkiksi: - uuteen teknologiaan tai vanhan teknologian uuteen soveltamiseen, toisen teollisuudenalan teknologian hyödyntämiseen esim. 3D-tulostus

16 - tutkimustietoon (esim. kuluttajakäyttäytyminen, ravitsemus, terveys, teknologia, pakkaus) - kuluttajien muuttuneisiin tarpeisiin (esim. trendeihin, muutokset asiakassegmenteissä - esim. ikääntyneiden määrän lisääntyminen) - omaan erityisosaamiseen Jotta idea voi kehittyä innovaatioksi, se on kehitettävä kannattavaksi tuotteeksi. Tämä vaatii jo asiakkaan tarkempaa tuntemista ja asiakastarpeiden ymmärtämistä. Yhteistyö asiakkaan kanssa on ensiarvoisen tärkeää, jotta kehitystyötä varten saadaan mahdollisimman luotettavaa tietoa asiakkaan tarpeista. Teknologian kehittyminen voi mahdollistaa kokonaan uusia tapoja tehdä elintarvikkeita, esimerkkinä tästä 3D-tekniikalla tulostettu pitsa tai lapsille suunnatut kasvishahmot. Arvioidaan, että tulevaisuudessa 3D-teknologia on jo lähes jokaisen kotona, mutta on vielä epävarmaa miten sitä tullaan kotitalouksissa käyttämään. Mikkelin ammattikorkeakoulussa kehitetty älykäs lounaslinjasto kertoo ruokailijalle yksilöllisesti ja reaaliaikaisesti aterian ravintosisällön ja ohjaa tietoisiin ateriavalintoihin. Tämä voisi ainakin periaatteessa johtaa ravitsemussuositusten mukaisten elintarvikkeiden kulutuksen kasvuun tai toiveisiin uusista ruokatuotteista älykkäille linjastoille. Kuluttajat reagoivat trendeihin huomattavan nopeasti. Esimerkkejä näistä ovat karppaaminen, proteiinipitoisten ruokien suosio tai gluteenittomuus. Kuluttajien kiireet ovat lisänneet välipalatuotteiden menekkiä ja markkinoille on tullut mm. aikaa säästäviä täysipainoisia pikalounaita ja helppokäyttöiset kuluttajapakkaukset (esim. yhden annoksen marjapakkaukset) ja sesonkituotteita. Trendit ovat usein lyhytikäisiä ja siksi niiden kehittämiseksi on oltava ajan hermolla. Trenditietoiselle yrittäjälle yhtä tärkeää kuin tuoda nopeasti uusi tuote markkinoille, on luopua tuotteesta, kun sen kannattavuus ei ole enää riittävä. Ravitsemustutkimus mahdollistaa jatkossa geenitutkimukseen perustuen yksilöllisten tarpeiden mukaisten elintarvikkeiden kehittämisen. Elintarvikkeiden komponenttien terveysvaikutusten tutkimus tulee lisäämään tiettyjen komponenttien lääkkeellistä tai ennaltaehkäisevää käyttöä. Tällä hetkellä tutkitaan erityisesti marjojen yhdisteitä ja niiden hyötyjä tiettyjen muistisairauksien ja silmätautien hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Elintarvikelainsäädäntö rajoittaa elintarvikkeena käytettävien tuotteiden markkinoimista terveysvaikutteisina. Ajan tasalla olevat hyväksytyt terveysväitteet ja niiden käytön ehdot löytyvät EU-komission nettisivuilta (http://ec.europa.eu/nuhclaims/). Linkki sivuille löytyy myös Eviran sivuilta (elintarvikkeet -> valmistus ja myynti -> pakkausmerkinnät -> ravitsemus- ja terveysväitteet). Idean löytyminen ja kypsyttely vaatii aikaa ja omien ajatusten peilaamista, mielellään potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Vaarana on, että omalle idealle sokaistuu, jolloin sen aistinvaraisia ominaisuuksia ja asiakashyötyjä liioittelee helposti. Onkin huomattu, että yrittäjän vahva oma käsitys, joka joko estää riippumattoman kuluttajatutkimuksen tekemisen tai väheksyy sen tulosta, johtaa yleensä tuotteen lanseerauksen epäonnistumiseen.

17 Innovatiivisuus tuotekehityksessä on kuitenkin välttämätöntä, jotta tuote voidaan erilaistaa riittävästi. Innovatiivisuus voi näkyä pakkauksessa, tuotteen koostumuksessa, muodossa, käyttövinkeissä tai kohderyhmässä. Pienen yrityksen etu on useimmiten joustavuudessa ja asiakaslähtöisyydessä: tuotteet voidaan räätälöidä asiakaskohtaisesti. Tässä on kuitenkin vaarana tuotesortimentin laajeneminen ja kannattavuuden heikkeneminen pienten tuotantoerien vuoksi. Toisaalta kapeallakin asiakassegmentillä voi pärjätä, jos on resursseja markkinoida tuotteita laajalle alueelle tai löytää hyviä yhteistyökumppaneita jakeluun. Innovatiivisuus voi kuitenkin löytyä myös muusta kuin itse tuotteesta. Se voi olla myös ko. tuotteelle uusi markkinointi- tai jakelukanava (esim. verkkokauppa, kotiinkuljetus, sosiaalisen median tehokas hyödyntäminen markkinoinnissa). Uudentyyppisen tuotteen kaupallistamisessa korostuu muun kuin varsinaisen tuotteen tekemiseen tarvittava osaaminen. Hyvä idea kaatuu turhan usein siihen, että oma osaaminen tai aika ei riitä myyntiin ja markkinointiin. Mitä innovatiivisempi tuote on, sitä enemmän se vaatii myynti- ja markkinointipanostuksia. Tuotteen käyttäminen tulee tehdä asiakkaalle niin helpoksi kuin mahdollista. Asiakashyöty tuotteesta voi tulla paitsi taloudellisuuden kautta myös ajan säästönä tai tuotteen houkuttelevuutena. Asiakkaana on loppukäyttäjän lisäksi myös tuotteen ensisijainen ostaja (kaupan ostoista vastaava tai ravintolan keittiömestari). Asiakashyötyä tuleekin tarkastella kaikkien asiakastasojen näkökulmista. Mitä kauppa hyötyy siitä, että se ottaa innovatiivisen tuotteen valikoimiinsa? Millaisia menekinedistämistoimia itse teen, jotta myös ostaja hyötyisi tuotteestani? Win-win-tavoite on hyvä lähtökohta, kun neuvottelee tuotteen pääsystä valikoimiin. 8. LOGISTIKKA JA JAKELUKANAVAT (tunnistetaan myös pullonkaulat) 8.1 Malleja Järvikylä, Varkauden Aito ja Hyvätuuli Highland Famifarm Oy:n logistiikka ja jakelukanavat Järvikylän salaattien ja yrttien jakelukanavan muodostavat Suomen markkinoilla operoivat kauppaketjut. Osa tuotteista käytetään suurkeittiöissä ja ravintoloissa. Tuotevalikoima on saatavilla koko maan alueella. Tavaravirta kulkee pääasiassa keskusliikejakelun kautta. Tällöin suurin osa toimituksista tapahtuu myymäläkohtaisina asiakaslavatoimituksina alueterminaalien kautta. Lisäksi käytetään vihannestukkureita, jotka toimittavat tuotteet normaalin varastokeräilyn kautta asiakkaille. Tilaus-toimitusrytmi myymälöihin on osassa tilauksia 24 tuntia, osassa 48 tuntia myymälän sijainnista riippuen. Tukkuvarastoon toimitus on 24 tunnin rytmissä. Pääosa tilauksista tulee Järvikylään myymälöittäin. Myymälöillä on kaksi tilaustapaa: sähköinen tilaus oman järjestelmänsä kautta tai puhelin- /sähköpostitilaus suoraan Järvikylään. Tilaustavasta riippumatta tavaravirta ja laskutus kulkevat keskusliikkeen tai vihannestukkurin kautta. Toimitukset keräillään myymäläkohtaisesti.

18 Käytännössä Järvikylä vastaa tuotteiden kuljetuksesta keskusliikkeen tai tukkurin terminaaliin ja siitä keskusliike/tukkuri toimittaa lavat oman jakelujärjestelmänsä mukaisesti. Kuljetuslogistiikka on kokonaisuudessaan ulkoistettu. Sopimuskumppanit kuljettavat tuotteet aikataulutetusti eri terminaaleihin ja purkavat ne sovittuihin paikkoihin jatkokäsittelyä ja -kuljetusta varten. Toimitusvolyymi vuonna 2014 oli noin 36 000 lavayksikköä. Varkauden Aito Salaattikastikkeita valmistava yritys kuvaa logistiikkaansa ja valmiiden tuotteiden jakelukanaviaan seuraavasti: Raaka-aineet tulevat osittain tukkuliikkeiltä (esim. mausteet, sinappi ja tomaattipyre) sekä suoraan valmistajilta (pakkauslaatikot, pullot, tulpat ja etiketit). Valmiit tuotteet menevät vähittäiskauppoihin tukkuliikkeiden (RuokaKesko Oy, Inex Partners Oy:n kautta). Tällä hetkellä suurkulutta-asiakkaille menevät tavarat menevät omana jakeluna. Hyvätuuli Highland Kolmen tilan yhteistyönä kasvatetaan Jäppilässä ylämaankarjaa. Elävien eläinten teuraskuljetus suoritetaan omalla kalustolla, tärkeimpänä syynä on eläinten stressaantumisen välttäminen ja näin tuotteen laadun varmistaminen. Teurastamolta leikatun kuluttajapakkauksiin pakatun lihan rahdin hoitaa kuljetusliike Weeman reittiä Kitee- Kuopion terminaali-jäppilä (tai osa jatkaa suoraan jatkojalostukseen Savonlinnaan tai Kuopioon). Jakelutienä toimii oman myymälä, josta kuluttajat ostavat tuotteet. 8.2 Logistiikan pullonkaulat Suurin osa pk-elintarviketuottajien haasteista liittyy logistiseen ketjuun sen laajassa merkityksessä. Tuottajaverkostojen logistisella yhteistyöllä voidaan saavuttaa suuria säästöjä. Logistiikan hallinta on kustannusten hallintaa niin suurissa kuin pienemmissäkin yrityksissä joten siihen kannattaa käyttää suunnitteluaikaa. Myös kustannusten seuranta ja mahdollisten ostopalveluiden kilpailuttaminen kannattaa. Paikalliset ravintola- ja kahvilatoimijat nostivat keskusteluissa esille myös Varkaudessa toimineen tukun loppumisen joka vaikuttaa paljon erityisesti nopeassa syklissä toimiviin yrityksiin. Ideana heiltä tuli lähiruokatoimijoiden yhteisen tukun perustaminen. Ruokapiirissä tuottaja voi toimittaa yhdellä kertaa tuotteensa kuluttajaryhmälle joka on logistisesti tehokkaampaa kuin yksittäisten asiakkaiden toimitukset. Jatkojalostusyritysten tai tuoretuottajien ollessa pieniä joudutaan usein itse toimittamaan tuotteet asiakkaalle tai jälleenmyyjälle. Lähituotteisiin erikoistuneiden puotien osalta logistiikalla on myös suuri merkitys. Sitran Maamerkit ohjelma teki keväällä 2011 kaksi pääomasijoitusta uudenlaisiin liiketoimintakonsepteihin, jotka pyrkivät osaltaan ratkaisemaan lähiruokamarkkinoiden haasteita logistiikan ja jakelujärjestelmien suhteen. Ohjelmassa olivat mukana olleista

19 yrityksistä Makumaku Oy hyödyntää toiminnassaan jo olemassa olevia logistiikkavirtoja. Ruokatoimituksissa asiakkaille se käyttää erilaisia arjen helpottamiseen ja ekotehokkuuteen liittyviä vaihtoehtoja, kuten toimituksia kotiovelle tai työpaikoille. Suomen tuoretorin verkkopalvelu auttaa kuluttajaa löytämään lähiruokaa ja sen kulkua ruokapöytään. 9. YHTEINEN MARKKINOINTI JA BRÄNDIT 9.1 Brändien merkitys Nouseva trendi on ruoan ja toiminnan eettisyys. Markkinoinnissa eettisyydestä on helpointa kertoa tuotteen matkasta ruokapöytään. Ruoasta ja ravitsemuksesta kiinnostuneet kuluttajat haluavat ruoalleen kasvot ja tarinan. Tässä on lähiruoan brändäyksen ydin: tuotteilla on oltava mielenkiintoinen tarina, nimi ja tarinaa kuvaava graafinen ilme, jotta kuluttaja voi kokea sen läheiseksi. Näin ihmisen ja brändin välille syntyy suhde, jota voidaan markkinoinnin ja tuotteeseen liittyvien kokemusten kautta vahvistaa. Brändäyksen kautta tuottajilla ja ruoka-alan yrityksillä on mahdollisuus saada tuotteestaan oikea hinta ja työstään oikea palkka. Kunnan ja alueen kannalta lähiruokaan liittyvät tuovat positiivisella tavalla esille alueen ruokatuotantoa ja tekevät alueesta omaleimaisen ja kiinnostavan. Oman alueen brändit herättävät ylpeyttä omasta alueesta, lisäävät lähiruoan käyttöä ja pakantavat paikallistaloutta. Hyvää Suomesta Hyvää Suomesta -merkillä varustettu elintarvike on valmistettu Suomessa suomalaisista raakaaineista. Kaikki liha, kala, muna ja maito ovat kaikissa tuotteissa 100 % suomalaisia, samoin ns. yhden ainesosan tuotteet ovat kokonaan suomalaisia. Kun lopputuotteeseen käytetyt eri raaka-aineet lasketaan yhteen, on suomalaisuusasteen oltava vähintään 75 %. Käytännössä kaikkien tuotteiden raaka-aineiden kotimaisuusasteen keskiarvo on tällä hetkellä noin 95 %. Merkki on tuotekohtainen ja vapaaehtoinen. Hyvää Suomesta -merkin omistaa ja sitä hallinnoi Ruokatieto Yhdistys ry. Merkin käyttäjät ovat yhdistyksen jäseniä ja rahoittavat toiminnan jäsenmaksuillaan. Merkki tunnetaan hyvin ja sillä merkittyjä elintarvikkeita pidetään turvallisina ja laadukkaina. Taloustutkimus Oy:n Alkuperämerkit 2010 tutkimuksen mukaan merkin tuntee 93 % suomalaisista. Hyvää Suomesta -merkittyjä tuotteita piti laadukkaampina 71 % vastaajista ja turvallisempina 84 %, kun niitä verrattiin vastaaviin merkittömiin tuotteisiin. Taloustutkimus Oy:n ja Markkinointi&Mainonta -lehden teettämässä Arvostetuimmat brändit - tutkimuksessa Hyvää Suomesta -merkki oli vuonna 2013 Suomen kuudenneksi arvostetuin tuotemerkki. Alkuperämerkeistä Hyvää Suomesta -merkki on Suomen arvostetuin alkuperämerkki! Kuva: Hyvää Suomesta -merkki voi olla pakkauksessa joko pyöreän muotoinen tai Ruokaa omasta maasta -tunnuksen kanssa. Merkin sisältö on molemmissa sama.

20 9.2 Kokeilujen satoa Keski-Savossa viime vuosina tehdyissä ns. lähiruokahankkeissa (Lähiruoasta bisnekseksiesiselvityshanke 2012, Lähiruoasta bisnekseksi toimijaverkoston kehittäminen 8/2013-10/2014 sekä Keski-Savon elintarvikealan yritysten tuotekehitysohjelman suunnittelu 10/2014-4/2015) tehtiin erilaisia verkosto- ja yhteistyökokeiluja. Lähiruoan tuottajat kannustettiin yhteistyöhön erilaisten tapahtumien ja yhteismarkkinoinnin tiimoilta. Järjestettiin mm. lähiruoan myyntipäiviä, ruokapiiritoimintaa ja yhteisilmoituksia. Keväällä 2014 järjestettiin lähiruokaseminaari ja messutapahtuma jonka yhteydessä julkaistiin Keski- Savon lähiruokaopas. Oppaassa on esillä n. 50 seutukunnan lähituottajaa tuotteineen ja sen tavoitteena oli lisätä lähiruoan tunnettuutta niin kuluttajalle, ammattikeittiöille kuin matkailijoillekin. Opas otettiin hyvin vastaan ja sen päivitetystä jatkopainoksesta on tullut runsaasti kyselyjä. Tapahtumista saatiin myönteistä palautetta ja toiveita niiden saamisesta pysyviksi. 9.3 Lähiruokaa keskeltä Savoa Lähiruoasta bisnekseksi toimijaverkoston kehittämishankkeen aikana otettiin käyttöön yhteinen Lähiruokaa Keskeltä Savoa tuotemerkki. Merkkiä on käytetty erilaisissa markkinointitilaisuuksissa, tuotteissa ja viestinnässä. Merkki sopii hyvin nostamaan lähiruokaa ja seudullisuutta esille. Kuva: Lähiruokaa Keskeltä Savoa -merkin on suunnitellut graafikko Kirsti Pusa ja sen käyttöön saa ohjeistusta Navitas Kehitys Oy:ltä. 10. OHJELMAN TOTEUTUMINEN 10.1 Hyvinvointia elintarvikkeista hankkeesta uusia ideoita Helmikuussa 2015 rahoittajalle jätetty hankehakemus tähtää hyvinvointia tukevien tuotteiden kehittämiseen ja olemassa olevien tuotteiden muokkaamiseen kohti ravitsemussuosituksia. Hanke kattaa koko Pohjois-Savon sekä rajakuntia myös Etelä-Savon puolelta. Hankkeen hallinnoinnista vastaa Kehitysyhtiö Savogrow Oy Suonenjoelta ja osatoteuttajina ovat Savogrown lisäksi Savonia-ammattikorkeakoulu sekä Navitas Kehitys Oy Varkaudesta. Hankkeen tavoitteena on mallintaa ja testata tuotekehitysprosessi hyvinvointiin liittyvillä tuotekehitysaihioilla ideoinnista tuotteiden markkinoinnin suunnitteluun saakka. Ideointia varten kerätään tutkimus- ja markkinatietoa ja ideointiin otetaan mukaan ulkopuolisia asiantuntijoita ja tarpeen mukaan myös asiakkaita. Taustatiedon keräämisellä helpotetaan ideoinnin kohdentamista ja löydetään kilpailevat tuotteet. Prosessissa selvitetään lainsäädännön vaatimukset ja rajoitukset ja tarvittavat tutkimukset ja testaukset. Prosessin läpikäytyään tuotteesta on olemassa kaikki se tieto, jota markkinoille pääsyyn tarvitaan.