Maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus Porvoon koulutuspalveluissa

Maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus Porvoon koulutuspalveluissa Monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelman päivitys 2015

Sisältö 1 Yleistä... 3 Suunnitelmassa käytettyjä käsitteitä ja termejä... 4 2 Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetusjärjestelyt Porvoon koulutuspalveluissa... 7 Nykytilan kuvaus / Suomenkieliset koulutuspalvelut... 7 Nykytilan kuvaus / Ruotsinkieliset koulutuspalvelut... 9 3 Kehittämissuunnitelma / Suomenkieliset koulutuspalvelut... 10 Perusopetukseen valmistava opetus... 10 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetuksen kehittäminen (painopistealue)... 11 Opetuksen nivelvaiheet (painopistealue)... 13 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen / valmistavaan opetukseen... 13 Integrointi perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana... 14 Siirtyminen valmistavasta opetuksesta perusopetukseen... 15 Siirtyminen alakoulusta yläkouluun... 15 Perusopetuksen päättövaihe... 16 Kielitietoisen opetuksen kehittäminen (painopistealue)... 17 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus... 18 Oppimisen ja koulunkäynnin edellytysten turvaaminen... 19 Kielenoppimiseen liittyvä tuki... 19 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki... 20 Oppilashuolto... 21 Koulukuljetusperiaatteet... 21 Kodin ja koulun yhteistyö (painopistealue)... 22 4 Kehittämissuunnitelma / Ruotsinkieliset koulutuspalvelut... 23 Perusopetukseen valmistava opetus... 23 Ruotsi toisena kielenä -opetuksen kehittäminen... 23 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki... 23 Maahanmuuttajan oman äidinkielen opetus... 24 5 Maahanmuuttajaopetuksen kehittäminen ja koordinointi... 25 6 Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen henkilöstön aseman kehittäminen... 26

1 Yleistä Maahanmuuttajien opetuksen ja monikulttuurisuuden kehittäminen Porvoon koulutuspalveluissa Tavoitteellinen maahanmuuttajien opetuksen kehittäminen aloitettiin Porvoon koulutuspalveluissa vuonna 2008, jolloin Porvoo pääsi mukaan Opetushallituksen Kouluyhteisöjen monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelmaan. Ohjelman tavoitteena oli parantaa kouluyhteisön eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien henkilöiden siis esimerkiksi maahanmuuttajien ja valtaväestön valmiuksia toimia yhteistyössä. Kehittämisohjelmaan osallistumisen edellytyksenä oli monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelman laatiminen. Porvoon suomenkielisten koulutuspalveluiden ensimmäinen Monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelma valmistui kevätlukukaudella 2009. Uusi, päivitetty suunnitelma otettiin käyttöön vuoden 2012 alussa. Monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelman rahoitus päättyi vuoden 2011 lopussa. Vuodesta 2013 Porvoon koulutuspalvelut on saanut Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää erityisavustusta koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin. Erityisavustusta on myönnetty haasteellisilla alueilla toimiville kouluille, ja yhtenä painopistealueena on ollut maahanmuuttajaoppilaiden tukeminen. Maahanmuuttajien opetuksen kehittämistä on Porvoossa voitu jatkaa osittain tämän avustuksen turvin. Tämä kehittämissuunnitelma on Porvoon koulutuspalveluiden kolmas. Aiemmat suunnitelmat ovat koskeneet ainoastaan suomenkielisiä koulutuspalveluita. Tässä suunnitelmassa ovat mukana myös ruotsinkieliset koulutuspalvelut. Ruotsinkielisten koulutuspalveluiden osalta on ollut tarkoituksena luoda toimintamalli maahanmuuttajien opetukseen ja varautua mahdollisesti kasvavaan eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden määrään. Kehittämissuunnitelman laadinnasta on vastannut pääasiassa maahanmuuttajaopetuksen osa-aikainen koordinaattori Auli Soinio. Suunnitelmatyössä ovat olleet mukana asiantuntijoina rehtori Markku Antinluoma, erityisopettaja Katri Sonck, suomi toisena kielenä -lehtorit Sanna Heiska ja Sanna Romberg, valmistavan luokan opettaja Katrin Kankkonen, luokanopettaja ja suomi toisena kielenä -opettaja Ari Vanha-Mylläri sekä luokanopettajat Nina Ollas ja Mikaela Neira. 3

Suunnitelmassa käytettyjä käsitteitä ja termejä Tässä suunnitelmassa käytetään maahanmuuttoon ja suomalaiseen koulutusjärjestelmään liittyviä käsitteitä ja termejä, jotka voivat olla osittain päällekkäisiä. Selvyyden vuoksi on syytä esitellä lyhyesti, mitä käsitteillä tarkoitetaan tässä yhteydessä. Maahanmuuttajaoppilas, maahanmuuttajataustainen oppilas Maahanmuuttajaoppilaalla tarkoitetaan ulkomailta Suomeen muuttanutta oppilasta. Koulussa maahanmuuttajaoppilaina pidetään usein myös Suomessa syntyneitä oppilaita, joiden vanhemmat tai aiempi sukupolvi on muuttanut Suomeen. Maahanmuuttajataustainen oppilas kuvaa paremmin oppilaan tilannetta. Eri kieli- ja kulttuuritaustainen oppilas Termi eri kieli- ja kulttuuritaustainen oppilas kuvaa oppilaan asemaa kouluyhteisössä ja yhteiskunnassa. Oppilas on saattanut omaksua sujuvasti valtaväestön kielen ja kulttuurin, mutta hänen taustassaan on elementtejä muista kulttuureista ja kielistä. Oppilas on usein kaksi- tai monikielinen. Toisaalta termi sopii kuvaamaan myös äskettäin Suomeen muuttaneiden oppilaiden tilannetta. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisina voidaan pitää lisäksi kaksi- ja monikielisiä oppilaita, joiden toinen vanhempi on suomalainen, mutta toinen vanhempi maahanmuuttajataustainen. Joissakin yhteyksissä eri kieli- ja kulttuuritaustaisina pidetään kotimaisiin vähemmistöihin esimerkiksi romaneihin ja saamelaisiin kuuluvia henkilöitä. Vieraskielinen oppilas Koulujen oppilastietojärjestelmässä oppilaalle merkitään äidinkieleksi se kieli, joka on ilmoitettu äidinkieleksi väestörekisteriin. Vieraskielisiä oppilaita ovat koulun oppilastietojärjestelmässä oppilaat, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Joissakin tapauksissa huoltajat ovat ilmoittaneet oppilaan äidinkieleksi suomen, vaikka tosiasiassa äidinkieli olisi jokin muu. Äidinkielen perusteella määritelty vieraskielisyys ei tuo esiin oppilaan kaksi- tai monikielisyyttä. Tilastointipäivänä 20.9. koulut ilmoittavat vieraskielisten oppilaiden lukumäärän valtionosuutta varten. Vieraskielisten oppilaiden lukumäärässä eivät ole mukana valmistavan opetuksen oppilaat. Vieraskielisten oppilaiden lukumäärä merkitään myös laskelmaan, jonka mukaan kouluille jaetaan tuntikehysresurssi. Vieraskielisten oppilaiden lukumäärä tuo koululle kertoimen 0,3 mukaisen lisäresurssin. Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus Valmistavaa opetusta järjestetään niille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito tai muut valmiudet eivät riitä perusopetuksessa opiskelemiseen. Tavallisimmin ulkomailta Suomeen muuttanut oppilas opiskelee noin vuoden ajan valmistavassa opetuksessa ennen perusopetukseen siirtymistä. Valmistavassa opetuksessa pääpaino on suomen tai ruotsin kielen opiskelussa, mutta lisäksi opiskellaan muiden oppiaineiden sisältöjä ja harjoitellaan suomalaisessa koulussa opiskelua ja toimimista. Opetuksen järjestäjä päättää valmistavan opetuksen järjestämisestä. Valmistava opetus järjestetään valtionosuuden turvin. Valmistavaa opetusta voidaan järjestää tarvittaessa yhdellekin oppilaalle ja myös esikouluikäisille. 4

Integrointi Valmistavan opetuksen aikana oppilaat integroidaan ikätasoaan vastaaviin perusopetuksen ryhmiin. Oppilaat käyvät harjoittelemassa perusopetuksessa opiskelua niissä oppiaineissa, joissa heidän kielitaitonsa ja muut valmiutensa riittävät ryhmässä toimimiseen. Tavallisimmin oppilaita integroidaan taide- ja taitoaineissa, mutta oppilaan valmiuksien mukaan myös esimerkiksi matematiikassa ja englannissa. Oppilas voi myös harjoitella perusopetuksessa opiskelua omassa lähikoulussaan toteutetun integrointijakson ajan. Integroinnin tarkoituksena on edistää kielenoppimista, sosiaalisten kontaktien solmimista ja antaa oppilaalle realistinen kuva opiskelussa vaadittavista taidoista. Inklusiivinen valmistava opetus Inklusiivisessa valmistavassa opetuksessa oppilas opiskelee samassa opetusryhmässä suomentai ruotsinkielisten oppilaiden kanssa. Osan ajasta oppilas saa valmistavaa opetusta, jolla tuetaan oppilaan suomen kielen taidon ja oppimisvalmiuksien kehittymistä. Inklusiivinen valmistava opetus soveltuu parhaiten oppilaille, jotka osaavat jo hieman suomea. Inklusiivisessa valmistavassa opetuksessa voi opiskella esimerkiksi ensimmäiselle luokalle tulevia oppilaita, jotka ovat esikouluaikana oppineet suomea, paluumuuttajaoppilaita tai kaksikielisten perheiden lapsia. Inklusiivista valmistavaa opetusta ei ole järjestetty Porvoossa. Nivelvaiheen opetus Oppilaan siirtyessä valmistavasta opetuksesta perusopetuksen oppilaaksi hän voi saada tukea nivelvaiheen opetusryhmässä. Oppilaalla on mahdollisuus opiskella esimerkiksi ympäristö- ja luonnontietoaineita tai historiaa nivelvaiheen pienryhmässä, tai nivelvaiheen opettaja voi toimia resurssiopettajana perusopetusryhmän tunnilla. Tällä hetkellä nivelvaiheen opetusta järjestetään 3. - 6.- luokkalaisille oppilaille Peipon koulussa ja yläkouluikäisille oppilaille Pääskytien koulussa. Suomi/Ruotsi toisena kielenä -opetus (S2) Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa on useita eri oppimääriä. Suomea tai ruotsia äidinkielenä puhuvat opiskelevat oppimäärää suomen/ruotsin kieli ja kirjallisuus. Sen sijaan suomea tai ruotsia opetetaan toisena kielenä oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi tai joilla on muuten monikielinen tausta. Oppilaan kielitaidossa on puutteita jollakin kielitaidon osa-alueella, eikä oppilaan kielitaito riitä suomen/ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun. Oppimäärän nimi on tällöin suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus. Suomi/Ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää opetetaan joko kokonaan tai osittain suomen/ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärän sijasta. Tavallisesti oppilas opiskelee osan äidinkielen ja kirjallisuuden tunneista suomen/ruotsin kieli ja kirjallisuus -ryhmässä ja osan erityisessä S2-opetusryhmässä. Vaikka suomi/ruotsi toisena kielenä -opetukseen voivat osallistua myös monikieliset oppilaat, opetus ei ole tarkoitettu suomi-ruotsi-kaksikielisille oppilaille. Nämä oppilaat opiskelevat suomea tai ruotsia äidinkielenä ja lisäksi ruotsia tai suomea toisena kotimaisena kielenä. Suomi/Ruotsi toisena kielenä -opetusta tuetaan valtion erillisavustuksella. 5

Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Oman äidinkielen opetus on tarkoitettu oppilaille, joiden äidinkieli tai jokin perheen kielistä on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Oman äidinkielen opetukseen voivat osallistua myös oppilaat, joille opiskelu on ulkomailla hankitun kielitaidon ylläpito-opiskelua. Oman äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta, joka rahoitetaan osaksi valtion erillisavustuksella. Vieraskielisten oppilaiden muun opetuksen tuki Vieraskielisille oppilaille voidaan antaa tukiopetusta siitä syystä, että hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei riitä vielä täysin perusopetuksen aineiden opiskeluun. Tällaista tukiopetusta annetaan pääasiassa oppilaan äidinkielellä. Tähän muun opetuksen tukeen myönnetään valtionavustusta. Vieraskielisellä oppilaalla on kuitenkin myös oikeus saada perusopetuslain 16 :n mukaista tukiopetusta. Kielitietoinen opetus Kielitietoisessa opetuksessa kehitetään oppilaan taitoja tulkita eri oppiaineille tyypillisiä tekstejä ja ohjataan oppilasta ymmärtämään ja käyttämään oppiaineelle tyypillistä kieltä. Oppiaineen kielen havainnoiminen edistää sisältöjen oppimista ja kehittää oppilaan kykyä käyttää itsenäisesti eri tiedonalojen kieltä. 6

2 Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetusjärjestelyt Porvoon koulutuspalveluissa Nykytilan kuvaus / Suomenkieliset koulutuspalvelut Porvoon suomenkielisissä koulutuspalveluissa vieraskielisten oppilaiden lukumäärä on ollut viime vuosina tasaisesti kasvava. Tilastoinnin käytänteiden muuttumisen vuoksi vertailukelpoista tietoa on saatavilla vain vuodesta 2010 lähtien. Vuoden 2014 tilastointipäivän (20.9.) mukaan vieraskielisiä oppilaita on noin 8,7 % koko oppilasmäärästä. Vieraskielisten oppilaiden lukumäärä 3683 3617 3656 3696 3731 240 6,5% 257 7,1% 259 7,1% 286 7,7% 324 8,7% 2010 2011 2012 2013 2014 Vieraskieliset oppilaat Kaikki oppilaat Porvoon kaupungissa järjestetään perusopetukseen valmistavaa opetusta alakouluikäisille oppilaille Peipon koulussa ja yläkouluikäisille oppilaille Pääskytien koulussa. Peipon koulussa valmistava opetus on jaettu kahteen opetusryhmään oppilaiden ikätason mukaan. Ryhmät täyttyvät vuosittain, eikä esimerkiksi esiopetuksesta siirtyville oppilaille ole yleensä ollut mahdollista tarjota valmistavaa opetusta. Valmistavan opetuksen oppilaat ovat iältään, taidoiltaan ja koulunkäyntihistorialtaan hyvin erilaisia. Tästä syystä opetus järjestetään pienryhmässä, jonka maksimikoko on 10 oppilasta. Oppilaat opiskelevat valmistavassa opetuksessa yleensä noin vuoden ajan. Valmistavan opetuksen aikana oppilaat integroidaan perusopetuksen ryhmiin soveltuvissa aineissa oppilaan taitojen ja valmiuksien mukaan. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa käytetään vuonna 2010 laadittua opetussuunnitelmaa, joka päivitetään vastaamaan nykyisiä tarpeita vuoden 2016 opetussuunnitelmatyön yhteydessä. 7

Valmistavan opetuksen jälkeen alkuopetusikäiset oppilaat jatkavat opiskelua perusopetuksessa omassa lähikoulussaan. Vanhemmat oppilaat voivat siirtyä perusopetukseen lähikouluunsa tai tarvittaessa jatkaa Peipon tai Pääskytien koulussa, jossa heillä on mahdollisuus saada nivelvaiheen tukea. Nivelvaiheen tukea annetaan joko pienryhmässä tai samanaikaisopetuksena perusopetuksen ryhmässä. Nykyisin resurssein nivelvaiheen tukea voidaan antaa kuitenkin vain kolmannelta luokalta lähtien niissä aineissa, joissa oppilaalla on eniten vaikeuksia ja yleensä vain yhden lukuvuoden ajan. Nivelvaiheen jälkeen oppilas jatkaa opiskelua omassa lähikoulussaan. Suomi toisena kielenä -opetusjärjestelyt vaihtelevat eri kouluissa. Koulujen saama tuntikehys koetaan edelleen riittämättömäksi, vaikka lukuvuodesta 2013 2014 alkaen tuntikehys on jaettu maahanmuuttajataustaisten oppilaiden lukumäärään sidotun kertoimen perusteella. Erillisen suomi toisena kielenä -opetuksen lisäksi opetusta joudutaan järjestämään suomi äidinkielenä -tuntien yhteydessä eriyttämällä. Opettajat kokevat tämän lisäävän työmäärää, ja toisaalta on mahdollista, että oppilaat eivät saa tarvitsemaansa opetusta. Linnankosken lukion aikuislinja on lukuvuodesta 2009 2010 alkaen järjestänyt vuosittain kolme lukion suomi toisena kielenä -kurssia. Kursseihin ovat osallistuneet lähinnä päivälukion opiskelijat. Lukuvuonna 2014 2015 kursseja järjestetään neljä, ja opiskelijoilla on siten mahdollisuus suorittaa lukion kuusi pakollista kurssia kahden lukuvuoden aikana. Oman äidinkielen opetusta annetaan lukuvuonna 2014 2015 albanian, arabian, burman, venäjän, vietnamin ja viron kielissä. Ruotsinkielinen koulutustoimi järjestää lisäksi englannin, espanjan ja saksan kielen opetusta. Oppilaat voivat osallistua oman äidinkielen opetusryhmiin riippumatta koulun opetuskielestä. Myös lukio-opiskelijat voivat osallistua oman äidinkielen opetukseen, mutta tätä mahdollisuutta ei ole vielä käytetty laajasti. Vaikka kielivalikoima on laajentunut, monille kieliryhmille, esimerkiksi thaimaalaisille, ei ole voitu järjestää opetusta opettajan puuttumisen vuoksi. Evankelis-luterilaisen uskonnon lisäksi useat koulut järjestävät ortodoksiuskonnon opetusta. Myös roomalaiskatolisen uskonnon opetusta järjestetään muutamissa kouluissa. Kevätkummun koulu on aiempina lukuvuosina järjestänyt islamin opetusta, mutta lukuvuonna 2014 2015 opetusta on vain ruotsinkielisellä puolella Vårberga skolassa. Porvoo on vuodesta 2013 ollut mukana koulutuksellista tasa-arvoa edistävässä Kota-hankkeessa. Hanke keskittyy Kevätkummun ja Gammelbackan alueiden koulujen kehittämiseen. Hankkeen yhtenä painopistealueena on maahanmuuttajaoppilaiden tukeminen. Hankerahalla on palkattu koulunkäyntiavustajia, koulukuraattori, school coach ja osa-aikainen maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori sekä lisätty nivelvaiheen opetuksen tuntimäärää. Vuoden 2012 alusta käyttöön otetun Monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelman tavoitteet ovat toteutuneet osittain. Esimerkiksi tuntikehyksen jakaminen oppilasmääriin sidottujen kertoimien avulla on auttanut hieman kohdistamaan maahanmuuttajien koulutusjärjestelyihin tarkoitettuja valtionosuuksia ja -avustuksia tarkemmin kouluille. Kota-hankkeen tuella on palkattu osa-aikainen koordinaattori kehittämään maahanmuuttajien opetusjärjestelyjä. Valmistavan opetuksen oppilasmäärä on ollut tasaisesti kasvava. Tästä syystä Peipon koulussa on jatkuvasti toiminut kaksi opetusryhmää oppilaiden ikätasojen mukaisesti. Valmistavan opetuksen opetusryhmissä toimii apuna koulunkäynninohjaaja ainakin joillakin tunneilla. Nivelvaiheen opetukseen alakoulussa on perustettu suomi toisena kielenä -lehtorin virka. Suomi toisena kielenä -opetusta on tehostettu, ja esimerkiksi Peipon koulussa opetusta pystytään antamaan 3 tuntia viikossa kullakin luokkatasolla lukuvuonna 2014 2015. Useissa kouluissa tunti- 8

resurssi ei kuitenkaan ole riittävä tarkoituksenmukaisen suomi toisena kielenä -opetuksen järjestämiseksi. Jo vuoden 2009 kehittämissuunnitelmassa mainittua suomi toisena kielenä -lehtorin virkaa ei ole perustettu, mutta tarve lehtorin viralle on entistä suurempi. Oman äidinkielen opetusryhmiä on järkeistetty. Maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori tekee vuosittain selvityksen opetusryhmien tarpeesta ja ehdotuksen opetuksen järjestämisestä. Yhteistyö ruotsinkielisen koulutustoimen kanssa on antanut useammille oppilaille mahdollisuuden osallistua oman äidinkielen opetukseen. Oppimissuunnitelmia käytetään entistä laajemmin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opiskelun tukena, ja ne laaditaan sähköisinä Wilmaan. Omien tavoitteiden mukaisesti opiskelevien oppilaiden arvioinnissa käytetään tähän tarkoitukseen laadittuja todistuspohjia, jotka pyritään saamaan Wilmaan kevään 2015 aikana. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimisen ja koulunkäynnin tuesta on jaettu ohjeisto kouluille. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opiskeluun liittyviä vesokoulutuksia on järjestetty vuosittain. Nykytilan kuvaus / Ruotsinkieliset koulutuspalvelut Ruotsinkielisissä koulutuspalveluissa opiskelee vuosittain joitakin vieraskielisiä oppilaita. Tammikuussa 2015 vieraskielisiä oppilaita oli eri kouluissa yhteensä 12. Kouluun saattaa ilmoittautua yksittäinen oppilas, joka ei osaa lainkaan ruotsia. Valmistavaa opetusta ei ole toistaiseksi järjestetty. Vieraskielinen oppilas sijoittuu oman lähikoulunsa perusopetuksen ryhmään, saa erilaisten tukitoimien avulla ruotsi toisena kielenä -opetusta ja opiskelee perusopetuksen oppimäärää eriytetysti. Kouluissa, joissa opiskelee vieraskielisiä oppilaita, ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetusta antaa erityisopettaja tai esimerkiksi koulunkäynninohjaaja opettajan ohjeistamana. Ruotsinkielisissä koulutuspalveluissa opiskelee myös joitakin kaksikielisiä oppilaita, jotka ruotsin lisäksi osaavat jotakin muuta kieltä kuin suomea. Lukuvuodesta 2014 2015 koulutuspalvelut järjestää maahanmuuttajien oman äidinkielen opetusta, johon voivat osallistua myös kaksi- ja monikieliset oppilaat. Opetusta järjestetään englannin, espanjan ja saksan kielissä. Opetukseen voivat osallistua myös suomenkielisten koulujen oppilaat. Vastaavasti ruotsinkielisten koulujen oppilaita osallistuu suomenkielisten koulutuspalveluiden järjestämään oman äidinkielen opetukseen. Ruotsinkieliset koulutuspalvelut järjestää myös islamin opetusta Vårberga skolassa. 9

3 Kehittämissuunnitelma / Suomenkieliset koulutuspalvelut Tässä suunnitelmassa joitakin osa-alueita on nostettu esiin lähivuosien erityisinä kehittämiskohteina, painopistealueina. Koulujen on hyvä huomioida painopistealueet vuosisuunnitelmassaan ja kaikessa koulun toiminnassa. Perusopetukseen valmistava opetus Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaa opetusta määrittävät opetussuunnitelman perusteet, jotka uudistettiin vuonna 2009. Perusteita muutettiin oppilashuollon osalta vuonna 2014. Porvoossa on tähän asti noudatettu vuonna 2010 käyttöön otettua paikallista opetussuunnitelmaa. Valmistavan opetuksen opetussuunnitelma päivitetään vastaamaan nykyisiä tarpeita opetussuunnitelmatyön yhteydessä. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön vuonna 2016. Valmistavan opetuksen oppilaat ovat esi- tai perusopetusikäisiä, ja heidän taitonsa, taustansa ja koulunkäyntihistoriansa ovat hyvin vaihtelevia. Tästä syystä valmistavaa opetusta annetaan pienryhmässä, jonka enimmäiskoko on kymmenen oppilasta. Ryhmäjaon tulee tukea oppilaan tervettä kasvua ja kehitystä ja antaa mahdollisuudet oppilaan tietojen ja taitojen karttumiselle niin, että opetussuunnitelman ja oppilaan opinto-ohjelman tavoitteet täyttyvät. Valmistavan opetuksen oppilaat integroidaan perusopetuksen ryhmiin valmistavan opetuksen aikana. Integrointi tukee oppilaan oppimista, valmistelee häntä perusopetukseen siirtymiseen ja antaa mahdollisuuden sosiaalisten suhteiden solmimiseen. Integrointiin soveltuvat oppiaineet valitaan oppilaan edellytysten, taitojen ja kiinnostuksen perusteella. Integrointia voidaan toteuttaa jo valmistavan opetuksen alusta alkaen. Integrointi on erityisen tärkeää valmistavasta opetuksesta ensimmäiselle tai toiselle luokalle siirtyvien oppilaiden kohdalla, sillä heille ei ole siirtymävaiheessa tarjolla nivelvaiheen tukea. Jos valmistavaa opetusta tarjoava koulu ei ole oppilaan lähikoulu, on huolehdittava oppilaan integrointimahdollisuuksista omaan lähikouluun. Oppilaalle on hyvä järjestää esimerkiksi viikon tai kahden viikon tutustumisjakso(ja) lähikouluun niin, että hänellä on tuttu aikuinen (valmistavan opetuksen opettaja, koulunkäynninohjaaja, huoltaja) tukena. Valmistava opetus voidaan toteuttaa myös inklusiivisesti. Tällöin oppilas opiskelee perusopetuksen ryhmän mukana, mutta hän saa samalla valmistavaa opetusta. Oppilaan opinto-ohjelmassa määritellään opetuksen toteuttamistavat, joita voivat olla perusopetuksen ryhmässä opiskelu, resurssiopettajan tuki, suomi toisena kielenä -opetus, pienryhmäopiskelu ja mahdollisesti valmistavan opetuksen ryhmässä opiskelu. Inklusiivisessa opetuksessa korostuu kielitietoisten opetusmenetelmien tärkeys. On suositeltavaa järjestää inklusiivista valmistavaa opetusta esimerkiksi esiopetuksesta heikolla suomen kielen taidolla ensimmäiselle luokalle siirtyville oppilaille, jos lähikoulussa ei 10

ole valmistavan opetuksen ryhmää. Inklusiivisen opetuksen toteuttamisen edellytyksenä on, että koulu saa oppilaasta resurssirahaa, joka käytetään resurssiopettajan tunteihin ja oppilaan muiden opetusjärjestelyjen toteuttamiseen. Nykytilanteessa on tarpeen tarkastella valmistavan opetuksen oppilaiden sijoittumista eri koulujen oppilaaksiottoalueille. Jos alakouluikäisiä oppilaita on merkittävä määrä Porvoonjoen pohjois- ja itäpuolella, on järkevää aloittaa järjestelyt valmistavan opetuksen käynnistämiseksii Kevätkummun koulussa. Oppilaiden lähikoulussa annettava valmistava opetus tukee oppilaiden integroitumista, sosiaalisten suhteiden luomista ja sidosryhmien asuinalueella järjestämiin palveluihin osallistumista. Koulumatka lyhenee ja on turvallinen, ja toisaalta koulukuljetuksen tarve vähenee. Valmistavan opetuksen oppilasmäärä on vuosittain niin suuri, että jo usean lukuvuoden ajan alakouluikäisille on järjestetty valmistavaa opetusta kahdessa eri opetusryhmässä. Opetuksen järjestäjän kannalta on järkevää perustaa alakouluun toinen valmistavan opetuksen opettajan virka, joka ei ole sidoksissa ennalta määrättyyn kouluun. Tämän viran turvin olisi tarvittaessa mahdollista järjestää valmistavaa opetusta tarpeen mukaan oppilaiden lähikoulussa ja mahdollisesti myös inklusiivisesti. Opetuksen järjestäjälle myönnetään maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaan opetukseen rahoitusta euromäärä, joka saadaan, kun kotikuntakorvauksen perusosasta vähennetään 160,78 euroa ja erotus kerrotaan luvulla 2,49 ja opiskelijamäärällä. Valtiovarainministeriön vahvistama esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksen perusosa on 6 226,21 euroa vuonna 2015. Maahanmuuttajien valmistavan opetuksen järjestämisestä korvataan 15 102,92 euroa oppilasta kohden. Rahoitus on tarkoitettu valmistavan opetuksen erityisjärjestelyistä koituvien kulujen kattamiseen. Opetuksen järjestäjän velvollisuutena on huolehtia, että valmistavan opetuksen käytettävissä ovat riittävä tuntiresurssi, koulunkäynninohjaajan tuki, ajanmukaiset opetusmateriaalit ja opetustilat sekä asialliset tukipalvelut, kuten oppilashuolto ja koulukuljetus. Kehittämistoimet Opetussuunnitelman päivittäminen Integroinnin tehostaminen Integrointi myös omaan lähikouluun Suunnittelu ja järjestelyt inklusiivisen valmistavan opetuksen aloittamiseksi Toisen valmistavan opetuksen opettajanviran perustaminen alakouluun Valtionosuuden tehokkaampi käyttö valmistavan opetuksen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetuksen kehittäminen (painopistealue) Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiainetta voidaan opettaa maahanmuuttajille erityisen maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaisesti. Oppimäärä on nimeltään suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2). Suomea voi opiskella toisena kielenä, jos oppilaan äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame tai hänellä on muuten monikielinen tausta. Oppilaan tarpeen suomi toisena kielenä -opetukseen määrittävät oppilasta opettavat opettajat. Oppimäärä valitaan silloin, kun oppilaan peruskielitaidossa on 11

puutteita jollakin kielitaidon osa-alueella. Kielitaidon puutteiden vuoksi oppilaalla ei ole edellytyksiä toimia kouluyhteisön yhdenvertaisena jäsenenä koulutyöskentelyssä tai päivittäisessä vuorovaikutuksessa. Oppilaalla ei myöskään vielä ole edellytyksiä suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun. Suomea toisena kielenä opetetaan kokonaan tai osittain suomen kieli ja kirjallisuus - oppimäärän sijasta. Oppilaalle on hyvä laatia oppimissuunnitelma suomi toisena kielenä -opiskelua varten (ks. liite 1). Edellisissä monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelmissa on määritelty, että suomea toisena kielenä opetetaan erillisessä opetusryhmässä, jos koulussa on neljä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää opiskelevaa oppilasta. Koulukohtaisia tuntiresursseja jaettaessa Porvoossa käytettiin lukuvuonna 2014 2015 kerrointa 0,15 suomi toisena kielenä -opetuksen yhteydessä. Tällä hetkellä kerroin on liian alhainen. Esimerkiksi neljä oppilasta tuottaa koululle vain 0,6 oppituntia. Kuitenkin jo monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelmassa 2012 todetaan, että oppilaan S2-viikkotuntimäärä tulisi kasvattaa kolmeen tuntiin viikossa. Tavoitteena on edelleen, että opetusryhmä muodostetaan, jos koulussa on neljä suomi toisena kielenä -oppilasta, ja suuremmissa kouluissa opetustuntimäärä viikossa nostetaan kolmeen tuntiin. Tavoitteet edellyttävät tuntikehyskertoimen nostamista vähintään 0,2:een. Erityisesti yläkoulussa suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetuksen järjestäminen on ollut hankalaa lukujärjestysteknisistä syistä ja myös opettajan puuttumisen vuoksi. Yläkoulujen osalta tulee selvittää, olisiko mahdollista sijoittaa 7. luokalta alkaen suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää opiskelevat oppilaat muutamalle rinnakkaisluokalle, jolloin oppituntien sijoittaminen samaan aikaan olisi helpompaa. Edellisissä monikulttuurisuussuunnitelmissa mainittu S2-lehtorin palkkaaminen on ajankohtaista, jotta opetus saadaan järjestettyä. Lehtori voisi olla Peipon ja Pääskytien koulujen yhteinen tai yläkoulujen yhteinen lehtori. Linnankosken lukiossa pyritään jatkossa järjestämään vuosittain neljä suomi toisena kielenä -kurssia. Kurssit 1 ja 2 on hyvä järjestää vuosittain, jotta ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoilla on mahdollisuus kehittää suomen kielen taitoaan ja opiskeluvalmiuksiaan heti lukio-opiskelun aluksi. Kurssit 3 6 voidaan järjestää vuorovuosina (kaksi kurssia vuodessa), jolloin opiskelijan on mahdollista suorittaa pakolliset kuusi kurssia kahden tai kolmen lukuvuoden aikana. Oppilaitoksen harkittavaksi jää, onko suomi toisena kielenä -opetus tarkoituksenmukaisempaa järjestää osana päivälukion vai aikuislinjan opetusta. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opettajiksi pyritään saamaan päteviä ja alaan erikoistuneita opettajia. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -aineenopettajan pätevyyteen vaaditaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan kelpoisuus. Alakoulussa luokanopettaja saa opettaa luokalleen ja toisen opettajan luokalle suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää. Kouluissa, joissa suomi toisena kielenä -opiskelijoita on vähän, opettaa usein erityisopettaja suomea toisena kielenä. Tässäkin tapauksessa on turvattava oppimäärälle oma tuntiresurssi, sillä suomi toisena kielenä -opetus ei ole erityisopetusta tai oppimisen ja koulunkäynnin tukea (ks. luku Kielenoppimiseen liittyvä tuki). Opettajia kannustetaan osallistumaan suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opettajaksi pätevöittävään koulutukseen ja erilaisiin täydennyskoulutuksiin. On hyvä järjestää myös S2-aiheisia vesokoulutuksia. Ammattitaidon kehittämisen ja ylläpitämisen kannalta on tärkeää, että pedagogisen ammattijärjestön (esimerkiksi Suomi toisena kielenä -opettajat ry) järjestämät koulutukset hyväksytään opettajien vesoiksi. Kaupungin suomi toisena kielenä -opettajille järjestetään yhteisiä tapaamisia, joissa on mahdollisuus keskittyä ajankohtaisiin aiheisiin ja esimerkiksi oppimateriaaleihin. Yhteistyötä ruotsia toisena kielenä opettavien opettajien ja suomea toisena kotimaisena kielenä opettavien opettajien kanssa kehitetään. 12

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opettajien ammattitaidon kehittämisen lisäksi on tärkeää huolehtia myös muiden opettajien ja rehtoreiden tietoisuudesta suomi toisena kielenä ja kirjallisuus - oppimäärästä. Opetussuunnitelmatyön yhteydessä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetussuunnitelma päivitetään vastaamaan uusia opetussuunnitelman perusteita. Maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori laatii lisäksi kouluille ohjeen suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetuksen järjestämisestä (ks. myös Opetushallituksen esite Suomen sanoin monin tavoin. Suomi toisena kielenä perusopetuksessa. OPH 2008. http://www.oph.fi/download/121984_s2_perusopetuksessa_esite_2008.pdf). Oppilas opiskelee suomea toisena kielenä myös äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla. On tärkeää, että aineen- tai luokanopettaja on tietoinen oppimäärän tavoitteista, sisällöistä ja arviointikriteereistä. Jos oppilaalle on valittu suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä, hänet arvioidaan oppimäärän kriteerien mukaisesti huolimatta opetusjärjestelyistä. Oppilaan tavoitteiden ja opetuksen sisältöjen määrittelyssä ja arvioinnissa luokanopettaja tai äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja ja suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opettaja tekevät yhteistyötä. Yhteistyön edellytyksenä on, että sille varataan aikaa koulun viikko- tai kuukausiohjelmassa. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetuksen kehittämisen tavoitteena on, että opetuksen avulla mahdollisimman moni oppilas saavuttaa sellaisen suomen kielen taidon, että hän voi jatkaa opiskelua suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan. Opetuksen on tästä syystä oltava entistä laadukkaampaa ja tehokkaampaa, mikä edellyttää opetuksen järjestäjältä opetustuntien lisäämistä, tuntikehyskertoimen nostamista ja opettajan viran perustamista. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetukseen myönnetään opetuksen järjestäjälle erillistä valtionavustusta. Opetuksen kehittäminen yksittäisen koulun sisällä edellyttää rehtorin sitoutumista ja pitkäjänteistä tukea kehittämistoimintaan. Kehittämistoimet Tuntikehyskertoimen nostaminen Yläkoulun S2-tuntien palkittaminen ja siihen liittyvät järjestelyt S2-lehtorin viran perustaminen Linnankosken lukiossa neljä S2-kurssia vuosittain S2-opettajien tapaamiset S2-vesot Muiden opettajien ja rehtorien tietoisuus S2-oppimäärästä Opetuksen nivelvaiheet (painopistealue) Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen / valmistavaan opetukseen Koulutulokkaiden kouluvalmiudet ja suomen tai ruotsin kielen taito arvioidaan esiopetuksen aikana. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kohdalla on tarpeen järjestää erillinen siirtopalaveri, jotta voidaan valita hänelle parhaiten soveltuva koulupaikka. Palaverissa on hyvä olla mukana maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori, joka tietää maahanmuuttajaoppilaille tarjolla olevat mahdolliset 13

opiskelupaikat. Perusopetuksen vaihtoehtona voi olla valmistava opetus, jos oppilaan suomen tai ruotsin kielen taidossa on puutteita. Alkuopetuksessa hyvä vaihtoehto voi olla myös inklusiivinen valmistava opetus, jossa oppilas opiskelee yhdessä suomalaisten oppilaiden kanssa, mutta saa lisäksi yksilöllistä opetusta suomen tai ruotsin kielessä ja ohjausta muiden oppimisvalmiuksien kehittämisessä. Kouluun ilmoittautumisen yhteydessä oppilas ilmoittautuu myös oman äidinkielen opetukseen. Esiopetuksessa ja koulussa on hyvä kertoa huoltajille oman äidinkielen opiskelun merkityksestä oppilaan kielen ja oppimisvalmiuksien kehittymiselle. Huoltajia on myös tiedotettava suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärästä. Oppimäärän valinnassa huomioidaan esikoulussa tehty kielitaidon arviointi, vaikka huoltaja päättää oppimäärän valinnasta. Oppimäärän valinta voidaan tehdä syyslukukauden alkupuolella, kun luokanopettajalla, S2-opettajalla ja oppilasta opettavilla muilla opettajilla on ollut mahdollisuus arvioida oppilaan kielitaitoa. Kehittämistoimet Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden siirtopalaveri Kielitaidon arvioinnin huomioiminen Inklusiivisen valmistavan opetuksen järjestäminen tarvittaessa Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän valitseminen Integrointi perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana Valmistavan opetuksen aikana oppilaat integroidaan perusopetuksen ryhmiin soveltuvissa aineissa. Integrointi voidaan aloittaa heti valmistavan opetuksen alussa tai myöhemmin valmistavan opetuksen aikana. Tärkeää on, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus saada kokemuksia perusopetuksessa opiskelusta ja hyötyä siitä. Oppilaat pyritään integroimaan niihin opetusryhmiin, joihin he tulevat siirtymään perusopetukseen siirtyessään. Tällä tavoin oppilailla on mahdollisuus luoda sosiaalisia kontakteja tuleviin luokkatovereihin jo valmistavan opetuksen aikana. Kouluissa, joissa järjestetään valmistavaa opetusta, on tärkeää varautua valmistavasta opetuksesta tuleviin oppilaisiin opetusryhmiä muodostettaessa. Esimerkiksi Peipon koulussa oppilaat sijoitetaan ensimmäisiin luokkiin niin, että yhteen luokkaan ei tule lainkaan maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Tämä luokka on koko alakouluajan se luokka, johon integroituu tai siirtyy oppilaita valmistavasta opetuksesta. Näin maahanmuuttajataustaiset oppilaat jakautuvat tasaisesti kaikille saman luokkatason luokille. Silloin kun oppilas siirtyy valmistavan opetuksen jälkeen omaan lähikouluunsa, on integrointi tarkoituksenmukaisinta järjestää lähikoulussa. Oppilas käy valmistavan opetuksen aikana tutustumassa lähikouluunsa ja voi myös opiskella siellä integraatiojaksoja. Integraatiojakson aikana oppilaalla on tarvittaessa hyvä olla mukana koulun aikuinen. Kehittämistoimet Integroinnin takaaminen kaikille valmistavan opetuksen oppilaille Opetusryhmien muodostaminen niin, että valmistavan opetuksen oppilaille on tilaa 14

Integrointijaksojen järjestäminen lähikoulussa Siirtyminen valmistavasta opetuksesta perusopetukseen Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas voi siirtyä perusopetuksen oppilaaksi omaan lähikouluunsa. Usein oppilas tarvitsee kuitenkin nivelvaiheen tukea, jota annetaan 3.-luokkalaisille ja sitä vanhemmille oppilaille Peipon ja Pääskytien kouluissa. Nivelvaiheen tuntiresurssi riittää nykyisellään siihen, että oppilas voi opiskella nivelvaiheen ryhmässä korkeintaan muutamia tunteja viikossa noin yhden lukuvuoden ajan. Muuten oppilas opiskelee oman perusopetusryhmänsä kanssa. Niissä oppiaineissa, joita oppilas ei pysty kielitaitonsa tai lyhyen koulunkäyntihistoriansa vuoksi opiskelemaan perusopetuksen tavoitteiden mukaan, voidaan oppilaalle laatia oppimissuunnitelma. Lukuvuosittain tulee miettiä, mitä mahdollisuuksia on tehostaa oppilaan tukitoimia tässä nivelvaiheessa. Nivelvaiheen opetuksen tuntiresurssia on pyrittävä lisäämään esimerkiksi Kota-projektin tuella. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetusryhmiä muodostettaessa tulee miettiä, olisiko seuraavana lukuvuonna tarvetta valmistavasta opetuksesta siirtyvien oppilaiden omalle tasoryhmälle. Nivelvaiheen opetusta on mahdollista tukea ja tehostaa vieraskielisille oppilaille järjestettävän muun opetuksen avulla. Kyseessä on tukiopetustyyppinen tukimuoto, joka toteutetaan pääasiassa oppilaan omalla äidinkielellä. Tuen järjestämiseen myönnetään valtionavustusta. On tärkeää myös kehittää kielitietoista opetusta kaikissa opetusryhmissä. Kielitietoinen opetus selkeyttää opittavaa ainesta kielellisesti ja luo paremmat oppimismahdollisuudet kieltä oppivalle oppilaalle. Nivelvaiheen jälkeen oppilas jatkaa tavallisesti opiskelua omassa lähikoulussaan. Tästä on kouluille jaettu erillinen ohje vuonna 2014 (ks. liite 2). Valmistavan opetuksen oppilaiden sijoittumista eri asuinalueille seurataan. Jos valmistavaa opetusta järjestetään tulevaisuudessa esimerkiksi Kevätkummun koulussa, tulee nivelvaiheen opetuksen järjestäminen miettiä uudelleen. Kehittämistoimet Tuntiresurssin lisääminen Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -tasoryhmä valmistavasta siirtyville oppilaille Vieraskielisten oppilaiden muun opetuksen tuki nivelvaiheen opetuksen tukena Kielitietoisen opetuksen kehittäminen Siirtyminen alakoulusta yläkouluun Alakoulusta yläkouluun siirtyminen on merkittävä nivelvaihe kaikille oppilaille, mutta maahanmuuttajataustaisille oppilaille se saattaa olla vaikea ja pelottava vaihe. Nykytilanteessa alakoulussa annettu tuki usein päättyy yläkouluun siirryttäessä. Oppilas ei välttämättä saa enää suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetusta, eikä oppilaalle ole mahdollista laatia omaa oppimissuunnitelmaa. On tärkeää järjestää valmisteleva siirtopalaveri jo kuudennen luokan aikana. Palaverissa on hyvä olla mukana koulujen rehtorit, kuudensien luokkien luokanopettajat, yläkoulun luokanvalvojat, nivel- 15

vaiheen opettajat, erityisopettajat, opinto-ohjaajat ja maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori. Palaverissa käydään läpi maahanmuuttajataustaisten oppilaiden lukumäärä ja erityistarpeet, kuten nivelvaiheen opetuksen tarve, suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetuksen tarve ja oppilaiden oppimissuunnitelmat. Yläkoulu huomioi saamansa tiedot seuraavan lukuvuoden suunnittelussa. On tärkeää, että suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetus jatkuu yläkoulussa. Jos oppilas hyvän kielitaitonsa vuoksi sijoitetaan suomen kieli ja kirjallisuus -opetusryhmään, säilyy hänen oppimääränään suomi toisena kielenä ja kirjallisuus, ja hänet arvioidaan tämän oppimäärän tavoitteiden ja kriteerien mukaan. Oppimäärän vaihtaminen vaatii kielitaidon arvioimisen ja huoltajan suostumuksen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajia on tärkeää perehdyttää suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän sisältöihin ja arviointikäytänteisiin. Tulevaisuudessa on tärkeää, että suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää opettavat siihen pätevöityneet opettajat. Oppimissuunnitelmia voidaan laatia yläkoulussa erityisesti niille maahanmuuttajaoppilaille, jotka ovat äskettäin siirtyneet valmistavasta opetuksesta perusopetukseen. On kuitenkin tärkeää muistaa, että päättöarvioinnin kriteerit ovat kaikille samat. Myös oppilaita ja huoltajia on hyvä tiedottaa tästä. Alakoulussa oppimissuunnitelmien mukaisen opiskelun on hyvä tähdätä siihen, että oppilas pystyisi opiskelemaan perusopetuksen tavoitteiden mukaan yläkouluun siirtymiseen mennessä. Kielitietoisen opetuksen kehittäminen on erityisen tärkeää yläkoulussa, koska lukuaineiden oppisisällöt ovat jo hyvin vaativia. Vieraskielisten oppilaiden muun opetuksen tukea on mahdollista antaa myös yläkoulussa. Kaiken kaikkiaan on huolehdittava oppilaan tuen tarpeen varhaisesta tunnistamisesta ja sopivien tukimuotojen järjestämisestä. Nivelvaiheessa alakoulusta yläkouluun voidaan maahanmuuttajataustaisille oppilaille järjestää omia tutustumistilaisuuksia yläkouluun. Koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen tähtäävä projekti voi olla tässä apuna, samoin kuin yhteistyötahoista esimerkiksi maahanmuuttajapalvelut ja nuorisotoimi. Kehittämistoimet Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opiskelun jatkuminen yläkoulussa Opettajien S2-tietoisuuden lisääminen Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden siirtopalaveri Oppimissuunnitelmat tähtäävät perusopetuksen tavoitteiden mukaiseen opiskeluun. Kielitietoisen opetuksen kehittäminen Kaikki tukimuodot käytössä myös yläkoulussa Perusopetuksen päättövaihe Yläkouluvaiheessa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opintojen ohjauksen tulee olla riittävää, realistista ja kannustavaa. Sekä oppilaan että huoltajien on saatava realistista tietoa oppilaan jatkoopiskelumahdollisuuksista. Toisaalta ohjauksen on oltava myös kannustavaa. Maahanmuuttajataustaisia oppilaita hakeutuu lukiokoulutukseen suhteellisesti vähemmän kuin valtaväestöön kuuluvia oppilaita. Yläkouluaikaisen opetuksen, oppimisen tuen ja ohjauksen tulee pyrkiä kehittämään aikaisempaa paremmin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden valmiuksia lukiokoulutukseen. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opintoihin 16

yläkoulussa, jotta suomen kielen opiskelusta muodostuu jatkumo läpi perusopetuksen ja lukiokoulutuksen. Linnankosken lukiossa pyritään järjestämään vuosittain neljä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kurssia. Oppilasmäärien mahdollisesti kasvaessa suomenkieliset koulutuspalvelut valmistautuu järjestämään myös lukioon valmistavaa koulutusta maahanmuuttajataustaisille oppilaille. Maahanmuuttajaoppilaan kielitaito tai muut opiskeluvalmiudet voivat eri syistä johtuen olla riittämättömiä perusopetuksen päättötodistuksen suorittamiseen. Tällaisissa tapauksissa ohjauksen rooli korostuu. Oppilaalle on pyrittävä löytämään mielekäs tapa jatkaa sekä suomen kielen opiskelua että yleissivistävien ja ammatillisten tietojen ja taitojen kehittämistä. Oppilas voidaan ohjata esimerkiksi ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen. Yhteistyötä muiden koulutuksen järjestäjien (esim. Amisto, Edupoli) kanssa tehostetaan. Tapauksissa, joissa oppilaan virallinen ikä ei tunnu vastaavan oikeaa biologista ikää, pyritään oppilas sijoittamaan hänen biologista ikätasoaan vastaavaan ryhmään. Oppilaan oikean iän määrittäminen tai virallisissa dokumenteissa olevan iän muuttaminen on vaikea, joskaan ei mahdoton, prosessi. Tärkeää on kuitenkin huolehtia, että virallista ikää nuoremmalta vaikuttava oppilas saa tarvittaessa jatkaa koulunkäyntiään oppivelvollisuusiän täytyttyä. Kehittämistoimet Valmius järjestää lukioon valmistavaa koulutusta Ohjauksen tehostaminen Kielitietoisen opetuksen kehittäminen (painopistealue) Porvoon kouluissa monikielisyys ja kulttuurinen moninaisuus nähdään voimavarana. Eri kieliin ja kulttuureihin suhtaudutaan arvostaen, eikä ole syytä kokea niitä uhkaksi suomalaiselle kulttuurille tai kansalliskielille. Koulun toimintakulttuuriin kuuluu kulttuureita ja kieliä arvostavan asenteen välittäminen oppilaille. Opetuksessa on tärkeää huomioida kielen merkitys oppimiselle. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 yhdeksi koulun toimintakulttuuria ohjaavaksi periaatteeksi on nostettu kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus. Kotikansainvälisyys on oppivan yhteisön voimavara, ja koulun arjessa on luontevaa käyttää rinnakkain eri kieliä. Perusteissa kiinnitetään huomiota myös siihen, että jokaisella oppiaineella on oma kielensä, tekstikäytäntönsä ja käsitteistönsä. Jokaisen oppiaineen opettaja opettaa sisältöjen lisäksi myös oppiaineensa kieltä. Opetuksen järjestäjän on omassa opetussuunnitelmassaan kuvattava, miten toimintakulttuurin periaatteiden kehittämistä edistetään ja arvioidaan. Opetussuunnitelman perusteiden laaja-alaisiin osaamisalueisiin kuuluu kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (laaja-alainen osaamisalue 2). Osaamisalueeseen kuuluu mm. oman ja muiden kulttuuriperinteen arvostaminen, kulttuuristen erityispiirteiden havaitseminen ja kasvaminen taitavaksi kielenkäyttäjäksi sekä äidinkielellä että muilla kielillä. Laaja-alainen osaamisalue 4, monilukutaito, painottaa tekstin tulkitsemisen taitojen merkitystä monimuotoisen kulttuurisen viestinnän ymmärtämisessä. Monilukutaidon kehittäminen on osa kaikkien oppiaineiden opiskelua. Opiskelussa edetään arkikielestä kohti eri tiedonalojen kieltä ja esitystapoja. Opetussuunnitelmassa 17

opetuksen järjestäjä kuvaa, miten laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumisesta huolehditaan ja miten toteutumista seurataan. Koulun toimintakulttuurin ja laaja-alaisen osaamisen lisäksi kielitietoinen opetus yhdistyy opetussuunnitelman perusteissa mainittuun opetuksen eheyttämiseen ja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin. Kielitietoiset opetusmenetelmät tuovat kielenoppimisen ja äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelun luontevasti osaksi muiden aineiden opiskelua. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden määrän lisääntyessä kouluissa kielitietoisen opetuksen tarve lisääntyy. Kielitietoinen opetus luo edellytykset eri oppiaineiden opiskelulle ja vähentää muun tuen tarvetta. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden lisäksi kielitietoisesta opetuksesta hyötyvät kaikki oppilaat. Kielitietoinen opetus ei ole vielä laajasti käytössä Porvoon kouluissa. Aiheesta on järjestetty koulutuksia, mutta vain pieni osa opettajista on osallistunut niihin. Opetussuunnitelman perusteiden myötä kielitietoinen opetus on tuotava osaksi koulun arkea ja eri aineiden opetusta. Opettajat tarvitsevat aiheesta koulutusta ja ohjausta. Koulukohtaiset veso-koulutukset tavoittavat opettajakunnan parhaiten. Tehokas tapa edistää kielitietoista opetusta olisi projektimuotoinen työskentely, joka mahdollistaisi aineryhmittäin opettajien yhteissuunnittelun ja opittavan aineksen muokkaamisen kielitietoiseen suuntaan. On tärkeää varata aikaa myös aineenopettajien ja äidinkielen ja kirjallisuuden tai S2-opettajan yhteistyölle. Kielitietoisten opetusmenetelmien lisäksi eri aineiden oppitunneilla on hyvä käsitellä kyseisessä aineessa tarvittavia kielellisiä taitoja (esimerkiksi koevastauksen tai esseen kirjoittaminen) ja opiskelumenetelmiä (esimerkiksi tekstin avaamisen menetelmät tai kokeeseen opiskelu). Kielen ja kielitaidon merkitystä on muutenkin hyvä tuoda esille koulun arjessa, esimerkiksi teemapäivinä, päivänavauksina tai juhlina. Huomioitavia päiviä voivat olla kansallisten juhlapäiviemme lisäksi vaikkapa kansainvälinen äidinkielen päivä (21.2.), kansainvälinen kulttuurisen monimuotoisuuden päivä (21.5), kansainvälinen lukutaitopäivä (8.9.) ja Euroopan kielten päivä (26.9.). Kehittämistoimet Eri kieliä ja kulttuureita arvostavan toimintakulttuurin välittäminen oppilaille Opettajien koulukohtaiset veso-koulutukset kielitietoisesta opetuksesta Kielitietoisen opetuksen projektityöskentely opettajille Kielitietoiset opetusmenetelmät käyttöön kaikissa oppiaineissa Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Opetussuunnitelman perusteiden mukaan oman äidinkielen opetukseen voivat osallistua oppilaat, joiden äidinkieli tai jokin muu perheen kielistä on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Ryhmässä voi opiskella myös ulkomailta muuttaneita suomalaisoppilaita, joille opiskelu on ulkomailla hankitun kielitaidon ylläpito-opiskelua. Valtionavustusta oman äidinkielen opetusta varten myönnetään kahdesta opetustunnista viikossa jokaista neljän oppilaan laskennallista ryhmää kohden. Opetus on perusopetusta täydentävää opetusta. 18

Porvoon koulutuspalveluissa oman äidinkielen opetusryhmä voidaan perustaa vähintään neljälle oppilaalle. Samassa ryhmässä voi opiskella oppilaita eri kouluista (suomen- ja ruotsinkielisistä), eri luokka-asteilta, perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta. Maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori laatii vuosittain ehdotuksen opetusryhmien tarpeesta. Suomen- ja ruotsinkieliset koulutuspalvelut järjestävät opetuksen suhteessa oppilaiden määrään erikielisissä kouluissa. Vuonna 2015 koulutuspalveluissa on otettu käyttöön sähköinen kouluun ilmoittautuminen. Jatkossa oman äidinkielen opetukseen ilmoittaudutaan sähköisesti kouluun ilmoittautumisen yhteydessä. Huoltajille jaetaan tiedote oman äidinkielen opetuksesta. Huoltajien tuki on tärkeää oman äidinkielen opetuksessa ja siihen sitoutumisessa. Jos opetus järjestetään muualla kuin oppilaan lähikoulussa, huolehtivat huoltajat oppilaan kulkemisesta oman äidinkielen opetustunneille. Oman äidinkielen opettajien yhteistyö suomi/ruotsi toisena kielenä -opettajien ja oppilaiden muiden opettajien kanssa on tärkeää. Oman äidinkielen opettajan arvio oppilaan äidinkielen taidoista voi olla tärkeä myös oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tukea arvioitaessa. Oman äidinkielen opettajat toimivat tavallisimmin kouluissa tuntiopettajina. On tärkeää huomioida heidät tasavertaisina kouluyhteisön jäseninä ja huolehtia esimerkiksi heidän koulun arkeen liittyvästä tiedonsaannistaan. Maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori toimii oman äidinkielen opettajien yhteyshenkilönä ja järjestää opettajille yhteisiä tapaamisia ja kokouksia tarvittaessa. Kehittämistoimet Opetuksen järjestäminen koordinaattorin laatiman ehdotuksen pohjalta Suomen- ja ruotsinkielisten koulujen yhteistyön jatkaminen ja kehittäminen Ilmoittautuminen oman äidinkielen opetukseen kouluun ilmoittautumisen yhteydessä Tiedote oman äidinkielen opiskelusta vanhemmille Opettajien yhteistyön kehittäminen Oppimisen ja koulunkäynnin edellytysten turvaaminen Kielenoppimiseen liittyvä tuki Vieraskielisten oppilaiden oppimisen ja koulunkäynnin tuki voidaan ymmärtää kaksiosaiseksi. Oppilasta tuetaan ensisijaisesti kielenoppimiseen liittyvien tukimuotojen kautta. Oppimisen ongelmien ilmetessä käytettävissä ovat perusopetuslain mukaiset oppimisen ja koulunkäynnin tuen muodot. Kielenoppimiseen liittyvää tukea ovat maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus, suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetus ja vieraskielisten oppilaiden muun opetuksen tuki. Näiden järjestämiseen myönnetään korotettua valtionosuutta tai erillistä valtionavustusta. On hyvä huomata, että nämä tukitoimet eivät ole yleiseen, tehostettuun tai erityiseen tukeen laskettavaa tukea. Maahanmuuttajien valmistava opetus ei ole perusopetusta, ja suomi toisena kielenä ja kirjallisuus taas on oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimäärä. Porvoossa järjestetään lisäksi nivelvaiheen opetusta, joka on pääasiassa kielenoppimiseen liittyvä tukimuoto. 19

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää opiskeleville oppilaille on hyvä laatia oppimissuunnitelma. Myös oppilaille, joilla ei taustansa tai heikon kielitaitonsa vuoksi ole edellytyksiä opiskella perusopetuksen yleisten tavoitteiden mukaisesti, laaditaan oppimissuunnitelma (ks. Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma 2012; Maahanmuuttajataustaisen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki. Ohjeistus kouluille 2014, liite 1) Opetussuunnitelman perusteiden 2014 mukaan opetuksen järjestäjän tulee päättää ja kuvata opetussuunnitelmassa, käytetäänkö oppimissuunnitelmaa vieraskielisten oppilaiden opiskelun tukena. On suositeltavaa, että vuonna 2016 käyttöön otettavaan opetussuunnitelmaan kirjataan päätös oppimissuunnitelmien käytöstä. Oppimissuunnitelmat voidaan laatia Wilmaan pääsääntöisesti yleisen tuen tasolle. On myös mahdollista laatia Wilmaan erillinen maahanmuuttajaoppilaiden oppimissuunnitelmalomake. Oppimissuunnitelman mukaan opiskelevien oppilaiden arvioinnissa voidaan käyttää tähän tarkoitukseen laadittua todistusmallia, joka on sähköisessä muodossa Wilmassa. Jos oppilas opiskelee oppimissuunnitelman mukaan vain suomea toisena kielenä, on suositeltavaa käyttää normaalia perusopetuksen todistusta. Kielenoppimiseen liittyvistä tukimuodoista muun opetuksen tuki on edelleen vähäisessä käytössä. Muun opetuksen tukea voidaan antaa eri oppiaineissa pääasiassa oppilaan äidinkielellä. Tätä oppilaan äidinkielellä annettavaa tukiopetusta tulee lisätä kouluissa. Helpoimmin tämä tapahtuu oman äidinkielen opettajien tai vieraskielisten koulunkäynninohjaajien avulla. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Opiskelukielen riittämättömästä taidosta johtuvien oppimisen ongelmien lisäksi oppilaalla voi ilmetä yksilöllisiä tuen tarpeita tai oppimisvaikeuksia. Tuen tarpeen varhainen tunnistaminen on tärkeää. Tuki aloitetaan välittömästi, eikä oppilaan vieraskielisyys saa muodostua esteeksi tuen tarpeen arvioimiselle. Maahanmuuttajataustaisella oppilaalla on samat mahdollisuudet saada oppimisen ja koulunkäynnin tukea kuin muillakin oppilailla, ja hän etenee tuen tasolta toisella yleisten periaatteiden mukaisesti. Myös perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot, kuten tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, tulkkaus- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet on tarkoitettu vieraskielisille oppilaille samojen periaatteiden mukaisesti kuin muillekin oppilaille. Vieraskielisen oppilaan suomen kielen taidon ja oppimisvalmiuksien arvioiminen eri oppiaineissa on hankalaa. Vastaavasti myös oppimisvaikeuksien tunnistaminen voi olla vaikeaa. Kielitaidon kehittymisen arviointiin on olemassa erilaisia testejä eri-ikäisille oppijoille. Oppimisvaikeuksien kartoittamiseen tarkoitetut testit eivät välttämättä sovellu vieraskielisille oppilaille edes tulkin välityksellä toteutettuina. Oppilaan mahdollisia oppimisvaikeuksia arvioitaessa on tärkeää seurata oppilaan työskentelyä ja edistymistä. On hyvä antaa painoarvoa oppilasta opettavien opettajien arviolle oppilaan taidoista ja edistymisestä. Erityisopettajille ja koulupsykologeille järjestettiin vuonna 2014 koulutuspäivä oppilaiden dynaamisesta arvioinnista. Koulutuspalvelut järjestää maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kanssa työskenteleville koulupsykologeille ja erityisopettajille mahdollisuuden kouluttautua dynaamisen arvioinnin menetelmiin ja testien käyttämiseen. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden erityisen tuen järjestelyjä on usein hidastuttanut vaikeus päästä koulupsykologin testattavaksi tai arvioitavaksi. Erityisen tuen päätökseen tarvittavassa pedagogisessa selvityksessä tulee olla oppilasta opettavien opettajien selvitys oppilaan etenemisestä ja oppilashuollon ammattihenkilöiden selvitys oppilaan saamasta tuesta ja oppilaan kokonaistilan- 20