SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 3 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 3 Kaupunginjohtajan katsaus 3 Keskeiset taloushistorialliset kuvaajat 6 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 10 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 11 Turun talousalueen kehitys 14 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa 17 Olennaiset poikkeamat käyttötalousarvioon 21 Kaupungin henkilöstö 21 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 22 Ympäristötekijät 23 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä 24 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 26 Tilikauden tuloksen muodostuminen 26 Toiminnan rahoitus 28 Rahoitusasema ja sen muutokset 30 Kokonaistulot ja menot 31 Kaupunkikonsernin toiminta ja talous 33 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 33 Konsernin toiminnan ohjaus ja konsernivalvonta 33 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 34 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 35 Konsernin henkilöstömäärä 35 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 39 Asiaa koskeva sääntely Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet 1
Talousarvion toteutuminen 41 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 41 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 41 Käyttötalouden toteutuminen 41 Toimielimien informaatiosivut 42 Yleinen 57 Sosiaali-ja terveystoimi 86 Sivistystoimi 112 Ympäristövirasto 137 Satama 169 Tilalaitos 172 Vesihuoltolaitos 175 Käyttötalous yhteensä - taulukot 177 Investointiosan toteutumisvertailu 191 Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 211 Investointiosan toteutumisvertailu 216 Rahoitusosan toteutumisvertailu 222 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 226 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma 232 Rahoituslaskelma 236 Tase 240 Konsernilaskelmat 248 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 253 Tilinpäätöksen liitetiedot 256 Liitetiedot sisältävät myös Tilalaitoksen ja Vesihuoltolaitoksen taseyksiköiden tiedot, eikä niistä ole erikseen tehty omaa kappaletta Kirjanpitokirjat ja tositelajit 286 Asiakirjojen säilytys 286 Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilintarkastajan tilinpäätösmerkintä Kaupunginhallitus hyväksyi 30.3.2015 tasekirjan 2014 ja konsernitilinpäätökseen tehdyt muutokset 25.5.2015. 2
Toimintakertomus Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Suomen talouden tilanne jatkui vuonna 2014 huolestuttavana. Talouskasvu oli negatiivista kolmantena vuonna peräkkäin. Myös työllisyystilanne heikkeni. Naantalin työttömyys on kasvanut huolestuttavasti vuoden 2012 jälkeen. Työttömyysaste oli 2014 lopussa 11,7 % (2013 lopussa 9,6 %). Naantalin työpaikkaomavaraisuus oli uusimman käytettävissä olevan tilaston mukaan 71,7 % vuonna 2012. Naantalin ja koko Varsinais-Suomen tulevan kehityksen kannalta oli tärkeää, että alueen merkittävän työllistäjän Turun telakan toiminnan jatkaminen ja kehittäminen turvattiin syksyllä 2014 omistusjärjestelyllä, jossa telakan omistus siirtyi saksalaisen Meyer Werftin ja valtion omistamalle yhtiölle. Toinen vuoden 2014 tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksia vahvistava uutinen oli se, että Turun Seudun Energiatuotanto Oy:n yhtiökokous päätti huhtikuussa 2014 uuden monipolttoainevoimalaitoksen rakentamisesta Naantaliin. Kysymys on 260 miljoonan euron investoinnista, jolla on merkittävä työllistävä vaikutus. Rakennustyömaalla työskentelee enimmillään noin 500 henkilöä. Laitoksen valmistuttua biopolttoaineen kotimainen hankinta luo yhtiön arvion mukaan 250 uutta pysyvää työpaikkaa. Kaupunki panosti vuonna 2014 merkittävästi maankäytön suunnitteluun. Vuonna 2013 aloitettua keskustakortteleiden asemakaavan muutostyötä jatkettiin. Asemakaavamuutosehdotus pidettiin julkisesti nähtävillä marras-joulukuussa. Manner- Naantalin osayleiskaavan laatimistyö aloitettiin keväällä 2014. Keskeisiä työvaiheita vuoden aikana olivat mm. osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen, perus- ja erillisselvitysten laatiminen, asukkaiden mielipiteiden selvittäminen nettikyselyllä ja osayleiskaavan tavoitteiden valmistelu. 3
Vuoden 2014 aikana valmisteltiin perusteellisesti kaupungin omistaman sataman yhtiöittäminen. Valtuuston ja hallituksen yhtiöittämistä koskevat päätökset tehtiin syksyllä ja Naantalin Satama Oy aloitti toimintansa 1.1.2015. Kaupunki osallistuu seudullisen vesihuoltoyhtiön valmistelutyöhön. Yhtiön mahdollisesta perustamisesta päätetään aikaisintaan 2015. Turun seudun 17 kunnan alueella toimitettu kuntajakoselvitys työllisti vuonna 2014 huomattavasti kaupungin luottamushenkilö- ja viranhaltijajohtoa. Valtion asettamat kuntajakoselvittäjät valmistelivat yhtenä Turun selvitysalueen kokonaisuutena rinnan Naantalin ja Maskun sekä Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin yhdistymisselvityksiä. Kuntajakoselvittäjät esittivät marraskuun lopussa kuntajakoa muutettavaksi siten, että Maskun, Taivassalon ja Kustavin kunnat lakkaavat 31.12.2016 ja yhdistyvät Naantalin kaupunkiin 1.1.2017. Esityksen mukaan se tulisi käsitellä kunnissa 30.9.2015 mennessä. Siltä varalta, ettei neljän kunnan yhdistyminen tulisi kunnissa hyväksytyiksi, kuntajakoselvittävät laativat yhdistysselvityksen liitteeksi yhdistymissopimusluonnoksen myös Naantalin ja Maskun yhdistymisestä. Kaupungin talouden kehitys on ollut vuodesta 2013 lähtien myönteistä. Vuoden 2014 tilinpäätöksen keskeiset tunnusluvut ovat parempia alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Tilinpäätöksen ylijäämä on 13,7 miljoonaa euroa ennen varauksia. Tilikauden tuloksesta ehdotetaan tehtäväksi yhteensä neljän miljoonan euron suuruiset investointivaraukset, minkä jälkeen ylijäämäksi muodostuu 9,7 miljoonaa euroa. Alkuperäisen talousarvion mukaan alijäämä oli 0,5 miljoonaa euroa. Kaupungin toimintakate oli -81,5 miljoonaa euroa, muutos edelliseen vuoteen oli -3,7 % (- 84,6 milj. euroa). Toimintatuottojen yhteissumma toteutui alkuperäisen talousarvion mukaisesti. Talousarvion mukaiset toimintakulut laskivat 1,2 % edelliseen tilinpäätökseen verrattuna. Verotulot kasvoivat 1,4 % (kaikki kunnat + 2,6 %). Verotulojen kasvu oli verolajeittain seuraava: kunnallisvero + 2,3 % (kaikki kunnat + 1,3 %), yhteisövero -12,7 % (kaikki kunnat + 11,5 %) ja kiinteistövero +7,4 % (kaikki kunnat + 10,9 %). Vuosikate on asukasta kohti 893 euroa (vuoden 2013 tilinpäätöksessä 754 euroa ja keskiarvo 2001 2013 oli 450 euroa). Kaupungin velkamäärä laski edellisvuoden 37,5 miljoonasta eurosta 35,2 miljoonaan euroon. Velkaa oli vuoden 2014 lopussa 1 865 euroa asukasta kohti. Seuraavat tekijät vaikuttivat siihen, että tilinpäätös on parempi kuin alkuperäinen talousarvio: - toimintamenot alittuivat nettomääräisesti 3,8 miljoonaa euroa (henkilöstömenot alittuivat 1,3 miljoonaa euroa, palvelut alittuivat 1,1 miljoonaa ja materiaaliostot 1,0 miljoonaa euroa) - verotulot ylittyivät 2,9 miljoonaa euroa - poistot alittuivat 0,9 miljoonaa euroa - Tilalaitoksen ja Vesihuollon toimintakate parani yhteensä 0,5 miljoonaa euroa - sataman yhtiöittämisestä kirjattava luovutusvoitto oli noin 6,5 miljoonaa euroa. 4
Tilinpäätöksessä bruttoinvestointien toteuma on 15,0 miljoonaa euroa, kun varsinaisessa talousarviossa varauduttiin 12,4 miljoonan investointeihin. Tilivuoden aikana merkittäviä investointitarpeita aiheutui mm. sataman yhtiöittämisestä ja Turun Seudun Energiatuotanto Oy:n osakepääoman korottamisesta uuden voimalan rakentamisen rahoittamiseksi. Tilikauden tuloksesta tehdään kaksi vapaaehtoista varausta. Maanhankintaan esitetään 3 miljoonan euron varausta. Varaus kohdistetaan kaupungin (pl. taseyksiköt) tulokseen, joka on 12,1 miljoonaa euroa ennen varauksia. Lisäksi esitetään 1,0 miljoonan euron varausta sisäilmaongelmien aiheuttamien peruskorjaustarpeiden rahoittamiseen. Varaus kohdistetaan Tilalaitoksen tulokseen, joka on noin 1,3 miljoonaa euroa ennen varausta. Kaupungin luottamushenkilöjohto, esimiehet ja koko henkilöstö ansaitsevat kiitoksen siitä, että määrätietoiset toimenpiteet hallituksen talouskehityksen varmistamiseksi ovat tuottaneet tulosta. Valtion toimenpiteet kiristävät tulevina vuosina selvästi kaupungin taloutta. Valtionosuusuudistus ja tehdyt valtionosuuksien leikkauspäätökset pienentävät kaupungin tuloja lähes 500 euroa asukasta kohti. On todennäköistä, että eduskuntavaalien jälkeen on tulossa uusia kuntataloutta heikentäviä päätöksiä. Näiden syiden vuoksi on välttämätöntä jatkaa tarkkaa taloudenpitoa ja hakea määrätietoisesti uusia keinoja tehostaa toimintaa, lisätä kaupungin vetovoimaa asuinkuntana ja luoda edellytyksiä työpaikkojen määrän lisääntymiselle. Terveen talouden avulla kaupunki voi parhaiten säilyttää asukkaiden palveluiden tason hyvänä ja toimia turvallisena työnantajana. Kaupungin satamatoiminnan yhtiöittämisestä tehtiin päätökset syksyn 2014 aikana ja Naantalin Satama Oy aloitti toimintansa 1.1.2015. Liiketoiminnan luovutuksen myötä koko sataman henkilöstö siirtyi yhtiön palvelukseen. 5
Keskeiset taloushistorialliset kuvaajat, lähde Tilastokeskus ja Kuntaliitto (kaaviot on päivitetty 2014 asti siltä osin kuin tietopohja on saatavana) 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Toimintakate (itseisarvo), /as. 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Naantali Koko maa (enn) Toimintakate on toimintatuottojen ja toimintamenojen erotus. Se osoittaa, kuinka paljon käyttötalous tarvitsee verorahoitusta (verot + valtionosuudet). Toimintakate on yleensä negatiivinen. 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Verotulot + käyttötalouden valtionosuudet, /as. (verorahoitus) 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Verotulot ovat ainoa tuloryhmä, joka tuloutetaan maksuperusteisesti. Verotuloihin kuuluvat kunnallisveron, yhteisöveron ja kiinteistöveron tilitykset. Valtionosuustulot perustuvat valtiovarainministeriön (peruspalvelujen valtionosuus, verotuloihin perustuva tasaus) ja opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksiin (yksikköhintarahoitus, eräät sivistys-toimialan laskennalliset valtionosuudet). Naantali Koko maa (enn) 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Vuosikate, /as. 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Naantali Koko maa (enn) Vuosikate osoittaa tulorahoituksen (= toimintakate + verorahoitus), joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että jos vuosikate on suunnitelmapoistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. 6
150 140 130 120 110 100 90 Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot ( /as.) indeksoituna, 2002=100 2002 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Aiempi tunnusluku "äyriä/asukas" on korvattu otsikon käsitteellä sen jälkeen, kun kunnallisverotukseen tuli verosta tehtävät vähennykset. Otsikon käsite saadaan, kun ensin lasketaan veron määrä tulovähennysten jälkeen - tästä määrästä vähennetään verosta tehtävät vähennykset ja lopullinen veron määrä jaetaan tuloveroprosentilla. Naantali Koko maa 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Verotulot verolajeittain, /as. (TP:n mukaan) Naantali 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Kiinteistövero ym. Yhteisövero Kunnallisvero Verotulot kirjataan maksuperusteisesti - siten kaavio kertoo tilivuoden aikana kassaan kertyneiden verotulojen nettomäärän lajeittain. 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Lainakanta 31.12, /as. 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Kaavio kuvaa korollisen vieraan pääoman bruttomäärää eli antolainojen määrää ei ole vähennetty. Vieraaseen pääomaan on sisällytetty kuntatodistukset ja velkakirjalainat. Koko maan luvuissa ei ole mukana kuntayhtymien lukuja. Naantali Koko maa (enn) 7
60 40 20 0-20 -40-60 Kumulatiivinen toiminnan ja investointien rahavirta sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, milj. 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Kumulatiivinen lainakannan muutos vuodesta 1997 Kumulatiivinen toiminnan ja investointien rahavirta vuodesta 1997 Kaavio kertoo, onko tulorahoitus riittänyt toimintojen ja investointien rahoitukseen ilman lainanottoa tai sen lisäämistä. Tunnusluvun heikkous on, että siinä seurataan otettujen lainojen määrää vähentämättä annettuja lainoja. Kunnat ryhtyivät soveltamaan kirjanpitolakia 1997 alusta. 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Vuosikate ja investoinnit, / asukas 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että jos vuosikate on suunnitelmapoistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä, kun pitkällä aikavälillä poistot ja investoinnit ovat keskimäärin yhtä suuret. Vuosikate Investointien omahankintamenot yht. 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Vuosikate ja poistot, / asukas 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että jos vuosikate on suunnitelmapoistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikate Poistot ja arvonalennukset 8
190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 Toimintakate ja verorahoitus indeksoituina, 2002=100 2002 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Mikäli niiden kehitys toisiinsa nähden eriytyy, on tilanne analysoitava ja tarvittaessa ryhdyttävä eriytymiskehityksen suunnan edellyttämiin muutos-toimenpiteisiin. Vuosi 2002 oli verotulojen osalta poikkeuksellinen, joten tämä vertailu on syytä suorittaa usean tilinpäätöksen kokonaisuutena. Toimintakate Verot + valtionosuudet (TP:n mukaan) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Omavaraisuus-% 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Koko maa Naantali 50 % taso 70 % taso Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Kriisikunnan yksi kriteeri on, että tämä arvo < 50 %. 2 500 2 000 1 500 Käyttötalouden palkat, /as. Vuoden 2009 hyppäys johtuu kuntaliitoksesta ja kuntayhtymän purkamisesta. Kuntayhtymän palkat sisältyivät aiemmin kuntien (Naantali, Merimasku ja Rymättylä) ostopalveluihin kuntayhtymältä. 1 000 500 0 2002 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 9
Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Vuoden 2013 luottamustoimielinorganisaatio on kuvattu ohessa. Lisäyksinä edelliseen vuoteen ovat ympäristövirastoin toimialaan kuuluvat tiejaosto ja tilapalvelujaosto. KAUPUNGINVALTUUSTO Lisäksi tilivuonna toimi satamarakennustoimikunta ja Luolalan paloaseman rakennustoimikunta. KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA TARKASTUS- LAUTAKUNTA KAUPUNKISUUNNITTELU JAOSTO KAUPUNGINHALLITUS YLEISJAOSTO KOULUTUSLAUTA KUNTA KULTTUURILAUTA KUNTA VAPAA- AIKALAUTAKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA SATAMALAUTA KUNTA HYVINVOINTI JAOSTO YKSILÖJAOSTO KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA RAKENNUSLAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA SAARISTOLAUTAKUNTA TIEJAOSTO TILAPALVELU- JAOSTO 10
Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Vuoden 2008 talousromahdus aikaansai mittavan laskun bruttokansantuotteeseen. Talouden tila on edelleen hyvin altis häiriöille, vaikka monissa asioissa on tapahtunut käännettä. Asukaskohtainen bruttokansantuote on palautunut lievästi vuoden 2008 tason yläpuolelle, mutta nousu on loiventunut. Bruttokansantuote käyvin hinnoin, TK 2.3.2015 250 000 50 000 45 000 200 000 40 000 35 000 150 000 30 000 25 000 100 000 20 000 15 000 50 000 10 000 5 000 0 0 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Lähde Tilastokeskus BKT mrd eur, vas ast. BKT / asukas, oikea ast. Euroalueen kriisi jakaa euromaita yhä eri ryhmiin; osa on toistaiseksi saanut rahoittajien luottamusta lisää, kun joidenkin osalta epäluottamus kasvaa. Ongelmia on edelleen olemassa eivätkä ne poistu nopeasti. Suomen luottoluokitus on edelleen hyvä ja valtionlainojen korko erittäin alhainen. Koko maan työttömyyden trendi on tällä hetkellä nousujohteinen. Lähde Tilastokeskus 11
Henkilöverovelvollisten ennakonpidätysten bruttokertymä 2011 2012 2013 2014 muutos (%) osuus (%) Pakollinen sosiaalivakuutus 5 312 5 752 6 412 6 952 8,4 24,9 Julkinen hallinto ja maanpuolustus 3 631 3 618 3 777 3 827 1,3 13,7 Teollisuus 3 478 3 522 3 433 3 388-1,3 12,1 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajon. ja moott.pyörien korjaus 2 052 2 102 2 176 2 220 2,0 7,9 Terveys- ja sosiaalipalvelut 1 446 1 517 1 621 1 701 5,0 6,1 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 1 336 1 386 1 460 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 1 302 1 330 1 374 1 410 2,6 5,0 Informaatio ja viestintä 1 190 1 262 1 296 Rakentaminen 1 175 1 247 1 285 1 320 2,7 4,7 Kuljetus ja varastointi 1 020 1 028 1 056 Koulutus 823 840 862 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 519 559 588 Muu palvelutoiminta 453 423 438 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 233 243 253 Kiinteistöalan toiminta 201 211 213 Maatalous, metsätalous ja kalatalous 176 176 187 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 159 164 172 Taiteet, viihde ja virkistys 152 157 166 Vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ymp. puht.pito 101 104 108 Kaivostoiminta ja louhinta 49 55 58 Muut 38 35 40 7 115 3,2 25,5 Yhteensä 24 846 25 731 26 975 27 934 3,6 100,0 muutos(%) = muutos vuodesta 2013 vuoteen 2014 osuus(%) = toimialan osuus kaikista toimitetuista ennakonpidätyksistä 2014 käytetty toimialaluokitus = TOL 2008 luvut miljoonia euroja Verohallinto muutti julkistetun tilaston suppeammaksi. Lähde verohallinto (vero.fi) Eläkkeiden ja muiden pakollisten sosiaalivakuutustulojen osuus ennakonpidätyskertymästä oli 2014 jo 25 % ja kasvuvauhti on edelleen kova. Tilastokeskuksen toimialaluokista ainoa negatiivinen muutos todettiin teollisuudessa, kuten edellisenäkin vuonna. Tilastokeskuksen mukaan 2014 koko maan työllisten määrän vuosikeskiarvo oli 2 447 000 (2 457 000; 2 483 000). Työttömien määrän vuosikeskiarvo oli 232 000 (219 000; 207 000). Työttömistä miehiä oli 129 000 (122 000; 115 000) ja naisia 103 000 (97 000; 92 000). Koko maan työttömyysaste (15 74 v) oli 2014 joulukuussa 8,8 % (7,9 %; 6,9 %) ja koko maan työllisyysaste (15 64 v) oli 2014 joulukuussa 67,4 % (66,9 %; 67,3 %). Suomessa oli 2014 keskimäärin 2 105 000 (2 127 000; 2 146 000) palkansaajaa. Heistä 1 776 000 (1 796 000; 1 810 000) oli jatkuvassa ja 329 000 (330 000; 336 000) määräaikaisessa työsuhteessa. Naantalin työvoiman määrä on vuodesta 2006 viime vuoteen kasvanut 2,0 %, mutta työttömyysaste 10,9 % (luvut ovat ao. vuoden joulukuun lukuja). NAANTALI 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Työttömät 498 488 501 729 733 637 686 879 1 066 joulukuun luku Työvoima 8 937 8 885 8 975 9 084 9 151 9 153 9 173 9 163 9 115 Työttömät % työvoimasta 5,6 5,5 5,6 8,0 8,0 7,0 7,5 9,6 11,7 Lähde TEM OnLine 12
KOKO MAA, Milj. 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** 2018** VEROTETTAVA TULO 27 700 21 835 16 640 18 118 18 432 19 032 18 600 19 300 21 500 22 850 23 900 24 700 Muutos % 18,7-21,2-23,8 8,9 1,7 3,3-2,3 3,8 11,4 6,3 4,6 3,3 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 24,5 24,5 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 MAKSETTAVA YHTEISÖVERO 7 164 5 480 4 326 4 711 4 792 4 660 4 640 4 000 4 100 4 240 4 560 4 780 Kuntaryhmän osuus 0,2203 0,2203 0,3203 0,3199 0,3199 0,2834 0,2949 0,3556 0,3687 0,3092 0,3034 0,3034 KUNTIEN OSUUS YHT.VEROSTA 1 584 1 227 1 396 1 516 1 542 1 320 1 370 1 420 1 510 1 310 1 380 1 450 Muutos % 16,9-31,6 1,3-20,5 1,3 17,9-3,8-18,8 20,9-13,3 5,4 5,1 Kuntien osuus manner-suomessa 1 574 1 222 1 386 1 506 1 532 1 310 1 360 1 410 1 500 1 300 1 370 1 440 Kuntien osuus Ahvenanmaalla 10 5 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 Naantalin jako-osuus 0,00704 0,00621 0,00555 0,00405 0,00403 0,00557 0,00516 0,00404 0,00459 0,00351 0,00351 <- vahvistetut Taloussuunnitelman mukaan Edellä oleva taulukko kuvaa yhteisöveron määrää verottajan eli maksuunpanon näkökulmasta. Se eroaa kunnan tilinpäätösnäkökulmasta, koska kunnan tilinpäätökseen verotulot kirjataan tilitysten mukaan, ei maksuunpanon mukaan. Yhteisöveron perusteena oleva tulo ja myös veron määrä romahti kahdessa vuodessa 40 % (2007 / 2009). Tuosta laskusta palautuisi arvioiden mukaan noin 43 %, kun verrataan 2015 tuloa vuoden 2009 tuloon. Verokilpailun vuoksi on yhteisöverokanta 1.1.2014 pudotettu 20 %:iin. Kunnille menetys korvattiin nostamalla kuntien ryhmäosuutta. Ilman uusia päätöksiä kuntaryhmä menettää vuoden 2016 alusta noin 6 prosenttiyksikön verran tilapäiseksi tarkoitettua ryhmäosuutta. Naantali oli Suomen kuntajoukossa pitkään poikkeuksellisessa asemassa siinä mielessä, että täällä yritysverojen osuus suhteessa kunnallisveron määrään oli huomattavan korkea. Nyt Naantalin suhteellinen osuus yritysveroista on samaa tasoa kuin kunnallisveron tai jonkin verran sen yläpuolella - edelleen hyvää tasoa, mutta ei enää poikkeuksellisen korkea ja samaa tasoa kiinteistöveron tuoton kanssa. Alla oleva kaavio kuvaa Naantalin verolajien suhdetta toisiinsa. 0,0080 0,0070 NAANTALIN JAKO-OSUUDET VEROLAJEITTAIN 0,0060 0,0050 0,0040 0,0030 0,0020 0,0010 0,0000 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 yhteisövero kunnallisvero kiinteistövero Kunnallisverotulon kertyminen on pääosin tasoittunut verrattuna vuosituhannen vaihteen optiovuosiin, jolloin heilahtelut olivat hyvin suurta. 13
Kunnallisveron "rytmihäiriö" 110,0 % 105,0 % 100,0 % Verovuoden maksettav a v ero Todennäköinen kerty mä v erov uodelta 95,0 % 90,0 % Tilitetty kunnallisvero 85,0 % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014** 2015** 2016** Turun talousalueen kehitys ja kaupungin kannalta tärkeät hankkeet Alueen suuren työllistäjän eli Turun telakan omistus siirtyi syksyllä 2014 saksalaisen Meyer Werftin ja valtion omistaman yhtiön haltuun. Muutoksen jälkeen on telakka saanut uusia tilauksia. Turun Seudun Energiatuotanto Oy (TSE) lunasti osakassopimuksen mukaisesti Fortumin Naantalin voimalaitoksen omistukseensa 2014. Uuden monipolttoainevoimalan rakentaminen on käynnistynyt ja sen odotetaan olevan tuotantokäytössä syksyllä 2017. Turun Seudun Jätehuolto ja Rouskis ovat päättäneet fuusioitua Lounais-Suomen Jätehuolloksi vuoden 2015 alusta. Fuusio ei ole toteutettu Salon valtuuston hyväksymispäätöksestä tehdyn valituksen vuoksi. Muiden omistajakuntien päätökset ovat lainvoimaisia. Yhtiöillä on yhdessä 2/3 osuus Salon alueen uudesta jätevoimalahankkeesta, joka oli tarkoitus saada tuotantokäyttöön 2018. Hankkeesta on valitus vireillä. Turun Seudun Jätehuolto Oy:n (TSJ) uuden jätevoimalan ympäristövaikutusten arviointi eli YVA esiteltiin maaliskuussa 2013, mutta hanke ei ole nyt ajankohtainen edellä kuvatun jätevoimalaratkaisun jälkeen. Naantali, Turku, Raisio ja Masku ovat suhtautuneet myönteisesti selvitykseen seudullisesta vesiyhtiöstä. Selvityksessä ovat mukana myös Turun Seudun Vesi Oy ja Turun Seudun Puhdistamo Oy. Selvittely on käynnissä. Turun kaupunkiseudulle on laadittu kestävää kehitystä ja alueen vetovoimaisuutta edistävä rakennemalli, Rakennemalli 2035. 14
Rakennemallityöhön osallistuu kaupunkiseudun työssäkäyntialueen 13 kuntaa: Aura, Kaarina, Lieto, Parainen, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku. Mukana ovat myös Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Rakennemallityön tärkeimpänä tavoitteena on löytää yhteinen näkemys kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäyksen päälinjoista. Rakennemallityössä haetaan periaatelinjauksia seudullisesti merkittäviin toimintoihin kuten asuin- ja työpaikkaalueiden kehittämiseen ja profilointiin, palvelujen järjestämiseen yhdessä sekä liikenne- ja viherverkon luomiseen kaupunkiseudulle tavoitteena kestävä kaupunkirakenne vuonna 2035. Seudun joukkoliikenne otti 1.7.2014 MAL-sopimuksen mukaisen askeleen eteenpäin, kun uusi joukkoliikenne eli Föli toi yhtenäiset lippukäytänteet sopimuskuntien alueelle. Myös Naantalin sisäinen joukkoliikenne liitettiin Föliin 2015 ja sitä hyödynnetään mm. koulukuljetuksissa. Seutukunnan työllisyystilanteessa ei toistaiseksi näy käännettä parempaan. 160 000 140 000 Turun seutukunta 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Työlliset Työttömät 15
Veronalaiset tulot notkahtivat vuonna 2012, mutta se kohdistui pääomatuloihin, joissa vertailuvuotena oli poikkeuksellisen hyvä vuosi. Ilmiö näkyy Naantalin osalta selkeästi. Pääomatuloista ei makseta kunnallisveroa vaan verotuotto menee kokonaan valtiolle. Kunnallisverotuksessa verotettava ansiotulo on kehittynyt lähes identtisesti koko maan trendin mukaisesti. 16
Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupunginvaltuusto valitsi 31.3.2014 OTK Jouni Mutasen kaupunginjohtajan virkaan. Mutanen aloitti tehtävässä 1.9.2014. Kaupungin verotuloennuste talousarvioon 2014 laadittiin negatiivisen väestökehityksen varaan. Lopullinen väestömuutos oli kuitenkin positiivinen, mikä osaltaan vaikutti verotulojen suotuisaan kehitykseen. Väestön ikäryhmäkehitystä on seurattava ja se on otettava huomioon toiminnan suunnittelussa ja toimintojen sopeuttamisessa. Naantalin työttömien määrän kehitys oli 2014 huolestuttavaa. Vaikka Turun telakka on ilmeisesti saamassa uusia tilauksia, tulevat sen heijastusvaikutukset viiveellä. Myöskään alueellinen voimalainvestointi ei välttämättä heijastu alueen työpaikkakehityksessä. Kaupungin merkittävä toimintayksikkö eli satama yhtiöitettiin vuoden aikana. Osaltaan voidaan odottaa, että 2000-luvun alun voimakkaan investointivaiheen jälkeen yhtiölle siirtynyt satamatoiminta ja sitä tukevat rakenteet toimivat hyvänä pohjana toiminnan vakiinnuttamiselle. Toisaalta Suomen hidas talouskasvu, jossa viennin veto on hiipunut, asettaa haasteita yhtiön toimintakyvyn kehittämiselle. Myös rakenteilla olevan voimalan polttoaineratkaisut voivat vaikuttaa satamayhtiön toimintaedellytyksiin. Kaupungin osalta haasteelliset toimintaolosuhteet ovat jo käsillä. Valtionosuusuudistus on jo päätetty ja sen valtionosuusvähennysten siirtymäkausi kohdistuu vuosiin 2014 2016. Lisäksi jatkuvasti heikentyvä valtiontalous tulee vaatimaan lisätoimenpiteitä Suomen talouden liikkumavaran kasvattamiseksi. 17
TULOSLASKELMA TP TA Ero TA:oon Edell. TP Ero edell. TP:een euroa % euroa % Toimintatuotot* 54 667 54 714-47 -0,1 % 53 313 1 354 2,5 % Valmistus omaan käyttöön 201 152 49 32,5 % 156 46 29,4 % Toimintakulut* -136 350-140 180 3 830-2,7 % -138 043 1 693-1,2 % Toimintakate -81 481-85 314 3 833 4,5 % -84 573 3 092 3,7 % Verotulot 79 328 76 440 2 888 3,8 % 78 267 1 061 1,4 % Valtionosuudet 18 182 18 510-328 -1,8 % 19 987-1 805-9,0 % Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 114 100 14 14,2 % 118-4 -3,3 % Muut rahoitustuotot 996 800 196 24,5 % 699 297 42,6 % Korkokulut -241-480 239-49,8 % -256 15-5,8 % Muut rahoituskulut -28-30 2-5,7 % -17-11 65,7 % Vuosikate 16 870 10 026 6 844 68,3 % 14 225 2 646 18,6 % Poistot -9 731-10 586 855-8,1 % -10 349 619-6,0 % Arvonalentumiset Satunnaiset tuotot 6 479 6 479 Satunnaiset kulut 0-25 Tilikauden tulos 13 618-560 14 178 2532,9 % 3 850 9 768-253,7 % Tilinpäätössiirrot -3 930 59-3 989 280-4 209-1504,2 % Tilikauden ylij + / alij - 9 689-500 10 189 2035,9 % 4 130 5 559-134,6 % TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / toimintakulut, % 40,1 39,0 38,6 Vuosikate / poistot, % 173,4 94,7 137,4 Vuosikate, euroa / asukas 893 537 754 139 18,5 % Asukasmäärä 31.12 (TK) 18 882 18 684 18 859 23 0,1 % TILIKAUDEN TULOS VARSINAISEN TALOUSARVION JA TILINPÄÄTÖKSEN MUKAAN = tulos ennen tilinpäätössiirtoja 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0-5 000 000-10 000 000 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tilikauden tulos TA Tilikauden tulos TP 18
Yllä olevassa kaaviossa on vertailtu varsinaisen talousarvion mukaista tilikauden tulosta tilinpäätöksen mukaiseen tilikauden tulokseen. Varsinaisen talousarvion toimintakate oli 85,3 miljoonaa euroa ja toteutunut toimintakate oli 81,5 miljoonaa euroa. Sataman toimintakate ylittyi noin 65 000 eurolla. Sosiaali- ja terveystoimen toimintakate parani 1,6 miljoonaa euroa, jossa erikoissairaanhoidon myötävaikutusta noin 600 000 euroa. Sivistystoimen toimintakate parani 0,5 miljoonaa euroa ja ympäristöviraston toimintakate, ml. Tilalaitos ja Vesihuolto, parani noin 1 miljoonaa euroa. Toimintakatteeseen vaikuttavat varsinaisen toiminnan tulot ja menot eli mukana eivät ole verorahoitus, rahoituserät eivätkä poistot. Seuraavassa kaaviossa esitetään toimialoittain, miten toimialan toimintakate toteutui verrattuna varsinaiseen talousarvioon. 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 Yle Toimintakatteen muutos varsinaisesta talousarviosta tilinpäätökseen (muutos euroina) Sote Siv Ymp Satama Tilal Vesil 19
TOIMIALOJEN TOIMINTAKATE TILINPÄÄTÖKSEN MUKAAN 10000 000 0-10000 000-20000 000-30000 000-40000 000-50000 000-60000 000 Yleinen Sote Sivistys Ympäristö Satama Tilalaitos Vesilaitos Toimintakate TA Toimintakate TP Tulos ja sen muodostuminen kaupungin ja taseyksiköiden kesken on esitetty seuraavassa kaaviossa kunnan lyhennetyn tuloslaskelman mukaisena. 1000 euroa Yhteensä Kaupunki Tilalaitos Vesihuolto Toimintakate -81 481-87 461 4 413 1 567 Verotulot 79 328 79 328 Valtionosuudet 18 182 18 182 Rahoituserät 841 1 453-447 -165 Vuosikate* 16 870 11 503 3 966 1 402 Poistot -9 731-5 916-2 734-1 080 Arvonalentumiset Satunnaiset erät, netto 6 479 6 479 Tilikauden tulos 13 618 12 065 1 232 321 Poistoeron vähennys (+) 70 0 67 4 Varaukset -4 000-3 000-1 000 Tilikauden ylijäämä / alijäämä 9 689 9 065 298 325 * taseyksiköillä ei käytetä tätä nimitystä 20