PÄLKÄNEEN KUNTA, LAITIKKALA KATAJAN TILAN RANTA-ASEMAKAAVA

PÄLKÄNEEN KUNTA, LAITIKKALA KATAJAN TILAN RANTA-ASEMAKAAVA Alue muodostuu Laitikkalan kylän kiinteistöistä Kataja 3:34 / 5 ja 3:34/3, Ainola 3:26 ja Kyllönsuu 3:28 KAAVASELOSTUS,20.12.2010 Kaava-alueen sijainti. Kaavoituksen vireilletulo: Kaavaehdotus: Kunnanvaltuusto: Kaavaselostuksen liitteet: Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.6.2010 Liite 2 Luontoselvitys Liite 3 Rakennusinventointilomake Liite 4 Maisemarakenne, karttaliite Liite 5 Viranomaisneuvottelun 19.8.2010 muistio Liite 5 Luonnosvaiheen lausunnot ja vastineet Liite 6 Tilastolomake Liite 7 Kaavakartta määräyksineen 1:2000 Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Jokipolventie 15,37130 Nokia, gsm 040 5576086 1

1. LÄHTÖKOHDAT 1.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee Laitikkalan kylän keskustassa Hämeenlinnantien länsipuolella Pintele-nimisen järven rannalla. Suunnittelualueen laajuus on 17,3 ha Katajan niemialueen osalta ja 5,7 ha Ansajärven osalta. Yhteenlasketun rantaviivan pituus on noin 790 m. Rakennettu ympäristö Asemakaavoitettavalla alueella sijaitsee Katajan talouskeskus ja siihen liittyvä rantasauna, Katajan liha Oy:n maaseutumyymälä Kesänmaku, kaksi lomarakennusta ja peltoa. Näkymä Hepolahdentieltä Katajan tilakeskukseen päin. Näkymä Katajan tilalta pohjoiseen. Katajan tilakeskuksen ranta (talouskeskuksen länsiranta). Niemialueella sijaitsee 9 ennen vuotta 1959 lohkottua kiinteistöä, joilla sijaitsee 9 lomaasuntoa ja 1 pysyvässä asumisessa oleva omakotitalo. Loma-asunnoista kaksi on mukana kaavoitettavassa alueessa. 2

Katajan maatilan talouskeskukseen kuuluu useita erillisiä tuotanto- ja talousrakennuksia, asuinrakennus sekä rantasauna. Rakennusoikeutta maatilan talouskeskuksen alueella on käytetty noin 2550 kem². Vanha päärakennus ja siihen liittyvä lihanjalostamo. Navetta. Viljankuivaamo. Autotalli. Perunavarasto. Konehalli. Uusi konehalli. Vanha asuinrakennus. Uusi asuinrakennus. Rantasauna. Rantarakennus (jalaksilla). Kyllönsuun loma-asunto. Kulttuuriympäristö Katajan tilan kaikki rakennukset paloivat vuoden 1918 taistelujen yhteydessä. Jälleenrakennus käynnistyi sen jälkeen välittömästi ja uusi asuinrakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen Sääksmäeltä vuonna 1920. Tämän jälkeen valmistui navetta vuonna 1922 betoniharkoista, jotka tehtiin paikan päällä muotilla itse ja sen jälkeen 1900-luvun lähes jokaisena vuosikym- 3

menenä lukuisia rakennuksia tilan tarpeisiin. 1920-luvulla rakennettiin toinen asuinrakennus. 1970-luvulla vanhempi asuinrakennus paloi sisältä ja rakennettiin jälleen uusi, tiilinen asuinrakennus. 1990-luvulla tilalla aloitettiin lihanjalostustoiminta ja vanhan asuinrakennuksen yhteyteen tehtiin tuotantotilat, joita on laajennettu useaan otteeseen. Katajan tilan rakennuskannassa näkyvät hyvin tilan toiminnan ja maatilarakentamisen kehittyminen ja muutokset 1920-luvulta nykypäivään. Rakennuskannasta 1920-luvulla rakennettu toinen asuinrakennus ja navetta ovat säilyneet parhaiten. Navetan paikan päällä tehdyt betoniharkot ovat rakennushistoriallisesti arvokkaita. Kulttuuriympäristöstä on tehty erillinen rakennusinventointi kaavoitusta varten. Katajan tilan merkitys Laitikkalan matkailussa Maatalous on edelleen Laitikkalan kylän tärkein elinkeinolähde, mutta sen rinnalle ja oheen on muodostunut myös muuta elinkeinoelämää ja matkailusta on kehittynyt tärkeä elinkeino. Kylän suurimpia matkailukohteita ovat Rönnvikin viinitila ja Katajan lihan maaseutumyymälä Kesänmaku. Lisäksi kylässä on useita maatiloja, joissa on suoramyyntiä, majoitusta ja muita matkailupalveluita. Matkailun kehittämiseksi on tärkeää kehittää myös majoituspalveluita, jotta matkailijoilla on mahdollisuus viipyä kylässä pidempään. Katajan tilalla on Pinteleen järven rannassa tällä hetkellä yksi vuokrattava loma-asunto ja tarkoituksena kehittää tilan toimintaa edelleen lisäämällä majoituspaikkojen määrää. Kunnallistekniikka Alueella on vesi-, viemäri- ja sähköverkko. Luonnonympäristö Alue on pääosin peltoa. Ranta-alueille on laadittu luontoselvitys ja sen mukaan alueelta ei löytynyt luonnonsuojelulain, metsälain, vesilain tai EU:n direktiivien tarkoittamia erityisiä luontokohteita jotka tulisi huomioida alueen kaavoitusta suunniteltaessa. Alueen pohjoisranta ei enää ole luonnontilassa eikä mahdollinen lisärakentaminen vaikuta merkittävästi alueen vesilinnuston elinolosuhteisiin tai Kyllönjoen virkistyskäyttöön ja maisemaan. Maisema Katajan tila sijaitsee Laitikkalan kylässä maisemallisesti näkyvällä paikalla. Tilan rakennukset sijoittuvat niemialueen tyveen ja tilan pelto avautuu pohjoiseen, niemeen päin. Niemessä olevasta lomarakentamisesta huolimatta niemeä hallitsevat edelleen tilan rakennukset peltoineen. Suunnittelualue sijaitsee Pinteleen kaakkoispäässä järveen työntyvässä niemessä. Niemen koillispuolelta lähtee vesistö muuttuu Kyllönjoeksi, joka on yhteydessä Ilmoilanselkään. Pinteleen rantamaisemat ovat melko rehevät ja kaislaiset. Kauempana rannasta on kumpuilevaa, edustavaa viljelysmaisemaa: peltoja ja maatiloja. Erityisen hyvin on maisema säilyttänyt perinteisen ilmeensä järven lounaisrannalla Kaitamontien varrella. Järven koillispuolella kulkee Lahdentie ja Hämeenlinnantie. Suunnittelualue on osoitettu kuvaan nuolella ja rajattu katkoviivoin. 4

Suunnittelualue on osoitettu kuviin nuolella ja rajattu katkoviivoin. Niemen pohjoisrannassa sijaitsevalla Kyllönsuu-kiinteistöllä oleva lomarakennus sopeutuu hyvin maisemaan runsaan puuston ja rakennuksen tumman värityksen ansiosta. 5

Suunnittelualueen maisemarakenne. Suunnittelualue sijaitsee osin viljelysmaisemassa ja osin järvimaisemassa. Niemessä maiseman muodostavat laaja peltoaukea, lomarakentaminen, rehevä rantapuusto ja rantojen ruohikot. Liikenne Katajankärjessä sijaitsee 9 loma-asuntoa, joille on kulku Katajan maatilan talouskeskuksen lävitse kulkevaa tietä pitkin. Tie on tarkoitus siirtää kulkevaksi talouskeskuksen koillispuolelta. Maanomistus Kiinteistöt Kataja 3-34 ja Kyllönsuu 3-28 ovat kokonaisuudessaan Kari Katajan omistuksessa. Kiinteistö Ainola 3-26 on myyty vuonna 1967 kantatilasta yksityishenkilölle. 1.2. Suunnittelutilanne Asemakaava Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Yleiskaava Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. 6

Maakuntakaava Pirkanmaan 1.maakuntakaavaehdotus on vahvistettu valtioneuvoston päätöksellä 29.3.2007. Maakuntakaavassa Laitikkala on osoitettu palvelukyläkeskukseksi. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi (sininen vaakaraidoitus, MAm015, Pälkäne, Pinteleen kulttuurimaisema). Maakuntakaavassa Laitikkala on osoitettu maaseutuelinkeinojen kehittämisen kohdealueeksi (mk 1, ruskea viiva). Pohjakartta Kaava-alueen pohjakartta-aineisto on hankittu Maanmittauslaitoksesta keväällä 2010. 7

2. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1. Aloite ja suunnittelun tarve Aloitteen ranta-asemakaavan laatimisesta on tehnyt maanomistaja Kari Kataja. Hänellä on tavoitteena saada niemialueen pohjoisosaan yksi uusi rakennuspaikka loma-asuntoa varten. 2.2. Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Keskeisinä osallisina voidaan pitää seuraavia: Pirkanmaan maakuntamuseo (maakuntakaavan merkinnät maakunnallisesti arvokas maisema-alue ja maaseutuelinkeinojen kehittämisen kohdealue) Pirkanmaan ELY-keskus Pälkäneen rakennuslautakunta Pälkäneen tekninen lautakunta Pälkäneen ympäristölautakunta Niemialueen muut maanomistajat Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavoituksen alussa 19.8.2010 järjestettiin viranomaisneuvottelu. Viranomaisneuvottelussa keskusteltiin mm. selvitysten riittävyydestä, mitoituksesta ja maisemasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja kaavaselostus liitteineen asetetaan nähtäville ja niistä on mahdollista kertoa mielipiteensä. Myös viranomaisilta pyydetään kommentteja luonnoksesta. Luonnosvaiheessa saadun palautteen pohjalta laaditaan kaavaehdotus, josta on mahdollista jättää nähtävilläoloaikana muistutus. Viranomaisilta pyydetään ehdotusvaiheessa lausuntoja. Kaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Valtuuston päätöksestä on mahdollista valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. 2.3. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan laatimisen tavoitteena on määrittää Pälkäneen Laitikkalassa sijaitsevan Katajan talouskeskuksen ja sen pohjoispuolisen niemialueen maankäyttö Kari Katajan omistuksessa olevan alueen osalta. Tavoitteena on määrittää alueen ranta-rakennusoikeus sekä määrittää alueen muu maankäyttö. Saman maanomistajan omistuksessa olevan ranta-alueen rakennusoikeus Ansajärven rannasta on tarkoitus siirtää Katajan niemialueen pohjoisrannalle. 8

3. ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELUT 3.1. Mitoitus Kantatilatarkastelu, kiinteistö 635-417-3-34 Kataja Kantatila 635-417-3-16 Kataja, muodostettu 25.5.1959 Kiinteistö 635-417-3-21 Päivärinne 2 635-417-3-22 Hevonkärki 2 635-417-3-24 Säästökulma 635-417-3-26 Ainola 635-417-3-28 Kyllönsuu 635-417-3-34 Kataja Ranta-asemakaavan mitoitus perustuu kantatilatarkasteluun, muunnetun rantaviivan laskelmaan sekä koko Katajan niemialueen ja Pintelejärven maanomistajien tasapuoliseen kohteluun. Muodostumispvm Onko rannalla? Rantarakennuspaikkojen määrä Huom! 9.11.1964 On 0 Koskee vain tiealueen lohkomista kiinteistöihin * 9.11.1967 On 0 Koskee vain tiealueen lohkomista kiinteistöihin * 2.9.1965 Ei 0 30.10.1967 On 1 7.10.1969 On 1 6.1.2001 On 1 Yhteensä 3 *)Kiinteistö 635-417-3-7 (nykyinen 635-417-3-35) Hevonkärki on lohottu kantatilasta 16.2.1952 ja kiinteistö 635-417-3-13 (nykyinen 635-417-3-37) Päivärinne 9.11.1953. 9.11.1964 näihin kiinteistöihin liitettiin kantatilasta tiealuetta yhteensä 1400 m². Kantatilatarkastelun perusteella kantatilalla on 3 olemassa olevaa rantarakennuspaikkaa: 2 loma-asuntoa ja maatilan talouskeskus, joka ulottuu rantaan saakka. Rantaviivalaskelma Kiinteistö Rantaviivan pituus Kerroin Muunnetun rantaviivan pituus 635-417-3-34/ 144 m 0,5 72 m Kataja länsiranta 635-417-3-34/ 175 m 1 175 m Kataja pohjoisranta 635-417-3-34/ 264 0,5 132 m Ansajärvi 635-417-3-26 70 m 1 70 m Ainola 635-417-28 95 m 1 95 m Kyllönsuu Yhteensä 544 m Ranta-asemakaavaan on otettu mukaan samaan kantatilaan kuuluva, saman maanomistajan omistuksessa oleva maa-alue Ansajärvellä. Rakennusoikeus Ansajärveltä on siirretty Pintelejärven rannalle. Kaava-alueen muunnetun rantaviivan pituus on 544m. Mitoituksen perustelu Mitoitusta varten on selvitetty koko Pintele-järven ja erikseen Katajan niemialueen 9

nykyinen rakentamistehokkuus laskemalla järven muunnetun rantaviivan pituus ja olemassa olevien rantaan rajautuvien rakennettujen kiinteistöjen määrä. Koko järvialueen muunnetun rantaviivan pituus on noin 6,6 km. Järvialueella on yhteensä 74 rantaan rajoittuvaa kiinteistöä, joista 63 on rakennettu. Järven toteutunut rakentamistehokkuus on 9,5 rakennuspaikkaa/ muunnettu rantaviivakilometri. Koko Katajan niemialueella on tällä hetkellä 1 omakotitalo, 9 loma-asuntoa ja Katajan talouskeskus. Niemialueen muunnetun rantaviivan pituus on 888 metriä (kaava-alue 412m ja kaava-alueen ulkopuolinen osa 444m). Alueen toteutunut rakentamistehokkuus on siten 11/888m = 12,4 rakennuspaikkaa/ muunnettu rantaviivakilometri. Kaava-alueen nykyinen rakentamistehokkuus on 5,5 rakentamispaikkaa/muunnettu rantaviivakilometri. Yhden rakennuspaikan lisäyksellä eli yhteensä 4 rakennuspaikan määrällä suunnittelualueella tehokkuudeksi tulee 8,8 rp/ muunnettu rantaviivakilometri. Kiinteistö 635-417-3-34/ Kataja länsiranta 635-417-3-34/ Kataja pohjoisranta 635-417-3-34/ Ansajärvi 635-417-3-26 Ainola 635-417-28 Kyllönsuu Muunnetun rantaviivan pituus Sijainti Mitoitusluokka Rakennusoikeus 72 m Pintele 8,8 0,63 175 m Pintele 8,8 1,54 132 m Ansajärvi 3 0,40 70 m Pintele 8,8 0,62 95 m Pintele 8,8 0,84 544 m Yhteensä 4,03 rp Maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja mitoitussuunnitelman uudelleenarviointi Koko järvialueen toteutunut rakentamistehokkuus on 9,5, Katajan niemialueen 12,4 ja kaavaalueen 5,5 rakennuspaikkaa/muunnettu rantaviivakilometri. Pälkäneen kunnanvaltuuston hyväksymän mitoitussuunnitelman mukaan Pinteleen rakentamistehokkuudeksi on määritetty 5 rp/rantaviivakm. Koska mitoitussuunnitelma on huomattavasti pienempi kuin toteutunut rakentamistehokkuus, on sen uudelleenarviointi perusteltua maanomistajien tasapuolisen kohtelun kannalta. Katajan niemialueen 10 kiinteistöstä seitsemän on lohkottu ennen vuotta 1959. Tämän nyt suunnittelualueen ulkopuolelle jäävän alueen rakentamistehokkuus on 15,8 rp/rantaviivakm. On epäoikeudenmukaista, että yli 50 vuotta sitten rakennetut tiiviit loma-asuntoryppäät estävät kokonaan rantarakentamisoikeuden järven niiltä maanomistajilta, joilla vapaata rantaviivaa on useita satoja metrejä ja rakentaminen on mahdollista sijoittaa maiseman ja luonnon kannalta edullisiin paikkoihin olemassa olevaan rakentamiseen tukeutuen. 1950- ja 60-lukujen yli 10 rp/rantaviivakilometrin rakentamistehokkuus olisi mitä todennäköisimmin sietämätön alueen luonnonarvojen ja maiseman säilymisen kannalta. Paikoissa, joissa uusi rakentaminen voidaan osoittaa maisema-arvot säilyttäen ja olemassa olevaan rakentamiseen tukeutuen, olisi maanomistajien tasapuolisen kohtelun kannalta perustelua nostaa mitoitusta lähelle toteutunutta tehokkuutta 9,5 rp/rantaviivakilometri. 10

Mitoituksen nostamista Katajan alueella puoltaa myös se, että alueella on järjestetty jätevesien hallittu käsittely omassa puhdistamossa ja se, että rakentamisella saatetaan katkaista avoimelta pellolta tulevien valumavesien johtuminen suoraan järveen. Vastaavien kriteereiden täyttymistä voitaisiin käyttää mitoitussuunnitelman uudelleenarvioinnissa muuallakin Pintele-järvellä. 3.2. Maaseutuelinkeinojen kehittämisen tukeminen Maakuntakaavassa Laitikkala on osoitettu maaseutuelinkeinojen kehittämisen kohdealueeksi. Maatalous on edelleen Laitikkalan kylän tärkein elinkeinonlähde, mutta matkailu on sen rinnalla kasvanut myös tärkeäksi elinkeinoksi. Matkailu tarvitsee toimiakseen ja kehittyäkseen riittävästi majoituspalveluja. Katajan tila sijaitsee kylässä keskeisellä paikalla ja tilalla toimiva lihanjalostamon ja myymälän ansiosta se on yksi kylän merkittävimmistä matkailukohteista. Katajan tilalla on Pinteleen järven rannassa tällä hetkellä yksi vuokrattava loma-asunto ja yhden uuden loma-asunnon rakentamisella voitaisiin parantaa tilan ja koko kylän majoituspalvelutasoa. Laajempaa merkitystä maaseutuelinkeinojen kehittämisen tukemiselle olisi koko Pinteleen mitoitussuunnitelman uudelleenarvioinnilla, jolloin järven rannalle voitaisiin osoittaa muitakin matkailua tukevia loma-asuntoja. 3.3. Korttelialueiden kuvaus Kaavassa on rakennusoikeutta 3 lomarakennukselle ja yhdelle maatilan talouskeskukselle. Lomarakennuksista kaksi on olemassa olevaa. Uusi lomarakennuspaikka on osoitettu niemen muiden rakennuspaikkojen jatkeeksi. Kaavassa on osoitettu sitovat rakennusalojen rajat lomarakennuksille, maatilan talouskeskuksen rakennuksille ja rantasaunoille. m². Rakennusten lukumäärä saa olla enintään neljä. Lomarakennusten rakennuspaikoille voidaan rakentaa yksi yksiasuntoinen 1 ½-kerroksinen asuinrakennus. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu pintaala saa olla 6% rakennuspaikan pinta-alasta kuitenkin enintään 160 kerrosalaneliömetriä. Enimmäiskerrosalasta vähintään 20 k-m² tulee varata varastotilan rakentamiseen ja rakennuksista vierasmaja saa olla kooltaan enintään 15 Kiinteistön kaikkien rakennusten alimman lattiatason tulee olla vähintään 1m ylävesirajaa korkeammalla. 11

Rakentaminen tulee sopeuttaa olemassa olevaan rakentamiseen ja ympäristöön. Venevajan ja -katoksen tulee sijaita kokonaan keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta katsoen mantereen puolella kasvillisuuden suojaamana. Rakennukset tulee olla puulautaverhottuja ja harjakattoisia. Julkisivujen ja katon värityksen tulee olla tumma ruskea tai muu vastaava tumma sävy. Maatilan talouskeskuksen rakennuspaikalle voidaan rakentaa tuotanto- ja talousrakennuksia sekä korkeintaan kaksi asuinrakennusta. Rakennuspaikalle yhteensä rakennettavaksi sallittu kerrosala saa olla enintään 15% rakennuspaikan pinta-alasta. Talouskeskukseen on osoitettu erikseen rakennusala, jolle voi sijoittua asuin-, tuotanto- ja talousrakennuksia ja rakennusala, jolle voi sijoittua rantasauna. Maatilan talouskeskuksen alueella suojeltaviksi on osoitettu 1920-luvulla rakennettu asuinrakennus ja navetan vanhin osa. Rakennuksia ei saa purkaa. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen säilymisen turvaamiseksi asuinrakennuksen säilyttäminen ei vaikuta AM-alueen asuinrakennuksen rakennusoikeuteen. Rakennuksessa tehtävien muutos- ja korjaustöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen ominaispiirteet säilyvät. Navetan osalta säilyttäminen koskee navetan vanhinta osaa. Rakennuksen julkisivuissa tulee säilyttää alkuperäinen betoniharkkopinta. Kaikki kaava-alueen rakennukset tulee liittää vesi ja viemäriverkkoon. Keskeinen, yhtenäinen peltoalue on osoitettu maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi. Ranta-alueen rakentamaton ja viljelemätön alue on määritetty maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Rantapuusto tulee säilyttää merkittävänä osana maisemaa. Maatilan talouskeskuksen ja lomarakennusten korttelialueiden ranta-alueet on osoitettu puustoisena säilytettäviksi alueen osiksi. Rakentamisesta vapaaksi jäävän rannan osuus koko kaava-alueella: Kaavan osa Rakentamiseen osoitetun rantaviivan pituus Rakentamisesta vapaaksi jäävän rantaviivan pituus AM-alue 72 m MY-alue, länsiranta 72 m Kortteli 1 176 m RA Kortteli 2 77 m RA MY-alue, pohjoisranta 87 m Ansajärvi 264 m Yhteensä 325 m 423 m Vapaan rantaviivan pituus koko Katajan niemialueella on tällä hetkellä 211m eli 24% rantaviivasta. Yhden rakennuspaikan lisäyksellä vapaan rantaviivan pituus olisi 134m eli 15% rantaviivasta. Maatilan talouskeskuksen koillispuolitse on osoitettu olemassa oleva Hepolahdentien tiealue. 12

Ansajärven rannasta kaavaan on otettu mukaan Katajan kantatilaan kuuluva osa 200 metrin etäisyydellä Ansajärven rannasta. Alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. Rakennusoikeus on siirretty RAalueelle. 3.4. Kaavan vaikutukset Rakentamisen määrä ranta-alueella Ranta-asemakaava mahdollistaa yhden uuden lomarakennuksen rakentamisen. Niemialueella on tällä hetkellä 1 omakotitalo, 9 loma-asuntoa ja Katajan talouskeskus. Koko niemialueen muunnetun rantaviivan pituus on 888 metriä (kaava-alue 412m ja kaava-alueen ulkopuolinen osa 444m). Alueen nykyinen mitoitus on siten 11/888m = 12,4 rakennuspaikkaa/ muunnettu rantaviivakilometri. Yhden rakennuspaikan lisäyksellä mitoitus olisi 12/888m = 13,5 rakennuspaikkaa/ muunnettu rantaviivakilometri. Rakentamisen määrä niemialueella kasvaisi 9%. Ansajärvi säilyy kaavoitetulta osaltaan rakentamattomana. Rakentamisen määrä Katajan talouskeskuksen alueella Ranta-asemakaavassa on Katajan talouskeskuksen alueelle määritetty rakennusoikeutta 15% rakennuspaikan pinta-alasta. Maatilojen talouskeskuksen korttelialueen koko on 21993m², joten rakennusoikeutta on 3299 kerrosalaneliömetriä. Rakennusoikeutta on käytetty noin 1800 kem², ja jäljellä olevan rakennusoikeuden määrä on 1499 kem². Rakennusoikeus mahdollistaa mm. lihanjalostamon tilojen laajentamisen, konehallin, varaston tai vastaavan sekä uuden asuinrakennuksen rakentamisen. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu Pintele-järven toteutunut rakentamistehokkuus on 9,5, koko Katajan niemialueen 12,4 ja ranta-asemakaava-alueen 5,5 rakennuspaikkaa/muunnettu rantaviivakilometri. Yhden rakennuspaikan lisäyksellä tehokkuudeksi tulee 8,8 rp/ muunnettu rantaviivakilometri. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun kannalta on perusteltua osoittaa ranta-asemakaavaa laativalle maanomistajalle yksi uusi rakennuspaikka. Vapaaksi jäävä yhtenäisen rantaviivan osuus Ranta-asemakaava alueella vapaaksi jäävän rantaviivan pituus on 423 m ja rakentamiseen osoitetun rantaviivan 325 m. Vapaan rantaviivan osuus on siten yli 50%. Yhden rakennuspaikan lisäyksellä on vähäinen merkitys Katajan koko niemialueen vapaaksi jäävän rantaviivan osuuteen. Vapaan rantaviivan pituus on tällä hetkellä 211m eli 24% rantaviivasta. Yhden rakennuspaikan lisäyksellä vapaan rantaviivan pituus olisi 134m eli 15% rantaviivasta. Yhtenäinen rakentamaton alue Kaavalla turvataan yhtenäisen rakentamattoman alueen säilyminen suunnittelualueella. Koko Katajan niemialueen pinta-ala on 19,9 ha (kaava-alue 17,3 ha ja kaava-alueen ulkopuoliset osat 2,6ha). Nykyisin alueesta on yhtenäistä rakentamatonta aluetta 14,3ha. Yhden raken- 13

nuspaikan lisäyksellä yhtenäistä rakentamatonta aluetta olisi 13,7ha ja yhtenäisen rakentamattoman alueen ala pienenee 4%. Luonnonsuojelu Yhden rakennuspaikan lisäyksellä ei ole vaikutusta alueen luonnonolosuhteisiin. Rantaasemakaavan laatimista varten alueelle on laadittu luontoselvitys (Tmi Mira Ranta 7.8.2010). Luontoselvityksen mukaan alueelta ei löytynyt luonnonsuojelulain, metsälain, vesilain tai EU:n direktiivien tarkoittamia erityisiä luontokohteita jotka tulisi huomioida alueen kaavoitusta suunniteltaessa. Selvityksen mukaan alueen pohjoisranta ei enää ole luonnontilassa eikä mahdollinen lisärakentaminen vaikuta merkittävästi alueen vesilinnuston elinolosuhteisiin. Virkistystarpeet Kaikki niemialueen loma-asunnot ovat omarantaisia. Uudeksi rakennuspaikaksi kaavassa esitetty alue ei ole ollut merkittävä alueen asukkaiden virkistyksen kannalta eikä se vähennä alueen virkistysmahdollisuuksia. Vesiensuojelu ja valumavesien johtuminen Kaavan yleismääräyksissä annetaan seuraavat määräykset, jotka edesauttavat vesiensuojelua: Rakennukset tulee liittää vesi- ja viemäriverkkoon. Lomarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 m. Kiinteistön kaikkien rakennusten alimman lattiatason tulee olla vähintään 1m ylävesirajaa korkeammalla. Yhden saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 m², saa rakentaa lähemmäksi rantaa siten, että sen etäisyys rantaviivasta on vähintään 15m. Uusi lomarakennuspaikka katkaisee avoimelta pellolta tulevien valumavesien johtumista suoraan järveen. Vesihuollon järjestäminen Kaavassa annetaan määräys rakennuksien liittämisestä vesi- ja viemäriverkkoon. Vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteiden huomioon ottaminen Ympäristön ominaispiirteet on otettu kaavassa huomioon osoittamalla uusi lomarakennuspaikka niemen muiden rakennuspaikkojen jatkeeksi sekä huomioimalla uuden lomarakennuspaikan sijoittamisessa huomioitu rantapuuston säilyminen, maaperä ja olemassa olevan viljelyalueen säilyminen ehjänä. Vaikutukset maisemaan Ranta-asemakaavan laatimista varten alueelle on laadittu selvitys alueen maisemarakenteesta (Helena Väisänen 24.8.2010). Kaavan laadinta on perustunut selvityksestä saatuun tietoon. Kaavan yleismääräyksissä annetaan seuraavat maisema-arvojen säilymistä edesauttavat sitovasti osoitetut rakennusalat erikseen lomarakennuksille, maatilan talouskeskuksen rakennuksille ja rantasaunoille sekä erityisesti lomarakentamista koskeva kaavamääräys: Rakentaminen tulee sopeuttaa olemassa olevaan rakentamiseen ja ympäristöön. Venevajan ja -katoksen tulee sijaita kokonaan keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta katsoen mantereen puolella kasvillisuuden suojaamana. Rakennukset tulee olla puulautaverhottuja ja harjakattoisia. Julkisivujen ja katon värityksen tulee olla tumma ruskea tai muu vastaava tumma sävy. Lisäksi lomarakennusten ja maatilan talouskeskuksen korttelialueiden ranta-alue on osoitettu puustoisena säilytettäväksi alueeksi. Kaavan maa- ja metsätalousalueita koskee maisema-arvot huomioon ottava määräys: Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Rantapuusto tulee säilyttää merkittävänä osana maisemaa. 14

Maisemallisesti suurin merkitys rakentamisella on nähtynä Katajan talouskeskuksen suunnasta peltoaukean yli, Hämeenlinnantieltä ja Tampere-Lahti -valtatieltä. Rakennuspaikka jää järveltä päin nähtynä osin rantapuuston suojaan. Rakennuspaikka sijaitsee maisemarakenteessa Pinteleen järven puolella. Rakentamisella ei ole vaikutusta Kyllönjoen maisemakokonaisuuteen vaan rakentaminen liittyy maisemallisesti niemialueen loma-asutukseen. Uuden rakennuspaikan vaikutus maisemassa. 15

Ranta-asemakaavan vaikutus maisemaan: vasemmalla nykytilanne, oikealla tilanne kaavan toteutumisen jälkeen. Rakennuspaikka sijaitsee jo olemassa olevien rakennuspaikkojen vieressä ja on luonteva jatke loma-asumiselle. Kaavassa annetaan lisäksi erikseen määräyksiä rakentamisen etäisyydestä rantaviivasta, mikä parantaa rakentamisen sopeutumismahdollisuuksia maisemaan. Rakentamisella on vaikutusta avoimeen peltomaisemaan, joka on ulottunut rantaan saakka. Katajan tilan rakennukset peltoineen tulevat kuitenkin hallitsemaan maisemaa yhden uuden lomarakennuksen rakentamisesta huolimatta. Kaavalla taataan maisemallisesti arvokkaan peltoalueen säilyminen avoimena. Uusi rakennuspaikka on osoitettu kuvaan nuolella. 16

Uusi rakennuspaikka nähtynä rakennuspaikan reunasta kiinteistön Ainola 3-26 suunnasta. Taustalla näkyy Hämeenlinnantie. Vaikutukset kulttuuriympäristöön Kaavalla turvataan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten säilyminen Katajan talouskeskuksessa. Kaavan rakenteellinen yleisratkaisu, jossa maatilan talouskeskus ja siihen liittyvä laaja peltoalue säilyvät maisemassa ehjänä kokonaisuutena tukevat alueen kulttuuriympäristön säilymistä. Matkailuelinkeinon ja Laitikkalan kylän tukeminen ja kehittäminen Yhden uuden loma-asunnon rakentamisella voidaan parantaa tilan ja koko kylän majoituspalvelutasoa, matkailun tukemista ja kehittämistä sekä edesauttaa maakuntakaavan määräystä maaseutuelinkeinojen kehittämisen kohdealueena. 3.5. Kaavamerkinnät ja määräykset 17

Yleismääräykset: Rakennukset tulee liittää vesi- ja viemäriverkkoon. 4. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen ei edellytä erityisiä toimenpiteitä. Nokialla 20.12.2010 Helena Väisänen Arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen 18

PÄLKÄNEEN KUNTA, LAITIKKALA KATAJAN TILAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.6.2010 Kaava-alueen sijainti. YHTEYSTIEDOT Kaavan laatija: Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Helena Väisänen, arkkitehti SAFA Puh: 040 5576 086 Sähköposti: helena.vaisanen@kolumbus.fi Kaavoittaja: Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Fax 03-5791 250 Kotisivut: www.palkane.fi 1/4

SUUNNITTELUN TAVOITE Asemakaavan laatimisen tavoitteena on määrittää Pälkäneen Laitikkalassa sijaitsevan Katajan talouskeskuksen ja sen pohjoispuolisen niemialueen maankäyttö Kari Katajan omistuksessa olevan alueen osalta. Tavoitteena on määrittää alueen ranta-rakennusoikeus sekä määrittää alueen muu maankäyttö. Saman maanomistajan omistuksessa olevan ranta-alueen rakennusoikeus Ansajärven rannasta on tarkoitus siirtää Katajan niemialueen pohjoisrannalle. Alue, jolle uutta rakentamista on tarkoitus osoittaa, sijaitsee kuvassa työkoneen kohdalla. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Maakuntakaava Pirkanmaan 1.maakuntakaavaehdotus on vahvistettu valtioneuvoston päätöksellä 29.3.2007. Maakuntakaavassa Laitikkala on osoitettu palvelukyläkeskukseksi. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi (sininen vaakaraidoitus, MAm015, Pälkäne, Pinteleen kulttuurimaisema). Maakuntakaavassa Laitikkala on osoitettu maaseutuelinkeinojen kehittämisen kohdealueeksi (mk 1, ruskea viiva). Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Asemakaava Suunnittelualueelle ei ole aiemmin laadittu asemakaavoja. Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen, Jokipolventie 15, 37130 Nokia, 2 Puh. 040 5576 086, E-mail: helena.vaisanen@kolumbus.fi 2/4

SELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 mukaan kaavaa laadittaessa on vaikutuksia selvitettävä siinä laajuudessa, että voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; (turvallisuus, viihtyisyys) 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. (rakennuskulttuuri, maisema- ja kylätaajamakuva) Katajankärjen asemakaavan laatimisen yhteydessä tullaan vaikutusten arvioinnissa kiinnittämään erityisesti huomiota edellä luetelluista kohtiin 3 ja 5. Asemakaavan vaikutus rajoittuu niemialueeseen. Jotta rakentamisen vaikutuksia voidaan arvioida kasvi- ja eläinlajeihin ja luonnon monimuotoisuuteen, on alueelle laadittu luontoselvitys, jotta tiedetään, onko alueella arvokkaita ja suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja tai elinympäristöjä. Kaavoitusta varten laaditaan kantatilaselvitys ja määritetään muunnetun rantaviivan pituus, joihin perustuen määritetään kaavan rakennusoikeus. Kaavoituksen aikana laaditaan tarpeen mukaan lisää selvityksiä. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JA KUNNALLISTEKNIIKKA Asemakaavoitettavalla alueella sijaitsee Katajan talouskeskus ja siihen liittyvä rantasauna, Katajan liha Oy:n maaseutumyymälä Kesänmaku, kaksi lomarakennusta ja peltoa. Alueella on vesi-, viemäri- ja sähköverkko. OSALLISET Maakäyttö- ja rakennuslain mukaan osallisia ovat suunnittelualueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osalliset: Pirkanmaan maakuntamuseo (maakuntakaavan merkinnät maakunnallisesti arvokas maisemaalue ja maaseutuelinkeinojen kehittämisen kohdealue) Pirkanmaan ympäristökeskus Pälkäneen rakennuslautakunta Pälkäneen tekninen lautakunta Pälkäneen ympäristölautakunta Niemialueen muut maanomistajat Lisäksi edellä olevan määrittelyn mukaan osallisiksi voivat itsensä katsoa kaikki, jotka uskovat hankkeella olevan vaikutusta oloihinsa. TIEDOTTAMINEN Kaavaprosessin vaiheista tiedotetaan ilmoittamalla Sydän-Hämeen lehdessä sekä kunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla. OSALLISTUMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaikissa kaavaprosessin vaiheissa osallistuminen on mahdollista esittämällä mielipiteitä nähtävänä olevista aineistoista. Kaavan laatija valintoja tehdessään arvioi vaikutuksia ja kirjoittaa valintojensa perusteet näkyviin. 3 3/4 Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen, Jokipolventie 15, 37130 Nokia, Puh. 040 5576 086, E-mail: helena.vaisanen@kolumbus.fi

VIRANOMAISYHTEISTYÖ Valmisteluvaiheessa käydään viranomaisneuvottelu. Valmisteluaineistosta ja kaavaehdotuksesta pyydetään viranomaispalaute. Tarvittaessa järjestetään työneuvotteluja. KAAVAHANKKEEN KULKU Valmisteluaineisto nähtävänä, elo-syyskuu 2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto asetetaan nähtäville. Järjestetään viranomaisneuvottelu. Nähtävänä olosta ilmoitetaan Sydän-Hämeen Lehdessä, kunnan ilmoitustauluilla ja wwwsivuilla. Osalliset ja kunnan jäsenet voivat esittää aineistosta mielipiteensä, jotka tulee toimittaa kunnalle ennen nähtävänä olon päättymistä. Palautteen perusteella kaavaluonnosta tarkistetaan tarvittaessa. Kaavaehdotus nähtävänä, syksy 2010 Kaavaehdotus pidetään ns. julkisesti nähtävänä. Päätöksen nähtäväksi asettamisesta tekee kunnanhallitus. Nähtävänä olosta ilmoitetaan Sydän-Hämeen Lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla. Osalliset ja kunnan jäsenet voivat tehdä kaavaehdotuksesta muistutuksia, jotka tulee toimittaa kunnalle ennen nähtävänä olon päättymistä. Mikäli muistuttaja haluaa perustellun kunnan kannanoton muistutukseensa tulee pyyntö tehdä ehdotuksen nähtävänä olon aikana. Samoin osallisten ja kunnan jäsenten, jotka haluavat itselleen ilmoitettavan kaavan hyväksymispäätöksestä, tulee pyytää sitä nähtävänä olon aikana. Kaavaehdotuksesta pyydetään viralliset lausunnot lautakunnilta ja viranomaisilta. Palautteen merkitys harkitaan, tarvittaessa kirjoitetaan vastineet, kaavaehdotusta tarkistetaan ja asetetaan tarvittaessa uudelleen nähtäville. Kaava hyväksytään ja tulee voimaan, talvi 2010 Kunnanhallitus esittää valtuustolle asemakaavan hyväksymistä. Valtuusto hyväksyy asemakaavan. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, valitusaika on 30 päivää. Valitusaika alkaa päätöksen nähtäväksi asettamisesta, joka ajankohta ilmoitetaan valtuuston kokouskutsussa Sydän-Hämeen lehdessä, kunnan ilmoitustaululla sekä www-sivuilla. Pirkanmaan ympäristökeskus voi valitusajan kuluessa tehdä hyväksymispäätöksestä oikaisukehotuksen, jolloin päätöksen täytäntöönpano keskeytyy kunnes kunta tekee uuden päätöksen. Hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan kirjeitse vain sitä erikseen kaavaehdotuksen nähtävänä ollessa pyytäneille. Kirjeen lähettämis- tai vastaanottamisajankohta ei muuta valitusajan alkamisajankohtaa. Mikäli hyväksymispäätöksestä ei valiteta, asemakaava tulee voimaan kuulutuksella Sydän-Hämeen lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla. LISÄTIEDOT Helena Väisänen, arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Puh: 040 5576 086 Sähköposti: helena.vaisanen@kolumbus.fi 4 4/4 Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen, Jokipolventie 15, 37130 Nokia, Puh. 040 5576 086, E-mail: helena.vaisanen@kolumbus.fi

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

TYÖN TAUSTAA Työn tarkoituksena oli selvittää Pälkäneen kunnassa sijaitsevan alueen luontoarvot ranta-asemakaavan laatimista varten, eli selvittää onko alueella luonnonsuojelulain, metsälain, vesilain tai EU:n luontodirektiivin mukaisia tärkeitä elinympäristöjä tai suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja jotka tulisi huomioida alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Maastotyöt tehtiin 7.8.2010. Tekijänä toimi Tmi Mira Ranta/Mira Ranta, koulutukseltaan ympäristöinsinööri ja luontokartoittaja. Työn tilaajana maanomistaja Kari Kataja. ALUEEN YLEISKUVAUS Selvityksen kohteena oleva alue sijaitsee Pälkäneellä, Laitikkalan kylässä, Onkkaalan kuntakeskuksesta kaakon suuntaan. Alue on kooltaan noin 17 hehtaaria. Pohjoisrajaltaan ja pieneltä osin länsireunaltaan alue rajautuu Pintelejärveen. Pohjoisrajan tuntumassa vesistö muuttuu Kyllönjoeksi joka on yhteydessä Ilmoilanselkään. Itäsuunnassa aluetta rajaa pelto ja Hämeenlinnantie, etelässä Unnaanmäentie ja lännessä Hepolahdentie. Alueella sijaitsee Katajan tilakeskuksen lisäksi kaksi kesäasuntoa. Suurin osa alueesta on viljelykäytössä olevaa peltoa. Maastoltaan alue on tasaista, mutta laskeutuu jyrkkänä rantatöyräänä järveen Hepolahden rannalla ja alueen pohjoisimmassa kärjessä. MML/90/52/2007 Kuva 1. Selvitysalueen sijainti suhteessa Pälkäneen kuntakeskukseen 1:200 000.

KASVILLISUUSKUVIOT Kasvillisuuskuvioiden numerointi vastaa liitteenä olevan kartan numerointia. 1. Lehto Pintelen Hepolahden rantaan rajoittuva osa alueesta on rantalehtoa. Puustoinen kaistale on kapea pellon ja vesistön välillä, pelto ulottuu rantatöyrään reunalle asti. Harmaaleppä, koivu ja vaahtera muodostavat yhdessä tuomen ja pihlajan kanssa tiheän kasvuston jonka alla varjossa ei kasva juuri lainkaan alkuskasvillisuutta. Valopaikoissa niukasti nokkosta, punaherukkaa, käenkaalia, hiirenporrasta ja sudenmarjaa. Töyräällä on myös kulttuurivaikutteista kasvillisuutta kuten jättipalsamia ja seljaa. Lehtokasvillisuutta on kapealti myös pohjoisimmassa alueen osassa olevien kahden mökin pihojen laidoilla. Kuva 2. Kapea rantalehtokaistale. Pellon reunasta maa laskee jyrkkänä töyräänä veden tasolle. 2. Lehtomainen kangasmetsä Hepolahdentien varrella on varastorakennuksen ympärillä pieni saareke metsää. Puuna kasvaa mäntyä ja koivua, pensaana runsaasti pihlajaa ja harmaaleppää sekä nuorta kuusta. Aluskasvillisuudessa ahomansikkaa, niittynurmikkaa, nurmitädykettä, lillukkaa, mustikkaa ja ahomataraa. Kuva 3. Lehtomaista kangasmetsää Hepolahdentien varrelta.

3. Pajukko Pohjoisrannalla oleva rakentamaton osa rantaa on suurimmaksi osaksi ruopattu ja tasattu. Itäisimmässä kulmassa on säilytetty pajua, leppiä ja pihlajaa kasvava, kausikostea ja läpipääsemätön pensaikko. Aluskasvillisuus on rehevää; mesiangervoa, ranta-alpia, rönsyleinikkiä, punaherukkaa, rantakukkaa ja vadelmaa. Kuva 4. Pajukkoa alueen pohjoisrannalta. 4. Vesikasvillisuus Hepolahden rantaviivan läheisyydessä on vesikasvillisuutta niukasti; kapealehtiosmankäämiä ja järviruokoa harvakseltaan. Pohjoisrannalla ranta on ruopattu siten että rantaviivan ja ruovikon väliin jää muutaman metrin levyinen vapaa vesiväylä. Sen ja Kyllönjoen venereitin väliin jää järviruokoa kasvava tiheä ruovikko. 5. Pelto Kuva 5. Ruopattua pohjoisrantaa. Taustalla ruovikkoa. Valtaosa alueesta on viljelyssä olevaa peltoa.

JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Alueelta ei löytynyt luonnonsuojelulain, metsälain, vesilain tai EU:n direktiivien tarkoittamia erityisiä luontokohteita jotka tulisi huomioida alueen kaavoitusta suunniteltaessa. Alueen pohjoisranta ei enää ole luonnontilassa eikä mahdollinen lisärakentaminen vaikuta merkittävästi alueen vesilinnuston elinolosuhteisiin tai Kyllönjoen virkistyskäyttöön ja maisemaan.

RAKENNUSKULTTUURIN KOHDEINVENTOINTILOMAKE 9.9.2010 1. Kohde Katajan tila 2. Kylä, rekisterinumero ja koordinaatit Laitikkala, 635-417-3-34, i-251 9080 p-679 4970 3. Osoite Hepolahdentie 5, 36660 Laitikkala 4. Omistaja ja omistajan osoite Kari Kataja 5. Rakennuskanta ja historia Katajan tila sijaitsee Laitikkalan kylässä Pälkäneellä maisemallisesti näkyvällä paikalla. Tilan rakennukset sijoittuvat niemialueen tyveen ja tilan pelto avautuu niemeen päin. 1950-luvulta alkaen niemeen on rakennettu loma-asuntoja, mutta maisemallisesti loma-asuminen jää pääosin rantapuuston suojaan ja niemeä hallitsevat edelleen tilan rakennukset peltoineen. Katajan tilan rakennuksista paloivat kaikki vuoden 1918 taisteluiden yhteydessä. Tilaa isännöivät siihen aikaan nykyisen omistajan isovanhemmat. Palon jälkeen tilan rakennuksien jälleenrakennus alkoi välittömästi. Uusi päärakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen Sääksmäeltä 1920. Navetta rakennettiin vuonna 1922 betoniharkoista, jotka tehtiin paikan päällä muotilla itse. 1920-luvun alusta lähtien tilan rakennuskanta on kasvanut lähes jokaisena vuosikymmenenä tähän päivään saakka. Toinen asuinrakennus valmistui 1920-luvulla, heinälato (nykyinen viljankuivaamo) ja rantasauna 1940-luvulla, autotalli 1950-luvulla ja perunavarasto 1988. Vanha päärakennus paloi sisältä 1970-luvulla, minkä jälkeen se muutettiin varastoksi. Lisäksi tilalla on vuonna 1976 rakennettu yksikerroksinen tiilivuorattu asuinrakennus, kaksi konehallia (rak. 1984 ja 2000-l. )ja öljysäiliön suojarakennus. Merkittävimmät muutokset rakennuskantaan ovat aiheuttaneet karjankasvatuksen lopettaminen ja Katajan liha Oy:n lihanjalostustoiminnan aloittaminen tilalla 1990-luvulla. Tilan välittömässä yhteydessä sijaitsee Katajan lihan myymälä Kesänmaku. Vanhan päärakennuksen välittömään yhteyteen on rakennettu lihanjalostamon tuotantotilat, joita on laajennettu toiminnan kasvun myötä. Myös vanhaa päärakennusta on muutettu ja laajennettu palvelemaan paremmin lihanjalostustoiminnan tarpeita. 6. Rakennusten kuvaus Rakennuksen n:o 1. Vanha päärakennus 2. Navetta 3. Heinälato 4. Autotalli Nyk.käyttö Varasto Varasto Viljankuivaamo Varasto Rak.aika 1920/1990-luku 1922/1990-luku 1940-/1970-luku 1950-luku Suunnittelija Kerrosluku 2 1 1/2 1 1 Perusta Luonnonkivi/betoni Luonnonkivi/betoni Luonnonkivi/betoni Betoni Runko Hirsi Betoniharkko Puu Puu Kattomuoto Harja Harja Harja Harja Kate Profiilipelti Tiili Tiili Tiili Vuoraus Peiterimalaudoitus - Peiterimalaudoitus Peiterimalaudoitus Ulkovärit Punainen/valkoinen Punainen Punainen Punainen Ikkunat Pääosin 6-ruutuiset 4- ja 6-ruutuiset 2- ja 4-ruutuiset 3-ruutuiset Sisätilat Kunto Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä Erityispiirteet Siirretty nykyiselle paikalleen Sääksmäeltä. Sisätilat palaneet 1970-luvulla. Laajennettu ja tehty muutostöitä, kylkeen rakennettu lihanjalostamon tilat. Betoniharkot on tehty muotilla paikan päällä. Kuivaamon torni on rakennettu 1970- luvulla.

6. Rakennusten kuvaus Rakennuksen n:o 5. Asuinrakennus 6. Rantasauna Nyk.käyttö - Sauna Rak.aika 1920-luku 1940-luku Suunnittelija Kerrosluku 1 1/2 1 Perusta Luonnonkivi/betoni Betoni Runko Hirsi Puu Kattomuoto Harja Harja Kate Pelti, käsinsaumattu Peltikate Vuoraus Vaakalaudoitus Peiterimalaudoitus Ulkovärit Vaalea/harmaanvihreä Punainen Ikkunat Pääosin 6-ruutuiset 2-ruutuiset Sisätilat Kunto Hyvä Hyvä Erityispiirteet

1. Vanha päärakennus 3. Viljankuivaamo 2. Navetta Navetan seinärakenne 5. Asuinrakennus Asuinrakennuksen kuisti 4. Autotalli 6. Rantasauna

Luetteloimattomat kohteet: Perunavarasto Konehalli Uusi konehalli Rantarakennus 7. Luettelointiperuste Rakennushistoriallinen Historiallinen Maisemallinen Arvoluokka 8. Lähteet x Maisemallisesti merkittävällä paikalla oleva maatila, jonka rakennusx kannassa näkyvät tilan toiminnan ja maatilarakentamisen x kehittyminen ja muutokset 1920-luvulta nykypäivään. Rakennuskannasta 1920-luvulla rakennettu asuinrakennus ja navetta ovat säilyneet parhaiten. Navetan paikan päällä tehdyt betoniharkot rakennushistoriallisesti arvokkaita. 9. Suullisia ja kirjallisia tietoja ovat antaneet 10. Lomakkeen täyttäjä Kari Kataja, Leena Kataja ja Sakari Kataja 9.9.2010 Helena Väisänen

Katajan tilan ranta-asemakaava Maisemarakenne Kyllönjoen jokiuoman maisema Loma-asutus Rehevä rantapuusto Avoin peltomaisema Järven ruohikot Järvimaisema 24.8.2010 Helena Väisänen Arkkitehti, SAFA Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen

Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen 1/4 24.8.2010 PÄLKÄNEEN KUNTA, Laitikkala Katajan tilan ranta-asemakaava VIRANOMAISNEUVOTTELU MUISTIO Aika 19.8.2010 klo 9.01-10.47 Paikka Pirkanmaan ELY-keskus, V-kerros, kokoushuone Putsi Yliopistonkatu 38 (Attila), Tampere Läsnä: Reijo Honkanen, tarkastaja, Pirkanmaan ELY-keskus Seppo Mäkinen, ylitarkastaja, Pirkanmaan ELY-keskus Anitta Käenniemi, rakennustarkastaja, Pälkäneen kunta Antti-Jussi Mikkola, kunnanhallituksen pj, Pälkäneen kunta Kari Kataja, maanomistaja, Laitikkala Helena Väisänen, arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Poissa: Esko Arasalo, kunnanjohtaja, Pälkäneen kunta Marja-Liisa Mytkäniemi, aluearkkitehti, Pälkäneen kunta Käsitellyt asiat: 1. KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN Sovittiin, että Seppo Mäkinen toimii kokouksen puheenjohtajana ja Helena Väisänen sihteerinä. 2. OSANOTTAJAT Kokouksessa läsnä olleet esittäytyivät. 3. SELVITYKSET, KANTATILATARKASTELU JA KAAVAN ESITTELY Helena Väisänen esitteli aluksi hankkeen taustaa, lähtökohtia ja tavoitteita: Maanomistaja Kari Kataja oli ottanut Väisäseen yhteyttä kaavan laatimiseksi. Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen, Jokipolventie 15, 37130 Nokia, Puh. 040 5576 086, E-mail: helena.vaisanen@kolumbus.fi

2/4 Suunnittelualue sijaitsee Laitikkalassa, 10 km:n päässä Pälkäneen kuntakeskuksesta. Kari Kataja omistaa alueella niemialueen sekä kiinteistöön kuuluvat määräalat metsässä. Tavoitteena Katajalla on kahden uuden rakennuspaikan osoittaminen omistamalleen alueelle niemeen. Tarkoituksena on siirtää rakennusoikeus Ansajärven rannalta Pinteleen rannalle. Väisänen esitteli suunnittelutilannetta: Alueella ei ole voimassa olevia asema- tai yleiskaavoja. Maakuntakaavassa alue on osoitettu palvelukyläkeskukseksi, maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi sekä maaseutuelinkeinojen kehittämisen kohdealueeksi. Väisänen esitteli laadittua luontoselvitystä: Alueelta ei ole löytynyt luonnonsuojelulain, metsälain, vesilain tai EU:n direktiivien tarkoittamia erityisiä luontokohteita jotka tulisi huomioida alueen kaavoitusta suunniteltaessa. Selvityksen mukaan alueen pohjoisranta ei enää ole luonnontilassa eikä mahdollinen lisärakentaminen vaikuta merkittävästi alueen vesilinnuston elinolosuhteisiin tai Kyllönjoen virkistyskäyttöön ja maisemaan. Seuraavaksi Väisänen esitteli laadittua kantatilatarkastelua ja mitoituslaskelmaa: Kantatilatarkastelun mukaan kantatilasta on lohkottu vuoden 1959 jälkeen kaksi lomarakennuspaikkaa ja ennen sitä useampia lomarakennuspaikkoja. Laskelman mukaan muunnetun rantaviivan pituus on 589m. Nykytilanteessa mitoitus on 3,4 rp/muunnettu rantaviiva-km ja kahden rakennuspaikan lisäyksellä mitoitus olisi 6,4 rp/muunnettu rantaviivakm. Reijo Honkanen esitti kantatilatarkastelusta seuraavaa Kantatila tulisi ottaa mukaan laskelmaan. Kyllönsuun kiinteistön osalta rantaviivan pituus olisi hyvä vielä tarkistaa, koska pieniä mutkia ei lasketa mukaan. Pääpiirteissään kantatilatarkastelu on ok. Seppo Mäkinen esitti yleisempää pohdintaa ja huomioitavia asioita kantatilatarkastelun laadinnasta ja mitoituksesta: Tarkasteluissa käytetään yleisesti ns. Etelä-Savon mallia muunnetun rantaviivan muodostamisessa. Tarkastelun leikkausajankohta 1959 on sovittu ja perusteltu rakennuslain voimaan tulolla. Yhtä hyvin ajankohdaksi voidaan sopia tapauskohtaisesti perustellen jokin muu ajankohta. Kantatilatarkasteluissa rakennusoikeuden siirron merkitys on suurempi, mikäli siirron myötä voidaan rauhoittaa ko. vesialue kokonaan rakentamiselta. Toisinaan tapaa rakennusoikeuden siirron yhteydessä rakennusoikeuden jalostusta. Rakennusoikeuden siirto on hyvä perustella.

3/4 Talouskeskus on osa rannan rakennusoikeutta ja kuuluu ottaa mukaan laskelmaan. Antti-Jussi Mikkola esitti seuraavaa: Rakennusoikeuden siirto ja uusi rakennuspaikka palvelevat kylän matkailumajoitusta. Kylällä on tapahtumia, jolloin majoitusta tarvitaan nimenomaan kylän välittömässä läheisyydessä. Kari Kataja kertoi rakentamistarpeista: Pohjoisrannan rakennuspaikan perimmäisenä ajatuksena on ollut ns. vaarinpirtin rakentaminen. Talouskeskuksen rantasaunaa on tarkoitus laajentaa. Väisänen esitteli vesistökohtaisen mitoitustarkastelun: Vertailukohtana on rantaosayleiskaavan selvitysaineisto, jossa Pinteleen mitoitus on 5 rp/km ja Ansajärven 3 rp/km. Kahden rakennuspaikan lisäys vastaisi mitoitusta Pintele 7rp/km ja Ansajärvi 5 rp/km Yhden rakennuspaikan lisäys mitoitusta Pintele 6 rp/km ja Ansajärvi 3rp/km. Anitta Käenniemi esitti kantatilatarkastelusta ja mitoituksesta seuraavaa: Kunnanvaltuusto on tehnyt päätöksen rantaosayleiskaavan selvitysaineiston käyttämisestä rantarakentamisen mitoitukseen. Kun kantatila otetaan mukaan kantatilatarkasteluun, on mitoituksen mukainen 3 rp käytetty. Rantaosayleiskaavan selvitysaineistoa tehtäessä pohdittiin Kyllönjoen ja Kyllönsuun maisemaa ja rakennuspaikkojen soveltuvuutta maisemaan. Suunnitteluun tulisi ottaa mukaan laajempi maisemallinen tarkastelu. Rantaosayleiskaavan selvitysaineiston mukainen mitoitus on suunnitelmassa ylitetty. Lähivirkistysalue (VL) on virheellinen käyttötarkoitusmerkintä kaavassa. Yksityisellä maanomistajalla on lain mukaan oikeus laatia omistamalleen maalle ranta-asemakaava pääasiassa loma-asunnon järjestämiseksi, ei pysyvään asumiseen. Jos esitetään yksi uusi rakennuspaikka pysyvään asumiseen ja lomarakennuspaikat ovat olemassa olevia, täytyy pohtia, onko kyseessä lain tarkoittama maanomistajan oikeus. Mäkinen esitti seuraavaa: Maatilan oman rantasaunan ranta voisi olla parempi vaihtoehto rakennuspaikaksi kuin pohjoisranta. Lain tarkoituksena on, että ranta-asemakaavoilla ei muodosteta asumista laajemmin. Tämän kaavan yhteydessä Mäkinen ei näkisi estettä ranta-asemakaavan laatimiseksi, vaikka siinä osoitetaankin yksi pysyvän asumisen rakennuspaikka. On olemassa oikeustapauksia, joissa pysyvän asumisen rakennuspaikkojen määrää on verrattu lomarakennuspaikkojen määrään.

4/4 Reijo Honkanen pohti, kuuluuko rakennuspaikkojen määrään ottaa mukaan jo olemassa olevat rakennuspaikat pohdittaessa, laaditaanko kaavaa loma-asumisen vai pysyvän asumisen järjestämiseksi. Väisänen esitti näkemyksensä, että suunnittelualue ei kuuluu Kyllönjokeen maisemallisesti ja toi esiin luontoselvityksessä esitetyn näkemyksen siitä, että rakentaminen pohjoisrannalle ei ole esteenä Kyllönjoen maiseman säilymiseksi. Käenniemi korosti, että mitoitus ja maisemallinen tarkastelu ovat eri asiat ja ne tulee tarkastella erikseen. Väisänen kertoi, että alueella on olemassa vesijohto ja viemäri, ja sen vuoksi rakentamisen osoittaminen pysyvään asumiseen on perusteltua. Käenniemi vastasi, että käyttötarkoituksella ei ole niinkään merkitystä vaan rakennusoikeuden määrällä. Osoitettu rakennusoikeus on Käenniemen mielestä liian suuri. Kari Kataja esitti, että rakennusoikeuden määrää voidaan laskea ja rakennuspaikka voidaan tarvittaessa osoittaa loma-asumiseen, mikäli pysyvän rakennuspaikan saaminen ei ole mahdollista. 4. JATKOTOIMENPITEET Honkanen esitti, että suunnittelussa tulisi tehdä nyt eri vaihtoehtojen tarkastelua ja perusteltava tehdyt ratkaisut huolellisesti. Seppo Mäkinen esitti yhteenvetona: Käyttötarkoitus on perusteltava kaavassa: Laitikkalan kyläalue puoltaa pysyvän asuinpaikan osoittamista. Kantatilan rakennusoikeus on käytetty, ja mitoituksen ylitys tulee perustella hyvin. Laajentamalla maatilan talouskeskuksen aluetta rantaan saakka on mahdollista, että rannan läheisyyteen on mahdollista sijoittaa toinen asuinrakennus. Ilman kaavaa edellyttää suunnittelutarveratkaisua. Pohjoisrantaan voi yrittää saada uuden rakennuspaikan hyvin perustellen. Viimeistään oikeus näyttää, toteutuuko rakennuspaikka. Seppo Mäkinen päätti neuvottelun klo 10.47. Muistion laati Helena Väisänen

Pälkäneen kunta Laitikkalan kylä Katajan tilan ranta-asemakaava Vastineet 14.9.2010 laaditusta kaavaluonnoksesta saatuihin kommentteihin Pirkanmaan ELY-keskus/rakennetun ympäristön yksikkö/ 1.10.2010 Yleistä ELY-keskus on lausunnossaan tarkastellut vaikutuksia ainoastaan kaava-alueella. Vastine: Kaava-asiakirjoihin tullaan lisäämään tarkempi ja koko niemialuetta koskeva vaikutusten arviointi. Kaavan vaikutusaluetta ovat myös niemialueen muu rakentaminen, joka jää kaava-alueen ulkopuolelle. Niemialueella kaava-alueen ulkopuolella sijaitsee 7 kiinteistöä, joilla sijaitsee 7 loma-asuntoa ja 1 pysyvässä asumisessa oleva omakotitalo. 1. Luonnonolosuhteet: ELY-keskuksen mukaan alueen mitoitus nousee suhteellisen korkeaksi, kun otetaan huomioon alueen luonnonolosuhteet. Vastine: Yhden rakennuspaikan lisäyksellä ei ole vaikutusta alueen luonnonolosuhteisiin. Perustelu: Ranta-asemakaavan laatimista varten alueelle on laadittu luontoselvitys (Tmi Mira Ranta 7.8.2010). Luontoselvityksen mukaan alueelta ei löytynyt luonnonsuojelulain, metsälain, vesilain tai EU:n direktiivien tarkoittamia erityisiä luontokohteita jotka tulisi huomioida alueen kaavoitusta suunniteltaessa. Selvityksen mukaan alueen pohjoisranta ei enää ole luonnontilassa eikä mahdollinen lisärakentaminen vaikuta merkittävästi alueen vesilinnuston elinolosuhteisiin. 2. Rakentamisen määrä: ELY-keskuksen mukaan alueen mitoitus nousee suhteellisen korkeaksi, kun otetaan huomioon alueen rakentamisen määrä. Vastine: Kaava-asiakirjoihin tullaan lisäämään tarkempi ja koko niemialuetta koskeva perustelu mitoituksesta ja rakentamisen määrästä. 1