Sipoon kunnan sivistysosaston palveluverkkosuunnitelma

1 Sipoon kunnan sivistysosaston palveluverkkosuunnitelma Työryhmän jäsenet: Suvi-Päivikki Hiipakka, sivistysjohtaja Jari Alasmäki, suom.opetusjohtaja, yksikön päällikkö Kristiina Blomqvist, vt. päivähoidon päällikkö Annelie Nylund, vt. ruotsinkielinen opetusjohtaja Tom Sundbäck, liikuntatoimenjohtaja Anne Laitinen, kulttuurijohtaja Mats Sund, talouspäällikkö Aija Tuimala, Oy Audiapro Ab

2 Sisällysluettelo: 1. Selvityksen tausta ja tavoite...3 1.1 Sipoon väestöennuste ja kouluverkkoselvitys taustalla...3 2. Sivistyspalveluiden palvelualueiden nykytilan kuvaus...6 2.1 Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen nykytilakuvaus...6 2.2 Varhaiskasvatuksen nykytilakuvaus...9 2.3 Liikunta- ja nuorisopalveluiden nykytilakuvaus... 14 2.4 Kulttuuri- ja kirjastopalveluiden nykytilakuvaus... 16 3. Sivistyspalveluiden kehittämislinjaukset... 18 3.1 Perusopetuksen tulevaisuuden kehittämislinjaukset... 18 3.1.1. Kehittämisen kärjet... 19 3.1.2. Kehittämistoiminnan painopisteet... 23 3.1.3. Koulutuspalveluiden palveluverkon kehityslinjat... 25 3.2. Varhaiskasvatuksen tulevaisuuden kehityslinjaukset... 28 3.3. Liikunta- ja nuorisopalveluiden tulevaisuuden kehityslinjat... 31 3.4. Kulttuuri- ja kirjastopalveluiden tulevaisuuden kehityslinjat... 33 4. Sipoon kunnan tulevaisuuden palvelurakenteet... 36 4.1. Kasvu ja palveluverkon muutokset vuoteen 2015 mennessä... 37 4.2. Kasvu ja palveluverkon muutokset vuosina 2016-2020... 38 4.3. Kasvu ja palveluverkon muutokset vuosina 2020 2030... 40 5. Yhteenveto... 41

3 1. Selvityksen tausta ja tavoite Tämä selvitys on osa Sipoon kunnan sivistysosaston palveluverkkoselvitystä, jonka tarkoituksena on antaa lisätietoa ja tausta-aineistoa sivistyspalveluiden palveluverkosta ja sen kehittämistarpeista. Tässä selvityksessä käsitellään sivistyspalveluiden palveluverkkoa kokonaisuutena, ja tuodaan sivistyspalveluiden kehittämistä koskevat muutostarpeet esille. Ratkaisun taustalla olevia asioita esitellään ja perustellaan päätöksentekoon sekä laadulla että Sipoon omilla taloustiedoilla, joihin kuuluvat muun muassa koulukuljetukset, erityisopetus ja oppilashuolto. Selvitys on laadittu sivistyspalveluiden johtoryhmän antamien tietojen pohjalta ja yksiköt ovat olleet vahvasti mukana oman yksikön kehittämissuunnitelmien laadinnassa. Valmistelun pohjalta konsultti on koonnut aineiston yhdenmukaiseksi raportiksi. Selvityksen aloituskokous järjestettiin kesäkuussa ja raporttiluonnos on valmis käsiteltäväksi viikolla 39. 1.1 Sipoon väestöennuste ja kouluverkkoselvitys taustalla Tilastokeskuksen normaalin väestönkasvuennusteen mukaan Sipoon kunta kasvaisi noin 5500 asukkaalla vuoteen 2025 mennessä. Taulukko 1. Sipoon kunnan tilastokeskuksen mukainen väestöennuste 2010 2025. sipoo Tot.2008 2009 Osuus 2010 2015 2020 2025 Osuus 2030 Osuus Asukasluku 17 840 18 202 kaikista %:ia 18 554 20 216 21 799 23 264 kaikista %:ia 24 443 kaikista %:ia Ikärakenne, kpl 0.6 vuotta 1 717 1 761 9,7 % 1 804 1 975 2 084 2 132 9,2 % 2 120 8,7 % 6 - vuotta 261 268 1,5 % 271 306 328 340 1,5 % 341 1,4 % Peruskoulu, 7 16- v 2 730 2 724 15,0 % 2 724 2 877 3 162 3 371 14,5 % 3 492 14,3 % Lukio, 17 19 705 730 4,0 % 742 716 731 842 3,6 % 874 3,6 % Työikä, 20 64 v 10 256 10 486 57,6 % 10 693 11 485 12 280 12 887 55,4 % 13 278 54,3 % 65. 74-vuotiaat 1 390 1 431 7,9 % 1 484 1 893 2 021 2 079 8,9 % 2 453 10,0 % 75 84 -vuotiaat 806 823 4,5 % 844 925 1 109 1 461 6,3 % 1 591 6,5 % yli 84 -vuotiaat 236 247 1,4 % 263 345 412 492 2,1 % 635 2,6 % Eläkeikä, yli 64 v 2 432 2 501 13,7 % 2 591 3 163 3 542 4 032 17,3 % 4 679 19,1 % Keskilukujen keskiarvo 37,2 37,3 yli 85 37,5 38,2 38,5 39,1 75-84 40,0

4 Kuva 1. Sipoon kunnan asukkaiden ikärakenteen muutos vuosina 2010 2040 (tilastokeskus) Sipoon valtuusto on päättänyt 28.5.2007 Sipoo 2025 strategiasta, jonka mukaan Sipoon väestö kolminkertaistuu vuoteen 2025 mennessä eli kasvua on noin 36.000 asukasta. Tämän strategian pohjalta kuntaan on myös laadittu yleiskaava, joka hyväksyttiin valtuustossa joulukuussa 2008. Kaavan lainvoimaisuus on viivästynyt kaavavalituksen vuoksi. Asetettu kasvutavoite on erittäin haastava ja edellyttää hyvin aktiivista otetta kunnalta toteutuakseen, vaikka kaikki edellytykset kasvulle Sipoossa ovatkin olemassa. Kunnan kasvustrategian perusteella on päivitetty kaavoitusohjelmaa valtuustossa maaliskuussa 2010. Kaavoitusohjelmaa tarkennetaan jatkuvasti ja tämän laskelman pohjana on käytetty 8.7.2010 päivitystä. Kuva 2. Kasvustrategian mukainen 35 000 asukkaan kasvu jaettuna vuosille 2010-2030. Laskelman pohjana arvio kaavoituksen toteutumisesta 8.7.2010

5 Kuva 3. Sipoon väestönkehitys tulevina vuosina Yllä olevasta kuvasta käy ilmi, että Sipoon kunnan kasvustrategia asettaa sivistysosaston palveluverkon suuren investointipaineen alle. Tämä yhteenveto kuvaa tulevien vuosien investointien suunnittelua ja yhteyttä kasvuun esimerkiksi uusien asuinalueiden avaamisen myötä seuraavien 20 vuoden aikana tästä vuodesta eteenpäin. Esimerkkinä voidaan laskea, että jokainen 2000 asukkaan lisäys tarkoittaa noin 200 alle kouluikäistä lasta. Sipoossa noin 78 % ikäluokasta tarvitsee hoitopaikan eli kunnan tulisi järjestää 156 uutta hoitopaikkaa. Perusopetuksen piiriin tulisi noin 340 oppilasta, mikä 23 oppilaan luokkina tarkoittaisi noin 15 uutta opetusryhmää. Kouluverkkoselvitys ja linjaukset Sipoon kunnanvaltuusto on linjannut 26.4.2010 käydyssä istunnossaan, että kouluverkon kehittämisen perusteena tulee olla yhdenvertaisuus, tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus kaikkia oppilaita kohtaan. Kaikille oppilaille tulee pyrkiä takaamaan tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen perusopetukseen. Valtuusto tekee linjauksen kouluverkkotyöryhmän suunnitelman pohjalta lokakuun 2010 loppuun mennessä, jossa valitaan B- ja C- mallin yhdistelmä. Malli B edustaa kyläkoulumallia, jossa kaikki kyläkoulut säilyisivät. Malli C on korttelikoulumalli. Uudet koulut olisivat joko alakouluja (luokat 0-6) tai yhtenäisiä peruskouluja (luokat 0-9), joissa olisi myös muut sivistyksen tarvitsemat tilat. Yleisin yhtenäinen peruskoulu olisi 2-4- sarjainen. Osassa kuntaa voisi olla ns. kortteli- tai lähikouluja, joissa olisi luokka-asteet 0-6 sekä päiväkoti. Näissä korttelikouluissa voisi toimia myös toisenkielisiä kouluyksiköitä. Olemassa olevat koulut korjattaisiin ja laajennettaisiin mahdollisuuksien mukaan noin 150 oppilaan kouluiksi, mikäli oppilaita olisi tarpeeksi. Samalla tiloihin rakennettaisiin mahdolliset muut tarvittavat erityistilat, esimerkiksi liikuntasalit. Huonokuntoisista kouluista voidaan luopua, kun hyväkuntoisia korvaavia tiloja on käytettävissä.

6 2. Sivistyspalveluiden palvelualueiden nykytilan kuvaus Sivistyspalvelut perustaa koko toimintansa yhteisesti hyväksyttyjen perusarvojen ja toimintatapojen mukaisesti. Nämä arvot toimivat kaiken toiminnan lähtökohtana. Sivistyspalveluiden perusarvot ovat oikeudenmukaisuus, tasa-arvoisuus, kaksikielisyys, ammattimaisuus ja kehittämisorientoituneisuus. Toimintatavoissa korostuvat avoimuus, läpinäkyvyys, toisten huomiointi sekä innostavuus. Kunnilla on lainsäädännöllinen vastuu ja velvollisuus koulutus- ja kulttuuripalvelujen tuotannossa. Kunnilla on myös lakisääteinen vastuu esi- ja perusopetuksen järjestämisestä alueellaan asuville perusopetusikäisille. Kunnilla on myös rahoitusvastuu esi- ja perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta, ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammattikorkeakouluista. Kunnan lakisääteisiin tehtäviin sivistyspalvelujen osalta kuuluvat myös kirjasto, liikunta, kulttuuri, nuoriso. Vapaaehtoisesti vastuu kunnilla on perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa, johon hakenut järjestämisluvan tai toimiluvan ministeriöstä tai valtioneuvostolta. Kuva 4. Sipoon kunnan sivistysosaston organisaatio. 1.1.2011 sivistysosaston hallintopalveluiden kokonaisuutta ei enää ole, vaan kunnan hallintopalvelut on keskitetty yhteen yksikköön. Kuten yllä olevasta kuvasta käy ilmi, Sipoon kunnan sivistysosasto koostuu kulttuuripalveluista, liikunta- ja nuorisopalveluista, varhaiskasvatuspalveluista ja koulutuspalveluista. 2.1 Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen nykytilakuvaus Sipoon perusopetus on hallinnollisesti yksi kokonaisuus, mutta lain mukaisesti kieliryhmien asioita johtavat erilliset luottamushenkilötoimielimet eli jaostot. Koulutuspalvelun tulosyksikön päällikkönä toimii suomenkielinen opetusjohtaja, jonka alaisuudessa on myös ruotsinkielinen opetusjohtaja. Suomenkielisiä alakouluja on tänä päivänä neljä. Lisäksi suomenkielisiä kouluja on yksi yhtenäiskoulu sekä yksi yläkoulu. Ruotsinkielisiä alakouluja on kymmenen ja yläkouluja yksi. Kouluverkko ja perusopetus on kuvattu kattavasti huhtikuussa 2010 valmistuneessa kouluverkkoselvityksessä.

7 Koulutuspalveluiden toimintaympäristö Vuoden 2008 alussa yhdistettiin Sipoossa kaksi hyvinkin erilaista ja itsenäistä koulutoimea (ruotsinkielinen koulutoimi ja suomenkielinen koulutoimi) yhdeksi opetustoimeksi. Organisaatiouudistuksen myötä Sipooseen syntyi Koulutuspalvelut tulosyksikkö, joka toimii kaksikielisesti. Tämä on osaltaan tuonut kehittämistoimintaan oman mausteensa ja haasteensa. Kuva 5. Sipoon perusopetuksen organisaatio Opetustoimen fokuksessa on viime vuosina ollut kokonaisvaltainen kehittämistyö. Sipoon opetustoimeen on muodostettu operatiiviselle tasolle pysyväisluonteinen, kaikkien tiedossa oleva yli kielirajojen toimiva toimintaympäristö. Opetustoimen ohjausryhmä koordinoi opetustoimen operatiivista toimintaa. Ohjausryhmään kuuluvat opetusjohtaja (Koulutuspalvelut tulosyksikön päällikkö), ruotsinkielinen opetusjohtaja sekä rehtori-, opettaja- ja oppilashuollon edustus. Lisäksi toimii laajennettu ohjausryhmä, johon edellä mainitun kokoonpanon lisäksi kuuluvat kunnan johtava lääkäri, sosiaalitoimen päällikkö, päivähoidon päällikkö sekä koulutusjaostojen puheenjohtajat. Neljä pysyvää kehittämisryhmää toimii vakituisesti yli kielirajojen.

8 Laadukas perusopetus Sipoon opetustoimi on linjannut laatuun liittyviin periaatteisiin laadukkaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen kaikissa kouluissa, ajanmukaiset ja pedagogisesti toimivat tilat kaikille oppilaille, pätevät opettajat sekä muu henkilökunta, oppilashuoltopalveluiden turvaaminen kouluissa, koulutilojen kunnostus arvioidaan taloudellisten ja toiminnallisten syiden perusteella, perusopetus ja päivähoito samaan kiinteistöön tai lähellä oleviin toimitiloihin (monitoimikeskukset) sekä suunnittelussa huomioitava toimivat ja turvalliset liikenneyhteydet sekä tonttien riittävä koko, hyvä sijainti ja tilojen suunnittelun tärkeys Sipoon kunta on lähtenyt aktiiviseen kehittämistyöhön saavuttaakseen uuden Erityisopetuksen strategian mukaiset tavoitteet ja uuden toimivan oppilas- ja opiskelijahuollollisen palvelurakenteen. Sipoo on mukana Kelpo- hankkeessa ja Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittämishankkeessa. Tavoitteena on turvata oppilaan mahdollisuus opiskella omassa lähikoulussaan ja saada sinne tarvittavat moniammatilliset tukitoimet. Moniammatillinen yhteistyö opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kesken on erittäin hyvää ja yhteinen visio sipoolaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi on vankka. Hyvinvointia edistävänä ja tukitoimien tarvetta ehkäisevänä toimena pyrkimyksenä on mahdollisimman laadukas perusopetus, riittävän pienet ryhmät, joilla turvataan asianmukainen ja turvallinen oppimisympäristö. Riittävän pienet oppilasryhmät ja tarvittava aikuisen tuki pyritään järjestämään esiopetuksesta perusopetuksen päättymiseen. Moniammatillisuus Moniammatillisen yhteistyön selkeä tavoite on varhainen ongelmien havaitseminen, niihin puuttuminen ja oikeaan aikaan kohdennetut ja oikealla volyymillä kohdentuvat tukitoimet sekä oppilaille että heidän perheilleen. Sipoo pyrkii vahvasti tarjoamaan yleistä, tehostettua ja erityistä tukea moniammatillisesti ja suunnitelmallisesti. Lähtökohtana on kaikkien hallinnonalojen yhteinen toimintamalli ja palvelurakenne, jossa avoimen ja ratkaisukeskeisen työotteen keinoin pyritään huomioimaan koko perhe pelkän oppilaan sijaan. Toimintaa pyritään rakentamaan niin, että tarjotaan toiminnasta vastaavalle henkilöstölle riittävä koulutus ja tukitoimet. Lähtökohtaisesti pyritään rakentamaan toiminta ja rakenteet niin terveelle pohjalle, että tuen tarvetta syntyy mahdollisimman vähän. Uutena haasteena Sipoossa on maahanmuuttajataustaiset opiskelijat ja rakenteiden luominen vuosiluokille 0-9 sekä valmistavaan opetukseen, S2- opetukseen että eri uskontojen opetukseen. Kaksikielisyyden haaste ja mahdollisuus Sipoon erityishaasteena ja mahdollisuutena on kaksikielisyys. Kolmatta vuotta Sipoossa on yksi yhteinen opetustoimi ja sen seurauksena kunnassa haetaan vahvaa toimintamallia ja yhteistä rakennetta, jolla pyritään turvaamaan tasa-arvoiset ja tasalaatuiset palvelut kuntalaisille. Sipoossa koulut ovat melko etäällä toisistaan, joten lähikouluperiaatteen turvaaminen on tarkoituksenmukaista ja tukitoimien tarjoaminen kussakin koulussa välttämätöntä. Sipoo on vahvasti sitoutunut inklusiivisen opetuksen järjestämiseen. Kaksikielisyyden haasteena Sipoossa on oppilaiden kielitaidon tason moninaisuus. Vain harvat oppilaat tulevat vain puhtaasti ruotsinkielisistä kodeista. Tämän seurauksena useilla lapsilla ja nuorilla on pulmia sekä suomen- että ruotsin kielen opiskelussa kotikielestä riippumatta ja se asettaa omat haasteensa opetuksen järjestämiselle. Sipoossa on paljon oppilaita, jotka tarvitsevat tukitoimia siis kahteen kotimaiseen kieleen. Sipoo tukee kaksikielisyyden mahdollistamista mm. kielikylpyopetuksella ja monet suomenkieliset perheet ovat halunneet lapsensa ruotsinkieliseen kouluun, jotta lapsi oppisi toisen kotimaisen kielen koulutyönsä ohessa. Vas-

9 taavasti suomenkielisissä kouluissa on ruotsinkielisistä perheistä oppilaita, koska lähikoulu on suomenkielinen. Koska ei ole mahdollista, mielekästä eikä tarkoituksenmukaista järjestää lukuisia erillisiä ryhmiä kielitaidon perusteella, olisi välttämätöntä saada lisää jakotunteja ja resurssiopettajan tukea, jotta tukitoimet voitaisiin asianmukaisesti oppilaille järjestää omassa lähikoulussaan. Yleissivistävä lukiokoulutus Lukion tehtävä yleissivistävänä ja jatko-opintoihin valmistavana väylänä tulee olla tulevaisuudessakin myös Sipoon lukioiden lähtökohta. Sipoon lukion ja Keuda-Sipoon sijoittaminen samaan Enter-rakennukseen tuo vahvaa lisäarvoa sipoolaisten nuorten toisen asteen koulutuksen tarjontaan oman kunnan sisällä ja tällä tavalla Sipoo näyttäytyy valtakunnallisestikin merkittävänä lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön suunnannäyttäjänä. Sipoon lukio ja Sibbo Gymnasium tarjoavat laadukasta lukiokoulutusta, joka varmistetaan tulevaisuudessa mm. sillä, että lukioiden kurssitarjonta on riittävän kilpailukykyinen alueen suurten lukioiden kanssa. Tärkeää on, että lukiolaiset ovat tyytyväisiä opetukseen ja pääsevät vaikuttamaan opintoihinsa liittyviin asioihin. Lukioiden tulee tarjota elävä ja monipuolinen oppimisympäristö ja lukiokoulutuksen tulee vahvistaa aikuistuvan nuoren käsitystä itsestään ja mahdollisuuksistaan yhteiskunnassa. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö mahdollistaa opiskelijoille laajemman opinto-ohjelman. Lukioille tulee tarjota taloudelliset resurssit, jotka mahdollistavat monipuolisen kurssitarjonnan. 2.2 Varhaiskasvatuksen nykytilakuvaus Sipoon kunnan varhaiskasvatuksen keskeisenä toiminta-ajatuksena on tarjota monipuolisia päivähoitopalveluja lapsiperheille vastaamalla lapsen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja kuntoutuksen tarpeisiin sekä tukea perheitä kasvatustehtävässä ja vanhemmuudessa. Tavoitteena on, että varhaiskasvatus, esiopetus ja alkuopetus muodostavat kokonaisuuden siten, että ne tukevat jokaisen lapsen yksilöllisiä kehityspiirteitä. Varhaiskasvatusta ohjaava lainsäädäntö kattaa lähes kaksikymmentä eri lakia. Laki lasten päivähoidosta määrittelee, että kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Päivähoitolaki antaa jokaiselle lapselle subjektiivisen oikeuden osallistua päivähoidon piirissä toteutettavaan varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatus Sipoossa Sipoon kunnan väestöstä noin 10 % on 0-6-vuotiaita. Päivähoidon piirissä on 78 % kunnan kaikista päivähoitoikäisistä lapsista, joista alle 3-vuotiaiden osuus on 38,9 %. Varhaiskasvatuspalvelujen tarkoituksena on muodostaa kasvamisen ja oppimisen polku varhaiskasvatuksesta perusopetuksen kautta yhteistyössä koulutuspalvelut tulosyksikön kanssa. Päiväkotihoito, perhepäivähoito, leikkitoiminta, avoin päiväkoti, kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki muodostavat monipuolisen palveluvalikon, joka turvaa elinikäistä oppimista ja tarjoaa vanhemmille vaihtoehtoja järjestää lastensa päivähoito ja varhaiskasvatus lapsen omalla kielellä. (suomi/ruotsi)

10 Varhaiskasvatuksen palvelurakenne koostuu kunnallisista päivähoitopalveluista, yksityisistä päivähoitopalveluista ja ostopalvelusta.liitteessä 1 on kuvattu nykyiset yksiköt tarkemmin. Palveluyksiköitä ovat seuraavat: 18 kunnallista päiväkotia joista Pohjois-Sipoossa: 5 suomenkielistä päiväkotia, 2 ruotsinkielistä päiväkotia, yksi kielikylpypäiväkoti sekä 2 kaksikielistä päiväkotia. Etelä-Sipoossa: 3 suomenkielistä päiväkotia, 2 ruotsinkielistä päiväkotia, yksi kielikylpypäiväkoti sekä 2 kaksikielistä päiväkotia. 3 ryhmäperhepäiväkotia joista Pohjois-Sipoossa: yksi suomenkielinen ja yksi ruotsinkielinen ryhmäperhepäiväkoti Etelä-Sipoossa: yksi ruotsinkielinen ryhmäperhepäiväkoti 26 kunnallista perhepäivähoitajaa Pohjois-Sipoossa 6 suomenkielistä ja 8 ruotsinkielistä perhepäivähoitajaa Etelä-Sipoossa 6 suomenkielistä ja 6 ruotsinkielistä perhepäivähoitajaa avoimet varhaiskasvatuspalvelut Pohjois-Sipoossa. Perhekerhot Talmassa ja Nikkilässä sekä puistotoiminta Nikkilässä Etelä-Sipoossa perhekerho ja metsäkerho Söderkullassa 8 yksityistä päiväkotia, joista kunta ostaa ostopalvelusopimuksella kaikki päivähoitopaikat Pohjois-Sipoossa: 4 suomenkielistä päiväkotia ja 2 ruotsinkielistä päiväkotia Etelä-Sipoossa: 2 ruotsinkielistä päiväkotia yksi yksityinen päiväkoti Etelä-Sipoossa kotihoidontuki- ja kuntalisä /osittainen hoitovapaa yksityisen hoidontuki- ja kuntalisä

Kuva 6. Sipoon nykyiset päivähoitoyksiköt 11

12 Esiopetus Perusopetuslain mukaista esiopetusta järjestetään pääsääntöisesti päivähoidon esiopetusyksiköissä. Esiopetusta annetaan koulupäivinä 4 tuntia. Esiopetus on maksutonta ja vapaaehtoista. Esiopetukseen ovat oikeutettuja kaikki alle kouluikäiset lapset vuotta ennen lapsen oppivelvollisuuden alkamista ja pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvat lapset sinä vuonna kun hän täyttää viisi vuotta. Myös lapset, joiden perusopetuksen aloittamista on siirretty myöhemmäksi, ovat oikeutettuja maksuttomaan esiopetukseen. Esiopetusryhmät muodostetaan pääsääntöisesti koulujen oppilaaksi ottoalueiden mukaisesti. Esikoululaisilla on oikeus kuljetukseen perusopetuslain mukaan. Esiopetus perustuu opetushallituksen laatimiin opetussuunnitelman perusteisiin, joiden pohjalta Sipoon kuntaan on laadittu koko kuntaa koskeva yhteinen esiopetussuunnitelma. Näiden pohjalta esiopetusyksiköt ovat laatineet omat esiopetussuunnitelmansa, joihin on määritelty tarkemmat oppimiseen liittyvät järjestelyt; mm. tavoitteet, painotukset ja toiminnan sisällöt juuri omalle esiopetusryhmälle. Avoimet varhaiskasvatuspalvelut Sipoon kunnan avoin päivähoito on aloittanut toimintansa syksyllä 2007 Tällä hetkellä toiminnasta vastaa 1½ työntekijää. Avoin päivähoito on osa Sipoon kunnan varhaiskasvatusta. Avoimet varhaiskasvatuspalvelut toimivat muun muassa kevyenä linkkinä kunnalliseen päivähoitoon olemalla samalla vaihtoehto kokopäivähoidolle. Yksityisen hoidon tuki, kotihoidontuki ja vanhempainvapaa Yksityistä päivähoitoa tuetaan yksityisen hoidon tuella sekä kuntalisällä. Tukea haetaan Kelan lomakkeella. Yksityisten hoitajien tai hoitopaikkojen tulee olla kunnan hyväksymiä. Kunnalla on velvollisuus valvoa yksityistä päivähoitoa. Alle 3-vuotiaan lapsen hoidosta Kela maksaa kotihoidon tukea, jota voi saada, kun lasta hoitaa jompikumpi vanhemmista tai joku muu hoitaja. Sipoossa on 1.9.2010 alkaen otettu käyttöön kotihoidontuen kuntalisä. Lisään on oikeutettu perhe, jolla on alle 3-vuotias lapsi ja perheen kaikki alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona. Kotihoidontukea ja kuntalisää haetaan samanaikaisesti Kelan kautta. Vanhempainvapaan jälkeen on mahdollista jäädä osittaiselle hoitovapaalle, jolloin vanhemmat lyhentävät palkattomasti päivittäistä työaikaansa tai viikkotyöaikaansa. Kunta tukee perhettä maksamalla osittaisen hoitovapaan ajalta osittaista hoitorahaa Kelan kautta. Hoitorahaa ei makseta koko hoitovapaan ajalta vaan ainoastaan alle 3-vuotiaista lapsista sekä koulunsa aloittaneista ensi- ja toisluokkalaisista (poikkeuksena sairaat ja vammaiset lapset). Kehitystä edistävät, ongelmia ennaltaehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet Päivähoidossa on käytössä Sipoon varhaiskasvatussuunnitelma joka pohjautuu valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Lisäksi jokaisessa yksikössä on käytössä oma yksikkökohtainen suunnitelma, joissa yksiköiden erityispiirteet ja toimintaympäristöt on huomioitu.

13 Varhaiskasvatussuunnitelmaan kuuluu myös kasvatuskumppanuuden toteuttaminen. Kasvatuskumppanuudessa huomioidaan vanhempien oman lapsensa asiantuntijuus ja hyödynnetään sitä. Kasvatustehtävä jaetaan tietoisesti ja tasapuolisesti yhdessä vanhempien ja hoitohenkilöstön kanssa Päivähoidon perhetyö on luonteeltaan asiakaslähtöistä ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä. Perhetyö antaa tukea perheille arkielämän helpottamiseksi, käytännön ratkaisujen löytämiseksi yhdessä tekemisen kautta Moniammatillinen yhteistyö ja varhainen puuttuminen ovat edellytyksiä onnistua varhaiskasvatuksen tehtävässä. Yhteistyön yhtenä tavoitteena on tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lapsen mahdollinen tuen tarve kasvun, kehityksen tai oppimisen alueella ja luoda yhteistyössä toimintastrategia lapsen ja perheen tukemiseksi. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat mm. neuvolat ja perusterveydenhuollon ammattilaiset. Erityispäivähoito on osa kunnan toimintaa. Sipoon kunnassa toimii kaksi kiertävää erityislastentarhanopettajaa (keltoa) ja yksi alueellinen erityislastentarhanopettaja (aelto) Etelä- Sipoossa sekä yksi relto(resurssierityislastentarhanopettaja). He seuraavat ja havainnoivat lapsen kasvua ja kehitystä, arvioivat erityisen tuen tarvetta sekä antavat tukea ja ohjausta lapsen hoidon ja kasvatuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Varhaiskasvatuksen strategiset painopisteet ja toimintaa ohjaavat periaatteet Arvot ohjaavat Sipoon kunnan varhaiskasvatuksen toimintaa vahvasti. Sipoon kunnan varhaiskasvatuksen keskeisin arvo on lapsen oikeus hyvään lapsuuteen. Tämä arvo on pohjana seuraaville arvoille, jotka ovat turvallisuus, kiireettömyys, toisten ihmisten ja luonnon kunnioitus ja välittäminen sekä suvaitsevaisuus. Inhimillistä kasvua ja kehitystä turvaavan lapsen oikeuksien yleissopimuksen keskeisin arvo on lapsen ihmisarvo. Tähän perusarvoon liittyneenä sopimus kattaa neljä yleisperiaatetta, jotka ovat - syrjintäkielto ja lasten tasa-arvoisen kohtelun vaatimus - lapsen etu - lapsen oikeus elämään ja täysipainoiseen kehittymiseen - lapsen mielipiteen huomioon ottaminen. Varhaiskasvatuspalveluiden strategiset tavoitteet vuosiksi 2010 2012 on linjattu seuraavanlaisesti Varhaiskasvatuksen palvelurakenne koostuu kunnallisista päivähoitopalveluista, yksityisistä päivähoitopalveluista ja ostopalveluista. Yksityistä päivähoitoa tuetaan yksityisen hoidon tuen kuntalisällä. Päiväkotihoito, perhepäivähoito, leikkitoiminta, avoin päivähoito, kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki muodostavat monipuolisen palveluvalikon, joka luo elinikäisen oppimisen edellytykset ja tarjoaa vanhemmille vaihtoehtoja järjestää lastensa päivähoito ja varhaiskasvatus. Yksityisen hoidon tuen kuntalisää korotetaan. Päivähoidon kevyempiä vaihtoehtoja kehitetään lisäämällä avoimen päivähoidon ja leikkitoiminnan tarjontaa. Hoito- ja kasvatushenkilöstölle järjestetään varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyvää projektikoulututusta, jonka teemoina ovat kasvatuskumppanuus ja varhainen puuttuminen.

14 Varhaiskasvatuspalvelujen järjestämisperiaatteena on muodostaa kasvamisen ja oppimisen polku varhaiskasvatuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle yhteistyössä Koulutuspalvelut tulosyksikön kanssa. Päivähoitoa arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti. Kunnassa on käytössä Tak-arviointiohjelma (tutki, arvioi ja kehitä), jonka avulla perheille toteutetaan asiakastyytyväisyyskysely vuosittain. Arviointiohjelma mahdollistaa myös toiminnan jatkuvan arvioinnin toimintakauden aikana. 2.3 Liikunta- ja nuorisopalveluiden nykytilakuvaus Liikuntalain mukaan yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä, joskin liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Lain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa tukemalla kansalaistoimintaa tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Lain tarkoituksena on muun muassa edistää liikuntaa, hyvinvointia ja terveyttä ja lasten ja nuorten kehitystä liikunnan avulla. Nuorisolaki toimii nuorisotyön taustalla ja määrittää sille tietyt reunaehdot. Nuorisolaki koskee kaikkia alle 29-vuotiaita henkilöitä. Nuorisotyö- ja politiikka kuuluvat lainsäädännön mukaan kunnan tehtäviin, joskin sen toteuttamisesta vastaavat kunnat itse tai kuntayhteistyössä, nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt. Nuorisotyöllä tarkoitetaan muun muassa aktiivisen kasvun ja itsenäistymisen tukemista. Nuorisopolitiikan tavoitteena on parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Lain mukaan kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Nuorisolain muutos astuu voimaan 1.1.2011. Sen tavoitteena ovat muun muassa siirtyminen Nuorten julkisen tuen palvelujärjestelmässä varhaisen tuen toteuttamiseen, Parantaa nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemansa julkiset palvelut sekä tehostaa nuorten sosiaalista vahvistamista erityisesti varhaisen tuen, elämänkulun ja työelämään pääsyn edistämiseksi. Nuorisolain muutoksen yksi tavoite on monialainen yhteistyö(7 a ). Tämä tarkoittaa, että kunnissa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, jossa ovat mukana opetustoimi, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, työhallinto, poliisihallinto ja puolustushallinto. Kunnilla on mahdollisuus perustaa tämäntyyppinen verkosto yhdessä. Sipoon liikunta- ja nuorisopalvelut Sipoon kunnan nuorisopalveluiden piiriin kuuluu väestöstä noin 26 %. Viime vuoden lopussa (31.12.2009) 7 29 -vuotiaita kuntalaisia oli 4691. Liikuntapalveluiden asiakaspiiriin kuuluvat kaikenikäiset kuntalaiset. Liikuntatoimintana kunta järjestää koulu-urheilukilpailut ja päiväkotilapsille järjestetään kansanhiihtokampanja. Lumitilanteesta riippuen järjestetään Susihiihto-laturetki vuosittain yh-

15 dessä yhdeksän paikallisjärjestön kanssa. Kuntoliikunnan säännölliseen harrastamiseen houkutellaan kuntalaisia hiihdossa 500- kerhon- ja pyöräilyssä parintonninpolkija-kampanjoin. Ohjattuna liikuntatoimintana järjestetään lapsille ja nuorille uimaopetusta sekä erityisliikuntaryhmiä. Muille ikäryhmille on tarjolla erityisryhmäuintia, vesijumppaa ja kuntojumppaa. Nuorisotoiminta järjestää tapahtumia omien toimipisteidensä ulkopuolellakin. Vuonna 2009 13 tapahtumapäivää, joihin osallistui yhteensä 1500 nuorta. Lasten kesäleirejä järjestetään kolmen viikon ajan. Aloitekanava ja nuorisovaltuusto kannustavat nuoria osallisuuteen. Ehkäisevää nuorisotyötä tehdään yhteistyössä kunnan muiden toimijoiden kanssa. Etsivää nuorisotyötä, jonka tarkoituksena on löytää tuen tarpeessa olevia nuoria jo ohjata heitä eteenpäin erilaisten palvelujen piiriin, tehdään elokuusta 2010 lähtien. Kunnan oman toiminnan lisäksi yhdistyksiä tuetaan avustuksin. Nuorisoyhdistysten toimintaa tuetaan runsaalla 42 000 :lla ja liikuntajärjestöjen toimintaa vajaalla 200 000 :lla vuonna 2010. Menestyneille junioriurheilijoille jaetaan harjoitusapurahaa noin 7 000. Nykyisin käytössä olevat liikuntapaikat ja nuorisotilat Liikuntapalveluiden hoidossa olevat tilat ja alueet: Sipoon kunnan liikuntatiloja on peruskorjattu viime vuosina.sipoon kunnan omistamat ja kunnossapitämät liikuntapaikat ovat Sipoon monitoimihalli Nikkilässä sijaitseva palloiluhalli ja kuntosali. Nikkilässä sijaitsevat yläkoulut ja lukiot ovat palloiluhallin suurimpia päiväkäyttäjiä. Sipoon koulukeskuksessa on liikuntasali. Nikkilän keskusurheilukenttää käyttävät koulupäivinä keski- ja pohjois Sipoon koulut. Söderkullan keskusurheilukenttää käyttävät kaikki etelä Sipoon koulut. Söderkullan keskusurheilukentän lähimaastoon on valmistumassa frisbeegolfrata syksyn 2010 aikana. Massbyn nurmipintainen täysimittainen jalkapallokenttä on sijainnista johtuen ainoastaan yhdistysten käytössä. Itäisen Jokipuiston nurmikenttä 90 x 55 m on lähinnä Jokipuiston koulun käytössä koulupäivinä. Kivituhkapintaisia kenttiä, jotka talvisin jäädytetään, sijaitsee 2 kappaletta Sipoon koulukeskuksessa Nikkilässä, yksi Suursuolla Nikkilässä, yksi Lukkarin koulun kenttä, yksi Itäisen Jokipuiston kenttä, kaksi kappaletta Söderkullan koulukeskuksessa ja yksi Talman kenttä. Kolmella näistä on talvisin jääkiekkokaukalo. Skeittipaikkoja kunnassa on kolme kappaletta. Yksi sijaitsee Nikkilän nuorisotalon tontilla, yksi Talman montussa ja uusimpana juuri valmistunut Söderkullan skeittipuisto. Nikkilässä on noin 6,4 km valaistua kuntorataa ja ulkoilutietä. Söderkullassa on 4,1 km valaistua kuntorataa ja 5,2 km valaisematonta ulkoilutietä. Itäisessä Jokipuistossa on 1,0 km, Talmassa 1,0 km ja Pohjois Paippisissa 1,0 km valaistua kuntorataa. Uimaranta-alueita kunnalla on 5 joista 2 ovat EU-rantoja; Pilvijärvi ja Taasjärvi. Taasjärvellä toimii myös avantouintipaikka. Kalkkirannassa sijaitsee Lövhyddan niminen leiri- ja virkistyskeskus, joka on vain kesäkäytössä. Tämän lisäksi Sipoon saaristossa on neljä Sipoon kunnan omistamaa virkistysaluetta.

16 Yksityiset ja yhdistysten liikuntapaikat: Osakeyhtiöiden tai yhdistysten omistamia liikuntapaikkoja ovat Sipoon Jäähalli Oy Nikkilässä, Sipoon Areena Oy:n salibandyhalli Ingman Areena Söderkullassa, Sibbo Skyttegille ry:n omistama Sipoon keskusampumarata, rakenteilla oleva Sipoon Moottorikerho ry:n moottoriurheilukeskus Savijärvellä, Talman Golf Oy, Nevas Golf Oy, Talman laskettukeskus ja lisäksi kymmenkunta ratsastustallia kunnan alueella. Liikuntapalveluiden strategiaan on kuulunut tukea paikallisia yhdistyksiä heidän kunnossapitämiä luisteluratoja ja hiihtolatuja. Tällaisia aktiivisia kyläyhdistyksiä on 9 kappaletta. Suursuon Tennisseura ry omistaa kaikkien käytössä olevan kentän, sekä Sipoon Jouset ry jousiammuntaradan Suursuolla. Kunnan omat nuorisotilat: Nikkilän nuorisotalo -nuorisopalveluiden toiminnan lisäksi käyttövuoroja muilla toimijoilla. Söderkullan nuorisotila entisessä terveyskeskusrakennuksessa otetaan käyttöön syyskuun alusta. Nuorisotila Navetta Söderkullassa - vuokrasopimus menee umpeen vuoden 2012 alussa, käyttöä ei ole ollut toivotusti 1,5 vuoden aikana Kunnan alueella sijaitsee 11 nuorisoseurantaloa joiden ylläpitokustannuksia kunta avustaa. Liikunta- ja nuorisopalveluiden tavoitteita Sipoossa Liikunta- ja nuorisopalveluiden strategisiksi tavoitteiksi vuosiksi 2010 2012 on linjattu mm. seuraavaa: 1. Söderkullaan tulee järjestää pysyvät, asianmukaiset ja keskeisellä paikalla sijaitsevat nuorisotilat koko Etelä-Sipoon nuorison tarpeet huomioiden. 2. Kylätaajamien liikuntapaikkaverkostoa laajennetaan ja täydennetään. Myös uusille, suurehkoille asuinalueille suunnitellaan liikuntapaikkoja ja nuorisotiloja. 3. Ennaltaehkäisevää päihdetyötä suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä muiden sektoreiden kanssa. 4. Kuntotapahtumia järjestetään eri väestöryhmille, mm. 40 60-vuotiaille heidän työkykynsä parantamiseksi. 5. Eläkeläisten määrän kasvaessa heille suunnattua liikuntatoimintaa lisätään. 6. Yhteistyötä yhdistysten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa lisätään. 2.4 Kulttuuri- ja kirjastopalveluiden nykytilakuvaus Kulttuuripalveluiden toiminta kytkeytyy yleisiin pyrkimyksiin edistää kuntalaisten terveyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Pysyäkseen elinvoimaisena ja toimintakykyisenä tulee kunnan ymmärtää kulttuuri- ja liikuntapalveluiden merkitys kunnan toiminnan kokonaisuudessa. Näiden palveluiden tulee olla kaikkien kuntalaisten ulottuvilla. Kirjastolaissa säädetään kunnan velvollisuudesta järjestää kirjasto- ja tietopalvelut sekä näiden toiminnan tavoitteista. Lain mukaan näiden palveluiden tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan

17 tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen sekä niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittäminen määritellään kuuluvan kirjastotoiminnan vastuualueeseen. Mainituista tavoitteista elinikäisen oppimisen edistäminen on myös kansalaisopiston perustehtävä. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta velvoittaa kunnat edistämään, tukemaan ja järjestämään kulttuuritoimintaa kunnassa. Sipoon kunnan linjauksen mukaisesti kulttuuripalveluihin katsotaan kuuluvan kirjastopalvelut, kansalaisopisto, taiteen perusopetus, matkailutoiminta ja kulttuuritoiminta. Sipoon pääkirjasto Nikkilässä on rakennettu vuonna 1984. Söderkullan kirjasto siirtyi uusiin, vastavalmistuneisiin toimitiloihin syksyllä 2009. Nämä tilat pysyvät näillä näkymin käytössä seuraavat kaksikymmentä vuotta. Kirjastoauto on vuodelta 1989 ja käyttöikänsä lopussa. Sipoon kunnalle on myönnetty valtionosuutta uuden kirjastoauton hankintaan vuodelle 2011. Sipoon kaksikielinen kansalaisopisto tarjoaa monipuolista opetusta hajautetusti lähes neljässäkymmenessä pisteessä ympäri kuntaa. Taiteen perusopetusta tarjotaan Sipoossa musiikissa, kuvataiteessa, tanssissa ja vuodesta 2010 alkaen myös teatterissa. Kulttuuripalvelujen hallinnassa on erillistilana Artborg 35, jossa toimivat mm. kuvataidekoulu ja musiikkiopisto. Artborgissa on myös taiteilijoiden työtiloja. Taide ympäristössä Kunnan työskentelytiloja, osaamiskeskuksia, kouluja, hoitolaitoksia ja päiväkotikiinteistöjä sekä näiden ympäristöjä suunniteltaessa tulee kiinnittää huomiota myös esteettisiin näkökohtiin. Kaunis ympäristö lisää Sipoon vetovoimaa ja ihmisten viihtymistä paikkakunnalla. Kulttuuripalvelut pyrkivät yhteistyössä kaavoitus- ja kehittämisosaston kanssa osaltaan vaikuttamaan ympäristön viihtyisyyteen. Varsinkin keskustoissa tulisi suunnitella alueita, joissa kunnan asukkaat voisivat kokoontua ja rentoutua myös ulkotiloissa. Kunnalle on määritelty taidehankintaperiaatteet, joiden mukaan uudisrakennus- ja perusparannuskohteisiin tulisi varata tietty määräraha taidehankintoihin. Kulttuuripalvelut osallistuvat hankintoihin asiantuntemuksellaan, mutta kukin hallintokunta vastaa omien hankintojensa kustannuksista. Matkailu Kunta on käynnistänyt vuonna 2010 hankkeen, jonka tarkoitus on kartoittaa mahdollisuuksia käyttää Simsalön vanhaa koulua kulttuuri- ja leirikoulutoimintaan. Hanke palvelee kuntalaisia ja saaristolaisia, lisäten Sipoon tunnettuutta kauniina saaristopitäjänä. Toiminta on tarkoitus saada taloudellisesti kannattavaksi. Sipoon kunnan matkailun painopisteenä on saaristomatkailu. Tämän vuoksi on syytä panostaa erityisesti pienvenesatamien ja uimarantojen sekä saariston ja rannikon matkailu- ja virkistyspalvelujen kehittämiseen.

18 3. Sivistyspalveluiden kehittämislinjaukset Tässä kappaleessa keskitytään tarkastelemaan sivistyspalveluiden kehittämislinjauksia vuoteen 2025 asti. Kehittämislinjauksissa nostetaan esille perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, liikunta- ja nuorisopalveluiden sekä kulttuuri- ja kirjastopalveluiden osalta. Sipoon kunnan sivistyspalvelut ovat laatineet strategiset painopistealueet vuoteen 2025. Painopisteet ovat lasten ja nuorten eheän tasapainoisen kasvun tukeminen monikulttuurisuuden kehittäminen Päivähoito-, koulutus- ja muiden palveluiden järjestäminen kasvualueilla keskitetysti sekä kyseisten kiinteistöjen käyttäminen alueellisena toimintakeskuksena riittävien toimintavalmiuksien turvaaminen kuntalaisille tietoyhteiskunnassa syrjäytymisen ehkäiseminen sekä moniammatillisen yhteistyön edistäminen. Tulevaisuudessa kuntien toimintatapojen tulee korostaa entistä enemmän asiakaslähtöisyyttä ja kuntalaisten mahdollisuutta tehdä valintoja palvelukokonaisuuksista. Asiakaslähtöisyydestä ja palvelujen räätälöinnistä vastaamaan asiakkaiden tarpeita hyvänä esimerkkinä käy Sipoon esiopetus, jossa kaikille esiopetuksessa oleville lapsille tehdään omat henkilökohtaiset esiopetussuunnitelmat yhdessä vanhempien kanssa. Asiakas saa tehdä valintoja ja hänen mielipidettään arvostetaan. Valinnoilla kuntalaisten on mahdollista vaikuttaa niihin palveluihin, joita he haluavat käyttää ja jotka he kokevat tärkeiksi. Palvelut halutaan saada läheltä kotia ja lähipalvelujen saatavuus sekä saavutettavuus ovatkin tärkeitä asioita monille kuntalaisille, erityisesti ikäihmisille ja lapsiperheille. Palvelujen räätälöinnin kanssa tärkeää on kustannustehokkuuden parantaminen tuotetuissa palveluissa. Palvelutuotannon haasteisiin vastaaminen edellyttää kunnalta avointa ja uudenlaista ajattelua, jolla on mahdollista ylittää perinteiset hallintorajat. Uudenlaiset palvelukonseptit edellyttävät strategista johtamista ja prosessinomaista toimintaa. 3.1 Perusopetuksen tulevaisuuden kehittämislinjaukset Sipoon kunta tarvitsee strategista suunnitelmaa sekä tulevien vuosien kehityksen ennakointiin, mutta myös kiireellisten kouluverkkoratkaisujen tueksi. Rakenteelliset linjaukset toteutetaan pitkän aikavälin tarkastelun kautta sekä rakenteelliset muutokset lyhyellä aikavälillä. Pitkän aikavälin linjauksien ja kiireellisten muutoksien tulee olla sopusoinnussa keskenään. Sipoon kouluverkon pitkän aikavälin linjauksissa on todettu, että koulujen kehittämisen lähtökohtina tulisi pitää tulevaisuutta ja sen vaatimuksia tämän päivän ja huomisen oppilaille. Oppilaiden tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu tulee olla keskeinen arvo. Pienet ja huonokuntoiset koulut eivät ole vetovoimatekijöitä vaan on tarjottava uusia ja ajanmukaisesti varusteltuja kouluja. Perusopetuslain mukaisesti Sipoossa turvataan oppimisympäristön terveellisyys, turvallisuus ja laadukkuus sekä oppilaiden oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus. Tavoite toteutuu laaduk-

19 kaan perusopetuksen, lakisääteisten tukitoimien ja lakisääteisten oppilashuollollisten palveluiden avulla. Tulevaisuuden kouluverkko tulee rakentaa siten, että edellä mainitut peruslähtökohdat voidaan toteuttaa. Koulutuspalveluiden kokonaisuus jakautuu seuraavissa tekstikappaleissa erilaisiin linjaustarkasteluihin kokonaisuuden, yksittäisen koulun ja palveluverkon näkökulmasta: 3.1.1 Koulutuspalveluiden kehittämisen kärjet koulutuspalveluiden kokonaisuuden kehittäminen 3.1.2 Kehittämistoiminnan painopisteet yksittäisten koulujen toiminnan kehittäminen 3.1.3 Koulutuspalveluiden palveluverkon kehittäminen palveluverkon kehittämiseen liittyvät linjaukset 3.1.1. Kehittämisen kärjet OHJAAVA KÄRKI Kehittämistoimintaa ohjaava kärki on Sipoon kasvustrategia 2025 ja sen vaatimat toimenpiteet opetustoimessa. Lähtökohtina ovat opetustoimen rakenteiden laatukriteerit: johtaminen, henkilöstö, taloudelliset resurssit, arviointi. Toimenpiteiden tulee olla oikea-aikaisia ja realistisesti ennakoitavissa. On varmistettava henkilöstön ja päättäjien sitoutuminen. Toimenpiteinä rehtoreille laaditaan johtamiskoulutusohjelma ja opetustoimen ohjausryhmä valmistelee opetustoimen rakenteiden laatukriteerit, jotka tulee myös poliittisesti hyväksyä ja niihin tulee sitoutua. KEHITTÄMISEN KÄRJET 1)Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö 2)Aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittäminen 3)Koulutuksen ja toiminnan arvioinnin kehittäminen / laatukriteerit 4)Turvallinen oppimisympäristö ja oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen 5)Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa 6)Toiminnallinen kaksikielisyys 7)Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö Lähtökohtina ovat kunnan henkilöstöstrategia, oikeanlainen ja oikea-aikainen viestintä sekä henkilöstön osaamisen arvostaminen. Henkilöstön uusien yhteistyötaitojen keskiössä ovat ammatinhallinta ja työhyvinvointi. Tulevaisuus tuo opetustoimessa toimiville yhä laajempia ammatinhallinnallisia haasteita. Ammatinhallinnan ja työhyvinvoinnin varmistamisen peruslähtökohtana on oman ydinosaamisen (substanssi) jatkuva ylläpito. Nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan myös uudenlaisia työyhteisötaitoja.

20 Toimenpiteinä opetustoimelle laaditaan työhyvinvoinnin sipoolainen toimintamalli ja sitä kautta kunnan henkilöstöstrategia jalkautetaan jokaiseen yksikköön. Kunkin ammattiryhmän perus/ydintehtävät sekä muu tarvittava osaaminen tullaan kartoittamaan, jonka jälkeen opetustoimen henkilöstölle laaditaan vuosittainen koulutussuunnitelma. Yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on koulujen toimintakulttuurin kehittäminen. Sekä yksilökehityskeskustelut että ryhmäkehityskeskustelut käydään vähintään kerran vuodessa. Tavoiteltavina hyötyinä on varmistaa opetushenkilöstön pedagogisen osaamisen korkea taso, ja lisätä työhyvinvointia. Tämän myötä henkilöstön työn laatu paranee, joka kohdistuu suorana hyötynä oppilaille ja näin lasten hyvinvointi paranee. Aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittäminen Lähtökohtana on Sipoon kunnan lakisääteisen iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma. Alustava kehittämissuunnitelmaluonnos on laadittu lukuvuosiksi 2009-2010 ja 2010-2011. Kehittämistä ohjaa opetusministeriön 12.2.2009 selvitysraportti: Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuus, toiminnan laatu ja muutostarpeet Raportissa on nimetty seitsemän kehittämiskohdetta, jonka pohjalta toimenpiteenä laaditaan Sipoon aamuja iltapäivätoiminnan kehittämissuunnitelma 2011-2013. Tavoiteltavana hyötynä on oppilaiden hyvinvoinnin kokonaisvaltainen parantaminen. Laadukas aamu- ja iltapäivätoiminta vakiinnutetaan kaikissa alakouluissa osaksi koulun toimintaa. Myös kerhotoiminta vakiinnutetaan ala- ja yläkouluissa. Koulutuksen ja toiminnan arviointi Lähtökohtana on toiminnan jatkuva arviointi sekä itsearvioinnin että ulkopuolisen arvioinnin keinoin. Arvioinnin tulee tukea toiminnan kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Toimenpiteinä Sipoossa laaditaan yhtenäinen laadun arviointijärjestelmä esiopetuksesta perusopetukseen sekä lukiokoulutukseen. Lisäksi laaditaan hyvän opetuksen ja oppimisen laatukriteerit opetustoimen sekä koulun tasoille. Jokainen koulu laatii oman, kolmivuotisen kehittämissuunnitelman 2011 2013. Tavoiteltuna hyötynä on tunnistaa opetuksen laadussa havaittavat kehittämiskohteet. Kehittämistoimintaa ja resursseja kohdennetaan paikallisesti tunnistettuihin kehittämiskohteisiin. Sipoossa on yhteinen käsitys opetuksen laatukriteereistä ja toimintamalleista kouluissa. Kouluille annetaan hyvät taloudelliset resurssit: pienet opetusryhmät, riittävästi opetustunteja, erityisopetusta ja muita tukitoimi. Oppimisympäristöllä ja oppilasarvioinnilla tuetaan oppimista. Koulut kehittävät oppimisympäristöjään. Turvallinen oppimisympäristö ja oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen Lähtökohtana on turvata lasten ja nuorten hyvinvointi opetustoimen ja eri sidosryhmien yhteistyöllä. Sipoon kunnan koulut ovat liittyneet valtakunnalliseen KiVa Koulu hankkeeseen.

21 Toimenpiteinä laaditaan Sipoon kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Koulukiusaamista ennaltaehkäistään järjestelmällisesti kaikissa Sipoon kouluissa. Koulut laativat yhteistyössä vanhempien kanssa POL 29 :n mukaisen suunnitelman Oikeus turvalliseen oppimisympäristöön Sipoon kouluissa. Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämisessä edetään erikseen laaditun kehittämissuunnitelman mukaisesti. Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämistoiminnan tavoitteet: 1 Toimivien moniammatillisten ja hallintokuntien rajat ylittävien toimintamallien ja polkujen luominen palvelurakenteen perustaksi 2 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman rakenteeseen osallistuminen 3 Varhaisen havaitsemisen ja puuttumisen mahdollistavien rakenteiden luominen 4 Oppilashuollon vuosikellon luominen 5 Esiopetuksen oppilashuollon käytänteiden luominen 6 Koulukiusaamisen ehkäiseminen ja kiusaamistapausten hoitaminen 7 Lukion oppilashuollon järjestäminen Tavoiteltuna hyötynä lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen kasvu- ja opiskeluympäristöön, jonka seurauksena oppilas päättää koulunsa hyvinvoivana, eheänä yksilönä, jolla on usko tulevaisuuteen sekä riittävät tiedot ja taidot selviytyäkseen elämän hänelle asettamista vaatimuksista. Koulussa on oppilaiden kanssa yhdessä valmistellut järjestyssäännöt ja niiden toimivuutta arvioidaan säännöllisesti oppilaiden ja huoltajien kanssa (turvallisuutta ja hyvinvointia edistävät toimintamallit ovat kaikkien tiedossa ja niitä harjoitellaan säännöllisesti). Turvallisuutta edistetään ja valvotaan säännöllisesti ja havaitut epäkohdat korjataan. Oppimisympäristö on terveellinen, turvallinen ja laadukas. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen paitsi tuo oppimiseen tehokkuutta ja yksilöllisyyttä myös avaa uusia pedagogisia näköaloja. Henkilökuntaa koulutetaan ja luokkahuoneet varustetaan nykyaikaisella tietotekniikalla (datatykki ja dokumenttikamera tai älykäs valkotaulu). Tietokoneiden tavoitemääränä pidetään, ett alakoulussa on yksi työasema neljää oppilasta kohti, yläkoulussa yksi työasema kahta oppilasta kohden ja lukiossa jokaiselle opiskelijalla on henkilökohtainen tietokone. Toiminnallinen kaksikielisyys Sipoossa toimii yksi yhteinen opetustoimi, joka hyödyntää kaksikielisyyttä mahdollisuutena ja voimavarana sekä edistää yhteistyötä yli kielirajojen. Kielikylpytoiminta on veturitoiminta mm. 7.-9. luokkien yhteistyön tehostumiselle. Opettajille tarjotaan yhteisiä VESO-päiviä ja kehittämisryhmiä. Lisäksi vapaaehtoista kielikoulutusta tarjotaan henkilöstölle ja laaditaan selvitys kielikylpyopetuksen laajentamisesta. Opetustoimessa toteutetaan toiminnallisia kaksikielisyysprojekteja. Projektien tuotoksina ovat mm. yhteiset opetustunnit (verkossa tai fyysisesti), verkkoympäristöön tuotetut projektityöt eri aineissa (esim. ruotsinkieli, suomenkieli, oppilaanohjaus, historia, yhteiskuntaoppi), erilaiset tehtävät verkkoympäristössä, yhteisiä kursseja/kurssin osia suomen- ja ruotsinkielisen koulun oppilaille sekä koulu- ja luokkayhteistyö suomen- ja ruotsinkielisten luokkien välillä. Projekteja toteutetaan kouluparien /-yhteistyön avulla

22 Tavoitteena on lisätä koulujen välistä yhteistyötä ja ruotsinkielin arkikäyttöä. Myös kielenopetuksen toiminnallisuuden lisääminen sekä ruotsinkielisen kulttuurin tuntemuksen parantaminen ja kieliryhmien lähentyminen ovat tavoitteita. Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen Lähtökohtana kehittämistoiminnalle on mahdollisuus varhaiseen puuttumiseen, innovatiiviset ja luovat oppimisympäristöt, opetus- ja työmuotojen monipuolistaminen, oppilaiden erilaisten lahjakkuuksien huomioiminen, työskentelyrauha ja kodin ja koulun välinen yhteistyö. Toimenpiteinä koulut laativat oman kehittämissuunnitelman vuosille 2011-2013 kehittämistoiminnan painopisteiden pohjalta. Tehostetun ja erityisen tuen kehittämishankkeessa (KELPO-hanke) edetään erikseen laaditun kehittämissuunnitelman mukaisesti. Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminnan tavoitteet: 1 Luoda moniammatilliset rakenteet tehostetulle ja erityiselle tuelle, jotta turvataisiin inklusiivinen opetus 2 Järjestää kuntatasolla yhtenäiset käytänteet esiopetuksen erityisopetuksen hoitamiseksi 3 Luoda rakenteita, jotka mahdollistavat tuen tarpeen mahdollisimman varhaisen havaitsemisen, tukitoimien kirjaamiskäytänteet ja tiedonsiirron prosessit 4 Henkilöstön täydennyskoulutuksen ja konsultatiivisen työnohjauksen järjestäminen 5 Pilottihanke Sipoonlahden koulun esi- ja alkuopetuksessa Tavoiteltuna hyötynä on edistää oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoisuutta, jotta oppilas päättää koulunsa hyvinvoivana, eheänä yksilönä, jolla on usko tulevaisuuteen sekä riittävät tiedot ja taidot selviytyäkseen elämän hänelle asettamista vaatimuksista.

23 3.1.2. Kehittämistoiminnan painopisteet Koulujen näkökulmasta on nimettävissä viisi kehittämisen painopistettä, jotka ovat Kuva 7. Kehittämistoiminnan painopisteet kouluilla Mahdollisuus varhaiseen puuttumiseen Opetustoimessa on tarkoitus luoda rakenteita ja systemaattisia toimintamalleja, jotka turvaavat opettajille, avustajille ja oppilashuoltohenkilöstölle mahdollisuuden havaita ja puuttua mahdollisimman pian oppimisen pulmiin. Sipoossa kehitellään jatkuvasti yhdessä mm. sosiaali- ja terveystoimen kanssa uudenlaisia malleja moniammatilliseen yhteistyöhön ongelmati-

24 lanteissa ja jo nyt on nähtävissä, että yhteistyö on tuloksellista sekä inhimillisesti että pitkällä tähtäimellä taloudellisesti. Innovatiiviset ja luovat oppimisympäristöt Tavoitteena on edellä kuvatussa tilanteessa tarjota oppilaille innovatiivisia ja luovia oppimisympäristöjä kunkin edellytysten mukaisesti suomen- ja ruotsin kielellä. Suomenkielisen Sipoonlahden yhtenäiskoulun Opintien yksikkö työskentelee fyysisesti samassa tilassa ruotsinkielisen Söderkulla skolanin kanssa. Mahdollisuuksien mukaan on esimerkiksi tarkoitus järjestää yli kieliryhmien ja vuosiluokkien oppilaiden tason ja edellytykset huomioiden osittain vuosiluokkiin sitomattomia opetusryhmiä esi- ja alkuopetukseen. Tällä turvataan yhteistyötä kielirajojen yli sekä oppilaille että henkilökunnalle ja mahdollisuus aitoon vuorovaikutukseen molempien kieliryhmien kanssa ja erityisesti vahvaan tukeen sekä suomen- että ruotsin kielellä esim. kaksikielisten perheiden lapsille. Uutena haasteena on järjestää asianmukaisesti valmistavaa opetusta maahanmuuttajataustaisille oppilaille. Kaksikielisyyden haaste ja kaukana toisistaan olevat koulut edellyttävät opetuksen järjestämistä pääsääntöisesti oppilaiden lähikouluissa uudenlaisin keinoin ja ryhmin. Tavoitteena on, että maahanmuuttajataustainen oppilas saisi olla omassa uudessa lähiverkostossaan ikäistensä oppilaiden keskuudessa oman kodin lähellä, jotta turvataan ikätovereilta tuleva vertaistuki ja oppiminen sekä sopeutuminen suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Tämä edellyttää joustavia opetusjärjestelyjä ja ryhmiä. Opetus- ja työmuotojen monipuolistaminen Opetustoimella on tavoitteena turvata järjestelyt, jotka mahdollistavat monipuoliset ja nykyaikaiset työmuodot ja sosio-konstruktivistisen opetuksen. Riittävän pienet opetusryhmät ja riittävä henkilöstö ja materiaaliresursointi mahdollistavat laadukkaan perusopetuksen ja henkilökohtaisen ohjauksen sekä yleis- että erityisopetuksen pysyvissä ja joustavissa ryhmissä. Oppilaiden erilaisten lahjakkuuksien huomioiminen Erilaisten tukitoimien tarjoaminen ja siihen liittyvät haasteet ovat olleet parin viimeisen vuoden aikana ja edelleenkin vahvasti työn alla Sipoossa. Nyt rakenteet ja mallit siltä osin ovat systemaattisen kehitystyön alla ja on aikaa ja mahdollisuutta miettiä, miten huomioidaan eri tavoin lahjakkaat oppilaat. Sipoossa on kehitteillä opetustoimeen yhteneväiset arviointi- ja laadunvalvontajärjestelmät, joiden kehittämisestä vastaa opetustoimen ohjausryhmä. Arviointi- ja laadunvalvontajärjestelmien yhtenä tavoitteena on turvata lahjakkaiden oppilaiden havaitseminen ja löytäminen opettajan tekemien havaintojen ja oppilaalta ja huoltajilta tulleen informaation lisäksi. Tarkoituksena on luoda vahvastikin eriyttävää opetusta, jossa huomioidaan oppilaiden erilaiset kiinnostuksen kohteet ja lahjakkuudet sekä akateemisella että toiminnallisella puolella ja mm. yrittäjyyskasvatuksen saralla. Työskentelyrauha ja kodin ja koulun välinen yhteistyö Kun oppilaille turvataan heidän edellytystensä mukaista opetusta riittävän pienissä ryhmissä edellä kuvattujen periaatteiden mukaisesti, se lisää oppilaiden ja koko kouluyhteisön turvallisuutta, avoimuutta ja luottamusta. Tämä puolestaan ennaltaehkäisee syrjäytymistä ja ongelmien syntymistä. Sipoossa toimii koulujen vanhempainyhdistykset, joiden työtä opetustoimi pitää suuressa arvossa. Opetustoimi järjesti osana kehittämishankkeitaan moniammatillisen Lasten ja nuorten hyvinvointi Sipoossa - kehittämisseminaarin Forssassa 2.-3.11.2009. Myös siellä oli vanhem-