ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA la 8.10.2011 - nauhoite c Pekka Matilainen
ERITYISPEDAGOGIIKAN TEHTÄVÄ Kaksi näkemystä erityispedagogiikan tehtävästä: JOKO kehittää pedagogisesti poikkeavien/ erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden osallistumista edistäviä teoreettisia lähestymistapoja ja toimintamalleja = poistaa oppimisen ja osallistumisen esteitä TAI tunnistaa yksityiskohtaisesti yksilön ongelmat ja niiden syyt sekä rakentaa yksilöllisiä interventioita = tehdä poikkeavasta mahdollisimman normaali
ERITYISPEDAGOGIIKKA JA LÄHITIETEET Kasvatustiede Lääketiede Psykologia Sosiologia Sosiaalipolitiikka Filosofia POIKKITIETEELLISYYS ON KESKEISTÄ KOKONAISKUNTOUTUKSESSA. Mistä kokonaiskuntoutus koostuu?
KOKONAIS- KUNTOUTUKSEN IDEA YHTEISKUNTATIETEET (sosiaalityöntekijä, koulukuraattori, nuorisotyöntekijä) PEDAGOGIIKKA (opettaja, erityisopettaja, koulunkäyntiavustaja) Tukea tarvitseva henkilö ja hänen perheensä LÄÄKETIEDE (lääkäri, fysioterapeutti, terveydenhoitaja) PSYKOLOGIA (psykologi, opintoohjaaja)
KUNTOUTUS WHO 1969: lääkinnällisten, ammatillisten, sosiaalisten ja kasvatuksellisten toimenpiteiden kokonaisuus tavoitteena vajaakuntoisten eli erityistukea tarvitsevien työ- ja toimintakyvyn kohentaminen parhaalle mahdolliselle tasolle
ARKITIETO Havainnoille ja kokemuksille ei etsitä varmennusta ja perustelua Sisältää aukkoja, koska arkitieto kertyy satunnaisesti Arkiajattelu voi olla löysää ja kuritonta, mikä johtaa kritiikittömiin päätelmiin Subjektiivisuus; ei monipuolista tiedonhankintaa Auktoriteetit, joihin tieto perustetaan, voivat olla väärässä
TIETEELLINEN TIETO Tiede korjaa itseään; uusi tieto rakentuu vanhalle pohjalle Tiedonhankintamenetelmät ovat yleisesti tunnettuja: objektiivisuus, vältetään subjektiivisuutta Tieteellinen tieto ei voi olla arvovapaata Tieteellinen tieto ei ole totuus Tieteellisen tuloksen tulee olla toistettavissa
POHDITTAVAKSI Mikä on tieteellinen lähde, mikä ei ole tieteellinen lähde? Uskomuksiin perustuvat erityisopetuksen menetelmät; onko sellaisia ja miten ne tunnistaa?
- Kivirauman (2009) mukaan erityispedagogiikan alalla kannattaa suhtautua epäilevästi sellaisten vaihtoehtoisten pedagogisten menetelmien kaikkivoipaisuuteen, joista ei ole tutkimustietoa tai tutkimustieto on menetelmän kehittäjän itsensä tuottamaa - ks. lehtileike vaihtoehtohoidoista
ERITYISKASVATUKSEN EETTISET KYSYMYKSET
ERITYISKASVATUKSEN ETIIKKA Yksilö nähdään mahdollisuutena ja arvokkaana puutteistaan huolimatta. Ihmiskuva: tiedot ihmisestä fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena olentona. Ihmiskuva pyrkii perustumaan tietoon. Ihmiskäsitys muodostuu ihmiskuvan pohjalle ja perustuu lisäksi arvoihin. Mukana on myös ideologista ainesta. Erityiskasvatuksen ihmiskäsitys vaikuttaa yleisiin asenteisiin vammaisia ihmisiä kohtaan.
IHMISKÄSITYS ERITYISKASVATUKSEN ETIIKASSA pedagogisen tuen tarpeen, normaaliuden ja kasvatuksellisten erityistarpeiden sisältöjen pohjana mahdollistaa ehyen ja kokonaisvaltaisen erityiskasvatuksen peruskäsitteistön antaa pohjan erityiskasvatuksen eettisille arvoille mahdollistaa erityiskasvattajan tutustumisen omaan persoonallisuuteensa ja sen kehittämiseen toimii siltana arkielämän ja kasvatusyhteisöjen välillä
ERITYISKASVATUKSEN IHMISKÄSITYS Periaatteet:
IHMISKÄSITYKSEN PERIAATTEET: Ihmisarvo ihmisoikeuksien perusta: ihmisellä on arvo sinänsä ei pohjaudu yksilön yksittäisiin piirteisiin tai suorituksiin -> tärkeää juuri niiden yksilöiden suojelu, joiden ihmisarvo ei välttämättä täysin toteudu Integriteetti ihminen nähdään ainutlaatuisena kokonaisuutena niin fyysisesti kuin henkisesti tätä ehjää kokonaisuutta pidä millään lailla koskea, särkeä tai loukata
PALVELUPARADIGMAMUUTOS KOHTI TUKIPARADIGMAA INKLUUSIO
KUNTOUTUSPARADIGMAN KRITIIKKIÄ Oikeuttaa rajoittavat, segregoivat ympäristöt Sekoittaa keskenään tuen antamisen paikan ja tuen tiiviyden asteen Perustuu valmiusajatteluun On asiantuntijakeskeinen Loukkaa ihmisoikeuksia (esim. ihmisten rajoittaminen) Pakottaa ihmiset muuttamaan Korostaa organisaatioita (fyysisiä olosuhteita), ei palveluja
PARADIGMAMUUTOKSET PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ LAITOSPARADIGMA Segregaatio Eristävät ja syrjäyttävät käytänteet AVOHUOLLON / KUNTOUTUKSEN PARADIGMA Integraatio Vähiten rajoittavan ympäristön periaate TUKIPARADIGMA Inkluusio Tuen ja palvelujen tuominen tavalliseen ympäristöön
PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN LÄHTÖKOHTIA: NORMALISAATIOPERIAATE: tavoitteena taata vammaisille mahdollisimman tavanomainen eli normaali arkielämä -> vammaisella henkilöille mahdollisuus jokapäiväisen elämän palveluihin ja olosuhteisiin KÄYTTÄJÄKESKEISYYS palvelujen käyttäjä osallistuu niiden suunnittelemiseen ja toteuttamiseen tasavertaisena (empowerment = valtaistuminen)
JÄRJESTELMÄKESKEISYYS VS. HENKILÖKESKEISYYS JÄRJESTELMÄKESKEISYYS Keskittyy leimoihin Painottaa puutteita ja tarpeita Panostaa standardoituihin testeihin Tukeutuu ammattilaisiin päätöksenteossa Tuottaa kirjoitettuja raportteja ja lausuntoja Tarkastelee ihmistä palvelujärjestelmän kontekstissa Etäännyttää ihmiset korostamalla erilaisuutta HENKILÖKESKEISYYS Näkee ihmisen ensin Etsii vahvuuksia ja lahjakkuuksia Käyttää aikaa ihmiseen tutustumiseen Tukeutuu ihmiseen itseensä, perheeseen ja lähityöntekijöihin kuvausten ja näkemysten rakentamisessa Tarkastelee ihmistä lähiyhteisön kontekstissa Yhdistää ihmisiä etsimällä yhteisiä kokemuksia
Taustaa: INKLUUSIO normalisaatio: olosuhteiden normaalistaminen mainstreaming: valtavirta integraatio: liittäminen yhteen inkluusio: sisältyä; kuulua mukaan; yhteisyys ns. perinteinen koulu rakentuu normaaliuden varaan, inklusiivinen koulu erilaisuuden
INTEGRAATION JA INKLUUSION ARVOLÄHTÖKOHDAT Yksilön kunnioitus Valintojen mahdollisuus omassa elämässään Itsemääräämisoikeus Tasa-arvoisten mahdollisuuksien tarjoaminen Mahdollisuus olla arvostettu Mahdollisuus osallistua
INTEGRAATIO vs. INKLUUSIO INTEGRAATIO psykologinen malli poikkeavuudesta yksilö on patologinen, toimenpiteet kohdistetaan yksilöön kuntoutusparadigma osa asiantuntijoista: laaja integraatio = inkluusio INKLUUSIO sosiaalinen malli poikkeavuudesta ympäristö on patologinen, toimenpiteet tulee kohdistaa ympäristöön tukiparadigma osallistava kasvatus
INKLUSIIVINEN KOULU JA OPETUS Lähikouluperiaatteen noudattaminen Erilaisuus nähdään voimavarana: Otetaan vastaan ja kohdataan kaikkien oppilaiden tarpeet Tasa-arvo Yhteistyö (koulun henkilökunta, vanhemmat, eri alojen ammattilaiset jne.) Yksilöllinen opetus Joustava ryhmäytyminen ja resurssointi Oppiva koulu ratkaisuorientoituneisuus
INKLUSIIVINEN KOULU HERÄTTÄÄ KANNANOTTOJA Miten inkluusio ei ainakaan onnistu? (Saloviita): 1. Luokkakoon pienentäminen 2. Lisää kouluavustajia 3. Opettajankoulutuksen parantaminen Kannanotto perusopetuslain muutosesityksiin (OAJ 2009): integraation voimakas laajentaminen ilman lisärahoitusta vaarantaa oppilaiden oikeuden saada tarpeittensa mukaista opetusta uudistuksissa ei kiinnitetä huomiota muihin kuin erityistä tukea tarvitseviin oppilaisiin
INKLUSIIVINEN KOULU HERÄTTÄÄ KANNANOTTOJA Miten inkluusio onnistu? (Saloviita) Yhteiskunnan taso: erityisopetuksen rahoitusmallit Koulun taso: - sitoutuminen kaikkien lasten yhdenvertaisuuteen - erityisluokkien lakkauttaminen Luokkahuoneen taso: - samanaikaisopetus - yhteistoiminnallinen ryhmätyö - eriyttäminen
POHDITTAVAKSI Millaisia haasteita inkluusion toteuttamiseen käytännössä (esim. päiväkoti, koulu/koulutusjärjestelmä, työelämä, koko yhteiskunta) liittyy?
LÄHTEITÄ JA LISÄLUKEMISTA Hirsjärvi, S., Remes, P., Sajavaara, P. 2005. Tutki ja kirjoita. 11. painos tai uudempi. Helsinki: Tammi. Metsämuuronen, J. 2005. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Helsinki: International Methelp Ky. Moberg, S., Hautamäki, J., Kivirauma, J., Lahtinen, U., Savolainen, H. & Vehmas, S. 2009. Erityispedagogiikan perusteet. Helsinki: WSOY. Räsänen, R. 2005. Erilaisuus koulussa ja opettajankoulutuksessa haaste ja rikkaus. Teoksessa Luukkainen, O & Valli, R. (toim.) 2005. Kaksitoista teesiä opettajuudesta. PS-Kustannus. Saloviita, T. 2011. Inkluusio eli "osallistava kasvatus : Lähteitä sekä 13 perustetta inkluusiota vastaan. Viitattu 6.10.2011. http://users.jyu.fi/~saloviit/tutkimus/inclusion.html Vehmas, S. 2005. Vammaisuus. Johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan. Helsinki: Gaudeamus.